SISÄLLYS. N:o 179. Laki. kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2008 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 179 Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 22 :n väliaikaisesta muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Laki Valko-Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Laki Hongkongin kanssa ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina Maa- ja metsätalousministeriön asetus energiapuun haketukseen käytettävän tuen myöntämisestä ja tuen enimmäismäärästä N:o 179 Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 17 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1102/1997, sekä lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 13 a seuraavasti: 4 luku Yleinen valtionosuus ja rahoitusavustus 13a Yhteistoiminta-avustus Valtiovarainministeriö voi myöntää vuosina kunnille harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta, jos kuntien yhteistoiminta on kuntien palvelurakenteiden uudistamisen, palvelujen kehittämisen tai tuottavuuden kannalta merkittävää sekä tukee kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) tavoitteiden toteutumista. Yhteistoiminta-avustusta voidaan myöntää kunnalle hakemisvuotena ja sitä seuraavana vuotena kehittämistoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. Yhteistoiminta-avustusta voidaan myöntää kehittämistoimintaan vain, jos sen toteuttamisesta on tehty päätös. Jos kunnat hakevat yhteistoiminta-avustusta sellaiseen yhteistoimintaan, johon muu viranomainen voi myöntää valtionosuutta tai -avustusta muun lain nojalla tai valtion ta- HE 4/2008 HaVM 1/2008 EV 21/

2 474 N:o 179 lousarviossa muuhun tarkoitukseen osoitetuista määrärahoista, valtiovarainministeriön tulee ennen tuen myöntämistä kuulla tätä viranomaista. Valtiovarainministeriö päättää yhteistoiminta-avustuksen hakemisen ja maksamisen ajankohdista. Yhteistoiminta-avustukseen sovelletaan lisäksi seuraavia valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä: 1) 14 :ää valtionavustuksen saajan tiedonantovelvollisuudesta; 2) 15 :ää valtionapuviranomaisen valvontatehtävästä; 3) 16 :ää tarkastusoikeudesta; 4) 17 :ää tarkastuksen suorittamisesta; 5) 18 :ää virka-avusta; 6) 19 :ää maksatuksen keskeytyksestä; 7) 20 :n 1 momenttia valtionavustuksen palauttamisesta; 8) 21 :ää velvollisuudesta valtionavustuksen takaisinperintään; 9) 22 :n 3 momenttia valtionavustuksen harkinnanvaraisesta takaisinperinnästä; 10) 24 :ää korosta; 11) 25 :ää viivästyskorosta; 12) 26 :ää palautettavan määrän kohtuullistamisesta; 13) 28 :ää takaisinperinnän määräajasta; 14) 29 :n 2 momenttia palautusvelvollisuuden vanhenemisesta; 15) 30 :ää kuittauksesta. 17 Maksaminen Valtionosuudet, joissa on otettu huomioon 7 :ssä tarkoitettu verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, maksetaan ministeriöittäin valtionavun saajalle varainhoitovuoden alusta kuukausittain yhtä suurina erinä kunakin kuukautena, viimeistään kuukauden 11 päivänä. Rahoitusavustuksen maksamisen ajankohdasta päättää valtionapuviranomainen. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta Lain 13 a on voimassa 31 päivään joulukuuta Lain 13 a :n 5 momenttia sovelletaan tämän lain perusteella myönnettyyn yhteistoiminta-avustukseen 31 päivän joulukuuta 2012 jälkeenkin. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

3 475 N:o 180 Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan kuntien valtionosuuslain muuttamisesta 3 päivänä joulukuuta 2004 annettu laki (1036/2004). 2 Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi HE 4/2008 HaVM 1/2008 EV 21/2008

4 476 N:o 181 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 22 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 22 :n 1 momentti väliaikaisesti, sellaisena kuin se on laissa 718/1999, seuraavasti: 22 Rahoitettavat toimenpiteet Edellä 1 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuihin muihin edistämistoimenpiteisiin voidaan rahoitusta myöntää: 1) 3 :ssä tarkoitetun toteutusselvityksen laadintaan; 2) juurikäävän torjuntaan; 3) ennalta arvaamattoman virheen korjaamiseen; 4) vahingon korvaamiseen; 5) yksityismetsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistävään kokeilu- ja selvitystoimintaan; 6) 6 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun energiapuun haketukseen. Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila HE 11/2008 MmVM 1/2008 EV 15/2008

5 477 N:o 182 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1285/2002) voimaantulosäännöksen 1 momentti seuraavasti: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 23 :n 2 momentti tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Lain 23 :n 5 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila HE 11/2008 MmVM 1/2008 EV 15/2008

6 478 N:o 183 Laki Valko-Venäjän kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Minskissä 18 päivänä joulukuuta 2007 Suomen tasavallan hallituksen ja Valko- Venäjän tasavallan hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi HE 180/2007 VaVM 2/2008 EV 18/2008

7 479 N:o 184 Laki Hongkongin kanssa ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Hongkongissa 19 päivänä marraskuuta 2007 Suomen tasavallan ja Kiinan kansantasavallan Hongkongin erityishallintoalueen välillä ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. 2 Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 3 Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi HE 9/2008 VaVM 3/2008 EV 17/2008

8 480 N:o 185 Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta vuosina Annettu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista 29 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain (1440/2006) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 :n 1 momentin nojalla: 1 Tavoitteet Ei-tuotannollisten investointien tuen tavoitteena on kosteikkojen perustaminen siten, että edistetään vesiensuojelua maatalouden voimakkaasti kuormittamilla vesistö- ja rannikkoalueilla, parannetaan linnuston ja muun luonnonvaraisen eliöstön elinolosuhteita ja palautetaan peltoalueilta kuivatustoimenpiteiden myötä hävinneitä elinympäristöjä sekä lisätään purovesistöjen merkitystä eliöstön kulkureitteinä ja parannetaan uomien luonnontilaa. Tuen tavoitteena on myös arvokkaiden perinnebiotooppien kunnostaminen siten, että maatalousympäristön luonnon monimuotoisuus säilyy ja lisääntyy sekä perinnebiotoopeilla esiintyvän monipuolisen kasvillisuuden ja eläimistön elinolosuhteet paranevat. Lisäksi tuella pyritään edistämään maaseudun kulttuuriperintöön kuuluvien rakennelmien kunnostamista ja maisemallisten arvojen parantamista. 2 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/ artiklassa tarkoitetun eituotannollisten investointien tukemiseen tarkoitetun tuen toimeenpanoon. Tuki on osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) toimintalinjan 2 lailla luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annettua lakia (1440/2006); 2) arvokkaalla perinnebiotoopilla ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon ja joka on alueellisten ympäristökeskusten vuosina julkaisemissa perinnemaisemaraporteissa määritelty valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi, tai perinnebiotooppia, jonka alueellinen ympäristökeskus on todennut toimintalinjan 2 lain 14 :n 2 momentissa tarkoitetussa lausunnossa luontoarvoiltaan näitä vastaavaksi, taikka perinnebiotooppia, joka kuuluu Natura

9 N:o verkostoon; luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) :ssä tarkoitettuja peltoaloja ei lueta arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi; 3) kosteikolla monivaikutteista puron, joen tai muun vesistön osan tai valtaojan ja sen reuna-alueen yhteyteen tehtyä aluetta, joka on suuren osan vuodesta veden peitossa ja muunkin ajan pysyy kosteana; kosteikossa on vesi- ja kosteikkokasvillisuutta ja avovesipintainen syvän veden alue ja se toimii kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä sekä eliöstön, riistan, kalojen, rapujen tai linnuston elinympäristönä, viljelymaiseman monipuolistajana, tulvien pidättäjänä ja tarvittaessa kasteluveden varastona; 4) rakennelmalla perinteisiä karjatalouteen liittyviä kooltaan vähäisiä ja kevytrakenteisia rakennelmia; 5) talkootyöllä vastikkeetta toteutettua arvokkaan perinnebiotoopin alkuraivausta ja aitaamista, joka on toteutettu pääasiassa ruumiillisena työnä eikä vaadi erityistä ammattitaitoa ja jota on perinteisesti käytetty talkoissa. 4 Ei-tuotannollisten investointien tuki Ei-tuotannollisten investointien tukea voidaan myöntää 2 :ssä tarkoitetun ohjelman voimassaoloaikana vuodesta 2008 alkaen kosteikkojen perustamiseen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen siten kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään. Tukea voidaan myöntää valtion talousarvion momentin (Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit) perusteluissa määrätyissä rajoissa. 5 Kosteikkojen alueellinen kohdentaminen Kosteikon perustamiseen voidaan myöntää tukea vain sellaisiin kohteisiin, joilla peltoja on yli 20 prosenttia kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta. 2 /31 Tukea voidaan myöntää sellaisen kosteikon perustamiseen, joka toteutetaan Suomenlahteen, Saaristomereen tai Selkämereen laskevan jokivesistön valuma-alueella tai sellaisen järven valuma-alueella, jossa kosteikon perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Tukea voidaan 2 momentissa tarkoitettujen alueiden lisäksi myöntää kosteikon perustamiseen muuhun luontaisesti ja ympäristönhoidon kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan, jos tämä katsotaan alueellisen ympäristökeskuksen laatimassa tai hyväksymässä yleissuunnitelmassa tarpeelliseksi ja jos perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta ja lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta sekä edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Yleissuunnitelmalla tarkoitetaan suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuuden tai kosteikkojen yleissuunnitelmaa, jossa alueelliset ja paikalliset olosuhteet sekä vesiensuojelu- ja muut ympäristötavoitteet huomioon ottaen on selvitetty kosteikkojen perustamisedellytyksiä laajemmalla alueella. 6 Kosteikon pinta-ala Kosteikon pinta-alan, tulva-alueet mukaan lukien, on oltava vähintään 0,5 1,0 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikkohankkeen kokonaisalaan lasketaan vesi- ja tulva-alueiden lisäksi penkereet ja hoidon kannalta tarpeellinen reuna-alue. 7 Kosteikon perustaminen Kosteikot on perustettava niiden luontaisille paikoille pellolle, pellon reuna-alueelle tai metsämaalle, herkästi tulviville pelloille tai pengerretyille kuivatusalueille. Kosteikot ja tulva-alueet on perustettava niin, että ne pidättävät mahdollisimman tehokkaasti valuma-alueelta tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.

10 482 N:o 185 Kosteikko on perustettava ensisijaisesti patoamalla. Pelloille perustettavissa kosteikoissa on veden alle pysyvästi jäävältä kosteikon osalta poistettava peltomaa, jonka fosforin viljavuusluokka on hyvä, korkea tai erittäin korkea. Toimenpiteiden toteuttamisesta ei saa aiheutua olennaisia haittoja kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteelle tai muulle maankäytölle. Perustettavassa kosteikossa on oltava kiintoainesta laskeuttava syvempi vesialue, joka on tyhjennettävissä sinne kertyneestä lietteestä. Kosteikkoon on kuuluttava sen hoidon kannalta riittävät reuna-alueet. Kosteikon rannat ja uoma voidaan suojata nurmettamalla, kiveämällä tai istutuksin. 8 Kosteikon perustamiseen liittyvä uomien luonnontilan parantaminen Uomien luonnontilaa parantavat hankkeet voidaan toteuttaa siten, että palautetaan tulvaalueita, perustetaan useita pieniä kosteikkoja tai rakennetaan pohjakynnyksiä. Uomien luonnontilaa parantavissa hankkeissa on huolehdittava uomien eroosiosuojauksesta, istutettava kasvillisuutta, lisättävä puron mutkaisuutta tai parannettava uomien monimuotoisuutta kalaston ja rapujen elinympäristöinä. Uomat on kunnostettava luonnonmukaisen vesistörakentamisen periaatteiden mukaisesti. 9 Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen kuuluvia toimia voivat olla pensaikon ja puuston raivaus ja raivausjätteen poistaminen. Kasvillisuuden raivaustoimenpiteiden lisäksi toimenpiteisiin voi sisältyä hankkeen toteuttamisalueella sijaitsevien rakennelmien ja perinteisten latorakennusten säilyttämistä ja kunnostamista sekä alueen aitaamista. Toimenpiteisiin voi kuulua myös hankkeen toteuttamisalueen niitto, laidunnus tai muu tarpeellinen hoitotoimenpide. Arvokasta perinnebiotooppia ei saa muokata, lannoittaa tai käsitellä torjunta-aineilla. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi tapauskohtaisesti hyväksyä vesakon kemiallisen torjunnan kantokäsittelynä. Laidunnettava perinnebiotooppi tulee yleensä erottaa aidalla muista laidunnurmista. Aluetta ei saa ojittaa tai metsittää. Niitetty kasvillisuus on korjattava pois, jollei 11 :ssä tarkoitetussa suunnitelmassa muuta edellytetä. Toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. 10 Ei-tuotannollisen investoinnin kohteen hallinta Kohteen, josta ei-tuotannollisten investointien tukea maksetaan, on oltava tuen hakijan hallinnassa koko investointihankkeen toteuttamisen ajan sekä toteuttamisen jälkeen tehtävän luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen 41 tai 49 :ssä tarkoitetun sopimuksen voimassaolon ajan. 11 Ei-tuotannollista investointia koskeva suunnitelma Tukea voidaan myöntää sellaiseen kosteikon perustamiseen sekä arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, josta on laadittu asianmukainen suunnitelma. 12 Suunnitelman sisältö Edellä 11 :ssä tarkoitettuun suunnitelmaan tulee sisältyä: 1) hankkeen yleiskuvaus ja tavoitteet; 2) hankkeen yksilöity toteutustapa ja -aika; 3) hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja mahdolliset sopimusjärjestelyt; 4) hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen ja rahoitussuunnitelma; 5) hankkeen sijaintikartta; 6) suunnitelma-alueen kartta. Kosteikon perustamista koskevaan suunnitelmaan tulee lisäksi sisältyä:

11 N:o ) selvitys 5 :ssä tarkoitetusta peltojen osuudesta valuma-alueesta; 2) selvitys 6 :ssä tarkoitetusta kosteikon pinta-alan suhteesta yläpuolisen valumaalueen pinta-alaan; 3) selvitys kosteikon perustamistoimenpiteistä; 4) selvitys kosteikkoalueen vesien johtamisesta ja patoamisesta; 5) selvitys kosteikkoalueen penkereistä, syvänteistä, niemekkeistä, saarekkeista ja kasvillisuusvyöhykkeistä; 6) selvitys kosteikon mitoituksesta; 7) yleispiirteinen selvitys kosteikon perustamisen jälkeisistä hoitotoimenpiteistä; 8) selvitys hankkeen vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön; 9) selvitys kosteikkoalueen omistussuhteista; 10) hankkeen toteuttamista varten vaadittavat viranomaisluvat. 13 Korvattavat kustannukset ja tulonmenetykset Ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamisesta aiheutuva kustannus voidaan korvata, jos toteuttamistoimenpide on perusteltu hankkeen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Hankkeen kokonaiskustannuksiin voidaan sisällyttää kohtuulliset suunnittelukustannukset. Jos alueen käytöstä saadaan taloudellista hyötyä sadonkorjuun tai muun hyötykäytön kautta, lukuun ottamatta metsätaloudesta saatavaa hyötyä, tämä hyöty on otettava huomioon tukea vähentävänä tekijänä. Tukea kosteikon perustamiseksi voidaan myöntää 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) pintamaan ja kasvillisuuden poistosta kosteikkoalueella; 2) poistetun maa-aineksen loppusijoittamisesta; 3) patojen, pohjakynnysten, penkereiden ja muiden välttämättömien rakenteiden rakentamisesta; 4) kosteikon pohjan, luiskien ja reunaalueiden muotoilusta; 5) kosteikon reuna-alueiden ja tulvatasanteiden kylvämisestä sekä kasvillisuuden istuttamisesta. Kosteikon perustamisen aikana tulonmenetyksenä voidaan ottaa huomioon myös saamatta jääneen sadon arvo ja pinta-alatukien menetykset kosteikkoalalta sen aikaisemman käytön mukaisesti. Tukea voidaan myöntää arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivauksen ja aitaamisen toteuttamiseksi 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten lisäksi tarpeellisiin kohtuullisiin kustannuksiin, jotka aiheutuvat: 1) puiden ja pensaiden raivauksesta; 2) raivausjätteen poistamisesta; 3) aitaamisesta; 4) rakennelmien ja latorakennusten kunnostamisesta; 5) niitosta; 6) laidunnuksesta, 7) hoitopäiväkirjan pitämisestä. Arvokkaiden perinnebiotooppien niitto ja laidunnus on toteutettava maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (503/2007) 45 :n 2 ja 3 momentissa sekä 46 :ssä tarkoitetulla tavalla. 14 Oman työn ja talkootyön korvattavuus Tuen hakijan kiinteistöltä otetun oman puutavaran ja maa-aineksen käyttö voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi, jos tuki myönnetään luonnolliselle henkilölle. Korvattavan kustannuksen on perustuttava sellaiseen arvioon puutavaran tai maa-aineksen määrästä, laadusta ja hinnasta, jonka on tehnyt ammatissaan näitä asioita käsittelevä asiantuntija. Tuen saajan tekemä työ voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi. Työstä on pidettävä työpäiväkirjaa. Talkootyö voidaan hyväksyä korvattavaksi kustannukseksi, jos tukea haetaan arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja aitaamiseen, jonka toteuttaa toimintalinjan 2 lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettu rekisteröity yhdistys.

12 484 N:o Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset Tukea ei myönnetä kustannuksiin, jotka johtuvat: 1) hankkeen kohteena olevan alueen vuokraamisesta; 2) arvonlisäverosta, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi; 3) toimenpiteistä ennen hankkeen aloittamista, lukuun ottamatta hankkeeseen liittyviä suunnittelukustannuksia. Niihin toimenpiteisiin, joihin jo maksetaan muuta Euroopan yhteisön tai kansallisen tukijärjestelmän tukea, ei voida myöntää eituotannollisten investointien tukea. 16 Tuen enimmäismäärä Ei-tuotannollisten investointien tukea maksetaan hyväksyttyjen toteutuneiden kustannusten mukaan hehtaaria kohden enintään: - kosteikon perustaminen /ha - arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen /ha 17 Tuen myöntäminen Työvoima- ja elinkeinokeskus arvioi hakemuksessa esitetyt kustannukset ja vahvistaa päätöksellään tuen hankekohtaisen enimmäismäärän. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on pyydettävä toimintalinjan 2 lain 3 :ssä tarkoitetun paikallisen toimintaryhmän lausunto ennen tuen hankekohtaisen enimmäismäärän vahvistamista rekisteröidylle yhdistykselle. 18 Ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamisaika ja hoitosopimuksen tekeminen Ei-tuotannollista investointia ei saa aloittaa ennen kuin työvoima- ja elinkeinokeskus on tehnyt toimintalinja 2 lain 14 :n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tuen myöntämisestä. Investointi on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun päätös tuen myöntämisestä on tehty. Erityisistä syistä työvoimaja elinkeinokeskus voi myöntää tuen hakijalle investointihankkeen toteuttamiseen yhden vuoden lisäaikaa. Investointihankkeen valmistuttua, kuitenkin viimeistään valmistumista seuraavana vuonna, kohteen hoidosta on tehtävä luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina annetun valtioneuvoston asetuksen 41 tai 49 :ssä tarkoitettu sopimus. 19 Tuen maksamisen edellytykset Korvattavien kustannusten tulee olla tuen saajan maksamia. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavan kustannuksen perusteena oleva toimenpide on toteutettu ja siitä aiheutuva kustannus on maksettu. Korvattavien kustannusten tulee olla lopullisia, kohtuullisia ja todennettavissa olevia. 20 Korvattavien kustannusten lopullisuus Korvattava kustannus on lopullinen, jos tuen saaja ei ole saanut eikä voi saada siitä tai sen perusteella alennusta, hyvitystä tai palautusta. Ennen tuen viimeisen erän hakemista kaikkien investoinnista tai toimenpiteestä aiheutuvien maksujen on oltava suoritettuina. 21 Korvattavien kustannusten kohtuullisuus Korvattavat kustannukset ja tulonmenetykset voidaan hyväksyä enintään tämän asetuksen liitteen mukaisina. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kuitenkin tapauskohtaisesti poiketa liitteen mukaisista kustannuksista, jos poikkeamista tukevat perustellut yksittäistapausta koskevat todelliset kohtuulliset kustannukset. Tällaisista kustannuksista on tuen maksamiseksi esitettävä selvitys siitä, että

13 N:o kustannus perustuu toimenpiteen tavanomaiseen hintatasoon ja että toimenpide on toteutettu tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyin tavoin kokonaistaloudellisesti edullisimmalla tavalla ottaen huomioon työn laatu ja asianmukaisuus toimenpiteen tavoitteiden näkökulmasta. 22 Korvattavien kustannusten todennettavuus Tuen maksamisen edellytyksenä on, että korvattavista kustannuksista on yksilöity lasku ja tosite sen maksamisesta tai, jos maksu ei perustu laskuun, yksilöity kuitti. Maksuasiakirjoista tulee käydä yksityiskohtaisesti ilmi suoritettu hankinta. Tukea ei makseta ennen kuin meno on kirjattu kirjanpitoon tai muistiinpanoihin sellaisen verovelvollisen osalta, joka ei ole kirjanpitovelvollinen. 23 Tuen maksaminen Tuki maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneiden kulujen mukaisesti erillisen hakemuksen perusteella. 24 Valvonta Tuen ehtojen valvonnasta säädetään erikseen. 25 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä huhtikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi

14 486 N:o 185 Liite Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia ei-tuotannollisten investointien tuessa 1. Monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen Traktorityö kuljettajineen 29 /h Ihmistyö 14,8 /h Traktorikaivurin tai kevyen maansiirtokoneen työveloitus 203 /ha Maa-aineksen kuormaus, ajo ja levitys 137 /ha Telakaivurin työveloitus 600 /ha Kustannuksina voidaan lisäksi ottaa huomioon sopimusalueelle istutettujen pensas- ja puuryhmien tai vesikasvillisuuden istutuskustannukset. Tulonmenetys - A- ja B-tukialueet 122 /ha - C- tukialue 107 /ha Suunnitelman laatiminen - enintään 1 ha:n suuruiset alueet 420 /suunnitelma - enintään 2 ha:n suuruiset hankkeet 10 % investointituen suuruudesta - yli 2 ha:n suuruiset hankkeet 8 % investointituen suuruudesta Kustannuksina voidaan lisäksi ottaa huomioon tarpeelliset materiaalikustannukset kuten kiviaines, sora, suodatinkankaat ja muut patomateriaalit. 2. Arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen Traktorityö kuljettajineen Ihmistyö Kasvuston niitto ja korjuu Niitto traktorikäyttöisellä niittokoneella Niitto pienniittokoneella Niitto raivaussahalla Pienniittokoneen tai raivaussahan kustannus niitossa hyväksytään, mikäli edullisempi menetelmä ei ole kohteella mahdollinen. Niittojätteen korjuu (paalaus, pöyhintä ja kuljetus) Raivaus Hehtaarikohtaiset kustannukset: Peruskunnostusraivaus kohteen hoidon aloitusvuonna Hoitoraivaus muina vuosina hoitokertaa kohden Harvennus-/raivausjätteen korjuu/kasaus Harvennus-/raivausjätteen poltto Raivaustähteiden kuljetus 29 /h 14,8 /h 84 /ha 275 /ha 19,6 /h 198 /ha 421 /ha 98 /ha 211 /ha 226 /ha 130 /ha

15 N:o Tuntiperusteiset kustannukset: Raivaus (raivaussahalla tehtävä raivaus tai niitto) 19,6 /h Harvennus-/raivausjätteen kasaus käsityönä ja poltto 14,8 /h Koneellinen kasaus 33,9 /h Raivaustähteiden ajo traktoriperävaunulla 23,6 /h Raivaus ja raivausjätteen poiskorjuun kustannukset voidaan hyväksyä kustannuksina vain niiltä osin kohdetta, joilta ei saada myyntikelpoista puuta. Raivauksella tarkoitetaan tässä vesakon poistoa. Aitaaminen - Naudoille sähköpaimen sisältäen paimenlaitteen (150 ) kustannuksen 1,5 /m - Lampaille lammasverkko 3 /m - Riukuaita /m Riukuaita voidaan hyväksyä vain maisemallisesti tärkeissä kohteissa. Aidan korjaus 10 % rakentamiskustannuksesta/v Rakennelmien kunnostukseen liittyvät kustannukset - huopakatto ja katteen alusrakenne /m² - maalaus 5 8 /m² Muut rakennelmien kunnostukseen liittyvät kustannukset korvataan kohtuullisten kustannusten perusteella. Eläinten kuljetus Oma auto/traktori ja kuljetusvaunu (työaika 4hx2hlöä, lastaus, purku, kuljetus) 120 /kerta Eläinkuljetusauto (lastaus, purku, ym. lähtötaksa) 200 /kerta Edelliseen lisäksi km-korvaus - oma auto/traktori ja kuljetusvaunu 0,54 /km - eläinkuljetusauto 1 1,5 /km Vesitse tapahtuvissa kuljetuksissa voidaan hyväksyä korkeampi kustannus. Eläinten valvonnan lisäkustannus 75 /ha Eläinten juoton lisäkustannus 50 /ha Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat kohteet 420 /suunnitelma Hoitopäiväkirjan pitäminen (4 8 h/v) 24,6 /h Talkootyö - ihmistyö 10 /h - traktori/muu vastaava työkonetyö 30 /h

16 488 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 186 Maa- ja metsätalousministeriön asetus energiapuun haketukseen käytettävän tuen myöntämisestä ja tuen enimmäismäärästä Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1094/1996) 23 :n 5 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1285/2002: 1 Tuen enimmäismäärä Energiapuun haketukseen myönnetään tukea edellyttäen, että nuoren metsän hoitotyö tai energiapuun korjuu, josta saatavan puun haketukseen tukea haetaan, on rahoitettu kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla. Tukea voidaan myöntää 1,70 euroa haketettua irtokuutiometriä kohti. 2 Tuen myöntäminen Tukea myönnetään hakemuksesta yksityiselle maanomistajalle tai muulle kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 2 :ssä tarkoitetulle hakijalle, joita ovat lämpöyrittäjä ja haketusurakoitsija sekä nuoren metsän hoitotöitä organisoiva ja haketta välittävä metsänhoitoyhdistys tai muu riittävän ammattitaidon metsäasioissa omaava yhteisö taikka ammatinharjoittaja. Tuen hakijan on laadittava energiapuun haketuksesta toteutusselvitys. 3 Tuen hakeminen Tukea haetaan sen jälkeen, kun hakkeen käyttäjä on vastaanottanut energiakäyttöön ostamansa hakkeen. Tukihakemus voi koskea yhdeltä tai useammalta nuoren metsän hoitokohteelta korjausta puusta haketettua energiapuumäärää. 4 Voimassaoloaika Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2008 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN