Miten palvelukokonaisuus saadaan toimimaan lapsi- ja perhelähtöisesti?

Transkriptio

1 Miten palvelukokonaisuus saadaan toimimaan lapsi- ja perhelähtöisesti? Miten tätä on pyritty ratkomaan Suomessa Matti Kaivosoja Perheiden palveluiden toimialuejohtaja, Soite, Selvityshenkilö, STM & OKM Lape II konferenssi

2 Yhdyspinnat lasten ja nuorten palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä Selvitystyön esittely lyhyesti

3 Tavoite ja lähtökohdat Selvitystyön tavoitteena on turvata oikea-aikainen ja tarpeenmukainen tuki lapsen, nuoren ja perheen erilaisiin tarpeisiin myös kunta-, sote- ja maakuntauudistusten myötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Selvitystyön lähtökohtana on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tehty kehittämistyö ja sen hankesuunnitelman toimeenpano (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2016:29) Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma (LAPE): lasten, nuorten ja perheiden palveluita yhteen sovitetaan asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi, jotka luovat asiakaslähtöistä siltaa yli tulevan maakunta-uusi kunta -yhdyspinnan.

4 Tavoitteet Selvitystyössä kartoitetaan sote- ja maakuntauudistuksen myötä syntyvät yhdyspinnat ja niihin liittyvät haasteet tehdään ehdotuksia siitä, millaisella ohjauksella lapsi- ja perhelähtöisyys palveluissa varmistetaan sekä kerätään tietoa toimivista johtamisen malleista palvelukokonaisuuden toimivuuden varmistamiseksi lapsi-, nuoriso- ja perhepalveluissa.

5 Selvityshenkilöt Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat selvityshenkilöt Olli-Pekka Heinonen, Opetushallituksen pääjohtaja, pj. Anna-Kaisa Ikonen, Työelämäprofessori, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Matti Kaivosoja, Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän perheiden palveluiden toimialuejohtaja Timo Reina, Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Selvityshenkilöiden toimikausi on

6 Selvityshenkilöiden tukena Taustaryhmä edistää ja tukea selvityshenkilöiden työtä. Maria Kaisa Aula, hankejohtaja (STM), pj. Jari Gustafsson, kansliapäällikkö (TEM) Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö (OKM) Päivi Sillanaukee, kansliapäällikkö (STM) Terhi Päivärinta, johtaja, Suomen Kuntaliitto

7 Selvitystyön sisältö Tehtävänä on 1. tunnistaa yhdyspinnat lasten ja nuorten palveluiden kokonaisuudessa sivistys- ja opetustoimen ja koulutuksen järjestäjien sekä sotepalveluiden sekä tarpeellisilta osin työvoima- ja kotouttamispalvelui-den yhdyspintoja uudessa toimintaympäristössä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. 2. tehdä ehdotuksia millaista maakuntien ja kuntien uuden toimintakulttuurin tukea tarvitaan yhdyspintojen osalta lapsi-, nuori- ja perhelähtöisen palvelun ja tuen varmistamiseksi verkostoivan ja yhteen sovittavan johtamisen malleista mahdollisista muutostarpeista toimintakulttuurissa, joilla varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden ohjaaminen ja toimivuus

8 Selvityshenkilöiden tukena sihteeristö Sihteerit tukevat selvityshenkilöiden työtä tuottamalla tarvittavat selvitykset Marja-Leena Perälä, THL (johtamisen asiantuntemus), pj. Sari Haavisto, TEM (maahanmuuttaja- ja kotoutuspalvelut) Pälvi Kaukonen, STM (muut erityispalvelut) ja Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto (varhaiskasvatus), Ulla Laine, OPH (perusopetus), Marjo Malja, STM (lastensuojelu), Merja Niemi, OKM (aluekehittäminen sekä maakunta- ja sote-uudistus) Marjaana Pelkonen, STM (matalan kynnyksen lapsi- ja perhepalvelut, perhekeskus), Janne Savolainen, TEM (Nuorisotakuu), Sihteeristöä voidaan tarvittaessa täydentää asiakohtaisesti (mm. lakiosaaminen)

9 Yhdyspintoja lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tarkastellaan monella tasolla 1. Asiakastyössä - lapsi, nuori ja perhe saa avun oikea-aikaisesti 2. Palveluissa palvelukokonaisuudet kokoavat palvelut yhteen helposti saataviksi Perhekeskustoimintamalli Kouluun ja oppilaitokseen kiinnittyvät hyvinvointipalvelut Ohjaamopalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon erityistason ja vaativien palvelujen kokonaisuus 3. Palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa Kunta Maakunta 4. Ohjauksessa Valtioneuvosto, ministeriöt ja niiden alaiset laitokset Kaikilla tasoilla Tietotuotanto Johtaminen Osaamisen johtaminen

10 Suomalaisia malleja tasot 1&4 Asiakastyön taso Verkostotyö Perhekeskeiset toimintamallit Konsultaatiomallit Yhteistyöryhmät Kehittämishankkeet Moniammatilliset asiantuntijaryhmät Moniammatillinen täydennyskoulutus Ohjausjärjestelmät Yhteistyövelvoitteita sektorikohtaiseen lainsäädäntöön Yhteistyövelvoitteen sektorikohtaisia seurantakokouksia AVIt/lääninhallitukset Sektorikohtaiset tilastot ja raportointivelvoitteet Sektorikohtaisia kehittämisrahoituksia Lape II konferenssi

11 Lapsi- ja perhepalveluiden toimintakulttuurin muutos Kärjistäen pyrkimykset tasolla 1 ja 4 eivät ole tukeneet toisiaan yhteisistä tavoitteista huolimatta Voiko toimintakulttuuria muuttaa, jos toiminnan tilastointia, raportointia, rahoitusta, järjestämisvastuuta so. ohjausmallia ei muuteta Valtionhallinnon tasolla on vaarana toistaa se, mitä verkostotyössä aluksi myös asiakastasolla tapahtuu; ensin ajaudutaan kiistaan ongelman/haasteen määrittelystä ja käsitteistä osataanko siitä ulos? Lape II konferenssi

12 Suomalaisia malleja taso 3 Sote-integraation toteuttaneet maakunnat Kainuu, EKSOTE, Siun Sote, Soite Panostus lähinnä palveluintegraatioon, joka keskittyy sote-palveluihin Vahvasti lapsipolitiikkaan panostaneet kunnat Tampere, Espoo, Vantaa, Oulu Jnkv enemmän painotus hyvinvointipolitiikassa, joka kattaa sivistyssektorin ja osallisuuden Kouvola, Imatra Kyetäänkö ylittämään sektorien rakenne ja perinne? Lape II konferenssi

13 Suomalaisia malleja taso 2 Lape rakentaa lapsi- ja perhelähtöistä siltaa kuntien ja maakuntien toimintaympäristössä Asiakastason ja palvelurakenteen välitasolle pyritään rakentamaan areenoita, joilla perheet, lapset ja nuoret kohtaavat sekä toisiaan että tarvitsemiaan palveluja Areenat eivät ole hallinnollisia temppeleitä, mutta saadaanko niistä toimivia ratkaisuja, ratkeaa vasta kehittämistyön myötä

14 LAPE rakentaa lapsi- ja perhelähtöistä siltaa kunnan ja maakunnan toimintaympäristössä Alle kouluikäiset, kouluikäiset Perhekeskustoimintamalli: verkostoi varhaiskasvatuksen sekä soten kuten neuvola, perhetyö, kotipalvelu, erotilanteen palvelut, parisuhteen tuki, vanhemmuuden tuki, vertaistoiminnan (järjestöt, seurakunnat), vapaaehtoistyön; kotouttamisen/maahanmuuttajaperheiden tuki Sähköiset palvelut, jalkautuvat ja konsultoivat erityisen tuen palvelut Kouluikäiset Koulu/oppilaitos ja siihen kiinnittyvät hyvinvointipalvelut ja tuki: opiskeluhuollon palvelut (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, kuraattori, psykologi, yhteisöllinen ja yksilöllinen), jalkautuvat ja konsultoivat sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalvelut, lasten harrastamisen tuki (liikunta, kulttuuri), nuorisotyö, vanhemmuuden tuki; kiusaamisen ehkäisy osana koulun toimintaa Nuoret Ohjaamo palvelut: nuorten palveluiden kokonaisuus mielenterveydestä ammatinvalinnan ohjaukseen ja työllistymisen tukeen (myös TEM ja KELA), etsivä nuorisotyö - Sähköiset palvelut Kaikenikäiset Erityisen tuen ja vaativimmat palvelut (lastensuojelu, erikoissairaanhoito, kuntoutus ym ) sekä osaamis- ja tukikeskukset (5 alueella); jalkautuminen ja konsultaatio erityis- ja peruspalveluihin, lähelle palveluiden käyttäjiä 10/25/2017 Etunimi Sukunimi 14

15 Perhekeskustoimintamalli Tarkoittaa lähipalvelujen kokonaisuutta, joka sisältää kaikille* lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut uutta tapaa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saisi tarvitsemansa tuen ja avun. rakennetta maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteensovittamiseksi sote-uudistuksessa. Kenelle kaikille lapsiperheille, alkuvaiheessa alle kouluikäisten perheille. Kouluikäisille ja heidän perheilleen mm. perheneuvontaa ja vanhemmuuden tukea. Nuorille, etenkin palvelujen ulkopuolella oleville apua ja tukea, myöhemmin myös muille *ml monikulttuuriset perheet, monimuotoiset perheet, vammaisten lasten perheet Lape-yhdyspinnat

16 Perhekeskustoimintamallin kansalliset linjaukset (kriteerit) Maakunnallinen perhekeskus vastaa lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja varmistamiseksi tarvittavista tehtävistä sisältää tehtävien toteuttamiseksi tarvittavat lapsiperheiden palvelut, toiminnot ja kohtaamispaikat (seur. dia) toiminta vaatii organisointia, toiminnan mahdollistavaa johtamista ja palvelujen sekä toiminnan yhteensovittamista (integraatio; soten integroituminen edellytys onnistuneelle yhteensovittamiselle) tarvitsee tuekseen toimivat yhteistyörakenteet (varhaiskasvatus, koulu- ja opiskeluhuolto, erityispalvelut ml lastensuojelu, järjestöt, kuntien muu toiminta) uudistaa toimintakulttuuria Lapen periaatteiden avulla 10/25/2017 Etunimi Sukunimi 16

17

18 Kouluun /oppilaitokseen kiinnittyvät hyvinvointipalvelut ja tuki Keskeisiä kouluun liittyviä hyvinvointipalveluja ovat Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä toisen asteen koulutus muodostavat keskeisen lapsen ja nuoren elinympäristö ja jatkumon. Nämä palvelut vaihtuvat lapsen ja nuorten kehityksen myötä. Opiskeluhuollon palveluita ovat koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (terveydenhoitaja ja lääkäri), opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin palvelut. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia sovelletaan esiopetuksesta toiselle asteelle. Lasten harrastamisen tuki (liikunta, taide ja kulttuuri): nuorisotyö, vapaaaika- ja liikuntapalvelut, kulttuuri- ja taidealan toimijoiden palvelut, järjestöjen toiminta jne. muodostavat yhdyspinnan kouluihin Kodin ja koulun välinen yhteistyö, kiusaamisen ehkäisy osana koulun toimintaa.

19 Kouluun/oppilaitokseen kiinnittyvät hyvinvointipalvelut ja tuki: Opiskeluhuolto Opiskeluhuolto on oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, ylläpitämistä ja niiden edellytysten lisäämistä kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltoa toteutetaan kouluissa ja oppilaitoksissa lähellä opiskelijoiden arkea yhteisöllisenä opiskeluhuoltona Seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan koulun terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä ja yksilökohtaisena opiskeluhuoltona Oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Tarvittaessa saadaan myös jalkautuvia ja konsultoivia sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluja. Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 1 mom.) Perhekeskus/Kekkonen Marjatta, THL, Lapset,nuoret ja perheet yksikkö

20 Kouluun /oppilaitoksiin liittyvät hyvinvointipalvelut Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Lääkäri Lapsi ja nuori Perhe Opetus, oppimisen- ja koulun käynnin sekä opiskelun tuki Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Nuorisotyö Järjestöjen palvelut Perhekeskuksen palvelut Erikoissairaanhoito Sosiaalipalvelut Lastensuojelu Muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Liikunta, taide ja kulttuuri Seurakuntien palvelut Järjestäjät Kunta Maakunta Kunta ja maakunta Järjestöt Seurakunnat Lape-yhdyspinnat

21 Ohjaamo Ohjaamoissa kunta, valtio, työnantajat ja kolmas sektori edistävät yhteistyössä alle 30-vuotiaiden itsenäistymismahdollisuuksia. Ohjaamo on monialaista verkostopalvelua: mukana ovat kunnasta riippuen nuorisotoimi, työllisyydenhoito, sosiaali- ja terveystoimi, TE-palvelut, Kela, oppilaitokset ja kolmas sektori Ohjaamot toimivat alustana, jotka kokoavat yhteen toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Ohjaamo kokoaa mm. seuraavia palveluja: - TE-palvelut - Sote: Terveydenhoitaja - Sosiaalityö - Kelan palvelut - toimeentulo ja asuminen - Työpajatoiminta - TNO-palvelut - Järjestöjen toiminta = tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut - Yritysyhteistyö - Nuorisopalvelut - Oppilaitokset

22 Ohjaamoiden yhdyspinnat tulevassa rakenteessa

23 Erityis- ja vaativimmat palvelut Eritystason ja vaativimpia palveluita tarvitaan, kun perustason palvelut eivät riitä lapsen ja nuoren terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon. Erityistason palvelut ovat maakunnan alueella keskitettyjä, mutta osittain perustasolle jalkautuvia palveluita. Keskeistä erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen uudistamisessa on integroitujen mallien käyttöönotto, esimerkiksi jalkautuminen perhekeskuksiin. Muita tavoitteita ovat yhtenäiset toimintamallit, voimavarojen taloudellinen käyttö, asiakkaiden osallisuuden lisääminen sekä toimivat yhdyspinnat ja siltatoiminnot. Vaativinta erityisosaamista edellyttävät (tertiääritason) palvelut kootaan viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin. Muita OT-keskusten tehtäviä ovat TKI-toiminta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (esim. yliopistot) sekä mahdollisesti palveluiden yhteistyöalueen tasoinen koordinointi

24 Maakuntauudistuksen kokonaisuus asukkaat keskiössä Valtio Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit Maakunta, Lapsi, nuori ja perhe Osallisuus oma ääni Yhteistoiminta & neuvottelumenettely Yhdyspintakysymykset ja palvelut Kunnat Mukailtu Rajapinnoilta yhdyspintoihin. Kuntaliiton verkkojulkaisu 2016).

25 Kehittämisesimerkkejä PERINTEINEN OHJAUS Valtio LAPE LAPE Maakunta SOITE, Yhteistoiminta & neuvottelumenettely Kunta Kouvola

26 Soiten integraation eteneminen Kansallinen poliittinen taso Lape ohjelma, eri hallinnonalat kattava Poliittisesti asetetut tavoitteet ja linjaukset Alueellinen ja paikallinen suunnitteluintegraatio Soiten rakentamisprosessi Väestön tarpeiden analyysi ja palveluiden suunnittelu Palveluiden integraatio Rakennetaan integroituja palvelumalleja Soiten perheiden palveluissa eri palvelualueet yhdessä Tiimien ja moniammatillisen työn integraatio Palveluissa toimitaan monialaisesti Moniasiakkuudesta moniammatillisiin asiointeihin

27 VASTUUALUEET Henkilöstö 446 Budjetti 49,6 milj. PALVELUALUEET Perheiden palvelut Matti Kaivosoja (L) Esikunta Andreas Blanco Sequeiros, (L) Teemu Parpala (L) Pekka Kauppinen (S) Lasten ja perheiden lähipalvelut Hannele Tikkakoski- Alvarez (H) Lasten ja nuorten sairaala Heidi Pettersson (H) Psykiatria ja päihdepalvelut Ulla Aspvik (H) Aikuissosiaalityö Marja Paananen (S) Perhetukipalvelut ja lastensuojelu Minna Lönnbäck (S) Lähipalvelut Kokkola Arja Seppälä Lähipalvelut Kruunupyy Tiina Keskinen Lähipalvelut Lestijokilaakso Anne Saarela (Inkeri Jussila) Lähipalvelut Perhonjokilaakso Antti J. Saari Lastentaudit ja lastenneurologia Heidi Pettersson Lastenpsykiatria ja kehitysvammalääketiede Jaakko Kosonen Nuorisopsykiatria Olli Pelttari Aikuispsykiatria, osastohoito Sakari Ruisaho Psykiatrian avohoito Marianne Aarrekangas Mielenterveys-kuntoutujien asumis- ja tukipalvelut Raija-Leena Rekilä Aikuissosiaalityö ja toimeentulotuki Marja Paananen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Anu Pippola Erityissosiaalityö Pirkko Kivistö Perhetukipalvelut Minna Lönnbäck Lastensuojelu Johanna Alatalo (Sosiaalihuolto) (Erikoissairaanhoito) (Perusterveydenhuolto) Päihdepalvelut Anne Linna

28 Kouvola Lasten ja nuorten lautakunta järjestää kasvun ja oppimisen sekä lapsiperheiden tukemiseen liittyvät palvelut ja huolehtii mm. päivähoitolain perusopetuslain lukiolain ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain nuorisolain ja lastensuojelulain mukaan kaupungille kuuluvista tehtävistä Lisäksi lasten ja nuorten lautakunta järjestää terveydenhuoltolain mukaiset neuvolapalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden kotipalvelut, perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan, lastenvalvojan tehtävät ja muut perheoikeudelliset palvelut, avioliittolain mukaisen perheasioiden sovittelun sekä joukkoliikennelain mukaiset tehtävät sikäli, kun näistä tehtävistä ei ole erikseen määrätty.

29 Onko avain palveluissa vai yhteisössä?pärjääjät ja pulmalliset Tammikuu-maaliskuu Syyskuu-joulukuu : ADHD

30 Lopuksi Yhdyspintojen selvitystyö on puolivälissä Yhdyspintoihin liittyviä haasteita on tunnistettu lukuisia, suuria ja pieniä Väliraportti valmistui syyskuun lopussa Nyt analysoidaan kyselyiden tuloksia Ja haetaan kokonaiskuvaan pohjautuvia kehittämisehdotuksia ja johtamismalleja - selvitystyö