Life science ala Suomessa ja Tekesin rooli rahoituksessa

Transkriptio

1 Life science ala Suomessa ja Tekesin rooli rahoituksessa Bio-Inno -projektin loppuseminaari Minna Hendolin

2 Sisältö 1. Globaalit arvoverkot ja trendit 2. Life science ala Suomessa 3. Tekesin rahoitus ja toimenpiteet life science sektorilla

3

4

5 Terveyden ja hyvinvoinnin globaalit trendit 1/3 Terveydenhuoltojärjestelmän reformi Demokratia Kustannussäästöt ja toiminnan tehostaminen Väestön ikääntyminen Elintason nousu, elämäntapojen muutokset Kansantaloudellisesti merkittävät pitkäaikaissairaudet yleistyvät nopeasti Painonhallinta Aivojen rappeumasairaudet

6 Terveyden ja hyvinvoinnin globaalit trendit 2/3 Yksilöllisyyden korostuminen Superkuluttuja Personoitu lääkehoito (personalised medicine), ravitsemus Diagnostiika ja uudet hoidot Tutkimus- ja kehityskustannusten nousu ja samanaikainen tuotekehitysprosessien nopeusvaatimus sekä hinnanalennuspaineet

7 Terveyden ja hyvinvoinnin globaalit trendit 3/3 Säännelty toimintaympäristö, maakohtaiset terveydenhuoltopolitiikat, etiikka ja kannusteet Regulaatio (FDA, EMEA, Japani ) suuntaa tuotteita tehokkaampien ja yksilöllisten hoitokonseptien suuntaan Kestäväkehitys, ympäristövastuu jne. Kansainvälisen toimintaympäristön muutos Kilpailukyky edellyttää kansainvälisen tason huippuosaamista, erilaisten osaamisten innovatiivista yhdistämistä ja tavoitteellista yhteistyötä T&K&I globaaleissa arvoverkostoissa Innovatiiviset liiketoimintamallit

8 Bioalan määritelmä? DM

9

10 Bioala Suomessa Panostus alan kehittymiseen alkoi1980-luvun puolivälissä Molekyylibiologia yliopisto-opetukseen Tekesin ensimmäinen bioteknologian ohjelma käynnistyi Biokeskukset perustettiin; Helsinki, Turku, Oulu, Kuopio ja Tampere Suomen Akatemian tutkimusohjelmat Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Yritystoiminta vauhtiin 1990-luvulla Painopiste terveyssovelluksissa; lääkekehitys, diagnostiikka, biomateriaalit, non-kliininen ja kliininen tutkimus Teollinen bioteknologia; entsyymit, prosessi osaaminen Yritysmäärä

11 Life science Toimijat tutkivat, kehittävät ja kaupallistavat tuotteita ja/tai palveluja terveyden ja hyvinvoinnin sektorilla. Suomessa toimii noin 200 alan yritystä joko edustajiensa tai oman toimipisteen kautta Lääketeollisuus Diagnostiikkateollisuus Terveydenhuollon biomateriaalit Bio/lääketeollisuuden palveluyritykset Biotekniset tuotteet Ala työllistää yhteensä henkilöä Tutkimus- ja kehitysmenot runsaat 10 % liikevaihdosta

12 Life science -alan haasteet Suomessa Yrityskentän rakenne Veturiyritysten määrä vähäinen Yrityskoko pieni; uskottavuus ja resurssit kasvuun Liiketoimintaosaaminen Pk-yritykset tutkijalähtöisiä ja vetoisia Konkariyrittäjiä vähän Uusi sukupolvi jo kasvanut Yritysesikuvia vähän Kehittyvä toimiala uudet liiketoimintamallit positiivista Rahoitus Yksityisen pääoman puute Suomessa Rahoitus riittämätöntä ja sirpaleista

13 Life science -alan vahvuudet Suomessa Korkeatasoinen koulutus ja tutkimus Osaavaa työvoimaa Tutkimus- ja yritysmaailman tiivis yhteistyö Vakaa ja toimiva infrastruktuuri T&K&I toimintaa tukevat rakenteet, verkostot ja ilmapiiri

14 Life science yritysten liikevaihdon ja viennin kehittyminen

15 Liikevaihdon kehittyminen

16 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun ja toteutuksen asiantuntija. Kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat Rahoittaa tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimintaa vuosittainen rahoitus noin 600 miljoonaa euroa Luo verkostoja pienet yritykset suuret yritykset teollisuus tutkimus julkinen yksityinen alueellinen kansallinen globaali

17 Miten Tekes toimii? Tekesin yritysrahoituksesta yli puolet suuntautuu pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoimintaan. Auttaa muuttamaan idean liiketoiminnaksi luotettava keskustelukumppani liikeidean ja kehitystyön suunnittelussa Verkottaa osaajat yrityksissä ja tutkimusmaailmassa laajat kotimaiset ja kansainväliset verkostot Tekesin ohjelmat ja strategisen huippuosaamisen keskittymät Osallistuu kehitystyön riskeihin rahoittaa osan projektin kustannuksista osuus riippuu projektin markkinaläheisyydestä, haastavuudesta ja yrityksen rahoitustilanteesta käsittelee projektit luottamuksellisesti

18 Tekesin rahoitus painottuu pienten yritysten innovaatiotoimintaan Tekesin rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista % 80% Tekesin yrityksille suunnatusta rahoituksesta kohdistuu alle 500 työntekijän yrityksille Tekesin yrityksille suunnatusta rahoituksesta noin 100 milj. euroa (30%) suunnattiin nuoriin yrityksiin Yrityksen henkilömäärä Tekesin rahoitus kattaa yli kolmasosan alle 50 hengen yritysten tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan menoista, mutta vain alle kaksi prosenttia yli 500 hengen yritysten tutkimusmenoista. Lähteet: Tilastokeskus ja Tekes

19 Millaisia projekteja Tekes rahoittaa? Pääkriteereinä haasteellisuus ja tuottavuus Tekes rahoittaa tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintaosaamisen, palvelumallien, organisaatiorakenteiden ja työelämän kehittämistä projektien tulee luoda uutta osaamista ja innovaatioita rahoituksella tulee olla olennainen vaikutus projektiin tavoiteltavien tulosten tulee olla merkittäviä Tekes valitsee rahoitettaviksi projektit, jotka tuottavat pitkällä aikavälillä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle suurimman hyödyn. Tekes ei vaadi itselleen omistus- tai immateriaalioikeuksia.

20 Tekesin rahoitusvaihtoehdot Yritysten tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminta pienten ja keskisuurten yritysten projektirahoitus suurten yritysten projektirahoitus Innovaatiotoiminnan erityisrahoitus nuorten innovatiivisten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus innovaatiotoimintaa tukevien asiantuntijapalvelujen hankinta Julkisen tutkimuksen rahoitus yksittäiset tutkimusprojektit Tekesin ohjelmien projektit kansainväliset projektit ja niiden valmistelu Rahoitusvaihtoehtoja ovat avustus, laina tai niiden yhdistelmä.

21 Tekesin rahoituspäätökset 2009 Yhteensä 579 miljoonaa euroa projektiin Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja julkisille organisaatioille 246 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 236 milj. euroa Lainat yritysten tutkimusja innovaatiotoimintaan 97 milj. euroa Luvut sisältävät 12 miljoonaa euroa työelämän kehittämisrahoitusta Tykesohjelmasta ja 22 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta.

22 Tekesin rahoituksen jakauma muuttuu Tekesin myöntövaltuuksien kohdistuminen Miljoonaa euroa Vapaa Instrumenttivalinnat Sisällölliset valinnat 200 Ohjelmat 100 Keskittymät

23 Tekesin ohjelmat Ohjelmien kautta kanavoituu lähes puolet Tekesin myöntämästä rahoituksesta. Rahoitus- ja asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuudelle tärkeisiin kohteisiin rahoitusta kunkin ohjelman tavoitteiden mukaisille tutkimus- ja kehitysprojekteille ohjelmapalvelut edistävät osallistujien verkottumista, kansainvälistymistä, liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja tutkimustulosten siirtoa pk-yrityksiin yhteisö, jossa kilpailijat voivat kohdata toisensa kumppaneina

24 Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes auttaa keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä valvoo toiminnan laatua rahoittaa keskittymien tutkimusohjelmia ja hankkeita osallistuu keskittymä kokonaisuuden koordinointiin ja keskittymien välisen yhteistyön kehittämiseen

25 Keskittymät laajasti ohjelmakartalla Strategisen huippuosaamisen keskittymät 300 miljoonaa euroa vuodessa Tutkimusohjelmat Yritysryhmähankkeet Tekesin ohjelmat milj. euroa vuodessa Suomen Akatemian tutkimusohjelmat Osaamiskeskusohjelma noin 20 milj. euroa vuodessa Strateginen tutkimus Soveltava tutkimus Kokeellinen kehittämistoiminta

26 Yhteispeliä Tekesin ohjelmien kanssa Tekesin ohjelmat antavat tilaa kasvavalle keskittymätoiminnalle Tavoitteena on muodostaa keskittymien tutkimusohjelmista ja hankkeista sekä Tekesin ohjelmista ja muista toimenpiteistä koordinoitu kokonaisuus Tekesin ohjelmien lukumäärä pienenee ja ne kohdistuvat aiheisiin, jotka jäävät keskittymien ulkopuolelle Tekesin ohjelmat painottuvat pk-yritysten tarpeisiin

27 Strategisen huippuosaamisen keskittymät Valintoja tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi tutkimusyksiköiden ja tutkimustuloksia hyödyntävien yritysten tiiviistä yhteistyötä uusia ja nykyisiä rahoitus-, henkilö- ja muita resursseja kohdistetaan yritysten kannalta tärkeisiin kohteisiin Käynnistyneet keskittymät Metsäklusteri (Metsäklusteri Oy) Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut (TIVIT Oy) Energia ja ympäristö (CLEEN Oy) Metallituotteet ja koneenrakennus (FIMECC Oy) Rakennettu ympäristö (RYM Oy) Terveys ja hyvinvointi (SalWe Oy)

28 SalWe Oy terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä Yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykäs monitorointi Viisi työpakettia 13 yritystä ja 7 tutkimusorganisaatiota Kokonaisbudjetti 26,2 milj. Kokonaiskesto Mielen ja kehon elliksiirit Kolme työpakettia 12 yritystä ja 9 tutkimusorganisaatiota Kokonaisbudjetti 32,4 milj. Kokonaiskesto

29 Terveyden ja hyvinvoinnnin alaan liittyviä ohjelmia Innovaatiot sosaali ja terveyjärjestelmissä Pharma SymBio Toiminnalliset materiaalit Yksilön terveyden ja hyvinvoinnin älykäs seuranta SHOK Mielen ja kehon elliksiirit SHOK Copyright Copyright Tekes Tekes

30 Tekesin rahoituskriteerit ja toiminta bioalalla Hyväksytty Tekesin hallituksessa

31 Tekesin rahoituskriteerien tulkinta bioyritysten rahoituksessa Kesällä 2006 tarkistetut bioalan linjaukset Tekes jatkaa bioalan rahoitusta Tekes etsii uusia rahoituskohteita bioteknologian hyödyntämiseksi entistä laajemmilla sovellusalueilla Rahoituskohteiden valinnat tehdään lisääntyvässä määrin liiketoimintasuunnitelman realistisuuden perusteella Henkilöriski Rahoitusruski Markkinariski Rahoitetaan alkavia yrityksiä myös riskikkäimmillä segmenteillä Rahoitus vieraan pääomanehtoisella lainalla, mikä turvaa kansalliset edut paremmin kansainvälisissä yritysjärjestelyissä T&k-toimintaan keskittyneiden yritysten rahoituskriteerit Rahoitus pääsääntöisesti lainalla Lainojen perimättäjättöä koskeva erityisehto yritysten ansaintalogiikan vuoksi Tavoitteena on saada bioyritysten rahoitukseen sisältyvä riski paremmin hallintaan sekä parantaa Tekesin rahoituksen vaikuttavuutta

32 Tekes bioalan julkisen tutkimuksen rahoittajana Soveltavan tutkimuksen rahoitus: Ei sisällöllisiä rajauksia Yritykset mukana rahoituksessa Strategisen tutkimuksen rahoitus: Rahoitus kohdistetaan pääsääntöisesti painopistealueille: Systeemibiologia ja laskennalliset menetelmät Geeni- ja soluterapiat, kudoskorjaus Metsäbioteknologia Uudet bioteknologiaa hyödyntävät energiainnovaatiot, jotka liittyvät energian tuotantoon, käyttöön ja varastointiin

33 Life science -yritysten Tekes rahoitus

34 Tekes rahoitus asiakasryhmittäin

35 Tekes rahoitus yrityskoon mukaan

36 Strategian kokonaisuus Talouden ja teknologian haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnan haasteet ja mahdollisuudet Kulttuurista nousevat haasteet ja mahdollisuudet Ympäristön haasteet ja mahdollisuudet

37 Lisää ajankohtaista tietoa: