TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖIDEN KESKUUDESSA JA SIITÄ SELVIYTYMINEN
|
|
- Kalevi Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖIDEN KESKUUDESSA JA SIITÄ SELVIYTYMINEN Terhi Moilanen Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen Yksikkö Sosiaali- ja terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)
2 TIIVISTELMÄ Moilanen, Terhi. Työpaikkakiusaaminen seurakunnan työntekijöiden keskuudessa ja siitä selviytyminen. Pieksämäki, syksy s., 8 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) Opinnäytetyöni aihe on työpaikkakiusaaminen seurakunnan työntekijöiden keskuudessa ja siitä selviytyminen. Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää työ-paikkakiusaamisen muotoja sekä siihen johtaneita yksilöllisiä ja yhteisöllisiä syitä sekä työpaikkakiusaamisen seurauksia uhreille ja näiden työyhteisöille. Lisäksi siinä pohditaan keinoja työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Tutkimusjoukko koostuu 43 eri-ikäisestä ja eri seurakunnissa työskentelevistä sekä jo eläkkeellä olevista seurakunnan työntekijöistä ympäri Suomea. Tutkimusaineisto muodostuu kirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten pohjalta muodostetun teorian ja seurakunnan työntekijöiden kokemusten keskinäisestä vertailemisesta. Aineistosta laadittiin teemakortisto, jotka sisältävät kaikkien vastaajien kokemuksia kustakin aiheesta. Teema-alueet jaettiin pienempiin luokkiin. Nämä näkyvät tekstissä suorina lainauksina seurakunnan työntekijöiden kirjeistä ja haastatteluista. Opinnäytetyössä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksessa käytettiin narratiivista eli ilmiötä selittävää tutkimusotetta sekä fenomenografista tutkimusotetta. Se on laadullinen lähestymistapa, jossa pyritään kuvaamaan, analysoimaan ja ymmärtämään todellisuuden, tässä tapauksessa erilaisia käsityksiä työpaikkakiusaamisilmiöstä seurakunnassa. Valitun tutkimusotteen tavoitteena on ollut kuvata työpaikkakiusaamisilmiössä ilmeneviä eroja ja yhtäläisyyksiä, jolloin käytetty ote korostaa sisällön merkitystä sekä kokemuksellisia asioita. Useimmiten kateudesta noussut työpaikkakiusaaminen ilmeni opinnäytetyössäni etupäässä mustamaalaamisen ja syrjinnän keinoin sekä työolosuhteita hankaloittamalla. Työpaikkakiusaaminen aiheutti uhreille fyysisiä ja psyykkisiä stressioireita ja pitkään jatkuneena sairauksia ja osalle työkyvyttömyyttä. Työpaikkakiusaamista leimasi puuttumisen puute; seurakunnan työntekijät eivät saaneet apua työyhteisön sisältä ja vain muutamassa tapauksessa sen ulkopuolelta. Tämä johti monessa tapauksessa seurakunnan työntekijän lopulliseen syrjäytymiseen työyhteisöstään. Työnantajan vetäytyminen vastuusta ja erityisesti esimiehen heikkous toimia työpaikkakiusaamistilanteiden ratkaisemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi korostui. Vaikeimmaksi työpaikkakiusaaminen koettiin siellä, missä esimies toimi itse kiusaajana. Avainsanat: työpaikkakiusaaminen selviytyminen-seurakunta-työyhteisö
3 ABSTRACT Moilanen, Terhi, Bullying in Congregation and How to Manage it. Pieksämäki, Autumn 2005, 102 p., 8 appendices. Diaconia Polytechnic, Unit of Pieksämäki, Degree Programme in Social Services, Bachelor of Social Services. The subject of my dissertation is bullying among the workers of congregation and managing. The purpose of my study is to analyse the forms of bullying and how to cope with it, individual and communal reasons and consequences of the bullying for the victims and their work. Furthermore, preventative is thought for solving and preventing bullying. The study group consists of 43 workers in various ages and in different congregations and retired workers of the congregation around Finland. The research material consists of comparing existing theory and the experiences of the workers. A theme card index which contains all the interviewees from each subject was drawn up of the material. The theme areas were divided into smaller classes. These are seen in the text about the letters and interviews of the workers of the congregation as direct quotations. The study is qualitative, hermeneutic, phenomenological and narrative. Usually bullying which has risen from envy was manifested in my dissertation with the methods of mainly blackening and discrimination and by complicating working conditions. Bullying caused the victims physical and psychic stress symptoms, and some incapacity for work and illness. Typical of the bullying was the lack of intervention; the workers of the congregation did not get help inside the work community and from outside only in a few cases. This led to the final displacing of the worker of the congregation from the work community in many cases. The employer's withdrawal from the responsibility especially the weakness of the superior and to act to solve and prevent was emphasised. The bullying was regarded the most difficult where the superior act to solve the bully himself. Keywords: Bullying, Coping, Responding, Prevention, Work Community Deposited at the Diaconia Polytechnic / Pieksämäki Training Unit, Library
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 6 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA Aikaisemmat tutkimukset Työturvallisuuslaki 10 3 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Työpaikkakiusaamisen subjektius ja kontekstuaalisuus Työpaikkakiusaamisprosessin eteneminen 13 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT 16 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineiston hankinta Tutkimusaineiston analysoiminen Eettiset lähtökohdat 21 6 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Työpaikkakiusaajat Työpaikkakiusaamisen uhrit Työpaikkakiusaamisen muodot Passiivinen hyväksyntä Työn ja yksityiselämän mustamaalaaminen Työyhteisön ulkopuolelle jättäminen Työolosuhteiden vaikeuttaminen Uhkailu ja huutaminen Seksuaalinen häirintä Syntipukki-ilmiö Mielenterveyden kyseenalaistaminen Hengellinen väkivalta Työpaikkakiusaamisen seuraukset Työpaikkakiusaamisen seuraukset uhreille Fyysiset ja psyykkiset stressioireet Varuillaan olo ja eristäytyminen Negatiiviset vaikutukset perhe-elämään Sairaslomat Itsetunnon laskeminen ja masennus Loppuun palaminen ja itsetuhoajatukset Työyhteisöstä irtautuminen Työpaikkakiusaamisen seuraukset työyhteisölle Työpaikkakiusaamisen taustalla vaikuttaneita tekijöitä Työorganisaatio ja ympäristö Perehdyttämisen puuttuminen Työelämän ja organisaation sisäiset muutokset Toimintakulttuuri Huono sisäinen tiedottaminen Ryhmän toiminta ja sen häiriöt Johtamistapa Asianosaisten moraali: yksilölliset ominaisuudet, persoonallisuuden piirteet, yksilölliset pyrkimykset ja toimintatavat 61
5 6.6 Työpaikkakiusaamisesta selviytyminen Kiusatun henkilökohtaiset selviytymiskeinot Työyhteisön sisältä etsitty apu Työterveyshuolto Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupiirit Luottamusmies ja ammattijärjestöt Terapia ja mielenterveyspalvelut Tukijärjestöt 77 7 TYÖPAIKKAKIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN Mitä työpaikkakiusattu voi tehdä Esimiehen velvollisuus puuttua 81 8 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS 83 9 POHDINTA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET 93 LÄHTEET 95 LIITTEET 103 Liite 1. Kirjeenkirjoituspyyntö 103 Liite 2. Teemahaastattelu 104 Liite 3. Työpaikkakiusaamisen muodot 105 Liite 4. Työpaikkakiusaamisen seuraukset uhreille 106 Liite 5. Työpaikkakiusaamisesta selviytyminen 111 Liite 6.. Perehdytyssuunnitelma 112 Liite 7. Kehityskeskustelu 114 Liite 8. Työsuojelupiirin esimerkki toimintamallista kuinka puuttua työpaikkakiusaamiseen 115
6 1 JOHDANTO Työskenneltyäni 15 vuotta seurakunnassa sain kuulla työpaikkakiusaamisesta työtovereiltani. Toistuvasti ilmeni esimiesten välinpitämättömyyttä ja työtovereiden passiivista hyväksyntää työpaikkakiusaamisessa. Uusimmat tutkimukset, aiheen ajankohtaisuus sekä alkuperäinen aikomukseni opiskella diakoniksi saivat minut kiinnostumaan asiasta uudelleen. Koska työskentelin kuntasektorilla, minua kiinnosti, millainen työnantaja seurakunta olisi nykyisin. Edellä mainitut seikat antoivat aiheen tutkia työpaikkakiusaamista seurakunnassa. Suomessa työpaikkakiusaamista on tutkittu vasta viimeisen 20 vuoden ajan henkisenä väkivaltana. Myöhemmin käyttöön otettiin laajempi käsite työpaikkakiusaaminen, mikä käsittää henkisen, hengellisen ja fyysisen väkivallan ulottuvuudet sekä seksuaalisen häirinnän (Vartia Väänänen 1999,108.) Kirkon piirissä työpaikkakiusaamista on tutkittu mm. vuosina 2001 ja 2003: Kirkon työolobarometrien mukaan ristiriitoja seurakuntatyössä oli valtakunnallista tasoa enemmän. Kirkon sopimusjohtaja Risto Voipio vastasi Kalevassa työpaikkakiusaamisväitteisiin: Tällä hetkellä tärkeintä on, että ongelmat on kartoitettu ja tunnistettu. Silloin niihin puuttuminen on helpompaa. Kirkon työolobarometrien tuloksien heikoimmaksi kohdaksi tutkimus nimesi esimiesten kyvyttömyyden ratkaista työpaikan ristiriitoja. Nykyisinkään tilanne ei juuri ole muuttunut. Monissa seurakunnissa tilanne on pahoin tulehtunut, ongelmien syistä vaimetaan tai niitä ei ole osattu vielä tiedostaa. Kirkon työolobarometreissa työpaikkakiusaamisen esiintyvyyttä, yleisyyttä tai muotoja kartoittaneissa tutkimustuloksissa on yksilön kokemus työpaikkakiusaamisesta esitetty numeerisesti. Edellisestä poiketen opinnäytetyöni tarkoitus on kuvata työpaikkakiusaamista yksilön identiteettiä ja elämää sekä työyhteisön toimintakykyä ja ilmapiiriä tuhoavana kielteisenä ilmiönä. Tämän vuoksi valitsin laadullisen tutkimusmenetelmän. Tutkimus-aineistona ovat 43 seurakunnan työntekijän kirjeet ja haastattelut heidän työpaikkakiusaamiskokemuksistaan. Samalla selvitän työpaikkakiusaamisen muotoja sekä kiusaamiseen johtaneita yksilöllisiä ja yhteisöllisiä syitä.
7 voimaantullut työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan puuttumaan työpaikkakiusaamiseen välittömästi siitä tiedon saatuaan. Työntekijöitä velvoitetaan toimimaan siten, etteivät he omalla toiminnallaan aiheuta työpaikkakiusaamista. Tutkimusaineistostani kävi ilmi, ettei vastaajien seurakunnissa oltu laadittu toimintastrategiaa työpaikkakiusaamisen varalla tai sitä ei noudatettu. Seurasin lehtikirjoittelua sekä nettiyhteisöjen keskustelua työpaikkakiusaamisesta. Ymmärsin, ettei uhreilla ollut joko lainkaan tai riittävästi tietoa auttamistahoista, silloin kun esimies ei ollut puuttunut tilanteeseen. Saman totesivat useimmat tutkimukseeni osallistuneet. Työpaikkakiusaamisella oli kauaskantoiset seuraukset: mm. terveyden ja mielenterveyden menetys, pitkät sairaslomat, työttömyys, syrjäytymisen riski ja ennenaikaiset eläkkeet. Seurakunnissa sallittu epäeettinen, kristillisten arvojen vastainen työkulttuuri aiheutti kriisejä myös työntekijöiden perhe-elämään. Oman tutkimukseni tarkoitus on auttaa seurakuntia työnantajina kiinnittämään enemmän huomiota työpaikkakiusaamisen ennaltaehkäisyyn sekä auttaa esimiehiä tunnistamaan työpaikkakiusaamisen muotoja, rohkaista heitä puuttumaan työpaikkakiusaamiseen ja kehittämään paikallisen toimintamallin tämän toteuttamiseksi. Pyrin tuomaan esiin työtovereiden tuen merkityksen työpaikkakiusatulle, välittämään työpaikkakiusatuille tietoa uhrin oikeuksista, auttamistahoista sekä toimintaehdotuksen kiusaajan vastuuttamisesta ja sovittelusta. Pyrin myös tarjoamaan ideoita varhaiskuntoutuskurssien suunnittelemiseksi. Pohdintaosuus sisältää kehittämisehdotuksia sekä haastaa jatkotutkimusten tekoon.
8 8 2 TUTKIMUKSEN TAUSTA 2.1 Aikaisemmat tutkimukset Itsenäisenä ilmiönä työpaikkakiusaamisen esitti ensimmäisen kerran Leyman 1986 Ruotsissa. Sittemmin myös Norjassa, Saksassa, Itävallassa ja Englannissa tutkittiin henkistä väkivaltaa työpaikoilla. Ensimmäiset suomalaiset tutkimukset tekivät Vartia - Paananen Työterveyslaitokselle sekä Björkqvist Åbo Akademissa. Ensimmäisen työpaikkakiusaamista koskevan artikkelin Suomessa julkaisivat 1989 Lindström & Vartia (Vartia- Väänänen 2003, 8). Suomessa ensimmäisiä laadullisia tutkimuksia henkisestä väkivallasta on tehty terveydenhoitoalalla (Jankola 1991). Kiusaajien ja kiusattujen elämänkerrallisia tekstejä kirjoituskilpailun kautta toimittivat Tasala (1997) sekä Työterveyslaitos (2000), Tasala (2002) toimitti myös narratiivisen analyysin työpaikkakiusaamisesta opettajien kokemuksista. Tilastokeskuksen Työolotutkimuksessa (1997) n palkansaajalla oli omia kokemuksia kiusattuna olemisesta ja :ta kiusattiin tutkimusaineiston keruun aikaan (Sutela & Lehto 1998, 18). Kunta- ja valtiosektorilla olivat kokeneet työpaikkakiusaamista vuonna % ja vuonna % työntekijöistä (Työsuojelustrategian seurantaraportti (2004). Työterveyslaitoksen Työ- ja terveystutkimuksessa 4 % naisista ja 3 % miehistä kertoivat olevansa työpaikkakiusattuja (Piirainen ym. 1997, 9.) STTK:n Toimihenkilöbarometrissa 52 % vastaajista ilmoitti havainneensa kiusaamista työpaikallaan ja 30 % kertoi itseensä kohdistuneesta kiusaamisesta (STTK:n Toimihenkilöbarometri 2005). Tilastokeskuksen Työolotutkimus osoitti kiusaamisen olevan yhteydessä viime-aikaisiin yleisiin työelämän ja työpaikan sisäisiin muutoksiin. Eniten kiusaamista esiintyi työpaikoilla, joissa hallitsi kiire, epävarmuus ja kilpailuhenki. Kiusaamista lisäsi merkittävästi ristiriidat esimiesten ja alaisten välillä sekä eri henkilöstöryhmien ja yksittäisten työntekijöiden välillä. Tulehtuneen ilmapiirin seurauksena useat työntekijät kärsivät erilaisista
9 9 psykosomaattisista oireista, vaikka eivät itse olleet kiusaamisen uhreja (Sutela & Lehto 1998, ) STTK:n Toimihenkilöbarometrin (2005) mukaan henkisesti raskas ja stressaava työ ovat henkisen väkivallan taustalla vaikuttavia tekijöitä. Stressi, masennus, ahdistuneisuus sekä häirintä ja kiusaaminen muodostavat 18 % työterveyteen liittyvistä ongelmista Euroopan työsuojelustrategian ( ) mukaan. 30 % uusista työkyvyttömyyseläkkeistä oli myönnetty mielenterveyshäiriöiden perusteella ja näiden osuus eläkekannasta oli 40 %. Masennuksen osuus on kolminkertaistunut. Työsuojelustrategian seurantaraportin (2004) mukaan osaamis- ja suoritusvaatimukset työpaikoilla ovat lisääntyneet. Kuntatutkimuksessa (2003) todettiin, että sosiaalialalla kasvattajat ja ohjaajat ovat kokeneet työssään ongelmia osaamisen ja työn vaatimusten välillä sekä muutoksia kiivastahtisuuden suuntaan. Kuitenkin sosiaalialan päivätyössä työskentelevät naistyöntekijät ovat kokeneet työilmapiirin ja yhteistyön parhaimmaksi, samoin työstä saadun arvostuksen ja kannustuksen. Vähiten henkistä väkivaltaa ovat kokeneet lasten kanssa työskentelevät (Forma & Väänänen & Saari 2004, 8-12.) Kirkon Työolobarometrin (2001) mukaan kirkon työpaikoilla on enemmän ristiriistoja ja kiusaamista kuin muilla työpaikoilla. Kirkon Työolobarometri (2003) vahvisti asian ja osoitti, että nämä ongelmat ovat lisääntyneet: 26 % vastanneista koki, että työpaikkakiusaamista kirkossa esiintyi paljon esimiesten ja alaisten välillä. Valtakunnallisten työolobarometrien mukaan vastaava luku on 11 %. Vastaajista 8 % koki tulleensa työpaikallaan kiusatuksi. Ongelmat näyttivät kasaantuvan samoille työpaikoille. Tutkimuksen mukaan seurakuntien heikoimpia kohtia olivat huono tiedonkulku ja avoimen keskustelukulttuurin puuttuminen 60 % mielestä. Seurakunnissa, joissa ristiriitoja oli esimiesten ja alaisten välillä, oli työpaikkakiusaamista 79 %. Työpaikkakiusaamista oli 88 %, silloin kun ristiriitoja oli työntekijöiden välillä. Per Lindbladin kyselytutkimuksessa Sankareita ja syntipukkeja seurakuntapappien, diakonien ja toimistotyöntekijöiden kokemaa henkistä väkivaltaa esiintyi seuraavasti: 63 % vastaajista ilmoitti tuntevansa yhden naisen, 47 % yhden miehen, joka oli joutunut henkisen väkivallankohteeksi tutkitun työpaikalla. 77 % tutkituista ilmoitti joskus joutuneensa itsekin kiusaamisen kohteeksi työpaikallaan. Seurakuntien työyhteisöistä esiintyi
10 10 kateutta, kuppikuntaisuutta, eriarvoisuutta, avointa erimielisyyttä. Ongelmia salattiin ja informaation kulkua estettiin. Työntekijät tunsivat olevansa eristettyjä työyhteisöissään seurakunnan ihmissuhteiden tuntuessa pinnallisilta sekä esimiesten passiivisilta (Lindblad 1998.) Lindblad käsitteli tutkimuksessaan työpaikkakiusaamista työyhteisön hyvinvoinnin kontekstissa: kuinka työilmapiiri, työn luonne, kuormitustekijät sekä sosiaaliset suhteet vaikuttavat työpaikkakiusaamiseen. Lisäksi hän on ottanut esille stressin, työuupumuksen, voimavarojen ja elämänhallinnan merkityksen työpaikkakiusaamisprosessissa. 2.2 Työturvallisuuslaki Koska tutkimukseeni osallistuneet eivät maininneet kirjeissään tai haastatteluissa uudesta työturvallisuuslaista ( ), vaikka siitä tiedotettiin näkyvästi niin kirkollisissa lehdissä kuin ammattijärjestöjenkin jäsenlehdissä. Uusi työturvallisuuslaki määrittelee tarkemmin ja selkeämmin työnantajan roolin puuttua työpaikalla esiintyvään kiusaamiseen ja epäasialliseen kohteluun. Virkamieslain 4 luvussa säädetään viranomaisen ja virkamiehen yleisistä velvollisuuksista: viranomaisen on mm. kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, uskonnon, iän taikka poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Virkamiehen on puolestaan käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan pitämään huolen työn terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Henkisen työsuojelun piiriin kuuluu henkisen väkivallan ehkäiseminen (TturvL 9b ). Korkein oikeus on katsonut työnantajan olevan velvollinen korvaamaan työpaikkakiusaamisen uhrille aiheutuneet vahingot (TSL 32, KKO 1992:180). Jos työntekijä menettää työkykynsä, työnantaja maksaa viime kädessä eläkkeen. Esimiehellä on velvollisuus puuttua havaitsemaansa työpaikkakiusaamiseen. Hän on myös velvollinen jatkuvasti tarkkailemaan työympäristöä puutteiden havaitsemiseksi (TturvL 9.1 ). Jos työturvallisuuslakia rikotaan, voidaan terveyden menettämisen vaaran perusteella tehdä esitutkintapyyntö poliisille epäillystä työturvallisuus- tai työsyrjintärikoksesta. Uuden lain turvin voidaan käyttää hallinnollisia pakkokeinoja olosuhteiden muuttami-
11 11 seksi sakon uhalla. Työpaikkakiusaamisen salliminen voi joissakin tapauksissa johtaa esimiehen rangaistusvastuuseen työturvallisuusrikoksesta (TturvL 9-9b ja RL 47:1). 3 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Tässä luvussa määrittelen työpaikkakiusaamista. Määritelmä sisältää uhrin subjektiiviset kokemukset ja taustayhteisön vaikutukset. Työpaikkakiusaamisen määrittelyä painotetaan eri tavoin kulttuurista riippuen. Anglosaksisessa tutkimuksessa korostuu työpaikkakiusaaminen johtamistyyliin liitettynä ominaisuutena tai ryhmäilmiönä. Skandinaavinen tutkimusperinne painottaa työntekijöiden välistä terroria. Kiusaaminen on riippuvaista myös kunkin työyhteisön kulttuurista. Joissakin työyhteisöissä ns. kiusaamiskulttuuri on jäänyt työyhteisön normaaliksi menettelytavaksi. Negatiivista käyttäytymistä ja henkistä väkivaltaa ei kukaan uskalla kyseenalaistaa tai vastustaa (Hadikin & o`driscoll 2000,78.), koska pelätään hankaluuksiin joutumista. Kun kiusaaminen on hyväksytty työyhteisön kulttuuriin kuuluvina menettelytapoina, sitä ei enää tunnisteta. (Rayner 1997, ) Kiusaamiseksi katsotaan pitkään jatkunut, toistuva, epäeettinen ja negatiivinen käytös uhria kohtaan yhden tai useamman henkilön taholta (Quine 1999,228 ja Olweus 1986,8.) Vartia-Väänäsen (2003, 11) mukaan uhreina että kiusaajina voivat olla alaiset, työtoverit tai esimiehet. Erityisen vaikea tilanne on silloin, kun kiusaaja on työyhteisön esimies, joka käyttää hyväkseen asemaansa liittyvää valtaa (Perkka-Jortikka 1994,39; Salin 1999,3 4.) Tällöin kiusattu on altavastaaja sekä puolustuskyvytön. Kyse ei ole tasa-arvoisesta konfliktista. Uhrin puolustautumisella ei ole kiusaajaan vaikutusta (Vartia 2002, 55 56). Turun Yliopiston aggressiotutkija, professori Kirsti Lagerspetz määrittelee henkisen väkivallan suoraan yhdeksi aggression muodoksi: toiseen ihmiseen kohdistuvaksi tahalliseksi vahingoittamiseksi ja häiritsemiseksi. Lindblad (1998) käyttää käsitettä henkinen väkivalta. Kirkon Työolobarometri (2001) käsittelee ilmiötä työpaikkakiusaamisena. Opinnäytetyössäni käytän viimeksi mainittua.
12 12 Rayner ja Hoel (1997,183) ovat todenneet, että kiusaamiskäsitteen määritelmien moninaisuus vaikuttaa mm. kiusaamisen määrittelemiseen ja silloin myös lainsäädäntöön. Käytetystä käsitteestä riippumatta tärkeintä on tarkastella ilmiötä kokonaisuutena (Salin 1999,4.) Opinnäytetyössä käyttämäni käsite sisältää henkisen, hengellisen, fyysisen väkivallan tai sillä uhkaamisen sekä seksuaalisen häirinnän. 3.1 Työpaikkakiusaamisen subjektius ja kontekstuaalisuus Aluksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, minkä ei katsota olevan kiusaamista. Tieteellisen määrittelyn mukaan tavanomaiset erimielisyydet ja riidat, satunnainen vastuuton kielenkäyttö tai käskyttävä johtaminen, vaikka niistä aiheutuisikin ajoittain loukkaantumista tai muuta huonoa oloa, eivät vielä täytä kiusaamisen kriteerejä (Vartia & Paananen 1992,38 42 ). Työpaikkakiusaamisen tunnistamista vaikeuttaa se, että ihmiset kokevat hyvin eri tavoin asioita. Kiusaamisen ja normaalin leikinlaskun välistä eroa voi olla vaikea havaita, jos työyhteisössä on tapana karski huumori, leikinlasku tai kiusoittelu (Vartia & Perkka - Jortikka 1994, 54). Kiusaaminen voi olla hienosyistä ja epäsuoraa, sanatonta henkistä väkivaltaa tai ilmetä näkyvämmin fyysisenä väkivaltana tai sen uhkana tai seksuaalisena häirintänä (Rayner 1999,184). Vartian ja Perkka-Jortikka (1994,27) sekä Tasala (2002,36) määrittävät kiusaamisen sen keston mukaan. Sitä on systemaattinen ja säännöllinen, samaan henkilöön pitkäaikaisesti kohdistuva negatiivisen käytös, jota on tapahtunut vähintään kerran viikossa puolen vuoden ajan. Tiukat aikamääreet poissulkevat yksilölliset kokemukset vaikeasta, lyhyemmästäkin kielteisestä kokemuksesta (Vartia & Perkka-Jortikka 1994,27). Einarsenin (1998a) mielestä kiusaaminen kehittyy asteittain ja alkua on usein vaikea määrittää tarkasti. Vaikka kiusaamista ei voitaisi objektiivisesti havainnoiden todistaa toisten toimesta, kokemus on kiusatulle itselleen täyttä totta sen subjektiivisen kokemisen vuoksi. Raynerin ja Hoel (1997,183) korostavat, että kiusattu määrittelee kiusaamisen omista
13 13 lähtökohdistaan ja kokemuksestaan käsin, eivätkä ne aina ole yhteneväisiä tieteellisten tulkintojen kanssa. Tutkimuksessani priorisoin kiusatun oman subjektiivisen kokemuksen kiusatuksi tulemisesta ja hänen sille antaman omakohtaisen merkityksen elämässään. Työpaikkakiusattujen kokemukset ovat sidoksissa siihen ympäristöön ja kontekstiin, jossa he toimivat ja siksi kuvaukset ovat kirkollisella alalla toimivien näkemyksiä. Tutkimuksen kontekstilla tarkoitetaan opinnäytetyössäni seurakuntatyön käytäntöjä: työn hallintaan liittyvät vuorovaikutustaitoja, seurakuntalaisten ja asiakkaiden palvelemista, kristilliset arvolähtökohtia ja niistä käsin nousevaa työorientaatiota, yhteistyökykyä, vastuunottoa, tiedon hankintaa ja sen käyttöä sekä itsensä, ammattinsa, työyhteisön ja työn kehittämistä. Jotta koulutuksessa kyettäisiin kehittämään opiskelijan oppimista, tulee opiskelijaa ohjata todellisuuden moniulotteiseen ymmärtämiseen, toisten näkökulmien huomioon ottamiseen ja kunnioittamiseen sekä ilmiöiden takana olevien rakenteiden ymmärtämiseen. Myös kirkollisessa ja sosiaalialan koulutuksessa tulisi opettaa työturvallisuutta ja työsuojelua: työpaikkakiusaamiseen liittyvää toiminnan ja kohteiden arvottamista. 3.3 Työpaikkakiusaamisprosessin eteneminen Kiusaaminen alkaa työyhteisössä tapahtuneesta konfliktista: kahden samaa työtä tekevän kahdesta erilaisesta työskentelytavasta, jota Leyman (1988,80) kutsuu ristiriitavaiheeksi. Mikäli kompromissia ei synny, ongelmat usein henkilöityvät, jolloin huomio kohdistetaan henkilön persoonaan (ominaisuuksiin, luonteenpiirteisiin, ulkomuotoon). Näin yksittäinen työntekijä aletaan nähdä yhteisössä kielteisenä (Marttila & Tamminen 2002,55.) Huomio tulisi kohdistaa, työnteon, toiminnan organisoinnin, välineiden, työjaon ja sääntöjen kehittämiseen. Seuraavassa vaiheessa työyhteisö on pahasti klikkiytynyt, ja uhri luokitellaan työyhteisössään vaikeaksi tapaukseksi. Yhteisölliseen ongelmaan joissakin työyhteisöissä puuttuu useimmiten henkilöstöhallinnon edustaja, ja ratkaisua etsitään ehkä uudelleen sijoittamisella ja henkilövaihdoksilla. Leymanin (1990) mukaan prosessi etenee kohti
14 14 loppuvaihetta ellei siihen esimiestasolta puututa. Tällöin uhri irtisanoutuu tai savustetaan ulos. Tätä ennen uhri syrjäytyy työyhteisöstään. Edellä kuvattu prosessi kestää n. neljä vuotta, mutta voi viedä jopa 10 vuotta (Leyman 1990, ). Mitä kyvykkäämpi työyhteisö on löytämään syyllisiä, sen kyvyttömämpi se on ratkaisemaan työtä koskevia ongelmia (Tasala 1997,46 48). Leyman (1988, 80) on kuvannut työpaikkakiusaamista vaiheittain etenevänä prosessina (Kuvio 1.) Kuvio 1. Työpaikkakiusaamisprosessin eteneminen työyhteisössä objektiivinen uhrin muiden näkemys sosiaalinen konfliktin vaihe käyttäytyminen uhrista prosessi alku alku verraten usein OK loukkaus vääryys vallankäyttö uhri huomaa tilanteen copingmekanismit aktivoituvat alku vaikea psykologiset ja sosiaaliset myytit syntyvät yhteistyökyvytön psykologiset ja sosiaaliset myytit syntyvät oikeuksien rajoittaminen epätoivo täysin hyväksymätön käytös psykologiset ja sosiaaliset myytit kehittyvät kohti syrjäytymistä epätoivoinen oikeuksien etsintä psyykkisesti sairas sosiaalinen stigmatisaatio ja syylliseksi leimaaminen Björkqvist (1992) erottelee työpaikkakiusaamisen kolmen askeleen etenemiseksi. Alkuvaiheen muotoja ovat epäsuora viestintä, kuten katseet ja olankohautukset, sekä puheen keskeyttäminen, joita on vaikeaa objektiivisesti todistaa. Toisessa vaiheessa yhteisön näkemys uhrista muuttuu kielteiseksi: hyväksytään kollektiivisesti, että kiusattu ansaitsee kielteisen kohtelun. Kun syyllisyys jakautuu, kukaan ei tunne sitä. Kolmannessa vaiheessa kiusattu eristetään, ja häntä haukutaan ja pilkataan julkisesti. Viimeisessä vaiheessa uhrin mielenterveys kyseenalaistetaan. Työpaikkakiusaamisella on vakavat seuraukset, pahimpana uhrin ajautuminen ulos työyhteisöstään ja lopulta syrjäytyminen työelämästä (Vartia & Paananen 1992, 31 32). Leyman (1986, 17) on jaotellut henkisen väkivallan seuraukset uhrin näkökulmasta: 1.) Uhri menettää mahdollisuuden kommunikoida muiden kanssa työyhteisössään. 2.) Uhri menettää ihmissuhteensa 3.) Uhrin maine, kunnia ja omanarvontunto katoavat työyhteisössään 4.) Henkinen väkivalta vai-
15 15 kuttaa työhön ja elämään negatiivisesti 5.) Henkinen väkivalta vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Omasta tutkimusaineistostani nousi esiin alla kuvatun kaltainen prosessi. KIUSAAMISEN JATKUMINEN psyykkiset ja fyysiset stressioireet varuillaan olo, eristäytyminen sairaslomat itsetunnon laskeminen, masennus loppuun palaminen, itsetuhoajatukset opinto- ja vuorotteluvapaa, työpaikan vaihto, työkyvyttömyys, eläke KIUSATUN LOPULLINEN SYRJÄYTYMINEN TYÖYHTEISÖSTÄ KIUSATUN LOPULLINEN SYRJÄYTYMINEN TYÖELÄMÄSTÄ Kuvio 2. Pitkäaikaisen työpaikkakiusaamisen seuraukset uhrille oman tutkimusaineistoni mukaan
16 16 4 TUTKIMUSTEHTÄVÄT Alkuperäinen tarkoitukseni oli tutkia varhaiskuntoutuksen vaikutusta työpaikkakiusaamisesta toipumiseen ja sen jälkeisen työkyvyn säilymiseen. Tutkimusaineisto piti kerätä kahdessa eri vaiheessa. Aluksi aioin lähettää kyselyn Kirkkohallituksen varhaiskuntoutuskursseille osallistuneille vv Halusin kuitenkin tutkia työpaikkakiusaamista laajemmin. Tutkimustehtävikseni rajasin kuusi aihealuetta: Millä tavoin työpaikkakiusaamista ilmenee? Millaiset tekijät aiheuttavat työpaikkakiusaamista? Millaisia seurauksia kiusaamisesta aiheutuu uhreille? Millaisia seurauksia kiusaamisesta aiheutuu muulle työyhteisölle Millä keinoilla työpaikkakiusaamistilannetta on pyritty ratkaisemaan? Miten työpaikkakiusaamistilanne pitäisi selvittää? Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata työpaikkakiusaamista seurakunnissa kiusattujen kokemusten kautta. Tutkimuksen tehtävänä on työpaikkakiusaamiskäsitteen määrittäminen aikaisempien tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella sekä seurakuntatyön kontekstin kuvaaminen. Seuraavien vaiheiden tehtävänä on julkituoda tutkimustulokset sekä niistä tehdyt johtopäätökset verrattuna aiempiin tutkimuksiin. Niissä pyrin kuvaamaan seurakunnan työntekijöiden työpaikkakiusaamista, sen muotoja ja siihen liittyviä tekijöitä. Kuvaan työpaikkakiusaamisen seurauksia uhreille ja työyhteisölle. Pyrin selvittämään työpaikkakiusaamisen taustalla vaikuttavia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tekijöitä. Seuraavaksi käsittelen selviytymiskeinoja. Lopuksi pohdin tulosten eri vaiheiden luotettavuutta sekä tutkimuksen merkitystä työyhteisöille, koulutukselle, tutkimukseen osallistuneille sekä omalle ammatilliselle kasvulleni. Analysoidun tutkimusaineiston tarkoituksena on täydentää olemassa olevia tutkimuksia työpaikkakiusaamisesta. Se antaa osaltaan tietoa vielä melko kartoittamattomasta alueesta kirkon piirissä. Opinnäytetyön tarkoituksena on helpottaa yksittäisen työpaikkakiusatun kokemusta. Työpaikkakiusaamisilmiön tarkastelussa ei riitä pelkkä kiusaamisen esiintyvyyden selvittäminen, vaan inhimillisen hädän ja kärsimyksen huomioiminen.
17 17 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tässä luvussa kuvaan tutkimusmenetelmieni valintaa ja käyttöä: miten aineisto on hankittu, analysoitu ja miten eettiset lähtökohdat on huomioitu. Aluksi opinnäytetyössä oli työpari, mutta hän jätti aiheen puolen vuoden työskentelyn jälkeen. 5.1 Tutkimusmenetelmät Työpaikkakiusaamisen tutkimusmenetelmiä on useita. Individualistinen menetelmä tutkii yksilön haavoittuvuutta. Deskriptiivinen ja epidemiologinen menetelmä puolestaan tutkii kiusaamisen yleisyyttä ja tapoja, kiusattujen demografisia tekijöitä, kiusaamisen seurauksia terveydelle tai sitä kuka kiusaa. Organisaatiopsykologinen lähestymistapa selvittää organisationaalisten tai kulttuuristen tekijöiden vaikutusta kiusaamiseen (Quine 1999,229). Koska keräsin tiettyä tutkimusta ja tutkimustarkoitusta varten aineistoa, jossa aihetta lähestytään myös valitsemastani näkökulmasta, on aineistoni ns. harkinnanvarainen näyte (Eskola & Suoranta 1998, 61). Tutkimusaineistoni ei ole otos, vaan tutkimusaiheen kannalta kiinnostavaksi valittu kohderyhmä. Koska vastanneita on vain 43, ei tutkimustuloksista voi tehdä yleistyksiä (Pyörälä 1995,14). Tutkimukseni kysymyksenasettelut ratkaisivat millaisia menetelmiä, millaista aineistoa ja lähestymistapaa tutkimuksessani käytin. Laadullisten yleisten piirteiden avulla yksittäiset tapaukset tulivat tunnistettaviksi säilyttämällä kunkin yksilön ainutlaatuisuus. Siksi valitsin laadulliset menetelmät opinnäytetyöni tekemiseksi (Varto 1996, 79.) Etsin useasta eri tapauksesta kaikille ilmiöille yhteisiä ja tunnusomaisia piirteitä, jotta avautuisi kokonaisvaltaisempi käsitys ja syvempi ymmärrys (Syrjälä 1995,10 16 Gröhn 1993, 8-12) työpaikkakiusaamiseen. Tutkimustapaani luonnehtivat fenomenografia ja fenomenologia. Molemmat kuvailevat ihmisten kokemuksia. Fenomenologiassa tärkeintä on etsiä sitä, mitä ilmiöstä ei voida ottaa pois. Fenomenografiassa luonnehditaan tietyn asian ymmärtämiseksi siinä ilmeneviä eroavaisuuksia. Pyrin tulkitsemaan kokemuksia sekä antamaan merkityksiä niille
18 18 omassa kontekstissaan (Laine 2001, 29), jolloin lähestymistapaa voidaan luonnehtia hermeneuttiseksikin (Rayner & Hoel 1997.) 5.2 Tutkimusaineiston hankinta Koska tavoitteenani oli saada mahdollisimman omakohtaisia kokemuksia työpaikkakiusaamisesta, en halunnut koota tutkimusaineistoa puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla tai rajata kyselylomakkeen lähettämistä vain esim. suurimpiin seurakuntayhtymiin tai hiippakuntiin. Tällöin vaarana olisi ollut saada pinnallinen, suppea ja lähinnä asioita toteava aineisto. Lisäksi epäilin, että työntekijät olisivat kaunistelleet kokemuksiaan tunnistettavuuttaan varoessaan. Siksi valitsin tutkimusaineiston keräämiseksi kirjeen kirjoituspyynnön (Liite 2), jolloin oli mahdollista vastata anonyyminä. Kirjeen kirjoituspyynnön julkaisukanavaksi valitsin ammattiliittojen jäsenlehdet sekä yleiset kristilliset lehdet: KOTIMAA, SANA, CRUX, Kunta ja Me, Villi, DIAKONIA sekä usko. netin ja Vantaan Laurin verkkosivut internetissä. Kirjoituspyyntööni vastattiin marraskuun (2003) puolesta välistä aina asti. Tämän jälkeen tulleet yhteydentotot jäivät käsittelemättä, koska olin ehtinyt työstää jo tutkimustuloksia. Kirjeen kirjoituspyynnössä en määritellyt etukäteen työpaikkakiusaamista, joten kirjoittajien ja haastateltavien tulkinnat siitä, mikä on kiusaamista, ovat heidän omiaan. Teemakirjoittamisessa on tärkeää, ettei oma jäsentely pääse ohjaamaan kyselyyn vastanneiden kirjoittamista (Husso 2003, ). Kirjeenkirjoituspyyntö sisälsi kuitenkin muutamia yleisiä ja avoimia kysymyksiä (Liite 1.) Kirjeiden kirjoittamisen lisäksi käytin tutkimusmenetelmänä ns. teemahaastattelua (Liite 2.). Teemahaastattelun kysymykset nousivat saaduista kirjeistä, kirjallisuudesta ja lehtiartikkeleista. Teemahaastattelun tarkoituksena oli syventää ja tarkentaa saatavia tietoja ja tuoda erityisesti esiin uhrin tunteet ja kiusaamisen jäljet, vaikutuksen koko elämään. Suunnittelin teemahaastattelun aihepiirit etukäteen ilman tarkkaa muotoa ja kysymysjärjestystä, koska uskoin haastattelun olevan enemmänkin ohjaamaani keskustelua ko. teemojen ympärillä, jolloin vastuu haastattelutilanteesta ja sen kulusta jäi minulle.
19 20 ei ollut seurakunnan työntekijä ja toisessa kirjeessä tiedusteltiin vain toimivaa puuttumismallia työpaikkakiusaamiseen. Kahdessa sähköpostissa sairaalasielunhoitaja ja työnohjaaja halusi tuoda esille luonnehäiriöiset seurakuntien työntekijöinä. Yksi kirje käsitteli toisen seurakunnan työntekijän työpaikkakiusaamista eikä kokemus ollut omakohtainen. Kaksi yhteydenottoa tuli myöhemmin vastausajan päättymisen jälkeen. Lopulta tutkimusaineistoksi rajautui 43 vastaajaa, 7 miestä ja 36 naista, mikä riitti laadullisen tutkimuksen tekemiseen. Osa työntekijöistä kirjoitti pikkutarkasti, osa ei vastannut kaikkiin lehti-ilmoituksessa olleisiin kohtiin. Heille tein haastattelut jälkikäteen tarkentaakseni vastauksia. Osa halusi jättää hiippakunnan ja ikänsä mainitsematta, näin erityisesti luottamusmiehet. Purin haastattelut nauhalta ja litteroin ne. laadin tarinoista teemakortiston ja narratiivisen analyysin, missä tapahtumat eivät seuraa toisiaan irrallisina vaan ne kytkeytyvät toisiinsa inhimillisinä syiden ja seurausten ketjuina. Tutkimuksessa korostuu se, että kokemus on kiusatulle totta itselleen ja konstruoidessaan sitä kertomukseksi, hän tuottaa merkityksenantonsa kautta tietoa, jonka avulla voidaan yrittää hahmottaa perustarinan luonnetta ja sen suhdetta todellisuuteen, kontekstiin, joka on yhteistä useammille kiusaamistarinoille. Hirsjärven ja Hurmeen mukaan (1988) narratiivinen analyysi konfiguroi aineiston pohjalta esiin aineiston kannalta keskeisiä teemoja, löytämään eri kertomusten välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, joiden rajoihin tutkimustulokset asettuvat. Laadullisen aineiston saatuani, etsin aineistomateriaalista yhteisiä teemoja pilkkomalla ja ryhmittelemällä koko aineiston erilaisten aihepiirien alle. Tämä mahdollisti tiettyjä teemoja kuvaavien näkemysten löytämisen ja sisällöllisten näkemyserojen luokittelun. Aineistoa lukiessani merkitsin kirjeen reunaan kunkin teeman numeron eri värein. Sitten poimin kulloistakin teemaa koskevat teksti-kohdat, jotka kopioin korttipohjille haastattelunumeron ja sivunumeron kanssa. Suorista lainauksista muodostin tutkimuskysymysten avulla aluksi alakategorioita ja niiden pohjalta yläkategorioita (Liitteet 3-5. )Näiden lisäksi tein graafisia esityksiä varten määrällisen aineistoanalyysin. Eri kategorioista saatuja asiasisältöjä vertailemalla aiempiin tutkimuksiin tutkin, mitkä tekijät vaikuttavat työpaikkakiusaamisen syntyyn ja miten prosessi etenee, kuvaan il-
20 19 Haastattelu ei ollut täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu, sillä taustalla minulla oli kuitenkin tiukka ja jäsennetty teemarunko (Gröhn 1993, 18, Hirsjärvi & Hurme 2001,36, 48.) Haastattelutilanne oli lähellä ihan tavallista keskustelutilannetta, koska toimin siten kuin ketä tahansa jututtaessani (Alasuutari 1999,145.) Lisäksi haastateltavat eivät saaneet etukäteen kysymyksiä, vaan he saivat vastata omin sanoin. Haastattelussa minulla oli etunani mahdollisuus toistaa kysymyksiä ja tarkentaa niitä, oikaista väärinkäsityksiä sekä selventää vastaajan ilmausta (Eskola & Suoranta 1998,88.) Kaikki nauhoitetut haastattelut tein maalis-huhtikuun aikana Kukin haastattelu vei aikaa keskimäärin n. 2½ h. Haastattelin kolmea naistyöntekijää puhelimitse (h38n, h39n, h41n) Haastatteluista kolme tein henkilökohtaisesti tapaamalla haastateltavia Helsingin Diakoniaammattikorkeakoulun Alppikadun yksikön luokkatiloissa. Haastatelluista naisia oli kaksi ja miehiä yksi (h40n, h42m, h43n ). 5.3 Tutkimusaineiston analysoiminen Vertailemalla kirjeitä ja haastattelumateriaalia kokonaisuuksina sekä yksittäisten seurakunnan työntekijöiden kokemuksia, pyrin löytämään tunnusmaisimpia piirteitä työpaikkakiusaamiselle seurakunnassa työyhteisönä. Tutkimusaineistoa vertasin aikaisempiin tutkimuksiin ja teoriaan sekä alkuperäiseen tutkimusongelmaan ja asettamiini hypoteeseihin. Tätä kvalitatiivisilla menetelmillä hankitun aineiston keskinäistä vertailua kutsutaan aineistotriangulaatioksi (Denzin 1994, ). TEORIATAUSTA TUTKIMUS- ONGELMAT JA HYPOTEESIT AINEISTO: KIRJEET JA HAASTATTELUT VERTAAMINEN Kuvio 2. Tutkimusongelmien suhde teoriaan ja tutkimusaineistoon Kirjoituksia saapui 50 kpl. Kirjeiden pituus oli keskimäärin 2-3 sivua. Suurin osa kirjoittajista kirjoitti omalla nimellään, nimimerkillä vastasi vain 3 henkilöä. Kirjoittajista miehiä oli 7 ja naisia 43. Aineiston ulkopuolelle jouduin rajaamaan 7 naisen kirjeet; yksi
21 21 miötä ja sen muotoja sekä sitä, miten työpaikkakiusaamistilanteita tulisi parhaiten ennaltaehkäistä ja ratkaista. Tutkimuksen rakennetta kuvaa seuraava kuvio (Kuvio 3.) KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISY Ennaltaehkäisy SELVIYTYMIS JA RATKAISUKEINOT Teoreettiset mallit Oma tulkinta Srk:n työntekijöiden keinot selviytyä TYÖPAIKKAKIU- SAAMISTILANTEEN ETENEMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ku- Työpaikkakiusaamisilmiön vaaminen ja ymmärtäminen Teoreettinen viitekehys Seurakunnan työntekijöiden kokemukset Kuvio 3. Tutkimuksen rakenne 5.4 Eettiset lähtökohdat Eskola ja Suoranta (1998,52,60) pitävät jokaisen tutkijan velvollisuutena tunnistavat tutkimuksensa eettiset ongelmat. Siksi pohdinkin mm. tiedon hankintaa ja käyttöä jo etukäteen siten, että otin huomioon vastaajien tunnistetietojen salaamisen, asioiden arkaluontoisuuden- ja luottamuksellisuuden aineistoa kerätessäni, tallentaessani, tulosten kirjaamisessa ja esittämisessä. Jo analyysivaiheessa, esillä olevat erisnimet poistettiin ja korvattiin koodimerkinnöillä: henkilöt on numeroitu yhdestä 43:een. Pieni kirjain numeron edessä s k kirjettä ja h haastateltua. Lainaukset ovat sanatarkkoja lainauksia alkuperäisistä teksteistä ja käytän niitä perustelemaan tehtyjä tulkintoja ja johtopäätöksiä. Saatuani suostumukset haastatteluihin sovin haastatteluajat ja paikat sekä puhelinhaastatteluajat puhelimitse, haastateltaville sopivimpina aikoina. Korostin, että käsiteltävät vastaukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti ja nimettöminä. Lisäksi pyysin lupaa haastattelun nauhoittamiseen. Haastattelun pituus oli heidän mielestään sopivan
22 22 mittainen, sillä he kokivat saaneensa sanottua kaiken sen, mitä halusivatkin sanoa. Osa haastateltavista halusi ilmoituksen tutkimuksen valmistumisesta. Haastateltavat saivat tutustua omiin haastatteluosuuksiinsa käsikirjoituksessa, jolloin heidän muutosehdotuksensa otettiin huomioon. Saatuani tutkimukseni päätökseen, tutkimusaineisto: kirjeet sekä haastattelunauhat tuhottiin Pieksämäen Yksikön Diakonia-ammattikorkeakoulun opintotoimistossa paperisilppurilla, samoin sähköpostiaineisto hävitettiin DIAKin opiskelijapostista ennen opintoajan päättymistä. 6 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Esittelen tässä luvussa tutkimusaineiston tulokset, joita vertaan teoriaan ja aikaisempiin tutkimuksiin tehden samalla johtopäätöksiä. 6.1 Työpaikkakiusaajat Seurakunnan työntekijöiden kiusaajista miehiä oli 23 ja naisia 19 (Taulukko 1). Koska yksi kirjoittajista käytti kiusaajastaan nimimerkkiä X, ei hänen sukupuoltaan saatu selville. Kiusaajien ikää ei kukaan uhreista maininnut. Työpaikkakiusaajia olivat useimmiten miespuoliset esimiehet (n = 18), kun taas naisista (n =14) työtoverit olivat suurin työpaikkakiusaajien ryhmä. Esimiesten välistä työpaikkakiusaamista ei ollut. Alaiset eivät juuri kiusanneet juurikaan esimiehiään (n=1 naista, n=1 miestä ). Miehiä kiusasi yksi, mutta naisia useimmiten pieni ryhmä. Mieskiusaajina toimivat useimmiten kirkkoherrat ja talouspäälliköt, kun taas naiskiusaajia olivat lastenohjaajat ja toimistotyöntekijät. Nuorisotyönohjaajia ja kanttoreita ei ollut ilmoitettu työpaikkakiusaajiksi.
23 23 Taulukko 1. Työpaikkakiusaajien sukupuoli ja asema suhteessa kiusattuun (n =43) Kiusaaja Mies Nainen Ei tietoa Yhteensä Esimies Työtoveri Muu työtoveri 2 3 Alainen Ei tietoa 1 1 Yhteensä: Alaisista yksi nainen ja yksi mies kiusasi esimiestään. He olivat hankaloittaneet kieltäytymällä yhteistyöstä ja vaikeuttaneet työntekoa eri tavoin mm. levittämällä perättömiä juoruja ja mustamaalaamalla. Käyttäytymisen syynä oli pettymys työmuodon tarpeisiin myöntämättä jääneistä määrärahoista. Salinin (2001,427) mukaan alaiset kiusaavat esimiehiään siten, etteivät noudata suunnitelmia eivätkä kerro esimiehelle tärkeitä työasioita. Vartian (1993,51) tutkimuksessa työpaikkakiusatuista miehet kokivat yleensä naisia useammin näkyvää kritiikkiä ja uhkailua. Sen sijaan omassa tutkimuksessani myös miehiä suljettiin naisten tavoin työyhteisön ulkopuolelle. Tutkimusaineistoni tapauksissa, joissa esimies kiusasi alaista, se ilmeni työtehtäviin kohdistuvana kiusana. Esimies mitätöi alaisensa tekemisiä ja aliarvioida työn tulosta sekä vaikeutti työn tekoa. Esimiehet käyttivät valtaansa ja asemaansa väärin siten, että estivät alaisten kehitys- ja uramahdollisuuksia. Esimiehen harjoittama henkinen väkivalta levisi joissakin tapauksissa koko työyhteisöön, kun hän toiminnallaan osoitti kiusatun aseman ja vahvisti muiden työyhteisön jäsenten kielteisen kohtelun kiusattua kohtaan, kuten Vartia ja Perkka-Jortikka (1994,38 40) ovat omassa tutkimuksessaan todenneet. Tutkimustulokseni ovat yhteneväiset Vartian ja Paanasen (1992,23,26) kanssa siinä, että miespuoliset esimiehet kiusaavat eniten miehiä. Samaan tuloksen sain myös siinä, että miehiä kiusasi vain yksi henkilö, kun taas naisia useampi, yleensä pieni naisten ryhmä.(leyman 1986,26 34 ja Adams & Crawford 1992,84.) Sen sijaan Leymanin tutkimuksessa naisiin henkistä väkivaltaa kohdistivat yhtä usein esimiehet ja työtoverit ja Björkqvistin raportissa naiset kiusasivat miehiä yhtä usein kuin miehetkin (Vartia & Paananen 1992, 26.) Lindbladin (1998) tutkimuksessa sekä Kirkon Työolobarometrien (2001, 2003) tuloksissa kiusaajana oli kuitenkin useimmiten työtoveri kuin esimies.
24 24 Yleensä kiusaaja pyrkii löytämään aggressioidensa ilmaisemiseksi tietynlaisen strategian, joka maksimoi kiusatulle haitan, mutta kuitenkin minimoi kiusaajaan itseensä kohdistuvan vaaran (Kaukiainen 2003, 23.) Tutkimustulosteni mukaan kiusaajat ovat pyrkineet toimimaan osittain muilta salassa, mutta osa kiusaajista on toiminut näkyvällä tavalla ja aivan julkisesti, osa jopa vuodesta toiseen vaihtaen vain kohdettaan. Leyman puhuu edellisestä poiketen kasvottoman byrokratian harjoittamasta kiusaamisesta, jossa ketään tiettyä kiusaajaa ei voida nimetä. Jäykät säännöt ja toimintatavat saavat aikaan hankalan tilanteen, jossa työntekijä kokee alistamista. Hierarkkisessa työyhteisössä käytetty valta voi olla piilotettua valtaa tai kulttuurisesti legitimoitua (Hatch 1997, 291 ). Työyhteisössä ajetaan aina myös erilaisia näkemyksiä ja korostuksia, jolloin valtavirrasta poikkeavat näkemykset asioista vaiennetaan usein nopeasti (Hatch 1997, ). Tällaista suvaitsemattomuutta ja erilaisuuden sietämättömyyttä esiintyy omassa tutkimuksessanikin. Luokittelin tutkimusaineistosta työpaikkakiusaajat tehtäväryhmittäin (Taulukko 2). Sen mukaan miespuolisia työpaikkakiusaajia oli eniten seurakunta- ja hiippakuntapapistossa, seuraavaksi eniten hallinnossa mm. talouspäällikköinä. Naisesimiehiä ei kukaan ilmoittanut kiusaajakseen. Sen sijaan naistyötoverit taloushallinnossa, kirkkoherran virastossa, puhelinvaihteessa ja muissa toimistotöissä kiusasivat lastenohjaajien ohella naistyötovereitaan eniten. Kukaan ei nimennyt työpaikkakiusaajiksi kirkkomuusikoita eikä nuorisotyönohjaajia. Taulukko 2. Työpaikkakiusaajat Mies Nainen Ei tietoa tehtäväryhmittäin (n =43) Hallinto 7 7 Seurakunta- ja hiippakuntapapisto 14 2 Diakoniatyöntekijä 2 Nuorisotyöntekijä Lapsityöntekijä 5 Kirkkomuusikko Hautausmaatyöntekijä 1 1 Kiinteistö- ja kirkonpalvelutyöntekijä 1 1 Lähetystyöntekijä 2 Ei tietoa 2 Yhteensä
25 25 Hallintotyöhön luetaan mm. seuraavat kirkon ammatit: talousjohtaja, talouspäällikkö, seurakuntasihteeri, toimistosihteeri, kirjanpitäjä, kanslisti, palkanlaskija. Seurakuntatyön tehtäväryhmä sisältää mm. seuraavia ammatteja: seurakunta- ja hiippakuntapapisto (kirkkoherra, kappalainen, seurakuntapastori, lääninrovasti, piispa ), kirkkomuusikot (A- ja B-kanttorit,) diakoniatyöntekijät (diakonian virranhaltija, diakonissa, diakoni), nuorisotyöntekijät (nuorisotyönohjaaja, nuorisonohjaaja) ja lapsityöntekijät (lastenohjaaja, lapsityönohjaaja ). Hautausmaatyöhön kuuluvat puolestaan mm. hautausmaa- ja puutarhatyöntekijä, puutarhuri, hautausmaanhoitaja, haudankaivaja, hautausmaan kesätyöntekijä. Kiinteistö ja kirkonpalvelustyön tehtäväryhmään kuuluu mm. seurakuntamestari, suntio, vahtimestari, siivooja, emäntä. Lähetystyöhön kuuluvat vain seurakuntien nimikkolähetit, sillä vastaajista yksikään ei ollut lähetyssihteeri tai lähetystyön ja kansainvälisen diakoniatyön sihteeri eikä kukaan heistä nimennyt kiusaajakseen edellä mainittuja. 6.2 Työpaikkakiusaamisen uhrit Työpaikkakiusatuista naisia oli 84 % (n=36) ja miehiä 16 % (n= 7). Ruotsinkielisiä vastanneista on 2 % (n= 1). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna työpaikkakiusaamista kokeneita naisia tutkimusaineistossani työskenteli eniten hallinnossa (n=9) sekä lapsityöntekijöinä (n=7), kun taas miehiä pappina, diakoniatyöntekijänä ja kanttorina (n=2) Esimiestehtävissä toimivista lapsityönohjaajista ja kirkkoherroista oli osa kokenut tulleensa kiusatuiksi. Korkea virka-asema ei estä kiusatuksi joutumista (Vartia & Paananen 1992,23.) (Kuvio 1.) Kysymykseen Oletko aiemmin joutunut kiusatuksi? ei vastannut kukaan. Kiusatut olivat tilanteessa ensimmäistä kertaa. Tutkimustulos on samansuuntainen Vartia & Perkka- Jortikan (1994, 35) kanssa: he totesivat, että useimmilla uhreista ei ollut vastaavanlaisia kokemuksia aiemmissa työpaikoissaan. Työpaikkakiusaamisen uhriksi joutuneille ei löytynyt tutkimuksessani yhtä yhteistä ominaisuutta, vaan kuka tahansa joutui työpaikkakiusaamisen uhriksi. Kiusaaminen tuli heille yllätyksenä. He eivät olleet osanneet varautua siihen mitenkään, koska olivat pitäneet itseään sosiaalisina ja yhteistyökykyisinä työntekijöinä. Työntekijöiltä vei aikaa käsittää, että kyse oli työpaikkakiusaamisesta. Vartia ja Väänänen (2001, 1-2) päätyivät samaan omassa tutkimuksessaan. Kaksi
26 26 vastaajista kertoo, että vasta kirjeen kirjoittaminen jäsensi työtilannetta siten, että he saattoivat tunnistaa ja tunnustaa olevansa todellakin työpaikkakiusattuja työpaikallaan useamman vuoden ajalta. Lähetystyöntekijä Kiinteistö ja kirkonpalvelutyö Hautausmaatyö Kirkkomuusikot Lapsityöntekijät Nuorisotyöntekijät Diakoniatyöntekijä Seurakunta ja - hiippakuntapapisto Hallinto Mies Nainen Kuvio 3. Työpaikkakiusatut tehtäväryhmittäin Selityksiä työpaikkakiusaamiselle etsitään useimmiten kiusatuksi joutuneiden ominaisuuksista tai persoonallisuudenpiirteistä. Tutkimuksissa ei toistaiseksi kuitenkaan ole löydetty vielä sellaista perustyyppiä, joka olisi yhteinen kaikille kiusaamisen uhriksi työyhteisössään joutuneille (Vartia & Paananen 1992,43,44.) On väärin olettaa, että uhri olisi alistuva reppana, joka ei vain osaa puolustautua tai jolla ei ole riittävästi sosiaalisia taitoja tai että työpaikkakiusaaminen olisi seurausta koulukiusaamisesta. Kiusaamisen ja häirinnän voi kuitenkin tutkimusten mukaan laukaista jokin yksittäinenkin piirre kiusatussa esim. rotu, uskonto, etninen ryhmä, vammaisuus, kuuluminen seksuaaliseen vähemmistöön tai jokin sairaus. Kirkon työolobarometrin (2003) mukaan työntekijät ilmoittivat kokeneensa syrjintää seuraavasti: perustuen uskonnollisuuteen 19 %, naisiin 18 %, naisiin pappeina 16 %, vanhoihin 16 % ja nuoriin 15 %. Huomattavaa on, että kiusaamisen syyksi riitti myös ikä ja sukupuoli. Rikoslain 47 luvun mukaan työsyrjintä
27 27 on syrjivää toimintaa, jossa työnantaja tai tämän edustaja asettaa työn hakijan tai työn tekijän muita epäedullisempaan asemaan ilman painavaa, hyväksyttävää syytä. Syrjintä on kielletty työpaikasta ilmoitettaessa, työntekijää valittaessa ja palveluksen aikana. Oman tutkimusaineistoni mukaan kiusaamisen syyksi kiusaajalle riitti mm. työntekijän avioero, yksinhuoltajuus, naimattomuus, lapsettomuus, ujous. Kiusaajalle saattoi riittää pelkästään kiusatun erilainen ulkomuoto tai äidinkieli kiusauksen syyksi kuten Lindblad totesi omassa tutkimuksessaan (2001,cd.) Uusimpien tutkimusten mukaan psyykkiset oireet ennustavat kiusatuksi joutumista. Masennusoireita potevilla voi olla jopa nelinkertainen riski joutua uhriksi (Vartia-Väänänen ) Omassa aineistossani psyykkiset oireet olivat kuitenkin työpaikkakiusaamisen seurausta eivätkä primääri syy. Tutkimustulokseni ovat samat Perkka-Jortikan (1994,52) kanssa sen suhteen, että työntekijä jäi jonkin ryhmittymän ulkopuolelle, koska hänellä ei ollut sen valtaominaisuutta. Omassa aineistossani esim. ei vuokra-asuntoa, vaan omistusasunto tai hän oli eri sukupolvea kuin muut lastenohjaajat. Toimiminen ammattiyhdistysliikkeessä tai siitä nimenomaan pois jättäytyminen, aviosääty olivat myös niitä tekijöitä, jotka osaltaan laukaisivat kiusaamisen. Lindroos (1996) mukaan useimmat kiusatuista olivat traditionaalisten nen ja opiskelu. Myös haastateltavani olivat kokeneet, että tällainen elämäntapa joutui kateuden, pilkan sekä simputuksen kohteeksi. Samoin erinomainen ammattitaito, suosio muiden työntekijöiden silmissä, menestys sekä hyvä ulkonäkö johtivat kateuteen ja kiusaamiseen. Uudet työntekijät tuntematta työyhteisön kulttuuria, joutuivat kiusatuksi, kun esittivät omia näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan. Leyman (1986,26 28) puhuu lisäksi ns. oikeudenpuolustajiin kohdistuvasta kiusaamisesta, jolloin työpaikkakiusaaminen kohdistuu erityisesti niihin, jotka peräävät ja puolustavat oikeita menettelytapoja työyhteisössään julkisesti tai asettuvat puolustamaan kiusattuja. Näin kävi myös osalle kyselyyni vastanneista. Työpaikkakiusatut jakautuivat ikäryhmittäin seuraavasti (Kuvio 4.). Naiset (n=8) olivat joutuneet vuotiaina Vastanneista seuraavaksi suurin joukko on vuotiaita naisia (n=6). Kolme (n=3) miesvastaajaa jätti kertomatta ikänsä, joten suurin (n=2)
Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan
LisätiedotAmmattiliitto Nousu ry
Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi
Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,
LisätiedotSuunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä
LisätiedotKiusaajana tai kiusattuna työpaikalla
Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai
LisätiedotRistiriidoista ratkaisuihin
Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat
LisätiedotErilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto
Erilaisuus pelastustoimessa- Entä jos jäänkin yhteisön ulkopuolelle? Pekka Vänskä Uudenmaan pelastusliitto Jäävuoriteoria Henkinen väkivalta, työssä kiusaaminen ja työsyrjintä Henkinen väkivalta on pitkään
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotOHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN. Nordea Unioni Suomi ry
OHJEITA TYÖSUOJELUVALTUUTETULLE JA LUOTTAMUSMIEHELLE KIUSAUS TAI EPÄASIALLISEN KOHTELUN EPÄILYJEN KÄSITTELYYN KIUSAAMINEN / EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 NORDEASSA TYÖPAIKKAKIUSAAMISTA EI HYVÄKSYTÄ - perustuu
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotOllahanpas ihimisiksi
Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen
LisätiedotMikä on työpaikkakiusaamista?
Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö
LisätiedotOHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI
OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen ja toimenpiteet työpaikalla Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Käsitteitä Epäasiallisena kohteluna voidaan pitää kaikkea sellaista kielteistä käyttäytymistä työpaikalla,
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen
Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotTurvattomuus työelämässä, väkivalta
Turvattomuus työelämässä, väkivalta 2.9.2019 2. 9. 2 0 1 9 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa Kyselyyn vastasi yhteensä
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotKirkon työolobarometri 2011
Kirkon työolobarometri 0 Kirkon työolobarometri 0 Kirkon henkilöstön työoloja tutkittu joka toinen vuosi vuodesta 00 Tiedot kerättiin puhelinhaastatteluilla marraskuussa 0 Lähtöotos 600, netto-otos 9 Vastanneita
LisätiedotOHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA
B 14 XII - 2004 Ykn 29.11.2004 Mitätöi lehden XII - 99 OHJE HYVÄN KOHTELUN EDISTÄMISESTÄ TYÖPAIKALLA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ. s. 2 2. VASTUU HYVÄSTÄ KOHTELUSTA TYÖPAIKALLA Työnantajan yleinen vastuu.
Lisätiedot- työhön ja työtehtäviin liittyvä pulmien ja ongelmien yhteinen käsittely
HYVÄN TYÖKÄYTTÄYTYMISEN EDISTÄMINEN SEKÄ KIUSAAMISEN JA SYRJINNÄN ESTÄMINEN LIEK- SAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA. TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimivassa työyhteisössä sen jokaisella jäsenellä on selkeä käsitys organisaation
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotHÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU
HKJAO 27.2.2018 19 Liite 1 LAPINLAHDEN KUNTA Päivitetty 5.2.2018 TYÖSUOJELU HÄIRINTÄ JA EPÄASIALLINEN KOHTELU Terveydelle haitallista häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan Lapinlahden kunnan työpaikoilla
LisätiedotHyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista
Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista Toimintaohje työpaikkakiusaamisen estämiseksi SAK:ssa TL Me SAK:n työntekijät ja esimiehet edellytämme työpaikallamme normaalia, hyvää käytöstä emmekä
LisätiedotHankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa
Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän
LisätiedotTYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN. Päivi Lohi-Aalto
TYÖPAIKKAKIUSAAMISTILANTEIDEN SELVITTÄMINEN TYÖPAIKALLA Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskus AKAVAn ja STTK:n yhteinen palveluorganisaatio, l joka tarjoaa koulutus-, kehittämis- ja kulttuuripalveluja jäsenliitoille
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotLopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Lopen kunnan suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sivistyslautakunta 17.5.2018 ( 68 ) Sisällys 1. Kiusaaminen ja häirintä... 3 2. Ennaltaehkäisevä työ oppilaiden
LisätiedotStop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015
Stop epäasialliselle kohtelulle kokemuksia Tehyn hankkeesta Johtamisen ja esimiestyön päivät 22.5.2015 Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy Mitä on työpaikkakiusaaminen? Työtoverista puhutaan niin
LisätiedotTyöolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004
Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys Eija Leinonen ja Marja-Leena Haataja 12.9.2017 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli selvitellä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteyttä
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä
Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset
LisätiedotTERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA. Lapinlahden kunnan työpaikoilla
LAPINLAHDEN KUNTA 12.02.2016 TYÖSUOJELU TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINTA Lapinlahden kunnan työpaikoilla Tällä työpaikalla häirintää ja epäasiallista kohtelua hallitaan
LisätiedotHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI
HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1
LisätiedotTORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa
TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..
LisätiedotHyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle. Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011
Hyvä käytös sallittu! Nollatoleranssi epäasialliselle käytökselle ja häirinnälle Hannu Tamminen KUOPIO 18.2.2011 Häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan puitesopimus (EU-taso) Sopimuksessa tuomitaan
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotKuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä
Kuntajohtajien kokema uhkailu tai häirintä Kuntaliiton, Kevan ja Kuntajohtajat ry:n yhteinen Kuntajohtajien työhyvinvointikysely 2018 Tiedonkeruu 12.6.-1.7.2018 184 vastausta, vastausprosentti 59. Elokuu
LisätiedotSeurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät. Tanja Auvinen Etunimi Sukunimi
11.10.2018 Seurakuntatyö ja #metoo Papiston päivät Tanja Auvinen SEKSUAALINEN HÄIRINTÄ JA SEN EHKÄISEMINEN SUOMESSA Seksuaalinen häirintä lainsäädännössä Mitä on seksuaalinen häirintä? Seuraukset Mitä
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
LisätiedotKaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006
Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat
LisätiedotAsiallinen käytös sallittu. Työympäristöseminaari
Asiallinen käytös sallittu Työympäristöseminaari 28.5.2019 1 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työturvallisuuslaissa Työntekijän pitää välttää sellaista epäasiallista kohtelua ja häirintää, joka voi aiheuttaa
LisätiedotTYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS
TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS RUOKOLAHDEN KUNTA Työsuojelu 2010 TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTA- EHKÄISYN JA LOPETTAMISEN OHJEISTUS
LisätiedotTOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7)
TOIMINTAOHJE HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN EHKÄISE- MISEKSI POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (7) 2 (7) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Mikä on häirintää ja mikä ei? 3 3. Ristiriitatilanteiden
LisätiedotKirkon työmarkkinalaitos /5
Kirkon työmarkkinalaitos 2018 1/5 Seurakunnissa maksettu keskimääräiset peruspalkka ja varsinainen palkka desiileittäin 30.6.2017. Tarkastelussa mukana kokoaikainen täyttä palkkaa saanut kuukausipalkkainen
LisätiedotKirkon työmarkkinalaitos /5. Seurakunnissa maksettu keskimääräinen peruspalkka ja varsinainen palkka desiileittäin
Kirkon työmarkkinalaitos 2019 1/5 Seurakunnissa maksettu keskimääräinen peruspalkka ja varsinainen palkka desiileittäin 30.6.2018 Seurakunnissa maksettu keskimääräiset peruspalkka ja varsinainen palkka
LisätiedotKansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK /12/2018 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus seksuaalisesta häirinnästä STTK 12.2.2018 2/12/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työssä käyvien parissa
LisätiedotPk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri
Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotLiite 1 yleiskirjeeseen A10/2009 1/9
Liite 1 yleiskirjeeseen A10/2009 1/9 keskimääräinen sekä vaativuusryhmien KirVESTES:n mukainen vähimmäispalkka 30.6.2008. diakoniatyöntekijät diakoni 501 18 1 872 1 909 502 88 1 975 1 980 diakonian viranhaltija
LisätiedotTilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi
Tilastotietoja KiEL eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden KiEL eläkehakemusten määrä eläkelajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet 837 814 2,8
Lisätiedot17.3.2011 Heli Hannonen. Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua
Hyvinvointia työstä Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Hyvä käytös sallittu! Rovaniemi 17.3.2011 Heli Hannonen, psykologi
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotYHDENVERTAISUUSKYSELY
YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä
LisätiedotTyöpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa
Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa Väkivalta työpaikalla - entä sen jälkeen? 20.11.2013 Reino Sirén Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Tietolähteitä väkivallan kokemisesta, myös työpaikkaväkivallasta:
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ
ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä
LisätiedotTYÖNILO KUULUU KAIKILLE Työpaikkahäirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyn ja lopettamisen ohjeistus
TYÖNILO KUULUU KAIKILLE Työpaikkahäirinnän ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyn ja lopettamisen ohjeistus RUOKOLAHDEN KUNTA Työsuojelu 2018 Sisällys 1. TYÖN ILO KUULUU KAIKILLE...3 2. TYÖTURVALLISUUSLAIN
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotHyvä käytös sallittu. epäasiallinen kohtelu kielletty
Hyvä käytös sallittu epäasiallinen kohtelu kielletty Ohjeita työpaikoille epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi Työnantajan on lain mukaan puututtava epäasialliseen
LisätiedotITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ
ITSENSÄ JOHTAMINEN KOTIHOIDON ESIMIEHEN TYÖSSÄ Jonna Luhtaniemi Taija Rämä 2017 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT... 3 3 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 4 4 LOPUKSI...
LisätiedotAlueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke
Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotMistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua
Mistä epäasiallinen kohtelu työssä kertoo? Esimiehen ja työyhteisön keinot ehkäistä ja vähentää epäasiallista kohtelua Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija, 18.1.2011 Mitä on kiusaaminen? Työpaikkakiusaaminen
LisätiedotLaki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki
Laki naisten ja miesten välisestä tasa- arvosta ( Tasa- arvolaki ) ja Yhdenvertaisuuslaki Luottamusmieskurssi A evankelis- luterilaisen kirkon luottamusmiehille Perustuslain 6 (2 ja 4 mom.) Ketään ei saa
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotTERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman
TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman Konflikti työyhteisössä kuuluu työelämään kertoo, mistä kaikesta meidän
LisätiedotNolla tapaturmaa -ajattelu
Nolla tapaturmaa -ajattelu Kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa Tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa Tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTTL tutuksi
Hyvä kohtelu työpaikalla kiusaamisvapaa ja myönteistä vuorovaikutusta edistävä yhteisö (Sopuisa) Maarit Vartia, PsT, johtava asiantuntija Miksi tällainen hanke? Henkisestä väkivallasta, kiusaamisesta ja
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotPirkanmaan Talentian työturvallisuuskartoitus 2018
n työturvallisuuskartoitus 2018 selvitti jäsenistöltään kokemuksia työturvallisuustilanteesta. Kysely selvitti työturvallisuuden perehdytyksen tilannetta, työtilojen turvallisuutta työpaikalla ja muualla,
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotOhjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa
Ohjeistus häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Asikkalan kunnassa Yhteistyötoimikunta 9.11.2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 Johdanto Työelämässä voi esiintyä epäasiallista käyttäytymistä tai häirintää.
LisätiedotKysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1
Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotEpäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla
Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely Kajaanin kaupungin työpaikoilla Luonnos Opas pohjautuu työsuojeluhallinnon julkaisuun työsuojeluoppaita ja ohjeita 42 EPÄASIALLINEN KOHTELU 1 Mikä ei ole epäasiallista
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotTOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)
20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018 #Kevatutkii #työkyky #työhyvinvointi Laura Pekkarinen työelämäasiantuntija Finlandia-talo 14.12.2018 Julkisen alan työhyvinvointi -tutkimus 2014 2018 Työolot ja
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotReilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotTyön voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla
Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin
Lisätiedot