PIELISENSUUN SEURAKUNTA Seurakuntaneuvosto

Transkriptio

1 1 PÖYTÄKIRJA 10/2017 Aika keskiviikko klo Paikka Pielisensuun kirkko, alasali Läsnä Nuutinen Tapani puheenjohtaja Hokkanen Atte saapui klo :n 119 käsittelyn aikana Karvinen Tarmo Paavo Kettusen varahenkilö Kosonen Matti Kuokka Maija Päivi Auvisen varahenkilö Laasonen Riitta Leppänen Pauli Leskinen Jarmo Sinikka Hällin varahenkilö Makkonen Vuokko Paavilainen Päivi Pulkkinen Esa Hilkka Pulkkisen varahenkilö Väkeväinen Kari Vänskä-Ruotsalainen Anne-Maria Pirjo Ketosen varahenkilö Poissa Auvinen Päivi Hälli Sinikka Ketonen Pirjo Kettunen Paavo Pulkkinen Hilkka Sivonen Olli Sutinen Anton Lisäksi läsnä Myller Pirjo seurakuntasihteeri, pöytäkirjanpitäjä

2 2 117 KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartaus, Tapani Nuutinen 118 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. KL 7: 4,1 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kahta päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista päätösesityksineen. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 2 1 mom. Kokouskutsu ja esityslista päätösehdotuksineen tähän seurakuntaneuvoston kokoukseen on lähetetty Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 119 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä. KJ 7:6.2 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Pielisensuun seurakunnan seurakuntaneuvoston ohjesääntö 6 3 mom. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Atte Hokkanen ja Matti Kosonen. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. 120 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi. Pykälissä 127 ja 128 käsitellään pastori Salla Ulvi-Altion ja pastori Eija Majasaaren palkkauspäätökset.

3 3 121 VUODEN 2018 TALOUSARVION VALMISTELU Yhteinen kirkkoneuvosto , 130 Seurakunnan ja seurakuntayhtymän toiminnassa ja talouden hoidossa on noudatettava talousarviota ja hyvän talouden hoidon periaatteita. Omaisuutta on hoidettava tuottavasti ja riskit halliten. KJ 15:1 Talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Talousarvio on toiminta- ja taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuosi (tilikausi) on kalenterivuosi. Talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset tehtävien hoitamiseen turvataan. Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa kolmen vuoden suunnittelukauden tai perustellusta syystä tätä pidemmän, kuitenkin enintään viiden vuoden ajanjakson aikana. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla taseen osoittama alijäämä katetaan ottaen huomioon myös talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu yli- tai alijäämä. Talousarvioon otetaan tehtävien hoitamisen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. KJ 15:2 Kirkkovaltuuston on hyväksyttävä seurakunnan ja yhteisen kirkkovaltuuston seurakuntayhtymän talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma viimeistään edellisen vuoden joulukuussa. KJ 15:3 Yhteinen kirkkoneuvosto antaa talousarvion valmistelua varten kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille. Kehykset annetaan ulkoisten nettokulujen osalta yleishallinnolle, seurakunnalliselle toiminnalle, hautaustoimelle ja kiinteistötoimelle. Seurakunnallisen toiminnan kehyksestä erotetaan yhteisen seurakuntatyön yhteissumma ja kuuden seurakunnan nettokehykset sekä kiinteistötoimen kehyksestä Vaivion kurssikeskuksen nettokehys. Kukin talousvastuullinen yksikkö laatii kehyksen pohjalta kolmen vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Toiminnallisten tavoitteiden osalta keskitytään muutaman konkreettisen ja mielellään mitattavissa tai muutoin seurattavissa olevan tavoitteen asettamiseen. t hyväksyvät tehtäväalueidensa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja yksilöidyt talousarviot tulee toimittaa taloustoimistoon perjantaihin mennessä. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee toiminta- ja talousarvion vuodelle 2018 ja -suunnitelmat vuosille kokouksessaan Seurakuntatalouksien on aina omista lähtökohdistaan käsin arvioitava verotulojensa kehitys. Arvioinnissa otetaan huomioon mm. muuttoliike, työllisyyden kehitys ja yritystoiminnassa tapahtuvat muutokset. Suomen talous kasvoi 1,4 % vuonna Kasvu oli suurinta viiteen vuoteen. Viimeisimpien ennusteiden mukaan bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan Suomessa kuluvana vuonna noin 2,0 % ja vuonna 2018 noin 1,6 %. Yleisen kustannustason odotetaan kuluvana vuonna nousevan noin prosentin ja vuonna 2018 nousun olevan korkeintaan 1,5 %. Ansiotason arvioidaan elpyvän talouden imussa nousevan maltillisesti ja työllisyystilanteen hiljalleen paranevan. Ansiotulojen kasvu ei Joensuun seudulla kuitenkaan ylety valtakunnallisiin keskiarvoihin johtuen muun muassa keskimääräistä huomattavasti suuremmasta työttömien määrästä. Seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien jäsenmäärä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt keskimäärin 350 henkilöllä eli 0,7 %:lla vuosittain. Vaikka jäsenmäärän

4 vähentyminen on leikannut kirkollisveron maksajien määrää, se ei ole vielä näkynyt kirkollisverokertymässä. Tätä on selittänyt eläketulojen kasvu ja jäsenmäärän laskun painottuminen nuoriin aikuisiin. Jäsenmäärän kehityksen pysyessä ennallaan tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kirkollisverotulojen lasku tulee olemaan aikaisemmin arvioitua nopeampaa. Vuonna 2017 kirkollisverokertymän ennustetaan laskevan edellisestä vuodesta noin 3 % ja pysyvän vuonna 2018 vuoden 2017 tasolla. 4 Vuoden 2018 arviolaskelman pohjana on nykyisen toiminnan tason turvaaminen. Maltillinen kustannustason nousu on pystyttävä eliminoimaan turhia kuluja karsimalla ja henkilöstösuunnittelua tehostamalla. Kirkollisverotuloja arvioidaan koottavan vuonna 2018 toiminnan ja investointien tarpeisiin yhteensä euroa. Arvio perustuu edellisten vuosien toteumaan niin kirkollisverotuottojen kertymän kuin jäsenmäärän kehityksen osalta. Vuoden 2016 alussa tuli voimaan laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Rahoituslain mukaan seurakunnille lailla annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpito. Valtion rahoituksen suuruus on vuosittain noin 19,50 euroa kunnan asukasta kohden. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän osalta valtion rahoitus vuonna 2018 on noin euroa. Tulo- ja menolaskelma vuosille ja -arvio vuosille TULOT ( ) TP2014 TP2015 TP2016 TA2017 ARVIO 2018 Kirkollisverotulot Yhteisövero / valtion rahoitus Muut tulot Yhteensä MENOT ( ) Toimintakulut Verotuskulut Keskusrahastomaksut Rahoitustuotot ja -kulut Investoinnit Yhteensä Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Lisärahoitustarve/-jäämä Tässä laskelmassa vuoden 2018 investointimeno on nykyisen investointisuunnitelman mukainen euroa ja rahoitusjäämä euroa. Investointimenojen taso vuonna 2018 täsmentyy talousarvion valmistelun edetessä ja hyväksyttyjen investointien toteutusaikataulujen tarkentuessa. Vuoden 2017 käyttötalouden nettomenot, rahoitustoimen menot ja investointimenot ovat arvion mukaan yhteensä euroa. Poistojen suuruus on noin euroa. Käyttötalouden, rahoitustalouden ja poistojen yhteissumma on euroa. Laskelman mukaan vuoden 2017 tilikauden alijäämä on euroa, joka tullaan kattamaan edellisten vuosien ylijäämätililtä.

5 Esitys pääluokkien nettokehyksiksi vuonna 2018 PÄÄLUOKKA ( ) TA 2016 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Yleishallinto Seurakunn. toiminta Hautatoimi Kiinteistötoimi Yhteensä: Kehysesityksen loppusumma on euroa, mikä on euroa (2,0 %) edellistä vuotta pienempi. Tällä varaudutaan kirkollisverokertymän pienenemiseen. Vuonna 2018 muutos katetaan pääosin kilpailukykysopimuksen mukaisilla työntekijöiden 30 % lomarahan leikkauksilla ja kirkon eläkemaksun alentumisella. Seurakuntien seurakuntaneuvostojen määrärahat ovat sisältyneet yleishallinnon kuluihin. Vuonna 2018 määrärahat siirtyvät kunkin seurakunnan kehykseen, mikä tarkoittaa euron määrärahan siirtymistä yleishallinnosta seurakunnalliseen toimintaan. Esitys seurakuntien nettokehykseksi muodostuu euron seurakuntakohtaisesta kiinteästä osuudesta ja seurakuntien jäsenmäärien kolmen vuoden keskiarvon mukaisessa suhteessa jaetusta muuttuvasta osuudesta. Yhteisen seurakuntatyön kehys jaetaan viestinnälle, yhteiselle sielunhoidolle, yhteiselle kasvatukselle ja perheneuvonnalle yhteisen seurakuntatyön johtajan johdolla. Yhteisten projektien määräraha on sisällytetty yhteisen seurakuntatyön kehykseen. Esitys seurakunnallisen toiminnan nettokehyksiksi vuonna 2018 Seurakunta Jäsenmäärä Jako-osuus % Kehys Kiinteä kehys Muutt. kehys Siirtymä Srk-neuv. Kehys yht. ka (ka.) v Yh. => Srk Joensuu , Pielisensuu , Rantakylä , Vaara-Karjala , Eno , Pyhäselkä , Seurakunnat yhteensä: , Yhteiset projektit Yht. seurakuntatyö Yht. seurakuntatyö yht Seurakunn. toiminta yht Ehdotus (hj.) Kirkkoneuvosto Yhteinen kirkkoneuvosto päättää antaa vuoden 2018 talousarvion valmistelua varten kehykset seurakuntayhtymän toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille seuraavasti: Yleishallinto euroa, hautaustoimi euroa, kiinteistötoimi euroa, Joensuun seurakunta euroa, Pielisensuun seurakunta euroa, Rantakylän seurakunta euroa, Vaara-Karjalan seurakunta euroa, Enon seurakunta euroa, Pyhäselän seurakunta euroa ja yhteinen seurakuntatyö euroa. päätösehdotus hyväksyttiin. Pielisensuun seurakuntaneuvosto , 122 merkitsee tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät talousarviokehykset vuodelle 2018.

6 6 122 PIELISENSUUN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE JA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan (130 ) antaa kehykset toiminta- ja talousvastuullisille yksiköille vuoden 2018 talousarvion valmistelun pohjaksi seuraavasti: yleishallinto , seurakunnallinen toiminta , hautatoimi ja kiinteistötoimi Pielisensuun seurakunnan talousarviokehys vuodelle 2018 on (v. 2017: ). Viranhaltijat ovat valmistelleet eri vastuualojen toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Työalojen ehdotukset toimintasuunnitelmaksi vuosille ovat liitteenä 1. Talousarvioehdotus vuodelle 2018 on liitteenä 2. päättää 1. hyväksyä Pielisensuun seurakunnan toimintasuunnitelman vuosille liitteen 1 mukaisina 2. vahvistaa Pielisensuun seurakunnan vuoden 2018 talousarvion jaon eri työaloille liitteen 2 mukaisena. 123 LAPSITYÖNOHJAAJAN VIRKANIMIKKEEN MUUTTAMINEN KIRKON VARHAISKASVATUKSEN OHJAAJAKSI SEKÄ KASVATUSTYÖN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kirkkohallituksen täysistunto päätti kokouksessaan tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (kelpoisuuspäätös) 1. Päätös tulee voimaan ja sitä sovelletaan viran täyttämismenettelyyn, joka aloitetaan päätöksen voimaantulon jälkeen. Päätöksellä asetettiin seurakuntia ja seurakuntayhtymiä sitovat tutkinto- ja opintovaatimukset mm. nuorisotyönohjaajan ja varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin vaadittavista tutkinnoista. Uudet kelpoisuusvaatimukset vastaavat pääosin aiempia piispainkokouksen määräyksiä. Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän seurakunnissa on kolme lapsityönohjaajan virkaa, yksi Joensuussa, yksi Pielisensuussa ja yksi Rantakylässä. Joensuun seurakuntayhtymän seurakunnissa tullee lähitulevaisuudessa henkilöstömuutoksia mm. eläköitymisten vuoksi, joten lapsityönohjaajan virkanimikkeen ja kelpoisuusehtojen muuttaminen nykyistä tutkintoa vastaavaksi on tarpeen. Muutostarpeet heijastuvat myös kasvatustyön johtosääntöön. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista päivittää johtosääntöön nuorisotyönohjaajan kelpoisuusehdot. Kelpoisuuspäätöstä koskevassa yleiskirjeessä (KKH 7/2017) perusteluna esitetään, että yhteiskunnan koulutusjärjestelmä tuottaa seurakunnissa ja yhtymissä tarvittavan osaamisen ja seurakuntien ja yhtymien viroissa kelpoisuusehtona vaadittava osaaminen on rinnastettavissa esim. kuntien vastaavissa ammateissa toimivilta vaadittavaan osaamiseen. Kelpoisuuspäätöksen tarkoituksena on osaltaan perustella valtion opetusviranomaisille ja korkeakouluille evankelisluterilaisen kirkon määrälliset ja laadulliset koulutus- ja osaamistarpeet sekä tukea seurakuntien ja 1 Toimivalta antaa määräyksiä viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta (pl. papit ja lehtorit) siirtyi piispainkokoukselta kirkkohallitukselle Kirkon keskushallintouudistuksen myötä (KL 22:2).

7 7 yhtymien uskottavuutta sopimuskumppaneina ostopalvelu- ja yhteistyösopimuksia tehtäessä ja seurakuntalaisille tarkoitettuja palveluja järjestettäessä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Varhaiskasvatuksen ohjaaja organisoi ja kehittää seurakunnan toimintaa alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lisäksi hän koordinoi seurakunnan aamu- ja iltapäivätoimintaa, perhetoimintaa tai yhteistyötä kunnan päivähoidon kanssa. Työssä korostuu uskon tradition jakaminen, kasvatuksen kokonaisvaltaisuus, lapsilähtöisyys ja perheen arvostaminen. Varhaiskasvatuksen ohjaaja on lastenohjaajien esimies. Pielisensuun seurakunnassa on käytössä lapsityönohjaajan virkanimike. Viran kelpoisuusehdot on määritelty kasvatustyön johtosäännössä. Toimintaympäristön muutokset ovat johtaneet muutoksiin alan koulutuksessa, mikä puolestaan on vaikuttanut työalan virkanimikkeistöön ja viran kelpoisuusehtoihin. Lapsityönohjaajan virkaan kelpoisuuden tuottanut erikoistumiskoulutus lakkautettiin vuonna 2012 ja sen korvasi kelpoisuuden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan tuottanut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK kirkon varhaiskasvatuksen ohjaaja). Piispainkokous päätti , että kyseinen koulutus tuottaa kelpoisuuden kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan 2. Samassa yhteydessä linjattiin kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan ydinosaaminen. Seurakunnissa on laajalti muutettu lapsityönohjaajan virkoja kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viroiksi. Varhaiskasvatuksen ohjaajan viran kelpoisuus määritellään Kirkkohallituksen päätöksessä Nro 124 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (3 ): Varhaiskasvatuksen ohjaajalta vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavat vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ja vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon varhaiskasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja erityisesti kirkon varhaiskasvatuksen alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon varhaiskasvatuksen alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon varhaiskasvatuksen alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Keskeinen muutos aiempaan verrattuna on, että varhaiskasvatuksen ohjaajan virassa vaadittavan tutkinnon opintoihin on lisätty vaatimus lastentarhanopettajan tehtäviin kelpoistavista varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneista opinnoista. Päätöksen voimaantulon jälkeen avoimeksi tulevaan toistaiseksi täytettävään varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan voidaan valita vain henkilö, jolla on päätöksen mukainen tutkinto ja opinnot tai piispainkokouksen aiempien päätösten mukainen varhaiskasvatuksen ohjaajan / lapsityönohjaajan 3 2 Piispainkokouksen aikaisempien päätösten mukaisen lapsityönohjaajan virkaan kelpoistavan koulutuksen suorittanut on kelpoinen myös kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan. (Nro 110 Piispainkokouksen päätös kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viran kelpoisuusvaatimukseksi hyväksyttävästä ammattikorkeakoulututkinnosta ja Nro 90 Piispainkokouksen päätös lapsityön virkoihin otettavilta edellytettävistä tutkinnoista tai koulutuksesta) 3 Virkaan on kelpoinen henkilö, joka on suorittanut Kirkon säädöskokoelma nro 95, 2 :n mukaisen tutkinnon ja erikoistumisopinnot Kirkon säädöskokoelma nro 90, 4 :n tarkoittama kelpoisuus. Kirkon säädöskokoelma nrot 110 ja 112, kyseisen tutkinnon suorittanut on kelpoinen myös lapsityönohjaajan virkaan samoin kuin lapsityönohjaajan virkaan kelpoistavan koulutuksen suorittanut on kelpoinen kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkaan.

8 8 virkaan kelpoistava tutkinto. Päätöksessä määrättyä vaatimusta voidaan soveltaa myös muulla nimikkeellä perustetuissa viroissa. Nuorisotyönohjaaja tai nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevä Nuorisotyönohjaajan kasvatustyön ytimessä ovat lapset, nuoret ja perheet. Keskeistä työssä ovat kasvun tukeminen, ohjaaminen, opettaminen ja kouluttaminen. Työntekijä seuraa nuorisotyön kehitystä ja toimii yhteistyössä toisten seurakuntien, kunnallisen varhaiskasvatuksen sekä sosiaali-, koulu- ja nuorisotoimen sekä alan järjestöjen kanssa. Hän toimii työalansa asiantuntijana ja vastaa lapsi- ja nuorisotyön viestinnästä ja markkinoinnista. Nuoria rohkaistaan kasvamaan kristillisessä uskossa, osallistumaan ja vaikuttamaan seurakunnan elämään sekä löytämään paikkansa seurakunnan yhteydessä. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuus on määritelty kasvatustyön johtosäännössä. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuus määritellään Kirkkohallituksen päätöksessä Nro 124 tietyiltä hengellisen työn viranhaltijoilta vaadittavista tutkinnoista (2 ): Nuorisotyönohjaajalta sekä nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevältä vaaditaan vähintään 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK) tai vähintään 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK). Tutkinnon tulee sisältää vähintään 90 opintopistettä teologisia, kirkon ja seurakunnan työhön sekä kirkon nuorisotyöhön ja kasvatukseen liittyviä opintoja seuraavasti: 1. Raamattuun, kristinuskoon ja kirkon hengelliseen elämään liittyviä teologisia opintoja vähintään 20 opintopistettä; 2. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan ammattiopintoja vähintään 40 opintopistettä; 3. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan päätoiminen harjoittelu vähintään 15 opintopistettä, josta vähintään 12 opintopistettä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä; 4. Kirkon kasvatuksen ja nuorisotyön alan opinnäytetyö vähintään 15 opintopistettä. Keskeinen muutos aikaisempaan verrattuna on se, että päätös koskee nuorisotyön osalta sekä nimeltä mainittuja virkoja (nuorisotyönohjaaja), että nuorisotyötä pääasiallisena tehtävänään tekevää viranhaltijaa. Päätöksen voimaantulon jälkeen avoimeksi tulevaan toistaiseksi täytettävään virkaan voidaan valita vain henkilö, jolla on päätöksen mukainen tutkinto ja opinnot tai piispainkokouksen aiempien päätösten mukainen 4 nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava tutkinto. Seurakunnan tarpeet Pielisensuun seurakunnan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2017 mainitaan tärkeänä haasteena kasvavien alueiden huomioiminen seurakuntatyössä erityisesti nuorten perheiden kohdalla, minkä lapsityö on kirjannut yhdeksi lähivuosien painopisteeksi. Henkilöstösuunnitelmassa vuosille on asetettu tavoitteeksi entisten virkojen säilyttäminen mainiten lapsityönohjaajan tuleva valinta. Toimivalta Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista annetaan tämän lain säännösten ja virkaehtosopimuksen määräysten lisäksi tarpeelliset täydentävät säännökset ja määräykset kirkkojärjestyksessä taikka työnantajan antamissa ohje- tai johtosäännöissä. KL 6:5 Kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä säädettyjen alistettavien ohjesääntöjen lisäksi voi seurakunta ja seurakuntayhtymä hyväksyä johtosääntöjä toimielimien, viranhaltijoiden ja työntekijöiden toiminnan sekä seurakunnan muun hallinnon järjestämiseksi. KJ 7:1.1 4 Nro 102 Piispainkokouksen päätös kirkon nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuusvaatimukseksi: Kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan antavat kelpoisuuden 210 opintopisteen laajuinen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi AMK) ja 210 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto (yhteisöpedagogi AMK). Opintojen tulee sisältää vähintään 90 op teologisia sekä seurakunnan ja kirkon työhön liittyviä opintoja piispainkokouksen määrittelyn mukaisesti. todistuksesta tulee ilmetä, että suoritettu tutkinto antaa kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan.

9 9 Lapsityönohjaajan viran muutosten mukaisesti päivitettävä Pielisensuun seurakunnan kasvatustyön johtosääntö on liitteessä 3. Esitys (pj.) päättää 1. esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Pielisensuun seurakunnan lapsityönohjaajan virka muutetaan kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi lukien entisin palvelussuhde-ehdoin 2. hyväksyä Pielisensuun seurakunnan kasvatustyön johtosäännön liitteen 3 mukaisena. 124 VASTAUS SIUN SEURAKUNTA HANKKEEN OHJAUSRYHMÄLLE Pohjois-Karjalan seurakuntien Siun seurakunta -yhteistyöhankkeen tavoitteena on ollut antaa tosiseikkoihin perustuva ja luotettava näkemys alueen seurakuntien tulevaisuudesta ja seurakuntien elinvoimaisuudesta. Selvityksessä ovat olleet mukana Joensuun evankelis-luterilaiseen seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat Eno, Joensuu, Pielisensuu, Pyhäselkä, Rantakylä ja Vaara-Karjala sekä yhtymän ulkopuoliset seurakunnat Heinävesi, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Polvijärvi ja Tohmajärvi. Selvityskonsultti Matti Perälä on saanut valmiiksi hankkeen loppuraportin (liite 4), jonka ohjausryhmä on hyväksynyt pitämässään kokouksessa. Raportissa ehdotetaan, että selvityksessä mukana olevat seurakunnat perustavat vuoden 2019 alussa uuden Joensuun seudun seurakuntayhtymän. Loppuraportin keskeisin kysymys on, tahtooko kukin seurakunta neuvotella yhdessä muiden seurakuntien kanssa uuden yhtymän perustamisesta Joensuun seudun seurakuntien tueksi. Ohjausryhmä pyytää seurakuntien kirkko- tai seurakuntaneuvostoja (kirkkovaltuustoja) antamaan vastauksensa lääninrovastille lokakuun 2017 loppuun mennessä. 1) merkitsee tiedoksi Siun seurakunta hankkeen loppuraportin 2) päättää, että Pielisensuun seurakunta lähtee mukaan neuvotteluihin uuden seurakuntayhtymän perustamisesta Joensuun seudun seurakuntien tueksi. 125 JUMALANPALVELUS- JA KOLEHTISUUNNITELMA AJALLE vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista (Kirkkojärjestys 2:8). Suunnitelma voidaan laatia kerralla koko vuodeksi tai työkausittain (talvi-, kesä- ja syyskausi). Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle.

10 10 Kirkkohallitus on kirkkolain 22 luvun 2 :n nojalla määrännyt vuoden 2017 aikana hiippakuntien seurakunnissa koottavat kolehdit, jotka on otettu huomioon kolehtisuunnitelmaa laadittaessa. Kirkkohallitus on yleiskirjeessään nro 13/2016 määrännyt seuraavat kolehdit kannettaviksi seurakunnan kolehtisuunnitelmassa tarkemmin määriteltyinä päivinä seuraavasti: - tammi-maaliskuussa: päihde- ja kriminaalityöhön eri järjestöille - kesä-elokuussa: kirkon ulkosuomalaistyöhön; Pohjois-Suomen tunturikappelien ja maamme tiekirkkotoiminnan tukemiseen - syys-marraskuussa: oppilaitos- ja nuorisotyöhön eri järjestöille. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt vuodelle 2017 kolme hiippakunnallista kolehtia kannettavaksi seuraavasti: - tammi-huhtikuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan diakonia- ja yhteiskuntatyön välityksellä - touko-elokuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan kasvatus- ja perhetyön välityksellä - syys-joulukuussa: seurakuntien toiminnan tukemiseen Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn välityksellä. Jumalanpalvelussuunnitelma ja ehdotus kolehtisuunnitelmaksi ovat liitteessä 5. päättää 1. merkitä tiedoksi jumalanpalvelussuunnitelman ajalle hyväksyä liitteessä 5 esitetyn kolehtisuunnitelman ajalle valtuuttaa kirkkoherran tarvittaessa muuttamaan kolehtisuunnitelmaa, jos jumalanpalvelussuunnitelman toteutus muuttuu. 126 LAUSUNTO PASTORI SIMO PARNIN SIVUTOIMILUPA-ANOMUKSEEN Pastori Simo Parni anoo Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta sivutoimilupaa toimiakseen uskontokasvatuksen tuntiopettajana Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan läntisen teologian osastolla. Opetettava ryhmä kokoontuu ajalla yhteensä 6 kertaa ja oppitunteja kertyy yhteensä 13. Sivutoimiluvasta päättää työnantaja. Tuomiokapituli päättää sivutoimiluvan myöntämisestä seurakunnan papin viran ja lehtorin viran haltijalle. KL 6: 30, 2. päättää puoltaa pastori Simo Parnin sivutoimilupa-anomusta.

11 PÄÄTÖS PASTORI SALLA ULVI-ALTION PALKASTA Kuopion tuomiokapituli on kirkkoherran pyynnöstä määrännyt pastori Salla Ulvi-Altio osaaikaisena sijaisena (50 %) hoitamaan Pielisensuun seurakunnan III kappalaisen virkaa ajalla Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää hänen palkastaan. Pastori Ulvi-Altiolta puuttuu kappalaisen virkaan vaadittava pastoraalitutkinto, joten hänen palkkauksensa määräytyy seurakuntapastorin viran palkkaluokan mukaan. Pastori Salla Ulvi-Altion palkaksi päätetään vaatimusryhmän mukainen palkka. 128 PÄÄTÖS PASTORI EIJA MAJASAAREN PALKASTA Kuopion tuomiokapituli on kirkkoherran pyynnöstä määrännyt pastori Eija Majasaari osa-aikaisena sijaisena (50 %) hoitamaan Pielisensuun seurakunnan III kappalaisen virkaa ajalla Joensuun ev.lut. seurakuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää hänen palkastaan. Pastori Majasaarelta puuttuu kappalaisen virkaan vaadittava pastoraalitutkinto, joten hänen palkkauksensa määräytyy seurakuntapastorin viran vastuuryhmän mukaan. Pastori Eija Majasaaren palkaksi päätetään vaatimusryhmän mukainen palkka.

12 SEURAKUNTANEUVOSTON PUHEENJOHTAJAN / KIRKKOHERRAN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET n ohjesäännön 3. luvun 11. :n mukaan kirkkoherran 9 :n 1 momentin a ekohtien nojalla tekemät päätökset annetaan seurakuntaneuvostolle tiedoksi, ei kuitenkaan päätöksiä alle 30 vuorokauden sairauslomista. voi kirkkoherran viranhaltijapäätöksen tiedoksi saatuaan kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. 1. n pj. Tapani Nuutinen on tehnyt seuraavan päätöksen: - Lähihoitaja Jenni Kolehmaisen palkkaaminen hoitamaan 1. diakonian viranhaltijan sijaisuutta ajalla (päätös nro 11/2017). 2. Kirkkoherra Tapani Nuutinen on tehnyt seuraavan päätöksen: - Palkattoman virkavapaan myöntäminen pastori Simo Parnille kertausharjoituksiin osallistumista varten ajalla merkitsee päätökset tiedoksi. 130 SEURAKUNTANEUVOSTOLLE LÄHETETYT PÖYTÄKIRJAT JA MUISTIOT lle on lähetetty tiedoksi seuraava pöytäkirja ja muistiot: - Diakoniatyön vastuuryhmän pöytäkirja : Asialistalla mm: Hoksauta minut vanhustyön mallin koulutusterveisiä (Aiju Laukkanen), Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018, Seurakunnan strategian diakoniaosuus, Avustusanomukset. - Ystävyysseurakuntatyön vastuuryhmän muistio : Asialistalla mm: Rita Lipposen eroilmoitus, Ystävyysmessuille osallistuminen Isossa Myyssä , Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2018, Kirkkoherran eläkkeellelähtöjuhlan valmistelut. - Aikuistyön vastuuryhmän muistio : Asialistalla mm: Kuutamoillallisen jälkipuinti, 50-vuotiaiden syntymäpäivät su , Syksyn ja kevään toiminnan suunnittelua. merkitsee pöytäkirjan ja muistiot tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin

13 ILMOITUSASIAT 1. Piispainkokouksen suositus seurakunnan ja sen alueella toimivien jumalanpalvelusyhteisöjen yhteistyölle ( ) Evankelis-luterilaisen kirkon ja seurakuntien jumalanpalveluselämän rinnalle on muodostunut muita jumalanpalvelusyhteisöjä, jotka piispainkokouksen työryhmän tekemän selvityksen mukaan ovat tehneet kirkkomme jumalanpalveluselämästä entistä monimuotoisempaa. Sen pohjalta piispainkokous päätti antaa suosituksen seurakuntien ja jumalanpalvelusyhteisöjen yhteistyöstä. Piispainkokouksen pöytäkirjan tarkastamaton versio suosituksesta on jaettu tämän esityslistan mukana. 2. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätökset: : pastori, I kappalaisen viransijainen Sirpa Hiltuselle palkatonta virkavapautta ajalle : pastori Simo Parnille oikeus toimia sivutoimisesti oman virkansa ohessa uskonnon tuntiopettajana Pielisjoen yläkoululla ajalla torstaisin ja perjantaisin yhteensä 11 tuntia viikossa : pastori Salla Ulvi-Altiolle määräys hoitaa osa-aikaisesti (50 %) Pielisensuun seurakunnan I kappalaisen virkaa pastori Sirpa Hiltusen vuosiloman sijaisena ja samoin osa-aikaisesti (50 %) viransijaisena : pastori, III kappalainen Matti Innaselle määräys hoitaa omasta virastaan vapautettuna Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran virkaa Tapani Nuutisen vuosiloman ajan : pastori Salla Ulvi-Altiolle määräys hoitaa osa-aikaisena (50 %) sijaisena III kappalaisen virkaa ajalla ja niin ikään pastori Eija Majasaarelle määräys hoitaa toisena osa-aikaisena (50 %) sijaisena III kappalaisen virkaa merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi. MUUT ASIAT 132 Kokouksessa onniteltiin kukkasin hiljattain syntymäpäiviään viettänyttä Vuokko Makkosta.

14 KOKOUKSEN PÄÄTÖS Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus liitettiin pöytäkirjaan. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo KOKOUKSEN PUOLESTA Puheenjohtaja TAPANI NUUTINEN Tapani Nuutinen Pöytäkirjanpitäjä PIRJO MYLLER Pirjo Myller Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Joensuussa ATTE HOKKANEN Atte Hokkanen MATTI KOSONEN Matti Kosonen Pöytäkirja on ollut nähtävänä Pielisensuun kirkolla ajalla seurakunnantoimiston aukioloaikoina, mistä on kuulutettu Pielisensuun seurakunnan ilmoitustaululla ajalla Joensuussa / 2017 Pirjo Myller seurakuntasihteeri

15 15 Pielisensuun seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kokouspäivämäärä Pöytäkirjan pykälät MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: , 123 kohta 1, 126, Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät 122, 123 kohta 2, 124, 125, 127, 128 Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: - Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: - Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: - OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaati musviranom ainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Pielisensuun seurakuntaneuvosto Käyntiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Postiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Faksi: (013) Sähköposti: pielisensuun.seurakunta@evl.fi Pöytäkirjan pykälä 122, 123 kohta 2, 124, 125, 127, 128 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaati muksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan 1 Kansallisen kynnysarvon suuruus on (tavarat ja palvelut), (terveydenhoito ja sosiaalipalvelut) ja (rakennus ja käyttöoikeusurakat)

16 16 HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisu toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Käyntiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Postiosoite: Tikkamäentie 15, Joensuu Telekopio: (013) Sähköposti: Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisun on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoik aisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi: oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. VALITUSOSOITUS Valitusviranomaine n ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Itä-Suomen hallinto-oikeus Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2. krs., Kuopio Postiosoite: PL 1744, Kuopio Puhelin: (vaihde) Faksi: Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: - Valitusaika 30 päivää 30 päivää Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: - Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Valitusaika 30 päivää Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Kuninkaankatu 22 A, Kuopio Postiosoite: PL 42, Kuopio Telekopio: (017) Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: - 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), Helsinki Faksi: (09) Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: - PL 29 (Meritullinkatu 10), Valtioneuvosto Faksi: (09) (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää

17 17 Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Valitusaika 14 päivää Osoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Faksi: Sähköpostiosoite: Muutoksenh akuajan laskeminen Valituskirjel mä Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Päätöksen voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti. Asia voidaan saattaa valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiaki rjojen toimittamine n Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) 3 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa 250 euroa ja markkinaoikeudessa euroa, jollei lain 6 tai 7 :stä muuta johdu. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.