fii 3 w ffi r? r ,' l }IURMOI.AISET Ävnliplilisn l, \ l'. r 9,80 mk sb.lw. il t! ll il t1 3t ;.1, ,rl t tt't ..llittå" 'rt l:,, tll fi: ,I t , t

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "fii 3 w ffi r? r ,' l }IURMOI.AISET Ävnliplilisn l, \ l'. r 9,80 mk sb.lw. il t! ll il t1 3t ;.1, ,rl t tt't ..llittå" 'rt l:,, tll fi: ,I t , t"

Transkriptio

1 9,80 mk sb.lw., t,l,t i il t! ll il t1 l, \ t \ b, 7 t; 3t ;.1, fi:,rl 3.di fii 3 wi r? r,' l, t 4 i i {å,! å i l'. r 'rt lr å : [* t tt't t 1 4 Jt,4 w ffi l:,, tll..llittå" Päivän khkhta Kuva: Uni Hiitnen }URMO.ASET Ävnliplilisn

2 KASKU KERT,\Ä YHTESVOMN Mtntali E stttt ttuiaaruulaens ja kiiveli k til@t pmld,rs trh pikki Neuvsamus. Matlull hh, uli vilkisseelsi tninh ptuvan, knpsad j nuit lufrii mht. Miliisi kiiralrti utttmn j leysy** Mile*iis te nyt nin tttlitntunasti fuljme? N kntt lctsk tut pimlaisu ja jallu kislulrti.. Ṅihö jlmliiiltm, maruacli vietiin lappiin. Vart si sist tiedn ja adi pelstuttn prempa pulislen. Miliisi selitti, mnö syystii mtarrrn li lulurien tl@rr. Vrip itttusdti: Eihiin sen,nilmmn puheista eniiä le mitöb, tilu! Sehiin pulwn ivan mitii stdtt futen Msk vn radi... Miltii jaltsijiltt varikh piii lappik... SELVÄ LUOKTUS Humalainen n sammunut Viipurin kaupungin ja maaseudun rajapaalulle siten että pää n tisella ja jalat tisella pulella rajaa. Miliisi löytää miehen ja ttaa puhelinyhteyden päivystävään upseeriin kysyen, nk tveri vietävä kaupungin vaik maaseutualueen putkaan. Haistele sitä! san miliisiupseeri. Js se haisee kiljulle tai pntikalle, vie maaseudulle, mutta js se haisee ikein vdkalle, tu tänne kaupunkiin! Miliisi tekee työtä käskettyä ja palaa ilmittamaan: Herra kapteeni, se haise.e knjakille! Aläpä sitten kske kk mieheen! san kapteeni. Tiiytyyhän sitä ihmisten vähän rentutua... LEMP. HARRASTUS Vallankumuksen jälkeen pantiin kansan riveistä krkeisiin stilasarvihin nusseet tverit kuluihin trivistymiiiin. Piiiviinä muutamana pistiiytyr ansiitunut divisinan kmentaja tapaamassa adjutanttiaån, entistä stamiestä, jka parhaillaan hikili ainekirjituksen kimpussa. Mikä sen aineen nimi n? kysyy kmentaja. kmpihamastukseni. Ja mistäs ait kirjitta? Tfuuden mukaan minun lempiharrastul«seni n rylppääminen. Alii hitma siitii kirjita! Kun minä len j kirjittarut... N muuta se sitten! Pane jkaisen jumista tarl«ittavan sanan khdalle vaikka lukeminen, niin vaikuttaa viihän sivb tyneemmiiltii! Adjutantti ryhtyt tyii lriin. Aineesta tuli tähinen. 'Eräänä iltana teki kvasti mieleni ryhtyä lukemaan. Hain tveri Sergein kaverikseni, menimme kirjatrauppaan ja stimme klme kirjaa. Sitten me nimme mummn mökille luesl«elemaan. Pian limme lukeneet kaikki kirjat lppuun, mutta nneksi mummlla li vanha raamattu. Luimme senkin ja sitten nukahdimme. Kun,rrlutta liiksin kuluun tuli divisinan kmentaja vastaan sen näkölsenä kuin lisi luke nut kk yön.' lp lrhtinen, Kuusankski RADO JEREVA{ VASTAA Miten vi juuta ainen päästä kmmunistisen pulueen jäseneksi? Kahden arabin susituksesta. SUUililMLMA. TATOUDESSA Esitelmöitsijä kert maassa vallitsevasta hyvinvinnista. Lpuksi n kuulijilla tilaisuus tehdä kysymyksiä. Kaikki mitä kerritte n hyvin hiena ja kiinnstavta, tteaa tveri Gldberg. Mutta vittek sana, mihin kaikki liha n hävinnyt? Vastaan teille seuraavan esitelmätilaisuuden yhteydessä, lupaa esitelmöitsijä. Seuraavassa tilaisuudessa asia kuitenkin "unhtuu". Kun n jälleen kysymysten aika nusee tveri Abrahamshn seismaan ja lausuu: Tveri esitelmöitsijä! En llenkaan halua tietää, mihin kaikki liha n hävinnyt. Haluaisin vain khteliaimmin tiedustella, mihin tveri Gldberg n hävinnyt? SAKSASSA 1{ATSAKAAi Vrrlttt jwtalaisen partileunnan velle lpwetaan lujasti lceslellö yötä Kumpiluan ei uslulla mennii aarnaul bpuw jluur ja muuttua yhö nului sa.mnu,lesi. paln tattlu jwtalircn ruu.see ylös ja tteaa: Mirrö lm j wnlw mies ja eliinyt b»öt, eliimiin Nyt minö judn j vild@ lnl Mitö minö siis plkiiiin? Mirrö svaan lreille! Oti utleaa. Sen talu,r n Nlhntalairca jlu lausut: Ruhittuluq ystövöt! Ei mitiiiin hfröä! Thl vain plaa... KELENHUOLTOA Miksi kutsutan ihmisiii, jtka eivöt syö linkaan lihsa? Pulalqisiksi. 74

3 it 27. VUOSTKERTA JULKASJA: Stmul'Blyödlatys n plnteert a cith Pul qlhlala L Harvlla, fl wp N. Rlrtlala, ry W, e PEkkala, kmdrl ryp S. Alapur, vl evp, E. Eråeal, w evp PMTOMTrAJA: E. Eråsrl, ry svp TOtM TUS TööL,nkaru 35 B, 0O2d) H ldnkl 26, puh rl2 klb 1 (Fl 4. YLESSHTEER JA TALOUOENHOTAJA Tsllrw KalpM TATTO:?6me Hdldröh T[AT,KSET JA OSOTTEENMUUTO(sET: Pclllcls 20, O(r2ll H lcnkl 2l Puh. (9G.) lai valhd (9O) 6l e41 P6lbllrltlll 725& l LMOTUSKONTTOR: Annekaiu 2e A (x)l() H:kl l, puh. vdhds 61 6/a1, hivallnta 610{... Pdl.lldilll 7250 l YlDCaA l2f,*ml rrauarira 12 [ rr+t.rr fffii Fclrlhndrfi ftrrpdt*l hlllt mdhlg hhrt dt flrltdlaida SANOMAPATNO + r983 sn (l/15131)71 N: 3 TÄSSÄ NUMEROSSA 76 SUURSAAREN KATASTROF 81 NURMOLASET HYÖKKÄstvÄT ÄYRÄPiTÄSsÄ 84 RAVAAJAN MUKANA LAATOKAN KARJALASSA 90 RAUHA TEHTN VTLAN!EMESSÄ 92 KURTON PORUKKA HLJEN 94 VAUHT OL VALTTA 97 DETLN KSAT loo PENEN TYTöN TALVSOTA 103 HUN säk;i 104 VELJEN TES KAATUVANSA V,,*" syksyn staharjituksissa tdettiin Pulustusvimiemme surituskyvyssä pahja puutteita: viestiyhteydet eivät pelanneet Lapin pitkillä etäisyyksillä, jukkjen ilmatrjunta n riittämätön, panssarintrjunnassa n pahja aukkja. Jälleen kerran tuli esille myös reserviläisarmeijamme epätasainen kulutustas. Pulustuskykymme ei suurvaltjen tapaan perustu kehittyneeseen tekniikkaan eikä viimeistä huuta levaan aseistukseen. Armeijamme teh riippuu taistelijiden taidsta, sisusta ja päättäväisyydestä pulustaa yhteistä isänmaatamme. Tasn luminen ja ylläpit vaativat tehkasta kulutusta. Useissa maissa lasketaan, että etulinjan taistelijan lisi sallistuttava kertausharjitukseen jka klmas vusi. Pu' lueettman Sveitsin armeijassa lyhyehkön alkaskulutuksen saanut mies surittaa määräajin jka tinen vusi yli klmen viikn kertausharjituksen. Meillä n ltu vaatimattmia ja esitetty vaatimukseksi kertausharjituksen järjestäminen jka viides vusi. Lisäksi meikäläiset harjitukset vat humattavan lyhyitä, jpa niin, että jskus aika tuntuu hupenevan varusteiden jakn ja niiden pis keräämiseen tehllisen kulutusajan supistuessa vain muutamaan päivään. Viime vunna sallistui kertausharjituksiin miestä. Js laskemme reserviläisar meijamme vahvuudeksi lisi vusittain vitava kuluttaa reserviläistä. Kaikkia pulueita edustava parlamentaarinen pulustuskmiteakin n esittänyt, että kertausharjitettavien määrää lisättäisiin ny isestä vähitellen miehellä vudessa. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä vähimmäisvaatimuskin n jäänyt vain hurskaaksi tiveeksi. Varusmiehen kulutusaika n meillä maailman lyhimpiä ja mahdllistaa parhaimmillaankin vain peruskulutuksen. Kriisitilanteita varten mudstettavan jukn kuluttaminen timimaan ja tyiskentelemään yhdessä tiiviinä kknaisuutena mien jhtajiensa käsissä n tarpeen, jtta se lisi npeasti käytettävissä yllättävän uhkan niin vaatiessa. Sillin ei kulutuksen paikkaamiseen enää le aikaa. Kuitenkin aina valttimme ny aikaisessa sdassa n reserveistä mudstettu armeija, jka kenee malla maaperällämme timimaan taitavasti ja tehkkaasti, paremmin kuin mahdllinen hyökkääjä. tr 75

4 G SUUR N Brrsll Blenhernr kneen pmmrl va lm fl n.l kuormattavak.sr Sv{frq...:.4{E('. i*r;m Starflrvalnr rna Ohtaaia n tarkkana ) Osast Pajarin iskupnas valtasi Suursaaren eversti Lauri Stisaaren jhdlla 27.3, Lentlaivue 42 li määrätty tukemaan hyöktäy stä 12 pmmikneen vimin. Hulellisesti valmisteltu peraati päättyi epännistumiseen. Kirjittajarnme kert lentiijien taistelusta huna nnea ja lunnnvimia vastaan. 76

5 TAMMKULN l. päivänä 1942 menetetyn Suursaaren merkitys meriliikenteen turvaamiseksi Ktkaan ja muistakin syistä li kiistatn. Sijaintinsa, laajuutensa sekä krkeutensa luksi saari li halliseva tekijä Sumenlahdella. Sdan ylin jht katsi sen takaisinvaltauksen vältt'ämättömäki. Piämajan kiiskyllä valtaaminen miäättiin suftutn Yipiällikön alaisen Taistelusast P:n tehtäväksi kmenujana kenraalimajuri A. O. Paiari. llmavimat märåttiin tukemaan ja sujaamaan valtaamista käytettäviss'å levin vimin. HUOLELLSET VALMSTELUT Pmmitusrykmentin, [rr 4:n tehäviin kuuluvat hyökkäyksen tukeminen ja vihllisen vetäfimisen vaikeuttaminen määrättiin majuri Esklan kmentaman kntlaiwe 42:n vastuulle. [aivueella li 8 Blenheimpmmiknetta ja iskuviman lisäämiseksi sille alistettiin 4 BLknetta käsittävä lentue lrlv 44:stä. Työkentäksi määrättiin mme lan lentkenttä. Tiistaiaamuna lähdin kapteeni Asa Pimin jhtaman järjestelykmennuskunnan jiisenenä autlla mmlaan. Tarkastimme kiitradan. järjestimme kneille seisntapaikat sekä niiden läheisyyteen päivän käytröön tarvittavat pmmi ja plttainemiiärät. Tämän jälkeen rganisimme henkilökunnan majitustilat sekä kmentajan ja tiedusteluupseerin työtilat viestiyhteyksineen. Varhain aamulla saapuivat Värsiliistä teknillinen henkilökunta maise ja kell l5 mennessä klme lentuetta. Tavite laiween timintavalmiudeki kell 20 mennessä li saawtettu. Tulevan lenttiminnan suunnasta ei tähän mennessä llut hiiskuttu sanaakaan. Tsin ktipulesta li kantautunut tietja. ettii sikäläisiä PirkkaHämeen stureita n Ktkan seudulla harjittelemassa tasamaanhiihta. Tämä ja nimi Pajari antivat aavistaa, mislä li symys. ASTROF Olimme vähän hämmiistyneitä, kun seuraavana päivänä kell välillä suritimme laivuepmmituksen LänsiSyvärille linjjen eteen. Mietimme, lik se tulevien tehlävien kenraaliharjitus vai harhautusyritys tulevasta timintasuunnasta. Tämän jälkeen päivät kuluivat hiljaiseln ja dtuksen merkeissä. Vasta trstaina kell l517 meille annettiin laivuekäsky. mistii tiissä lyhennettynä: Tst. Os. P ryhtyy hyökktiykseen yöllti tavitteena vallta Suursaari. Osast ylittrid rantaviivn meren jriölle kl klv42 helpttaa pmmihyökkriyksin jalkavrien timint klmena lentueena seuraavin maalein: lznrue Pimi (j BLkneua) Vtihrismeriknlahden kk. pesrikkeet lzntue lisal (3 BLknetta) Majakallista itdrin leva krsualue tntue lthmus (5 Blknetta) Majakallin kakkispririssri levat pesrikkeet. Uihtöjrirjestys: Lenrue lisal, l,enrue Pimi ja Lentue khmus. Ensimmiiinen kne nusee kentdltri kl 4. 15, viimeisenci ltihtevcin lentueen ltava kssa kl lcntreitti: mmlaktka Suursaari (rinsiranta). Pmmitusaikak ynnyksen dt te lu vrilillö Ktkafuhtriti. Pmmirus: Aika kl 5.2L5.25. Hyökkdys ei saa myöhti*yö. Pmmituswunta ldnsiitd eikd maalialueen phjispulelle saa piketa man ltpista timivan raskaan tykistön timinnn wksl. E.V.K. Aamupimeiissä kk laivue li jalkeilla viimeistellen kneita ja niiden laitteita hallintaansa kuuluvilta sin. Minut li miiärätty lentueemme piällikön kapteeni Ksti Lehmuksen hjaaman jhtkneen tiihystiijäksi. Kertailin tehtäviin edellytfimää lentreittiä ja siihen liittyviä aikalaskelmia. Kell 34välillä saatujen siätietjen mukaan Ktkassa kuten mmlassakin sä li melkein kirkas, pilvien alaraja 1500 m, näkyvyys 20 km, tuuli 17 m/sek luteesta. Virlahdella ja Rankissa pilvistä, pilvien alaraja 30G 600 m. ALKU ON HANKALA Nin kl 4 rävähtivät BLkneitten mttrit käyntiin ja hjaajat alittivat mttreiden kekäytön ennen kierrslukujen tarkistamista ja jamrpukkien irrttamista pyörien edesä. Mutta kneemme tinen mttri ei liihtenyt käyntiin! Se vain yski ja niktteli, pakputkesta tuprutteli kaasuja. lmavaivjal lrntue isal li j taivaalla ja lcntue Pimin kneet j kiit' radan piiiissä. Hikipiiiissä Lrhmus ja mekaanikk viiiintelivät vipuja ja peltejä ja mttri alki saada kierrksia. lrntueemme tiset kneet alkivat rullata kiitradan tuntumaan ja jiiivät dttamaan. Vihdinkin li kneemme paklliset kuvit suritettu ja rullaus alki. Uusia vaikeuksia li kuitenkin edessä. Viihiin ennen kiitradan reunaa laskutelineen pyörä uppsi rullaustien pinnassa levaan kuppaan ja kne kiepsahti påiin lumivallia! Kell li 4.30 ja limme j aikataulustamme myöhiissä. Samassa lailueen kmentaja majuri Eskla ilmesryy hjaamn luukulle ja antaa minulle määräyksen siirtyä ähysäjäksi viereiseen kneeseen ja måiäräten sen samalla jhtkneeksi. Jhtkneen tehlävä n lentzi:ä lentuemudstelman kärjessä, vastata suunnistuksesta maalialueelle, paikantaa maali ja avata pmmitus. Pimeiissä kmpurin karttineni viereisen kneen BL154:n hjaamn tiihystäjiin tulille. Kiinnitin syöksyvyön, kytkin piiiihineeni kneen puhelinverkkn ja alin tunnistaa "kämp piikavereita". Ohjaajaksi sittautui kersantti Valt lrunla, vaalea ja hymyilevä hämäläisnurukainen, taitava ja kylmäverinen hjaaja, jnka kanssa aikaisemmin limme jåiädii hävittiijien alasampumiksi, KarhumäenP. ventsan välillä. Knekiväriampujaksi tunnistin ylikersantti rl Reklan. Hän li meitä viihän vanhempi ja kkeneempi lentäjä, jlla j talvisdasta li 9 stalenta. Hän li pidetty tveri hienn lunteensa vuksi sekä tunnettu maalitteisuudestaan ja reipastteisuudestaan. LSÄÄ VATKEUKSA Selstin lyhyesti muuituneen tilanteen. Meidiin li startattava välittömiisti ja kierretävä kenttää vasemmalle kaartaen kunnes lentue lisi kssa. Kiersimme kunnes ma"ssa li vain Otti lrhmuksen kne. Emme kuitenkaan havainneet siivellämme muita kneita. Ehkä pimeys ja alkava lumisade estivät näkyvyyden tai tiet jhtkneen muutksesta ei mennyt perille. Kun limme ylitäneet reip paasti viimeisen lähtörajan, annin laurilalle hjeen s urata matranlappeenrannan rautatietä sen eteläpulella näkciefäisyydellä. Rata ja sen takana leva Saimaan valkinen rantaviiva livat helpsti havaittavissa viihitellen hunnevassa sädssä. Näin lensimme Luumäelle asti, missä Kivijärven rantaviiva krvasi Saimaan. Luumäeltä annin suunnan Haminaan, jnka ympärysmaastn Kirkkjärvineen tunsin vusien takaa RUK:sa viettämältäni ajalta. Kk lennn ajan li sä tullut hunmmaksi, lumihiutaleiden kk kasvanut, näkyqys hu nntunut ja pilvikrkeus alentunut. Haminasta Ktkaan selviydyimme helpsti nin 500 m:n krkeudessa. Ktkasta timme hjaussuunnan surazln eteliän Mussaln eteläkärjen yli. Sarastavassa aamuvalssa, lumisateessa, alla valkea jääkenttii, yllä paksut harmaat pilvet tuntui kuin lisimme itsekin lentäneet pilvessä. Asetin kartan päälle itse tekemiini lentnpeuteen ja kartånmittakaavaan penrstuvan minuuttiasteiklla varustetun viivttimen, jsta näin, että nin 40 kilmetrin lent Ktkasta Suur 77

6 s,urreen kesräisi 8 minuuttia. lmitin tiimiin pjille. Yrjö Rekla takana seurasi silmä kvana etuvasemmalle, Valt taurila tarkkaili Gyr. kmpassia ja hjaussuuntaa ja minä kella, pmmitzihtiiimen kmpassia ja etumaasta. lmitin minuutin välein ajan kulun. Seitsemännen minuutin jälkeen tunsin, että jännitys li huipussaan kaikki ympiirillä li vain harmaata, harmaata... t/ Suursaari (H g lan d) Miltaka:rva 1:4500O.].,,,'i' :..' ;',t,.],.r.l\,'ri,'t ' ',,,',1\ //:,\, ',,,', \/.lr.l ',,. r''1 ' ':r,r /" '''1.;, tit,,rrij R!\ l,',. '{ R,v't :,l r 1:i,,\ Must5l,..1 ' l::r, (,,r' \ ;\,, i.k.,rr,, 1 n,;.,i.t.,.äi( ihri.. 'k'b, t,,.. t,vu. t\ j 'i,' r kallr '\ Sel ifyksiii; ".....r",,,,,.,,,,,,,r,,,! t 'tti ' i' \ a:i '!., ''. i i \,.i,,,., \ '.'ii,,.1 H \i",. ::.',.{.' ),..',.r,, tll,il,.... l i.,r,r. 'l l (,.1. i i /, : / " \'v.1j,'i,.l.i2r.i.i, l i.,'.:::\, '. ^..,,el llr,.' :;.4,Å l' ia t».:eli 9 r..:t.!4r ;itjj..,,,..:, :.',J :4r^? )ultt'l ivlii.,., ) yute_,... rf., #'..,1r' '.r(.,r ' l:,tdli.ali, i (,'",,':':7f..,',\ /,?,.t:,,. ', ' it,..,,,,,,,,\...f, ', t ' \..'r' ' [ 1, ;\,,,.,,' \'l,iifi i,,! "i:.: ;.*, *J i r"rr;"'.tl : ) '.;,$.,!,l L"ljl9l, l, : 1,r '.."1,' 2 ',t: 1.r,.,1,,,,5, 1,', l, ll r r"u, v.\ i\, ;... il ).,.L...ti.,t,,,!,....,.' '' r l'.,1. Lp.a.' ' i.:lir, r'!,.i ',, /..,', l,'.:., ;. Lsn,aar,",, krli,q, i i;.1 :a::;.rl 1,r,.\ Kuitenkin saari häipyi harmauteen. Alin j pelätä, miten Uisså käy, kun nestekmpassitkin tuntuivat timivan hidastettuina. Hyvin Valt kuitenkin kneensa hallisija khta li Vähäsmeriknlahti näklvissä edessämme. Seurasin pmmitähtiiimen langalta tuulen vaikutusta, annin suuntakrjauksia Majakallin pesäkkeitii khti. Maali lähestyi, istui hyvin langalla. Npea ikean käden kiert pmmilaukaisimella ja sinne menivät! Kne vähän nytkiihti, kun siilä irtaantui 650 kg pmmeja sarjassa herkkinä. Odttelimme, kunnes tun liyir:l+:rlir Mel:;uit',1,,. Nritt.,'.r,ri., Suh ) Phjiskrkia! Siinä se n! "s[nä se N!" Aikaa kulunut kahdek... Ehdin vain alittaa ilmitukseni, kun kneen sisällä kuului kuin yhdesrå suusta riemuhuut: Phjiskrkia! Siinä tsiaan Suursaaren krkein khta khsi tummana merestä etuvasemmalla. Nyt tuli PeltiHeikkiin ela! Tttuneesti laurila alitti 270 asteen kaarrn ikealle svittua ylilentsuuntaa khti. Siirryin kneen nkkaan, kytkin siihkg virran pmmilaukaisijaan ja syvennyin Whimpenähfäimen kiisittelyyn. Asetin tiihtiiimen 450 metrin lentkrkeutta ja npeuttamme vastaaville arville ja jäin dttamaan ylilenta. Kk ajan lin tietinen, miten Reklan kktmin tähläyssuunta pys),tteli saarta khti kaarrsta hulimatta. simme töy.t iyksen allamme pmmien riijähtäessä. Kell li taurila paini BL:n livaan liukuun khti Suur län lahtea ja sieltii timme suunnan Haminaan. Paluulent tulreittiä käytläen li leppisa tehtävä li suritettu, mantereella eivät hämärä ja lumisade eniiä häirinneet. Miellä vain askamrtti, mitä tempperamenttinen, mutta reilu laiweenkmentaja sanisi, kun en llut saanut lentuetta lähdössä kkn... "MSSÄ OVAT MUUT?" laskeuduimme kell 6.N. låivueen kmentaja li vastassa tiukaten: Missä muut kneet vat? Ttesin ihmeekseni, ettei kenällä sinne jänyttii lrhmuksen BL 5 lknetta lukuunttamat [ i,,r,," l t', (; ),',., ),';, \ ',,.\...1 ',. \'4.,',.it.l ''," :\{un:/ ';:;" \ 78

7 ta llut muita pmmikneita. Samassa alki kuitenkin kuulua mttreiden iiäniä ja khta li kiitradan päässä tungsta. Vähitellen alki sitten selvilä pmmituslentmme karmea kulku. Oman lentueemme BL152, hjaajana luutnantti K. Grundström, tähystäjänä M. Kiwla ja knekivääriampujana R. Taivainen, li seurannut meifä, mutta siiän vuksi pysytelly yläpulellamme. Se li kadttanut yhteyden meihin Ktkan ja Suunaaren välillä. mutta pmmittanut yhteislä maaliamme kell Paluumatkalla kne li ttanut suunnan suraan mmlaan, mutta jutunut sän vuksi vaikeuksiin Sumenlahdella. BL109 ja BLl4l eivät ilmeisesti tienneet jhtkneen muuttumisesta tai sitten sää härisi ni.itii jka tapauksessa ne lensivät suraan Ktkaan. Kaupungin liinsipulella ne jutuivat eksyksiin. BL147, hjaaja lentmestai Hdmeki, tiihystiijänä vänrikki Hiissa ja knekiviäriampujana Hppuri, syöksyi jiiän läpi ja riijähti Bistön ja trhtisen välillä Vahterpän eteläpulella. lrntue isaln kneet livat lentäneet kssa reittiä mm. lanuijamaamiehikkälä. millä suunnalla pilvikrkeus li pudnnut l0100 metriin. Matalan sään wksi lentue lensi Ktkan hi ja kiintpiste löytyi vasta Vahterpäiistä. lrntmestari Salaksen hjaama BL149, lähystäjänä v änåkki lån g ja knekiväriampujana kersantti Kemppizez, syöksyi jiiän läpi nin 5 kil metriä Lviisan kaakkispulella. lrntue Paimi li lentänyt kssa mmlasta Ktkaan. mutta hajnnut Ktkan ja Suursaaren välillä. Sen BL159, hjaajana vänrikki Peäla, tiihystäjänä viinrikki Kskima ja knekivääriampujana kersantti Rikkinen, li pmmittanut Vähäsmeriknlahden pesäkkeitä kell Paluumatkalla nämäkin k' neet jutuivat vaikeuksiin. BLvänrikki Afiecht, vänrikki 158 Liimatainen ja alikenantti Ärnre ajautui lumisateen ja magneettisen myn n aiheuttaman kmpassivirheen luksi nkerin ranniklle. diislä kajastavasta auringsta pjat havaisivat virheensä ja krjasivat suunnan Pmmit putavat mmlaan. Painetta mmlan kentällä lisäsivät ilmavalvnnasta jatkuvasti saapuvat tiedt pmmikneista, jtka pmmittivat Su. menlahdella ja Saimaalla. Ne lilat ktiin palaavia kneitamme, jtka pudttivat pmmikurmansa jäille, ettei kneen runk vahingittuisi laskeutuessaan epätasaiselle kiitradalle. Näin päätsi eritläin hulellisesti valmisteltu ja tärkeä pmmituslent: yhdestätista kneesta maalille piiiisivain klme ja kaki knetta tuhutui täydellisesti. Tällä lennlla ei taisteltu vihllista vaan lunnnvimia. lähinnä vaikeata ja ikullista säätä vastaan. UELÄ KERRAN! Onnettmasti päättyneen pmmituslennn jälkeen [rntue lrhmus miärättiin hälyysvalmiuteen lppuwrkauden ajaksi. # Kell sain kiireellisen kutsun lailueen kmentpaikkaan. Tiedusteluupseeri luutnantti N. Hakala li juuri vastaanttamassa lrntrykmentti 4:n kmentajan everstiluutnantti T. Smert n pmmitustehtävä: Maatilanne: Vihllisella hallussan vielri Suursaresta alue Sel.k ' *,*\ \d" r k öa paj annie m i K i i s k in k v ki Lunatj(inen krkeus. Kiiskinkyki sqmin vihllisella. Muu sa saarta wuinpiirtein vallat lu. Ts t. Os. P:n t bb. *, h.vö k k ri y s p.v scih t yn.v t nur i nsun i iireuna ssa vs as s levaan pulustustukikhtaan. Tehttivti: lzntue pmmittaa 4:lki kneell tiellti Lturinsan i t ti la i tak i i sk ink v kin lcinsilai t levia vihllisjukkja. Pmmitussuunta itrikinsi. Rei t t i: Men ja paluu.surinta tietci. Khteella ltava viimeistririn kl 19.(M. Puhelu päättyi kell Vielä kell Smert sitti uudelleen ja ilmitti. että viimeisen pmmin ltava pudtettu viimeisään kl mennessä. lairueen kmentaja Eskla ttesi. että neljän kneen lentue ei annetussa ajassa mnestakaan syystä ehtisi tehtävää surittamaan ja määräsi siihen vain yhden kneen. BL154:n samalla miehistöllä kuin aamulla. allekirjittanut mudstelman jhtajana. Salamavauhtia minut kiidätettiin kneelle. jnka mttreita Valt [aurila.l kekäytti. Vilh Rekla sääteli radilaitteita kuntn. Kiireesti vetäisin lentturkin ja laskuvarjvyöt päälleni ja kapusin hjaamn. Annin hjaajalle lähtömerkin ja huitaisin kädelläni lunaissuuntaan. Kell 18. l5 keikuimme j taivaalla, jten kii retfä li pidet. lrntaika edellyti suraa hjaussuuntaa maalille. jten mittasin sen tarkasti kartalta ja annin [aurilalle. Samalla asetin minuuttimatkaviivttimen timintaan. Vasta tämän jälkeen selstin tilanteen Suursaarella, pmmitustehtävämme ja sen suritustavan. rntkrkeudeksi s vimme yhteisesti 400 metriä. POMMT PAKALLEEN Suursaaren ranta tuli näkyviin viivttimen sittamassa ajassa. Suritimme "esittelyylilennn" kl Kiiskinkylän khdalta, ts. ammuimme maajukille s vitun maknetunnuksen klmesti lyhyin väliajin tulmme merkiksi. Samalla tarkkailimme maaliksi määrättyä tienpätkää, jlla li melkista liikettä. Sitten kuuluu Reklan rauhallinen äni: Variskallilta kk+ulta. Kaarrintnre ikealle ja alimme valmistautua ylilentn. Takavasemmalta puhaltava tuuli srti knetta ikealle ja liekö pelk takaa tulevasta kktulesta vaikuttanut, että jätin tälläkin ylilennlla laukaisematta kun aikaakin li vielä jäljellä. 79

8 a *1* :ke*rifl *bs ri,rr.,fi*.$,\,i&*h iiä qir,r rytrwu**syg.g,,rrr w{ "al Suursaari n vallattu ja jukt paraatiryhmityksessä Suurkylän rannassa.57kur? Naskinlahden ja Prkanrannan välisellä rantaalueella kiännyimme klmanteen ylilentn suuntana itälänsi. Nyt kun tuuli vaikutti etuikealta li taurilan helpmpi kiilata knetta sitä vasten siten että tie tuli h)'vin vastaan ähtäyslangalla. laukaisin hetkellä jllin ähtäyslanka leikkasi livasti Skirjaimen mutista tiensaa kumpaakin kuperaa saa leikaten. Sinne ne herkiisti viritetyt pmmit putsivat kl nin 260 metriä pitkäksi jnksi tien kahta pulta leikaten sitii keskikhdalla. Kneemme tärähteli vimakkaasti räjähdyshetkellä, sillä lihan krkeutemme vain nin 350 m maanpinnasta ja limme sirpaleitten vaaravyöhykkeessä. Pmmituksen jälkeen laurila taitavasti kiersi Variskallin ja pistui saarelta Liivalahden khdalta. Annin hjaussuunnan suraan mmlaan ja keventynein mielin painelimrne khti ktikenttliä. Olihan tehtävä suritettu ajallaan, saatu täyssuma maaliin ja illan pimeneminen elimini hävittäjävaaran. Kaiken kukkuraksi Vuksenniskan sulatsta taivaalle heijastuva valkeila li kuin majakka, jta khti lenlåä. V!ELÄKN VAKEUKSTA Mutta ilmme li liian aikainen. laskumme valaistulle kentälle kell nnistui h1vin. Kun kneemme pain khdistui k' knaan kenän pintaan ja rullasimme khti seisntapaikkaa räjähti laskutelineen tisen pyörän rengas. Hetkessä li tämäkin BL nkallaan kiitradan viereisessä lumivallissa pyrstö livasti kentiille päin. Kiipesimme kneesta. Jätin pjat ihmettelemiiän ja suuntasin kmentpaikkaan tekemään suritusilmitusta. Sen välitti luutnantti Hakala trr4:n kmentajalle. jka pyysi minut heti langan päiihän. Syntyi seuraava keskustelu: Mitä luutnantin kell n nyt? Annin ajan. Mihin putsivat pmmit? Antakaa krdinaatit! Tein ryötli kiisketryä. Mistä tiesitte, että ne livat vihllisia? Kerrin maknetunnuksista ja klmesta ylilennsta, jiden aikana ei tullut svittua merkkiä. Uydiin tiedusteluupseerin puhelimeen! Herrat keskustelivat pari minuuttia. Sitten Hakala käntyi minun puleeni: '. rrtl illr lmittavat, etä pmmitus n llut tuhisa. Luultavasti se n kuitenkin khdistunut miin jukkihin. sku li hirvittava! Ofink surmannut aseveljiäni, ehkä henkilökhtaisia ystäviäni ja kulutvereitani PirkkaHämeestii?! Tapahtuma paini kuitenkin mieltäni lähes neljänkymmenen wden ajan. l,pulta ryhdyin yksityisesti tutkimaan asiaa ja sain yhteyden Suursaaressa kmppanianpällikkönä timineeseen majuri Siuksaareen. Hän kerti kmppaniansa hyökkäyksen pysähtyneen juuri mainitun laurinsun itälaitaan ja pmmien pudnneen tarkitettuun maaliin. laskutelineen renkaan riijählämisen tdettiin jhtuneen jk knekivåiärin ludista tai man pmmin sirpale,esta. ltapmmituksellamme lienee llut merkirystä tapahtumien kulkuun, sillä ke neemme miehistölle myönnettiin kenraali Pajarin esityksestä kunniamerkit. Yrjö Rekla ja Valt taurila eivät kuitenkaan lleet niifå vastaanttamassa, kska kummankin kne putsi ilmatrjuntatulessa D KYMMENEN KPER,Ä KYSYMYSTÄ l. Mitö Sumen ulkpliittisten suhteiden piirissö tplttui ? 2. fukt E Knstantin Pöts? 3. Mikö mies li Jhan Laidner? 4. Mitö merkitsee sthistriassa pöiviimiiiirö ? 5. Entö ? 6. Missö j millin timi Sumen Kansanvaltaisen Tsvallan Armeijakwta? 7. Kuka li Aksel Anttila? 8. Missö j millin timi P hj an P ilrk Ry kme ntti? 9. Mikö li Sumcn histriassa ns. Ribbentrpspimas? 10. Kttkg li K. A. Meretskv? Oikectt vastaakset sivulla 105 ASALLNEN KYSYMYS Luutnanffi n palannut stalennlta ja jättåinyt esimiehelleen asiaan kuuluvan ilmituksen. Tåimä sittaa hetken kuluttua majapaikkaan ja humauttaa: Tämä raprtti n epäselvä. Kirjittakaa Yastdes niin, että tyhmempikin sen ymmåirtiiåi! Mikä asia herra majurille jäi epiiselviiksi? kysyy luutnantti viattmasti. lp lrhtinen, Kuusankski 80

9 NURMOLASSTA ratsumiehistii mudstettu eskadrnamme kuului talvisdassa 8.Divisinan Kevyeen Osastn. Pällikkömme li Seinäjen ja Nurmn sujeluskuntain aluepällikkö luutnantti Olavi Peltla. Timimme pitkän divisinan reservinä, mikä tietenkin merkitsi ainaista liikkeellä la. Ratsain vimme liikkua vain öisin. Helmikuussa 1940 taistelimme Mulaan Punnuksessa. Aluksi kk hmma li vain maaliinammuntaa, mutta sitten painstus lisii?intyi ja juduimme mukaan ratkaisutaistelun kulemanmyllyyn. Palavat kylät sittivat rintamalinjan kulkua Kannaksella. Erityisesti jäi mieleen Pölläkkälän kaupunkimaisen taajaman tuhutuminen valtavana liekkimerenä. VASTA. HYöKKYKSEEN VUOSALMELLE Maaliskuun 4. p?iiviin illalla saimme k:iskyn liihteä Vusalmelle. Tehtiivänä ttaa haltuumme vihllisen valtaama Äyräpiän kirkkmäen maast. Maaliskuun 5. päivänä ylitimme aamupimeiissä Vuksen Vusalmen lssin khdalta. Siirryimme änettömiisti hyö.kkäysasemiin Vusalmen ja Ayräpään kirkkmäen välimaastssa levaan Putkijan ntkelmaan. Vastaiskuamme ryhmittyi tukemaan liihinnä ylistarlaisista kknpantu knekiviiärij ukkue v äniy,ki M aun Vehkjn jhdlla. ataa ja v armista! Pistin kiinni! Eskadrnanpiiiillikön kiisky kulki kedua pitkin. Jiinnitys purkautui vilunviireinä. Miehet reagivat tilanteeseen eri tavin: naapurinani levat alikersantit Em Kiveki ja Tun Khtamriki vain verryttelivät lämpimikseen kuin lisivat dtel Näin uljas li Ayräpään kirkk ennen talvistaa Nurmlatset hyökkäs PAAVO SEPPÄLÄ leet töihin lähtöä. Khtamäki jäi taistelukentålle, Kivelä selvisi haavittumisella. Aamupimeä ja ut maast aiheuttivat jnkin verran hankaluuksia ryhmityttiiessä hyökkäykseen. Eskadrnan piiiillikön taisteluliihetti Pauli Paski, jnka piti viedii jkin kiisky Jukkueelle, törmäsi vihllisen vartin, jka vastasi hänen khteliaaseen symykseensä vieraalla kielellä. Paski hallitsi tilanteen ja häipl npeasti paikalta. Paski haavittui my<f hemmin pelastaessaan haavittuneen alikersantti Ve ikk Vci liniemen sujaan ankarassa vihllistulessa. Kimakat tykinlaukaukset kajahtelivat aamuhämäriissä. Takamaastssa leva ma tykistöpatteri suritti ttelumme avauksen. Ammukset ujelsivat matalalta ylitsemme iskien tulevaan hyökkäyskhteeseemme ja ryhdisäen taistelumraaliamme. Odtimme llä vimakkaampaa tulivalmistelua, muttå tykistön ammuspulan vuksi näin ei tapahtunut. VAKEA PAKKA Tykistön tuli lppui aivan yllättäen. Emme arvanneet heti lähteä liikkeelle ja näin menetimme tietenkin yllätysedun. Vihllinen li hälytetty ja trjuntavalmiina. Eskadrna eteenpäin! Tiukka kment kajahti. Jukkueet alittivat etenemisen khti tavitetta. Samalla hetkellä rävåihti vastaan vihllisen kaikkien aseiden hurja tuliryöppy. Tuntui kuin kk maailma lisi revennyt kappaleiksi. Ryöppy khdistui pahimmin ikealla verrattain avimessa maastssa eteneväiin Jukkueeseen. Khta alkuvaiheessa kaatuivat muiden hella krpra aht Jaakk Uihdesmtiki ja Ville kppilahti. Jukkueen kärjessä eteni myöskin alikersantti Arvi 81

10 t. b,. Y'? **: a?zt*., ''' l*w, 4;. iahrr *: 1,, =, ṭ. i fj,j,;', lr, at,. Kummallakaan sapulella ei llut tässä vaiheessa kanttia rynnäkön surittamiseen. Npeinkin khttautuminen kiisikranaatin heittn kävi khtalkkaaksi. Ttesimme, että vihllinen pyrki ensisijaisesti vaientamaan meidän lukumärältään vähäiset knetuliaseemme pikakiväärit ja knepistlit. Siksi li syytii käyttää kertatulta ja kesttult,!,å i,\ v,. i. i82 tr ;' Vusalmen lssi talvisdan alussa Paskr. Silmään sunut luti katkaisi hänenkin taistelunsa. Liiäkintämiehillä li edessåiän ylivimainen työtaakka. Erittain urheasti ja tehkkaasti autti haavittuneita Niil Aintila, mutta sankarikulema katkaisi hänenkin työnsä kesken. Muitten mukana ryömi päällikkömme Peltlakin eteenpäin kehttaen: $rsykiiä matalana! Kä)ttäkää maasta hyväksenne niinkuin armeijassa ja sujeluskunnassa n petettu! Päällikkö kulutti vielä ankaran tulen allakin. Hetkeä myöhemmin hänkin sai kulettavan suman. Pjat älkää antak periksi... Ne jäivät vaativan, mutta rehdin esimiehen viimeisiksi saniksi. Menetimme upseerin. jka jaki sdan rasitukset ja vaikeudet miestensä kanssa ttamatta vastaan tarpeettmia henkilökhtaisia palveluksia. Vihllistulen raju ylivima jatkui. Ammukset mukarivat taistelukenttää ja survivat seulaksi vasemmalla levan Vuksen jäätä nstattaen krkeita ryöppyjä. Knetuliaseitten risteilevät tulisuihkut ryöpyttivät lunta pyyhkiessän taistelukenttää. Etenemisemme kranaattikupasta tiseen vaati tahdn ja henkisten vimavarjen äärimmäistä kävttööntta. Ruudinsarun ja mullan mustuttama hanki tahrasi repeytyneisiin lumipukuihimme taistelumaastn sulautuvan sujavärin. NAPT VASTAKKAN Ayräpään kirknmaella kaytiin talvisdan lppuvarheessa vensta talsteluja Vihllisen tykistötulen painpiste alki jiädä taaksemme. Olimme napit vastakkain vihllisen kanssa. Tunsin hyvän kivärini ja siihen li nyt lutettava. Etuvasemmalla khsivat Äyräpiiän kirknraunin valkiset, sittain salun muståamat kiviseinät. Olimme saavuttaneet rynnäkköetäisyyden ja tulitaistelu kiihtyi. Timintaamme siiäteli ny yksinmaan sdan ankara laki: "Tuhta tai tulla itse tuhtuksi!" taki, jka myöskin punnitsee armtta jkaisen taistelijan minaispainn sittaen mirä teka kukin n... Taistelutahtamme khtti havaint, että käsiaseitten kä)ttötait li meillä tehkkaampaa kuin rhkealla vihllisella. Erittäinkin tarkat. mutta npeat heittlaukaukset tuttivat tulksia. Humattavana haittana mlemmilla sapulilla livat kivääreissä levat pistimet.

11 ta vain sitä välttämättä tarvittaessa. Humasimme, että etuikealla nin 50_60 metrin eäisyydellä meisä leva vihllisen knekiviiäri hallitsi tulellaan mäen ikeaa rinnettii ja ViipurinValkjärven rautatielinjaa. Alikersantti Aar Lanala, taitava ja rhkea taistelija, ryömi edessä levan matalan pensaikn sujaamana tuhamaan pesäkettii kiisikranaateilla. Vieressiini leva krpraali Ein Auti tuki pikakiviiäritulella latvalan etenemisrä. lawalan lyhyeltii etiiisyydelä heittiima käsikranaatti räjähti khteessaan. MATKA KATKEAA Khttauduin ehkä varmattmasti. Samassa tunsin kuin tyrmävän haln iskun suvan ikeaan lkapiähäni. Putsin alas. Olin saanut suman kiväärin ludista. Liihettyvillä leva krpraali Huug YliKrtesnieni siti haavani liiheisessä kranaattikupassa hankalissa lsuhteissa. Hän rehti aseveli jäi kentiille, kuten latvala ja Auti sekä rhkeasti knepistliaan käytäny alikenantti Pn Salkrpikin. Vaikeasti haavittuneiden kuljetus Vusalmen lssin luna levaan knuun, jssa li haavittuneiden suja ja sidntapaikka, li vihllistulen, hankalan maastn ja riviemme jatkuvan harvenemisen vuksi liihes tivtnta. Bnkiessäni haavittuneiden sidntapaikkaan tapasin Jukkueen jhtajan kersantti Arvi Kimpimaer. Humasin miten ankaran raskaana häntii paini vastuu miehistän ja velvllisuuksistaan. Hän, aseveljiensä luttamusta ja arvstusta nauttiva jhtaja, sai myskin tuntemattman lepsijan aseveljiensä vierellä. Kska jatkuva verenvut heikensi kuntani katsin että ainan vaihtehdn selviytyä tarjsi vain lyhin reitti: vihllistulelle avin ratapenger ja mahdllisimman npea matkantek. Surittamani kujanjuksu nnistuikin. # ri.: ri? Haavittuneiden sujapaikassa li läkintiialikenantti Jussi Luuklla työnäyteinen piiivä. Vusalmelta JSp:lle matkaavassa hevskyydissä livat mukana muun muassa silmiiän haavittunut Jukkueen jhtaja krnetti Paav Saari ja alikenantti Rein Viitala, jnka pelastukseksi kitui teråiskypärä. Alikersantti Aate Sini li haavittunut niskanseutuun. JOUKKO SDONTA PA!KALLA Nä mät JSptlä livat vavahduttavat. Siellä livat s. dan tureet jäljet mitä kuriintuntuvimmin nähtävissä. ääkiirit työskentelivät hiessä päin, paidan hihat kärittyinä. He rauhittivat myöskin käyttiiytymisellän ptilaitaan eivätkä lleet humaavinaankaan miten liihelle suneet ammukset tiirislttivät huneista. Myöhemmin tutiin viereeni makuulavereille haavittunut kersantti Luri Salkrpi. Hän ei vielä sillin tiennyt, että mlemmat veljensä Heikki ja Paav livat kaatuneet. lauri kerti eskadrnan käymistii ankarista lähitaisteluista. Oli teltu pistimin ja juduttu painimaankin vihl isen kanssa aitn nurmlaiseen tapaan. laurin li våilittömästä tuhsta pelastanut ratsumies Urh Vtihtisal käyttämällä kivärinperä lyömiiaseenaan niin rajusti että se li katkennut. Vähiisal' kin haavittui myöhemmin. Salkrpi kerti muun.., (,.*urn, hyökkää Lataa ja varmista! Pistin kiinni! muassa, että alikersantti Mtti Lilli li jussut vihllisasemien reunalle ja pikakivärillä kainalsta ampuen tehnyt tehkasta jälkeä. Urhea Lilli jäi myöskin kentälle. Kersantti l^auri Salkrpi, Nurmn sujeluskunnan lipunkantaja, menetti talvis' dassa klme veljeiiän ja kaatui itsekin jukkueensa kärjessä jatksdassa Menetimme Ayräpäässä yhteensä yli neljä mmenä miestä. Edellä j mainittujen lisäksi livat kaatuneiden jukssa muun muassa Jukkueen jhtaja krnetti Yrjö Kivusal sekä Uudenmaan Rakuunarykmentistä jukkmme kmennettu kersantti Eer Helkilinna. Vain muutama mies palasi taistelusta haavittumattmana. Emme nnistuneet sadan miehen vimin lyömään raivkkaasti pulustau.tuvaa ylivimaista vihllista Ayråipiiän kirknmäeltii. Annimme kuitenkin sille navakan iskun siten ehkä vittaen aikaa mien jukkjen jatktimenpiteille talvisdan ankarina lppupäivinä. tr 83

12 PAUUET(ORTT Leikkaa irti alla leva Palvelukrttija käytä sitä kun: 1. Haluat sallistua Sanma Aikakauslehtien järjestämiin markkinintiarvntihin ja lehtikhtaisiin markkinintiarvntihin. 2. Haluat peruuttaa tilauksesi. Seitsemän (7) päivän kuluessa lehden ensimmäisen numern vastaanttpäivästä vit peruuttaa tilauksesi velituksetta (vastaanttpäivää ei lueta määräpäivään). Mikäli määräajan viimeinen päivä n lauantai tai pyhäpäivä, saa peruuttaminen tapahtua vielä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Tämän jälkeen peruutetusta tilauksesta velitamme timitetut lehdet. 3. Haluat muuttaa sitteesi. 4. Haluat tilata Kansa taisteli lehden itsellesi. Hum. Tilaukset, sitteenmuutkset ja peruutukset tulevat vimaan kahden viikn kuluttua ilmituksen saapumisesta. SOTTAMALLA Tilaajapalveluumme hidat kaikki tilausiasi kskevat asiat vaivattmasti ia npeasti. Puh. (90) TLAUSHNNTT Ktimaahan 12 kk 1 14 mk Phjismaihin ilman pstituslisää. Muihin maihin: Hintatiedt Tilaajapalvelustamme. (täytä tekstaten, merkitse rastilla käsiteltävää asiaasi selventävät vaihtehdt) PA,TVETKORTT Osallistun Sanma Aikakauslehtien järjestämän TÄYSOSUMAkilpailun vimassa leviin arvntihin. E Olen mukana myös vimassa levissa lehtikhtaisissa arvnnissa/tunnukset: E Peruutan / 198 alkaneen tilaukseni. n Vaihdan ktia,/sitteenmuutstiedt tässä krtissa.! Tilaan Kansa taisteli lehden kk:ksi, alkaen E Olen jatktilaaja. E Olen uusi tilaala. Sukunimi Etunimi / 198 :G 6 '6 ) O Talvisdan ankarina päivinä, jllin miehet uhkasivat rintamilla lppuä, ei alkkaitakaan vitu sääiä: vain kuukauden pikakulutuksen saaneet nurukaiset heitettiin mttisdan plttpisteeseen Laatkan killispulelle. O Khtal säästi heidät kuitenkin kaikkein pahimmalta. Phjanmaan pjat suhtautuivat tulikasteeseensa miehekkäästi ja jäivät henkiin.. E. MANNNEN Jakelusite Puh Pstinumer Pstitimipaikka Teippaa tähän saan lehtesi takakannen ikeassa yläreunassa leva silelipuke, jsta käy ilmi asiakasnumersi. Ositleenmuutstiedt: uusi site: Uusi jakelusite Pstinumer Pstitimipaikka m r zx N! (,t = 6' r = gl / x, q, g. g x q, c g 5 3 Puh. ät e r : x rl ( m Melkinen sa sdasta n dttelemista "RAVAAJA" ss li jukksastmme JR 64:n peitenimi. Sumussalmen taisteluiden jälkeen sen kaksi pataljnaa li siirretty Pitkärannan suunnalle. Rykmentti kstui pääasiassa Phjanmaalta levista reserviläisistä, mutta jukssa li miehiä rnyös muista maakunnista ja aines muuttui yhä kirjavammaksi kun me tammikuun l94o ikälukka saavuimme täydennyksenä tuhn jukkn. Meillä li llut kuukauden kulutus lmajella. Sen jälkeen vain junaan ja khti rintamaa! Pqmmitusten vauriittama rata teki matkamme hitaaksi. Kesti viikn päivät ennen kuin saavuimme Harluun ja täällä saimme dttaa useita päiviä matkan jatkamista rintamalle. Leppäsyrjä n pieni kylä

13 jssakin Suistamn pitäjässä. Muistan vieläkin sen matalan trpan, jssa yövyimme Harlusta lähdön jälkeen. Olimme lähteneet Harlusta illan hämyssä, kulkeneet muutaman asemanvälin junassa ja sen jälkeen jatkaneet matkaa hiihtäen kunnes saavuimme tuhn majapaikkaamme myöhään yöllä. Lattialle li tevitetty pahnja. me kävimme niiden päälle likmaan ja limme pian syvässä unessa. Aamuhämärissä meidät pastettiin kenttäkeittiölle saamaan rukaa. lmajelta lähdön jälkeen munituksemme li llut vähän niin ja näin. Se vähäinen kuiva muna. jka saatiin lähtiessä, lppui j ensimmäisenä matkapäivänä. Olimme nälkiintyneitä, kun saavuimme Pieksämäelle, jssa saatiin lttien tarjamaa rukaa. Sieltä li vielä pitkä matka Harluun, jssa vasta munituksemme järjestyi säännölliseksi. Nyt saimme kuivaa munaa sekä krviketta ja puura. Puurn seassa li lihakimpa eita ja me ihmenelimme sitä, mutta keittiömies lhdutteli meitä sanmalla, että sekaisinhan ne menevät vatsassa kuitenkin. Kuivan munan mukana saatiin klme munatupakkaa. Niiden piti riittää seuraavaan aamuun saakka. Meillä ei llut mahdllisuuksia hankkia tupakkaa muuta tietä. Viimeisiä päivärahja ei llut saatu, kska limme vielä matkalla uuteen jukksastmme, ja kenttäpaketit ktirintamalta tulivat hitaasti. ENSMMÄTNBN TUNTUMA VHOLLSEEN Päivän valjetessa alki vihl iskneita kaarrella krkealla ilmassa. Ne järrävär jälkeensä vaaleita juvia kirkkaalle talviselle taivaalle. Vihllisen tiedustelukneitak, jtka kettavat saada selville mei r käläisten jukkkeskityksiä ja hultkeskuksia, jista hulletaan rintamaamme? Tu sitkeä, itsepäinen rintama li j lähes klmen kuukauden ajan trjunut vihltishyökkäykset, katknut niiden hyökkäyskärjet, mrittanut ne ja tuhnnut niistä suurimman san. Talvinen maisema n eltn. Talt näyttävät autiilta ja hylätyiltä. Yhrään savua ei nuse niiden savupiipuista eikä mitään liikettä näy. Pari kertaa pyyhkäisee hävittäjä matalalta kylän yli, mutta mitään muuta ei tapahdu. Harlun yllä lenteli myös kneita ja vartimiehet ammuskelivat niitä kivääreillään rulkserra. Täällä kukaan ei ammu niitä vaikka vartiita nkin ulkna. Vain aurink tekee matalaa kaartaan taivaanrannan tuntumassa, metsä n huurteessa ja pakkanen jatkuu kvana. 1ṫ r) t, Levssa levat etulinjan miehet vat hiljaista jukka.\.!kuttt ^. Mttialueella n tavaraa Pakkasyössä khti etulinjaa ltapäivällä menimme kenttäkeittiölle hakemaan rukaa. Kenttäkeittiö li sijitettu jhnkin ulkrakennukseen. Vieressä li kulu ja siellä majitusta. Pikkesimme sinne rukailemaan sekä lämmittelemään. Tapasimme siellä parrakkaita, vaiteliaita miehiä lsves52 levia jukkja. Vaihdimme heidän kanssaan muutaman sanan. Kvin puheliaita he eivät lleet. He livat lleet ties kuinka m 85

14 nessa kuumassa paikas a ja me limme vasta menssa sinne. Senhän näki j meidän asustammekin: puhtaat lumipuvut, pestyt kasvt ja parratn leuka. Tarjsin yhdelle heistä tupakan ja se j kirvitti hänestä muutamia sanja. Latausliikkeet, ne n parasta surittaa paljain käsin. Srmet siinä turtuvat pakkasessa, mutta ei sitä sillin edes humaa, li hänen vastauksensa erääseen käytännön kysymykseeni. Sama mies arveli kk sdan pian päättyvän "kun se Mitrn mttikin laukesi". Lemetin mtti li myös selvitetty. Sieltä saadusta stasaaliista kerti seinälle asetettu kneella kirjitettu uutisliuska. ETULNJAAN Samana iltana lähdimme jatkamaan matkaa. Maaliskuun neljännen päivän vastainen yö li kireä pakkasyö. Lumipukuinen hiihtävä jukk slui verkalleen metsään tehtyä hulttietä pitkin khti rintamaa. Rintaman äänet, jihin ei vielä Leppäsyrjässä kiinnitetty santtavampaa humita, alkivat nyt kuulua yhä selvempinä: knetuliaseiden lyhyitä sarjja, ensin kaukaa, sitten vähän lähempää. Matkan jatkuessa ääni jäi vähitellen sivulle. Khta alki kaukaa vasemmalta kuulua samanlaisia sarjja. Kuka ampui. mistä ja minne? Olimme kuvitelleet rintaman yhtenäiseksi suraksi ketjuksi niinkuin li llut harjituksissa Kyrönjen penkilla ja lmajen lakeuksilla sinä lyhyenä aikana, jllin meille annettiin pikakulutusta staan. Tämä asia jäi meille sinä yönä arvitukseksi ja me saimme khta muuta ajateltayaa. Latumme kulki mttialueen kautta. Pimeässä yössä näimme tummia isja möhkäleitä, tuhttuja hyökkäysvaunuja. Yksi niistä näkyi keskellä aukeamaa. Kukahan senkin lienee tuhnnut ja millä pelillä? Meillä li llut vain yksi ppi 86 Kukahan lienee tunkin rumiluksen vaientanut...? Asemia Laatkan rantamaastssa.s7kr)u tunti kasapanksista sekä plttpullista, jilla tuhtaan hyökkäysvaunuja. Matkamme pysähtyi jskus pulen yön maissa. Saavuimme majitusalueelle. Tungimme itsemme j ennestään ahtaisiin telttihin ja vietimme siellä lppyön. Heti aamulla meidät täydennysmiehet jaettiin ryhmiin ja selvitettiin hieman tilannetta. Olimme tulleet jntinmisen pussin phjalle, vartiimaan Kirinjan mttia. VMB HETKEN KOULUTUSTA Pari päivää limme telttailleet, puhdistaneet aseita, petelleet piipun vaihta pikakivääriin ja tutustuneet knepistlin liikkuviin siin. Aseiden tuntemus li lyhyenä kulutusaikana jäänyt vähäiseksi. Aluksi meillä ei llut harjituksissa aseita lainkaan. Sitten li tullut stasaalisaseita ja me saimme "venäläiset mrsiamet". Nyt kun vielä li tilaisuus, piti kettaa parantaa tuntemustaan aseiden käsittelyssä. Pidettiin pienet ampumaharjituksetkin: tupakkaaskin kansi puun kylkeen ja siihen knepistlilla kerta ja kesttulta. Pakkanen jatkui armttmana eikä telttja vitu lämmittää päivällä lainkaan vilkkaan ilmatiminnan jhdsta. Selkäpiissä tuntui ainainen vilunvärinä. ltaisin tavallisesti siirryttiin uuteen paikkaan ja kaivettiin teltat hangen sisään. Me limme reservijukka, ita siirreltiin aina tilanteen vaatimusten mukaan. Rintamatiminta maaliskuun 6. päivänä alki tavallista vilkkaampana. Lenttiminta kiihtyi heti aamusta alkaen. Kneet parveilivat yläpulellamme pmmittaen ja tulittaen tykistö ja krhasemia sekä hulttietä. Vihllistykistö li vilkkaassa timinnassa ja läheisyydessä sijainnut ma patterirnmekin ampui. Pataljnan pastri tuli telttaamme pitiimään hartaustilaisuutta ja mainitsi vihllisen tänään levan pikkeuksellisen röyhkeän. Tuskin pastri li ehtinyt lähteä teltastamme kun hävittäjät alkivat pyyhkiä majitusalueemme yllä melkein puiden latvjen tasalla tulittaen umpimähkään. Painuimme pitkäksemme teltan phjalle. Kesken hävittäjien temmellyksen tuli kmppanian lähetti tumaan hälytystä. Vihllinen hyökkää Maksimansaareen! Sinne pulustajien avuksi! KOVMPAAN PAKKAAN _ LAN VTYöHÄÄN Alimme heti valmistautua lähtöön. Meni kuitenkin aikaa ennen kuin pääsimme liikkeelle, sillä hävittäjät kieppuivat kaiken aikaa yläpulellamme ruutaten knekivää

15 reillään heti kun humasivat vähäisintäkään liikettä. Hämärsi j ennen kuin limme suksilla. Kranaatteja sateli harvakseltaan takamaastn saakka ensin vihellys ja sitten räjähdys. Tusta vihellyksestä meidän pitäisi ppia tuntemaan, millin kranaatti tulee lähelle ja millin pitää sujautua. Nämä kranaatit eivät tulleet kvinkaan lähelle, vaikka jtkut kumartuivatkin suksillaan vaistmaisesti vihellyksen kuullessaan. Oli j pimeä kun savuimme Laatkan rantaan. Kaukana vasemmalla limusi tulipal. Olimme juuri aikeissa lähteä ylittämään jäätä tavitteenamme saari kun väsynyt jukk tuli saaresta päin vastaamme. Ne livat saaren viimeiset pulustajat. Eräs alikersantti jhti lppuunuupuneita miehiä. Tiset tulivat hiihtäen, tiset jalkaisin. Muutamat livat putil eet jäällä avantihin ja kastuneet. Mnta sanaa ei vaihdettu. Me limme jka tapauksessa tulleet liian myöhään. Meitä lisi tarvittu siellä j sillin kun hävittäjät alkivat temmeltää majitusalueemme yllä. Nyt saari li menetetty vihlliselle. Samalla li menetetty tärkeä tukikhta, jka hyvin tehkkaasti kuristi Kirinjan mttia. Saimme uuden käskyn miehittää asemat mantereen pulelta. Yksi pieni saari li vajaan sadan metrin päässä mantereesta. Se miehitettiin tai paremminkin niinkuin seuraavana päivänä kävi selville täydennettiin ennestään harvaa miehitystä. Kaivimme asemat lumeen. Tähystys li käsketty suraan eteen. Js vihllisia alkaa tulla, niin siitä vaan klmilinjaisella hajttamaan hyökkäysmudstelmia! Peräylyd ei saa, tässä n taisteltava lppuun saakka, niin li kmppanian päällikön, reservin vänrikki Myntin käsky. Yön aikana ne tuskin lähtevät vielä etenemään, mutta humisesta ei vi sana mitään. Yö kului kuitenkin rauhallisesti. Vastapulella levat knetuliaseet takivat lyhyitä sarjjaan säännöllisin väliajin. Valammukset khsivat harvakseltaan valaisten jääkenttää. Vasemmalla, nin viidenkymmenen metrin päässä li niemeke, jsta en tiennyt. lik siellä ystäviä vai vihllisia, mutta kun aamu valkeni, selvisi että siellä li ma kkpesäke. KUOLEMANTEN xärvvrrä Jääkenttä avautui eteemme kaikessa armttmuudessaan. Mantereen ja Maksimansaaren välistä li kulkenut vihllisen hulttie Pitkärannasta Kirinjan mttiin. Useimmat hultkuljetukset li kuitenkin tuhttu jäälle: mustia möykkyjä, ruumiita, hevsenraatja, ajpelejä sekä muuta kamaa li jää kirjavanaan. Kk:n miehet tiesivät kerta, että jäällä li tavannut khtalnsa myös sast punaarmeijan stakulusta. Knekiväärimiesten pesäke li saaren ikeassa kärjessä. He livat nurempia reserviläisiä ja livat lleet mtitushmmissa j pitemmän aikaa. Nyt he kirilivat muuttunutta tilannetta mttiahan li j piiritetty kuukausikaupalla! Saaren vierestä kulki meikäläisten hulttie Maksimaan. Kaukana jäällä se leikkasi vihllisen hulttien. Töpinän miehillä li mnta kertaa llut jännittäviä hetkiä öisillä hultmatkillaa. Kirinjan mtti li saanut hengitysaukn. Nyt sieltä alki valua jukkja pispäin ja tisia meni tilalle. Matkaa li niin pitkästi, ettei sinne kannattanut ampua kiväärillä eikä ma tykistömmekään ampunut :urunusten vähyyden takia. Vaatteet livat päältä jäässä. Lumipuvun alla li mantteli ja muuna varusteena "malli Kajander". Ne pitivät jäsenet ihme kyllä lämpöisinä. Päivän kuluessa vihllinen ampui häirintätulta asemiamme vastaan. Kranaatit ujelsi Sålilytä Sinäkin lhnsa taistelivusikerrat lehtesi YahYassa kansissa Tämän Lelrtdzn lzz.tttctmub.tet vat tti vanhhaa. Luettavaa", ja niidzn pa,ttiin n biinnct.ttava.a pa!.a"ta aina. uudet Leen. KanL a, tait t.eli Lzltden v etttaant a. v aila ev a. d humznttiainei,tt hanna.tta.a.täiltlttää mtyö.r te.n hir tct nialli.t e n artv n vucths i. (fu/2<4.* P ehlza. Aalt ne.n V Lituutna.ntti ev p. Tilaa nyt allalevalla kupngilla Kansa taisteli lehden vusikertakansi. Värit: tummanruskea, painatus: kulta. Yhteen kansin mahtuu kk vusikerla,l2 numera. Hinta 18 mk/kpl j a käsittelyku lut 7,20 m k/ 1 kpl, 8,7 0 mw 2 kp (1 pgsf ituq 15 mk/35 kpl). LEKKAA TÄSTÄ. POSTTA HET. LEKKAA TASTA. POSTTA HET. ]U Ē = (r) P E8 i E # :f ( F E= > E EA x ä= i TrlAUSl(ORlTt UUOSGRTA]$NSOT Fi, Ea; ä fifi il E(EG,E = i ä Haluan kerätä Kansa taisteli lehdistäni ainutlaatuisen ja histriallisesti arvkkaan lukupaketin. Tilaan Kansa taisteli lehden vusikertakansiita. kpl. Hinta 18 mukpl (+ pstitus ja käsittelykulut).! Haluan mukaan ilmaisen vusikertatarran. Sukunimi Osite Psttnumer Pstrtrmrparkka Tarjus kskee vain Sumeen tulevia tilauksia saakka. Etunimi Puh Hinnat vat vimassa 87

16 Näkymä mantereelta pahamaineiseen Maksimansaareen SAkuv vat kuitenkin yli ja iskeytyivät mantereen pulelle. Tisinaan kksarjat suivar puihin ja paukkuivat aivan kuin takanamne lisi ammuttu kesttulta. Ainakin yksi knekivääri li suunnattu Maksimasta meitä khti. Se ampui heti kun humasi vähäisintäkin liikettä. llan hämärissä tuli vaiht. Telttamme sijaitsivat nin ki metrin päässä takana lähellä Pitkärantaan jhtavaa rataa. Rukaa ei päivän aikana llut vitu meille timittaa. Piti tyytyä järsimään näkkileipää ja muuta kuivaa munaa. Nyt illan tullen, kun kaminaa vitiin taas lämmittää, tettiin pakkeihin lunta, pakit kaminalle ja khta li kuuma krvike valmista. Kuivaa munaa li saatu ja teltan nurkassa li kknainen tahk juusta, jsta jkainen sai leikellä palja mielensä mukaan. Teltan lämpö sulatti pian jäätyneet vaatteet. Ne eivät kuitenkaan ehtineet kuivua yön aikana. Kun seuraavana aarnuna menimme takaisin asemiin ne jäätyivät uudelleen. Ylittäessiimme pientä peltaukeamaa, jka ulttui rantaan saakka, saimme kktulta, mutta npeasti hiihtäen alamäkeä pääsimme nnellisesti asemiin. Lumi vain pöllysi ympärillämme ja ilmassa vihelsi! Khta saimme lisäksi keskityksen niskaamme, mutta tuli ei llut kvinkaan tarkkaa, jten säästyimme tappiilta. Kaukana vasemmalla näkyi Pitkärannan tehtaitten savupiippu. Siltä suunnalta kuului vilkasta timintaa ja jalkaväen aseetkin livat äänessä. Myös ilmatiminta siellä li vilkkaampaa. Jssakin hulttiellä li nähtävästi humattu liikettä, kska yksi kne teki 88 siellä syöksyjään ja tulitti knekivädrillään. ENSMMÄTSBT TAPPOT Saman päivän iltana meidät vedettiin asemista pis. Tulimme kkntumispaikalle ja limme juuri aikeissa lähteä iikkeelle kun keskitys yllätti meidät. Lähellä n sraftuppa. Osa ryntää sinne. muutamat pääsevät krsuihin ja klme meistä likkaa suinpäin lähellä levaan ptern. Yksi n j saanut pintahaavan tsakulmaansa. Kranaatit suhisevat vihaisena ylitsemme, leimahtelevat ja räjähtelevät lumisessa metsässä. Seuraava ryöppy tulee j lähemmäksi. Sirpaleet ulisevat ilkeästi ympärilliimme. Makaamme litteinä mntussa. Jkainen tuuma lumen sisässä n nyt kallista. Sitten tulee j lyhyitä. Aimme nusta sujapaikistamme, kun keskitys tistuu uudelleen. Sitten se harvenee ja siirtyy kauemmaksi. Kknnumme vähitellen äänettöminä. Tappimme vat supistuneet vain pariin haavittuneeseen. Jukkueenjhtajamme, alikersantti trmakka epäilee, että vihllisen tulenjhtue n jssakin lähellä. Muuten ne eivät lisi sanneet keskittää juuri ikeaan paikkaan ja aikaan. Niitä n ennenkin tavattu linjjen takaa. Yhtä hyvä nni ei le llut sillä jukkueella, jka sarnaan aikaan n llut taistelutiminnassa Pitkiirannan suunnalla. Siellä n kaksi kaatunut, tinen heistä yksi meistä tarnmikuun ikälukkaa. Hän n saanut täyssuman ja hajnnut tuhansiksi riekaleiksi ja eräs # n sennut päästään. Hänet n timitettava JSp:lle. Olemme vielä kaksi yötä sillä suunnalla. ltayöstä lähdetään aina liikkeelle, sitten teltat pystyyn ja parivarti kiertämään majitusalueen ympäri lumeen tallattua plkua pitkin. Syystä tai tisesta ei käytetä hiihtvarmistusta. Ehkä kva pakkanen n siihen syynä. Rintamatiminta edessä rauhittuu yöksi, mutta kaukaa ikealta kuuluu yhtämittaista kuminaa ja taivaanrannalla näkyy levtnta kaja. Mistähän tukin ääni tulee siellä n varmasti kvat paikat, san eräs reserviläisistä. Ne vat sdan ääniä Karjalan kannakselta. Linjja ikaistaan ja meikäläiset vetäytyvät taaksepäin. Tulee maaliskuun 12. päivä. Telttamme puretaan sinä päivänä kaksi kertaa peräkkäin ja pystytetään taas uudelleen. Sitten teltat kurmastn ja liikkeelle! Matkalla eräs hevsmiehistä kysyy meiltä, tiediimmekö minne nyt mennään. Emme tiedä sitä ja hän sen san: Nyt mennään staan! VMENEN pärvä sraa Paikka, jssa autklnna meitä dttaa, n jssakin mttialueella. Pimeässä yössä ehdimme humata silvttuja puita, kranaattikuppia ja mustaa, likaista lunta. Autjen valt vat himmennetyt. Ne hhtavat kuitenkin pelttavan selvästi. Kneita n ilmassa ja Pitkärannan suunnalla pyyhkii valnheittäjä taivasta. Nusemme autihin varusteet mukanamme. Pressu asetetaan tiiviisti peitksi ja lähtötupakat pannaan palamaan. Jukkueenjhtaja tarjaa jkaiselle tupakan masta askistaan. Tupakka n tärkeä mielen piristäjä! Siitä n llut puutetta kk ajan. Taivas n tähtikirkas, n kva pakkasyö. Klnna etenee pimeässä talviyössä synkkien salmetsien läpi kulkevaa tietä. Täällä ei näy sdan jälkiä. Kskematn metsä reunustaa tietä sen mlemmin pulin. Jskus klnna pysähtelee. Jssakin autssa n iian kirkkaat valt. Niitä pitää himmentää tai tulee tauk jstakin muusta syystä. Pimeässä ajaminen n rasittavaa. Sujapeite, jka n vedetty autn lavilla miesten yli. sujaa pahimmalta viimalta, mutta ei vi estää kylmän hidasta tunkeutumista ytimiin saakka. Miehet vat sullutuneet tisiinsa kiinni lämpöä saadakseen. Aseet ja reput vat autn perässä. Jäsenet vat turtuneet. Jtkut hiervat käsiään ja heiluttelevat jalkjaan välttääkseen paleltumisen. Leukapielet vat pakkasen jäykistämät ei tee mieli keskustella. Mielessä n vain yksi ajatus: Kumpa ltaisiin j perillä! Aamuvarhaisella klnna vihdin pysähtyy. Olemme tulleet perille muutaman kilmetrin päähän etulinjasta. Täällä ei tykistötuli le rauhittunut yöksikään. Häirintätuli ulttuu kauas takamaastn. Kuulemme lyhyitä vihellyksiä ja räjähdyksiä. Otamme varusteemme autn lavilta ja alamme hypellä lämpimiksemme. Tallaamme hankeen plun, jssa jukse[rme yhtä minaa edestakaisin saavuttaaksemme edes siedettävän lämmön ennen kuin lähdemme etenemään. Hie

17 rmne käsiämme ja hakkaamme niitä. Kuinkahan n ampumisen laita? Kädet vat niin khmeessa, että tuskin ase pysyy käsissä. Onneksi ei lähtökäskyä tule heti. Kmppanian päällikkö n lähtenyt maastntiedusteluun ja häntä ei kuulu takaisin. Tulitiminta edessä alkaa kiihtyä ja aika mataa verkkaisesti eteenpäin. Lpulta meidät hjataan läheisiin krsuihin lämmittelemään. &. ä, Päivä n j pitkällä, kun jukkueen jhtaja ilmestyy krsun velle ja san: Nyt n sitten tullut rauha. Krsussa syntyy liikettä. Emme le uska tuta tdeksi ja kiiruhdamme uls katselemaan ja kuuntelemaan. Myös lievemmin haavittuneet vat tulleet uls. hme n tapahtunut. Vihllistykistö, jka vielä hetki sitten syyti putkistaan kranaatteja kymmenien patterien vimalla aiheuttaen jukillem Khta alkaa etulinjasta päin tulla jukkja hiihtäen ikaiset lumipuvut yllään Kllaan etulinjan miehiä, jtka kestivät viimeiseen saakka. Olikhan heillä tiedssa, että apujukkja n tulssa? Katselemme vaeltavia rivistöjä kunnes saarnme kkntumiskäskyn. Me miehitämme asemat jnkin verran taempana seuraavaksi yöksi. Yö kuluu rauhallisesti. Vastapulelta kuuluu kvaäänisestä venäjänkielistä lähetystä ja lpuksi sitetaan mv *. rt 8,'.:'4 l8w) V c\c;::*l Me lähdemme latuja pitkin mille teillemme. llan suussa saavumne majituspaikkaan, jka n eräs kulu Suistamn pitäjässä. Täällä me lepäämme useita päiviä. n paraati ja hartaustilaisuus. Sitten eräänä aamuna pakkaukset selkään ja suksille khti uutta rajaa. Majituspaikat n siistitty ennen lähtöä. Hiihdämme jnssa kyläaukeaman halki. Talt vat autiina, elämä näyttää pysähtyneen tässä karjalaiskylässä. Laskeudumme Jänisjärven jäiille. Eteemme avautuu laaja ulappa. Pakkanen hellittää tettaan sitä mukaa kun aurink khaa krkeammalle. Hanget hhtavat ja häikäisevät silmiä. Kk Karjala n menetetty. Tiet raskaista rauhanehdista n vetänyt mielen matalaksi, mutta n myönnetty rauhan välttämättömyys. Karjala n antanut uhrinsa, jtta Sumi saisi elää.! 1 t, #; Rauha n tullut Kllaalle 5.1ku\rt Hyviä uutisia kaikille tyrästä kärsiville! RAUHA! Krsussa n muutamia haavittuneita dttamassa piskuljetusta. Tungemme itsemme tisten jukkn ja käymme lämmittelemään kaminan viereen. Lämpö sulattaa vähitellen turtuneet jäsenemme. Valvtun yön jälkeen vaivumme pian pulihrrksiin emmekä välitä paljakaan ulkmaailman tapahtumista emmekä ajan kulusta. hmettelemme vain miksi ei hyökkäyskäskyä tule. me tappiita vielä sdan viime minuutteina, n vaiennut. Saamme kuulla, että kmppanian päällikkö n haavittunut tiedusteluretkellään. Silmäilemme vähän ympärillemme ja näemme kasan kaatuneita mia vainajia, jtka dttavat piskuljetusta. Silmäni suvat erityisesti yhteen vainajaan. Tupakan hlk <i n tiukasti hänen hampaittensa välissä aivan kuin hän lisi siitä hakenut tukea viimeisillä hetkillään. lempien maiden kansallislaulut. Tdellakin Maammelaulu sieltä kuului viimeisenä! Seuraavana aarrruna pistetaan vartit ja alitetaan hiihtmarssi khti uutta rajaa. Maisemat vat sdan runtelemia: törröttäviä savupiippuja, rikkiammuttuja talja, katkenneita puhelinlankja, pmmikuppia ja autiita, hylättyjä asumuksia. Tulemme radan varteen ja näemme junan tekevän hidasta taivaltaan länteen päin. Uudet lääketieteen hyväksymät KNOCHE alushusut eivät le ainaslaan eritlarn mukavat pitää. vaan myds niiden käynamrnen n helpmpi ja ne antavat paremman tuen kuin vanhanaikaiset siteet, vyöt ia nahkaremmit. Ne vat myös hygieenisemmät, kska ne vat pesunkestävät. KNOCHEN uudet TYRÄhusut vat tavallisten alushusujen näköiset ja humaamattmat vaatteiden alla. Ne vat 1 0 vuden tutkimustyön tuls ja ne n kehitetty USA:ssa ja Saksassa rtpedian asiantuntiiiden ja lääkäreiden yhteistyönä. Niitten kiinteä tuki ja nstkyky antaval mitä parhaimpia tulksia aiheuttamana pienintäkään epämukavuutta. KNOCHE tyrähusuja käyttävåt kymmenet tuhannet naiset ja miehel maailman ympäri. KNOCHE TYBAalushusuja saatavissa kuudessa eri mallissa. Pyydä KNOCHE tukihusujen esite ja hintaluettel. MALMASTERS OY Pitkämäentie 3 KT, Turku 3l 89

18 Rintamalle ihtava tie Vilajella **, Vilaien kylä palaa pmmituksen jäl,iltä Talvisdan viimeisinä viikkina li uhka suurin Viipurinlahden änsirannalla Säkkijärven suunnalla, jssa vihllinen li nnistunut avaarnaan aivan uuden rintaman Rauha tehtiin t:;itx: *:r,:t' it Vi an i e m essä meisetkin irti saatavat miehet. ALEKS POHJOLA Haavittuneita täydennysmiehiä evakuidaan Vilaniemestä måaliskuussa tilapäisvälinein LAVAN miehiä li talvisdassa lmantsin suunnalla nin 200, Sallan ja myöhemmin Viipurinlahden suunnalla samin parisensataa ja muilla suunnilla ehkä yhteensä satakunta. Sallan lhklle tuli hetmikuussa 1940 rutsalaisia vapaaehtisia, jtka tivat meiltä rintamavastuun. Etelässä, Viipurinlahden suunnalla, li kuitenkin tdellinen hätä ja meidät Prin seudun miehet lastattiin kiireesti junaan Kemijärvellä ja kuljetettiin Taavettiin. Sieltä jatkimme hiihtäen matkaa Viipurinlahden länsirannalle. Hiihtelimme teiden läheisyydessä jissa ja metsiköissä teille emme mahtuneet, sillä ne livat täynnä evakkperheitä karjineen ja tavarineen sekä staväen hultajneuvja. jukssa paljn haavittuneita kuljettavia sairasautja. KOHT RNTAMAA Sdan tässä vaiheessa limme väsyneitä. unisia ja nälkäisiä. Yläpulellamme kaartelivat vihllisen nrahtaval ilmavimat, jskus yli satakin knetta samassa aallssa. Mttrien pauhu li mahtava ja pani aavistelemaan pahaa. Kneet lensivät melk krkealla ja kärräsivät ilmeisesti lastejaan EteläSumen asutuskeskuksiin. Kuvla ja etenkin sen ratapiha livat hi ajaessamme näyttäneet kvin pmmien kukkimilta ihme vain, että elintärkeät junat saatiin jten kuten senkin rataslmun läpi. Väsymys li tehdä miehistä lpun. Kun edessä hiihtävä jstakin syystä pysähtyi. seuraava usein mätkähti ase, pat 90

19 ruuna ja varustekurmineen mahalleen suksien päälle. Sitten mies ikään kuin heräsi ja jatki taas vaellustaan. Yksitikkista matkaa kertyi kaikkiaan jtakin 7O9O kilmetriä Ḣultajneuvt telnineen, kenttäkeittimet ja muu hult pääsivät perille vasta myöhemmin. Vain meillä kiväärin kantajilla li ttinen kiire. J matkalla näimme jstakin aukealta mäeltä, miten kk Viipurinlahden itäranta pali valtavin rihuin. Vilaniemen harjanteelta avautui eteemme sitäkin karmeampi näky: kk Sumenlahden perukka li täynnä länsirantaa khti eteneviä vihllisen yksiköitä tankkeineen. ajneuvineen ja raskaine aseineen. Tämän vusisadan ankarin talvi li rakentanut harvinaisen sillan Sumenlahden yli jää li paksua ja tasaista. Pani vähän miettimään. Meillähän ei llut minkäänlaista raskaampaa aseistusta mahtikhan sitä lla ennestään siellä mihin ltiin me nssa? EPÄTASANEN TASTELU Sitten saavuimme taistelualueelle ja juduimme heti asemiin. Ttesimme, että vihllinen li j vankasti pureutunut rantaan. Vimasuhteet tuntuivat muuttuvan sille yhä edullisemmiksi eikä meille tullut apua mistään. Emme kyenneet trjumaan hyökkäystä. vimme vain viivyttää harjanteelta harjanteelle. Sitä jatkui mnta vurkautta. Onneksi yöt livat pimeämpiä kuin Sallassa eikä vihllinen juuri timinut yöllä. Pakkaset livat navakita ja kylmyys kiusasi asemissa makaavia miehiä. Viimeinen raskas taistelu käytiin meidän avialaisten lhklla Meitä li tässä vaiheessa enää 5G70 miestä ja viisi knekivääriryhmää, jtka li mudstettu vasta aivan äsken palvelukseen kutsutuista rannikkseudun pjista. Heidän kulutuksensa li aivan kesken ja se sekä puuttuva rintamakkemus aiheuttivat raskaita tappiita. Meidän kkeneiden stureiden salta tappit livat pienemmät. Rauhan ten jälkeen ttesin. että vastassa li llut vahvistettu pataljna, loo miestä, panssarivaunukmppania, tykistöä ja muuta kamaa. SEKAVN TUNTEN RAUHAAN Tervetullut ja dtettu tiet rauhasta ei sittenkään llut aivan yksiselitteinen: asia tuntui ensi hetkenä aivan ihmeelliseltä. mutta sitten nusivat mieleen kaatuneet aseveljet ja haikea ikävä. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin jnkinlainen kiitllisuuden tunne lihan sentään selvitty hengissä tähän saakka. Taempana levista teltista alki äkkiä kuulua vimakas veisuu, jka jtenkin tulkitsi kaikkien tunteet: Jumala mpi linnamme... Äänistä päätetlen tuntuivat Tainin Lauri ja Pekkalan Onni timivan esilaulajina. Hiihtelin etumaastssa aamulla. Paikalle saapui jitakin kmentajamme everstiluutnantti Selinheimn esikunnan upseereja, jtka livat menssa yhteydenttn. Liityin heidän seuraansa. Katsin jpa levani edustuskelpinen, srllä Virtasen Eer li tunut kta paketin. jssa li muun hessa Sillanpiiön Annin tekemä hien ja puhdas lumipuku. Kuulin, että yhteyttä venä,äisiin li yritetty j edellisenä päivänä, mutta se ei sillin nnistunut mukana lleiden knepistlimiesten vuksi, jtka venäläiset riisuivat aseista. Nyt limme menssa hakemaan näitä aseita. ENTSEN VHOLLSEN VERAANA Kävi ilmi, että vastapulella li yksi aina teltta, jka li si jtettu pataljnan kmentpaikalle. Siellä tettiin meidät khteliaasti vastaan. Tulkkimme kerti, että kaikki venäläiset livat yhteuarrlt UT \ i;:. i,$g ( '=J!l '! r. "E läkepankkini n Pstipankki, ilman muuta. Olen erityisen mieltynyt Pstipankin käyttötiliin ja sen tilitepalveluun. Pstipankki hitaa kaikki maksuni. Ja ikaisesta tilitapahtumasta tulee minulle tilite tsitteineen.tietja ei taryitse pyytää eikä e ri ksee n l<y se ä. Tä a isen i m a i sen, j ustava n ti i te pa lve u n vi sa ad a va i n P sti pa n ki sinirhin Wu dhsesi Pstipanhin kaihki MATEAGPALWLUT Pistäydy lfiipstissa tai knttrissamme keskustelemassa. Saat tietja eläkkeensaajalle ja eläkkeelle siinbyjälle tiirkeisä Pstipankkieduista: Lähipstin tai knttrin turvallisesta ja mukavasta palvelusta, hyvistä eläketileistämrne, edullisista lainistamme. Vihje: Kätevä käyttölaina n palkan ja eläkkeensaaj an erikislaina: 1,5 kertaa kuukauden brutttul aina kymrneneentuhanteen rnarkkaan asti! Helpp hakea ja helpp maksaa takaisin. Tlrle keskustellaan! a PsrrPANKKl 91

20 Hyökkääiän matka n päättynyt Vilaniemessä näisissä asuissa jalkrneina hupasaappaat mitenkähän mahtaisivat selvitä kevään keliriksta? Kun ei llut telttja eikä kunnn mahdllisuutta veden lämmittämiseen näytti vihllisen hygienia levan vielä alemmalla taslla kuin Tulik pnnistetuksi liikaa? Ei hätää! särky häipyy aikanaan. Mutta siihen asti se kyllä n riesa. Ellette turvaudu Theranyliin. Theranyl tekee tttumattmat, jäykät lihakset taas justaviksi pitkäaikaisen lämpövaikutuksensa ansista. Lämpö syntyy siten, että Theranyl vilkastuttaa verenkierta käsitellyllä alueella. Se lievittää särkyä ja juduttaa paranemista. Theranyl sisältää myös kipua ievittävää ainetta ( t rmet amlsalicylaattia). Reseptittä apteekeista. 92 Medisan AB, Uppsala meidän keittastiiden vapaa tila li humattavasti pienempi, jäätyneen span täyttämä tila vastaavasti suurempi. Miehet livat kyhäilleet itselleen kuusen ksista naurispurmun tapaisia pitkänmaisia majja, jiden sisästä heitä ryömi ihmettelemään suksiamme. Vastassa levan pataljnan kmentaja li pitkä ja tiukan näköinen eversti. Hän kyseli tulkiltarnme muun muassa Mikkelin pmmitusvauriista. Satuin lemaan juksta aina. jka niistä jtakin tiesi linhan viikk sitten ajanut junalla kaupungin hi ja nimenmaan tarkkaillut pmmitusjälkiä. Ttesin vaurit melkisen vähäisiksi. Eversti li asiasta erittäin kiinnstunut ja kerti saaneensa tiedn, että päämajakaupunki li tuhttu ja täysin rauniina. Mikkeli kiinnsti häntä erityisesti myös lapsuuden aikaisena ktikaupunkina. jsta hän yksitistavutiaana li siirtynyt ktimaahansa Venäjälle. Siirryttyämme uudelle rajalle tettiin jälleen suunta phjiseen: jukkmme. nimeltään X/Kenttätäydennysprikaati, siirrettiin Maajärven tunturien maastn ja Liinahamarin sataman tuntumaan raivaamaan tietä auki lumesta, jtta liikenne vitaisiin alittaa tärkeällä Jäämeren suunnalla. tr

21 TALVSODAN aikana ei rintamakarkureita liiemmin esiintynyt. [appeenrannan vanhaan vankilaan li kuitenkin sijitettu jukk tavalla tai tisella tämänlaatuisiin rikksiin syyllistyneitii sumalaisia asekuntisia miehiä. Rauhan kittaessa piiiisi kurittmuus heidiin keskuudessaan siinä märin vallilleen, että järjestyksen palauttamiseksi katsttiin vältriimättömäk i kiiänryä awnpyynnöllä rintamajukk. jen puleen. Parhaillaan tappeenrannan suunnissil rintamalta vetiiytyvä JR 5 saikin määäyksen lähettiiii neljä riskiä ja taisteluissa erityistii rhkeutta sittanutta miestään kaupunkiin. HOMMA TUNTU HANKATALTA Tåistii mieliii katkerittaneesta, mutta erittäin tehkkaita tulksia tuttaneesta kmennuksesta kert llihemmin kmennusryhmän vanhimpana timinut vehkalahtelainen liv l,nkil. "Rauhan tullessa limme Kannaksella 70 kilmetrin piiiissä tulevasta rajalinjasta. Välin tulimme hiih*ien kahdessa päiviissä. Miiäriinpiiiinä li Taipalsaareen kuuluva Kattelussaari. Jssakin Lauritsalan krkeudella ryysyisinä matkatessamme hiihti sillinen kmppanianpiiiillikkömme Jqakk Leislahti takaapiiin khdalleni ja sani: Sinun piäii mennä tap peenrantaan vartitehtäviin. Päällikkö li mies jnka kanssa vi avimesti keskustella. Kska kiisky li siinä tilanteessa surastaan mielialja fyrmiiävä, sanin tiukasti: Mitenkä llimä n kiisitettiivissä? Onhan tiiälä takana iiijiä jtka vat piiiisseet helpmmalla, pitiik<bt he vartita! Kiis n kiis, sani pällikkö yksikantaan. lmitan sinulle khta vartimiesten nimet. Timit sen prukan vanhimpana. Kysyessäni myöhemmin vartimiesten nimiä pällikkö nimesi Erkki Suikelin ja kaksi muuta, jiden nimet vat unhtuneet. Suikelin nimi herätti mielessäni j viihän myönteisempiä tunteita, tiesinhän hänet parhaaksi stilaaksi mit'jä maa piiälliiän kantan. Määys li mennä tappeenrannan linnaan vartitehtäviin. Siellä eivät kuulemma pysty pit?imiiän kuria vangeille, jtka vat kaikki meikäliiisiä linjilta karanneita tai sieltä välttyäkseen rötöksiä tehneitä asekuntisia miehiä. Nyt rauhan tullen nämä urht eivät eniä tttele esimiehiiiän! Siksi pitiiii linjilra tulevista valita kankit miehet jtka panevat asiat järjestykseen. Me neljä miestä saimme käskyn hiihtiiii [appeenrantaan. Minä lin knepistlimies, tisilla li kiviiärit. Se li katkera lähtö! Taistelurintamalta, jssa tehtiin kaikki mahdllinen jpa enemmänkin, llaan palaamassa khti rauhan ltilaa ja vapautta ja liihdepris nyt sitten kesken kaiken vankilaan mia lurjuksia vahtimaan... VANKLAAN Kyseinen vankila li ilmeisesti keisarin märäyksellä 1816 perustettu naisten fyövankila eli kehruuhune, jnne aikanaan li sijitettu tistasataa "pahantapaista irtlaisnaista". Menimme linnan prtille, jssa li kaksi vartimiestä. Kysyivät kmennuspapereita. Ei meillä le mitiiän papereita, lemme nrlssa suraan rintamalta, selitin pjille. Minäpä sitan sitten liihe tin, sani vartimies. Kävelemme llä minkin päin, ttesin. Meillä n jkaisella ladattu ase, ei meitä mörkö vie. Olimme tsissaan keljulla piiälä. Kävellessämme isn kentiin keskitse pisti silmåiiin erään ven g*iällä leva teksti "Rukala". Kska uupumus ja nälkä vaivasivat ankarasti, veti ruan liiheisyys kvasti puleensa. Tdssä vaiheessa tuli luksemme jku vankilan fskaali dihinäremmi lkapiiällä: Mikäs prukka tämä n? Niinhän te kuljeksitte kuin l,{eksikn rsvt! Sepä puri mielialja entistä pahemmin! Pudtin knepistlin lkapältä kainaln. Kaverit näytivät menettelevän samin kiviiäreittensä kanssa. Meidiit n kmennettu tänne pilämiiän yllä kuria ja järjestystii, kun te ette kuulemma siihen pysty, selitin. Mutta nyt meillä n nälkä ja lemme sdan ja marssin jälkeen lppuun viisyneilä. Rukaa alki löyyä. Suikelin Erkki ei malttanut lla mutisematta: Ei tiissä le judettu herrja kumartelemaan kk talvena... n llut tiirkeämpiiiikin tekemisth... LURJUKSET OLVAT VAT Menimme rukalaan. sssa salissa li jnssa tistasataa miestii, ulkvelta rukaluukulle asti. Me emme jnta karkureiden jukssa, ttesin kavereille. Suraan luukulle! Aseet lalla ja lakit piiiissä astelimme linnankundien hi. Keittiön pulella li parinaista ja kersantti valkisessa takissa. Haluattek sytidii upseerivai aliupseeripulella? kersantti tiedusteli khteliaasti. Eikä kun t?issä ja nyt. Sapuskaa järjes i heti. Karkurien jn seisi äiineti ja dtti. Yksikiiiin mies ei!ännåihtiinytkiiin. Tulin vilkaisseeki kavereita. Miten resuisen näköisiä limmekaan verrattuna näihin siisteihin ristihin! Varusteemme livat nen, ruudinkäryn ja riijähdysten likaamat ja repimät, kasvt samassa kunnssa, pesemättöminä ja rukkamattmina. Alimme syödä. Aseiden perät klahtivat jtenkin mukavasti kun asetimme ne seinåä vasten, käden ulttuville. Vangrt karkurit ja kvanaamat, parkkiintuneet rikuiset söivät hiljaisesti, siististi ja iiäneti. Aiintiikiiiin ei kuulunut. Vankien saatua rukailunsa pliätökseen pidin heille pienen puheen:

22 Se n pjat sillä lailla, että tämä kmennus tiinne tuntuu meistii vallan jutavalta. Teidiinkin pitiiisi se kiisittiiii. Meidiit rintamilta palaavat sturit n lähetetty tiinne vahtimaan teitii takana piileksijöiä. Me emme ai tulla kyttiiiimiiiin, tttelettek mia vartijitanne ja siiilyykö kuri. Mutta js meidiit haetaan avuksi kurinpitn tiedätte, mikä n jiilki. Pttäkiiä se mielessä! SANA RTT hrhe tehsi. Sanallakaan ei kukaan vastaan iinkiihtiinyt. Prukassa vallitsi tiiphiljaisuus vielä sen rukalasta pistuessakin. Tiissåi vaiheessa kersantti tuli meitii liimpimiisti kiittelerniiiin: Kylliipa li hien jiirjestys! Ei kertaakaan rukailuaikana le tässä talssa llut niiin siistiä meininkiii! Henki talssa ja vankien kiiyttiiyryminen muuttui heti pelkiin låisniilmme rraikutuksesta. (averit tttelivat siiä liihtien esimiehiiiiin hyvin. Meillii li miiiiräys lla linnassa viikk, mutta j neljiin pävåin kulutnra piiiisimme pis. Vangeilta salaa meidiit hjattiin uls prtista. Mhinkiiiin ei tuna aikana arvinnut puuthra. Vartikiimpåistii majailimme ja jiirjestys t;aiilyi. Osasivat sentiiiin vielii hiivetii niihdessåiiin miehiä, jtka livat pulustaneet maata heidiinkin edestiiiin. Js lienevät peliinneetkin, pakilijat ja ammattipelkurit..." Nåiin muisteli yllåittiiviä vanginvartijaaikaansa karski talvisdan sturi. tr RUK:n 38. kurcsin 4lvutiskkntuminen Helsingissä perjantaina D Kkntuminen kl Hietaniemeen, suuret kunniamerkit pällystakissa. Sen jälkeen tutustuminen Väestönsujelujärjestti,ön. Kl hjelmallinen päivällinen Katajankan Kasinlla. lmittautuminen mieluimmin kirjallisesti mennessä A. Tasalle, site Mänstie l0a 10,00270 Helsinki 27, puhelin MTKKO pölui Kun kaukpartita veti tunnettu hiihtäjä Ja van jälleen. stilaspartikilhpeamitali mies Eer Naapuri, sillin mentiin eikä meinattu! Js läpi ei päässyt salaa, mentiin väkija sm ryminällä. Mannerheimristin ritari n: 120, Mikk Pöllä, Valkeasaaren pikia, kert Karjittaja (vas.) pitämässä radiyhteyttä OsKuun. Vänrikki Naapuri, saman titarikurssin miehiä. seuraa tärkeäå timitusta OsKun eli Osast Kuismasen "pääma,a" Kssalmella li näin kmea KEVÄTTALVELLA 1942 SAi sillinen vänrikkismies Eer.lhannes Napuri tehtäväkseen surittaa 8 miehen.partilla pienen kukkauksen Aänisen taakse Maaselän kannaksen suunnalta. Partiiden kknpanhan ei OsKu:ssa, Osast Kuismasessa, kskaan llut kiinteä. vaan ne mutiltiin tilaustyönä kullisenkin tehtävän mukaan. Kun tavanmaiset valmistelut li suritettu, saimme kyydin Stalinin eli venäläisittäin Valkean Meren kanavalle alueelle. jssa sillin sattui lemaan asemissa Nikkc Prirmin Erillinen Pataljna 21. Perillä ltiin j aamupäivällä. Muutama mies kävi Pärmin pi

23 kien pastuksella lähystelemässä vanjan pulelle. Mitään ei näkynyt vallitsi mitä rauhallisin rinnakkaisel ja tiiydellinen hiljaisuus. Pärmi järjesti meille mukaan muutaman miehen saatt ja pasprukan. Näiden taitavien veikkjen avulla pääsimme seuraavana yönä vanjan vanipaikkjen hi humaamatta ja edessä li kskematn krpi. tustakaan, etlä tiirailimme heitä silmä tarkkana ja srmi liipasimella parinkymmenen metrin triästä. Palasimme näine hyvinemme pxiäjukn lu. timme parisensataa metriä pakkia lunaaseen ja riittailimme retken jatkamismahdllisuuksia. Tie näyti levan pahasti pikki. Tisaalta ei päivän valkenemiseen llut aikaa kuin vajaa tunti, jten paluuta RYTTNÄLLÄ LÄP Oli edessä uusi tuumailu: yritetäänkö vielä laajempaa kukkausta vai painutaank väkisin läpi? Päätettiin kukata vielä kerran. mutta js sillinkin suisimme työmaalle. painuisimme väkivallin läpi. Niin tultiin klmannen kerran tielle. pumalla lyhyin ja tarkin sadin rakentajia ensimmäinen vasempaan, tinen ikealle ja niin edelleen. jtta saatiin mudstumaan auktn tulisuja. Sen sisällä syöksvimme tä1.ttä vauhtia tietyömaan läpi. Eer Naapuri käski Ryötin Mikn ja minut jälkivarmistukseen tarkkailemaan. lähtisikö jku perään. Syntyi vielä pientä tulitaistelua rakennusmiesten kanssa. Am n'i Uauhti li ualttia llänisen talm L.#t <t\ t. t t: fi ål 'l t 't^ l.," kt Sama näkymä! Olihan vanjalla prukkaa töissä! Nutiita ja miehiä li kuin muurahaisia. Siitä siis vain läpi! Oli Kanasen Villen vur mennä keulaan. Minä lin jnssa neljäs ja rrtulrn M i k k uides. Taistelumenetelmä li harkittu etukäteen ja lijkaiselle selvä. Lähestyttiin vlhllista. muimme myös työmaan reunilla lleet aseket kumn en saa sana. kärsivätkö itse aseet. Kun ketään ei näyttänyt pyrkivrin partin jäljille läksimmc mekin hiihtelemään muiden perään. Eer li määrännyt yleiseksi suunnaksi idän. Matka taittui reipasta vauhtia. sillä unta li avaajan pljettavana vain nin l5 senttiä. Taival taittuu erämaassa Muutaman kilmetrin hiihdn jälkeen ppaat käänt]'ivät takaisin. örueru YLLÄwS Kuuden tai seitsemän kilmetrin taipaleen jälkeen li edessä ihmeellinen näkv: tien katkaisi pitkä rivi nutiita phjis<teläsuunnassa. Niiden ympärillä kävi melkinen vilske. Lisäksi alueelta kuului justeerin ääntä ja kirveiden kalsketta. Mitä li tekeillä? Eer Naapuri tti mukaansa Ville Kanasenja minut. Mentiin katsmaan. lput prukasta jäi kuullle lähtiessämme hiljaa sujuttelemaan tulille päin. Selvisihän se asia: livat tekemiissä miesvimin rintaman suuntaista tietä phjista khti. ilmeisesti siksi, että sumalaisten hyökkäys li katkaissut nrrnaalit yhteydet kanavan suunnalla. Nutiiden ympärillä li melkinen jukk miehiä hörppimiissä tshaikkaa ja käryytelemåissä mahrkkaa. Pulina li melkinen. Ei llut pjilla aavis Vankileiri li tyhjä ja hiljainen malle pulelle ei vinut ajatellakaan. Tehtiin välipiätös: tetaan suunta etelään ja yritetään nin kilmetrin päiistä uudelleen kurkkailla läpimenmahdllisuuksia. Näin tehtiin. Edessä li kuitenkin uusi yllätys: näkymä li tiismälleen sama. Työmaa li tdella mahtava. Kun Kananen li kahden metrin päässä lähimmistä lapimiehistä hän khtti knepistlinsa. paini liipasinta ampuakseen pitkän sarjan ja KLOK. Tu pahaenteinen ääni pakkasyössä keni. että liikkuvat sat löivät tyhjää eteen. Lipas li pudnnut hankeen ja ase li siis lataamatn. Sitä se jännitys teettää. Apu li kuitenkin lähellä. Kaikki alkivat avata reikää am nkin ajan kuluttua kuului takaa muutamia laukauksia. Lienevät paukutelleet vain stilasmraalinsa khentamiseksi. PKATAVAL Matka jatkui tiukkaa tahtia khti itää. Pian tien ylityksen jälkeen eteemme ilmestyi parakkikylä vahvin piikkilangin vahvistetun paaluaidan ympäröimänä. Kyseessä li ilmeisesti pieni pak 95

24 , Eer Naapuri kulki kvaa myös rauhan airana. Tåssä hpeaparti St. MriEin \ lympialaisissa Vasemmalta Naapuri. kersantti K. Oikarinen ja rajajääkärit A. Yliniemi ja U. Nissinen { suunta Jutniemeen. Oli yö, mutta kirkas kuu anti riittävästi vala.;a hiiht sujui hyvin. Taukja pidettiin tavallista tiheämmin. sillä piti säästää vimia lppukiriä varten. Vauhtia piti jamrtella. sillä rantaviiva pyrittiin saawttamaan juuri ennen aamun valkenemista. Hpeaa MMkilpailurssa Andermattissa \ 1951 Vasemmalta kapteeni M. Huhtala. Sveitsin pulustusvimain kmentaja, Naapuri, U. Nissinen ja luutnantti V. Taskinen ktyövankien leiri. Muutama mies kävi tarkastamassa laitksen. jka havaittiin tyhjäksi ja hiljaiseksi. Jatkettiin matkaa. Eer. urheilumies. määräsi kaikki tupakkamiehet jälkivarmistukseen. Saivat pjat vetää savut täydessä rauhassa ja ikein esimiehen luvalla. Varmistus mudstui vahvanpuleiseksi ja varsin sawiseksi. Kahden tai klmen kilmetrin hiihdn jälkeen ltiin taas samassa letkassa. Hetken päästä aukeni eteen laajahk.lärvi. Pienen netrvttelun jälkeen hiihdettiin rantapuseikn sujassa phjiseen vajaa puli kilmetriä. minkä jälkcen tehtiin surakulmainen käännös itään ja painuttiin järvelle. Jäähiihta li edessä klme tai neljä kilmetriä. Pari tunnustelijaa lähti vetämään kärkeen. mutta kun keli li hyvä eikä hanki jäällä upttanut kuin mulltaman sentin, ltiin pian taas yhdessii. Eer Naapuri ryhtyi vaihtamaan avaalia sadan metrin välein pitääkseen vauhdin mahdllisimman kvana. Siinä tsiaan mentiin eikä meinattu! Hiihdn aikana svittiin. että nelisensataa metriä ennen rantaa mudstetaan neljä jna reiluin välkein. Kunkin jnn kärkimic's.jää rantaan varmistamaan tisten rantautumista..lnl rntrclstcttiin rlrrrhtilr vähiiäkiirin hil jcntrirnrittri. Kaikki me'ni hvvin cikri rilrllistrr nrikrnyt cikii kuulrrnul. Oli hrrri tilrrisuus nrkailla.ja le'rrihtriri ikcin kunnlla. SYOTN JA NUKUTT!!N Rlrttttltllc il\clcll iitl \ llrti( )(,tt \ ilil) lksi nrics. Pltt'irr rrticltcrt prtt'tirritt r,'armistettiin killisecn.ja karrkkcxrn. Sitten.liirjcstcttiin pulcn tunnin vurt klmclle vanillc. 'riiliin.1lr tcttiirt ikcirt picrtr'l unet kahden reilun punal'rngasta rakertnetun nutin iiiirellii. Oltiin kuin herran kukklrssu! Leptaun aikana r riiinsin sanmåln ja titasin scn OsKu: uun. lrnitin tapahturnat. linprrikrur pcitckiclcli ja s:rr.r.rin sa lrttuna palullpistcflr. Ecr seurasi tuhr.rjuni lihan hänkin \iunln krrrs:irt klir n1t tituri. "kvvnclrnics". Prrrin ttrrrrrin ls'n.jälkcen sr iitiin trrls. Sittcn likin aika jatkuir nratkrl. ( )linlrrc.i(,uluneet hiilrtainuilin liirrksi itlirin rrlun pe rin suunnitcllult:r reitiltri. \rt li plrluurcittiä pitrirn t nrrruttrur..jttlr tlsuisirlrne.jctstrllccn ikeaarr paikkaan Jutnien.tccr.t. Jrilkivrrrrrristus katsttiin tarpeettmaksi. Seurailtiin jän'en itiirlntlu. sil[i ci llut l iisasta jättriri lririllc.jrilkiri lc'ntknciclcn nlrtrskittlrr lrksi. Jincn eteläpaässä tettiin LOPPUKR Rannan suunnassa kulkevan mflantien ylitys sujui hyvin. Ollessani kärkimiehenä tuli cnnen rantaa eteen.jskus s}rystalvella hakattu murrs. Nlt piti llakin tarkkana! Otin sukset kainaln, käärin ikean käden hihat aivan ylösja alin hitaasti cdetä murrksessa pal jaalla kädellä lunta halkaisten. Näin löytyikin kaksi tai klme lankaa. jiden yli harppailin h.jatcn jäl jessä tulevat scuraamaan jiilkiiini. Hiki tuli pintaan tässä hmmassa!.lännitti niin että vatsa rneni kuralle. Entä js lisin sunut miinaan... Rannalla vedettiin hiukan hcnkcä ja jär.iestyttiin parijnn. Tarkkailtiin ja kuunneltiin. Kun mitään ei näkynyt ampaistiin jäälle. Rrineltiin täysillä ktia khtil.l nrutrtlrnln slrtlrn ntctrin päiissä rannasta alki kvalle hangelle nru(l()str.ur pan i. Se lik in tlrrkitrrkrcnrnukaisin etenemismut. sillli pelätyt lent. kelkat. mtxrttrireet. eivät kaiken.jiirjen mukaan uskaltaisi syöks1'ä parvcen niilliihän li panssa rintia vain cclcssä. Viiclen kilnrctrin hiihdn jälkeen li varlir hiukan l(ivsätä vauhtia. lppumatka suiui kuin sun nunta ih iiht..lutnienressli livat skulaiset vastassa. Siellä dttivat myös kuumat saunat ia vieläpä näkäniiset... El tuntui taas rnukavalta 70 kikrnretrin verryttelyn iälkcen. tr 96

25 Kenrudieuersti Dietlin kisat Petsamn Klsjen pjat pantiin taistelemaan Saksan Lapin Armeijaa vastaan ankarassa kilpailussa. Hurtti huumri ja reipas yrittämisen henki takasivat tulkset. Ja kaikilla li hauskaa!.$' rti \,\ \.. t, t*${ \ \'* Litsavunn tuntureita Petsamssa 5..1Äutzt vn.rö lerpäui PETSAMON KOLOSJOELLA luhittiin jatksdan aikana nikkeliä statellisuuden tarpeiksi. Sinne Lymiäräyksellä lähetettyjen reserviläisten elämä ei kumminkaan llut niin rauhallista kuin etelän asutuskeskuksissa, vaan he jutuivat aina sillin tiillöin partisaanijahtiin tai muuhun sellaiseen. Samin juduttiin jskus edustustehtäviin kuten Dietlin kisihin talvella Ne livat ikeat suurkisat, sillä santtajia li kaikista Sumessa ja Nrjassa levista saksalaisista jukksastista yli 1000 miestä. Ensimmäiseksi kisapaikaksi li valittu Klsjki, mutta tarkituksena lijärjestää ne jatkssa wsittain vurtellen Nrjassa ja Sumessa. Nikkeliyhtiön herrat livat tainneet jissakin juhlissa hiukan naurahdella näille saksalaisten kisille: Mitäs te kisista. kun ette hiihtääkään saa. Tista se n meidän sumalaisten, jtka lemme suksilla syntyneet. Mutta saksalaiset vat tsikkja. Hc eivät uskneet levansa hunmpia ennen kuin ketettaisiin. Nikkeliyhtiön paikallinen isännöitsijä sai kmean, mnilla leimilla ja allekirjituksilla va 97

26 Kenraalieversti... nstetun kutsun järjafiiii kilpailuun neljän miehen viestijukkue sekii stilasparti, jhn kuuluisi upseeri, 2 aliupseeria ja l0 miestä. Kutsussa santtiin, että saksalaiset haluaisivat sumalaisten näyttiiviin ja pettavan hiihttaitaan heillekin. VALNTA ON VAKEAA Viestijukkueen kknpan ei tuttanut vaikeuksia, sillä Klsjen Tunturipikien jukkue li saawttanut samana talvena Sumen mestaruuden viestinhiihdssa. Vitt tuntui siis j etukäteen selvätii. Stilaspartin mudstaminen sai kuitenkin isiinnöitsij,in raapaisemaan tisenkin kerran paäään, sillä Klsjella ei llut muuta sumalaista staväkeä kuin skmppania ja vankileirin vartimiehet. Niissä li vain ntuvia Bmiehiä, jista ei llut hiihtiimiiiin, ei ainakaan edustusjukkueeseen. Yhtiön töissä li llii muitakin hyvä hiihtäjiä kuin j mainitut viestimiehet, mutta he eivät kuuluneet mihinkåiiin stilasylaikköön, tuskinpa kaikki urheiluseuraankaan. pulta tti sujeluskunta tiimiin pulrnallisen asian hitaakseen. Se jåirjesti yleiset karsinnat, jihin li paljn santtajiaja innstus krkealla. Jukssa li mnia sujeluskuntaan kuulumattmiakin, jpa tulipal kmmunisteja. Plitiikkaa ei nyt muisteltu, ltiin vain Nikkelin miehiä ja sumalaisia. Haluttiin näyttiiii niksmanneille miten hiihdetiiiin. Karsinnassa kelpuutetuista li yli pulet stilasarvltaan aliup seereita, lisäksi muutama stamies ja ruununraakki, mutta ei yhtiiiin upseeria. Sääntöjen mukaan saivat aliupseerit hiihtii?i tavallisina stamiehinä, jten heidän runsautensa ei haitannut. Sen sijaan li upseeri symys visainen. Ajateltiin j pukea jku nkkela aliupseeri hiihdn ajaksi viinrikin tai luutnantin pukuun, sillä tuskinpa aseveljet lisivat mitiiiin vilppiä humanneet. Ja lisihan virallista ylennystiikin vitu näin tärkeän asian takia ehdttaa. Kersantti Jussi Kangas pauhasi kvasti: Ei niistii herrista le hiih Nikkelin savupiippu li 165 metrin krkuinen Jäämeren tuntumassa. Lipeäkala kuivuu Petsamssa Tuhannet h nkilöt maailmassa mm. mnet tunnetut näytteliiät ia kuuluisat pliitikt käyttävät magnttista rannerengasta, jsta he eivät 6nää sustu lupumaan. Niin yksinkertainen seikka kuin magneettisen rannerenkaan pitåminen ranteessa saattaa muuttaa ihmisten elämän! Magnetismin parannuskeinna vat hyväksyneet mnet sumalaisetkin lääkärit. Lue NykyPsti n Menetelmää tutkitaan m.m. HYKS:n Ttx'lön sairaalan fysiatrian sastlla. TEHKÄÄ TSE RATKASEVA KOE! Tilatkaa j tänään magneettinen T GERrannerengas! Asettakaa se rante seenne heti kun saatte sen. Rannerengas n mutiltu litteäksi, jnka ansista se n kuin elegantti ja hillitty kru, ika spii yhtä hyvin naisille kuin miehille. KAKKEN TULS KOKELLA TGERÄ... Lukuisat käyttäjät vat kirjittaneet meille kiittåäkseen: rwrfl*,blift lriiilit:i'l: ' =. "Kun len käyttänytteidän elektrcmagneettista runnekettanne nin klme kuukaufta päivin ja öin, len tullut merkittävästi paremmaksi. Klmekymmentä vutta sitten alki vasen lkaniveleni tulla jäykäksi. Sain sillin röntgenhita, jka lievitti. Neljän kuukauden kuluftua tuli tauti takaisin ia sain ruiskeita ia lääkkeitä, mufta mikään ei auttanut. Olin niin jäykkä, että en saanut käftäni tukanrajaan kammatakseni itseäni vasemmalla kädellä. Nyt n sä'ky kadnnut ja liikkuvuus n niin hyvä, että saan käden ylös ja vin kammata itseni ilman ikean käden apua. Vin lämpimästi susitella tätä auttav aa ran n e ketta. " Gunnar Andr$n, Bankgatan 1 3, vån. 1, 414a0 Gölebrg. TGER KUUSLAATTANEN MAGNEETNNEN RANNERENGAS TGER ei le mikään tavallinen magneettinen rengas. Se n suunniteltu eri isen iapanilaisen tekniikan mukaan. Sen mudstaa kuusi tisilnsa niveltyvää laattaa. Nämä kuusi laattaa aiheuttavat elektrmagneettisen vi rtavärähtelyn. Hinta: naisten ja miesten ranneke 89:/kpl + pstituskulut. RllapreSS Oy, Pitt<ämäentie 1 3 KA, Turku 31 Sumalaiset ja saksalaiset kilpailivat paremmuudesta mnilla rintamansilla. Yleensä sumalaiset vittivat tladulle, sellaisista pehmeistii suklaapjista. Oikeaa rasvanahkaista jätkiiä siinä kysytdän, kun pakkaus seliissä tuntureita ravaa. Eikä mene kirjatukilta paraatitemputkaan, vaan kun rämäpänen kersantti karjaisee jennuksen ja teke ilmituksen, niin kelpaa se Saksan kenraalille. On kelvannut itse Willamllekin, tapin keisarille. Ehkäpä Jussista lisi partinjhtaja, kukaties samantien up seerikin tehty, ellei reserviupseerikerh lisi tullut väliin. Sen edustama krkea aatteellinen ja isänmaallinen henki ei sallinut petsta. Olihan kerhssa sentään yli neljäkymmentii jiisentii, jista täytyi löytyä mies pulustamaan Sumen hiihtmainetta. Herrille upseereille jiirjestettiin ma karsintakilpailu. Ja kska kaikissa kilpailuissa rulee aina jku ensimmäiseksi, niin tuli tiissäkin. Vänrikki Manila vitti ja tuli valituksi. Valinua ei pidetty ikein nnistuneena, mutta siihen li tyyryminen. Siui paitsi arveltiin partin jhtajan pii?iseviin hunrattavasti helpmmalla 20 km lenkistii, kun hiinellä lisi kantamuksena vain knepistli eikä hiin sallistuisi ammuntaan. Muilla li kiviärin lisiiksi 8 kg hiekkapussi seliissä. Kenantti Kangas li pules 98

27 taan hyvill iiin Mattilan valinnasta, sillä ämä måiiiriisi heti ystiivänsä Kankaan partin varajhtajaksi ja valmentajaksi. Ei san' nut töiltään jutavansa sliiinnöllisiin harjituksiin tisten kanssa, vaan aiki pistiiytyä lenkillä sillin kun ehtisi, enimmäkseen aamuisin. ALKAA ANKARA VALMENNUS Valituille ja heidiin varamiehilleen alki nyt pitkällinen ja ankara höykytys. Juklla hiihdettiin tunturin rinteitii niin etä selkä höyrysi. Viililä käytiin saunassa ja hiertettiin, kuten li kuultu suurhiihtäjienkin tekeviin. Kaikessa li Jussikersantti neuvmassa hyväntahtiseen ja leikilliseen tapaansa, mutta iiifyi hiin sentäiin jskus haukkumaankin ikein kersantin tyyliin. Ampumista varten saatiin tuliteräkiviiiirit, UkkePekat ja rajattmasti panksia. Eerijärven jiiiillä pidettiiviin harjituksiin saatiin pettajaksi it:c Heim Yliniemi, kansainviilisestikin tunnettu ampuja. Kaikilta muilta meni hyvin, mutta lla Oj a knk aan simät livat kilsana. Hiin ei hikisenä nlihnyt maalia eikä huuneisista laseistakaan llut apua. Kun ei muutakaan keina keksitty, pätettiin turvautua pieneen vilppiin: Ojakangas, jka sentiiiin li hyvä hiih*ijä, jakaisi panksensa tarkkasilmäirmmille tvereilleen, jtka sitten ampuisivat hänenkin pulestaan. Kuta enemmiin harjiteltiin, sitii varrnemmaksi vitsta rultiin. Kersanni ehti j hulehtia pikkuasiistakin: Ei niistä niksmanneista le muuksi kuin ladun tukksi! Kunpa saisi edes sen verran saksaa, etfå latua pyytiiisi. PUR FRE!" Tiimä huli li kumminkin rurhaa ennakkjännitysfä, sillä pian saatiin ikein saksalaisella perusteellisuudella laaditut kilpailusännöt. Niitii li mnta knekirjitusliuskaa ja juklla niilä kielitaitisten avulla tutkittiin. Mutta rskaa tai itsest?i:in selvä asiaa li Jussin mielestii kaikki muu paitsi se, että latua li pyydettävä sanill a " Spur frei". Nutii kahta fårkeåä sanaa tankkasi kersantti sitten sekä ktna etfä kyliissä varitellen muitakin painamaan ne visusti mieleen. Aina kun tuttava fuli tiellä vastaan, huusi hiin j kaukaa ilisesti virnisläen: Spur frei! Niinpä sitten juurtui kk miehen nimeksi tuttavapiirissä "Spur frei". Siä ei llut suinkaan anneftu haukkumamielessä,!äan se li lempinimi, annettu Phjisen miehen sanavalmiudella. Pitiväthän kaikki ilisesta ja avuliaasta Jussista. Vänrikki Mattila pulestaan harjitteli peilin edessä ilmitusta kenraalieverstille saksaksi, sillä siiännöissä neuvttiin yksityiskhtaisesti iknittautumissanatkin. Mutta turhaan harjittelivat mlemmat. Rvaniemeltä tulivat paikalle aivan yllätt'äen eversti Wi lm ja kapteru lih tlaen ensimmäisen kilpailupävän aamuna hiihtjukkueen kmentnsa. Pjat pumasivat, että Sumen armeijalta riittiiii jutilaita everstejä kaikkialle muualle paitsi rintamille. Olisi edes tullut aikaisemmin, etlä lisi ehtinyt neuvmaan ny lisi sellaiseen pystynyt... js Mutta Herra Eversti pitiaamutuimaan tiukan katselmuksen tutustuakseen Sumen edustusjukkueeseen. Jkaisen li santtava nimensä, ikiinsä ja ktipaikkansa Willamn murahdellessa jtain partaansa. Hän ei näyttiinyt levan ikein tyytyviiinen niiihin Nikkelin miehiin, jista li yht?iktiä tehty edustusurheiliji ta Mutta suraan hän mittivain suksia: Ei nista teidiin ny aikaisista suksen lipakista le mihin kään. Tista li sillin, kun minä hiihdin yhdekslinjalkaisilla haapavetisillä. Klsjen kisjen alkuparaati 1943 li kmea suuksia, punniruksia ja tarkastuksia katsellessaan tuumivat j sumalaiset, ettii saksalaisten hiiht nkin vain turhanpåiiviiistä paraatikmeutta. Mutta j ensimmäisenä pävåinä niihtiin viestinhiihdssa, ett?i leikki li kaukana. Vain nipinnapin vittivat meikälliiset Sumen mestarit ja vasta ankkurisuudella. He kaatuilivat jyrkissä ltiskuissa, mutta pystyivät tasittamaan nusuissa. SOTLASPARTO RATKASEE Seuraavana aamuna li stilaspartiiden liihtöä tulut katsc maan jkainen, jka suinkin töillään ehti. sännöitsijä Petersen ja ev ersti R auqnherrn tulivat kädestä pitäen esittämii?in nnentiv tukset sumalaisille. Jkaisen saksalaisen suuhun pisti liiäkintiialiupseeri liihtöhetkellä suuren valkisen tabletin, mikähän dping lienee llutkin. Aina ilinen "Spur frei" pani kk tuhun leikiksi: Eivät tullaiset vitamiinipillerit mitiiiin auta! Hiihtiiessä pi låii lla ruista ranteissa. Kunpa LOSTAVAT LAVASTUKSET Listavassa alkajaisparaatissa taapersi pieni Willam pitkänhuiskean Detlin rinnalla. Askel ei ikein tahtnut venyä tarpeeksi uudessa lumessa, mutta kun sumalaisten khdalle tultiin, tuli kapteeni taihlta ilmitus kuin apteekin hyllyltii ennen kuin Mattilaparka ehti suutansa avata. Plusta hän li saksaa petellut. Kenraalieversti li kvin kiinnstunut valkisiin lumipukuihin pukeutuneista sumalaisista. Hän ei tiennyt, ettei muitakaan yhtenäisiä edustuspukuja llut saatu. Erikisesti hiin ihmetteli sitii, ettii jukkueessa li isä ja pika, j "Petsama perimiissä" llut 4lvutias Mun Ojakangas ja hänen 24vutias pikansa Perttu. Ojakankaat livat muutenkin Dietlin mielestä liian kkkaita kilpahiihtäjiksi. Mninkertaisia alkumudllivain antaisivat latua, sillä niitä n ladun varret mustanaan, 60 partita 3 minuutin våiliajin. On siellä pjat säpiniä! Fäiisiväthän ne partit vihdin pitkien mudllisuuksien ja Hitlertervehdysten jåilkeen ladulle. Saksalaiset hiihtivät hyviissä stilaallisessa jiirjestyksessä upseeri edellä kmenta pitåen, mutta sumalaisten pieni lumipukuinen jukk hajsi heti ensimmåiisessä metsikössä kansanmaiseksi rykelrnäksi. Viiffikki sivuutettiin ilman muuta ja pian itse "Spur freikin". Ei hiinen ii?int,iii kukaan kuunnellut, vaan jkainen meni mitii kiipiilistii liihti. Alkumatkalla sivuutettiin pari heikmpaa partita, mutta eivät ne tien tukkna lleet, vaan antivat khteliaasti latua pyytiimättä. Sikäli kuin hengitys kulki kinasteltiin keskenään kvasti. Tisten mielestä vauhti li niin kva, ettei sellaista mena kahtakymmenträ kilmeträ kestetäisi. Tiset taas lisivat menneet alusta alkaen vieliikin lujempaa. Eiliset viestimiehet, jtka tåssäkin sakissa livat runkna, siiilytivät senään jten kuten malttinsa. Heistii li aina yksi kärkipiiiissd vauhtia siiiinncistelemiissä ja tinen hännillä hitaimpia hputtamassa. Mnta ylimiiiiriiisei reppua ja kivåifiä tiiytyi niiiden valimiesten ttaa heikmmilta maan selkiiiinsä. HYVN MENEE, HERRAT NAURAA! ladun varressa li saksalaisia tarkastusasemia tuhkatiheiissä. Olipa näköalapaikilla aina jku meikääinenkin antamassa väli 99

28 ,r*il* t:.l _*rcl J aikatietja. Tiedt vaihtelivat sanjan mukaan. Hyvrn menee! huusi Yli niemen Antti. Olette ajassa tisena, mutta llä te tussa pitkdssä nusussaj edelle pääsette. tse Willamkin li tutu autlla Kaulatunturin laelle. Hän åirjyi siinä ladun varrella: Hunsti te perhanat hiihdätte! Jhan minä sanin. ettei nista suksen lipakista le mihinkåän eikä mainareista kaan. Valkturkkinen vilkas Dietl li hiihtänyt itse ampumapaikalle ja li siellä lisuvalla tuulella. Hän kätteli käuelemästä p:iäs iänkin sumalaisen partin jhtajaa sillä välin kun pjat ampuivat. Olisi kai kysellytkin jtain, mutta vänrikki li niin hengåistynyt, ettei saanut santuksi mitiiiän edes sumeksi saati sitten saksaksi. Jka kerta kun her ra jensi kätensä, tarttui hän siihen höyryävällä kurallaan ja ketti sitten viedä sen piiähineeseen mahdllisimman stilaallisesti. Ei siinä ehtinyt edes taskuun varattuja skeripalja suuhunsa pistää. Ampuminen meni listavasti. kuten karhunkaatajien ja hirvenhiihtiijien jälkeläisille spiikin. Heti, kun Ukk.Pekat riisähtivät, kaatuivat maalina lleet jiäpalat kuin heinä niittäjän edessä. Kukaan ei humannut, että Manu Ojakangas vain tyhjdä pyssyä lipsutteli. Hyvän ammunnan jälkeen liihdettiin piättäväisesti jatkamaan. Aittiin ttaa lppukirissä kiinni se etumatka, jnka parhaan saksalaisen partin tiedettiin saaneen. Mutta aina, kun etupiä yritti vähänkin nykäistä, huudettiin hännillä: Odttakaa! "Spur frei" jaä... "HEL FNNEN!" Kersantilta tettiin pis reppu ja kiviiäri. ryönnettiin skeria suu / Sumalaiset amuvat. ( Vatkturkkinen irr." ' husuinen hiihtäjä ampujien takana n Dietl. Hänen takanaan seis Sumen jukkueen ihtaja hun, karjuttiin ja töniuiin. Tisten tukemana, kalpeana hiperrellen hän sitten lasketteli alas Kaulan rinnettä, våihän viiliä hankeen tuupertuen. Ei nneksi jaksanut tajuta malttamattmien tvereiden sadatteluja. Tuskinpa tu klmen kilmetrin lasku Kaulalta urheilukenlälle n kskaan niin pitkältii runtunut, mutta lppu siitiikin tuskien tieslä viimein tuli. Maaliin saavuttiin hiljaisina pikina eikä viitsitty eniiä ihmisten ilmilla Jussiparallekaan ärjyä. Viinrikki påiiistettiin eellimmäiseksi, että lisi näyttiinyt jnkinlainen jiirjestys levan. "Heil Finnen"! huusivat saksalaiset niin että tunturit raikuivat. Se taisi kuitenkin lla vain ila mien vitsta. Kmeasti ne kisat sitten ajallaan päätettiin. Viini virtasi ja mnta ylistyspuhetta pidettiin sumalaisten aseveljien kunniaksi. Arvitukseksi jäi livatk ne vain mudllista sanaheliniä vai ikein tsimielessä santtuja, sillä ei meikälåiisten suritus sittenkään hun llut: vitettiin viesti ja tultiin hyvän ammunnan ansista tiseksi partissa. Periistäpäin kuultiin, että vittanut jukkue li syksystä saakka ha{itellut ilävaltalainen valijukk. Kyllä sellaiselle häviäkin kehtaa. Palkintna saivat sumalaiset yhteisesti haitarin sekä kukin mies erikseen paketin leivnnaisia ja kaksi pulla punaviiniä. Haitari pantiin ltteriin ja rahilla hankittiin jkaiselle sukset parhaan tapin takaa, sen ajan "kvareunaiset". Rvaniemen esikunnassa ei kuulemma ltu ikein ryyryväsiä sumalaisten palkintihin. Väittivät saksalaisten antaneen milleen jpa kultakellja. Mutta me mukana hiihtäneet emme sellaisista tienneet emmekä viilittäneet. Meille li piiiiasia, ettii saimme lla mukana. Kilpailut livat ainakin kirjittajan elämiin suurimmat ja hauskimmat. tr Armi Hillevi Metsäpelt, 7 vutta. Helsingin ilmapmmitusten ensimmäisiä uhreja t J *'n ;i* Viisivutias pieni rttö kki statalven aluksi tisin kuin muut kail&i li uta ja jåinnittiivåiä. Vähitellen lapsellekin alki selvitä, että sta meddtsi myiis menettiimistä, surua ja kulemaa. Se talvi ei kskaan unhdu. EEVA AUTO TALVSODAN syttyessä lin viisivutias. Asuimme pienessä maaseutupitiijiissä lähellä sillista Seinäjen kauppalaa. siini li ammatiltaan ratavartija ja ktinamme li punainen vahtitupa rautatien \xanessa. Ensimmäinen muistni sdasta vatkin pitkät stilasjunat, jiden hiirkävaunujen viaukista nauravat nuret miehet vilkuttelivat ilisesti srmi suussa ihmetteleviille ratavartijan /ttiirelle. sä sani, ettii siinä vietiin kuulanrukaa rintamalle. Viisivutiasta ihmetytti mitii se semminen "kuulanruka" li. Sitten eräänä päiviinä jstain junasta li pudnnut melkein itseni krkuinen pakkaus näkkileipiiä, jta santtiin vanikaksi. Sillin tajusin, että sitähiin sen t?iytyi lla! Se vain yhä ihmetytti, eträ sirä piti sille kuulalle viedii niin kauhean mnen miehen vimalla. Naapurin Jussin isäkin liihti rintamalle ja mnta muuta naapurinmiesä. Meidiin isåin ei tarvinnut liihteä, kun hiintii työnsä vuksi tarvittiin ktirintamalla. 100

29 Stilasjunat enteilivät staa rniclissään kun ne tivat muassaan täitii.ja lutcita ja suuret lapsilaumat ja kun niiden muijat livat suulaita ja puhuivatkin kuin kissat "mie" ja "sie". Mcid:rn saunarakennuksen yhteydessä li suuri leivintupa. Kk kylässä ei llut tista samarrlaista. Niinpä eräänä päivänä asemapäällikkö sitti, että meidän leivintupa tettaisiin karjalaisten käyttöön. Kululle majitetut evakt saisivat käydä siellä leipmassa yhteisleipmuksensa. Äiti ti harmissaan, mutta ei siihen llut vastaan sanmista. Humisaamuna pihaamme ilmestyi rekikurmallinen jauh säkkejä ja taikinatiinuja ja niitä "suulaita muijia. jtka sanivat mie ja sie". Yritin ängetä leivintupaan tutkimaan tarkemmin niitä ihmetuksia, mutta ne pyöräyttivät minut takaisin pihamaalle. Kyselivät vain hikulkiessaan kaikenlaista niinkuin että: "Mis siu issäis n?" tai "Mikä siu nimi n?" tai "Mihi siu äitiis män?" Selvitin heille selvällä sumenkielellä: "sä n raralla ja äitee meni krannista kaffipriinnäriä lainaamahan!" Ne naurivat ja yrittivät matkia, mutta eihän siitä mitään tullut, kun ne sasivat vain sitä kissankieltä. EVAKKOJA TUL MELLEKN, Kululle majitetut evakt saa "Evakt mitä ne vat?.!.1å//rr/ OUTOA JA JÄNNFTÄvÄi Elämä li yhtäkkiä muuttunut jtenkin jännitävämmäksi. Jkaisessa talssa ki.innitettiin ikkuniden eteen pimennysverht. jita santti.in "Mltvin kartiineiksi". Puhuttiin paljn sdasta ja kälteniin lapselle aivan uusia ja käsittämättömiä sanja: desantti ja staliini ja mlthvija hitleri ja mussliinija ranaatti ja krsu. Naurettiin, kun naapurin vanhaisänfä puhui hiliteristä ja mörsystä. Sitten li kaikenlaisia salaisuuksia: 25 kiln raakakahvisäkki ullakn nurkkaan peiteltynä ja l0 kila riisiä eteisen kmern nurkassa ja se näkkileipäpakkaus. jka lisi pi täny ihnittaa jnnekin. rnihin sitä ei llut ilnritettu. Jssakin vaiheessa alettiin puhua, että meidänkin kvlälle li tulssa evakkja. Mitä merkillisiä ne sellaiser evakt livat? Äiti selitti. eträ ne vat karjalaisia, jtka vat jutuneet lähtemään kdeistaan staa pakn. ja jtka nyt sijitettaisiin muiden ihmisten kteihin asumaan. Kululla niitii.i kutrlcnrma li ja jissrrkin isirnntis:;r maatalissa, jiden emänniit eivät lleet niiden tulsta vhtään TUKUTKO HUO{OST? Kuten mnet ihmiset luultavasti et Sinäkään nuku niin hyvin kuin haluaisit. Mnena yönä liikut levttmasti vuteellasi, nukahdat hetkeksi ja heräät jälleen niska jäykkänä, selkä kipeänä, hartiat puutuneina, ehkä päätäsikin särkee ja let väsyneempi kuin sillin, kun menit nukkumaan. Tällaisten hunjen öiden jälkeen tarvitset MAGNEETTtyynyn. MAG{EETTtyyny ei le unilääke. Se n valmistettu barlumierriittlpltlslsta alnesasista, itka tuttavat magneettisla aaltla. Pyrklmyksenä n fysilginen rentutuminen, lka n välttämätön eht rauhallisen unen saavuttamiseksi. MAGNEETTtyynyn tuttamat staattiset magneettiaallt elvät alheuta mlnkäänlalsta haittaa teh perustuu lunnn maan hltlärlestelmään, magneettisiin aaltihin. "Olen ffiyväinen MAGNEETTtyynyyn. \ t'tyt qt vl enää tulla ththt ilman 8lö. Päryärparkln, ** l* tansenr(ansså.olef,däkrtrasd,mull,ludunvldä.», r,inma,*usfe,enaan.rlat*dilef,lya,a,anahamuk,6/n ",r'f WW#i#H 8fl ffid:'åffi' as Lääkärin valvnnassa Suritetut Nragnetismin parannuskeinna vat kliinisettutkimuksetvalsles hyväksyneet mnet sumalaisetkin Bains'in terveyskylpylän dia lääkärit Lue NvkvPsti n ' betlgian keskuklessa Rans Menetelmåå tutkitaan.m m HYKS:n TÖÖlÖn kassa ösittivat, että 87 % ptisairaalan tysiatrian sastlla' laista parantui unettmuudesta iffi 3'l'1å:ftååä1"";å;åtä irylrle!", z 1 ^ 47 x 1,s cm tsiasia, jra punuu tamåä, Käyttöhieseuraajkaistatyyainakin t<äit<istå myrkyllisistä ltll;.,^ aineista vapaan paianåusfäi Hinta 149' + pstituskulut' nn pulesta., Pitkämäentie 13 KT, Turku 3 101

30 tiin vähitellen sijitetuiksi talihin. Meillekin tuli perhe, jnka sukunimi li Hikka. Aivan hassu nimi! Meidän kylällä li vain Mattilita ja Mäkelöitä ja Haapalita ja Perälöitä ja Ylimäkija Alamäki. Hikan perheeseen kuului valtavan lihava äiti, jta santtiin mammaksi, ja Kerttu, jka li melkein aikuinen ja misti lttapuvun, ja Saara, jka li vähän minua vanhempi ja misti pikkulttapuvun, ja Veikk. jka li maailman inhttavin ihminen siksi, että li pika. Hän lainasi aina luvatta suksianija irvisti vastaukseksi, kun tuhtuneena k. vistin: "Mihinä st tuallaasen kraapksen krhnaahnu mun suksen phjahan?" Saaran kanssa meistä tuli ikein hyvät ystävät. ltakaudet istuimme päät yhdessä kuvakirjja selaillen tai muuten vain salaisuuksia kuiskutellen. Saara lukkaantui verisesti, kun laulin karjalaisten laulun niinkuin lin ppinut: "Sillin kurja Karjalamme Sumen surut sittelee." Hän vaati. että li laulettava: "Sillin kaunis Karjalamme..." Hikan perhe muutti pian tiseen piiähän pitiijåiä, mistä heille li saatu tilavampi asunt. Me limme taas klmestaan, äiti, isä ja minä. Saaraa li aika ikävä, mutta tisaalta li helptus piiiistä ern Veiksta. POMMEJA JA KUOLEMAA Helsinkiä li pmmiteuu ja Sumen Kuvalehden kannessa li kuva ihmeen kauniista pikkutyöstä, jnka nimi li Armi Hillevi Metsäpelt. Äiti sani, että se pikkutyttö li kullut pmmituksessa. Se li minulle järkytys! Ensimmäisen kerran tajusin, että sc. ta saatti merkitä kulemaakin vieläpä niin suliselle tytölle kuin Armi Hillevi! Sta ei llutkaan pelkiistään sellaisia hausk ja, jänninäviä kkemuksia, jtka tähän saakka livat merkinneet minulle staa. Mietin sitä tajuamustani mnta päivää ja katselin yhä uudelleen kauniin kulleen pikkuty.tön kuvaa Sumen Kuvalehden kannessa. Sitten tuli tiet, että naapurin Hautajaiset,aivät lapsen mieleen Jussin isä li kaatunut. Kummallista, että kaatumisesta pidettiin sellaista khua! Jussin äiti itki niin ettei syöny mneen päivän. Eihän hän välittänyr mitään siitä, että me Jussin kanssa kaatuilimme mnta kertaa päivässä suksimäessä ja muutenkin! sä selitti, että Jussin isä li astunut miinaan ja kullut ja kun kuli sdassa, niin sitä santtiin kaatumiseksi. N. muun jtenkin kiisitin, mutta se Miina. Kylän pitkkin nimi li Miina, mutten llut kskaan kuullut. että kukaan lisi kullut ilstuttuaan hänen päälleen tai ehkä kukaan ei llut astunut hänen päälleen. Sietipä vara jka tapauksessa. Jussin isä tuli aikanaan asemalle valkisessa arkussa ja hänet haettiin hevskyydillä Jussinkdin riiheen. Kuulin isän kertvan äidille, että arkln piällä li lappu: Ei saa avata. Aiti ihmetteli. että mistä sitten llenkaan tiesi. että siellä tsiaan li Jussin isä eikä jku muu. sä selitti, että sitä varten stilailla li tuntlevyt kaulassaan. Pyysin siitä paikasta isä tekemäiin minullekin tuntlevyn. Menin huussiin istumaan ja kuvittelin mielessäni, miten lisin radalla kävelemässä ja pmmi putaisi päähäni ja sitten minut tunnistettaisiin tuntlelystä ja Sumen Kuvalehdesyä lisi minusta yhtä kaunis kuva kuin Armi Hillevi Metsäpellsta. Äiti löysi minut itkemästä haikeasti maa kulemaaniia kun kerrin itkeväni kipeän latsan vr:ksi, äiti anti minulle aiheettman peräruiskeen. Jussin isän hautajaisissa Jussilla ja minulla li ikein jännittävää. Oli paljn väkeä ja jutiin kahvia ja syötiin hyviä rukia ja piparkakkuja. Jussin isän arkku li kiiäritty Sumen lippuun ja ammuttiin kunnialaukauksia ja lttakur lauli. Yimäen Esteri li lähettiinyt paketin tuntemattmalle stilaalle ja kerti muistseurissa silmät listaen saaneensa kiitskirjeen siltä stilaalta, ja etä se li luvannut tulla lmallaan Esteriä katsmaan. Kylän akat siä tieta sitten supsuttivat eteenpäin. ORVON OSA Meidän navetassa li uusi lehmä, jnka ivä li tunut asemalta eläinvaunusta. Se li löydetty jstain Ka4alan metsistä nälkiintyneenä ja viluissaan ja tettu kiinni ja rimitettu L'änsiSumeen ja nyt se li meidän navetassa ja sekin li evakk. Se li kauhean pieni ja takkukarvainen ja sen selästä nusi permuja. Ei sillä llut sarviakaan ja muutenkin se li aivan surkea tus meidän kmean sarvipäis,en Pellan rinnalla. Mutta talven mittaan se lihija sen karva kävi kiiltäväksi ja kun kevät kitti. niin se sai vasikan. Annin sille vasikalle nimeksi Saara lyhyaikaisen evakkystäväni muistksi. Kevään kynnyksellä lppui stakin. Kun rauha slmittiin, ei minullakaan enää llut isriä. Hän li talven kvissa pakkasissa vilustunut radantarkastusmatkallaan ja saanut m' lemminpulisen keuhkkuumeen. Seinäjen liäninsairaala li tiiynnä haavittuneita, ja kun isälle vihdin saatiin siellä paikka, se li liian myöhäistii. sän hautajaisissa ei ammuttu kunnianlaukauksia eikä lttakurkaan laulanut. Väkeä tsin li paljn ja kahvia jutiin ja syötiin hyviä rukia. Yimäen Esteri näyteli uutta kihlasrmustaan, jnka hän li saanut siltil tuntemattmalta stilaalta. Äiti itt<i Jussin äidin kanssa kaulakkain. Me Jussin kanssa istuimme keittiön shvasängyn piällä ja maistelimme mielessämme sanaa: rp. Jussi li starp ja minä muuten vain rp. Myöhemmin sitten tulh mneen tteese n humaamaan, että li paljn hienmpaa ja arvkkaampaa lla starp kuin muuten vain rp, vaikka sta minunkin rputeni li välillisesti aiheuttanut. Minun isäni li malla paikallaan palvellut isi'änmaataan uskllisesti lppuun saakka. Rauha slmittiin isän hautajaisten jälkeisellä viiklla. Pienen tytön elämiän li yksi aina talvi tunut niin paljn ja suuria muutksia, että tulen aina muistamaan sen talven kknaisena ajanjaksna. Sinä kevdänä täytin vutta. kuusi tr 102

31 la venlla kä ri h un säkä Kaverin härnmästys n vilpitn vrrr levä MUUAN ASEVEL kerr näin. Elettiin asemasdan päiviä Kiestingin suunnalla talvella Saimme käskyn lähteä tavanmaiselle partiretkelle vihllisen pulelle. Myös partin vahluus li tavanmainen: yksi ryhmä. Muutenkin parti sujui aluksi nrmaaliin tapaan. mutta sitten stanni petti: paluumatkalla lähellä linjja jäimme kk rvhmä vanjan vangeiksi. Tilanne li niin selvä, että mitään ei llur tehrävissä. Siinä seisimme tunlput surina vihllisen armilla illan hämärtyessä vöksi. SATTUMA SUOS SOTURA Osasin venäjää. mitä taitani en kuitenkaan paljastanut. Kska ),rnmärsin naapurien tarinat. pysyin hyvin kärryillä siitä mitä tuleman piti. Meitä lähdettiin kuljettamaan taakse. Minut eristettiin jstakin syystä muista ja tyrkättiin lähellä levaan telttaan. Sitten tapahtui kummia: minulta riisuttiin pdällysvaatteet! Jtta en vallan paleltuisi heitti vartimies minulle vanjan manttelin. Venäläisten keskustelusta selvisi tämän pikaisen varushulln tarkitus: venäläinen tiedustelija tarvitsi kamppeitani vidakseen esiintyä niissä meikäläisten alueella. Omalta khdaltani li tietenkin edessä vankileiri. Se ajatus ei minua kuitenkaan lainkaan miellytänyt ja ryhdyin tutkimaan pakmahdllisuuksia niin kauan kuin vielä lin lähellä linjja ja mia. Sitten tein hämmäst1ttävän havainnn: venäläisiltä li unhtunut linkkuveitsi päällystakin taskuun! Se tarjsi j mahdllisuuksia. Päätökseni li npea: nyt n pan hetki. kävipä sitten miten hyvänsä! Riski li tettava, sillä vankileiri li liian karmea vaihteht. Ttesin, että vartimies kadtti npeasti valppautensa eikä kiinnittäny.t minuun humita. Varvasti hivuttauduin teltan perälle ja viilsin linkkuveitsellä telttakankaaseen halkeaman. Vartimiehen pistuttua uls teltasta livahdin salamana uls ja syöksyin pimeän metsäiin. Yön aikana selvittelin itseni erinäisten seikkailujen jälkeen mien pulelle. Pääsy miin asemiin vanjan manttelissa ei kuitenkaan llut aivan helppa: sain ktvan kerta tarinaani linjjen välissä huudellen ennen kuin vartimies uski ja päästi minut tukikhtaan. NAAPURN TUUR LOPPU Kerrin heti tukikhdassa päällikölle. että li dtettavissa val, l Naapurin mies n jutunut stavangiksi a a a tivierailu: ilmeisesti linjjen yli li tulssa sumea puhuva neuvststuri, jlla lisi piiälåiiin minun vaatimatn vaatekertani ja jka käyttiiisi minun vlihäisiä papereitani. Ja niin tdella kävi. Ei kulunut pitkiiäkiiiin aikaa, kun tämä naapuri ilmestyi maisemiin. Ennakktiedn perusteella håin tietenkin jutui heti kiinni ja kuulusteluun, jhn minutkin kutsuttiin paikalle. Nähdessiiän minut naapuri näytti saavan shkin! Hiin ei usknut, että minä lisin vinut selvitii elävänä vankiteltasta, vaan epäilijtakin vertaansa vailla levaa kavaluutta lavastusta, kaksislenta ja vaikka mitii. Naapuri kiisiteltiin aikanaan asianmukaisella tavalla. Minä pulestani jatkin asemasdan hiljaisela melkista kkemusta rikkaampana. tr AKUPUNKT 0 itman neutia yksinkertainen ja helpp käyttää. aiheuttaa miellyttävän tunteen vaikutusalueellaan. eimitään kipuja eimitään mahdllisuutta sähköiskuihin taludellinen ja käytännöllinen timii 9 vltin paristlla n hyvin kestävä parist ei kulu vaikka virta unhtuisikin päälle astma ym. khtaukset rasittuneet hartialihakset hartiiden puutu mistapauksissa väsyneet lihakset ja hermt ym. KOKELKAA TATÄ SUOSTTUA LATETTA NHN KPUHN, JOSTA KÄRSTTE! Sumenkielinen kayttöhje, jssa 61 hitpistettä kuuluu timitukseen. 1 vuden takuu. Hinta 249, lai 4 x 70,/kk i pstituskulut. Pyydä ilmainen esite. MATLMASTERS 0y iiilj?.'",jf i*:i: l?j',i[""?r pitkämäentie 13 KT Turku 3.1 nauhalle p

32 , Vefeni tiesi kaatuvansa ta/uisdassa ffi Rakkaan maisen menetys n aina ankara isku jåilkeenjäiineille. Jskus muist tun seuraa iskun ihmistä läpi elämåin. JALLEEN len palannut autmatkalta Väneen sankarihaudalta ktiini Turkuun. Olen ehtin).t tehdä tun matkan j satja kertjaja aina len palannut yhtä kirvelevin sydämin. Yläneelrä lähdit sinäkin. pienviljelijäveljeni, kutsun saatuasi syksyllä 1939 tänne Turkuun. Kululle teidät majitettiin dttamaan siirta "sinne jnnekin." Tista viikka tämä dtus kesti. Jka ilta kävit lunani ja kaipasit perhettiisi suunnattmasti. Vukraisäntäni li invaliidi ja hänellä li pieni henkilöaut. Niinpä hän luasi kuljettaa sinut 104 Krpraali Ein Erik Teini kaatui Viipurin lähellä ktna sunnuntaina, mikäli saat ktilman ja hän jstakin bensiiniä. Teitä li klme miestä Yläneelfä, jtka saitte muutaman tunnin lman, järjestitte bensiinin ja hän kuljetti teidät vielä kerran ktiinne. Hän palasi siltä matkalta hyvin järky"ttyneenä. Kk ajan pienet tyttösi livat riippuneet vaatteissasi kiinni, ettet enää piäsisi jättämään heitä. Ennen lähtöiisi hyviistelit hevsen, silitit lehmien selkää, taputtelit vasikkaa ja vilkutit kanille jutellen: Kettakaa pärjätii vaikka uusi navett jäikin nyten kesken ten... Sitten hyviistelit vaimsi, syleilit jkaista pientä ty.ttöäsi ja kyyneleet valuivat pskiltasi kun juduit irrittamaan heidän kätensä vaatteistasi saadaksesi autn ven kiinni. Tuntuu ihan siltä enen mää kulje tätä tietä kskaan ennää, sanit kun käännyitte pis ktitieltii. Uskks sä sdan syttyvän? syi vukraisänräni. Kyllä mailma n nin seka sin, ettei mekän tzistä muutn selvifä, sanit ja jatkit: Ei meillä jitten elämä siälä piättyy sitten ennää hättåä le, mutta nämä jtka tänne jää n kvilla pitkän aikaa... Viiklla lähditte khti tuntematnta. VEL PALAS Seuraavan kerran näin sinut sunnuntaina maaliskuun 14. päivänä vunna tepiisit kranaatin runtelemana Yläneen ruumishuneella. Arkussasi li teksti: Ei saa avata. Tiv.veljemme mietti hetken ja sani hiljaa: Ei siellä mitään sen pahempaa vi lla k mitä n tullu j nähtyä... Avasimme arkun. Niin paljn kasvistasi näkyi siteiden lmasta, että isämme, siskmme, Tivveli ja minä vimme tuntea sinut. Sairasta äitiämme emme laskeneet paikalle eikä Arveveljemme ehtiny saada lmaa. Neljä aseveljeiisi laskettiin sillin kanssasi samaan hautaan ja yksi siunattiin pissa levana. Kranaattik li tullut hyvin lähelle? Seurakunnan pastrin viedessä viestiä kulemastasi ktiisi lepäsi vaimsi wteessa vastasyntynyt pikasi vierellään. Neljä pientä tyttöiisi leikki samassa huneessa. vanhin vasta kuusilutias. Siinä he livat: taakankantajat, jälleenrakentajat. Tämän kaiken sinä aavistit j lähtiessdsi. funtamalta kirjitit paikalliselle lttayhdistykselle pyytäen heilä mahdllisuuksiensa mukaan keventämän vaimsi kurmaa ja auttamaan pieniä rpjasi elämänsä alussa. Hyvästelit kirjeellä pienet lapsesi. Jäljennän sen tähän pilkkuakaan muuttamatta. VMENEN KRJE LAPSLLE Pikkujuluna Rakkat pienkiseni! Vietteiesscini pikkujulua rintamalla isrun majituspaikan lattialla njaten pakkaukseeni, en vi lla kirji t tamtta lapsilleni muutamaa sna, lapsille muistksi ististri, jka teitci rakastaa eniten maailmassa, livss, ettd l(im(i vqtimatn lappu söilyy teidrin ekimtissrinne pitktille ajalle nlevaisurteen muisruftamaan teille teidrin nlevaisuudestanne hulestunutta Eina, kuten teilki aina li tapana ilisella lapsen iiiinelki sana, jnka minun sydcimeni suustanne rakkaudella vastaantll Vietttie sstinne tulevaisuudessa pikkujulua ttak esiin trimri istinne kirjittama kirje, mikdli tdmd s(iilyy, silld tivn tiimtin ainaisesti tivttavan ilista pikkujulua ja siinti tapauksessa myösk in v ar s inai s t a v apaht aj amme syntymiijuhlaa eli julua. js en eniiii le tilaisuudessa sitri varten eikisest i k irjet td ltihet t (im(i(in. Kirj eeni tarkitus n hjailla teitti eliimtinne aikana ttamaan srin Jumalan taht man tahtnne edelle. ja sen ttihden n teid(m tettava Aitinne kuin myös muiden pettajienne usknnllisista pe tuksista erikisen trkka vaari ja aina kciiintymtitin rukuksissa Jumalan pw> leen j kiitt(i(i aina htintri hdnen hyvistii töistririn. Silld Jumalan tur.ttaten ja häneenusken ja hiintii aina kiittiien rulette parhaiten mene stymiitin maai lmas s. Siinti tivssa, ettri rakkaat lay seni ltaisitte trimrin piksenne, pyydtin teit(i liitdm(idn rukukseenne snet: "Hera sinun rauhasi anna mulle eln khtalt kirkastain, en pyydri mci tista tietri, si ' ';','...;^7 t' nun tahtsi tietd vain." Niimä satat vt ainat jtka vrihtiökritin minua tätilld ruhittavat, kun saan uska lapseni, ettri teidcin tulevisuutenne suhteen tapahtuu Herran taht. Se persnallinen muist, jk teille isristtinne jtiri, n teidtin ikriiinne ntihden heikk, ja sen trihden len Aidin pyytdnyt viimeisenci tivmuksenani teille selstamaan kaiken niinkuin hdn sen asian tdella tuntee. scinne n

33 KYMMENEN KPERÄÄ KYSYMYSTÄ Vastaukset l. Slmittiin hyökkiiämättömyysspimus Sumen ja Neuvstliitn välillä. Kaksivuttamyöhemmin spimusta jatkettiin vuden 1945 lppuun. 2. Knstantin Päts li Virn tasavallan presidentti wteen Hänet vangittiin Virn liittyessä Neuvstliittn kesällä 1940 ja kuljetettiin pis. Pätsin myöhemmiistä khtalsta ei le varrnaa tieta. 3. l,aidnerli Virn Pulustusvimain kmentaja vuteen Hänetkin vangittiin kesällä 1940 eikä hänen myöhemmästä llut tisinan ehkci liiankin kva. ei silti, ettd trimä asia kskaan minua painaisi, sillii rakkauteni teihin ja teidrin tulevaisuutenne turvaminen n aina llut sydiimeni kallein asiaja sen trihden n teidcin pu le s tanne s ydcim mi ev t n. Tdmd jtiti lsuhteiden paksta viifuinvajaavaksi ja sen t(ihden kirjitan teihtin tivmuksen, ettci te lapseni aina ilmielin muistatrc teille niin rakasta isriii, jnka kanssa te aina niin mielelkinne lilte, ja kun krivin lmalla, ette hetkeksiktitin lisi husun punti s tani hellittdneet ja raskaasti kski syddmeeni, kun tdytyi teidrin hentiset srmenne k iis i lkini i ni t t aa. Teille lapseni kirjittamani kirjee t py ydrin Annik i n jti ljenr cim ti rin Kyllikille, Tuulikille ja Orukille ja sillekin lapselleni jka vielci Orvkin itilkeen syntyvci n,.ia js se n pik lkn htinen nimensci Ein Erik, jka rakkaana veljencinne teillc rakkaan isänne nimeci muistut ta,.ika lunanne llessa li teille h.yvin rakas. ktivti minun n teid(it kinne maailmaan rviksi jrittcici, mutta trimti tilanne n nykyisin vakqva, ja maamme n siksi pieni, etti sen pulesta n jkaisen kykenevcin miehen ja naisen seisttav. Sitd tivn teille lapseni, ettd efte elömrissr'mne puuttuisi pulueisiin, enempöii kuin isrinnekciein n kskaan puuttunut, sillö pulue henki n riitainen.ja riitaiswksien tiihden lemme mekin nriin ikdvölki nvallå rc isistamme erirc nil. A lan lpett ja sydömexrini n vielci puhdas usk Jumalan rajattman viman, eud niin tivttmaha kuin nyt nriyttricikin, vield himen apunsa vi tcimtin tilanteen pelastaa ja js htin sen hyviiksi ndkee, ett(i min(i lunnne kerran viellci saan nnellisena tirinttinne kuunnella ja teidtit hehkuvaa intani vasten painaa, ja siinci tpauksessa ttimri kirje lisikin tarpeetn. Vaan js kuitenkin nriin n mricir(ilty, ett(i meidtin nyt erta t(iyt1,y, jrittin teidcit helldsti nriin hyvristi, surut sydcimeeni painaen, khtalstaan le tieta. 4. Hitlerin Saksa alitti tisen maailmansdan hyökkiämällä Pulaan. 5. Neuvstliitt hyökkiisi Pulaan ja miehitti tehdyssä spimuksessa määritetyn sansa Pulasta. 6. Mainittu Kuusisen Armeijakunta kiisitti tålvisdassa yhteensä 7 nin pataljnan suuruista rykmenttiä ja armeijakuntajukkja. Vain pataljna tai pari ehti rintamalle. Osa henkilöstöstä li sumalaisia, inkeriläisiä ja karjalaisia. 7. Anttila li Punaarmeijan kenraali, Kuusisen hallituksen staministeri ja mainitun armeijakunnan kmentaja. uskssa, ettti Jumala teistd ja teidiin alevaiswdestanne hulen pitriti ja sen tiihden kiiyn levlle kska tiset j nukkuvat. Ne sant jtka ttistti vitte petuksen sani ksi t ta, tivn teidrin rkkaat la pseni e kimiinne k i rjaan mui st i in kirjittamaan, ettö saisite sieltd eldmiinne taipaleelle awksenne tlaa. En pelktiti kulema jka edessiini htiiimöttiici, tiilki kenalla, sil ri julun Sankai n syntini svittanut ja sen tdhden ina kw tdmri kirje teille ilista julu tivttq muistakaa, ettti kenan luna Herrqn lvalaan. Rakas isiinne teilri tervehtii. Stiilytti Aili trimö kirje lapsille. Ein Kk pitkän ja lmän talven ajan li rintamalhkllasi niin vilkasta timintaa, että et jakanut kirjittaa tista suraan lap sillesi sitettua ki{enä. Tämä kirjeesi n alkuperäisenä pjallasi. Meillä muilla n vapaa isånmaa. Nimesi n punaisessa kraniitissa haudallasi sekä sankaripatsaan jalustassa. Ahkeran, auttavaisen ja lempeän miehen muist säilyy jkaisen sinut tunteneen mielessä. tr 8. Phjan Pikain Rykmentti li mudstettu sumalaisista vapaaehtisista ja taisteli Virn vapaussdassa Rist Ryti sustui Ribbentrpin vaatimulsesta kirjittamaan Hitlerille kirjeen, jssa hän lupasi lla tekemättä erillisrauhaa. Spimuksen turvin Saksa jatki materiaaliapuaan Sumelle siinä märin, että venåiläisten suurhyökkäys nnistuttiin trjumaan ja Stalin lupui ehdttman antautumisen vaatimuksesta. 10. Meretskv li talvisdan alussa Sumea vastaan keskitettyjen jukk. jen kmentaja. Kiriallisuutta SUOMALASTA LMASODAN HSTORAA Rist Pa.iari: Jatksta ilmassa, WSOY, Juva 1982, 346 sivua, valkuvia. karttapiirrksia, taulukita. Yli l0 vutta sitten ye+versti Rist Pajari kirjitti stahisrriallisen tutkimuksen "Talvista ilmassa". Ny julkaistu "Jatksta ilmassa" n kknaisesityksenä jatka edelliseen. lmavimien sdanaikaisena esikuntapäällikkönä timinut kirjittaja n laajasti arkisttutkimusta tehtyään ja miin henkilökhtaisiin tietihinsa perustuen laatinut selkeän kuvan tapahtuneesta. Teksessa käsitellään lentjukkjen suutta jatksdan eri vaiheisiin. ki4avan lent ja radikalustn aiheuttamia kulutus ja hultvaikeuksia sekä palja muuta ilmasdankäyntiin liittlvää. Ehkä jää kaipaamaan lenttiminnan jhtamisen lähempää tarkastelua kesältä 194/ Oma mielenkiintnsa n sumalaisten peraatiiden kuvaamisella neuvstliittlaisia lähteitä käyttäen. On hämmästyttävää, kuinka suuresti taistelukertmukset ja aiheutetuiksi ilmitetut tappit vivat tisistaan erta rintaman eri pulilla. Kirjittaja n tutkinut tarkkaan ilmavimien lentkuvaukset suurhyökkäyksen aattna 194,r'' ja trjuu asiakirjihin perustuen aikaisemmin esitetyt väitteet ilmavimien laiminlyönneistä. Tutkimus phjautuu laajaan lähdeaineistn, niin sumalaiseen, neuvstliittlaiseen, saksalaiseen kuin englantilaiseenkin. Sattuva valkuvavaliki 105

34 ffiä, muutama karttapiirrs, havainnlliset taulukt sekä yksityiskhtaisen tarkka henkilö ja lentknetappitilast fiiydentävät perusteellista esitystii. Kirja n tdella stahistriallisesti arvkas. Kirjan sivuilta myös "harmaantuva ktka" vi löyää ttuuden jyviä hataraksi käyneen itsepäisen muistinsa saattamiseksi kirkkaan tiedn alkulähteille. le. Tervetullut käsikirja lentäjäl S.A. ASALLSTA TUTKMUSTYöTÄ Antti Laine: SuurSumen kahdet kasvt, täkarjalan siviiliväestön asema sumalaisessa miehifyshallinnssa l94l 1944, Otava, Keuruu 1982, 490 sivua, valkuvia. Jkseenkin kk Sumen kansa piti jatksdan alkuvusina täkarjalan liittiimistä Su. meen asiallisena timenpiteenä lihan Neuvstliittkin sitä susitellut Kuusisen julistuksessa Sumensukuisen väestön piti asuttaa uusi maakunta, mistä jhtuen se sai erikiskhtelun. Venäläinen väestö kttiin pääsin leireihin ja valmistauduttiin siirtiimään pis heti rauhan tultua. Heimväestön hwäksi pynttiin tekemään kaikki mitä nissa lissa vitiin. Ravinttilanteen llessa surkea kultiin venäläisten leireissä nälkäänkin. Miehityshallinta n sdan jälkeen helpp arvstella. Virheitä varmaankin tehtiinkin hyvästä tahdsta hulimatta. Stilaalliselta kannalta timenpiteitä n pidettävä nnistuneina: äkarjalassa ei millinkaan syntynyt paikallista partisaanirganisaatita kuten saksalaisten miehitämillä alueilla. Thtri laineen väitöskirja välittää runsaasti tarkkaa tieta arasta asiasta, jsta n eräillä tahilla pyritty antamaan tarkituksellisen väristelty kuva. E. 106 KARJALA PALAA Mikk Samulinen: Raja itkee lapsiaan, Kirjapaja, Jyviiskylä 1982, 188 sivua. Vunna 1933 syntyny täkarjalan paklaissukuun kuuluva kirjailija n tällä kirjallaan vittanut kustantajan rmaanikilpailun. Hän kert Vienan ja Aunuksen epännistuneesta vapaustaistelusta Karjalan heimn min äänenpainin kuunneltuaan tarkalla krvalla mukana lleiden muisteluksia. Rmaani kert välähdyksittäin Aunuksen metsäsissien taisteluista, katkerasta epätivsta, surkeasta pasta Rukajärven erämaista Sumeen wnna Nuri Arhippa kasvaa kvissa lsuhteissa mieheksi ja palaa vielä kerran synnyinkyläänsä. Karjalaisuutensa säilytänyt kirjailija kuvaa heimnsa tapja ja ajattelutapaa. asumisen tyyliä, uskmuksia ja ihmissuhteita lämmöllä ja tunteella. Dramaattiset tapahtumat vyör)'vät lukijan silmien eteen tdellisina ja uskttavina. Hien, iärktttävä kirja! E. LENTOAMPUJAN SOTAA Taun Mäkinen: Takaperin taivaalle. Kirjapaja, Jpäskylä 1982, 217 sirua. Kirjittaja n vanhilla päivillään herkistynyt muistelemaan varusmiesaikjaan ja niiden jatkksi liittyneitä stawsia. "Takaperin taivaalle" kuvaa ilmastaa lentampujasähköttäjän näkövinkkelistä. Kerrnta n vivahdusrikasta vapaaajan kmmellusten.ja taistelulentjen karun tdellisuuden kimaraa. Herkullista iltalukemista niin nurelle plvelle SUOMALANEN AGENTTTARNA Ein Penttilä: Asekätkijät. Kustannuspiste Ov. Saarijärvi sivua. Rmaaniin n kttu julkisuudessa j aiemminkin esitettyä tieta vastavakilusta, asekätkennästä. Stella Plaris jutusta. Valvntakmissin ja kmmunistien Valpn tuhuista sekä eräistä muistakin vaaran vusien ilmiöistä. Valenimistä hulimatta vat muun muassa Päämajan upseerit helpsti tunnistettavissa. Yli pulet sisällöstä käsittelee päähenkilön vankeutta ja pakmatk. ja. Asekätkennän tarkitusperät n ymmärretty ikein. sen suritusta ei. Eivät Päämajan everstit esimerkiksi kiiskyttäneet parin autkurman kätkemistä Liminkaan kirjan kertmalla tavalla. Rmaanin aihe n mielenkiintinen, mutta junen kehittely n valitettavasti jiiänyt kvin pahasti amatööritaslle. S. HEVOSMESTEN SEKKALUJA RNTAMAN SELUSTASSA Ein Pietla: Krpimetsän klnna, Gummerus, Jyviiskylä 1982, 2.65 sivua. Pietla tuntee hevset ja hevsmiehet. Kuvaus klnnan taivalluksesta Uhtuan suunnan krpimaisemissa, hevsten käsittelystä ja kurmien testa n asiantuntijan työä. tse juni kiisittiiii krpivaelluksen lisäksi myös kahakintia partisaanien kanssa, jita riittä jka liihtöön n ansalankaa ja jpa kummallisia tainnuttavia kaasuja. n salaperäisiä naisia ja muutakin mystiikkaa. Kuvaus hultmiesten tuhuista selustan tukikhdissa n tden tuntuista, vaikka se tdellisuudessa tuskin likaan näin rmanttista kuin ikääntyneillekin ilmailusta innstuneille. S.A. ja jännittiivä. J. terveiset T J ääkärien lehti Parle kert, että Jääkäripataljna 27 :n Perinneyhdistyksen lapin sast n luvuttanut tapin Jiiäkäriprikaatin perinnehuneeseen lttanuken. Oheisessa luwtuskuvassa vasemmalta Rein Kuisti, prikaatin kmentaja eversti Tum Tuminen, everstiluutnantti Rist Riha, pettaja rja Seitam jentamassa luwtuskirjaa ja hänen takanaan nuken kunnstaja pettaja Edit Raappana. Äarim \ mäisenä ikealla tyylikäs Lapin 7 Ltta. a N.rrr,'Karjala lehti kert, etä Petrskin Onegan traktritehtaan työläiset juhlivat Neuvstliitn 6Gvutispäivä muistaen staveteraanejaan. Tilaisuuteen sisältyi esitelmä Tiv Antikaisen sastn retkestä Kiimasjärvelle 922. Sumalainen draamateatteri esitti D. Gusarvin näytelmän Krpi ei tunne arma. Se kert Pieningän sissiprikaatin epätivisesta taistelusta Karjalan erämaissa kesällä Naapurimaassa kunniitetaan stureiden muista. R,,uu Pihlaja, se hevstyrtö Kupista, site Pajulahdentie 19,70260 Kupi 26, haluaisi tietja ilmeisesti Rajunimisestä hevsesta, jka eli ja vaikutti Viipurissa 3Gluvulla. Se li lämminverinen ja värilt?iiin

35 kirjava, ikea takajalka li k' knaan valkinen. Mnet stilaat valkuvauttivat itsenså sen seliissä. Riikka haluaisi kaiken mahdllisen tiedn lästä hev. sesta: vanhemmat, syntymä ja kulinvudet, krkeuden jne. Edelleen Riikka haluaisi yhteyden ikka Kaukseen vieläkö hän elää ja missä vaikuttaa? Auttakaahan Riikkaa, hän n mukava ja khtelias tyttö! iil Rvi Oulusta kert levansa se paljasjalkainen stamies Rvaniemen vallitus ( Vr" Kumpulainen, site Salahmi, puhelin , n unhtanut näiden aseveikkjen nimet. Keitä mahtavat lla nämä taguksen jäkärit taatkan rannassa Kuuttilahden maisemissa kesällä 1943'! Tr ts{ Lrkki Hautamäki, rehtri ja "ratsumestari evp", haluaisi pulestaan tietja heisesta kuvasta. Miss'å se n tettu? Mitkä vat miesten nimet? Millaiset v retkellä. Asiasta kerti Vilj Merimaa jutussaan Sakut karkasivat Rvaniemeltä lehtemme viime wden marraskuun numerssa sivulla 386. Rvi muistaa, että saappaasta lähti ensin phja, sitten katsijalkarättikin ja lpuksi saapas nusi plvitaipeeseen. Mutta jähileistä suta vain taivallettiin säkkipimeiissä! Kvia pikia! Ya rappeenrannan Ratsuväen Kulutuskeskuksen aliupseerikurssit vusilta 1942l9M kkntuvat lappeenrantaan lauantaina Tarkempia tietja antaa Jaakk Hävant, Lipparinne 8 E, Esp 72, puhelin virkaaikana 9G ja muullin 9G Kkustimikunta kehttaa levitlämään tieta eteenpäin. A* Veteläsu Hartlasta muistaa, että TKmies Nils Helander, jsta Eer Kiviranta kerti lehtemme viime vuden syyskuun numerssa, ei llut alkkaana jalkaväessä, vaikka artikkelissa niin mainitaan. Hän palveli yhdessä Veteläsun kanssa lrntrykmentti 4:n Tdydennyslentlaivue 47:ssä Tikkakskella. \/ V ien Peräsla, entisiä Värtsilän pikia, lähettiiii terveisiä ptilastvereille ja hithenkilökunnalle. Kuva n tettu kesällä 1942 Diaknissalaitksen rappusilla Helsingissä. Peräs. lan site n Urkupillintie 4 A 50, Helsinki 42. livat kuvassa näkyvän serkkupjan Olavi Kauppisen (klmas ikealta) viime vaiheet? Hän kaatui krpraalina Uudenmaan Rakuuniden riveissä lmantsissa LuvejenKitsanlammen kannaksella l9vutiaana. Hautamäen site n Vukatin Urheilupist.

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy?

Ongelma 1: Mistä joihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? Ongelma : Mistä jihinkin tehtäviin liittyvä epädeterminismi syntyy? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Miten vidaan pelata algritmisesti? 0-0 Lasse Lensu Ongelma : Onk mahdllista pelata ptimaalisesti? 0-0 Lasse

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

LASTEN NÄÄSHALLI CUP 2009

LASTEN NÄÄSHALLI CUP 2009 järjestää LASTEN NÄÄSHALLI CUP 2009 Sunnuntaina 24.5.2009 KILPAILUPAIKKA KILPAILUUN ILMOITTAUTUMINEN KILPAILUMAKSU Nääshalli, bud 4 (Näsijärvenkatu 8, Tampere). Viimeinen ilmittautumispäivä n perjantaina

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Toimitsijaohjeet. Kilpailusäännöt 34 Toimitsijat. Kilpailusäännöt 35 Pelaajaluettelo. Kilpailusäännöt 36 Ottelupöytäkirja

Toimitsijaohjeet. Kilpailusäännöt 34 Toimitsijat. Kilpailusäännöt 35 Pelaajaluettelo. Kilpailusäännöt 36 Ottelupöytäkirja Timitsijahjeet Kilpailusäännöt 34 Timitsijat Vastuujukkueen n nimettävä kuhunkin tteluun pätevät, 15 vutta täyttäneet timitsijat, jista vähintään yksi n käynyt liitn timitsijakulutuksen. Liitn timitsijakulutuksen

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Ohjeita linja- ja aikatuomareille

Ohjeita linja- ja aikatuomareille Päivitetty Ohjeita linja- ja aikatumareille Yleistä Linja- ja aikatumarit timivat SM-kilpailuissa, FinGym-kilpailuissa, katsastuskilpailuissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Mikäli vimistelija n kkeiluajan

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma

Moottoroidun B-ryhmän varjoliitimen koulutusohjelma Mttridun B- varjliitimen kulutushjelma Tämä kulutushjelma n Sumen ilmailuliitt (SIL) ry:n hyväksymä yleisesti käytettävä kulutushjelma, jka tulee 1.1.2012 päivätyn mttridun varjliitimen kulutushjeen rinnalle.

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Flash ActionScript osa 2

Flash ActionScript osa 2 Liiketalus syksy 2012 Flash ActinScript sa 2 Scripti-kieli Skriptikieli n tarkitettu skriptien eli kmentsarjjen tekemiseen. lyhyitä hjeita, siitä kuinka svelluksen tulisi timia Skripteillä autmatisidaan

Lisätiedot

Geometrinen piirtäminen

Geometrinen piirtäminen Gemetrinen piirtäminen Nimet: Piirtäkää gemetrisesti nelikulmi, jnka kaikki sivut vat yhtä pitkät. Valmistautukaa selittämään muille, miksi piirtämistapa timii. Opettajalle Ehdtus tunnin rakenteesta: Alustusvaihe

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

RISTIKKO. Määritelmä:

RISTIKKO. Määritelmä: RISTIKKO Määritelmä: Kitkattmilla nivelillä tisiinsa yhdistettyjen sauvjen mudstamaa rakennetta santaan ristikksi. Ristikn sauvat vat rakennesia, jtka ttavat vastaan vain vet tai puristusrasituksen. Js

Lisätiedot

selketiii (0/8) melkein selketid (2/8) puolipilvistii (4/8) melkein pilviski (6/8) pilvistri (8/8)

selketiii (0/8) melkein selketid (2/8) puolipilvistii (4/8) melkein pilviski (6/8) pilvistri (8/8) "Pulipilvistd", sani etana ja ndytti vain tista sarvea M@6+ Taruikkeet: mniste, kynd, Iiimpdmittari, (tuulimittari -> tuulen npeus), kmpassi Tutki saiitilaa tunturissa. Vit mys tehdii Mditritd pilvisyys

Lisätiedot

Rasti 1. Ruokien tunnistus ja erilaisten hevosten ruokinta /12p

Rasti 1. Ruokien tunnistus ja erilaisten hevosten ruokinta /12p Sydän-Hämeen ratsastajat ry:n ja Sumen Ratsastajainliitn järjestämät Valtakunnalliset Hevstaitmestaruuskilpailut Aitssa 18.5.2013 KÄYTÄNNÖN KOE SARJA II kknaispisteet: /60 p. Rasti 1. Rukien tunnistus

Lisätiedot

KÄSIPALLO Lämmittelypelejä ja -leikkejä

KÄSIPALLO Lämmittelypelejä ja -leikkejä KÄSIPALLO Lämmittelypelejä ja -leikkejä Sumen Käsipallliitt 2012 Annamari Jääskeläinen, Thmas Lindström & Jaakk Hrelli LIMA JA KEIJU Alue: Ryhmän ksta riippuen, esim. 6 metrin alueen sisällä tai muu vastaava

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni

PAKKAUSSELOSTE. Livensa 300 mikrogrammaa/24 tuntia depotlaastari Testosteroni PAKKAUSSELOSTE Livensa 300 mikrgrammaa/24 tuntia deptlaastari Teststerni Lue tämä pakkausselste hulellisesti, ennen kuin alitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausselste. Vit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

Vaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen

Vaaratilanteet - ilmoittaminen ja hyödyntäminen 2012 Vaaratilanteet - ilmittaminen ja hyödyntäminen Tilastllisesti yhtä vakavaa tapaturmaa khden sattuu samankaltaisessa työssä: 1 10 30 600 Vakava tapaturma Lievä tapaturma Materiaalivahink Vaaratilanne

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta.

Aineistoa hankitaan laajasti ja monipuolisesti asiakkaiden erilaisiin tarpeisiin. Suosituksena on hankkia 300-400 kirjaa/1000 asukasta. Liite 1: Rvaniemen kaupunginkirjastn kkelmahjeet Kkelmahjeet Kirjast n lemassa asiakkaita varten ja sen aineistn tulee heijastaa heidän tarpeitaan ja tiveitaan. Kirjastlla n myös vanhat sivistykselliset

Lisätiedot

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 ---

Sisällysluettelo OHJE 2811.2011 --- Ohje henkilökunnalle 28.11.2011 1 Sisällysluettel Yleistä... 2 Hitympäristön siisteys... 3 Puhtaiden haavjen hit... 4 Alle 24 tuntia... 4 Yli 24 tuntia... 4 Infektituneiden haavjen hit... 4 Ompeleiden

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen

Automaatiojärjestelmät 18.3.2010 Timo Heikkinen Autmaatijärjestelmät 18.3.2010 Tim Heikkinen AUT8SN Malliratkaisu 1 Kerr muutamalla lauseella termin tarkittamasta asiasta! (2 p / khta, yhteensä 6 p) 1.1 Hajautus (mitä tarkittaa, edut, haitat) Hajautuksella

Lisätiedot

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016

Taulukkolaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjoitus 9 1/8 Avoin yliopisto Huhtikuu 2016 Taulukklaskenta ja analytiikka (A30A01000) Excel-harjitus 9 1/8 Avin ylipist Huhtikuu 2016 Oppimistavitteet: - Krk- ja kannattavuuslaskelmia Excelillä, NPV- ja IRR-funktit - Datan siistiminen pistamalla

Lisätiedot

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus.

Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. Sisäkrvaistutteen saaneiden lasten kuntutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve. 2. vaiheen haastattelututkimus. ---------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla

Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla 2012 Tulityöt tilapäisellä tulityöpaikalla Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta

Aloite toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta SÄHKÖKAUPPA ALOITE 1(5) Heinimäki, Leht 19.6.2014 Työ- ja elinkeinministeriö Art Rajala Alite timitusvelvllisen myyjän taseselvitystavan muuttamisesta Energiatellisuus ry ehdttaa muutsta timitusvelvllisen

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012- Ystävän apuri Palveluihin hjaamisen pasvihk ikäihmisen ystävälle Ystävätiminnan alueellisen tuen kehittämisprjekti 2012- TAVALLISEN IHMISEN TAIDOIN Oppaan sisällöstä: Opas n tarkitettu Punaisen Ristin

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

SwegnCASATM 650 ja 850 Asennus-, käyttö- ja hult-hje Käyttöhje 1. Ilmanvaihtlaite käynnistetään ja pysäytetään etupaneelin ikeassa reunassa levasta ON/OFF-kytkimestä. Ilmanvaihdn teh valitaan puhaltimien

Lisätiedot

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista.

Kelan järjestelmä muodostaa erän apteekin yhden vuorokauden aikana lähettämistä ostoista. 11 Tilitysmenettely Kelalta tai työpaikkakassalta tilitettävä kustannus syntyy sillin, kun lääkkeet luvutetaan asiakkaalle sairausvakuutuslain mukaisella krvauksella vähennettyyn hintaan. Kun lääkkeet

Lisätiedot

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri

Edelliset kirjeet löydät tarvittaessa Purkista: purkki.partio.fi > Piiri palvelee > Kuksa-jäsenrekisteri KUKSA-KIRJE 3 26.11.2014 1 (8) HEI! Tämä n syksyn 2014 aikana klmas Pääkaupunkiseudun Partilaisten tuttama Kuksa-kirje eli lyhyt apuväline lippukunnille Kuksan käyttöönttn. Edellisissä kirjeissä n hjeistettu:

Lisätiedot

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus

Metropolian musiikin koulutusohjelma/ tutkintoon johtava aikuiskoulutus Metrplian musiikin kulutushjelma/ tutkintn jhtava aikuiskulutus Alla tieta siitä, kenelle kulutus n suunnattu sekä pääpiirteittäin, mitä kulutus sisältää. Tämän listan alla n kerrttu valintakkeen rakenteesta,

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ 39 7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, tisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattmasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Katson sääennusteen, mutta kisapäivänä hyvä suoritukseni ei ole kiinni säätilasta.

Katson sääennusteen, mutta kisapäivänä hyvä suoritukseni ei ole kiinni säätilasta. Viestisuunnistus Viestisuunnistus n samanlaista suunnistusta kuin mikä tahansa henkilökhtainen kisa. Jukkueen tuls n vain mnen henkilökhtaisen surituksen summa. Viestisuunnistuksessa ei le yleensä ratkaisevaa

Lisätiedot

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011.

20.6.2011. Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus HILMA- palvelussa 10.5.2011. SUOJAVAATEPALVELUHANKINTA Peruspalvelukeskus Oiva liikelaits kuuluu Hlllan kunnan rganisaatin ja tuttaa ssiaali- ja perusterveydenhullnpalvelut yhteistiminta-alueen kuntien (Asikkala, Hllla, Hämeenkski,

Lisätiedot

Opinpaletin koulutustarjonta

Opinpaletin koulutustarjonta JOULUKUU 2014 KE 3.12.2014, kl 10 16: Alustja ja appseja aineryhmittäin (yhteiskuntatieteelliset aineet, maantiet ja bilgia) MARRASKUU 2014 TO 20..2014, kl 9 15: Verkktyövälineiden sveltaminen hjaus ja

Lisätiedot

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite.

1. Lämmittely: erilaisia juoksuharjoitteita yhteensä 4-5 min. / 30 sekuntia harjoite. Juha Hiltunen, OMT-fysiterapeutti Petteri Kski, naprapaatti; D.N. Alkuverryttelyhjelma n suunniteltu nuren urheilijan urheilukunnn kehittämiseksi ja alaraajavammjen ennaltaehkäisemiseksi. Nrjalaistutkimuksen

Lisätiedot

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007).

22.8.2014 Dnro OUKA/7126/02.08.00/2014. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007). TARJOUSPYYNTÖ 1(7) 22.8.2014 Dnr OUKA/7126/02.08.00/2014 OULUNSALON KIRJASTON PALAUTUSAUTOMAATTI Hankinnan tausta ja tarkitus Oulun kaupunginkirjast-maakuntakirjast (hankintayksikkö/tilaaja) pyytää tarjustanne

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä Palveluspimus 1 (4) 1 Spijasapulet 1.1 Tilaaja Palvelujen tilaajana timii Frssan kaupunki 1.2 Tuttaja Palvelujen tuttaja ja tinen spijasapuli n 2 Spimuksen rajaus 2.1 Spimus perustuu Tämä palveluspimus

Lisätiedot

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin

PubMed pikaopas. 1. Yksinkertainen haku, haku vapain sanoin PubMed pikapas 1. Yksinkertainen haku 2. Rajaukset 3. Advanced Search 4. Haku MeSH-termein 5. Hakutulksen käsittely, tulstus ja lajittelu 6. Tietyn viitteen etsiminen 1. Yksinkertainen haku, haku vapain

Lisätiedot

Käyttövoimasta erottaminen

Käyttövoimasta erottaminen 2011 Käyttövimasta erttaminen Mies puristui betnitutetehtaassa autmaattikäytöllä lleen kuljetinpöydän ja sen pysäyttimen väliin (TOT 24/08) Kneenhitaja li hultamassa betnituteknetta, jnka levynsyöttökuljetin

Lisätiedot

Tiina, Hanna, Janna ja Minna

Tiina, Hanna, Janna ja Minna Tiina, Hanna, Janna ja Minna Alabama: Been mummi asui siellä ja Bee lähti käymään siellä. Kreikka: Bapin hautajaiset livat siellä. Lena näki Kstksen vaimn. New Yurk: Lena ja Ksts dtti lenta sinne. Ja Ksts

Lisätiedot

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä.

KITI - kilpailu anomuksesta ajoon. Ohjeistus kilpailujen anomisesta ja muokkaamisesta KITIssä. KITI - kilpailu anmuksesta ajn Ohjeistus kilpailujen anmisesta ja mukkaamisesta KITIssä. Kilpailun anminen kalenteriin KITIssä Kilpailun vi ana kalenteriin KITIssä henkilö, jlla n jäsenrekisterin ylläpitäjän

Lisätiedot

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007)

Vakuutusalan ja AKE:n ATJ-työryhmän kokous 1/2007 (31.1.2007) Minna Laaksnen n kkus 1/2007 (31.1.2007) Aika: 31.1.2007 kl 13 15 Paikka: AKE nh. Kytkin Osallistujat: Jaana Järvelin /Phjla, Raine Järvinen /Lähivakuutus, Kim Kalpi /Nrdea, Lauri Linna /Vakes, Harri Ljungdell

Lisätiedot

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle

29.3.2016. Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.3.2016 Eduskunnan sivistysvalikunnalle Re: lausuntpyyntö E 13/2016 vp Valtineuvstn selvitys: Kmissin julkinen kuuleminen, EU:n tellis- ja tekijänikeuksien täytäntöönpana kskeva lainsäädäntökehys EU:N

Lisätiedot

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti

AvoHILMO-aineistojen mukainen hoitoonpääsyn odotusaika raportti 1 AvHILMO-aineistjen mukainen hitnpääsyn dtusaika raprtti 26.5.2014 Käyttöhjeisiin n kttu lyhyesti keskeisiä asiita AvHILMO aineiststa kstetuista perusterveydenhulln hitnpääsyn raprteista, niissä liikkumisesta,

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee.

Hävitä kaikki käyttämättömät säiliöt, joita tämä markkinoilta poistaminen koskee. 5.7.2013 Medtrnic-viite: FA586 Hyvä Paradigm-insuliinipumpun käyttäjä Tällä kirjeellä ilmitamme, että Medtrnic MiniMed pistaa vapaaehtisesti markkinilta Paradigminsuliinipumpuissamme käytettävien MMT-326A-mallin

Lisätiedot

Sekoittimen puhdistus piikkaamalla

Sekoittimen puhdistus piikkaamalla Sekittimen puhdistus piikkaamalla 2012 Työntekijä li sekittimen sisäpulella piikkaamassa, kun avinna llut tyhjennysluukku meni äkkiä kiinni Työntekijän tinen kantapää leikkautui irti Työn aikaista käyttövimasta

Lisätiedot

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö

KTJkii-aineistoluovutuksen tietosisältö KTJkii-aineistluvutuksen tietsisältö 2008-02-12 Versi 1.05 2009-02-10 Versi 1.06 2010-02-16 Versi 1.07 2011-02-14 Versi 1.08 2012-02-13 Versi 1.09 2013-02-25 Versi 1.10 2014-02-10 Versi 1.11 Yleistä Ominaisuustietjen

Lisätiedot

081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ

081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ 081 JÄÄRATA 2014 081.1 MÄÄRITELMÄ 081.2 MOOTTORIPYÖRÄT JA KILPAILULUOKAT 081.2.1 Mttripyörät 081.2.1.1 ATV (Nelipyöräinen mttripyörä) 081.2.2 Kilpailulukat 081.2.3 Samalla mttripyörällä kilpaileminen eri

Lisätiedot

CALPEX Aluelämpöputkisto Putkijärjestelmä, joka maksaa itsensä takaisin

CALPEX Aluelämpöputkisto Putkijärjestelmä, joka maksaa itsensä takaisin CALPEX Aluelämpöputkist Putkijärjestelmä, jka maksaa itsensä takaisin Kestävää laatua CALPEX Testaus ja valvnta Tutant Kiepitys CALPEX n krkealaatuinen aluelämpöverkn lämmitys- ja käyttövesiputkijärjestelmä:

Lisätiedot

https://www.youtube.com/watch?v=7pvwchboqzm (Pandan mainos) https://www.youtube.com/watch?v=sdpxdddzxfe (Novalabs mainos)

https://www.youtube.com/watch?v=7pvwchboqzm (Pandan mainos) https://www.youtube.com/watch?v=sdpxdddzxfe (Novalabs mainos) Tim Ranta-Ojala Tämän tietturvamnisteen phjana n Kimm Ruskun kirja Kyberturvapas (Talentum 2014) Kaiken timinnan taustalla n sujattava tiet Käyttäjän tekemät timenpiteet mudstavat merkittävän san kknaistietturvasta

Lisätiedot

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa; VITAPIIIASKUT II Tarkastellaan sinimutista vaihtjännitettä ja vaihtvirtaa; u sin π ft ja i sin π ft sekä vaihtvirtapiiriä, jssa n sarjaan kytkettyinä vastus, käämi ja kndensaattri (-piiri) ulkisen vastuksen

Lisätiedot

Tämän retkigurupassin omistaa:

Tämän retkigurupassin omistaa: RETKIGURU 1 Tämän retkigurupassin mistaa: 2 Mikä n retkiguru? Retkiguru n Mynämäen Maahisten ma kaikkien ikäkausien retkeilymerkki. Retkiguru n syntynyt Klmiapila- Gilwell-kurssin kehittämistehtävänä.

Lisätiedot

MU:n jalkapallojaoston johtoryhmä

MU:n jalkapallojaoston johtoryhmä MU:n jalkapalljastn jhtryhmä Expert Mäntsälä 3.10.2012 Läsnä: Jari Kupiainen (PJ), Ville Hellman, Jari Piipp, Jyrki Valknen, Mikk Ahnen, Paula Jurvanen, Sari Alaluusua (paikalla san ajasta) sekä kutsuttuna

Lisätiedot

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015

Ruokajätteen. vähentäminen. Tiina Toivonen. Ekokokkikurssi 21.11.2015 Rukajätteen vähentäminen Tiina Tivnen Ekkkkikurssi 21.11.2015 Ravinnepankki rukahävikin ravinteet hyötykäyttöön hanke Tteutusaika: 2015-2016 Tavitteet: rukahävikin vähentäminen ja hyödyntäminen ravinteiden

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

EESTILUODON MALJA, LYS 14 mpk ITÄSYNDIKAATIN RANKING

EESTILUODON MALJA, LYS 14 mpk ITÄSYNDIKAATIN RANKING EESTILUODON MALJA, LYS 14 mpk ITÄSYNDIKAATIN RANKING PURJEHDUSOHJEET 1. SÄÄNNÖT Kilpailussa nudatetaan ISAF:n vimassa levia kansainvälisiä kilpapurjehdussääntöjä Sumen Purjehtijaliitn (SPL) lisäyksin,

Lisätiedot

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92

MAB2. Kertaustehtävien ratkaisut. 120. a) α = 15 16 1. β = 95 58 45. 95 o 58. b) α = 11,9872 0,9872 = 0,9872 60 = 59,232 0,232 = 0,232 60 = 13,92 MAB Kertaustehtävien ratkaisut 10. a) α = 15 16 1 16 1 15 60 β = 95 58 45 600 15,669 95 58 45 95,979 60 600 b) α = 11,987 0,987 = 0,987 60 = 59, 0, = 0, 60 = 1,9 α = 11 59 1,9 = 11 59 14 β = 95,4998 0,

Lisätiedot

Toimitsijatehtävät ja pöytäkirjan täyttöohjeet

Toimitsijatehtävät ja pöytäkirjan täyttöohjeet Timitsijatehtävät ja pöytäkirjan täyttöhjeet Yleisiä hjeita Kaikkien ttelutimitsijiden tulee muistaa, että he vat pulueettmia henkilöitä, jiden ei tule näyttää tunteitaan muille, esim. ravistelemalla päätä,

Lisätiedot

Eurovac 200T Purunpoistolaite

Eurovac 200T Purunpoistolaite Eurvac 200T Purunpistlaite Käyttö- ja hult-hje Sumen Imurikeskus Oy Tehtaankatu 18 38700 Kankaanpää Puh. +358 (0)2 576 700 Fax. +358 (0)2 576 7010 www.sumenimurikeskus.fi eurvac@sumenimurikeskus.fi Krnr

Lisätiedot

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun

- Lähettää kasvulohkotiedot sähköiseen tukihakuun tai tulostaa paperille. - Lähettää kylvöalailmoituksen tiedot sähköiseen tukihakuun 1 Sähköinen tukihaku Pelttuki-hjelmalla 8.4.2014, hjelmaversi 2014.11 Yleiskuvaus Pelttuki-hjelmasta n lemassa kaksi eri laajuista versita, maksullinen Pelttuki Pr ja ilmaiseksi käyttöön saatava Pelttuki

Lisätiedot

Tee taulukko avioliiton, avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen eroista

Tee taulukko avioliiton, avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen eroista Tee taulukk aviliitn, avliitn ja rekisteröidyn parisuhteen erista Avliitt Aviliitt Rekisteröity parisuhde Lisäksi tee tehtävät 2 ja 4 s. 42 Avliitt Aviliitt Rekisteröity parisuhde Avliittn ei kuulu juridisia

Lisätiedot

OHJE ASIAKASKUTSUJÄRJESTELMÄ EVENTALEN KÄYTTÖÖN Yleisesittely

OHJE ASIAKASKUTSUJÄRJESTELMÄ EVENTALEN KÄYTTÖÖN Yleisesittely OHJE ASIAKASKUTSUJÄRJESTELMÄ EVENTALEN KÄYTTÖÖN 20.9.2017 Yleisesittely Vit lähettää asiakaskutsut asiakkaillesi sähköpstilla tai tulstaa kutsut ja lähettää ne pstitse. Kutsun paperikk n A4. Kutsu vi lla

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta

Ominaisuus- ja toimintokuvaus Idea/Kehityspankki - sovelluksesta www.penspace.fi inf@penspace.fi 15.6.2015 1 Ominaisuus- ja timintkuvaus Idea/Kehityspankki - svelluksesta 1. Yleistä Kun jäljempänä puhutaan prjektista, tarkitetaan sillä mitä tahansa kehittämishjelmaa

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan jäsenten ja varajäsenten sekä vaalitoimitsijoiden nimeäminen Kirkkonummella

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan jäsenten ja varajäsenten sekä vaalitoimitsijoiden nimeäminen Kirkkonummella Pyyntö 1 (5) Jakelussa mainituille pulueille Presidentinvaalit 2018 Vaalilautakuntien ja vaalitimikunnan jäsenten ja varajäsenten sekä vaalitimitsijiden nimeäminen Kirkknummella Presidentinvaalit järjestetään

Lisätiedot

Johtokunta esittää etelän lohkon valintakokeiden järjestämistä erillisinä kokeina ja piirimestaruuskokeiden siirtämistä tammi helmikuulle.

Johtokunta esittää etelän lohkon valintakokeiden järjestämistä erillisinä kokeina ja piirimestaruuskokeiden siirtämistä tammi helmikuulle. Lunais-Sumen Ajkirayhdistys ry 1 VUOSIKOKOUSKUTSU Lunais- Sumen Ajkirayhdistyksen sääntömääräinen vusikkus pidetään keskiviikkna 12.3.2014 kl 18.00 Pöytyällä, Riihiksken mets.yhdistyksen Riistatuvalla

Lisätiedot

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti

Läsnä Seppänen Hannes puheenjohtaja Matero Riina-Maria talouspäällikkö, sihteeri. Juntunen Johanna varajäsen Kinnunen Pirjo-Riitta jäsen Köngäs Martti 1(5) Aika Keskiviikkna 30.3.2016 kl 17 Paikka Seurakuntasali, Pulanka Läsnä Seppänen Hannes puheenjhtaja Mater Riina-Maria taluspäällikkö, sihteeri Milanen Erkki varapuheenjhtaja Herukka Terttu Juntunen

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2 Sumen Cavalier Terveystimikunta 19.3.2012 Päivi Itknen TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011 1. Timikunnan kknpan Puheenjhtaja: - Päivi Itknen Jäsenet: 2. Timikunnan timinta 3. Tapahtumat

Lisätiedot

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika

1. HAKIJAN TIEDOT Sukunimi Etunimet (alleviivaa puhuttelunimi) Syntymäaika Pätevyyden tteamisjärjestelmä mudstuu pätevyydet tteavista pätevyyslautakunnista ja niitä hitavista sihteerijärjestöistä sekä pätevyyslautakunnat nimittävästä ja pätevyydet rekisteröivästä FISE Oy:stä.

Lisätiedot

Saksanseisojakerho ry:n vastaukset Kennelliiton kyselyyn uusittavista vakiosopimuslomakkeista

Saksanseisojakerho ry:n vastaukset Kennelliiton kyselyyn uusittavista vakiosopimuslomakkeista Saksanseisjakerh ry:n vastaukset Kennelliitn kyselyyn uusittavista vakispimuslmakkeista 1. Astutusspimus - Ehdtamme seuraavaa lisäystä spimukseen: Urksen mistaja vakuuttaa kertneensa tiedssa levat kiran

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja L4 Tmmi Pekanja Ensihidn kenttäjhtaja Mikä L4? Timintaa käynnistellään Erilaisia timintamalleja käytössä valtakunnassa Ensihitasetus Hätäkeskusuudistus Kentän kulutus- ja pätevyysvaatimusten muuttuminen

Lisätiedot

HitCall Softphone käyttöönotto

HitCall Softphone käyttöönotto 1 Sftphne käyttööntt Sftphne n pilttivaiheessa leva sittjärjestelmän laajennus. Palvelu mahdllistaa puhelut ulkmailta Sumeen ktimaisin puheluhinnin. Pilttivaihe, asennus 1) Tarvitset spimuksen palvelun

Lisätiedot

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu

Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu Tulityöt: järjestäminen ja suunnittelu 2012 Tulitöitä vat kaikki työt, jssa n syttymän aiheuttaja (esim. kipinöinti, hitsaus, avtuli, kuuma ilma) sekä ympäristössä leva palvaara Tulityökrtti ei le lakisääteinen,

Lisätiedot