TIIVISTELMÄ. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus
|
|
- Petri Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOLMUJA PARISUHTEESSA Ohjaajien kokemuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen antamista lisävalmiuksista kriisissä olevien pariskuntien auttamiseen Noora Silvennoinen - Taina Viherkari Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Etelä, Helsinki Diakoninen sosiaali-, ja terveysalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)+diakonissa Sosionomi (AMK)+diakoni
2 TIIVISTELMÄ Silvennoinen, Noora & Viherkari, Taina. Solmuja parisuhteessa - Ohjaajien kokemuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen antamista lisävalmiuksista kriisissä olevien pariskuntien auttamiseen. Helsinki, syksy 2008, 46 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus, sosiomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Suomessa avioliittoja solmitaan vuosittain noin ja vastaavasti eroon päätyy noin puolet. Tästä syystä Kataja ry halusi käynnistää Solmuja parisuhteessa projektin, sillä parisuhdetyön tarve kasvaa kokoajan. Kataja ry toteutti Solmuja parisuhteessa -projektin vuosina Sen tarkoituksena oli järjestää parisuhdekursseja, kouluttaa uusia ohjaajia ja jakaa parisuhdetta ja parisuhdetyötä koskevaa tietoa. Opinnäytetyön tarkoituksena ja tutkimustehtävänä oli selvittää millaisia lisävalmiuksia Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutus antaa kriisissä olevien parien auttamiseksi. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Kataja ry:n kanssa. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen. Aineiston keruu menetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastattelut analysoitiin teemoittelun ja sisällönanalyysin kautta. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 11 henkilöä, jotka olivat käyneet Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen vuosien aikana sekä olivat ohjanneet yhden tai useamman Solmuja parisuhteessa parisuhdekurssin. Tutkimuksen tulosten perusteella voitiin päätellä, että Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutus antoi lisävalmiuksia ohjaajille sekä syvensi jo aikaisemmin opittuja tietoja ja taitoja. Koulutus antoi uuden toimintamallin pariskuntien auttamiseen. Asiasanat: parisuhdetyö; parisuhde; kvalitatiivinen tutkimus; koulutus
3 ABSTRACT Silvennoinen, Noora and Viherkari, Taina Mentors experiences of their education: a project 46p., 2 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn, 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing.Degree programme in Social Services, Option Diaconal Social Work. Degrees: Nurse and Bachelor of Social Services. The registered association Kataja started a project called Knots in the relationship, the purpose being to arrange relationship enrichment courses and to renew mentor education. Our thesis was commissioned by the association, the purpose being to clarify what kind of additional readiness the education gave the mentors in order to help couples in crisis. The purpose was also to receive feedback on the mentors education. The study was qualitative. Thematic interviews with 11 persons were conducted to collect material. The interviewees had undergone mentors education during years and had directed one or more relationship courses. The material was analysed using the content analysis and divided into themes. On the basis of the results of the study it appeared that the mentor education had given additional readiness to the mentors and had deepened the information and skills learned earlier. The education gave a new operations model for helping couples. Keywords: relationship work; relationship; qualitative research; education
4 SISÄLTÖ JOHDANTO KATAJA - KESTÄVÄN PARISUHTEEN KASVU RY Solmuja parisuhteessa -projekti Solmuja parisuhteessa -projektin toiminta-ajatukset RYHMÄN TOIMINTA, VUOROVAIKUTUS JA ROOLIT Ryhmän ohjaaja Ryhmäprosessi PARISUHDE JA PERHE Parisuhde Parisuhteen kriisit Perhe Evankelis-luterilaisen kirkon näkemys avo- ja avioliitosta PARISUHDETYÖ Suomalaista parisuhdetyötä Parisuhdetyö diakonian näkökulmasta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Aineiston kerääminen Aineiston analysointi ja luotettavuus TUTKIMUKSEN TULOKSET Taustatiedot, motivaatio ja odotukset Ohjaajakoulutus Työnohjaus Ohjausharjoittelut Solmuja parisuhteessa -ohjaaminen koulutuksen aikana Toiminnallisuus Koulutuksen anti Mitä Solmuja parisuhteessa -koulutus antoi? Vertaistuen merkitys pariskuntien keskuudessa Ryhmänohjaajan taidot Parisuhdeosaaja JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA...41
5 9.1 Ohjaajakoulutuksen kehittämisideoita Omaa pohdintaa...41 LÄHTEET...43 LIITTEET...47 Liite Liite
6 JOHDANTO Yleisesti on paljon keskusteltu siitä, kuinka julkisuudessa esiintyvien henkilöiden parisuhteet kariutuvat. Nyky-yhteiskunnassa näyttää alkaneen trendi, jonka mukaan parisuhde ja avioliitto eivät ole yhtä pyhiä kuin esimerkiksi 1900-luvun puolivälissä. Silloin oli tapana solmia avioliitto mahdollisimman nuorena lakia noudattaen ja avioliiton tarkoituksena oli kestää koko elämän luvulle tultaessa eletään suoritus- ja urakeskeisessä yhteiskunnassa, jonka takia asioiden tärkeysjärjestys on saattanut muuttua, esimerkiksi avioliiton solmiminen ja perheen perustaminen. Parisuhdetta voidaan tarkastella monelta eri kannalta. Sitä voidaan määritellä psykologisesti, fyysisesti, yhteiskunnallisesti tai uskonnollisesta näkökulmasta käsin. Parisuhde mielletään kahden ihmisen väliseksi kanssakäymiseksi. Kaarina Määttä on tutkinut paljon parisuhteita ja niiden dynamiikkaa. Hän kertoo kirjassaan Kestävä parisuhde (2000), että parisuhteen onnistuminen ei todennäköisesti riipu parin yhteensopivuudesta, vaan siitä miten he pystyvät ratkaisemaan keskinäisiä ristiriitoja. Kataja ry perustelee Solmuja parisuhteessa -projektin toteuttamista sillä, että Suomi sijoittuu korkealle Euroopan unionin avioerotilastoissa. Tilastokeskuksen tekemien vuosittaisten tutkimusten mukaan avioliittoja solmitaan vuosittain noin , kun taas vastaavasti noin avioliittoa päättyy eroon. Tällaisten tilastojen valossa voidaan todeta, että parisuhdetyö on tärkeää toimintaa ja sitä tulisi laajentaa ja kehittää, jotta jokaisen apua tarvitsevan olisi helppo saada apua kriiseihinsä. Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ohjata Solmuja parisuhteessa -kurssia sekä syventää parisuhteen kriiseihin liittyviä tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksessa korostetaan vertaistuen merkitystä osana terapeuttista prosessia. (Kataja 2006b.) Opinnäytetyömme aiheessa parisuhdetyö ja parisuhdekurssien ohjaajakoulutus näyttäytyvät tärkeinä toimintoina, joita on tutkittu Suomessa varsin vähän.
7 6 Tarkoituksenamme oli selvittää Kataja - Kestävän parisuhteen kasvu ry:n järjestämän Solmuja parisuhteessa -ohjaajakoulutuksen antamia lisävalmiuksia kriisissä olevien parien auttamiseksi. 2. KATAJA - KESTÄVÄN PARISUHTEEN KASVU RY Kataja - Kestävän parisuhteen kasvu ry on perustettu vuonna Sen toiminnan tavoitteena on toimia perheen ja sen yhteistyökyvyn tukemiseksi lisäämällä ihmisten itsetuntemusta, viestintätaitoja ja luovaa ongelmanratkaisua. Kataja ry pyrkii erityisesti tukemaan parisuhdetta, joka on perheen ydinsuhde. Yhdistys näkee miehen ja naisen välisen suhteen yhteen sitoutuneena, tasavertaisena ja vastavuoroisena kumppanuutena. (Kataja ry 2006a, 3.) Kataja ry:n toimintatapoina on koota tietoa Suomessa tehtävästä parisuhdetyöstä ja seurata ihmissuhde- ja parisuhdetyössä tapahtuvaa kehitystä ja siten pyrkiä yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. Se toimii uusien menetelmien ja ideoiden synnyttäjänä ja kehittäjänä, mistä tuloksena ovat useat parisuhdeprojektit. Kataja ry järjestää ja kehittää ohjaajakoulutusta ja tarjoaa työnohjausta, joka tukee ohjaajien tarvitsemaa yhteistyötoimintaa. Materiaalin tuottaminen ja jakaminen on yksi Kataja ry:n tärkeimmistä päämääristä. (Kataja ry 2006a.) Kataja ry on toteuttanut useita parisuhteeseen liittyviä projekteja olemassaolonsa aikana. Kataja ry ja Kirkon perheasiainkeskus toteuttivat Matka jatkuu -projektin vuosina Projekti oli tarkoitettu kaikenikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville pareille, jotka halusivat vaikuttaa siihen, millaista arkirakkautta heillä oli. Vuosina Kataja ry. toteutti ALKU-projektin, jonka tarkoituksena oli luoda tukiverkosto avioliittoa solmivien nuorten parien ja ensimmäistä lasta odottavien perheiden ympärille. Sen yhtenä tärkeänä tavoitteena oli saada neuvolan perhevalmennus tärkeäksi osaksi tukiverkostoa. Vuosina Kataja ry toteutti KATAJA - Kaksin, tasa-arvoisina, jakamassa elämää -projektin, jonka päämääränä oli saada parisuhdekurssit ja toiminta kaikkien halukkaiden ulottuville. (Kataja ry 2006c.)
8 7 Projektia toteutettiin tiedottamalla, järjestämällä parisuhdekursseja ja ohjaajakoulutuksia, tuottamalla materiaalia ja tutkimalla, kehittämällä ja kokeilemalla uusia työmenetelmiä parisuhteen parhaaksi (Kataja ry 2006c, 3). 2.1 Solmuja parisuhteessa -projekti Solmuja parisuhteessa -projekti on vuosina Kataja ry:n toteuttama ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteutettava projekti. Sen keskeinen toiminta on parisuhdekurssien järjestäminen. Solmuja parisuhteessa -kurssin idea on syntynyt Kataja Kestävän parisuhteen kasvu ry:n ja Kirkon perheasiain yksikön yhteistyönä. Toinen Solmuja parisuhteessa -projektin keskeinen toiminta-alue on uusien Solmuja parisuhteessa -ohjaajien kouluttaminen. Projekti jakaa myös tietoa kriisissä olevasta parisuhteesta samalla, kun projektissa tiedotetaan kursseista ja ohjaajakoulutuksista. Näin pariskuntien ja työntekijöiden tietoisuus parisuhteen hoitamisen mahdollisuuksista kasvaa. (Kataja ry 2006c, 7.) Solmuja parisuhteessa -toiminnan edellytyksenä on näkemys, jonka mukaan parisuhteen taitoja voidaan opetella. Taustalla on myös usko ihmisen omiin voimavaroihin. Tällainen luottamus näkyy siinä käsityksessä, että ihmisillä on mahdollisuus tehdä paljonkin oman parisuhteensa hyväksi. Heidän kykynsä käyttöönotto saattaa edellyttää kuitenkin ulkopuolista rohkaisua ja apua. Kriisissä olevia pariskuntia autetaan löytämään omat voimavaransa. Luottamus kunkin omiin mahdollisuuksiin on esillä myös suhteessa ohjaajiin. Solmuja parisuhteessa -toiminnassa ideana on, että kriisissä olevia pariskuntia voi auttaa ilman terapiakoulutustakin. Solmuja parisuhteessa -toiminta on voimavarakeskeistä myös siinä merkityksessä, että kriisienkin kanssa työskennellessä pidetään esillä hyviä ja arvokkaita puolia, joita ihmisissä ja heidän parisuhteessaan on. (Kataja ry 2006c, 6.)
9 8 Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen tarkoituksena on antaa uusi työmuoto kriisissä olevien parien ohjaamiseen. Solmuja parisuhteessa ohjaajakoulutuksen kesto oli noin 7-8 kuukautta. Ohjaajakoulutuksen toimintamuotona oli koulutuksen teorian ja käytännön harjoittelun läpikäyminen samanaikaisesti. Tärkeänä osana koulutusta oli oman parisuhderyhmän ohjaaminen koulutuksen aikana. Tällöin vasta opitut tiedot ja taidot olivat tuoreessa muistissa ja kurssilla esiintyneitä ongelmatilanteita pystyi selvittämään seuraavalla koulutuskerralla. Koulutusta ohjasi kaksi Kataja ry:n kouluttajaa. Ohjaajakoulutukseen kuului kahdeksan aihetta, jotka olivat samoja kuin parisuhdekursseilla. Koulutuksessa aloitettiin käymällä läpi tutustumista ja kurssin sisältöä. Koulutus jatkui parisuhteen solmun käsittelemisellä ja jatkui nykyisestä tilanteesta tulevaisuuteen. Lopuksi oli palautteen ja yhteenvedon aika, johon kurssi ja koulutuks päättyivät. Koulutuksessa ohjaajia opastetaan tunnistamaan kurssilaisten tunteita ja toimintatapoja. Siellä annetaan työkaluja millä voidaan auttaa parisuhdekriisissä olevia tunnistamaan, käsittelemään ja ratkaisemaan omia parisuhdekriisejään. (Kataja ry 2006c, 8-13.) Koulutuksessa käytetyt menetelmät, esimerkiksi työnohjaus, vertaistuen merkitys ja toiminnalliset tehtävät auttoivat ohjaajan omaa oppimistaan ja ohjaamistaan, kun hän ohjasi omaa parisuhdekurssiaan saman aikaisesti koulutuksen kanssa. Koulutuksen ja kurssin tarkempi sisältö on salassa pidettävää tietoa, jonka vuoksi tässä tutkimuksessa ei voida aihetta käsitellä tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. (Kataja ry 2006c, 8-13.) Solmuja parisuhteessa -koulutuksessa työnohjauksella on suuri merkitys. Paunonen-Ilmosen (2001, 31) mukaan työnohjauksen tavoitteena on ohjausta saavan henkilön tietojen ja taitojen parantuminen ja lisääntyminen. Tämän lisäksi työnohjauksen tarkoituksena on edistää persoonallista ja henkistä kasvua sekä selkiyttää ja vahvistaa ammatti-identiteettiä. Paunonen-Ilmonen (2001, 31) jatkaa, että työnohjauksen keskeisin asia on oman työn ja oman itsen tarkastelu.
10 9 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 avioliittoja solmittiin noin , mikä oli noin enemmän kuin vuonna Tilastokeskuksen mukaan luvulla solmittujen avioliittojen määrä on vaihdellut voimakkaasti. Avioeroon päättyi noin avioliittoa, mikä oli melkein saman verran vuonna Avioerojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan pysynyt suurin piirtein samana 2000-luvulla. Parisuhteita rekisteröitiin vuonna 2007 noin 200, joista hieman yli puolet oli naispareja. (Tilastokeskus, 2008a) Kataja ry perustelee Solmuja parisuhteessa -projektin toteuttamista sillä, että Suomi lukeutuu Euroopan unionin avioerotilastojen kärkeen. 2.2 Solmuja parisuhteessa projektin päämäärä ja tavoitteet Solmuja parisuhteessa -projektin päämääränä on, että kriisissä olevat pariskunnat ympäri Suomea saisivat nykyistä paremmin tukea parisuhteensa tilanteeseen. Päämäärään pyritään laajentamalla parisuhdepalveluja yhä laajemmalle alueelle ympäri Suomea, jotta yhä useampi pari saisi apua tilanteeseensa (Kataja ry 2006c, 7). Päämäärään pyritään Solmuja parisuhteessa -toiminnan avulla. Toimintaan kuuluvat parisuhdekurssien pitäminen, uusien ohjaajien kouluttaminen, uuden materiaalin tuottaminen ja tiedon jakaminen. Solmuja parisuhteessa -projektin tavoitteena on levittää toimivaksi todetut Solmuja parisuhteessa -kurssit koko Suomeen niin, että kurssien pitämisestä tulisi vakiintunutta toimintaa. Siksi projektin aikana koulutetaan uusia parisuhderyhmien ohjaajia. Kuntien, järjestöjen ja seurakuntien työntekijät saavat tietoa ja taitoa, joka auttaa heitä kohtaamaan ja tukemaan paremmin kriisissä olevia pariskuntia. Projektin päämäärään pyritään myös tuottamalla materiaalia. (Kataja ry 2006c, 6.) Kynnys Solmuja parisuhteessa -kurssille osallistumiseen pyritään pitämään mahdollisimman matalana, jotta mahdollisimman moni pari voisi saada apua parisuhteensa solmuun. (Kataja ry 2006c, 6.)
11 Solmuja parisuhteessa -projektin toiminta-ajatukset Solmuja parisuhteessa -projektissa pyritään lisäämään yleistä tietoisuutta parisuhdetaitojen harjoittelemisesta. Monet parisuhdetyytyväisyyttä parantavat taidot voidaan opetella, jolloin parisuhteen pahoinvointi vähenee ja ajatukset väärän kumppanin valinnasta osoittautuvat vääriksi. Esimerkiksi kuuntelemisen ja puhumisen taidot, ristiriitojen ratkaiseminen ja tunteiden tunnistaminen ovat asioita, joiden osaamista voi parantaa harjoittelemisen avulla. Pareja ohjataan käyttämään parisuhdetaitoja yhä paremmin, ja ohjaajille annetaan valmiuksia ohjata pareja. (Kataja ry 2006c.) Solmuja parisuhteessa -projektissa tuetaan näkemään omia voimavaroja ja elämän myönteisiä puolia. Yleensä parisuhdekriisissä positiiviset asiat jäävät negatiivisten asioiden varjoon, ja siksi projektin yhtenä toiminta-ajatuksena on positiivisten asioiden esille tuominen. (Kataja ry 2006c.) Solmuja parisuhteessa -projektin yhtenä toiminta-ajatuksena on luottaa pariskuntien mahdollisuuksiin. Jokaisella on paras tietämys omasta elämästään ja jokainen on vastuussa omasta elämästään. Kuitenkin joskus omien kykyjensä käyttöönottaminen vaatii ulkopuolista tukea, rohkaisua ja apua. Solmuja parisuhteessa -ryhmässä jokaisella pariskunnalla on mahdollisuus ponnistella oman parisuhteen hyväksi ohjaajan ja muiden pariskuntien avustuksella. (Kataja ry 2006c.) Pariskuntien kanssa tehtävä työ on ihmissuhdetyötä. Ohjaajilla on valmiiksi paljon tietoja ja taitoja, joita voidaan vahvistaa koulutuksilla. Solmuja parisuhteessa -kurssia voi ohjata sen jälkeen, kun ohjaaja on käynyt ohjaaja koulutuksen. Projektissa luotetaan työntekijöiden osaamiseen. (Kataja ry 2006c.) Keskeisin Solmuja parisuhteessa -projektin toiminta-ajatuksista on vertaistuen tärkeys. Samassa elämäntilanteessa olevat ymmärtävät toisiaan paremmin kuin ne, joilla ei ole kokemusta samanlaisesta tilanteesta tai jotka eivät sillä hetkellä
12 11 elä siinä. Kokemusten jakaminen vertaisten kesken vähentää yksinäisyyttä omien vaikeuksien keskellä, kun pääsee kuulemaan, että muutkin painivat samanlaisten asioiden kimpussa. (Kataja ry 2006c, 8-9.) 3. RYHMÄN TOIMINTA, VUOROVAIKUTUS JA ROOLIT Ryhmän toimintaan vaikuttaa tila-, psykologinen ja sosiaalinen konteksti. Ryhmätilanteessa ryhmän jäsenet muodostavat toisensa sosiaalisen tilan. Yksilön piirteet, pyrkimykset ja hänen suhteensa sen hetkiseen tilanteeseen vaikuttaa yksilön käyttäytymiseen ryhmässä. Yksilön elämäntilanne vaikuttaa myös siihen miten hän ryhmässä toimii. Ei ole helppoa pitää erillään ryhmätilannetta ja henkilökohtaista tilannetta, vaikka kuitenkin ryhmälle viestittyy vain kuva siitä miten yksilö toimii ryhmässä. (Eskola & Jauhiainen 1994, ) Ryhmiin hakeudutaan yleensä siksi, että halutaan tavata muita samanlaisessa tilanteessa olevia ihmisiä, kokea yhteyttä muihin, antaa ja saada tukea, sekä uskonvahvistusta elämää ja itseä kohtaan. Yleensä taustalla on päätös siitä, että osallistuja haluaa elämäänsä jotakin parannusta tai kehitystä. (Heiskanen & Hiisijärvi 2008.) Ihmisten välinen vuorovaikutus on ensimmäinen merkki ryhmän muodostumisesta. Vuorovaikutus on dynaaminen, tilannesidonnainen tulkintaprosessi, joka koostuu osallistujien vuorovaikutusteoista. Vuorovaikutusta tapahtuu ryhmäläisten keskuudessa ja myös ryhmäläisten ja ohjaajien kesken. Kun ryhmän ohjaaja ottaa osallistujat mukaan tavoitteiden määrittelyyn ja saavutetun arviointiin, hän virittää samalla vuorovaikutusta. Osallistujien vuorovaikutustaidot vaikuttavat ryhmän vuorovaikutukseen. Vuorovaikutusteot voivat olla sanallisia ilmaisuja, vaitioloa, eleitä, ilmeitä tai liikkeitä. Puhumisen lisäksi hiljaisuus ja vetäytyminen ovat vaikuttavia tekijöitä. (Eskola & Jauhiainen 1994, ) Vertaisryhmällä tarkoitetaan yhdenvertaisten ihmisten vapaaehtoista ja tasavertaista ryhmää. Vertaisryhmän tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia,
13 12 jaksamista ja tarvittaessa tukea paranemista. Ryhmästä tulee vertaisryhmä, kun sen jäsenillä on jokin yhdistävä tekijä, jonka puitteissa ryhmään hakeudutaan. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset kriisit tai elämäntilanteet. Samanlaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset kokevat toistensa tuen ja kanssakulkemisen merkittävänä voimavarana. (Heiskanen & Hiisijärvi 2008.) Vertaistukeen perustuvien suhteiden luominen edellyttää kokemusten jakamista ja vuorovaikutteista kohtaamista. Pelkkä kokemusten julkinen kertominen tai tunnustaminen ei vielä riitä. Tarvitaan yhteisesti jaettu sosiaalinen tila, missä vastaanottajat ovat kertomuksen aktiivisia osallistujia. Kokemusten jakaminen tarkoittaa siis kirjaimellisesti henkilökohtaisesti koetun luovuttamista myös toisten käyttöön. Jos vastaanottajaa ei ole tai hän jää epämääräiseksi, ei kokemuksen jakamista tapahdu. (Hyväri 2005, ) Nylund (1997, 6) on todennut, että vertaistuki on yksi sosiaalisen tuen muodoista, joka perustuu vastavuoroiseen tukemiseen ja ymmärrykseen sekä informaation vaihtoon. Vertaisryhmässä korostuvat vapaaehtoisuus ja hierarkiaton järjestys. Kurssien toiminta perustuu vertaistuen merkitykseen ja siksi sitä myös korostetaan koulutuksessa. Roolien muodostumiseen vaikuttaa yhteisen toiminnan tarpeen ja tavoitteiden vaatima työnjako. Roolien jakautuminen riippuu jäsenten henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten jäsenten itsetunnosta, tuen tarpeesta ja motivaatiosta. Jäsenten merkitys ryhmässä on vaikutus siihen, miten hän käyttäytyy ryhmässä. Yksilön sijoittuminen ja toiminta muissa suhdejärjestelmissä, kuten jos on ollut epäsuosittu aiemmin, saattaa aiheuttaa yksilössä itsessään ennakkoluuloja ja hakeutumista samankaltaiseen rooliin. Muut roolit eri elämäntilanteissa vaikuttavat siihen mihin rooliin sijoittuu tai hakeutuu. Kommunikaation avulla vakiinnutetaan rooleja, ja niitä voidaan muuttaa myös normeja muuttamalla. Ihminen tarvitsee myös liikkumatilaa roolissaan mahdollistaakseen sen persoonallisen toteutumisen. (Eskola & Jauhiainen 1994, )
14 3.1 Ryhmän ohjaaja 13 Ryhmän ohjaajan tehtävä on johtaa ryhmää ja tukea ryhmää toimimaan perustehtävän mukaisesti. Ryhmän toimivuuden kannalta hänen on oltava henkilö, joka vastaa sen olemassaololle tärkeistä tehtävistä. Suunnan näyttäminen, päätösten tekeminen ja visioiden luonti on tärkeää. Ryhmässä ohjaajan ja jäsenten välinen vuorovaikutus on olennaista tavoitteiden saavuttamiseksi. Ryhmässä ohjaajan persoonallisuus vaikuttaa myös ryhmän sisäiseen toimivuuteen, ryhmäläisten käyttäytymiseen sekä ryhmän sisäiseen tunnelmaan.(kauppila 2005, 101.) Sisäinen organisointi, palautteen antaminen, resurssien hankkiminen ja riittävän tiedon välittäminen ovat tyypillisiä ryhmän ohjaajan tehtäviä (Kopakkala 2005, 89). Ryhmän ohjaajan on vältettävä liiallista vetämistä. Tämä saattaa aiheuttaa vastarintaa ja työskentely pysähtyy. Ohjaajan on ratkaistava kuinka huolehtia ryhmän tavoitteista ja samalla pitää huoli ryhmän vastuusta. (Niemistö 2004,178.) Täytyy myös olla uskoa ryhmään ja menetelmien toimivuuteen. Todennäköistä on saada ryhmä lukkiutumaan ja lisätä sen turvattomuutta on itse epäillä menetelmää ja ryhmäläisten heittäytymistä mukaan toimintaan. Itse ei tarvitse tehdä ryhmästä hyvää, vaan luottaa siihen, että se toimii juuri niin kuin sen pitääkin sillä hetkellä toimia, ei enempää eikä vähempää. (Aalto 2000, ) 3.2 Ryhmäprosessi Ryhmän prosessissa on jatkuvaa tapahtumista, liikettä ja muutosta ryhmän kokonaistoiminnassa. Kun tavoita saavutetaan se luo tilanteen, joka herättää uuden tarpeen ja vaatii asettamaan uuden tavoitteen. Tilanteiden vaihtuminen muodostaa tapahtumasarjan eli prosessin, joka on jatkuvassa liikkeessä. Jos ryhmän jäsenten vuorovaikutus ja tunteet tukevat toimintaa eivätkä ole ristiriidassa, niin sen voidaan todeta etenevän. Ryhmän prosessia on hyvä tarkastella sekä muutosprosessina että kehitysprosessina. Muutosprosessi ilmaisee toiminnan muuttumista kussakin tilanteessa ja kehitysprosessi sen etenemistä
15 vaiheittain kohti yhteistä toiminnan tarkoitusta. (Eskola & Jauhiainen ) PARISUHDE JA PERHE 4.1 Parisuhde Parisuhdetta voidaan määritellä monella eri tavalla. Airikka (2003) määrittelee parisuhteen kahden ihmisen väliseksi suhteeksi, jonka lähtökohtana on ollut rakastuminen ja joka tähtää pitkäaikaiseen yhdessäoloon yhteisen päämäärän ympärillä, ja jossa suhteen jatkumisen turvaamiseksi tapahtuu kasvua ja kehitystä. Parisuhteella on merkittävä vaikutus perheeseen ja sen tulevaisuuteen. (Airikka 2003, 11.) Airikka määrittelee parisuhdetta myös Parisuhteen roolikartta- työvälineen kautta. Se on työväline, joka on kehitetty Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilökunnan keskuudessa Vanhemmuuden roolikartan pohjalta. Se on työväline, jonka kautta voidaan tarkastella parisuhdeongelmien ratkaisua, muutostarpeita havainnollistaessa sekä parisuhdeterapiassa pareille, jotka haluavat keskeään tarkastella parisuhetta ja huolehtia siitä. Parisuhteen roolikarttaa voidaan käyttää parisuhdekursseilla, keskusteluryhmissä ja keskusteltaessa yleisellä tasolla parisuhteen merkityksestä ja arvostuksesta. (Airikka, ) Parisuhde on ihmissuhteena aivan erityislaatuinen ja se edellyttää toisen ihmisen huomioon ottamista ja molemminpuolista antamista, toisinaan jopa uhrautumista. (Määttä 2000, 28) Parisuhteessa olevat ihmiset hyväksyvät toistensa muuttumisen ja erilaisuuden, he löytävät arjesta aarremaan. He osaavat ilahduttaa, he pysyvät päätöksessään rakastaa, he arvostavat itseään, he puhuvat toisilleen, he selvittävät ristiriidat ja he vastaavat toistensa odotuksiin (Määttä 2000, 30.) Kahden aikuisen parisuhde voidaan ymmärtää laajemmin kiintymyssuhteeksi, joka muodostaa turvallisen ja luotettavan tukikohdan, josta käsin kurkotetaan
16 15 kohti suurempaa itsenäisyyttä ja omaksi itseksi kasvamista. Parisuhde on suurta kypsyyttä vaativa suhde, jossa lapsuudessa sisäistetty turvallinen kiintymyssuhdemalli ei takaa suhteen pysyvyyttä. Myönteinen käsitys itsestä ja toisesta vuorovaikutuksen osapuolina, luo kuitenkin edellytyksiä tyytyväisyydelle ja kriiseistä selviämiselle parisuhteessa (Kuusinen & Lintunen 2000, ) Parisuhdetta on pyritty ymmärtämään kiintymysteorian näkökulmasta, koska on huomattu, että molemmat puolisot heijastavat kokemuksiaan toiseen puolisoon omista varhaisista vuorovaikutussuhteistaan (Kuusinen & Lintunen 2000, ) Kiintymysteoria on yksi tutkituimmista psykologisista teorioista, jonka kehitti tohtori John Bowlby ja 70-luvuilla. Teorian mukaan lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta voi muodostua joko turvallinen, epävakaa tai torjuva. Lapsen ensisijainen kiintymyskohde on yleensä äiti. Toissijaisina kohteina ovat esimerkiksi isä tai sisarukset. Varhain muodostuneelle kiintymyssuhteelle on vaikutusta lapsen myöhempiin ihmissuhteisiin. Tästä johtuen kiintymyssuhteen laatu vaikuttaa myös parisuhteeseen. (Bowlby, 1973, ) Jouko Kiiski on tehnyt väitöskirjan Rakkaus Lamassa, jossa hän tarkastelee laman ja parisuhdeongelmien välistä yhteyttä. Hänen mielestään kahden ihmisen välisestä parisuhteen kehityksestä on kehitetty erilaisia malleja. Usein niissä esiintyy seuraavanlainen kulku: Parisuhteen alkuvaiheelle on tyypillistä keskinäinen läheisyys, minkä vuoksi myös puolisot ovat tyytyväisiä suhteeseensa. Tämän jälkeen parisuhteessa esiintyy epätyydyttävämpi jakso, joka saattaa olla uhkana koko suhteen olemassaololle. Tämän jälkeen tulee taas molempia osapuolia tyydyttävä vaihe. Näistä parisuhteen kolmesta vaiheesta voidaan käyttää myös nimityksiä yhteensulautuminen, itsenäistyminen ja liittoutuminen. (Kiiski, 2002, 124.) Outi Rytkönen ja Katriina Hautsalo (1999) ovat tehneet Pro gradu -tutkielman parisuhteen laadusta. Katsauksen tarkoituksena oli kuvata parisuhteen laatua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä nykytutkimuksen valossa. Tutkimustulokset olivat tekijöiden mielestä jossain määrin ristiriitaisia. Parisuhteen laatu oli useimmiten todettu paremmaksi ensimmäisessä avioliitossa kuin avoliitossa tai seuraavissa avioliitoissa. Vanhemmuuden vaikutukset nähtiin negatiivisina kuten myös taloudellinen epävakaus ja siitä koituva stressi. Rytkösen ja Hautsalon mukaan parisuhteen laadun ja pysyvyyden tutkiminen on tärkeää, jotta voidaan
17 16 ymmärtää paremmin parisuhteen toimivuutta, lisääntyviä avioeroja ja niiden syitä. Parisuhteen laatu on merkittävä tutkimuskohde myös siksi, että se vaikuttaa puolisoiden hyvinvoinnin lisäksi lasten ja koko perheen hyvinvointiin. 4.2 Parisuhteen kriisit Väestöliiton mukaan sanalle kriisi voidaan löytää monta määritelmää. Se voi tarkoittaa esimerkiksi käännekohtaa tai läpikulkupaikkaa. Kriisi voidaan määrittää myös päätöksentekoa vaativaksi tilanteeksi, jolloin päätös luo edellytykset uuden mahdollisuuden toteutumiselle. Näin kriisi voidaan määritellä siirtymävaiheen haasteeksi kohti jotain uutta. (Väestöliitto, 2008.) Parisuhdeongelmia aiheuttavat yksilöiden psyykkiset ongelmat, vuorovaikutus, tunnesuhde ja seksuaalisuus ja kotielämä. Yksilöiden psyykkisiin ongelmiin sisältyy ahdistus, syyllisyys, häpeä, masennus, alkoholin ja muiden päihteiden väärinkäyttö ja suisidaalisuus. Parisuhteessa ilmenevät ongelmat voivat kasautua vuosien aikana. Usein koko ongelmavyyhdin saattaa laukaista vain sen heetkinen akuutti ongelma. Vuorovaikutukseen liittyy erilaiset riidat, puhumattomuus ja perheväkivalta. Tunnesuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvät puolisoiden etääntyminen toisistaan, seksuaalielämän ongelmat ja rinnakkaissuhteet. Kotielämässä ovat ongelmina yleinen kodin ilmapiiri, kotityöt, lapset ja lapsettomuus. (Kiiski, 2002, ) Väestöliiton julkaisemassa Perhebarometri 2007 tutkittiin suomalaisten käsityksiä perheestä vuosien 1997 ja 2007 välinä aikana. Tutkimuksen mukaan yleisimpiä riidan aiheita parisuhteessa syntyvät kotitöistä. Muita yleisiä riidanaiheita olivat talouteen liittyvät asiat, lasten kasvatus sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Lähes kaikkien vastaajien mielestä hyvin rankat syyt kuten fyysinen ja psyykkinen väkivalta, uskottomuus ja alkoholiongelmat olivat hyväksyttäviä eron syitä. Kuitenkin neljä viidestä vastaajasta oli sitä mieltä, että puolisoiden erilleen kasvaminen oli myös pätevä syy erota. (Paajanen, 2007, )
18 Perhe Yleisesti puhuttaessa perheen määritelmästä tarkoitetaan äidin, isän ja heidän lapsiensa muodostamasta ydinperheestä. Tilastokeskuksen (2008) mukaan perheellä tarkoitetaan yhdessä asuvia avio- tai avoliitossa eläviä tai parisuhteensa rekisteröineitä henkilöitä ja heidän lapsiaan, jompaakumpaa vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisoja sekä parisuhteensa rekisteröineitä henkilöitä, joilla ei ole lapsia. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2007 lopussa Suomessa oli perhettä. Perheiden määrä on kasvanut perheellä vuodesta Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Avioparien perheitä oli 21 prosenttia kaikista perheistä ja yhden vanhemman perheitä oli hieman alle 13 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli (Tilastokeskus, 2008b.) Perhe on yksi niistä käsitteistä, jonka merkitys vaihtelee kulttuureittain melko paljon. Perheeseen voi kuulua hyvin laaja joukko tai perhe voi olla ainoastaan kaksi henkilöä. Merkitysten erilaisuus heijastuu perheen arkielämään erilaisina perheen sisäisinä vuorovaikutussuhteina ja rooleina ja vanhempien arvoina ja uskomuksina. Erilaisista kulttuureista johtuvien erojen lisäksi jokaisessa perheessä on oma perhekulttuurinsa, joka on muodostunut perheen historian ja siihen vaikuttaneiden perheenjäsenten vaikutuksesta. (Alitolppa- Niitamo 1993, ) Tulee myös muistaa, että eri kulttuureissa perhe mielletään suuremmaksi kokonaisuudeksi, johon voidaan liittää esimerkiksi sukulaisia tai muita suvun jäseniä, jotka asuvat samassa taloudessa. Tällöin kuitenkin tulisi puhua ruokakunnasta mieluummin kuin perheestä. Nykypäivänä ei enää ole yksiselitteistä perheen määritelmää, vaan määrittelyt perheestä ovat muuttuvia. Merkittäväksi on tullut näkemys, jonka mukaan jokainen perheen jäsen määrittelee itse, ketkä henkilöt kuuluvat hänen perheeseensä ja ketkä ovat hänelle läheisempä ja tärkeimpiä ihmisiä. Tämän vuoksi yleispätevä perheen määrittely on jossain määrin turhaa. On huomioitavaa että samaankin perheen kuuluvalla voi olla erilaisia määrityksiä ja käsityksia omasta
19 perheestään. Se miten perhe kuvataan, riippuu ihmisestä itsestään ja hänen ajatusmaailmastaa. (Pohjola 2005, 43.) Evankelis-luterilaisen kirkon näkemys avo- ja avioliitosta Kirkko kutsuu avoliittoa sellaiseksi suhteeksi, jossa mies ja nainen elävät yhdessä avioliitonomaisissa olosuhteissa, vaikka heitä ei ole vihitty avioliittoon. Avoliiton tarkastelemista vaikeuttaa se, että saman termin alle sijoitetaan sitoutumisasteeltaan hyvin erilaisia avoliittoja. Jatkumon toisessa päässä ovat suhteet, joissa yhdessä asumiseen on ajauduttu kokeiluluonteisesti ilman, että yhteisestä tulevaisuudesta tai sitoutumisesta on puhuttu. Tällaista "katsotaan nyt" -tilannetta voitaisiin kutsua termillä avosuhde. Toisessa päässä ovat avoliitot, joissa pariskunta on tietoisesti päättänyt yhteisestä elämästä ja he ovat luvanneet olla toisilleen uskollisia. He ovat sitoutuneet parisuhteeseen ja lapsiin ja haluavat elää yhdessä koko elämänsä ajan. Tällainen sitoutunut avoliitto perustuu avioliiton lailla yhteiseen sopimukseen ja pariskunnan keskinäiseen rakkauteen. Avoliitto on myös julkinen suhde, vaikka sitä ei olekaan solmittu virallisesti kirkossa tai maistraatissa. Lasten ja vanhemmuuden asema on avosuhteessa asuvilla juridisesti heikko. (Evl 2007.) Kirkko suosittelee virallisen avioliiton solmimista, koska parisuhde tarvitsee kaiken mahdollisen julkisen ja yhteiskunnallisen tuen. Kirkko toivoo, että sitoutuneessa avoliitossa eläviä kohdeltaisiin lainsäädännössä samalla tavalla kuin avioliiton solmineita. (Evl 2007.) Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja antanut ihmiselle halun liittyä toiseen ihmiseen. Syvimmillään tämä halu tyydyttyy avioliitossa, jossa mies ja vaimo tulevat Raamatun mukaan yhdeksi lihaksi (1. Moos 2:24). Tämä tarkoittaa sitä, että he rakastavat toisiaan ja haluavat jakaa koko elämänsä iloineen ja suruineen toistensa kanssa. He tulevat yhdeksi lihaksi myös saadessaan yhteisiä lapsia. (Evl 2007.)
20 19 Puolisot voivat kiittää Jumalaa toisistaan, sillä kristillisen käsityksen mukaan Jumala on liittänyt puolisot toisiinsa. Elinikäiseksi solmittu avioliitto tarjoaa turvallisuutta ja jatkuvuutta koko perheelle. Erityisesti lasten turvallisuuden tunteelle on tärkeää, että he voivat luottaa siihen, että vanhemmat ovat sitoutuneet toisiinsa ja koko perheeseen. (Evl 2007.) Avioliitto on luomisessa perustettu instituutio. Tästä syystä kristillinen kirkko pitää niitäkin avioliittoja Jumalan tahdon mukaisina, joita ei ole solmittu kristillisin menoin. Esimerkiksi Intiassa tai Lähi-idässä hindulaisin tai islamilaisin menoin solmitut avioliitot ovat Jumalan edessä yhtä pyhiä kuin kristillisessä kirkossa tai maistraatissa solmitut liitot. Kirkko tunnustaa avioliitoiksi kaikki ne parisuhteet, jotka on solmittu vallitsevan kulttuurin yleisesti tunnustamalla tavalla. (Evl 2007.) Vanhan ja Uuden testamentin mukaan poikkeuksellisissa tilanteissa avioero on mahdollinen. Silti kirkko on halunnut pitää kiinni Jeesuksen esittämästä periaatteellisesta kannasta avioeroon: "Ja minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako" (Matt. 19:6.) Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen elinikäinen liitto, joka purkautuu ainoastaan jommankumman kuolemassa. Tästä huolimatta Jeesus itse myönsi epäsuorasti, että avioeroja on ja tulee olemaan: "Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä" (Matt. 19:8). (Evl 2007.) Myös nyky-yhteiskunnassa avioliitto on tarkoitettu kestämään koko eliniän, mutta avioliiton osapuolet eivät aina onnistu ihanteen tavoittamisessa. Pariskunnan keskinäiset ristiriidat voivat olla niin suuria, että yhteinen elämä ei onnistu. Silloin katsotaan, että puolisot ovat menettäneet kyvyn olla toisilleen uskollisia henkisessä mielessä. Tällaisessa tilanteessa avioero on mahdollinen ja joskus jopa suositeltava inhimillinen ja lähimmäisenrakkauden mukainen ratkaisu. (Evl 2007.) Kirkko ei pidä nykyään avioeroa syntinä, vaan onnettomuutena. Eroon ajautuneet tarvitsevat tukea ja rohkaisua ja kykyä antaa toisilleen anteeksi. Kirkko ei halua hylätä tai syyttää ketään avioliitossaan karille joutunutta. Aviopuolisosta voi pakottavissa tilanteissa erota, mutta vanhemmuus ja huolenpito lapsista ei voi päättyä eroon. (Evl 2007.)
Varjosta valoon seminaari 20-9-12
Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja
LisätiedotSITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN
Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotRAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE
RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön
LisätiedotTyöskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotSuomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012
Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotThe Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017
Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotMAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki
MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa
Lisätiedot22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring
:n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotAvoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde
Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotMatt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari
Luojan asettama avioliitto Matt. 19: 1-12 Mikko Haapasaari Matt. 19: 1-12 1 Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan. 2 Häntä seurasi
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotJukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ?
Jukka Oksanen Päihde- ja mielenterveyspäivät 2011 VERTAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN HOITOVAIHTOEHTOJEN ETSIMISESSÄ VOIKO VERTAISUUTTA KEHITTÄÄ? Pienyhteisö jokaisen tukena ALAN VAUX (1988) Perheemme, ystävämme,
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotYHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?
Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä
LisätiedotVammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön
LisätiedotTurku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
LisätiedotVERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2. 12.2.2015 /Minna Rajalin
VERKKOVÄLITTEINEN VERTAISMENTOROINTI JÄRJESTÖTYÖN TUEKSI EMESSI2 12.2.2015 /Minna Rajalin EMESSI2 11/2013 11/2015 Tavoite: edistää verkossa tapahtuvan vertaismentoroinnin avulla järjestötyöntekijöiden
LisätiedotPERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma
Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotLAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT
2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä
LisätiedotTunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua
Tunnistettu ja tunnustettu tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua KÄRJISTYNYT KESKUSTELU DEMOKRATIAN KRIISI KOMPLEKSINEN MAAILMA Tarjoa dialogia 1 Kysyntää on 2 Dialogi opitaan
LisätiedotLiisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi
Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi
LisätiedotVanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen
Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen
LisätiedotMitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy
Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa
LisätiedotEro lapsiperheessä työn lähtökohdat
Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen
LisätiedotVapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa
Vapaaehtoisten antaman kasvokkainen Raha-asiain neuvonta Helsingin ev.lut. seurakunnissa Diakonian talousneuvonnan projektityöntekijä Soile Niemi Takuu-Säätiön ajankohtaispäivä 14.12.2016 On osa ev.lut.
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotRyhmätoiminnan tausta-ajatuksia
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotIRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer
IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA VAT-seminaari 11.4.2018 Katariina Waltzer ESITYKSEN RAKENNE - Omat aineistot rikoskierteessä elävistä ihmisistä ja vankilasta
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotRyhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi
Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään
LisätiedotPerhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotKeinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea
Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012
LisätiedotMitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
LisätiedotNEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotLapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut
Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin
LisätiedotTule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan
Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotKRISTILLINEN KASVATUS
KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
Lisätiedot