Sote- ja maakuntauudistus

Transkriptio

1 Sote- ja maakuntauudistus Uudenmaan Maakuntaparlamentti Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala

2 Tavoitteet Varautua maakunnan perustamiseen sekä Oulun kaupungin muuttuvaan rooliin, asemaan ja tehtäviin vuodesta 2020 alkaen. Tunnistaa keskeiset toimintatavat ja -mallit sekä muutostarpeet myös kuntalaisten näkökulmasta. Tukea kaupungin talouden tasapainottamista. Tehdä henkilöstöpoliittiset linjaukset ja päätökset. Tehdä tarvittavat organisaatiota ja päätöksentekoa koskevat muutokset. Muutosohjelma Oulu 2020 Muutosohjelma Oulu 2020 on suunnitelma, tarvittavat päätökset tehdään erikseen.

3 Henkilöstö Yli 4000 henkilöä siirtyy Oulun kaupungilta maakuntaan. Liikelaitokset ja yhtiöt Arvioitu vaikutukset liikelaitoksittain ja yhtiöittäin. Toimitilat Maakunnalle vuokrattavien toimitilojen tasearvo on 84 miljoonaa euroa (kaupungin tilojen kokonaistasearvo on 536,1 miljoonaa euroa). Maakunnalle vuokrattaisiin määräajaksi noin 15 %:a kaupungin omistamista tiloista. Vuokra-aika 3+1 vuotta, sen jälkeen maakunta päättää, mitä tiloja se tarvitsee. Irtain omaisuus Hyvinvointipalveluiden irtaimen käyttöomaisuuden arvo 4,74 miljoonaa euroa, omaisuus siirtyy korvauksetta maakunnalle. Palo- ja pelastustoimen sekä ensihoidon mukana siirtyvän irtaimen omaisuuden kirjanpitoarvo 5,1 miljoonaa. Talous Liikevaihto supistuu 1,3 miljardista noin 600 miljoonaan euroon. Lainat jäävät kuntaan ja tästä syystä suhteellinen velkaantuneisuus nousee 63 prosentista yli 130 prosentin. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset

4 Kuntien toimitilat ja niiden riski Kuntien käytössä Maakunnan käytössä?????? Kunnat hankkineet toimitilansa 1. omaan taseeseen, 2. vuokrattu ulkoiselta toimijalta tai kunnan omalta yhtiöltä, 3. myyty ja takaisinvuokrattu (sale & lease back) tai 4. hankittu elinkaarimallilla. Maakunnan SoTe-palvelut tarjotaan pääosin kuntien nykyisissä toimitiloissa Yksityiset toimijat hankkivat omat toimitilansa hyvissä ajoin Kuntien vuokraus-toiminta yhtiöitettävä Mitä tapahtuu toimitiloille, mikäli julkisesti tuotetut palvelut eivät menesty. Erikoistoimitiloille ei ole markkinoita!!! PeVL:n lausunnon huomioiminen jatkovalmistelussa: Tiedote : Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi jatkovalmistelun lähtökohdaksi, että määräaikaisen sääntelyn tarkoituksena ei ole taata korvausta kaikille kunnille. Taloudestaan huolehtineet ja toimitilat omaan taseeseen hankkineet kunnat ovat huonommassa asemassa, koska varmuus toimitilojen vuokrauksesta on vain siirtymäajalle! LOPPUTULOKSENA KUNNILLE EPÄREILU JA KUNTIEN KESKEN EPÄOIKEUDENMUKAINEN RATKAISU!

5 Kuntien hallinto ja tukipalvelut Kuntien tukipalveluiden volyymit puolittuvat onko jäljelle jäävä tarve riittävä kunnan omaan tuotantoon? tukipalveluiden skaalautuvuus alaspäin on heikkoa => vaikutus palvelutuotannon tehokkuuteen Kuntien hallinnon ja palveluiden keventäminen keskitetyssä hallinnossa (ja palveluissa) toimivien työntekijöiden osalta täyttyy harvoin 50 %:n osuus tehtävistä => ei velvoitetta ottaa maakuntaan alle 50 %:sia YHTEINEN TUOTANTO?

6 Kaupungin ja sairaanhoitopiirin toteuttamat yhteistyörakenteet Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin perustamat yhteiset palveluyhtiöt: Monetra Oy: talous- ja henkilöstö-hallinnon palvelut, yhteishankinnat, rekrytointi, tulkkipalvelut Yhteisyrityksissä osakkaina kuntia ja sairaanhoitopiiri Oulun Työterveys Oy: työterveyshuolto Oulun Tuotantokeittiö Oy: ateriatuotanto Oulun Pesulapalvelu Oy Yhteiset yhtiöt luovat pohjan kaupungin ja maakunnan yhteiselle palvelutuotannolle

7 Suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa räjähdysmäisesti! Case: Oulu 63 % => 133 %

8 Oulussa integroidut perustason sote-palvelut

9 Oman toiminnan (sis. ostopalvelut) menokasvu on ollut maltillista vuosina Erikoissairaanhoidon menokasvu on ollut edelleen voimakasta Asukaskohtaiset menot Muutos /asukas Muutos /asukas % /asukas ilman esh 1 966, ,64 3,74 0,2 /asukas esh 1 028, ,90 94,93 9,2 /asukas yht , ,54 98,67 3,3 Asukaskohtaiset menot ovat kasvaneet kolmessa vuodessa 3,3 %. Asukaskohtaiset menot ilman erikoissairaanhoitoa ovat pysyneet lähes ennallaan vuodesta 2013 vuoteen Erikoissairaanhoidon menokehitys on ollut edelleen voimakasta; asukaskohtaiset menot ovat kasvaneet keskimäärin 9 % vuodesta 2013 vuoteen Menoja on oikaistu siten, että PPSHP:n toiminnaksi siirtyneet toiminnat on lisätty esh:n menoiksi vuodesta 2013 alkaen.

10 Erikoissairaanhoidon menojen kasvu TP TP 2016, ennuste 2017 ja TAES 2018 Erikoissairaanhoidon menot Vuonna 2017 kasvaa 3,1 % TA2018: kasvua 0,8 % TA ja TP *) 2014 TA ja TP *) 2015 TA ja TP *) 2016 TA ja TP 2017 TA ja ennuste TAES 2018 Alkuperäinen TA Tilinpäätös Ennen Palvelumallia kasvu keskim. 5,5 %/v. Palvelumallin aikana kasvu keskim. 4,2 %/v. Vuonna 2017 arvio 3,1 % TAES2018: kasvua 0,8 %

11 Oulu on 6. halvin tarvevakioiduissa kustannuksissa suurten ja keskisuurten kuntien vertailussa (v. 2015: 8. halvin)

12 Päällekkäisyyksien purkaminen Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyössä Ennen v Laboratoriopalvelut PPSHP Nordlab Reumalääkäri V Apuvälinepalvelut ja radiologia V Lääkehuolto Silmätautien erikoislääkäritoiminta Aikuispsykiatrian laitoshoito V Ihotautien erikoislääkäritoiminta Kehitysvammaisten laitoshoitoa asumispalveluiksi V Gastroenterologinen toiminta V Kardiologia ja sisätautivastaanotto Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäritoiminta Lääkintälaitehuolto V Suun terveydenhuollon välinehuolto Suunnitteilla Lasten- ja nuorisopsykiatrian avopalvelut Aikuispsykiatrian avopalvelut Oulun kaupungilla vielä omana esh:na Geriatrian avopalvelut Lastenlääkäreitä Fysiatri / lääkinnällinen kuntoutus Gynekologeja ad OYS lasten ja naisten sairaala

13 Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyö Monetra Oy Sairaala- ja välinehuoltopalvelut Oulun Tuotantokeittiö Oy Oulun Työterveys Oy

14 Pohjois-Pohjanmaan maakunnan rakentuminen Sote-organisaatiota 7 Ympäristö-thuollon yt-aluetta 7 Lomituspalvelualuetta 7 Maaseutuhallintoa 2 Pelastuslaitosta Pohjois-Pohjanmaan maakunta 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto 1 TE-palvelut 1 Ely-keskus 1 Aluehallintovirasto LUOVA

15 Pohjois-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen järjestäytyminen kevät 2016-syksy 2017 Ohjausryhmä Johtoryhmä Maakunta -uudistus PoPSTerhanke SOTE Poliittinen ohjausryhmä Johtoryhmä Työryhmät Maakuntastrategia, maakuntakaava, alueidenkäyttö ja liikennejärjestelmätyö Elinkeino ja työllisyys sekä aluekehittäminen ja rahoitus Pelastustoimi ja varautuminen Maaseutupalvelut, ympäristöterveydenhuolto, luonnonvarat ja vesistöt sekä lomituspalvelut Viestintä Tukipalvelut Henkilöstö ICT Talous, omaisuus, vastuut ja velat Hallinto Toimitilat ja kiinteistöt Hankinnat Sote-ryhmä Lääkehuolto Välinehuolto Tilat, laitteet ja laitehuolto Kuvantaminen ja laboratorio Logistiikka ja tavarahankinta Työryhmät Lapset ja perheet Nuoret aikuiset ja työikäiset Ikäihmiset Välittömän avun tarve Avohoito ja vastaanotto Sairaala- ja vuodeosastohoito Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut

16 Yhdistetty maku-sote-valmistelu syksy Laaja seurantaryhmä (60 70 jäsentä) Vapaaehtoinen poliittinen seurantaryhmä (12 jäsentä) Johtoryhmä = tuleva VATE (13+13 virkamiestä) Muutosjohtaja, vastuuvalmistelijat, muut valmistelijat (XX...) Epävirallinen yhteistoimintaelin (9 työnantajan + 9 henkilöstön edustajaa) Muutosjohtaja Marjukka Manninen Sote-vastuuvalmistelija Sirkku Pikkujämsä

17 POPSTER loppuraportti

18 Maakuntavalmistelun tiekartta syksy Konsernirakenne konsernijohto ja palvelut, liikelaitokset, yhtiöt jne. Konsernin johtamis- ja ohjausjärjestelmä konsernin sisäinen johtamis- ja ohjausjärjestelmä poliittinen / luottamuselin -ohjausjärjestelmä Maakuntastrategian ja palvelustrategiakokonaisuuden valmistelu monituottajuus / valinnanvapaus osana Monialaisen maakunnan strategisen järjestämistoiminnon suunnittelu tuottajien ohjausjärjestelmät sisältäen lisäksi mm. valvonnan, strategisen hankinnan Monialaisen maakunnan palveluverkon ja saavutettavuuden yleiset periaatteet monikanavaisuus, fyysinen palveluverkko Vuoropuhelun ja kumppanuuksien rakenteet strateginen yhteistyö mm. kunnat, järjestöt Monialainen maakunnan substanssi- ja tukitoimintojen yhteensovittaminen ja integraation varmistaminen palvelut, varautuminen ja erityistilanteet Ylimaakunnallisten tehtävien linjaukset

19 Missä onnistuttu? Mitä haasteita? PITKÄLLÄ OLLAAN Eri toimijoiden ja päättäjien sitoutuminen valmisteluun Järjestämisen toiminnot Tietojohtaminen Toimintojen ja palveluiden sisällöt Osin integraatiossa erityis- ja perustason välillä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä VAIHEESSA / ALETTU EDISTÄÄ Konsernirakenne Johtamis- ja ohjausjärjestelmä Palvelutuotanto Yhteistyöalueen näkökulma AKTIIVISESTI KANSALLISESSA VALMISTELUSSA Yhteistyö kansallisesti ja muiden maakuntien kesken Edustajia hyvin monissa kansallisissa työryhmissä Valmistaudutaan henk.koht.budjetin pilotointiin ja selvitetään muita pilotointeja HAASTEITA TUO Kansallisten päätösten ja linjausten hitaus Laithan eivät ole edelleenkään voimassa... Onkohan meillä koko hallitusta huomenna?... Uskon horjuminen Tuleekohan maku/sote-uudistuksesta mitään? Entä, jos maku/sote-uudistuksesta ei tulekaan mitään? Osaamisresurssin saatavuus ja riittävyys Arjen / nykyisten organisaatioiden on kuljettava toimintakykyisinä maakuntaan Riittääkö valmisteluun käytettävissä oleva rahoitus Mitä uutta osaamista täytyy hankkia? Uusien peruskuntien asema, valta ja rooli Tukipalvelut Edunvalvonta painottuu, kehittämistyö siirtyy Kaikki muutokset eivät johdu maku/sote-uudistuksesta digitalisaatio, osaamisen riittävyys

20 Huomioita valinnanvapauslakiluonnoksesta kuntalaisten yhdenvertaisuus laissa esille nostettujen valintaoikeuden mahdollisuuksien suhteen (esim. Oulu - Pohjois-Suomi) sote-keskusten palveluvalikoiman vaatimukset ristiriitaisia ja epätarkoituksenmukaisia osaajien riittävyys (maakunnan sote keskus, sote-keskus, esh) asiakassetelin pakottavat velvoitteet ja laaja käyttö maakunnan liikelaitos myöntää asiakassetelin kuka tosiasiallisesti terveydenhuollossa? asiakassetelin vaikutukset erikoissairaanhoitoon (päivystys - kiireettömät hoidot, keskittämisasetus) - erikoissairaanhoidon työnjako ja keskittäminen asiakassuunnitelman koordinointi/tiedon kulku, maakunnan integraatiovastuun todelliset mahdollisuudet yhteiskunta ottaa vastuulleen aikaisemmin asiakkaiden itse maksamat hoidot (esim. silmälääkärit, suun protetiikka) passiivisesta listauksesta sote-keskukseen pitäisi luopua henkilökohtaiseen budjetointiin ja erikoissairaanhoidon asiakasseteliin tarvitaan pilotointia! (92 ) kustannusten kasvamisen riski ja niiden vaikutusten arviointi puutteellinen lakiesitys joiltakin osin edelleen sekava

21 Faktat kasvupalveluista Oulussa asuu 49 % maakunnan väestöstä Oulussa on 54 % maakunnan työpaikoista Oulussa on 95 % maakunnan tutkimus- ja kehityspanoksista Oulun kaupunki käyttää 140 htv kasvupalveluiden toteutukseen (BusinessOulu), Ely ja TE-toimisto yht. 220 htv Maakunnan työttömistä yli 50% Oulussa. Lähes kaikki yritystoiminnan ja tutkimuksen kansainvälisyys panostukset keskittyvät Ouluun ja Oulun kaupunkiseudulle. Käytännössä Oulun seutu on ollut koko Pohjois-Suomessa ainoa kasvava seutukunta jo usean vuoden ajan. Kasvupalveluiden valmistelussa on oltava erityisen huolellinen, jotta vältetään päällekkäisten palveluiden ja rakenteiden synnyttäminen, koska julkinen talous ei sitä kestä.

22 Oulun kaupungin lausunnon keskeiset kärjet: 1. Kasvupalvelujen järjestämisvastuu tulee laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista säätää myös muille suurille kaupunkiseuduille. 2. Kuntien ja kaupunkien rooli ja resurssit tulee säätää lakiin alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Työllisyyden hoito ja resurssit tulee olla yhden toimijan vastuulla. 3. Valtion ja kaupunkiseutujen väliset sopimukset eli kasvu- ja MAL sopimukset tulee säätää lakiin alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. 4. Kaupungin resurssit kasvun ja elinvoiman kehittämiseen tulee turvata laissa alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista.

23 Kiitokset!