PENTUOPAS Keeshond. Suomen Keeshond ry

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PENTUOPAS Keeshond. Suomen Keeshond ry"

Transkriptio

1 PENTUOPAS Keeshond

2 2 Sisällys Lukijalle Keeshondin historia... 4 Keeshond koirana... 6 Pennun hankinta... 8 Pennun perushoito Turkin hoito Muu hoito Koiran terveydenhuolto Pennun tapakasvatus ja sosiaalistaminen Harrastukset Sairaudet Koiran vanhetessa Rotumääritelmä Lähteet ja lisätietoja Kannen kuva: Salla Seeslahti

3 3 Lukijalle Pentuopas on :n julkaisema opaslehti uusille pennun omistajille. omistaji Tässä oppaassa kerrotaan muun muassa keeshondin, tuttavallisesti kessun, kessun alkuperästä, rotuyhdistyksestämme, pennun ja koiran hoidosta, sairauksista sekä erilaisista harrastusmuodoista. Tiedot ovat ohjeellisia. Oppaan tietojen hyödyntämisen lisäksi kannattaa k kysyä neuvoa koiranne kasvattajalta. kasvattajalta Kaikissa koiriin liittyvissä asioissa voit myös kääntyä Suomen Kennelliiton tai rotuyhdistyksen puoleen. Suomen Kennelliiton ennelliiton kotisivuilta ( löytyvät esimerkiksi sähköisesti hyödynnettävät rotutesti sekä Koiranomistajan peruskurssi, joihin kannattaa tutustua. Pentuoppaan toimittajat toivottavat monia hyviä vuosia uuden perheenjäsenen kanssa! Kuva: Katja Seeslahti

4 4.. on perustettu vuonna Jäseniä yhdistyksessä on hieman alle 400 henkilöä. Yhdistys järjestää jäsenilleen muun muassa leirejä, luentoja, koulutustapahtumia ja erikoisnäyttelyitä. Yhdistys julkaisee Kessu-jäsenlehteä neljä kertaa vuodessa. Yhdistyksellä on myös alueellisia yhteyshenkilöitä, jotka järjestävät paikallista toimintaa, kuten koulutuksia ja yhteislenkkejä. Yhdistyksellä on kotisivut osoitteessa Sivuilta löydät kaikkea kessuun liittyvää tietoa, ajankohtaista tiedotusta tapahtumista, keskustelupalstan sekä tarvikemyynnin. Ajantasaiset tiedot hallituksen jäsenistä sekä toimihenkilöistä yhteystietoineen löytyvät parhaiten kotisivuilta ja yhdistyksen lehdestä. Yhdistyksen vakiosähköpostiosoitteet ovat: Keeshondin historia Keeshondin alkuperämaa on Saksa, mutta rotu on ollut yleinen koko Keski-Euroopassa. Maissa, joissa puhutaan saksaa, kutsutaan keeshondia yleisesti nimellä wolfspitz. Keeshondeja on käytetty ilmoittavana vahtina jokilaivoilla ja proomuilla sekä talonvahtina maaseudulla. Maalla metsästysoikeus oli suurtilanomistajilla, joilla oli lauma ajokoiria. Maanvuokraajat saivat pitää vain vahtikoiraa, jolla ei ollut metsästysvaistoa, kuten keeshondia. Nimen alkuperä Nimen keeshond arvellaan tulevan henkilönimestä Cornelius, joskaan keessanan merkitys ei ole lopulta aivan selvä. Nimi Cornelius lyhennetään yleensä Hollannissa kutsumanimeksi Kee (äännetään kei) eli kirjain k, s on omistuspääte, ja hond on koira. Siis K:n koira. Nimen yleisyyden vuoksi se vastaa Suomessa Matti Meikäläistä, joten se voi tarkoittaa jokamiehen koira. Joka tapauksessa keeshond tarkoittaa hollannin kielessä myös ylipäätään pystykorvaista koiraa. Cornelius de Gyselaer oli tunnettu harmaiden pystykorvien ja tulppaanien jalostaja sekä poliitikko. Hän kuului veljensä kanssa tasavaltalaispuolueen johtoon. Kahden puolueen taistellessa vallasta ottivat kuningasmieliset tunnuksekseen mopsin ja tasavaltalaisten tunnuksena oli keeshond. Tasavaltalaispuolue joutui häviölle, johtajat vangittiin ja hirtettiin syyllisinä valtiopetokseen. Tappion jälkeen ei ollut trendikästä pitää lemmikkinään tasavaltalaisten maskottia, joten rotu oli vähällä kuolla Hollannissa sukupuuttoon. Englantilaiset hienostonaiset, jotka matkailivat Hollannin kanavilla, ihastuivat proomuilla ihmisen seurana seilaaviin harmaisiin koiriin ja toivat niitä Englantiin. Aluksi rotu rekisteröitiin nimellä Dutch Barge Dog eli Hollannin proomukoira. Vuonna 1926 nimi vaihdettiin keeshondiksi. Englannista rotu on keeshond-nimisenä levinnyt muihin maihin, erityisesti USA:han, Kanadaan, Australiaan ja Pohjoismaihin.

5 5 Keeshond tuli Suomeen Ensimmäiset hollanninpystykorvat eli keeshondit toi Suomeen 1957 ansiokas koiranjalostaja ja koira-asian tuntija, diplomidiplomi insinööri Lauri Vuolasvirta. Ensimmäinen merkittävä kasvattaja oli tamperelainen Irene Lilja, josta tuli Suomen Hollanninpystykorva - yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja p ja jalostusvalvoja sekä ensimmäinen rodun rodu erikoistuomari. Yhdistyksen kotipaikka on ollut siitä pitäen Tampere. Vuonna 1990 rodun nimi muutettiin kansainvälisesti käytetyksi keeshondiksi ja yhdistyksen nimi :ksi. Kuva: Elina Männikkö

6 6 Keeshond koirana Suloinen pörröpöksy keeshond eli kessu herättää pyöreällä ja pehmeällä olemuksellaan ihastusta ja sympatiaa missä tahansa kulkeekin. Sen ilme on hymyilevä, katse valpas ja liikkeet vilkkaat. Keeshond on keskikokoinen pystykorva, jolla on pitkä ja tiheä harmaa turkki. Pää ja selkä ovat tummat, muhkea kaulus ulus ja selälle kiertyvän kiertyvä hännän töyhtö vaalean harmaat. Pää on kiilamainen, otsapenger selvä, muttei jyrkkä. Korvat ovat ylhäällä pään päällä. Silmät ovat tummat, vaaleaa silmänympärystä kehystävät tummat silmäkulmista lähtevät rajat, "silmälasit". Jalat ovat vankkaluustoiset, kulmaukset riittävät, mutta eivät suuret. Käpälät ovat pienet, tiiviit kissankäpälät. Mikään ominaisuus ei ole liioiteltu, vaan sana kohtalainen kuvaa hyvin kessun olemusta. Kuva: Petra Vanhanen Luonne Rotumääritelmämme otumääritelmämme ei anna aivan yksiselitteistä kuvausta keeshondien luonteesta. Hieman soveltaen toivotunlaisen temperamentin voisi rotumääritelmän perusteella arvioida olevan varsin vilkas eloisuus voitaneen tulkita osaltaan aan myös vilkkaudeksi. vilkkaudeksi Jotta koira voisi toimia ilmoittavana vana vahtina, vahtina siltä myös vaadittaneen vilkkaaseen temperamenttiin kuuluvaa tarkkaavaisuutta ja huomiokyvyn hu nopeutta. Kessun kuuluu olla luoksepäästävä ja avoin, koska aggressiivisuus ei rotumääritelmän tumääritelmän mukaan ole sallittua. Rotumääritelmässä mainittu epäluuloisuus epälu vieraita kohtaan antaa kessulle luvan olla hieman pidättyväinen. Oppivaisuus ja helppo koulutettavuus vaatinevat vähintään kohtuullista toimintakykyä sekä korkeintaan korkeint kohtuullisen kovaa luonnetta. Valtaosa keeshondeista on sosiaalisia sosi muiden koirien seurassa,, joskaan joskaa kaikki aikuiset urokset eivät välttämättä tule toimeen keskenään. Koska keeshond on ilmoittava vahti, vah on rotu suhteellisen haukkuherkkä. herkkä. Haukkuminen on kuitenkin ominaisuus, johon voidaan vaikuttaa pennun koulutuksella varsin paljon. Ei ole koiraa kohtaan reilua vaatia siitä täysin haukkumatonta, mutta koulutuksella haukkuminen saadaan pysymään kohtuullisena. Keeshondrotuinen koira on usein varsin ahne sekä varustettu vahvalla laumavietillä. Nämä ovat myös ominaisuuksia, joita voi ja kannattaa käyttää hyödyksi koiraa koulutettaessa. Sen sijaan keeshondrotuinen koira harvoin on kovin taistelutahtoinen tai saalisviettinen, joten lelut ja pallot eivät kaikkia kessuja kiinnosta.

7 7 Keeshondin luonteessa haastavinta on varmastikin luonteen vilkkaus ja hieman rauhaton hermorakenne. Vilkkaus ilkkaus asettaa omat haasteensa toimivan suhteen luomisessa koiraan kovin vilkkaan koiran voi olla vaikeaa keskittyä omistajaansa ja tämän toiveisiin, kun ympärillä tapahtuu sen mielestä koko ajan niin paljon kaikkea. ka Toimivan ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen omaan koiraansa onkin myös keeshondin kanssa tärkeää. Kuva: Iina Mero

8 8 Pennun hankinta Ennen ostopäätöstänne on hyvä keskustella rodun harrastajien ja kasvattajien kanssa rodusta ja miettiä, onko kessu juuri teille sopiva rotu. Voitte myös käydä tekemässä Suomen Kennelliito ry:n rotutestin sekä tutustumassa Koiranomistajan peruskurssiin Kennelliiton kotisivuilla. Ennen ostopäätöstä teidän on hyvä tutustua myös Suomen Keeshond ry:n kotisivuihin osoitteessa Sivuilta löydät tietoa mm. rodun ominaisuuksista ja yhdistyksen asettamista tavoitteista rodun luonteelle ja terveydelle. Kun olette päätyneet rotuna keeshondiin, pentu kannattaa hankkia kasvattajalta, joka on sekä Suomen Kennelliiton että rotuyhdistyksen jäsen. Kasvattajan on syytä olla allekirjoittanut Kennelliiton kasvattajasitoumus. Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaminen tarkoittaa, että kasvattaja on sitoutunut kasvatustoiminnassaan suomalaisen koiramaailman yhdessä sopimiin pelisääntöihin. Pentu kannattaa hankkia Suomen Kennelliiton rekisteröimästä pentueesta. Pentueen saama Suomen Keeshond ry:n jalostustoimikunnan hyväksyntä takaa sen, että pentue täyttää Kennelliiton rekisteröintiehtojen lisäksi tiukempia, rodun omia ehtoja tiettyjen ominaisuuksiensa osalta. Vaikka kukaan ei pystykään takamaan elävän eläimen kaupassa täydellistä ja virheetöntä lopputulosta, rekisteröidyt ja rotuyhdistyksen hyväksynnän saaneet pentueet ovat kuitenkin luotettavin olemassa oleva vaihtoehto uutta ja toivottavasti pitkäaikaista perheenjäsentä valittaessa mm. polveutumisensa ja tutkittavissa olevien ominaisuuksiensa suhteen. Keskustele kasvattajan kanssa pentueen sukutaulusta kysellen ja kuunnellen, mitä on pentujen taustalla, kauempanakin. Luotettava kasvattaja antaa sinun tutustua pentueen kasvuympäristöön ja vanhemmista ainakin emään. Hälytyskellojen on syytä soida, jos kasvattaja haluaa aina tavata jossain muualla kuin pentueen kasvuympäristössä, eikä ole halukas esittelemään muita koiriaan kuin juuri ostettavaa pentua. Pennun kaupasta on tehtävä kirjallisesti sopimus, joka vahvistetaan sekä myyjän että ostajan allekirjoituksilla. Kasvattajan tulee käyttää koiranpennun kaupassa Suomen Kennelliiton sopimus koiran kaupasta - lomaketta tai vastaavaa. Tutustu huolella sopimuksessa oleviin ehtoihin. Rekisteritodistuksen tulee aina sisältyä rekisteröidyn pennun hintaan. Myös sijoituskoiraa hankkivan on tehtävä sijoitussopimus käyttäen Kennelliiton lomaketta sijoituskoirasta tai vastaavaa sopimusta. Useimmista asioista voidaan yhdessä sopia, mutta kohtuuttomuuksiin ei kummankaan osapuolen ole syytä suostua. Pentu tulee taloon Pennun hankinta on aina perheen yhteinen valinta. Ennen pennun saapumista uuteen kotiin perheen tulisi sopia pelisäännöt valmiiksi. Yhteisesti on syytä sopia pennun elämän tärkeimmistä linjauksista, kuten pennun makuupaikasta, mahdollisesta pääsystä sänkyyn tai sohvalle ja tavoista

9 9 tervehtiä koiraa kotiin tullessa. Kaikkien perheen jäsenten tulisi noudattaa sovittuja käytäntöjä. Johdonmukaisuus pennun kasvatuksessa on kaiken A ja O. Koiran maailma on tämän kaltaisissa asioissa varsin mustavalkoinen. Pentu hämmentyy ja muuttuu epävarmaksi, jos jokin asia on vaihtelevasti ja sattumanvaraisesti välillä sallittua ja toisella kertaa kiellettyä. kannattaa varata talouspaperia ja roskapussi sekä pennun panta ja talutin. Pidemmällä matkalla juomakuppi ja vesi on tarpeen. Pentu on tavattoman utelias ja käyttää koiramaiseen tapaan suutaan ja hampaitaan asioiden ja esineiden tutkimiseen. Ennen pennun tuloa olisi hyvä siirtää kotona pennun ulottumattomiin itsellesi arvokkaat ja toisaalta pennulle mahdollisesti vaaralliset tavarat (mm. sähköjohdot, osa huonekasveista, lääkkeet). Mattoja voi siirtää lattioilta sivuun ylettömän likaantumisen välttämiseksi. Pennulle on hyvä hankkia jo etukäteen vesija ruokakuppi, panta tai valjaat ja talutin, harja, kampa, karsta, kynsisakset, puruluita, leluja sekä oma makuualusta. Hankinnoista kannattaa keskustella etukäteen kasvattajan kanssa. Osa kasvattajista saattaa koota pennulle mukaan pienen pentupaketin, jossa on välttämättömimpiä tarvikkeita. Lisäksi kasvattajan kanssa kannattaa keskustella pennun ruokinnasta: mitä ruokaa pentu on syönyt ja saako pentu kasvattajalta ruokaa mukaan. Näin osaat hankkia riittävän ajoissa pennulle sopivaa ruokaa kotiisi. Pennun hakumatkaan kannattaa varata aikaa. Matkaan on hyvä lähteä useamman (aikuisen) ihmisen voimin. Näin toinen voi keskittyä auton ajamiseen muiden huolehtiessa pennusta. Lisäksi mukaan

10 10 Pennun perushoito Ruokinta yleisesti Koiran suolisto ja hampaisto ovat petoeläimelle tyypilliset. Petoeläimen suolisto on sopeutunut pääsääntöisesti eläinperäisen ravinnon (=valkuaisaineiden ja rasvan) käyttämiseen. Kasvikunnan tuotteita ne pystyvät käyttämään heikosti tai eivät ollenkaan. Koiran mahalaukku on suuri, kun taas suolisto on lyhyt. Koiran mahalaukun koon vuoksi aikuinen koira pystyy syömään suuriakin annoksia kerrallaan. Vastaavasti koira voi pitää pitkähköjäkin välejä ruokailuiden välissä. Koiralle on tyypillistä ahmia ruokansa sitä sen kummemmin maistelematta. Syömisen jälkeen koira tavallisimmin vetäytyy levolle, antaa syödyn ruoan kulkea mahasta suolistoon ja varsin nopeasti ulosteen mukana ulos. Koiran mahalaukku tyhjenee noin 2-3 tunnissa ruokailun jälkeen ja suolisto on tyhjä noin 12 tunnin kuluessa. Tässä vaiheessa koiran energiavarastot ovat täynnä ja se on parhaimmillaan fyysistä suorittamista ajatellen. Aikuisen koiran ruoansulatuskanavaa ei ole tarkoitettu olemaan jatkuvasti täynnä syötyä tai sulamassa olevaa ruokaa. Tässä suhteessa aikuinen koira poikkeaa merkittävästi ihmisestä ihmiselle on hyväksi aterioida tasaisesti pitkin päivää, mutta se ei ole järin koiramainen ratkaisu. Koiran ruokinnassa olennaista on, että ruokinta suhteutetaan käyttötarkoitukseen ja olosuhteisiin. Keeshondit ovat yleensä varsin ahneita ja hyviä ravinnon hyväksikäyttäjiä. Lisäksi paksu turkki vähentää kehon lämmöntuotantoon tarvittavan energian määrää. Keeshond siis voi lihoa melko helpostikin. Muhkea turkki vaatii rakennusaineekseen hyvälaatuisia valkuaisaineita. Lyhytturkkiseen lajitoveriin verrattuna keeshondin valkuaisen tarve on noin 10 prosenttiyksikköä suurempi etenkin karvanvaihtamisen aikaan. Pennun ruokinta Älä pidä koiralla ruokaa koko ajan tarjolla, vaan opeta se ruokinta-aikoihin. Ruokintaaikana anna koiran syödä rauhassa. Pentukoira tarvitsee luovutusikäisenä 3-4 ateriaa vuorokaudessa. Ateriat tulisi jakaa tasaisesti pennun päivään. Pidä kuppia tarjolla noin 10 minuuttia, minkä jälkeen se otetaan asiasta numeroa tekemättä pois. Kun pentu alkaa jättää ruokaa syömättä, kannattaa yksi ruokintakerta pudottaa pois. Ruuan jättäminen on yleensä merkki liiasta ruuan määrästä. Kessu on ahne, mutta myös perso herkuille. Jos pentu oppii, että jättämällä syömättä tavallisen koiranruoan nenän eteen ilmestyy pian jotain parempaa ja vieläpä kädestä tarjottuna, on kotona pian melkoisen kranttu kulinaristi. Perusterve pentu ei kärsi yhden ruokintakerran omaehtoisesta väliin jäämisestä. Noin puolen vuoden iässä riittää ruokinta kaksi kertaa päivässä. Asiantunteva kasvattaja antaa pennulle mukaan ruokintaohjeet. Merkittävintä on tietää, millaista ruokaa pentu on kasvattajalla saanut ja kuinka monta kertaa päivässä pentu on ruokittu. Pyri noudattamaan kasvattajalta saatuja ohjeita ja ruokintatapoja. Jos haluat muuttaa koirasi ruokintaa toisenlaiseksi,

11 11 ehdit tekemään sen hieman myöhemmin pennun totuttua uuteen ympäristöön ja ihmisiin. Puhdasta ja raikasta vettä tuleee koiralla olla koko ajan saatavilla. Liikunta Pentu on innokas liikkuja. Samalla se opettelee oman kehonsa käyttöää ja parantaa koordinaatiotaan. Mitä enemmän koiran toivotaan aikuisena suorittavan fyysisesti, sitä tärkeämpää on pennulle sopivien fyysisten haasteiden tarjoaminen. Parasta liikuntaa pentukoiralle on vapaana liikkuminen vaihtelevalla alustalla. Varsinainen lenkkeily ja kävelytys kuuluvat koiran elämään vasta noin puolen vuoden iästä eteenpäin. Pentua ei saa pakottaa pitkille hihnakävelyille. Sen tulee päästä lepäämään, kun se itse sitä haluaa. Luonnollisesti pennun asuinympäristön haasteet on otettava huomioon. Kaupunkiympäristössä pennunkaan ulkoilu ja tarpeiden tekeminen tuskin onnistuu aina ilman hihnaa ja yhteistä kävelyä. Kuva: Anne Kokkonen

12 12 Turkin hoito Keeshondin turkki vaatii säännöllistä hoitoa. Jotta turkki pysyy koiralle miellyttävänä ja takuttomana, aikuisen koiran turkki pitää harjata kunnolla pohjaa myöten auki 1-2 viikon välein. Tiheyteen vaikuttaa hieman turkin laatu. Aikaa toimenpiteeseen menee noin minuuttia; aika riippuu harjaajan taidoista ja turkin määrästä. Turkinhoito on parhaimmillaan koiran ja omistajan mukavaa yhdessäoloa. Muista kuitenkin, että useimmiten turkinhoitoon ryhtyminen tuntuu olevan vaihtoehto sohvan nurkkaan käpertymiselle ylipäätään turkinhoitoon käytettävä aika on pois muusta vapaaajastasi, ja silti se on tehtävä säännöllisesti koira koko elämän ajan. Turkin hoidosta ei koiran kanssa neuvotella. Koira toki totutetaan toimenpiteeseen hellyydellä, mutta koiran vastustelu tai nurja ilme ei kelpaa syyksi jättää turkkia hoitamatta. Kessun upea turkki mielletään usein vaikeaksi hoitaa. Se ei ole kuitenkaan niin suuritöinen kuin ensi näkemältä luulisi. Hyvällä ravinnolla, riittävällä liikunnalla ja sopivissa elinolosuhteissa kessu on turkkiroduksi yksinkertainen hoitaa. Koira ei esimerkiksi vaadi tiheää pesemistä ja harjaamiseen voi ryhtyä ilman ennakoivaa pesua ja föönin käyttöä. Kessua ei myöskään tarvitse erityisesti trimmailla. Keeshondin pennun pehmeä turkki takkuuntuu aikuisen karkeampaa karva selvästi helpommin. Lisäksi pennun turkki kerää tehokkaasti ympäristön roskat ja risut. Niinpä sitä on varauduttava harjaamaan lähes päivittäin noin puolen vuoden ikään asti. Aluksi aloitetaan vaikkapa vain yhden kyljen harjauksella, palkitaan koira ja lasketaan pois. Päivittäisissä harjaustuokioissa harjattava alue kasvatetaan koko koiran kattavaksi. Samalla koira tottuu kaikenlaiseen käsittelyyn ja kosketteluun samoin kuin paikallaan pysymiseen käsittelyn ajan. Pentu on hyvä totuttaa olemaan pöydällä harjauksen ajan. Pennun pienen koon vuoksi päivittäiseen harjaukseen ei kulu aikaa juuri 10 minuuttia enempää. Keeshondista lähtevän karvan voi kerätä talteen (ei muovipussiin) ja kehrätä siitä lankaa. Kessunkarvasta valmistettu villapusero, lapaset tai sukat ovat tavattoman lämpöisiä, väriltään pehmeän harmahtavia ja ihanan untuvaisen näköisiä. Keeshondin turkin kunnostus Kuvissa 1 ja 2 näkyvillä välineillä selviää turkin perusteellisestakin kunnostuksesta. Tärkein turkinhoitoväline on teräspiikkinen harja, jossa on kumipohja. Piikkien pituuden on syytä olla noin 2 cm, eikä piikkien päissä saa olla mitään muovipampuloita. Harvaa kampaa käytetään toisaalta mahdollisten takkujen selvittelyapuna, toisaalta turkin viimeistelyyn. Tiheä kampa on tarkoitettu korvantaustakarvojen ja tassukarvojen kampaamiseen. Pieni karsta taas on hyvä apuväline kinnerkarvojen viimeistelyyn. Saksia tarvitaan tassujen ja kinnerkarvojen muotoiluun. Keeshond ei ole trimmattava rotu, joten saksia käytetään vain tassujen siistimiseen.

13 13 Kuva 1. Turkin ja tassujen hoitovälineitä Kuva 2. 2 Kessun harjaamiseen sopiva harja Perusharjaus Harjattaessa arjattaessa kessu nostetaan sopivalle työskentelykorkeudelle. Trimmauspöytä on paras mahdollinen, mutta muukin pöytä, joka voidaan päällystää luistamattomalla kumimatolla, kelpaa. Koira on hyvä opettaa jo pentuna pentuna makaamaan harjattaessa kyljellään. Silloin saadaan itselle paras työskentelyasento ja oikea harjauskulma säilyy helposti. Näin päästään eri puolille turkkia helposti käsiksi.

14 14 Kuva 3. Kyljellään on mukava loikoilla. Kessu harjataan yleensä joko lavoista lavoista ensin kohden päätä ja sitten kylkiä pitkin kohti lonkkia tai päinvastoin. Kun toinen kylki on selvitetty, vaihdetaan kylkeä. Eteneminen tapahtuu kaiken aikaa pieni alue kerrallaan siten, että turkki avataan jakauksille vaihe vaiheelta. Vasen käsi pitää harjaamatonta karvaa aloillaan, ja sitä vapautetaan vähä vähältä. Lopuksi harjataan koiran istuessa eturinta, sitten seisovalta kessulta housukarvat ja häntä. Kuva 4. Turkista avataan pieni osa, joka harjataan. Myös vatsakarva vaatii selvittämistä. Erittäin täin tärkeää on opetella oikea harjausote. Harjasta pidetään kiinni kädensijasta ei koskaan edes sormella itse harjaosasta, vaikka sellainen ote tuntuisikin helpommalta ja harjausta nopeuttavalta. Ote on mahdollisimman rento. rento Harjattaessa voima lähtee hauiksesta ha ja itse

15 15 harjausliike ranteesta. Liike on kerivä ja lyhyt. Harjan liikkumissuunta on ihosta karvan suuntaisesti ulospäin. Kuvat 5 ja 6. Harjausote on mahdollisimman rento, ja harjan liike on kerivä. Suurimpia harjausvirheitä on, että vedetään vedetään liian kovalla kädellä pitkillä vedoilla pinta siistiksi. Tällöin jää pohjavilla selvittämättä. Se pitäisi kuitenkin saada hengittäväksi. Kampa avuksi Kampaa tarvitaan avuksi kessun korvien takana olevan pehmeän karvan aukaisemisessa. Erityisesti pennut ovat vaarassa saada itselleen lisäkorvat, ellei huomaa aukaista säännöllisesti korvan taustoja. Jos sinne on päässyt syntymään pahoja takkuja, ne pitäisi aukaista pitkittäin ei leikata juuresta pois. Ellei aukaisuun enää riitä kampa, avuksi voi ottaa vaikkapa vaikkapa vanhanaikaisen kokoteräksisen haarukan.

16 16 Kuva 7. Korvan taustat kammataan säännöllisesti. Kuva 8. Joskus harva kampa auttaa turkin viimeistelyssä. Harvapiikkistä kampaa voidaan käyttää turkin viimeistelyyn, kun koira on ensin hyvin harjattu. Myös kamman käytössä ote on äärimmäisen löysä ja joustava, ja kampaa pidetään kiinni sen koko kannan pituudelta. Sen kanssa edetään milli milliltä. Kun kampa tarttuu pohjavillaan kiinni, se irrotetaan turkista ja kyseinen kohta selvitetään varovasti. Kampa on taitajan käsissä hyvä työväline, mutta voi myös pilata turkin, jos sitä käytetään liian voimallisesti.

17 17 Tassujen siistiminen Ainoa kohta, jossa kessun viimeistelyyn saa käyttää saksia, on tassualue. Ensinnä leikataan tassun etulinjan ylittävät ylimääräiset set hipsut pois ja tassu muotoillaan pyöreäksi. Etutassuissa jätetään (leikatut!) kynnenkärjet näkyviin, takatassuissa muotoilu ei ole aivan niin tiukkaa, joten kynnet eivät läheskään aina näy. Lopuksi kammataan kintereet auki, tasoitetaan ne ja karstataan ylöspäin pöyheiksi. Hyvät kinnersakset ovat pitkäteräiset. Kuva 9. Etutassu ennen siistimistä. Kuva uva 11. Takatassun siistintä Kuva 10. Etutassu siistimisen jälkeen Kuva 12. Takatassu siistimisen istimisen jälkeen

18 18 Karvanlähtöaika Mitkään edellisistä ohjeista eivät päde karvanlähtöaikaan. Silloin saa ja pitää poistaa irtoava karva. Apuna saa käyttää pitkiä vetoja ja kampaa. Myös harjausten välejä kannattaa tihentää: kerran viikossa ei riitä. Usein karvaa auttaa irtoamaan myös koiran peseminen ja hoitoaineen käyttäminen turkissa pesun lopuksi. Mitä nopeammin ja tehokkaammin karva lähtee, sitä nopeammin uusi kasvaa. Irtoavaa karvaa ei missään nimessä pidä yrittää säilyttää koirassa ei edes seuraavaan näyttelyyn asti. Varsinkin kulmahampaiden kanssa on syytä olla tarkkana, sillä paikalleen jääneet maitohampaat saattavat aiheuttaa purentatai asentovirheitä. Maitohampaiden irtoamista auttavat erilaiset pureskeltavat, kuten luut ja lelut. Nautittavia harjaushetkiä kessujenne kanssa! Tässäkin pätee totuus hitaasti kiirehtimisestä. Muu hoito Pentu on hyvä totuttaa kynsien leikkuuseen jo pienestä pitäen ja tehdä siitä mukava kokemus. Kynnet on hyvä leikata aluksi viikoittain. Leikkuuharjoitukset voi aloittaa leikkaamalla vain yksi kynsi kerrallaan ja palkkaamalla pentu. Tärkeintä on olla rauhallinen, eikä tehdä kynsien leikkuusta isoa operaatiota. Mikäli leikkaat kynnessä kulkevaan verisuoneen, pysy rauhallisena ja jatka vain leikkaamista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Verenvuoto tyrehtyy yleensä varsin nopeasti ilman isompia toimenpiteitä. Pennun ollessa noin neljä kuukautta vanha sen hampaat alkavat vaihtua. Tällöin on hyvä tarkistaa pennun hampaat säännöllisesti. Jos maitohammas ei irtoa ja pysyvä hammas kasvaa jo kovaa vauhtia, on hyvä mennä eläinlääkärille poistattamaan maitohammas.

19 19 Koiran terveydenhuolto Terveellä pennulla silmät ovat kirkkaat, eikä niissä ole eritteitä. Korvat ovat puhtaat ja hajuttomat, eikä pentu raavi tai puistele päätään. Terve pentu on utelias, se syö, leikkii ja nukkuu. Se ulostus on säännöllistä ja kiinteää. Yksittäinen oksentelu- tai ripulointikerta voi olla normaalia ja ohi menevää, mutta saman vuorokauden aikana toistuvana ja voimakkaana oksentelu tai ripulointi ei ole normaalia etenkään, jos vesikään ei pysy sisällä ja pennun yleiskunto muuttuu voipuneeksi. Rokotukset Rokottamalla pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja. Koirilla esiintyviä ja rokotuksilla torjuttavia virustauteja ovat mm. raivotauti, penikkatauti, parvovirusripuli, tarttuva maksatulehdus ja kennelyskä. Raivotauti eli rabies on tappava keskushermostotauti, joka siirtyy eläimestä toiseen (myös ihmiseen) pääasiassa pureman välityksellä. Penikkatauti on oireiltaan monimuotoinen sairaus, jonka jälkiseurauksena kehittyvät hermosto-oireet tai bakteeritulehdukset voivat johtaa koiran pysyvään vammautumiseen tai jopa menehtymiseen. Parvovirusripuli on tavallisimmin nuorilla koirilla esiintyvä viruksen aiheuttama suolistotulehdus, jonka oireina ovat voimakas oksentelu ja ripuli. Tarttuva maksatulehdus on virustauti, jonka taudinkuva vaihtelee lähes oireettomasta koiran menehtymiseen. Koirien rokotteet ja rokotussuositukset Vie rokotukselle vain terveitä koiria, jotka ovat saaneet noin viikkoa tai kahta ennen rokotusta loishäätölääkityksen. Rokote Koiran ikä Tehosterokote Penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, parvo ja kennelyskä eli kolmos- tai nelosrokotus 12 vk o vko X X Noin 1 vuosi Rabies X X X 2-3 vuoden välein riippuen käytetystä valmisteesta (kennelyskä vuoden välein) 1-3 vuoden välein Voimassa olevat rokotussuositukset löytyvät Elintarvikevirasto Eviran sivuilta osoitteesta Huom. Koiranäyttelyissä ja -kokeissa voi olla näistä suosituksista poikkeavia rokotusmääräyksiä. Kennelliiton rokotusohjeet voi tarkistaa sivuilta Ulkomaille matkustaessa kannattaa ottaa hyvissä ajoin selvää maakohtaisista tuonti- ja vientiohjeista. Eviran internetsivuilta löytyy myös tähän liittyvää ohjeistusta. Loishäätölääkitys Pentu on todennäköisesti saanut sisäloislääkityksen kasvattajan luona 2-3 kertaa. Uudessa kodissa pennulle tulisi antaa

20 20 loishäätölääkitys noin 10 viikon iässä eli käytännössä ennen ensimmäisiä rokotuksia. Tämän jälkeen loishäätö annetaan aina paria viikkoa ennen rokottamista sekä muuten puolen vuoden välein tai mikäli epäilee koiralla olevan loistartunnan. Loishäätölääkkeitä on erilaisia, joten tarkistathan lääkkeen soveltuvuuden pennullesi eläinlääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta. Punkkitartuntojen ennaltaehkäisyyn on olemassa sekä ulkoisesti että sisäisesti annettavia lääkkeitä, joista osa on saatavilla ilman reseptiä ja osa vaatii reseptin. Koiralla voi olla myös ulkoloisia, joista yleisimmät Suomessa ovat täit ja väiveet. Oireina täitartunnassa on rapsuttelu varsinkin pään ja kuonon alueella sekä lavoilla. Mikäli koirasi ylipäätään kutiaa voimakkaasti, on syytä hakeutua eläinlääkäriin. Punkkitartunnat ovat varsin yleistä, varsinkin jos liikutte paljon metsissä ja heinikoissa. Punkit imevät verta ja paisuvat moninkertaiseksi. Ne voivat levittävät myös tauteja kuten borrelioosia. Punkin saa parhaiten koirasta irti punkkipihdeillä tai - lassolla, joita saa apteekeista sekä lemmikkitarvikekaupoista. Mikäli koiralla on punkki eikä kotona ole punkkipihtejä, käyvät myös tavalliset pinsetit pukin irrottamiseen. Punkkiin tulee tarttua kiinni läheltä koiran ihoa samalla välttäen puristamasta itse punkkia kasaan. Punkin leuat jäävät usein koiran ihoon kiinni ja voivat näkyä ja tuntua pienenä kohoumana. Punkin poistamisen jälkeen punkin puremakohta on hyvä tarkistaa muutamana päivänä. Jos puremiskohta punoittaa ja turvottaa selvästi, on hyvä olla yhteydessä eläinlääkäriin.

21 21 Pennun tapakasvatus ja sosiaalistaminen Pennun tapakasvatus alkaa siitä hetkestä, kun pentu tulee taloon. Jokaisen koiran on osattava olla yksin, olla sisäsiisti, kulkea taluttimessa ja tulla kutsusta luokse. Lisäksi koiran on annettava käsitellä itseään paikallaan pysyen harjauksen, kynsienleikkaamisen sekä muun tarpeellisen tutkimisen ajan. Pennun koulutuksessa tulee olla johdonmukainen ja lempeä. Pyri olemaan koirasi luottamuksen arvoinen resurssien hallinnoija, jonka miellyttämisen koirasi kokee kannattavaksi. Koira tekee aina sellaisia asioita, jotka ovat sen itsensä kannalta kannattavia. Ei ole kovin järkevää vaatia koiraa tekemään jotain vain koska ihminen niin haluaa. Useimmat kessut kokevat ruokapalkan hyvin motivoivaksi ja ovat valmiita tekemään pyytämiäsi asioita nakin palan toivossa. Jos onnistut luomaan pennullesi itsestäsi mielikuvan namuja yksinkertaisista tehtävistä jakelevaksi automaatiksi, olette jo pitkällä hyvän suhteen ja arkitottelevaisuuden tiellä! Kun pentu hoksaa sinun toiveidesi täyttämisen olevan sen itsensä kannalta hyödyllistä (=saan ruokaa tai huomiota, kanssani leikitään), Sosiaalistamisen kannalta pennun aivan ensimmäiset elinkuukaudet ovat hedelmällisintä aikaa. Aloita sosiaalistaminen siis hyvin nopeasti pennun saavuttua luoksesi ja jatka puuhaa koiran koko ensimmäisen elinvuoden ajan. Varaudu siihen, että noin koira näyttää kessumaisen miellyttämisenhaluiselta. Muista samalla, että herkkupaloja ei pidä tiputella koiralle ilmaiseksi. Palkitse oikeista asioista ja jätä ei toivottu käytös palkitsematta. Muista, että koira oppii parhaiten, kun sille kerrotaan, mikä on oikein sen sijaan, että keskityttäisiin kieltämään saati rankaisemaan epätoivottua käyttäytymistä. Lyhyesti, pyri siihen, että sinä (ja sinulla olevat herkut ja lelut tai muut koiran haluamat asiat) sekä sinun kanssasi yhdessä tehtävät puuhat ovat koirasi mielestä parasta maailmassa! Pikkupentu suhtautuu varsin avoimin mielin uusiin ihmisiin ja ympäristöön. Kaikki sellaiset paikat, joissa koiran tulee aikuisena pystyä liikkumaan, on syytä esitellä koiralle jo pentuna. Samoin, vieraat ja erinäköiset ihmiset sekä toiset koirat on tarpeen tehdä tutuksi jo pikkupennulle. Tutustumisessa on tärkeää, että pentu ei pääse säikähtämään tee tutustumisretket siis ennakkoon suunnitellen ja vain sellaisten ihmisten ja koirien kanssa, jotka osaavat ottaa pennun oikealla tavalla huomioon. Muista, että sinun seurassasi pennullesi ei saa tapahtua mitään pahaa. Pennun tulee voida luottaa siihen, että sinun kanssasi se on turvassa. Sosiaalistaminen on erinomaisen tärkeää, tee se hallitusti, mutta älä ole ylivarovainen ja jää sen vuoksi kotiin nyhjäämään! kolmen neljän kuukauden iässä pennuilla on usein mörköikä : lähes kaikki uusi on pelottavaa ja jännittävää. Ole silloin erityisen kärsivällinen ja pentusi luottamuksen arvoinen.

22 22 Jos sosiaalistaminen jää pentuna tekemättä, sinulla on seuranasi aikuinen koira, jonka mielestä useimmat uudet paikat ja asiat (esimerkiksi autoilu, eläinlääkärin vastaanotto, sillat, alikulkukäytävät, kaupungin keskustat, at, isot ihmiset, sateenvarjot ja erikoisen näköiset koirat) ovat koirallesi järkytyksiä, ja elämä koiran kanssa kodin ulkopuolella on hermoja raastavaa niin koiralle kuin omistajallekin. Uusiin asioihin tutustuminen ja rentouden löytäminen on aikuiselle, maailmaa näkemättömälle ja kokemattomalle mattomalle koiralle hyvin paljon työläänpää kuin pennulle. Kannattaa hyvissä ajoin ottaa aa selvää se alueesi koirakerhoista ja -kouluista. kouluista. Useat koirakerhot järjestävät pentukursseja. Siellä saatte neuvoja ja apua koiran kanssa touhuamiseen sekä pääsette tutustumaan tutus muihin koiriin, ihmisiin sekä erilaisiin paikkoihin. Sisäsiisteys Pentukoira ei osaa olla luonnostaan sisäsiisti. Vahingot on parasta siivota eleettömästi pois. pois Sanomalehtiä voi käyttää sisällä vahinkojen varalta, mutta mielellään vain muutamassa kohdassa, ettei pentu opi käyttämään koko asuntoa vessanaan. Pentua ei tule rangaista tai edes moittia sisälle lipsahtaneesta tarpeidenteosta. Pentu u viedään ulos sen herätessä, kun se on juuri syönyt ja myös välillä kesken leikkien. Anna pennun tehdä tarpeensa rauhassa, rauhassa äläkä hätäile, jos tarpeet eivät ei tule heti. Odota niin kauan, että pentu on valinnut sopivan paikan tarpeiden tekoon. Nurmikkoinen, hiekkainen tai talvella talv pehmeän luminen kohta ovat pennusta karua asfalttia miellyttävämpiä tarpeidentekopaikkoja. Kehu pentua maltillisesti sen tehdessä tarpeensa ulos. Kuva: Elina Männikkö

23 23 Harrastukset Jokainen koira tarvitsee perushoidon lisäksi jotain tekemistä, jossa se saa käyttää päätään, asioiden yhdistely- ja päättelykykyään. Ilman päänvaivaa koirista saattaa tulla rasittavan energisiä riiviöitä, jotka keksivät itselleen ihmisen kannalta eitoivottua puuhaa. Ulkoilun ja liikunnan merkitystä ei pidä väheksyä, mutta runsaalla lenkityksellä koiran kunto vaan kasvaa ja se on entistä pirteämpi. Sen sijaan jo vartin yhteiset puuha- ja harrastustuokiot uuvuttavat koiria kummasti! Keeshond on mitä mainioin harrastuskoira. Kessuille tyypillinen ahneus auttaa motivoimaan koiraa erilaisiin puuhiin omistajien kanssa. Jokunen kessu innostuu leluistakin oikealla tavalla leikkimään kannustettuna leluistakin saa kelpo palkan. Kessu on rakenteensa puolesta ketterä liikkuja, mistä on etua monessa harrastuslajissa. Kessu ei kuitenkaan vaadi himotreenaamista pysyäkseen tyytyväisenä: se puuhaa mielellään, mutta ei tavallisesti kerää kohtuuttomasti virtaa, jos joku päivä tai viikko jää vähemmälle treenille. Suomessa kessujen kanssa harrastetaan pääasiassa näyttelyitä, agilityä ja tottelevaisuuskoulutusta (tokoa), jotka ovatkin hyviä lajeja myös aloitteleville koiraharrastajille, sillä lähes kaikki koirakerhot tarjoavat koulutusta näissä lajeissa. Vähemmän harrastettuja, mutta varmasti kokeilemisen arvoisia lajeja ovat esimerkiksi metsästyskoirien jäljestämiskokeet (mejä) tai pelastuskoiratoiminta. Kaikissa Suomen Kennelliiton alaisissa näyttelyissä, kilpailuissa ja kokeissa noudatetaan kullekin lajille hyväksyttyjä sääntöjä sekä Kennelliiton rokotus- ja antidopingmääräyksiä. Agility Agility on koiran ja ihmisen yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii hyvin monenlaisille ihmisille ja koirille. Koirakko pyrkii suorittamaan tuomarin suunnitteleman radan virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti. Agilityssä kisataan kolmessa eri kokoluokassa, joita ovat minit (korkeintaan 35cm korkuiset koirat), medit (säkäkorkeudeltaan 35-42,99cm) ja maksit (yli 43cm). Kessut kuuluvat näistä joko medeihin tai makseihin. Jokaisessa luokassa kisataan vielä kolmessa eri tasoluokassa. Kaikki koirakot aloittavat ykkösluokasta. Koirakko siirtyy kakkosluokkaan kun on saavuttanut kolme virheetöntä suoritusta, vähintään kahdelta eri tuomarilta. Sijoituksella ei tässä vaiheessa ole mitään väliä. Kakkosluokasta kolmosluokkaan siirtyminen tapahtuu, kun koirakko on tehnyt kolme virheetöntä suoritusta ja sijoittunut kilpailussa riittävän hyvin osallistujamäärään nähden. Kolmosluokassa koira voi saavuttaa agility- tai hyppyvalion arvon saatuaan kolme agility- tai hyppysertifikaattia. Ensimmäisen ja viimeisen sertifikaatin välillä tulee olla vähintään vuosi ja yksi päivä ja jokaisen sertifikaatin tulee olla eri tuomarilta.

24 24 Agilityyn keeshond sopii hyvin, vaikka se ei ole kaikkein nopeimpia rotuja. Kessu kääntyy kätevästi esteen päällä, eikä tee turhia kaarroksia. Nopean oppimiskyvyn vuoksi esteiden opetukseen ei mene kauaa aikaa, enemmän opetusta tarvitseekin ohjaaja kuin koira. Kessujen määrä agilitykisoissa on nousemassa päin, vuonna 2011 kisoissa kävi yli kolmekymmentä eri kessua. Agilityä harrastavia kessuja, jotka eivät kilpaile, on niitäkin jonkin verran. Suomen agilityvalion arvon on saavuttanut tähän mennessä kaksi keeshondia. Ainakin kaksi keeshondia on osallistunut Suomen Mestaruuskilpailuiden yksilökilpailuun ja useampi joukkuekilpailuun. Piirinmestaruuskilpailuissa kessuilla on sijoituksia niin yksilö- kuin joukkuekilpailuissakin kolmen parhaan joukkoon. perustottelevaisuuden omalle koiralleen. Luokkia tokossa on neljä kappaletta, alokas-, avoin, voittaja- sekä erikoisvoittajaluokka. Alokasluokkaan pääsee koira, joka on vähintään 10 kuukauttaa vanha ja joka ei ole saavuttanut luokanvaihtoon oikeuttavia tuloksia kyseisestä luokasta. Luokanvaihtoon oikeuttava tulos on ykköstulos, jonka saavuttamiseen kokeessa suoritettavista liikkeistä tulee saadaa riittävästi pisteitä. Yhdellä ykköstuloksella pääsee osallistumaan seuraavaan tasoluokkaan. Viimeistään kolmen samasta tasoluokasta saadun ykköstuloksen jälkeen on siirryttävä seuraavaan luokkaan. Keräämällä samasta luokasta kolme ykköstulosta, saa koulutustunnuksen, joita ovat tottelevaisuuden koulutustunnus yksi (TK1), TK2, TK3, TK4, tasoluokasta riippuen. Erikoisvoittajaluokasta kolme ykköstulosta kerännyt koira voi saada Suomen tottelevaisuusvalion arvon, jos sillä on lisäksi vähintään näyttelyiden laatuarvostelupalkinto hyvä. Kuvat: :n arkisto Tottelevaisuuskoulutus Tottelevaisuuskoulutus (TOKO) on yleisimpiä koiraharrastuslajeja Suomessa. Moni harrastaakin tokoa omaksi huvikseen ilman, että käy kokeissa - saahan sen avulla hyvän Keeshondit ovat pärjänneet tokossa vuosien ajan hyvin Suomen Mestaruus -tasoa myöten. Kessuista Suomen

25 25 tottelevaisuusvalioita on kymmenen ja tuorein SM-mitali on vuodelta Näyttelyt Koiranäyttelyitä on Suomessa lähes joka viikonloppu, ja ne keräävät saman rodun harrastajia hyvin yhteen. Näyttelyitä on neljää eri tyyppiä, kansainvälinen, kansallinen, ryhmä-, ja erikoisnäyttely. Kansainväliseen ja kansalliseen näyttelyyn saavat osallistua kaikenrotuiset koirat, kunhan ne ovat rekisteröityjä, tunnistusmerkittyjä ja rokotettuja. Ryhmänäyttelyyn voivat osallistua tietyn kansainvälisen kennelliiton (FCI) roturyhmän mukaiset koirarodut. Erikoisnäyttelyssä näytillä ovat tietyn rotujärjestön alaiset rodut. Näyttelyissä voidaan parhaalle urokselle ja nartulle jakaa sertifikaatti. Kolmella sertifikaatilla, jotka ovat eri tuomareilta ja vähintään yksi yli kaksivuotiaana saatu, koira voi saavuttaa Suomen muotovalion arvon. Keeshondeilta ei vaadita muotovalion arvon saavuttamiseen koetulosta. Metsästyskoirien jäljestämiskoe Metsästyskoirien jäljestämiskoe (mejä) on koe, jossa tarkoituksena on selvittää koiran kyky jäljestää haavoittuneen riistaeläimen jälkeä. Luokkia on kaksi, avoin ja voittajaluokka. Jälki tehdään lumettomaan, riistarikkaaseen maastoon naudan tai hirvieläimen verellä. Ohjaaja seuraa koiraa kuuden metrin pituisen jäljestysnarun päässä. Koiran tulisi itsenäisesti jäljestää ilman ohjaajan apua. Avoimessa luokassa jälki on vähintään 12 tuntia vanha ja metriä pitkä. Voittajaluokassa jälki on vähintään 18 tuntia vanha ja metriä pitkä. Avoimeen luokkaan saa osallistua vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen rekisteröity, rokotettu ja tunnistusmerkitty koira. Voittajaluokkaan koira siirtyy saadessaan avoimesta luokasta kaksi ykköstulosta. Jotta koira saa kisata voittajaluokassa, täytyy sillä olla vähintään laatuarvostelupalkinto hyvä näyttelystä. Suomen jäljestämisvalioksi koira tulee, kun se on saavuttanut voittajaluokasta kolme ykköstulosta. Kessut esitetään näyttelyissä vapaasti, eli niitä ei asetella vaan annetaan seistä luonnollisesti omilla jaloillaan. Näyttelyitä varten kehäkäyttäytymistä on hyvä harjoitella, sillä tuomari tutkii koiran läpikotaisin purennan tutkimista myöten. Lisäksi sen täytyy osata juosta ravaten nätisti vierellä. Jos koira alkaa rimpuilla tai väistää tuomaria, on koiran arvosteleminen melko haastavaa. Kessut harjataan läpikotaisin, sekä tassu- ja kinnerkarvoja siistitään, mutta keeshondia ei trimmata. Kessuja on kisannut tähän mennessä mejässä neljä kappaletta. Yksi keeshond on saavuttanut Suomen jäljestämisvalion arvon. Pelastuskoiratoiminta Pelastuskoiraksi voi kouluttaa minkä rotuisen koiran tahansa. Koiralta vaaditaan kuitenkin hyvää kuntoa ja kestävyyttä. Luonteeltaan koiran tulee olla sosiaalinen ja yhteistyöhaluinen. Tavoitteellista koulutusta järjestetään raunioradoilla ja erilaisissa

26 26 maastoissa. Pelastuskoiran koulutus vaatii useamman ihmisen yhteistyötä, joten harjoitukset tapahtuvat erilaisten yhdistysten ja harjoitusporukoiden järjestäminä. Koirille koulutetaan raunio-, haku-, jälki-, taajama- ja rakennusetsintää sekä koiran hallittavuutta. Koulutuksen edistymistä seurataan kokeilla, joita järjestetään haussa ja jäljessä. Riittävän taitavat ja varmat koirat voivat saada hälytyskelpoisuuden eli oikeuden osallistua viranomaisten apuna todellisiin etsintä- ja pelastustehtäviin. Pelastuskoiraksi koulutettuja kessuja on kolme kappaletta. Kuva: Pirre Koivusalo

27 27 Sairaudet Vuosina rekisteröityjen koirien terveyskyselyiden perusteella kolmevuotiaista kessuista jotain pidempi kestoista sairautta sairastaa noin kolmannes. Eläinlääkärikäyntien osalta voidaan todeta peruskeeshondin käyvän kolmen vuoden ikään mennessä eläinlääkärissä kolmisen kertaa eli keskimäärin kerran vuodessa. Ihosairaudet ovat keeshondeilla yleisin sairausryhmä. Noin 15 prosenttia kantamme koirista kärsii jonkinlaisista iho-oireista kolmen vuoden ikään mennessä. Kutisevat ihosairaudet alentavat koirien hyvinvointia merkittävästi ja pitkäkestoisesti. Keeshondeilla esiintyvistä iho-oireista merkittävä osa on onneksi kutisemattomia turkin määrään ja laatuun vaikuttavia sairauksia. Iho-oireiden taustalla on mahdollisesti elimistön puolustusjärjestelmän toiminnanhäiriötä, jotka puolestaan voivat olla kytköksissä kaventuvaan geneettiseen monimuotoisuuteen. Niinpä iho-oireiden vastustamisessa selvästi sairaiden koirien jalostuksesta poiskarsimisen lisäksi geneettisen monimuotoisuuden säilyttämisen eteen tehtävä työ on avainasemassa. Keeshondeilla tiedetään olevan perinnöllistä altistusta ensisijaiselle lisäkilpirauhasen liikatoiminnalle (PHPT), diabetekselle ja epilepsialle. PHPT-sairauden osalta viimeisinä vuosina on tehty voimakasta karsintaa jättämällä käytössä olevan geenitestin mukaan perimässään virheellistä geenialuetta kantavat koirat lähes tyystin pois jalostuksesta. Näin ollen PHPT-sairauden merkitys rodullemme on vähentynyt lyhyessä ajassa merkittävästi. Diabeteksen ja epilepsian osalta esiintyvyys suomalaisessa kannassa vaikuttaa olevan kohtuullisen alhainen. Lonkka- ja kyynärnivelten kasvuhäiriön osalta tilanne on säilynyt varsin muuttumattomana viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vakava-asteiset niveltenkasvuhäiriöt voivat vaikuttaa keeshondrotuistenkin koirien elämänlaatuun. Keeshondia voidaan olemassa olevan, vielä niukahkon tiedon valossa, pitää normaalisti lisääntyvänä rotuna. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa etenkin narttujen synnytysten sujuvuudesta, emoominaisuuksista sekä urosten kohdalla astumisten sujuvuudesta. Keeshondien keski-ikä on noin 11 vuotta. Kasvaimet, jotka ovat iäkkäämpien koirien tyyppisairauk-sia, ja tuntemattomat syyt (ml. vanhuus) ovat merkittävimmät kuolinsyyt. Lisätietoja keeshond rodun terveydestä saat lukemalla rodun jalostuksen tavoiteohjelmaa vuosille Keeshondien terveystutkimukset Keeshond ei kuulu Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISA). Rotujärjestö kuitenkin suosittelee, että vähintään jalostukseen käytettävien koirien luusto röntgenkuvattaisiin lonkka- ja kyynärnivelten

28 28 osalta sekä tehtäisiin virallinen polvipolvi ja silmätutkimus. Jalostukseen käytettävän keeshondin tulee joko itse olla negatiiviseksi testattu PHPT geenitestillä tai perimältään negatiivinen. Myös muiden kuin jalostuskoirien oirien terveystutkimukset antavat erinomaisen arvokasta tietoa keeshondpopulaation terveydentilasta! Toivottavasti mahdollisimman moni keeshondin omistaja vie koiransa Suomen Kennelliiton virallisiin terveystutkimuksiin. Virallisista terveystutkimuksista ja j niihin liittyvistä määräyksistä löytyy ajantasaista tietoa Suomen Kennelliiton kotisivuilta. kotisivuilta Koiran vanhetessa Koiraystävämmekin vanhenee ajan myötä. myö Vanhan koiran tarpeet on otettava huomioon. Ruoka kannattaa vaihtaa ikääntyvän koiran ruokavalioksi noin 7-8 vuoden iässä. Lenkit lyhenevät ja niitä tehdään koiran ehdoilla. hdoilla. Kuulo voi heiketä. heiketä Samoin näkökin voi ensimmäisenä hämärässä. huonontua, Jokaisella isella koiralla on oikeus arvokkaaseen vanhuuteen. Nykyään koiratkin elävät entistä pidempään.. Harva koira elää täysin terveenä elämänsä loppuun asti. Luonnollinen kuolema kotona omassa pedissä maaten on harvinaista. Koiran omistajan mistajan velvollisuus on viedä ystävä eläinlääkäriin saamaan tarkoituksenmukaista sta hoitoa ja lopulta päästää lemmikki tähdeksi taivaalle. Lemmikin hautaamisesta ruutukaava-alueella ruutukaava on erilaisia laisia käytäntöjä eri kunnissa. Näihin kannattaa tutustua etukäteen. Monet eläinsuojeluyhdistykset ylläpitävät lemmikkien hautausmaita. hautausm Tuhkaus on noussut suosioon myös lemmikkien kohsalla ja eläintuhkaamoita aamoita löytyy ympäri Suomea. Tuhkauspalvelut ovat yleensä sujuvasti käytettävissä eläinlääkärin kautta. Kuva: Katja Seeslahti

29 29 Rotumääritelmä FCI:n ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset tyypit, alaryhmä 4 Saksanpystykorvat (Deutscher Spitz) nro 97 Wolfspitz/keeshond, grosspitz, kleinspitz ja zwergspitz/pomeranian Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Vahti- ja seurakoira LYHYT HISTORIAOSUUS: Saksanpystykorvat ovat kehittyneet kivikautisesta suokoirasta (Canis familiatis palustris Rüthimeyer) ja myöhemmin esiintyneestä paaluasutuspystykorvasta). Ne ovat Keski- Euroopan vanhinta koirarotua, josta useat muut rodut ovat kehittyneet. Maissa, joissa ei puhuta saksaa kutsutaan wolfspitziä nimellä keeshond sekä kääpiöpystykorvaa nimellä pomeranian. YLEISVAIKUTELMA: Pystykorvien kaunis karvapeite herättää ihastusta. Se on runsaan aluskarvan ansiosta pysty. Kaulaa ympäröivä, runsas, harjamainen kauluri ja tuuheakarvainen, terhakkaasti selän päällä oleva häntä ovat erityisen huomiota herättäviä. Kettumainen pää, tarkkaavaiset silmät ja teräväkärkiset, pienet ja toisiaan lähellä pystyssä olevat korvat antavat näille pystykorville ominaisen pirteän ulkonäön. TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Säkäkorkeuden suhde rungon pituuteen on 1:1. KÄYTTÄYTYMINEN/LUONNE: Saksanpystykorva on aina valpas, eloisa ja poikkeuksellisen uskollinen omistajalleen. Se on oppivainen ja helppo kouluttaa. Epäluuloisuus vieraita kohtaan ja puuttuva metsästysvietti tekevät siitä ihanteellisen kodin ja pihan vartijan. Se ei ole arka tai aggressiivinen. Säänkestävyys, sinnikkyys ja pitkäikäisyys ovat sen erinomaisia ominaisuuksia. PÄÄ KALLO-OSA: Keskikokoinen pää vaikuttaa ylhäältä katsottuna takaosasta leveämmältä ja kapenee kohti kuononkärkeä. OTSAPENGER: Vaihtelee kohtuullisen erottuvasta selvästi erottuvaan, ei kuitenkaan jyrkkä. KIRSU: Pyöreä, pieni ja täysin musta, ruskeilla koirilla tummanruskea. KUONO-OSA: Ei liian pitkä, ei karkea eikä suippo, sopusuhtainen kalloon nähden. (Wolfspitz/keeshondilla, grosspitzillä ja mittelspitzillä kuonon suhde kalloon noin 2:3 ja kleinspitzillä ja pomeranialla noin 2:4. HUULET: Tiiviit, eivät riippuvat eivätkä muodosta poimuja suupieliin. Huulet ovat kauttaaltaan mustapigmenttiset, kaikilla ruskeilla koirilla ruskeat. LEUAT/HAMPAAT/PURENTA: Leuat ovat normaalisti kehittyneet. Täydellinen leikkaava purenta, jossa ylähampaat asettuvat tiiviisti alaetuhampaiden eteen ja hampaat ovat suorassa kulmassa leukoihin nähden. 42 hammasta hammaskaavion mukaisesti. Pienikokoisilla muunnoksilla voidaan hyväksyä yksittäisten välihampaiden puuttuminen. Tasapurenta on sallittu kaikilla muunnoksilla. POSKET: Pehmeästi pyöristyvät, eivät ulkonevat. SILMÄT: Keskikokoiset, mantelinmuotoiset, hieman vinoasentoiset ja väriltään tummat.

30 30 Silmäluomien reunat ovat mustapigmenttiset muilla paitsi ruskeilla koirilla, joilla ne ovat ruskeat. KORVAT: Pienet, korkealle ja melko lähelle toisiaan kiinnittyneet, kolmionmuotoiset ja aina kärkeä myöten jäykästi pystyssä. KAULA: Keskipitkä, leveästi lapoihin kiinnittynyt ja niskasta hieman kaareutunut. Ei löysää kaulanahkaa. Kaulassa harjamainen kauluri. RUNKO YLÄLINJA: Pystykorvan ylälinja alkaa pystyistä korvista ja jatkuu pehmeänä kaarena lyhyen ja suoran selän yli. Tuuheakarvainen, selän päällä oleva häntä peittää osan selkää ja viimeistelee sivukuvan. SÄKÄ JA SELKÄ: Korkea säkä sulautuu huomaamattomasti mahdollisimman lyhyeen, suoraan ja kiinteään selkään. LANNE: Lyhyt, leveä ja voimakas. LANTIO: Leveä, lyhyt, ei luisu. RINTAKEHÄ: Syvä ja selvästi kaareutunut; eturinta on hyvin kehittynyt. ALALINJA JA VATSA: Rintakehä on mahdollisimman taakse ulottuva, vatsalinja on hieman nouseva. HÄNTÄ: korkealle kiinnittynyt, keskipitkä ja erittäin runsaskarvainen. Häntä nousee heti tyvestä ylös- ja eteenpäin selän päälle ja tiiviisti sitä vasten. Kaksoiskierre hännänpäässä on sallittu. RAAJAT ETURAAJAT YLEISVAIKUTELMA: Eturaajat ovat suorat. Etuosa on melko leveä. LAVAT: Lihaksikkaat, tiiviisti rintakehään kiinnittyneet, pitkät ja viistot. OLKAVARRET: Suunnilleen lapojen mittaiset ja noin 90 asteen kulmassa niihin nähden. KYYNÄRPÄÄT: Runkoon verrattuna keskipitkät, vankat, täysin suorat ja takaosastaan runsashapsuiset. VÄLIKÄMMENET: Voimakkaat, keskipitkät ja 20 asteen kulmassa kyynärvarteen nähden. KÄPÄLÄT: Mahdollisimman pienet ja pyöreät ns. kissankäpälät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja selvästi kaareutuneet; päkiät ovat vahvat. Kynnet ja päkiät kaikilla muilla värimuunnoksilla mustat, paitsi ruskeilla tummanruskeat. TAKARAAJAT YLEISVAIKUTELMA: Takaraajat ovat hyvin lihaksikkaat ja kintereisiin asti runsaskarvaiset. Raajat ovat suorat ja yhdensuuntaiset. REIDET JA SÄÄRET: Reidet ja sääret ovat suunnilleen yhtä pitkät. POLVET: Polvinivelet ovat voimakkaat ja vain kohtuullisesti kulmautuneet, koiran liikkuessa polvet eivät ole ulko- eivätkä sisäkierteiset. VÄLIJALAT: Keskipitkät, hyvin voimakkaat, alustaan nähden pystysuorat. KÄPÄLÄT: Mahdollisimman pienet ja pyöreät ns. kissankäpälät, varpaat ovat tiiviisti yhdessä ja selvästi kaareutuneet; päkiät ovat vahvat. Kynnet ja päkiät ovat mahdollisimman tummat. LIIKKEET Tehokkaat, suorat ja joustavat. NAHKA Tiiviisti rungonmyötäinen ja poimuton.

31 31 KARVAPEITE KARVA: Kaksinkertainen karvapeite: pitkä, suora ja pysty peitinkarva sekä lyhyt, tiheä ja pumpulimainen aluskarva. Karvapeite päässä, korvissa ja raajojen etupuolella sekä käpälissä on sameettistä eli lyhyttä ja tiheää, muissa osissa pitkää ja runsasta. Karva ei ole aaltoilevaa, kiharaa eikä huopaantunutta, eikä se muodosta jakausta selässä. Kaulassa ja lapojen kohdalla on tiheäkarvainen harja. Eturaajojen takaosassa on runsaat hapsut, takaraajoissa on kintereeseen asti runsas karvoitus, häntä on tuuheakarvainen. VÄRI: a) wolfspitz/keeshond: harmahtava b) grosspitz: musta, ruskea ja valkoinen c) mittelspitz: musta, ruskea, valkoinen, oranssi, harmahtava ja muunvärinen d) kleinspitz: musta, ruskea, valkoinen, oranssi, harmahtava ja muunvärinen e) zwergspitz/pomeranian: musta, ruskea, valkoinen, oranssi, harmahtava ja muunvärinen Muunväriset: Muunvärisiksi kutsutaan kaikkia alla [yllä] mainitsemattomia muita värsävyjä, jotka ovat kermanvärinen, kerma-soopeli, oranssi-soopeli, musta punaruskein merkein (blabk and tan) ja kirjava. Kirjavilla tulee olla valkoinen pohjaväri. Mustien, ruskeiden, harmaiden tai oranssinväristen laikkujen tulee olla jakautuneina yli koko rungon. Musta: Aluskarvan tulee olla musta, myös ihon tulee olla tumma. Peitinkarva on kiiltävän musta ilman valkoisia tai muita värimerkkejä. Ruskea: Kauttaaltaan yksivärisen tummanruskea. Valkoinen: Puhtaan valkoinen, ilman kellertäviä sävyjä, joita usein esiintyy erityisesti korvien ympärillä. Oranssinvärinen: Kauttaaltaan yksivärinen, ei tumma eikä vaalea. Harmahtava (keeshond): Hopeanharmaan mustin karvankärjin. Kuono ja korvat ovat tummat; kummankin silmän ympärillä on selvä vinosti silmän ulkokulmasta korvan uloimpaan kiinnityskohtaan kulkeva ohut musta viiva, ns. silmälasit; lyhyet, mutta ilmeikkäät kulmakarvat saavat aikaan selvästi erottuvan rajauksen ja varjostuksen. Harja ja lapoja myötäilevät värimerkit ovat vaaleat. Raajat ovat hopeanharmaat ilman mustia merkkejä kyynärpään tai kintereen alapuolella, lukuun ottamatta vaaleampaa juovitusta varpaissa. Musta hännänpää. Hännän alapuoli ja housukarvat ovat vaalean hopeanharmaat. KOKO JA PAINO SÄKÄKORKEUS: a) wolfspitz/keeshond: 49 cm +-6 cm b) grosspitz: 46 cm +-4 cm c) mittelspitz: 34 cm +-4 cm d) kleinspitz: 26 cm +-3 cm e) zwergspitz/pomeranian: 20 cm +-2 cm PAINO: Joka kokoluokassa painon tulisi olla suhteessa kokoon. VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suhteutettuihin virheiden vakavuuteen. VAKAVAT VIRHEET: Rakennevirheet; liian litteä pää, selvä omenapää; lihanvärinen

SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 5 FCI:n numero: 97 Hyväksytty: FCI 25.1.2013 Kennelliitto 2.4.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANPYSTYKORVAT 1/5 (DEUTSCHE SPITZE) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N

Lisätiedot

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua

Shiba ja hokkaido. Rotumääritelmävertailua ja hokkaido Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Seurakoira Metsästys Linnut, pieneläimet Seurakoira Metsästys Yleisvaikutelma Pienikokoinen Tasapainoinen Hyväluustoinen Hyvät lihakset Voimakas Liikunta

Lisätiedot

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen

KORTHALSINGRIFFONI. Kuva Totti Turunen KORTHALSINGRIFFONI Kuva Totti Turunen Saksanseisojakerho ry 2013. Laatinut Raija Tammelin SKL rotumääritelmä 107a. Koshyk C. Pointing Dogs, Volume one, The Continentals. Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben

Lisätiedot

MITTELSPITZ KLEINSPITZ POMERANIAN

MITTELSPITZ KLEINSPITZ POMERANIAN MITTELSPITZ KLEINSPITZ POMERANIAN KLEINSPITZ ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE Lyhyt historiaosuus: Saksanpystykorvat ovat kehittyneet kivikautisesta suokoirasta (Canis familiaris palustris Rüthimeyer) ja myöhemmin

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: REKISTERINUMERO: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: VANHEMMAT: KASVATTAJA: TUNNISTUSMERKINTÄ: SUKUPUOLI: UROS UROKSELLA

Lisätiedot

Saksanpystykorvien värit

Saksanpystykorvien värit Saksanpystykorvien värit Ruskea: Kauttaaltaan yksivärinen tummanruskea. Ruskeilla esiintyy joskus harmaata karvaa housuissa, hännässä, silmien ympärillä tai lapojen seudulla. Tämä katsotaan virheeksi tai

Lisätiedot

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua

Akita vrt. Amerikanakita. rotumääritelmävertailua vrt. rotumääritelmävertailua Historia Rotujen historia on sama noin 1950-luvulle saakka. Alkuperäinen metsästyskoiratyyppi oli 1900-luvulle tultaessa pitkälti kadonnut rotuun risteytettyjen länsimaisten

Lisätiedot

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua

Kainkoira, kishu ja shikoku. Rotumääritelmävertailua , kishu ja shikoku Rotumääritelmävertailua Käyttötarkoitus Metsästys Seurakoira Villisika ja peura Villisika ja peura Suurriista,esim.villisika Yleisvaikutelma Keskikokoinen Tasapainoinen Vankarakenteinen

Lisätiedot

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa

HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 190 Hyväksytty: FCI 12.1.1998 SKL-FKK 13.5.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HOVAWART 1/5 (HOVAWART) Alkuperämaa: Saksa KÄYTTÖTARKOITUS: Käyttökoira. FCI:N LUOKITUS:

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER

ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER ISOMÜNSTERINSEISOJA GROSSER MÜNSTERLÄNDER Alkuperämaa Saksa FCI:n numero: 118b, luokitus: ryhmä 7 kanakoirat Käyttötarkoitus: monipuolinen ja monikäyttöinen metsästyskoira Käyttökoetulos vaaditaan laatineet

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski

Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, owczarek podhalanski Erikoiskoulutus maremmanoabruzzese, slovakiancuvac ja owczarek podhalanski Elena Ruskovaara Rotujen yhteinen tausta Huomioi käyttötarkoitus ja historia Laumanvartijarotujen lähestyminen; minkälainen on

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html

Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE. http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Rotuesittely FCI No. 234 XOLOITZCUINTLE http://www.kepeataival.fi/kauppa/koirienmakuupussi-fast-by-dg.html Alkuperäismaa: Meksiko Uusimman rotumääritelmän julkaisupäivä: 28.01.2014 (ei vielä suomennettu)

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Katariina ja Jarno Nummela KOIRAN NIMI Naavan Senna FI28276/09 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT

Lisätiedot

ROTUMÄÄRITELMÄ- SAKSANPYSTYKORVAT (DEUTSCHER SPITZ) KLEINSPITZ ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA

ROTUMÄÄRITELMÄ- SAKSANPYSTYKORVAT (DEUTSCHER SPITZ) KLEINSPITZ ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA ROTUMÄÄRITELMÄ- SAKSANPYSTYKORVAT (DEUTSCHER SPITZ) KLEINSPITZ ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA LYHYT HISTORIAOSUUS Saksanpystykorvat ovat kehittyneet kivikautisesta suokoirasta (Canis familiaris palustris ruthimeyer)

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Susanna Pulkkinen KOIRAN NIMI Loistawan Bruce PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira

ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira ALASKANMALAMUUTTI (ALASKAN MALAMUTE) Alkuperämaa: Yhdysvallat (hyväksytty FCI 14.8.96, käännös SKL-FKK 3.12.97) KÄYTTÖTARKOITUS: - Rekikoira YLEISVAIKUTELMA: - Alaskanmalamuutti, eräs vanhimmista arktisista

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Antero Hämäläinen KOIRAN NIMI Nemo PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar

SVKL:n erikoiskoulutus Unkarinvinttikoira. Magyar agar SVKL:n erikoiskoulutus 25.2.2017 Unkarinvinttikoira Magyar agar Unkarinvinttikoira, FCI 240 Alkuperämaa Unkari KÄYTTÖTARKOITUS: Metsästävä ja kiinniottava koira, joka metsästää näkönsä avulla. Myös hajuaisti

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Riikka Eskelinen KOIRAN NIMI Big Bugbear's Alvin PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esko Lääperi KOIRAN NIMI Marekon Tytti FI38149/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esa Romppanen KOIRAN NIMI Cassu FI24299/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

TUOMARIKOULUTUS- MATERIAALI

TUOMARIKOULUTUS- MATERIAALI TUOMARIKOULUTUS- MATERIAALI 2013 Suomen Keeshond ry SISÄLLYSLUETTELO KEESHONDISTA LYHYESTI... 3 Käyttötarkoitus... 3 Historia... 3 KEESHONDIN ROTUMÄÄRITELMÄ... 4 ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE... 6 ALKUSANAT...

Lisätiedot

Pomeranian. Rotumääritelmä ja tulkintaohje Jussi Liimatainen ja Esa Ruotsalainen

Pomeranian. Rotumääritelmä ja tulkintaohje Jussi Liimatainen ja Esa Ruotsalainen Pomeranian Rotumääritelmä ja tulkintaohje Jussi Liimatainen ja Esa Ruotsalainen Lyhyt historiaosuus: Saksanpystykorvat ovat kehittyneet kivikautisesta suokoirasta (Canis familiaris palustris Rüthimeyer)

Lisätiedot

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia

AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Ryhmä: 3 FCI:n numero: 7 Hyväksytty: FCI 22.11.2012 Kennelliitto 11.12.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AIREDALENTERRIERI 1/4 (AIREDALE TERRIER) Alkuperämaa: Iso-Britannia Pohjoismainen

Lisätiedot

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko

CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Ryhmä: 9 FCI:n numero: 218 Hyväksytty: FCI 15.9.2010 Kennelliitto 1.12.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CHIHUAHUA 1/5 (CHIHUAHUEÑO) Alkuperämaa: Meksiko Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Pasi Hälinen KOIRAN NIMI Johka FI35983/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Kimmo Pljo KOIRAN NIMI Nirppu PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi

VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Ryhmä: 1 FCI:n numero: 347 Hyväksytty: FCI 12.8.2011 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VALKOINENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER BLANC SUISSE) Alkuperämaa: Sveitsi Pohjoismainen

Lisätiedot

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES

RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES RANSKANSEISOJAT TYPE GASGOGNE JA TYPE PYRENEES Kuva Craig Koshyk Saksanseisojakerho ry 2013 Laaatinut Raija Tammelin FCI:n numero: 133 Hyväksytty: FCI 7.8.1998 SKL-FKK 29.8.2006 Suomen Kennelliitto- Finska

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Marko Herraniemi KOIRAN NIMI Kaikenriistan Luja PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI

SVKL:n erikoiskoulutus SLOUGHI SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 SLOUGHI Sloughi, FCI 188 Alkuperämaa Marokko KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. LYHYT HISTORIAOSUUS: Slougheja on ollut Pohjois- Afrikassa jo vuosisatojen

Lisätiedot

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti

IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Ryhmä: 3 FCI:n numero: 139 Hyväksytty: FCI 2.4.2001 SKL-FKK 8.6.2002 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry IRLANNINTERRIERI 1/5 (IRISH TERRIER) Alkuperämaa: Irlanti Pohjoismainen Kennelunioni Dansk

Lisätiedot

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 9 FCI:n numero: 352 Hyväksytty 12.6.2006 SKL-FKK 24.10.2007 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNTOY 1/5 (RUSSKIY TOY) Alkuperämaa: Venäjä Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia

MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia Ryhmä: 6 FCI:n numero: 361 Hyväksytty: FCI 12.10.2018 Kennelliitto 12.2.2019 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry MAREMMANAJOKOIRA 1/5 (SEGUGIO MAREMMANO) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Turku 10.9.2016 Tarkastajat: Maija Lehtonnen KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Huisin Grand Legend REKISTERINUMERO: FI14804/15 TUONTIKOIRA/TUONTIMAA: SYNTYMÄAIKA: 29.12.2014

Lisätiedot

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 186 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry APINAPINSERI 1/5 (AFFENPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Foula's secret Who REKISTERINUMERO: FI16726/12 TUNNISTUSMERKINTÄ: 2E+14 TUONTIKOIRA/TUONTIMAA:

Lisätiedot

ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA

ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA Piirrokset (C) Seija Kaarlela ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTA YLEISVAIKUTELMA Tiibetinterrieri on ääriviivoiltaan neliömäinen. Kriteerit neliömäisyyden mittaamiseksi: 1. Säkäkorkeus ja pituus lapakulman kärjestä

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Turku 10.9.2016 Tarkastajat: Maija Lehtonen KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Marvillan Elizeija REKISTERINUMERO: FI54161/13 TUNNISTUSMERKINTÄ: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA:

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Turku 10.9.2016 Tarkastajat: Maija Lehtonen KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Mutkis Jare Räppääjä REKISTERINUMERO: FI38961/13 TUNNISTUSMERKINTÄ: TUONTIKOIRA/TUONTIMAA:

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Tulimaan Valo Rekisterinumero FI33062/12 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 22.4.2012 ika 25.7.2015 N

Lisätiedot

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 183 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KÄÄPIÖSNAUTSERI 1/6 (ZWERGSCHNAUZER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti

ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti Ryhmä: 5 FCI:n numero: 289 Hyväksytty: FCI 3.7.2018 Kennelliitto 23.10.2018 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry ISLANNINLAMMASKOIRA 1/5 (ISLENSKUR FJÁRHUNDUR) Alkuperämaa: Islanti Pohjoismainen

Lisätiedot

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska

COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 9 FCI:n numero: 283 Hyväksytty: FCI 25.11.1999 SKL-FKK 5.4.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry COTON DE TULEAR 1/5 (COTON DE TULEAR) Alkuperämaa: Madagaskar Vastuumaa: Ranska KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska

AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso. Vastuumaa: Ranska Ryhmä: 10 FCI:n numero: 307 Hyväksytty: FCI 17.4.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AZAWAKH 1/4 (AZAWAKH) Alkuperämaa: Malin ja Nigerin pohjoisosat, Azawakhin laakso.

Lisätiedot

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON

KARAATIN SÄKENÖIVA SHANNON JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska

GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 6 FCI:n numero: 66 Hyväksytty: FCI 5.5.2003 Kennelliitto 3.12.2013 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE 1/5 (GRIFFON FAUVE DE BRETAGNE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje

RUOTSINLAPINKOIRA. - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje RUOTSINLAPINKOIRA - rotumääritelmä - rotumääritelmän tulkintaohje 1 RUOTSINLAPINKOIRA (Svensk Lapphund) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä 5 FCI:n numero 135 Hyväksytty: FCI 22.9.2000 SKL-FKK 20.10.2001 KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa

SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 3 FCI:n numero: 103 Hyväksytty: FCI 26.5.2015 Kennelliitto 25.8.2015 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI 1/5 (DEUTSCHER JAGDTERRIER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska

RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska Ryhmä: 7 FCI:n numero: 175 Hyväksytty: FCI 23.1.2009 Kennelliitto 30.6.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry RANSKANSPANIELI 1/5 (EPAGNEUL FRANCAIS) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia

CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Ryhmä: 5 FCI:n numero: 199 Hyväksytty: FCI 3.11.1999 SKL-FKK 23.2.2001 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CIRNECO DELL ETNA 1/6 (CIRNECO DELL ETNA) Alkuperämaa: Italia Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

HUISIN MY MELODY JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE. Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen KOIRAN TIEDOT

HUISIN MY MELODY JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE. Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen KOIRAN TIEDOT JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH

SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH SVKL:n erikoiskoulutus 28.2.2015 AZAWAKH Azawakh, FCI 307 Alkuperämaa Mali KÄYTTÖTARKOITUS: Näkönsä avulla metsästävä koira. Paimentolaiset arvostivat yhtä lailla sen kauneutta kuin kumppanuutta. LYHYT

Lisätiedot

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa

HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 7 FCI:n numero: 232 Hyväksytty: FCI 13.3.2008 Kennelliitto 16.2.2016 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry HARJASKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH STICHELHAAR) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin tasavalta.

TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin tasavalta. Ryhmä: 7 FCI:n numero: 245 Hyväksytty: FCI 7.8.1998 Kennelliitto 8.5.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry TSEKINSEISOJA 1/5 (CESKÝ FOUSEK) Alkuperämaa: Entinen Tšekkoslovakia, nykyinen Tšekin

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS - ULKOMUOTO RET JLOSTUSKTSELMUS 1(8) Paikka Hämeenlinna rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Laulava Laika Rekisterinumero FI46299/10 Sukupuoli U Tunnistusmerkintä tarkastettu Syntymäaika 15.7.2010 ika

Lisätiedot

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi

LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Ryhmä: 5 FCI:n numero: 14 Hyväksytty: FCI 27.5.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry LÄNSIGÖÖTANMAANPYSTYKORVA 1/5 (VÄSTGÖTASPETS) Alkuperämaa: Ruotsi Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari

PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Ryhmä:1 FCI:n numero:55 Hyväksytty: FCI 6.12.2013 Kennelliitto 4.2.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PULI 1/5 (PULI) Alkuperämaa: Unkari Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag

Lisätiedot

BARBET JALOSTUSKATSELMUS

BARBET JALOSTUSKATSELMUS RET JLOSTUSKTSELMUS - ULKOMUOTO Gloria G de la Serve de la hapelle d'lexadre Lori 25.7.2015 1(8) Paikka Hämeenlinna ika 25.7.2015 rvioija Markku Santamäki Koiran nimi Gloria G de la Serve de la hapelle

Lisätiedot

JEONAN QUITE A SHOW JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE. Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen KOIRAN TIEDOT

JEONAN QUITE A SHOW JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE. Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen KOIRAN TIEDOT JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat

AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 167 Hyväksytty: FCI 22.1.1999 Kennelliitto 24.3.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry AMERIKANCOCKERSPANIELI 1/5 (AMERICAN COCKER SPANIEL) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

SAMOJEDINKOIRA 1/4 (SAMOIEDSKAÏA SABAKA) Alkuperämaa: Pohjois-Venäjä ja Siperia Vastuumaa: Pohjoismaat / PKU

SAMOJEDINKOIRA 1/4 (SAMOIEDSKAÏA SABAKA) Alkuperämaa: Pohjois-Venäjä ja Siperia Vastuumaa: Pohjoismaat / PKU Ryhmä: 5 FCI:n numero: 212 Hyväksytty: FCI 17.11.1997 SKL-FKK 4.2.1998 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry SAMOJEDINKOIRA 1/4 (SAMOIEDSKAÏA SABAKA) Alkuperämaa: Pohjois-Venäjä ja Siperia Vastuumaa:

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Oulu 16.9.2012 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Nenitan Arctic Royal REKISTERINUMERO:

Lisätiedot

TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia

TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 355 Hyväksytty: FCI 23.11.2017 Kennelliitto 5.6.2018 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry TORNJAK 1/5 (TORNJAK) Alkuperämaa: Bosnia-Hertsegovina ja Kroatia Pohjoismainen

Lisätiedot

PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa

PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 7 FCI:n numero: 117 Hyväksytty: FCI 17.9.2014 Kennelliitto 28.10.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PITKÄKARVAINEN SAKSANSEISOJA 1/5 (DEUTSCH LANGHAAR) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen

Lisätiedot

TRU LEE A GRANDGABLES BOY

TRU LEE A GRANDGABLES BOY JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

CHESAPEAKELAHDENNOUTAJA 1/5 (CHESAPEAKE BAY RETRIEVER) Alkuperämaa: USA

CHESAPEAKELAHDENNOUTAJA 1/5 (CHESAPEAKE BAY RETRIEVER) Alkuperämaa: USA Ryhmä: 8 FCI:n numero: 263 Hyväksytty: FCI 14.2.1995 SKL-FKK 30.9.1996 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CHESAPEAKELAHDENNOUTAJA 1/5 (CHESAPEAKE BAY RETRIEVER) Alkuperämaa: USA KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Erkki ja Jaana Taipale KOIRAN NIMI Golden Heroes Forest Spirit FI56402/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014

Lisätiedot

PILVIMARJAN CONSTANTIJN

PILVIMARJAN CONSTANTIJN JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia

FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia Ryhmä: 2 FCI:n numero: 225 Hyväksytty: FCI 12.1.1993 SKL-FKK 10.8.1993 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry FILA BRASILEIRO 1/4 (FILA BRASILEIRO) Alkuperämaa: Brasilia KÄYTTÖTARKOITUS: Vahtikoira

Lisätiedot

CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia Vastuumaa: Slovakia

CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia Vastuumaa: Slovakia Ryhmä: 1 FCI:n numero: 332 Hyväksytty: FCI 3.9.1999 SKL-FKK 29.1.2000 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CESKOSLOVENSKY VLCIAK 1/5 (CESKOSLOVENSKÝ VLCIÀK) Alkuperämaa: Entinen Tsekkoslovakia

Lisätiedot

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat

BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat Ryhmä: 9 FCI:n numero: 140 Hyväksytty: FCI 24.6.2014 Kennelliitto 2.9.2014 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry BOSTONINTERRIERI 1/5 (BOSTON TERRIER) Alkuperämaa: Yhdysvallat KÄYTTÖTARKOITUS: FCI:N

Lisätiedot

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011. Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta. Kääpiöpinseri

Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011. Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta. Kääpiöpinseri Suomen Kääpiöpinserit ry tuomarikoulutusmateriaali 2011 Tekijä: Suomen Kääpiöpinserit ry jalostustoimikunta Kääpiöpinseri KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. LUOKITUS: Kuuluu FCI:n ryhmään 2 (Pinserit, snautserit,

Lisätiedot

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder

Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder UROSKAVALKADI Suomen Keeshond ry Aika: 31.8.2014 Paikka: Renko, Hämeenlinna Arvioija: Pia Vatanen, kennel Ikurin Kuvat: Silja Beierschoder CINEREUS RINTIN MOON SHADOWS, "Ezio" Rek. nro FI10311/13 Synt.

Lisätiedot

COPYSTYLE CREME CARAMEL

COPYSTYLE CREME CARAMEL JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 21.4.2013 Kiljava Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari, Katriina Kauhaniemi, Eeva-Riitta Alanen

Lisätiedot

CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta

CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta Ryhmä: 3 FCI:n numero: 246 Hyväksytty: FCI 11.3.1997 SKL-FKK 19.5.1998 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry CESKYTERRIERI 1/5 (CESKÝ TERRIER) Alkuperämaa: Tsekin tasavalta KÄYTTÖTARKOITUS: Alkuperäinen

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(Sihteeri) Amor'jade Born To Be Nice REKISTERINUMERO:

Lisätiedot

VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 2 FCI:n numero: 327 Hyväksytty: FCI 10.1.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄJÄNMUSTATERRIERI 1/5 (RUSSKIY TCHIORNY TERRIER) Alkuperämaa: Venäjä KÄYTTÖTARKOITUS:

Lisätiedot

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä Ryhmä: 5 FCI:n numero: 304 Hyväksytty: FCI 2.3.2011 Kennelliitto 20.3.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry VENÄLÄIS-EUROOPPALAINEN LAIKA 1/6 (RUSSKO-EVROPEÏSKAÏA LAÏKA) Alkuperämaa: Venäjä

Lisätiedot

Skotlanninhirvikoira

Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoira Skotlanninhirvikoiran rotumääritelmä (Huom! Materiaalin kuvat ovat tarkoitettu keskustelun pohjaksi, eli mitä erinomaista ja myös mitä korjattavaa kuvista löytyy.) Rotumääritelmä hyväksytty

Lisätiedot

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat

KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Ryhmä: 8 FCI:n numero: 314 Hyväksytty: FCI 19.01.2011 Kennelliitto 10.1.2012 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KOOIKERHONDJE 1/5 (NEDERLANDSE KOOIKERHONDJE) Alkuperämaa: Alankomaat Pohjoismainen

Lisätiedot

KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa

KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Ryhmä: 2 FCI:n numero: 185 Hyväksytty: FCI 18.4.2007 Kennelliitto 27.11.2008 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KÄÄPIÖPINSERI 1/5 (ZWERGPINSCHER) Alkuperämaa: Saksa Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE x PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Susadan Yaper REKISTERINUMERO:

Lisätiedot

KANGALINKOIRA 1/4 (KANGAL ÇÖBAN KÖPEĞI) Alkuperämaa: Turkki

KANGALINKOIRA 1/4 (KANGAL ÇÖBAN KÖPEĞI) Alkuperämaa: Turkki Ryhmä: 2 FCI:n numero: 331 Hyväksytty: FCI 25.6.2018 Kennelliitto 21.8.2018 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry KANGALINKOIRA 1/4 (KANGAL ÇÖBAN KÖPEĞI) Alkuperämaa: Turkki Pohjoismainen Kennelunioni

Lisätiedot

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto

Ryhmä: 1. FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI Kennelliitto Ryhmä: 1 FCI:n numero: 176 Hyväksytty: FCI 23.1.2009 Kennelliitto 18.2.2010 Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PICARDIENPAIMENKOIRA 1/5 (BERGER DE PICARDIE) Alkuperämaa: Ranska Pohjoismainen

Lisätiedot

2 Pinseri- ja snautserityyppiset,

2 Pinseri- ja snautserityyppiset, Ryhmä: FCI:n 2 ryhmä 2 Pinseri- ja snautserityyppiset, FCI:n numero: 355 Hyväksytty: molossityyppiset FCI 16.5.2007 sekä Kennelliitto sveitsinpaimenkoirat 4.2.2014 (alaryhmä 2) Suomen Kennelliitto- Finska

Lisätiedot

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen

Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Jalostustarkastus Pakaalla 25.9.2004 Tuomareina Maija Mäkinen ja Harri Lehkonen Melukylän Guru Kultamurun jälkeläiset: Tarkastettavan oli kaikkiaan 11 uroksen jälkeläistä neljästä eri yhdistelmästä. Ryhmä:

Lisätiedot