Ruokatorven laskimolaajentumat ja hengenahdistus
|
|
- Sari Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KLIINIS-PATOLOGINEN KOKOUSSELOSTUS Markku Heikkinen, Reija Västrik, Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg ja Sinikka Pohjola-Sintonen Ruokatorven laskimolaajentumat ja hengenahdistus 706 Suomeen teini-iässä Intiasta muuttanutta nuorukaista tutkittiin vatsavaivojen takia 21 vuoden iästä alkaen. Löydöksinä olivat kookkaat ruokatorven laskimolaajentumat eli variksit, avoin porttilaskimo ja suurentuneita imusolmukkeita. Suuri perna poistettiin. Diagnoosi ei selvinnyt laboratoriotutkimuksista. Kymmenen vuoden kuluttua potilasta tutkittiin toistuvasti ruokatorven variksien ja mahavaivojen syyn selvittä miseksi. Lopulta potilaan ollessa 42-vuotias epäiltiin auto immuunipankreatiittia ja -kolangiittia. Tehtiin endoskooppinen retrogradinen kolangio pankreatografia (ERCP), josta potilas joutui tehohoitoon hengitysvaikeuksien takia. Sitten potilas ei saapunutkaan suunnitellulle tarkistuskäynnille. Lopulta diagnoosi tuli yllättäen, ja sen hienosäätö jatkui vielä kliinispatologisen kokouksen jälkeen. Potilas on Intiassa syntynyt mies, joka on asunut Suomessa teinivuosista lähtien. Häntä tutkittiin laajasti alkuvuosina Suomessa splenomegalian takia. Gastroskopiassa todettiin kookkaat ruokatorven laskimolaajentumat, ja maksan hiluksessa oli merkittävät kollateraalit. Lisäksi potilaalla oli runsaasti suurentuneita imusolmukkeita. Pernalaskimo oli laaja mutta avoin. Myös porttilaskimo oli avoin. Trooppisia tauteja ei ollut tiedossa. Alkuun epäiltiin jopa lymfoomaa, mutta syöpää ei todettu. Kookas 30 cm:n läpimittainen perna poistettiin. Pernan histologisessa tutkimuksessa todettiin lymfaattisten follikkeleiden fibroosia ja pernahiluksen imusolmukkeissa hyperplasiaa. Maksa ei ollut kirroottinen. Schistosoma-vastaaineet olivat epävarmasti positiiviset. Seuraavan kerran potilas hakeutui tutkimuksiin avosektorille 12 vuotta myöhemmin painonnousun takia. Dieettineuvonnalla paino laski, mutta potilas lähetettiin sairaalaan etiologialtaan epäselväksi jääneiden ruokatorven variksien vuoksi. Laboratoriokokeissa SPR:n hyytymispaketti, hepatiittiserologia sekä ameeba- ja Schistosoma-vasta-aineet olivat normaalit. Tumavasta-ainetitteri oli niukasti suurentunut. Muissakaan otetuissa verikokeissa ei ollut selvästi patologisia muutoksia. Vatsan kaikukuvauksessa maksa näytti normaalilta, samoin porttilaskimon virtaus. Haima oli normaali. Suurentuneista imusolmukkeista ei ollut mainintaa. Gastro skopiassa ruokatorven variksit olivat ennallaan. Helikobakteerigastriitti häädettiin onnistuneesti. Muihin lisätutkimuksiin ei tuolloin ollut tarvetta. Potilas kävi kertaalleen kaksi vuotta myöhemmin vatsakivun takia kirurgian ensiavussa. Hän kotiutui oireen loputtua ilman erityisiä toimenpiteitä. Polikliininen virtsateiden TT oli normaali. Seuraava käynti vatsakivun vuoksi kirurgian poliklinikassa oli kolme vuotta myöhemmin. Vatsan TT:n ja magneettikuvauksen (MK) perusteella päädyttiin kroonisen haimatulehduksen diagnoosiin. Polikliinisessa ERCP:ssä todettiin intrapankreaattinen sappitiehyt kaventuneeksi. Sappiteistä otetut harjairtosolunäytteiden solukuva oli normaali. Seitsemän vuoden aikana CRP-pitoisuus ja plasman ALAT-arvo olivat pientä ajoittaista suurenemista lukuun ottamatta normaalit. Alkalinen fosfataasipitoisuus oli normaali, INR 1,0, seerumin albumiinipitoisuus 30 g/l, tumavasta-ainetitteri 320 (raja-arvo), sileä lihas vastaaineet negatiiviset kuten myös mitokondrio-, virushepatiitti-, ameeba- ja sy filis näytteetkin. Eosinofiliaa ei ollut koko sairastamis aikana. Seuraavan kerran potilas lähetettiin sairaalatutkimuksiin kirurgian poliklinikkaan kymmenen vuotta ensimmäisen avosektorikäynnin Duodecim 2014;130:706 13
2 jälkeen vatsakipujen ja kroonisen haimatulehduksen takia. Potilas oli laihtunut, ja hänellä oli ylävatsakipua. Tulehdusarvot olivat lievästi suurentuneet. Avosektorilla tehdyssä MK:ssa haima oli poikkeava: haiman pää deformoitunut, runko-osa atrofinen, häntäosa puuttui. Pääsappitiehyessä oli kalibeerin vaihtelua ja haimatiehyt oli hyvin kapea. Ulosteen elastaasi oli 366 µg/g eli normaali. Potilas lähetettiin jatkotutkimuksiin yliopistollisen sairaalan gastroenterologian yksikköön. Koska potilaalla oli todettu sekä haimaettä sappitiehytmuutoksia, aika ERCP-tutkimukseen varattiin ensisijaisesti autoimmuunipankreatiitti ja -kolangiittiepäilyn vuoksi. Noin kuukautta ennen suunniteltua tutkimusta potilaalle nousi korkea kuume ja alkoi yskä. CRP oli 83 mg/l, ja potilas sai mikrobilääkehoidon bronkiittidiagnoosilla. Lääkekuuri oli loppunut neljä päivää ennen ERCP-tutkimusta. Tutkimukseen tullessa potilaalla oli vielä lievää yskää. ERCP:n yhteydessä potilas sai kurkunpääja bronkospasmin. Hänet intuboitiin, ja tutkimus vietiin ongelmitta loppuun. Sappiteiden läpimitassa oli lievää vaihtelua. Työdiagnoosina oli autoimmuunipankreatiitti ja -kolangiitti. Papillasta otettu kudosnäyte osoittautui negatiiviseksi IgG4:n suhteen ja seerumin IgG4- pitoisuus pieneksi. Potilas kotiutui ERCP-tutkimuksen jälkeen normaalisti, mutta kotona hänelle ilmaantui rasitushengenahdistus jo sadan metrin kävelyn jälkeen. Hän hakeutui ensiapuun, jossa tehtiin TT keuhkoembolian etsimiseksi. Sitä ei todettu, mutta sydänpussissa oli 1,5 cm:n nestevaippa ja septum oli dyskineettinen. Nesteen epäiltiin olevan verta. Oikealla puolella oli pleuranestettä 300 ml ja vasemmalla pieni tilkka. Mediastinumissa todettiin lymfadenopatiaa. TT uusittiin viiden päivän kuluttua. Vatsaontelossa oli askitesta, ja pallean molemmilla puolilla oli suurentuneita imusolmukkeita. Myös soliskuopissa oli suurentuneita imusolmukkeita. Keuhkoparenkyymi oli siisti. Soliskuopan 2 x 3 cm:n kokoisesta imusolmukkeesta otettiin ohutneulanäyte. Solukuva viittasi granulomatoottiseen tulehdukseen. Viimeisimmät laboratoriotutkimukset olivat seuraavat: hemoglobiinipitoisuus 157 g/l, ALAT 25 U/l, AFOS 83 U/l, CRP 3 83 (bronkiitti) 17 mg/l. ANCA-, mitokondrio- ja LKM-vasta-aineet olivat negatiiviset. Sileälihasvasta-aineet olivat 50 (raja-arvo) ja tuma-vasta-aineet edelleen 320 (raja-arvo). AFOS oli suurimmillaan 117 U/l ja ALAT 51 U/l. INR oli 1,3, seerumin albumiinipitoisuus 31 g/l, IgG- ja IgA-pitoisuudet hieman suurentuneet, IgG4-pitoisuus pieni sekä lysotsyymi normaali. Pohdinta Potilaalla oli jo 21-vuotiaana todettu ruokatorven laskimolaajentumat ja suuri perna mutta ei maksakirroosia kudosnäytteessä. Kun hän ajoittain hakeutui lääkärin vastaanotolle, ruokatorven laskimolaajentumien syyhyn ei otettu selkeää kantaa. Hänellä on täytynyt olla jo tällöin kirroosiin liittymätön portahypertensio, jonka yleisimmät syyt on koottu TAULUK- KOON 1. Useampi taulukossa esitetty syy olisi voinut aiheuttaa potilaan löydökset. Potilas oli syntynyt Intiassa, jossa noin 20 % ei-kirroottisista portahypertensioista on idiopaattisia. Tilan diagnoosi edellyttää, että paine on kohonnut ilman tiedossa olevaa maksasairautta tai porttilaskimon tukosta. Etiologisiksi tekijöiksi on arveltu kroonisia infektioita, lääke- tai toksisia altistuksia, trombofiliaa, immunologisia syitä ja geneettistä alttiutta (1). Etenkin sosioekonomisesti heikoilla alueilla lapsilla on paljon suolistoinfektioita, joiden seurauksena voi esiintyä septisiä embolioita. Ne voivat tehdä tukoksia porttilaskimon pieniin haaroihin ja johtaa portapaineen nousuun. Ajan myötä porttilaskimon haaroihin voi tulla lisää trombooseja ja portaalialueella voi olla fibroosia ja fibroottisia septoja ilman kirroosia. Maksan verenvirtaus voi muuttua, ja maksaan voi ilmaantua atrofisia ja hypertrofisia alueita ja regeneraationoduksia. Aluksi haima- ja sappitiehyeiden muutoksia epäiltiin autoimmuunipankreatiitin ja -kolangiitin aiheuttamiksi. Seerumin pieni IgG4- pitoisuus ja normaali papillan histologia eivät kuitenkaan tukeneet tätä työdiagnoosia (2). Autoimmuunikolangiitin erotusdiagnostiikka 707 Ruokatorven laskimolaajentumat ja hengenahdistus
3 KLIINIS-PATOLOGINEN KOKOUSSELOSTUS 708 TAULUKKO 1. Ei-kirroottisen portahypertension yleisimmät syyt. Kehityksen aikana ilmaantuvat häiriöt Arteriovenoosi fisteli Synnynnäinen maksafibroosi Perinnöllinen hemorraginen telangiektasia Muut Idiopaattinen portahypertensio Biliaariset sairaudet Primaari biliaarikirroosi (PBC) Autoimmuunikolangiopatia Primaari sklerosoiva kolangiitti (PSC) Granulomatoottiset sairaudet Schistosoma Sarkoidoosi Krooninen granulomatoottinen sairaus (CGD, harvinainen perinnöllinen) Syövät Lymfooma Muut Porttilaskimon tai maksalaskimoiden tukos Muut on kuvattu TAULUKOSSA 2. Soliskuopan imusolmukkeesta otetun ohutneulanäytteen tulos viittasi granulomatoottiseen tulehdukseen. Imusolmukkeiden granulomatoottisten sairauk sien yleisimmät syyt on esitetty TAULUKOS- SA 3 (3). Diagnoosiehdotelma Potilaalla oli ei-kirroottinen portahypertensio, mahdollinen granulomatoottinen tulehdus imusolmukkeissa, sappi- ja haimatiehyiden kaventumia, perikardiitti, pleuriitti, askitesta ja suurentuneita imusolmukkeita pallean molemmin puolin para-aortaalisesti. Tuberkuloosissa ja sarkoidoosissa on kuvattu kaikki nämä muutokset (4, 5, 6). Sarkoidoosin mahdollisuutta puoltaisi se, että jo 22 vuotta sitten tutkimuksissa oli todettu suurentuneita imusolmukkeita ja potilas oli ollut vuosia varsin vähäoireinen tai oireeton. Lysotsyymi ja seerumin kalsiumpitoisuus olivat normaalit, mikä ei tue sarkoidoosidiagnoosia mutta ei myöskään sulje sitä pois. Vuorokausivirtsan kalsiumeritystä ei ollut mitattu eikä ACE-määritystä ollut tehty. Tuberkuloosin mahdollisuutta TAULUKKO 2. Autoimmuunikolangiopatian erotusdiagnostiikka. PSC Infektiot HIV Tuberkuloosi Sarkoidoosi Kolangiokarsinooma TAULUKKO 3. Granulomatoottinen lymfadeniitin tavallisimmat syyt. Ei-tulehdukselliset granulomatoottiset sairaudet Sarkoidoosi Sarkoidoosin kaltainen lymfadeniitti Beryllioosi Granulomatoottiset infektiot Märkivät Tularemia Kissanraapimatauti Yersinia Lymphogranuloma venereum Sieni-infektiot Ei-märkivät Tuberkuloosi Atyyppiset mykobakteerit BCG-lymfadeniitti Toksoplasma Lepra Syfilis Bruselloosi Muut (Cryptococcus, Histoplasma, Coccidiodomycosis, Pneumocystis) puoltaa potilaan etninen tausta, paksulta vaikuttanut neste sydänpussissa ja paksu sydänpussi. Tuberkuloosinäytteitä ei ollut otettu. Bruselloosissa on kuvattu granulomatoottinen tulehdus, hengitystieoireet, lymfadenopatia, hepatiitti, perikardiitti ja pankreatiitti, mutta sen diagnoosi on epätodennäköisempi. Radiologiset löydökset Ensimmäinen käytettävissä oleva radiologinen tutkimus on ERCP, joka tehtiin viisi vuotta ennen viimeisiä tutkimuksia. Tutkimuksesta löytyy kaksi läpivalaisutallennetta, joissa päälöydöksenä on vasemman sappitien päähaaran M. Heikkinen ym.
4 * * KUVA 1. Rintakehän ja ylävatsan TT 23 vuoden kuluttua ensioireista. A) Välikarsinassa todetaan kookkaita imusolmukkeita (punaiset nuolet). B) Sydänpussi on paksuuntunut ja tehostuva (tähti). Lisäksi todetaan kohtalainen määrä nestettä perikardiumtilassa ja oikealla pleuratilassa. C) ja D) Maksa on rakenteeltaan muuttunut siten, että segmentti I on suurentunut (punainen nuoli). Verisuonitukos on nähtävissä porttilaskimon päärungossa (tähti) ja maksansisäisissä haaroissa. Lisäksi ylävatsalla on hieman nestettä, laskimokollateraaleja (vihreä nuoli) ja lymfadenopatiaa. lievä laajentuma. Maksan ulkopuolisista sappiteistä ei ole varjoainetäytteisiä kuvatallenteita eikä niitä voida siten arvioida. Seuraava käytettävissä oleva tutkimus on viisi vuotta myöhemmin tehty ERCP. Siinä todetaan maksan ulkopuolisissa sappiteissä läpimitan vaihtelua ja seinämän epätasaisuutta. Pääsappitiehyen haimansisäinen osa on pitkältä matkalta kaventunut ja seinämältään poikkeavan rosoinen. Maksan yhteinen sappitiehyt (ductus hepaticus communis) on laajentunut. Lisäksi vasemman sappitien päähaara on laajempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Maksan oikean lohkon alueella sappitien laajentumista ei todeta. Maksan sisäiset sappitiet ovat pääsääntöisesti kapeat ja sileät, mutta paikoitellen on aavisteltavissa hieman läpimitan vaihtelua. Rintakehän ja ylävatsan TT-löydökset on esitetty KUVASSA 1. Kalkkiutuneita tai nekroottisia imusolmukkeita ei todeta. Sydänpussi, eritoten sen parietaalinen lehti, on huomattavan paksuuntunut ja tehostuva. Sydänpussin leveys on noin 15 mm. Maksan rakenne on muuttunut ja porttilaskimo on tukkeutunut, minkä vuoksi maksan tehostuminen on epätasaista. Maksapesäkkeitä ei todeta. Ylävatsalla näkyy laskimokollateraaleja, tilkka askitesta ja hieman lymfadenopatiaa. Haimaparenkyymi on atrofinen, akuuttiin tai krooniseen pankreatiittiin viittaavia muutoksia siinä ei todeta. Viisi vuorokautta myöhemmin tehdyssä TT:ssä pleuranesteen määrä on hieman lisääntynyt, mutta sydänpussin, imusolmukkeiden ja ylävatsan tilanne on ennallaan. Patologin löydökset Näytehistoriaa on käytettävissä 23 vuoden ajalta, alkuajoilta poistettu perna (KUVA 2) ja pernan hiluksen imusolmukkeet. Lisäksi on näytteitä luuytimestä, maksasta ja ruoansulatuskanavan yläosan limakalvolta. Patologisanatomisina löydöksinä oli fibrokongestiivinen splenomegalia, imusolmukkeen epäspesifinen 709 Ruokatorven laskimolaajentumat ja hengenahdistus
5 KLIINIS-PATOLOGINEN KOKOUSSELOSTUS 710 sinushyperplasia ja sinushistiosytoosi sekä lievä hepatoportaalinen skleroosi, minkä lisäksi porttilaskimon haarat olivat laajentuneita ja paksuseinäisiä. Ventrikkelin limakalvolla todettiin krooninen gastriitti, jonka lisäksi esiintyi hypertensiiviseen gastropatiaan viittaavina piirteinä hieman sileälihashyperplasiaa ja suonten seinämän paksuuntumista. Kaikkiaan kudosmuutokset viittasivat ei-kirroottiseen portahypertensioon. Hematopoieesi oli säännöllistä. Gastroskopiassa kymmenen vuoden takaa todettiin helikobakteerigastriitti ja portahypertensiivinen enteropatia. Jälkimmäisen ERCP:n yhteydessä otetussa papilla Vaterin kudosnäytteessä todettiin plasmasoluvoittoinen krooninen tulehdus, mutta raskasketjua IgG4 ilmentävien plasmasolujen osuus oli normaali. Sappiteiden harjairtosolunäytteessä oli normaali diploidinen DNA-määrä. Sen sijaan kaulan imusolmukkeen ohutneulabiopsianäytteessä todettiin granulomatoottinen tulehdus (KUVA 3). Välikeskustelu Raili Kauppinen: Ihmettelen, ettei 12 vuoteen ollut senkkaa mitattu kertaakaan. Markku Heikkinen: Se oli kyllä mitattu ainakin taudin alkuvaiheessa, ja se oli silloin normaali. Asko Järvinen: Oliko todella niin, että yhtään tuberkuloosinäytettä ei ollut otettu näiden tutkimusten aikana? Tai parasiittinäytteitä ulosteesta? Paksuuntunut sydänpussihan sopisi tällä syntyperältään intialaisella miehellä hyvin tuberkuloosin aiheuttamaksi. Markku Heikkinen: Tietoa mahdollisista tuberkuloosi- tai parasiittinäytteistä ei ainakaan löytynyt mistään. Sinikka Pohjola-Sintonen: Parasiittinäytteet tutkittiin 23 vuotta sitten, mutta alkuperäiset tulokset eivät ole käytettävissä. Tapauksen analysoijalla on ollut käytettävissä kaikki tässä sairaalassa kerätyt tiedot. Tutkimusten loppuvaiheissa oli suunniteltu tuberkuloosinäytteiden ottamista. Riitta Luosujärvi: Oliko mainintaa muista infektiooireista kuin bronkiitista? Ja sarkoidoosia ajatellen: oliko potilaalla missään vaiheessa ihomuutoksia? Markku Heikkinen: Ihosta ei ollut kertomuksissa mitään mainintaa. KUVA 2. Perna painoi 747 g. Punaisen pulpan alueella esiintyy useita kalsifioituneita siderofibroottisia noduluksia (Gandy Gamnan kappaleita), joissa on myös rautapigmenttiä. Pohdinta Potilaan tutkimukset oli tehty 23 vuotta ensioireista, ja hänelle varattiin kesäkuuksi sydämen seurantakaikukuvaus. Tähän hän ei kuitenkaan saapunut. Elokuussa hän tuli sovitulle käynnille gastroenterologian poliklinikkaan eikä hänellä enää ollut hengenahdistusta. Ilmeni, että hänelle oli kesäkuussa tehty Intiassa sydänpussinpoistoleikkaus ja ruokatorven laskimolaajentumien sulku. Histologisen tutkimuksen mukaan sydänpussissa oli granulomatoottinen tulehdus. Potilaalle oli aloitettu kuusi kuukautta kestävä tuberkuloosilääkitys. Potilaan toimittamista sairauskertomusotteista ilmeni myös, että hän oli jo ennen toimenpidettä maaliskuussa käynyt Intiassa tutkimuksissa, jolloin oli päädytty konstriktiivisen perikardiitin diagnoosiin. Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa sepelvaltimot olivat avoimet. Portahypertensio oli myös todettu. Maailman tuberkuloosipotilaista 85 % löytyy Aasiasta ja Afrikasta. Ruokatorven laskimolaajentumien syynä voi kirjallisuuden mukaan olla joskus myös sydänpussin konstriktio tai vaikea oikean kammion vajaatoiminta (7). Tuberkuloosin aiheuttamassa konstriktiossa sydänpussin ei tarvitse olla kalkkiutunut ja rintakehän röntgenkuvakin voi olla normaali. Tuberkuloosin aiheuttama sydänpussin sai raus voi ilmetä myös effusiiviskonstriktiivisena sydänpussitulehduksena. M. Heikkinen ym.
6 KUVA 3. Imusolmukkeen ohutneulanäytteissä nähdään yksittäisiä epiteloideja histiosyyttejä ja yhtenäisempiä granuloomia. Tällöin sydänpussiin kertynyt neste yhdessä kireän sydänpussin kanssa haittaa sydämen täyttymistä diastolessa. Tuberkuloosi on tärkein sydänpussin konstriktion syy kehittyvissä maissa. Länsimaissa se on sydänleikkaus ja sädehoito. Tuberkuloosin on myös monissa tutkimuksissa ja julkaisuissa kuvattu aiheuttavan sklerosoivan kolangiitin kaltaisen taudinkuvan, erityisesti endeemisillä alueilla (5, 8, 9). On myös raportteja sen aiheuttamista useiden vatsaelinten tulehduksista ja niiden kasvainmaisista muutoksista (10, 11). Tämän potilaan pitkän ja monipolvisen taudinkulun kaikkia vaiheita ei todennäköisesti pystytä varmuudella selvittämään. Hänellä on voinut kuitenkin olla sydänpussin konstriktion lisäksi vatsan alueen tuberkuloottinen prosessi, joka voisi selittää alueen suurentuneet imusolmukkeet, sklerosoivan kolangiitin kuvan ja haiman muutokset TT:ssä. Loppukeskustelu Raili Kauppinen: Olisiko sydänpussinesteestä saatu näytteitä tuberkuloosiviljelyä varten? Perustuiko diagnoosi histologiaan vai oliko se varmistettu bakteriologisesti? Sinikka Pohjola-Sintonen: Intiasta saaduissa epikriiseissä puhutaan sydänpussin granulomatoottisesta tulehduksesta, sen tuberkuloosiviljelystä ei ole mainintaa. Asko Järvinen: Patologilta kysyisin, etsittiinkö kudosnäytteistä tuberkuloosibasilleja värjäyksellä. Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg: Kudosnäytteissä ei ollut viitteitä granulomatoottisesta tulehduksesta, joten mykobakteereja ei etsitty. Imu solmukkeen ohutneulanäyteestä suunniteltiin tuberkuloosi-pcr:n tekemistä, mutta näyte oli niin niukka, että se ei riittänyt tähän tutkimukseen. Kokonaisesta imusolmukkeesta toki granulomatoottisen tulehduksen tapauksessa käynnistämme mykobakteerivärjäykset, mutta ohutneulanäytteestä se ei valitettavasti ole mahdollista. Markku Kupari: Jos on konstriktiivinen perikardiitti, joka aiheuttaa oireita, se aiheuttaa myös sellaisen oikeanpuolisen sydämen vajaatoiminnan, että laskimot kaulalla pullottavat. Oliko kukaan koko potilaan sairaushistorian aikana kirjannut kaulan laskimopainelöydöstä? Markku Heikkinen: Ensiavussa oli yritetty arvioida kaulalaskimopainetta, mutta oli kommentti siitä, että potilaan habituksen vuoksi sitä oli vaikeaa tulkita. Markku Kupari: Minulla on kysymys myös potilaan ruokatorven varikslöydöksestä. Tällä potilaalla ei ollut maksakirroosia histologian perusteella, joten millä mekanismilla sydänpussin konstriktio teki laskimolaajentumat. Sinikka Pohjola-Sintonen: Ne mainitaan sydänpussin konstriktion seurauksena ja liittynevät hidastuneeseen laskimopaluuseen. Markku Heikkinen: Potilaalla on ollut pitkään ei-kirroottinen portahypertensio, joka selittää ruokatorven varikslöydöksen. Veli-Jukka Anttila: Tämä tapaus osoittaa, että olemme menettäneet tuntuman tuberkuloosiin. Intiassa, jossa valtaosa väestöstä saa tuberkuloosikontaktin jo lapsuudessa, näitä potilaita on sen verran enemmän, että tuberkuloosi pystytään tunnistamaan. Meillä on ollut tapauksia, joissa vasta jälkikäteen huomataan, että tuberkuloosinäytteitä olisi pitänyt ottaa. Kehottaisin aktiiviseen näytteenottoon. 711 Ruokatorven laskimolaajentumat ja hengenahdistus
7 KLIINIS-PATOLOGINEN KOKOUSSELOSTUS Loppujen lopuksi Kliinis-patologisen kokouksen puheenjohtajaa askarrutti jälkikäteen ajatus siitä, että teini-iässä todettu, etiologiaa vaille jäänyt idiopaattinen portahypertensio voisi sekin olla tuberkuloosin aiheuttama. Kirjallisuudesta löytyikin kuvauksia tuberkuloosin aiheuttamasta portahypertensiosta. Samaan tapaan kuin skistosomiaasi sen aiheuttama tulehdus (ja granuloomat) voi levitä ohutsuolesta portti laskimon seinämään ja johtaa portahypertensioon (12, 13). Ohutsuolesta noustessaan tulehdus voi levitä myös haiman hilukseen ja simuloida haimatulehdusta (10). Tuberkuloosi voi myös vaikeuttaa mekaanisesti portavirtausta imu solmukkeiden aiheuttaman virtaus esteen takia. Tällä potilaalla ei tuberkuloosia aktiivisesti etsitty, eikä ole tietoa potilaan sairaushistoriasta ennen teiniikäisenä tapahtunutta muuttoa Suomeen. Tietoa ei myöskään ole mahdollisista aiemmista hoidoista Intiassa. Tuberkuloosille herkistyneiden solujen tutkimus (IBFnG) tehtiin Suomessa vasta Intian-matkan jälkeen, ja se oli positiivinen 11,4 U/ml (< 0,35 U/ml). Tutkimusta käytetään usein immunosuppressiivista hoitoa edeltävänä seulontatestinä. Tutkimuksen diagnostinen osuvuus ei ole järin hyvä, mutta sitä pidetään edistysaskelena perinteiseen Mantoux-testiin verrattuna. Vajaan vuoden kuluttua sydänpussileikkauksen jälkeen Suomessa otetussa maksan kudosnäytteessä ei todettu poikkeavaa, joten portapaineen nousu ei johtunut maksasairaudesta. Porttilaskimo oli avoin vatsan kaikukuvauksessa. Luontevin selitys potilaan monimuotoiselle sairaudelle on tuberkuloosi. Granulomatoottisen imusolmuke- ja sydänpussihistologian syynä tulisi kyseeseen tuberkuloosin lisäksi sarkoidoosi. Sarkoidoosin aiheuttamasta sydänpussin konstriktiosta on kuitenkin kuvattu vain yksittäistapauksia ja toisin kuin tuberkuloosi, sairaus ei ole Intiassa yleinen. Tällä potilaalla oli hyvin pitkä vaihe vailla infektion oireita, mutta tuberkuloosi voi piillä pitkään varsinkin imusolmukkeissa aiheuttamatta yleis infektion oireita. Aktivoitumiseen ei aina tarvita immunosuppressiota tai korkeaa ikää. Keuhkosairauksien oppikirja sanoo tuberkuloosin kulusta: Yleensä elimistön puolustus voittaa tuberkuloositartunnan. Primaaripesäkkeissä alkaa tuberkuloosille tyypillisen granulooman muodostuminen ja myöhempi kalkkiutuminen. Elimistöön jääneet bakteerit voivat myöhemmin aiheuttaa taudin jopa vuosikymmenien kuluttua. (14) Maahanmuuttajien mukana Suomeen tulee tämän monimuotoisen sairauden taudinmuotoja, joita emme ole tottuneet tunnistamaan. Meilahden KPK-toimikunta valitsi tapauksen esitettäväksi juuri tästä syystä. MARKKU HEIKKINEN, dosentti, gastroenterologian erikoislääkäri, ylilääkäri KYS REIJA VÄSTRIK, LKT, radiologian erikoislääkäri HUS-kuvantaminen, HYKS MARJA-LIISA KARJALAINEN-LINDSBERG, dosentti, patologian erikoislääkäri HUSLAB, transplantaatiopatologinen laboratorio SINIKKA POHJOLA-SINTONEN, dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, ylilääkäri HYKS, sydän- ja keuhkokeskus ja Peijaksen sairaala SIDONNAISUUDET Markku Heikkinen: Luentopalkkio (HUS) Reija Västrik: Ei sidonnaisuuksia Marja-Liisa Karjalainen-Lindsberg: Ei sidonnaisuuksia Sinikka Pohjola-Sintonen: Ei sidonnaisuuksia Summary Esophageal varices and dyspnea. A clinicopathological conference report A young man who had moved from India to Finland was extensively examined for abdominal complaints. The findings included large esophageal varices, open portal vein and enlarged lymph nodes. The large spleen was excised. The diagnosis did not become clear from laboratory investigations. After ten years the patient was repeatedly examined to reveal the cause of esophageal varices and abdominal complaints. Autoimmune pancreatitis and cholangitis were suspected after 23 years from the initial symptoms. In the end, the most plausible explanation for the patient s mixed disease was tuberculosis. Sarcoidosis was another disease that came into question. 712 M. Heikkinen ym.
8 KIRJALLISUUTTA 1. Schouten JN, Garcia-Pagan JC, Valla DC, Janssen HLA. Idiopathic noncirrhotic portal hypertension. Hepatology 2011; 54: Färkkilä M. Immunoglobuliini G4:ään liittyvä autoimmuunikolangiitti. Duodecim 2011;127: Asano S. Granulomatous lymphadenitis. J Clin Exp Hematop 2012;52: James DG. A clinicopathological classification of granulomatous disorders. Postgrad Med J 2000;76: Özin Y, Parlak E, Kilic ZM, Temuçin T, Sasmaz N. Sclerosing cholangitis-like changes in hepatobiliary tuberculosis. Turk J Gastroenterol 2010;21: Dulai PS, Rothstein RI. Disseminated sarcoidosis presenting as granulomatous gastritis: a clinical review of the gastrointestinal and hepatic manifestations of sarcoidosis. J Clin Gastroenterol 2012;46: Ozaki K, Kodama M, Yamashita F, ym. Esophageal varices without portosystemic venous pressure gradient in a patient with post-pericardiotomy constrictive pericarditis: a case report. J Cardiol 2005;45: Alvarez S. Hepatobiliary tuberculosis. J Gastroenterol Hepatol 1998;13: Prasad R, Buff D, Rothman N, Reddy D. Tuberculosis of the biliary tract: a rare cause of biliary stricture [verkkodokumentti]. Hospital Physician php?pubcode=hp_mar07_biliary.pdf. 10. Saluja SS, Ray S, Pal S, ym. Hepatobiliary and pancreatic tuberculosis: a two decade experience. BMC Surg 2007;7: Anttila VJ, Forss-Latvala L, Ruotsalainen E, ym. Tuberkuloosi tarttuu sairaalassa ja ruumiinavaussalissa terveydenhuollon henkilökunnan epidemia. Duodecim 2013;129: Bhalla AS, Hari S, Chandrashekhera SH, Sinha A, Makharia G, Gupta R. Abdominal lymphatic tuberculosis and portal hypertension. Gastroenterol Clin Biol 2010;34: Mojtahedzadeh M, Otoukesh S, Shahsafi MR, ym. Case report: portal hypertension secondary to isolated liver tuberculosis. Am J Trop Med Hyg 2012; 87: Liippo K. Tuberkuloosi ja muut my ko bakterioosit. Kirjassa: Kinnula V, Brander P, Tukiainen P, toim. Keuhkosairaudet, 3. painos. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2005, s
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotAIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet. 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS 1.3.2012
Autoimmuunimaksasairaudet 9.2.2012 LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS AIH= Autoimmuunihepatiitti PBC= Primaari biliaari kirroosi PSC= Primaari sklerosoiva kolangiitti Tyyppi 1 AIH Tyyppi 2 5 19%
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotKeski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös
Kliinis-patologinen kokousselostus Matti Vauhkonen, Merja Raade, Veli-Pekka Lehto ja Martti Färkkilä Keski-ikäisen miehen poikkeava haima- ja sappitielöydös P otilas on 55-vuotias mies, jolla todettiin
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotLaatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa
Laatunäkökulma tuberkuloosin immunodiagnostiikassa Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Dosentti Tamara Tuuminen Helsingin Yliopisto HUSLAB Vita Terveyspalvelut Laadun varmistus Pre-analytiikka: oikeat
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotMiten katson lapsen keuhkokuvaa
Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotKeuhkojen interstitiumin muutokset
THX4 kuvantulkinta 2013 Keuhkojen parenkyymisairaudet Radiologian oppikirjan sivut 132-159 Yleislääkärin lääkä i tunnistettavat t tt t keuhkojen parenkyymisairaudet Emfyseema Sarkoidoosi Idiopaattiset
LisätiedotEila Lantto HUS-Kuvantaminen
Eila Lantto HUS-Kuvantaminen } Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotThoraxkuvan tulkinta Markus Sormaala radiologian ylilääkäri
Thoraxkuvan tulkinta 4.9.2019 Markus Sormaala radiologian ylilääkäri Yhteenveto Natiivikuva on tärkein thoraxin kuvausmenetelmä Hyvä lähete ja kliininen korrelaatio on ensiarvoisen tärkeä Kuvien tarkastelun
LisätiedotPOIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA
POIKKEAVIEN MAKSA-ARVOJEN SELVITTELY JUHA-MATTI LAAKSONEN, GASTROENTEROLOGI, OYL, KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA SIDONNAISUUDET Ei tämän luennon kannalta merkittäviä sidonnaisuuksia Poikkeavat maksa-arvot
LisätiedotIdiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito
Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito Charlotte Hyldgaard LT, erikoistuva lääkäri Keuhkosairauksien klinikka, Aarhusin yliopistosairaala Interstitiaalinen keuhkosairaus on yläkäsite,
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotIAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu
IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotImmunoglobuliini G4:ään liittyvä autoimmuunikolangiitti
Martti Färkkilä KATSAUS Immunoglobuliini G4:ään liittyvä autoimmuunikolangiitti Immunoglobuliini G4:ään liittyvä autoimmuunikolangiitti (IAC) on hiljattain kuvattu sappitiehytsairaus, joka muistuttaa primaaria
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotTuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö
Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)
LisätiedotSkopiasta tullut PADvastaus
Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio
THX3 kuvantulkinta 2013 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen ja mediastinumin tuumorit Sydämen normaali koko = pituusmitta
LisätiedotLabqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto
Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotYersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto
Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia
LisätiedotALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.
ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMiksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla
Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Esiintyvyys kääntynyt nousuun 00-008 Euroopassa,7 % nousu vuosittain Lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää Suomen
LisätiedotUlosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys
Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut
LisätiedotSkopian indikaatiot Perttu Arkkila
GPF KEVÄTKOULUTUS 25.5.2018, KALASTAJATORPPA, HELSINKI Skopian indikaatiot Perttu Arkkila HUS, Vatsakeskus Gastroenterologian klinikka Meilahden Kolmiosairaala Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta
LisätiedotHEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET
HEMOKROMATOOSI JA MUUT KERTYMÄSAIRAUDET Maksan ja sappiteiden patologia Murikka-opisto, 19-20.05.2011 Martine Vornanen PSHP Tamperen Yliopistollinen sairaala AINEENVAIHDUNTASAIRAUDET Valtaosa maksan periytyvistä
LisätiedotM aksa-arvoilla tarkoitetaan maksan
TEEMA HEPATOLOGIA KATSAUS Kalle Jokelainen Suurentuneet maksa-arvot mitä sitten? Poikkeavia maksa-arvoja havaitaan laboratorioautomatiikan ansiosta yhä useammin oireettomilla tai varsin epämääräisin oirein
LisätiedotOnko se perinnöllinen? Miksi lapsella on Kawasakin tauti? Voidaanko se ehkäistä? Tarttuuko se?
Kawasakin tauti Mikä on Kawasakin tauti? Kawasakin tautia kutsuttiin alkuun mukokutaaniseksi imusolmukeoireyhtymäksi. Sen kuvasi ensimmäisenä japanilainen lastenlääkäri Tomisaku Kawasaki (tauti on nimetty
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotGE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala
gynekologisessa kirurgiassa Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala Tapausselostus no 1 : 35-v Operoitu kahdesti endometrioosin takia aikaisemmin resekoitu rektoktovaginaalista endometrioosia rakkoresektio
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotSAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND
SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia
LisätiedotLähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen
Lähetteestä lausuntoon case Perusturvakuntayhtymä Karviainen Mia Jernfors Avoterveydenhuollon ylilääkäri 30.9.2015 Ei sidonnaisuuksia Perusturvakuntayhtymä Karviainen Vihti (29 000) Karkkila (9 000) Ulkoistettu
LisätiedotAkuutit suolisto-ongelmat: ongelmat:
2013 Akuutin vatsan radiologiaa / natiivimaha-rtg kuvantulkintaharjoitus Ryhmäopetus V1 Radiologian oppikirjassa sivut 259-284 ja 292-314 liittyvät aihepiiriin Akuutit suolisto-ongelmat: ongelmat: Lama
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotThorax NSO SISÄLTÖ. röntgenkuvauksen indikaatiot ja. Thorax-röntgenkuvauksen indikaatiot
THX1 kuvantulkinta 2013 SISÄLTÖ Thorax NSO thorax-kuvauksen indikaatiot ja tekniikka (makuu- ja pystythorax) thorax-kuvan systemaattinen analysointi thorax-lausunnon komponentit nenän sivuonteloiden röntgenkuvauksen
LisätiedotMikrobilääkkeisiin reagoimaton kuume ja vahva syöpäepäily
KLIINIS-PATOLOGINEN KOKOUSSELOSTUS Jouni Hedman, Asko Järvinen ja Maija Halme Mikrobilääkkeisiin reagoimaton kuume ja vahva syöpäepäily 80 Osteomyeliitin 1940-luvulla sairastanutta mutta muutoin aiemmin
Lisätiedotwww.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Kawasakin tauti 1. MIKÄ ON KAWASAKIN TAUTI? 1.1 Mikä se on? Kawasakin tautia kutsuttiin alkuun mukokutaaniseksi imusolmukeoireyhtymäksi. Sen kuvasi ensimmäisenä
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotLääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB
Lääkeaineet ja toksiinit DILD Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB DILD - Sisältö Taustaa Mekanismia Morfologiaa Paljon esimerkkejä Miten selvitellä? Take home DILD Drug induced liver disease
LisätiedotIkteerinen potilas päivystyksessä
KATSAUS TEEMA Juha Saarnio, Leena Kylänpää ja Ritva Koskela Ikteerinen potilas päivystyksessä Ihon tai skleerojen keltaisuus on yleinen syy potilaan hakeutumiselle päivystyspoliklinikkaan. Päivystävän
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotMaksafibroosidiagnoosi kajoamattomasti
TEEMA HEPATOLOGIA KATSAUS Pekka Collin ja Tuula Mäkelä Maksafibroosidiagnoosi kajoamattomasti Maksakirroosin seulonnassa ja kroonisiin maksasairauksiin liittyvän maksan sidekudoslisän arvioimi - sessa
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotRadiologiset menetelmät ovat tulleet yhä tärkeämmäksi
Hepatologia Radiologia maksasairauksien diagnostiikassa Kirsti Numminen, Heikki Mäkisalo ja Pekka Tervahartiala Kuvantamismenetelmien kehittyminen on parantanut huomattavasti maksasairauksien diagnostiikkaa.
LisätiedotSydänsarkoidoosi. Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS
Sydänsarkoidoosi Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 18.11.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erl, HUS Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen viimeisen 2 vuoden ajalta Sidonnaisuus
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire!
Lisätiedot