Forssan seudun pyöräliikenteen pääverkon kehittämisselvitys

Transkriptio

1 Forssan seudun pyöräliikenteen pääverkon kehittämisselvitys Loppuraportti Tämän taustaraportin lisäksi työstä on laadittu tiivistelmä.

2 Raportin sisältö 1. Esipuhe 3 2. Työn lähtökohdat ja tavoitteet 4 3. Nykyiset pyörätiet ja pyöräliikenne 7 4. Pääverkon muodostamisperiaatteet Pyöräliikenteen pääverkko Pääverkon suunnittelukriteerit ja laadulliset tavoitteet Kehittämistarpeet ja suositukset jatkotoimiksi 46 Liite 1. Forssan tie- ja katuverkon tarkastelu 52 Liite 2. Ypäjän tie- ja katuverkon tarkastelu 62 Liite 3. Ely-Keskuksen hallinnoimat pyörätiet Forssan seudulla 75 Liite 4. Forssan seudun pyöräteiden kunnossapito 76 2 sivu

3 1. Esipuhe Tunnistettavat, sujuvat ja turvalliset pääreitit ovat keskeinen kehityssuunta pyöräiltävyyden parantamiseksi niin rakennetuilla alueilla kuin maantieympäristössä. Pyöräliikenteen pääverkon suunnitelmallinen kehittäminen luo edellytyksiä sille, että pyöräily olisi harkinnanarvoinen ja houkutteleva liikkumismuoto mahdollisimman monella arjen matkalla. Tässä suunnitelmassa on määritetty Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Hämeen liitto 2014) kärkitoimenpiteen mukainen Forssan seudun (Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä) yhteiseen näkemykseen pohjautuva tavoitteellinen pyöräliikenteen pääverkko. Työn on laadittu Uudenmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta. Lisäksi Forssan kaupunki ja Ypäjän kunta ovat tilanneet erillisselvitykset yksityiskohtaisemman analyysin pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämisestä. Hanketta on ohjannut työryhmä, johon ovat kuuluneet: Sonja Heikkinen (pj) Herkko Jokela Antti Heinilä Tero Tiensuu Kirsi Halkola Risto Klemelä Hannu Jalava Miika Tuki Jouko Käkönen Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus Forssa Forssa Humppila Jokioinen Tammela Tammela Ypäjä Konsulttina työssä on toiminut Strafica Oy, jossa työstä ovat vastanneet Kari Hillo, Niko Palo ja Roni Ilmola. Selvitys aloitettiin maaliskuussa 2017, ja se valmistui kesäkuussa Tämän taustaraportin lisäksi hankkeen keskeisistä tuloksista on laadittu tiivistelmä. 3

4 Rautatienkatu Kartanonkadun suunnasta, Forssa 2. TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4

5 Työn tausta Tunnistettavat, sujuvat ja turvalliset pääreitit ovat keskeinen kehityssuunta pyöräiltävyyden parantamiseksi kaupunkimaisilla alueilla. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen liitto 2014) on esitetty yhtenä maakunnallisesti edistettävänä kiireellisenä kärkitoimenpiteenä ympärivuotisten pyöräilyn laatukäytävien määrittämistä, priorisointia kunnossapidossa ja merkitsemistä kaupunkiseutujen yleiskaavoihin. 5

6 Työn tavoitteet Määritellä Forssan seudun (Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä) kuntien ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteiseen näkemykseen pohjautuva pyöräliikenteen tavoitteellinen pääverkko. Esittää pääreittien suunnitteluperiaatteet ja laatutasotavoitteet liikenneympäristön mukaan. Tunnistaa pääverkon keskeiset kehittämistarpeet ja tarvittavat toimenpidetyypit. Ohjelmoida jatkotoimet ja kuvata kiireellisimmät verkon kehittämistehtävät. Forssan ja Ypäjän optiot: tie- ja katuverkon yksityiskohtaisempi toiminnallinen tarkastelu. Työn tulokset palvelevat: Liikenneturvallisuustyötä Kehittämistoimien ohjelmointia Katusuunnitelmien laadintaa Hoidon ja ylläpidon suunnittelua 6

7 Rautatienkatu Kartanonkadun suunnasta, Forssa 3. NYKYISET PYÖRÄTIET JA PYÖRÄLIIKENNE 7

8 Humppila Nykyinen pyörätieverkko Jokioinen Forssa Ypäjä Tammela Seudun pyörätieverkon nykyinen pituus yhteensä 163 km, josta ELYn hallinnoimaa verkkoa on 46 km. 8

9 Forssa Pyörätiet 102 km Kuvassa on esitetty pyöräteiden lisäksi puistomaisia yhteyksiä, joilla pyöräily on sallittu 9

10 Humppila 8,5 km Kuvassa on esitetty pyöräteiden lisäksi puistomaisia yhteyksiä, joilla pyöräily on sallittu 10

11 11 Kuvassa on esitetty pyöräteiden lisäksi puistomaisia yhteyksiä, joilla pyöräily on sallittu Jokioinen 25,5 km

12 12 Kuvassa on esitetty pyöräteiden lisäksi puistomaisia yhteyksiä, joilla pyöräily on sallittu Tammela 18,6 km

13 Ypäjä 8,6 km Kuvassa on esitetty pyöräteiden lisäksi puistomaisia yhteyksiä, joilla pyöräily on sallittu 13

14 Pyöräliikenne nykyisellä liikenneverkolla Kanta-Hämeeseen on tehty Uudenmaan ELYkeskuksen toimeksiannosta vuonna 2012 Brutusmalli, joka kuvaa seudun jokaisen asukkaan ja kotitalouden arkivuorokauden liikkumisen. Oheisessa kuvassa on esitetty pyöräliikenteen arvioidut määrät syksyn keskimääräisenä arkivuorokautena. Kuntakeskuksissa pyöräilyllä on päivittäisessä liikkumisessa olennainen merkitys. Forssan keskustaajaman lisäksi merkittävää pyöräliikennettä on Jokioinen-Forssa-Tammela - yhteysvälillä, jolla on yhtenäinen pyörätie. 14

15 Tilastoidut polkupyöräonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet vuosina , joissa polkupyörä on ollut osallisena Lähde: Tieliikenneonnettomuustilasto Analysaattori: Vuosina on seudulla tapahtunut yhteensä 18 tilastoitua liikenneonnettomuutta, joissa polkupyörä on ollut osallisena. Näistä 10 (56 %) johti loukkaantumiseen, kahdeksassa ei tullut henkilövahinkoja. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole ollut. Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet eivät kerro totuutta liikenneturvallisuuden tilanteesta. Koettu turvattomuus tai vaaralliset risteysjärjestelyt eivät välttämättä ilmene tilastoista, sillä hankaliksi tai vaarallisiksi tiedetyssä paikoissa osataan usein olla tavanomaista valppaampia. 15

16 4. PÄÄVERKON MUODOSTAMISPERIAATTEET 16

17 Pyöräliikenneverkon määrittely Pyöräliikenneverkko jakautuu karkeasti ottaen kahteen tasoon pyöräreitteihin ja perusverkkoon. Pyöräreitit yhdistävät keskustan, aluekeskuksia ja kaupunginosia toisiinsa ja muodostavat yhteydet alueen sisällä oleviin toimintoihin. Pyöräreitit jaetaan edelleen kahteen toiminnalliseen luokkaan: pääpyöräreitteihin ja muihin pyöräreitteihin. Pääreitit ovat yleensä keskustan ja aluekeskusten välisiä väyliä, välittäen alueen merkittävimmät pyöräilijävirrat. Muut reitit täydentävät pääverkkoa, ja ovat aluetasolla merkittäviä yhteyksiä. Perusverkko käsittää taajama-alueella kaikki paikallistason yhteydet eli käytännössä kaikki tie-, katu- ja muut yhteydet, joilla pyöräilijöillä on tarve liikkua. Rakentamattomassa ympäristössä perusverkko käsittää kaikki julkiset kulkureitit, joilla ei kuitenkaan ole merkittävää roolia pyöräliikenteen verkolla. Pyöräliikenneverkko koostuu siten pääpyöräreiteistä, muista pyöräreiteistä sekä perusverkkoon kuuluvista muista yhteyksistä. Perinteisessä pääverkko-alueverkko-paikallisverkko -ajattelumallissa etäännytään siitä, että pyöräilijällä on tarve liikkua kaikkialla katuverkolla ei ainoastaan pyöräteillä 17

18 Reittejä vai verkko? Jonnekin päin vai tiettyyn paikkaan? Liikennekatu Paikallinen katu Pyöräily-ympäristön laatu määrittyy vallitsevien olosuhteiden perusteella. Vallitsevat olosuhteet määrittelevät pyöräliikenteen infrastruktuurin tarpeen. Tavoitteena on löytää tasapaino kullekin kadulle liikenteellisen funktion, katutai tieosuuden käytön ja rakenteellisten järjestelyjen välille. Jos katuverkko on selkeästi jäsentynyt, pyöräliikenteen järjestelyjen tarve on selkeimmin määriteltävissä. Kaduilla, joilla on liikennettä välittävä funktio, on myös yleensä käyttö vilkasta. Tällöin tasapaino löytyy, kun rakenteellinen ratkaisu on kyseiseen tarpeeseen nähden sopiva. Yleensä tämä tarkoittaa pyöräliikenteelle muusta ajoneuvoliikenteestä eroteltuja ratkaisuja. Kun kadulla on ajoneuvoliikenteen mielessä paikallinen funktio, tasapainon löytämiseksi käytön tulee olla vähäistä ja rakenteen tulee tukea paikallista luonnetta. Tyypillisesti tonttikadut ovat tässä luokassa. Tonttikaduilla pyritään hiljentämään ajonopeuksia, eikä pyöräliikennettä ole tarvetta tai edes turvallista erotella muusta ajoneuvoliikenteestä. Pyöräliikenneverkkoon lukeutuvat kaikki erilliset pyörätiet sekä kadut ja tiet, joilla on saavutettavuus-mielessä merkitystä. Tavoitteena on, että polkupyörällä voi siirtyä mahdollisimman helposti kaikkiin olennaisiin määränpäihin. 18

19 Pääverkon valintakriteerit Pääreitti muodostaa suoran yhteyden keskeisten alueiden välille Keskustan palvelut Merkittävät asuinalueet Työpaikka-alueet Asemat Merkittävät virkistys- ja vapaa-ajan kohteet Pääreitillä on sijainti huomioon ottaen paljon pyöräliikennettä Pääreitin järjestelyn laatu on hyvä tai kehitettävissä 19

20 Yhteyspuutteiden arviointi Työn aikana on testattu Brutus-mallilla joko aiemmin esitettyjen (FOSTRA) tai tämän työn aikana esiin nousseiden yhteyspuutteiden verkollista merkitystä. Tarkastelu on tehty lisäämällä nykyiseen verkkon puuttuvat yhteydet, ja katsottu näiden kuormittumista ja vaikutuksia muun verkon kuormittumiseen. Forssan keskustaajamassa on paljon todettuja pyöräliikenteen jatkuvuusongelmia Kuva: Kalle Vaismaa 20

21 Uusien tai parannettavien yhteyksien potentiaalitarkastelu Nykyiseen verkkoon lisätyt uudet pyöräreitit, joiden pyöräilyliikenteen potentiaalia on selvitetty Fostra / liikenneselvitys Pääverkkosuunnitelma

22 Uusien tai parannettavien yhteyksien potentiaalitarkastelu

23 Kuormitusyhteenveto ID Kunta Vastuu kuvaus toimenpide lähde km pp_med pp_max pp/km ppkm 2 Jokioinen Ely Puistometsä-Vt10 (paana) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Tammela Ely Portaantien pyörätie (mt 2823) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Tammela Ely Papinsillantie - Valtaimenkuja (mt 2826) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Ypäjä/Jokioinen Ely mt 2812 Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Forssa Ely mt 283 (Hautausmaa-Parkkiaro) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Tammela Ely Papinsillantie (mt 2826) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Tammela Ely Nuutinkulmantie (mt 13586) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) FOSTRA liikenneselvitys Forssa kaupunki Koivumäentie - Murrontie Uusi oikaiseva yhteys Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Yhtiönkatu (Vt 2 -Eteläinen puistokatu) Täydentävä yhteys eteläpuolelle Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Siurilankatu Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Turuntie (Kuhalankatu-Rautatienkatu) Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Oikokatu Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Rautatienkatu (Rajakatu-Turuntie) Täydentävä yhteys pohjoispuolelle Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Esko Aaltosen katu Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Kartanonkatu ylitys (Sortohaankatu) Uusi yhteys Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Kuhalankatu Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) Pääverkkosuunnittelu Forssa kaupunki Saksankatu Pyörätie (nykyisin pyöräily ajoradalla) Pääverkkosuunnittelu josta FOSTRAssa esitetyt 24.6 Kriittisiä yhteyspuutteita ei tarkastelun perusteella ole tunnistettavissa. Suurimmat verkolliset kehittämispaineet kohdistuvat Forssan ydinkeskustaan, jossa kehittämistarpeena on pyöräilyolosuhteiden jatkuvuuden ja loogisuuden parantaminen. Useimmat aiemmin esitetyt pyörätietarpeet (FOSTRA) liittyvät pyöräilyn koetun turvallisuuden parantamiseen haja-asutusalueilla.

24 5. PYÖRÄLIIKENTEEN PÄÄVERKKO 24

25 25 Forssan seudun tavoitteellinen pääverkko

26 Pyöräliikenteen tavoitteellinen pääverkko Jokioinen Forssa Tammela 26

27 Pyöräliikenteen tavoitteellinen pääverkko Ypäjä 27

28 Pyöräliikenteen tavoitteellinen pääverkko Humppila 28

29 Pääverkon ylläpito- ja kehittämisvastuu Pääverkon kunnossapitovastuu (km) Tammela; 0 Humppila; 1 Jokioinen; 0,8 Ypäjä; 1,5 Forssa; 20,9 Ely-keksus; Huom. Osa Forssan keskustan alueella olevasta verkosta on tavoitetilassa määritelty yksisuuntaiseksi verkoksi. Mukaan on lakettu pyörätiet ajoradan molemmilla puolilla.

30 Hämeentien ja Saksankadun risteys Keskuskadun ja Koulutien jatkeen risteys Yhtiönkadun ja Valtatie 2 itäisen rampin risteys Perttulantien ja Kurjenmäentien risteys Humppilantien ja Asemantien risteys Kunnossapidon rajapinnat tavoitteellisella pääverkolla 30

31 Kunnossapidon rajapinnat tavoitteellisella pääverkolla Forssa Hämeentien ja Saksankadun risteys Jokioinen Keskuskadun ja Koulutien jatkeen risteys Ypäjä Perttulantien ja Kurjenmäentien risteys Humppila Humppilantien ja Asemantien risteys Yhtiönkadun ja Valtatie 2 itäisen rampin risteys 31

32 Ely-Keskuksen hallinnoimat pyörätiet Forssan seudulla Karttaesitys myös liitteessä 3 32

33 Vastuut toimenpiteiden toteuttamisesta Kunta vastaa kaduista ja ELY-keskus maanteistä. Käytännössä ELY-keskuksen vastuulla olevista toimenpiteistä neuvotellaan aina kunnan kanssa erikseen ja sovitaan erikseen rahoitusmahdollisuuksista. Kunta voi toteuttaa toimenpiteitä maanteillä ELY-keskuksen kanssa tehtävällä suunnittelusopimuksella. Tällä hetkellä ELY-keskuksella ei ole erillisrahoitusta erityisesti jalankulku- ja pyöräilyväylien laatutason nostoon ja pieniin parannuksiin. Nykyisin toteutetaan osana pieniä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Uudenmaan ELY-keskus on päivittänyt kevyen liikenteen hankekorin syksyllä 2016, aineisto on toimitettu kuntiin. Uudenmaan ELY:n Tienpidon ja liikenteen suunnitelma vuosille

34 6. PÄÄVERKON SUUNNITTELUKRITEERIT JA LAADULLISET TAVOITTEET 34

35 Pääreittien suunnittelukriteerit 1/2 Turvallisuus ja sujuvuus Liikenneympäristö on turvallinen liikkua läpi vuoden. Tiivisti rakennetulla alueella jalankulku ja pyöräliikenne erotellaan toisistaan. Näkemät ja geometria mahdollistavat tasavauhtisen ja helpon ajamisen. Suoruus ja seurattavuus Pääreitit jatkuvat loogisesti ja niiden seuraaminen on helppoa. Rakennetussa ympäristössä pääreitit yleensä myötäilevät liikenneverkon merkittävimpiä yhteyksiä, kuten pää- ja kokoojakatuja ja rakentamattomassa ympäristössä päätieverkkoa. Pääreitti on opastettu laadukkaasti, erityisesti jos intuitiivisessa seurattavuudessa on ongelma. Kattavuus Pääreitit muodostavat pyöräilyverkon selkärangan. Pääreitit tarjoavat jatkuvat yhteydet keskeisten toimintojen välille, välittävät pyöräliikennettä muille reiteille ja perusverkolle, sekä tarjoavat pääsyn pääverkon varrella sijaitseville toiminnoille. Pääreittiverkko on riittävän tiheä huomioiden myös erilaiset liikkumista rajoittavat elementit, kuten valtatiet, rautatiet ym. 35

36 Pääverkon suunnittelukriteerit 2/2 Miellyttävyys Pääsuunnalla ei ylitetä reunatukia ja luiskat muotoillaan loiviksi. Pääreitit ovat pääsääntöisesti asfalttipäällysteisiä ja vaurioiden korjaamista priorisoidaan. Pyörätiellä ei ole fyysisiä esteitä (vrt. ajorata) Jalkakäytävän ja pyörätien erottaminen on helppoa. Ylläpito ja hoito Työmaiden aikaiset järjestelyt on opastuksineen suunniteltu niin, että ne vastaavat tienpitäjän parasta laatutasoa. Talvihoito on korkeinta mahdollista luokkaa ja sitä kehitetään kannustamaan nousemaan satulaan myös talvikuukausina Opastus ja viitoitus Pääverkko on kauttaaltaan opastettu. Suunnittelukriteerien lähteenä ovat: Helsingin pyöräliikenne.fi ohje Liikenneviraston Jalankulku- ja pyöräväylien suunnitteluohje Hollannin C.R.O.W. Design manual for bicycle traffic 36

37 Laatutasotavoite riippuu ympäristöstä Tiiviisti rakennetut katuympäristöt Väljemmin rakennetut katuympäristöt ja erilliset pyörätiet, joilla on säännöllistä jalankulkua Maantietyyppiset ympäristöt, omassa linjauksessa kulkevat pyörätiet Tunnusmerkkejä: Tiivis maankäyttö Vilkas jalankulku Tiheä liittymäväli Paljon risteävää (poikittaista) jalankulkua Tärkeää: Erotteluvaatimus Jalankulun (ml. oleskelun miellyttävyys) Saavutettavuus Risteysjärjestelyt Tunnusmerkkejä: Erottelun puutteesta aiheutuu jonkin verran häiriötä pyöräliikenteelle Jalankulkijoiden turvattomuuden tunne 37 Tärkeää: Erottelu suositeltavaa Risteysjärjestelyt Rakenne vastaa nopeusrajoitusta Tunnusmerkkejä: Pyöräliikenteen volyymi harvoin erityisen suuri Jalankulku vähäistä Jalankulkijoissa ei erityisiä käyttäjäryhmiä Tärkeää: Erottelu ei tarpeen Kunnossapito ja päällysteasiat keskeisiä Autoliikenteen nopeudet risteyksissä

38 Pääreittien poikkileikkaukset ja tilatarve Yksisuuntainen pyörätie Leveys pääverkolla: 1,5 m (minimi) 2,0 m (suositus) Pysäköintiä vieressä? Ovenavaustila 0,75 m Liikennemerkkien ja liikennevalopylväiden sijoittaminen erotellaan pyörätiestä Liikennemerkkitila 0,75 m Lumitila Lumitila riippuu väylän poikkileikkauksesta. Yleensä se on sama liikennemerkki- ja ovenavaustilan kanssa. Muuta huomioitavaa Yksisuuntaiset järjestelyt suunnitellaan aina kadun molemmille puolille Yksisuuntainen pyörätie tulee olla saavutettavissa kaikilta katuyhteyksiltä ja kiinteistöiltä kohtuullisella vaivalla. Jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu suositellaan tehtäväksi epätasajaolla. Tällöin kulkijoiden on helpompi erottaa väylän eri osat. Tasajako saatetaan sekoittaa keskiviivaan. 38 Lähde: Pyöräliikenne.fi -ohje

39 Pääreittien poikkileikkaukset ja tilatarve Pyöräkaista (aina yksisuuntainen järjestely ajoradan tasossa) Leveys pääverkolla: 1,25-1,75 m mitoitus vahvasti kytköksissä liikenteen vilkkauteen Pysäköinnin vieressä aina ovenavaustila 0,75 m (suositus). Muuta huomioitavaa: Yleensä suositaan pyörätieratkaisuja, jos pysäköintiä on kadun varrella paljon. Pysäköinti pyritään suunnittelemaan aina taskuun, jotta pysäköiminen suoritetaan jämäkästi. Lähde: Pyöräliikenne.fi -ohje 39

40 Pääreittien poikkileikkaukset ja tilatarve Kaksisuuntainen eroteltu pyörätie- ja jalkakäytävä Leveys pääverkolla: 4,5 m, josta pyöräilylle varataan tilaa 2,5 metriä. Minimileveys pääverkolla: 4,0 m (PP 2,25 + JK 1,75) Kaksisuuntaisilla järjestelyillä rakennetaan aina erottelutila ajoradan ja pyörätien väliin Optimaalisessa tilanteessa puukaista tai avo-oja erottelee ajoradan pyörätiestä Minimissään liikennemerkki-, lumi-, ja ovenavaustila (min 0,75 m & 1,0 m suositus). Muuta huomioitavaa: Jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu suositellaan tehtäväksi epätasajaolla. Tällöin kulkijoiden on helpompi erottaa väylän eri osat. Tasajako sekoittuu monilla kulkijoilla keskiviivaan. Tiiviissä kaupunkirakenteessa pyörätiet pyritään suunnittelemaan molemmille puolille ajorataa (jatkuvuuden takaamiseksi). Maanteiden varsilla toispuolinen (erillinen) pyörätie on yleensä riittävä ratkaisu. 40 Lähde: Pyöräliikenne.fi -ohje

41 Pääreittien poikkileikkaukset ja tilatarve Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä Leveys pääverkolla: 4,0 4,5 metriä (maaseudulla 3,5 4,5 metriä) Kaksisuuntaisilla järjestelyillä rakennetaan aina erottelutila ajoradan ja pyörätien väliin Optimaalisessa tilanteessa puukaista tai avo-oja erottelee ajoradan pyörätiestä Minimissään liikennemerkki-, lumi-, ja ovenavaustila (min 0,75 m & 1,0 m suositus). Muuta huomiiotavaa Ratkaisua soveltuu vain ympäristöön, missä jalankulkua on vähän. Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä sekä jalkakäytävä näyttävä usein erehdyttävän paljon toisiltaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kohtiin, jossa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä sekä jalkakäytävä kohtaavat. Maanteiden varsilla toispuolinen (erillinen) pyörätie on yleensä riittävä ratkaisu. HUOM ongelma turvallisuudessa. 41 Lähde: Pyöräliikenne.fi -ohje

42 Selkeys, loogisuus ja turvallisuus 42

43 Esimerkkejä pääverkon liittymien tavoitteellisesta laatutasosta Selkeästi merkityillä risteysalueilla voidaan parantaa turvallisuutta. 43 Liikenneympäristö ruokkii tapoja ja asenteita. Pyörätaskulla on toiminnallisen puolen lisäksi myös vahvasti markkinointi ja asennekasvatusfunktio. Pyöräliikenne kuuluu ensisijaisesti ajoradalle, ja vasta liikennetilanteen edellyttäessä suunnitelmien myötä pyöräteille.

44 Esimerkkejä pääverkon liittymien tavoitteellisesta laatutasosta Yksisuuntaisten järjestelyiden selkeys korostuu etenkin risteysalueilla. 44

45 Esimerkkejä pääverkon liittymien tavoitteellisesta laatutasosta 45 Selkeys tuo turvallisuutta. Väistämisvelvollisuus osoitetaan liikennemerkillä. Myös pyöräteiden välisissä risteyksissä voidaan osoittaa etuajo-oikeus.

46 7. KEHITTÄMISTARPEET JA SUOSITUKSET JATKOTOIMIKSI 46

47 Seudulliset kehittämistarpeet Perusasiat on kohtuullisen hyvin Maanteiden varsilla pääreittien laatutasossa tai liikennejärjestelyissä ei ole merkittäviä puutteita. Kriittisiä jatkuvuus- ja yhteyspuutteita ei ole tunnistettavissa. Paikalliset erityiskysymykset: Forssan keskustan pyöräilyolosuhteiden kehittäminen Ypäjän hevospolkujen ja pääreittien yhtymäkohtien kehittäminen mutta parannettavaakin löytyy Pääverkon opastus ja viitoitus Pääverkon talvihoitovaatimusten yhdenmukaistaminen seudulla Pääreittimerkinnät yleiskaavoihin Näkemät (etenkin alamäissä ja alikuluissa) Paikallisia ongelmatyyppejä: Kiertoliittymien väistämisvelvollisuus suhteessa rakenteeseen Torit ja aukiot suhteessa pääreittiin Kävelyn ja pyöräilyn erottelu Ajomukavuuteen vaikuttavat tekijät Päällystevauriot Reunakivet 47

48 Pyöräilyn pääverkko kaavamerkintänä Tehokkaana pyöräilyn edistämisen ohjauskeinona on yleiskaavakartan merkintä pyöräilyn laatukäytävistä ja pääreiteistä. Oikeusvaikutteisen kaavan osana merkintä parantaa pyöräilyn institutionaalista asemaa eri kaavoitustasoilla ja liikennesuunnittelussa. Pyöräilyn laatukäytävät pääkartalla määräyksineen ja selostuksessa taustoineen pyrkivät varmistamaan yhtenäisen ja korkealaatuisen toteutuksen. Pyöräliikenteen väylähierarkian tunnistaminen helpottaa myös alemman verkkotason suunnittelua ja integroitumista pääverkkoon sekä kävelyn ja pyöräilyn edellyttämien tilanvarausten varmistamista. Jatkotoimena esitetään, että pyöräliikenteen pääreitit lisätään yleiskaavakarttoihin. 48

49 Pääreittien opastuksen kehittäminen Pyöräilyn houkuttelevuuteen vaikuttaa merkittävästi pyöräreittien intuitiivinen seurattavuus. Jos verkkohierarkia ei näy pyörätien standardissa, heikkenee seurattavuus. Pyöräliikenteen uudet opasteet ovat erittäin kustannustehokas ja nopea tapa tuottaa selkeyttä pääverkolle. Uusi opastevalikoima myötäilee autoliikenteestä tuttuja periaatteita: Opasteet luetaan ennen risteysaluetta, jotta risteyksessä voidaan ryhmittyä, kääntyä ja kommunikoida muun liikenteen kanssa turvallisesti. Opastusjärjestelmän sisältö voidaan räätälöidä vapaammin palvelemaan käyttäjää Opasteisiin voidaan kohteen ja etäisyyden lisäksi liittää reittitunnuksia ja kohdesymboleja (esim. pääreitti x tai linja-autoasema). Kokeilut Helsingissä ja Tampereella. Kyselyjen perusteella pyöräilijät ovat olleet tyytyväisiä. Tieliikennelain uudistuksen myötä mahdollista ottaa käyttöön. Jatkotoimena esitetään tehtäväksi seudun pääpyöräilyreittien viitoitussuunnitelma. 49

50 Talvihoito pyöräilyn pääreiteillä ELY Humppila Ypäjä Jokioinen Forssa Tammela Talvihoitoluokka K1 Yksi luokka Ei määritelty yksi luokka Aikarajat klo Katujen ja teiden on oltava jatkuvasti liikennöitävässä kunnossa. Lähtökynnys Liukkaudentorjunta Sohjon poisto Max. irtolumen syvyys sateen Lähtöraja kaduille ja kevyen aikana 3 cm. Toimenpideaika liikenteen väylille on 5 cm lunta. lumenpoistoon 3 h. Lumen syvyys ei saa olla yli 8 cm klo Toimenpideaika liukkaudentorjuntaan 2 h Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna. Hiekoituksen vaatimustaso on, että kulkureiteillä on voitava kulkea liukastumatta ja liukkaudentorjunta suoritetaan alueella niin usein kuin turvallinen liikkuminen sitä vaatii. Sohjolumi poistetaan kun märän lumen tai pehmenneen polanteen paksuus ajoradan pinnassa ylittää 3cm (keskimäärin). Koskee kaikkia urakkaan kuuluvia reittejä. Ypäjällä ei ole määritelty kevyenliikenteen väylän hoitoluokitusta, mutta Perttulantien väylän hoitotaso on pidetty vähintään yhtä hyvänä kuin Elyn väylät. 6 cm Jatkotoimena esitetään pyöräilyn pääreiteillä talvihoitovaatimusten yhdenmukaistamista ELYn kriteerien pohjalta (kts. Seuraava sivu). 50

51 Lisätietoja: Antti Laine/Ely-keksus & Liite 4 51

52 LIITE 1. Forssan keskustan katuverkon tarkastelu Forssan keskustan alueelle tehdään tarkempi kuvaus pääreittien suositeltavista pyöräliikennejärjestelyistä. Muutamalle keskeiselle kehityskohteelle esitetään esimerkkipoikkileikkaukset. 52

53 Keskustan pyöräiltävyysanalyysi Varsinkin keskusta-alueella pyöräilyverkko oli hyvin katkonaista ja tämän työn avulla pyrittiin kehittämään läpiajoliikenteen mahdollisuuksia sekä saavutettavuutta. Yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden mitoitukset osoittautuivat hyvin pitkälti nykyohjeistuksen mukaisiksi. Kartoittamisen oleellisin huomautus on pyöräverkon katkonaisuus. Pyöräreitit katkeavat hyvin epäloogisissa paikoissa ja pyöräilyväyliä saattaa olla irtonaisena muusta verkosta. Opinnäytetyön tuloksena muodostui lukuisia uusia yhteystarpeita ennen kaikkea keskustaalueelle. keskusta-alueen pyöräilyn musta alue on ensimmäinen kohde, johon pyöräilyn kehittämisen suhteen tulee puuttua. Tasavastusanalyysin tulokset kertovat maankäytöstä ja matkojen suuntautumisesta nousevasta kysynnästä (potentiaalista) riippumatta nykyisen pyöräily- ja kävelyverkon asettamista rajoitteista. 53 (Forssan kaupungin pyöräliikenneverkon tarkastelu, Mikko Romu 2014, opinnäytetyö)

54 Yleiskuvaus Forssan alueella olisi helpointa kehittää pyöräliikenteen järjestelyjä siten, että tulevaisuudessa ydinkeskustan alueella järjestelmä tukeutuisi yksisuuntaisiin järjestelyihin ja muualla kaksisuuntaisiin järjestelyihin. Toteutettavuus on tilan puolesta hyvä, sillä Forssan ajoradat ovat leveitä ja kaistakapasiteettia on reilusti. Lähtökohtana on ollut, että liikennevaloristeyksissä olisi edelleen lähes nykyinen kapasiteetti. Muilta osin olevaan kaistakapasiteettia on käytetty pyöräliikenteen kehittämiseen. Jalankulun turvallisuutta pyritään parantamaan ylitysmatkoja(kaistamäärä ja -leveydet) lyhentämällä ja leventämällä keskisaarekkeita. Nykyisiä kuivatuslinjoja on pyritty noudattamaan kustannussyistä. 54

55 Poikkileikkaustarkastelut Forssan keskustassa Poikkileikkaustarkastelut tehtiin viidessä kohteessa A-A Rautatienkatu B-B Rautatienkatu C-C Kartanonkatu D-D Eteläinen Puistokatu E-E Oikokatu Esko Aaltosenkadun olosuhteita pyritään parantamaan liikennemäärää vähentämällä. Liikenne voitaisi jatkossa ohjata Oikokatua Yhtiönkadun risteykseen Esko Aaltosen kadulla liikenne rauhoittuisi. 55

56 A-A Rautatienkatu 56

57 B-B Rautatienkatu 57

58 C-C Kartanonkatu 58

59 D-D Eteläinen Puistokatu 59

60 E-E Oikokatu 60

61 Esko Aaltosenkatu Esko Aaltosenkatu ja Oikokatu muodostavat katuparin, joilla on jokseenkin päällekkäinen funktio. Lisäksi niiden risteys on vaikea suunnitella turvalliseksi, jos molemmilla kaduilla on liikennettä välittävä funktio. Yksi mahdollisuus olisi katkaista Esko Aaltosenkatu Yhtiönkadun risteyksestä. Liikenne rauhoittuisi Esko Aaltosenkadulla Pyöräliikennejärjestelyt tarvitaa ainoastaan Oikokadulla Esko Aaltosenkadun ja Oikokadun risteys voidaan suunnitella tonttikatutyyliin Turvallisempi Yhtiönkadun risteyksen turvallisuus paranee. Ajoyhteyden katkaiseminen on myös mahdollista Oikokadun risteyksessä, jos Forssa Printille on paljon raskasta liikennettä. 61

62 LIITE 2. Ypäjän tie- ja katuverkon tarkastelu Ypäjällä on paljon hevostoimintaa. Hevospolut risteävät useassa kohdassa pääreittiä. Optiossa on tarkasteltu pääverkon ja hevospolkujen yhtymäkohtia ja mahdollisia niihin liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi pyöräilyn pääverkolle on esitetty yleisiä kehitysehdotuksia tulevaisuutta silmällä pitäen. 62

63 Hevoset tieliikenteessä Ratsastajan ja eläimen kuljettajan on soveltuvin osin noudatettava ajoneuvon kuljettajaa koskevia säännöksiä. Ratsastustie-merkillä voidaan osoittaa ratsastustie, jota ratsastajan on käytettävä asianomaiseen suuntaan kuljettaessa. Ratsastustietä eivät saa käyttää muut kuin ratsastajat. Yhdistetty ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan allekkain asetetuilla merkeillä. Rinnakkainen ratsastustie ja kevyen liikenteen väylä osoitetaan rinnakkain asetetuilla merkeillä. Jos hevonen vetää vaunuja, kärryjä tai rekeä, se rinnastetaan ajoneuvoon. Hevosajoneuvolla liikkuminen jalkakäytävällä, pyörätiellä tai ratsastustiellä on kielletty. Hevosajoneuvolla ei saa mennä jalankulku- ja pyöräilyväylälle edes silloin, kun se on merkitty ratsukoille sallituksi. Nykyisessä tieliikennelainsäädännössä ei ole otettu kantaa hevosen taluttamiseen. Liikenneturva kuitenkin suosittaa, että hevosta taluttaessa voi käyttää tien vasenta reunaa turvallisuussyistä. Talutettava hevonen rinnastuu tällöin ikään kuin jalankulkijaan. Huom. Lähteenä olleen Hevosista varoittamisen perusteet raportin (Uudenmaan ELY-keskus) kirjoitushetkellä Suomessa oli käynnissä tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistus. Uudessa tieliikennelakiluonnoksessa on ehdotettu, että hevonen rinnastettaisiin ajoneuvoon kaikissa tilanteissa. Lähde: 63

64 Ratsastusväylien poikkileikkaukset Kavioura tulisi ensisijaisesti pyrkiä erottelemaan pyöräilyn ja jalankulun väylistä Erotteluelementtinä toimii hyvin esimerkiksi puurivistö Kumpikin osuus merkitään erikseen Kavioura voidaan suunnitella pyöräilyn ja jalankulun väylän viereen Osuus merkitään rinnakkaisilla liiikennemerkeillä Mikäli ratsastusväylän ja pyöräilyn ja jalankulun väylän erottelumahdollisuuksia ei ole, voidaan ne merkitä samalle väylän osallle Osuus merkitään päällekkäisillä liikennemerkeillä Kavioura 1,0 2,0 m Yhdistetty tai eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä 3,5 m Kavioura 1,0 2,0 m 64 Yhdistetty tai eroteltu pyörätie ja jalkakäytävä 3,5 m Yhdistetty pyöräilyja jalankulku- sekä ratsastusväylä 3,5 m

65 Pyöräilyn pääreitti ja hevospolut Ypäjällä Hevostoiminta painottuu Ypäjän keskustan itäpuolelle. Ravirata Hevostoimintaa Hevostoimintaa 65

66 Ypäjä - Ypäjänkyläntie välillä Perttulantie - Hossintie Ratsastustie ja pyörätie ovat vierekkäin Toimenpide-ehdotus: Varmistetaan, että polku on riittävän leveä, jotta hevoset ja muut liikkujat voivat turvallisesti kohdata ja ohittaa toisensa. Tarkistetaan, että merkintätapa on ohjeistuksen mukainen Vastuutaho: Ely-keskus 66

67 Ypäjä Varsanojantien ja Opistontien risteys Ratsastajista varoitetaan vähän ennen opistontien risteystä 67

68 Ypäjä Varsanojantien ja Opistontien risteys Hevosopistolta tulevan ajoneuvon kuljettajan tai ratsastajan (keltainen nuoli) voi olla vaikea havaita oikealta saapuvaa pyöräilijää. Lievä alamäki voi nostaa pyöräilijöiden nopeuksia Etenkin kuorma-autosta voi olla vaikea nähdä pyöräilijä 68

69 Ypäjä Varsanojantien ja Opistontien risteys Toimenpide-ehdotus: Tontin liikenne paremmassa kulmassa pyörätiehen nähden, jotta näkemä pyörätielle olisi parempi. Maantien ylitys olisi selkeämmin porrastettu Vastuutaho: Ely-keskus ja Hevosopisto Minimitoimenpide: kärkikolmio ja kaksisuuntaisesta pyöräliikenteestä varoittava lisäkilpi. 69

70 Ypäjä Varsanojantien ja Kartanonkyläntien risteys Kartanonkyläntien risteys on laaja ja jäsentymätön. Suojatie Varsanojantien kohdalla on rakenteilla, mutta risteyksen kautta kulkua tulisi hevosten kanssa mahdollisuuksien mukaan välttää. Alikulun kautta kulkien ratsastaja välttää risteämisen ajoradan ja pyörätien kanssa. Asia on yhdessä sovittavia ja ohjeistettavia Hevosopiston alueella liikkuvien kesken, Vastuutahot: Ypäjän kunta ja Hevosopisto Suositeltu reitti alikulun kautta 70

71 71 Muita liikenneympäristön kehitysehdotuksia Ypäjällä

72 Ypäjä Kurjenmäentien pohjoisosa Pyörätien parantaminen Kurjenmäentien itäreunalla välillä Naiminpolku - Perttulantie. Minimoidaan puolenvaihtoja pääreitillä. Havaitut ongelmat: Poikittaiset pysäköintiruudut ovat todella pitkiä pankin edustalla. Ajorata on mysö varsin leveä keskusta-alueen kaduksi. Pankin edustalle ajetaan henkilöautoilla. Ehdotus: pyörätien ja jalkakäytävän leventäminen sekä jalankulun ja pyöräliikenteen erottelu. Käytetään harkitusti ajoesteitä ja korjataan reunakivikorkeuksia. Vastuu: väylänpitäjä ELY, toteuttaja: Ypäjän kunta 72

73 Ypäjä Keskustan toriaukio Torialueella on toisinaan tapahtumia. Toiminta aiheuttaa pääreitille ajoittaisia häiriöitä. Vastaavasti pyöräilijät haittaavat tapahtumien aikaan jalankulkijoiden/oleskelijoiden viihtyisyyttä. Toimenpide-ehdotus: Tarkennetaan ohjeistusta pääreitin aukipitämiseksi toritapahtumien aikaan Torin kaakkoiskulmalle toriaukion ohittava reitti. Vastuu: Ypäjän kunta 73

74 Ypäjä Varsanojantien ja Opistontien risteys Kiertoliittymän geometria on ongelmallinen suhteessa väistämissääntöihin. Etenkin eteläisen haaran suojatien väistämissäännöt voivat olla joillekin kulkijoille epäselviä. Eteläisellä, itäisellä ja läntisellä kiertotilan poistumissuunnalla ajoneuvon ei juurikaan tarvitse kääntyä ja väistämisvelvollisuutta (suhteessa pyöräilijään) voi olla vaikea ymmärtää. Parannetaan pyöräteiden geometriaa liikenneympyrän reunamilla. Tavoitteena ympyrän muotoinen ajolinja. Eteläisen haaran suojatieylitys tulisi olla lähempänä kiertotilaa. Poistumissuunnilla ajoradan reunoille kiveyksiä, jotta kääntyminen hahmottuu paremmin. Itäisen haaran suuntausta tulisi korjata poistuvalle ajoneuvolle kääntyväksi. Vastuutaho: Ely Yliajettava kiveys Yliajettava kiveys Liittymähaaran muotoilu uudelleen / yliajettava kiveys Yliajettava kiveys 74

75 Liite 3 jkp oikealla jkp vasemmalla ely raja alue-urakan raja kunnan raja 0 2, km 20

76 Forssan seudun pyöräteiden kunnossapito Kunnossapidon laatuvaatimukset ELYn väylillä Laine Antti

77 ELYn kevyen liikenteen väylät Forssan seudulla 2 Laine Antti

78 Teiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste Kevyen liikenteen väylillä lumisuus, epätasaisuus ja liukkaus eivät saa haitata turvallista liikkumista. Väylien hoitotason on oltava sellainen, että kevyt liikenne ei siirry ajoradalle. Yöllä klo 22 jälkeen laatu voi olla alempi, mutta väylän pinnan on oltava silti turvallinen liikkua ja hoitotoimet on tehtävä valmiiksi voimassaoloajan alkuun mennessä, mikäli toimenpideajat niin edellyttävät. 3 Laine Antti

79 Teiden talvihoito Laatuvaatimukset, moniste Laine Antti

80 Väylän lumisuus ja tasaisuus Lumen syvyys mitataan keskimääräisenä väylän poikkileikkauksesta. Lumen syvyys ei saa olla yli 8 cm klo (K1) ja klo (K2). Tilapäisesti sallitaan jättää kuivaa lunta auraamatta enintään 1,5 cm; haittaavaa märkää lunta ja sohjoa ei saa jättää auraamatta. Poikkeuksellisen lumimyrskyn tilanteessa (kuvattu luvussa 3.1) suurin sallittu irtolumen syvyys voi ylittyä. Välittömästi tiehen rajautuvan kevyen liikenteen väylän polanne pidetään vaakatasossa, jotta pyöräilijä ei ajaudu varsinaiselle ajoradalle. Keväällä edesautetaan pyöräilyä riittävällä sohjoontuvan polanteen poistolla: Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna. Aurauksessa ja tasauksessa saa käyttää vain hammastettua terää. 5 Laine Antti

81 Väylän kitka Hiekoitus tehdään olosuhteiden mukaan riittävällä annoksella koko väylälle tai vain erityiskohteisiin kuten jyrkkiin mäkiin ja suojateille. Materiaalin maksimiraekoko on 6 mm, materiaali hyväksytetään tilaajalla. Kaava-alueella hiekoitetaan koko kevyen liikenteen väylän leveys. Kaava-alueen ulkopuolella voidaan erikseen sovituissa kohteissa jättää väylän ulkoreunaan hiekoittamaton kaistale kelkka- ja pulkkaliikenteelle 6 Laine Antti

82 Laatuvaatimusten tarkennukset Yksittäiset suojatiet mahdollisine saarekkeineen, jotka eivät ole kevyen liikenteen väylän yhteydessä, hoidetaan kuten kevyen liikenteen väylän (K1ja K2) yhteydessä olevat suojatiet saarekkeineen, niin että pinta on turvallinen käyttää. Tuotteeseen kuuluu myös jalankulkuvalojen painonappien edustojen liukkaudentorjunta ja pitäminen lumi- ja jääesteistä vapaana. Kevyen liikenteen talviväylien hoidosta on huolehdittava erityisesti kohteissa, joissa on korotettu risteysalue ja kohteissa, joissa kevyt liikenne kulkee vilkkaasti liikennöidyn ajoradan pientareella. Korotetuilta risteysalueilta viedään lumet pois ja pientareet on aurattava samassa toimenpideajassa kuin ajorata. Alikulkukäytävät, joiden jäätämisongelmiin on kiinnitettävä erityistä huomiota keväällä ovat seuraavat: Kohdissa, joissa kevyen liikenteen väylän yli menevältä sillalta putoaa aurauslunta ja valuu jäätyviä vesiä, tulee varmistaa kevyenliikenteen väylän turvallinen kulkukelpoisuus Kevyen liikenteen väylien hiekoitusmateriaalin maksimiraekoko on 6 mm. Hiekoitusmateriaali ei saa aiheuttaa rengasrikkoja. Kevyenliikenteenväylien hoidossa on varmistuttava ettei ajoradan aurauslumet siirry kevyenliikenteenväylälle. 7 Laine Antti