ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Transkriptio

1 1 JOUTSAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavamuutosalueen rajaus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4 Rakennettu ympäristö 1.5 Maanomistus 1.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Asemakaavan tavoitteet 2.2 Kaavaprosessin vaiheet 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1 Asemakaavan muutokset 3.2 Rakentamistapaohje 3.3 Asemakaavan toteutuminen 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Yhdyskuntarakenteeseen 4.2 Rakennettuun ympäristöön 4.3 Luontoon 4.4 Maisemaan ja taajamakuvaan 4.5 Liikenteeseen 4.6 Teknisen huollon järjestämiseen 4.7 Talouteen 4.8 Terveyteen ja turvallisuuteen 4.9 Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin 4.10 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 5. KAAVAN TOTEUTUS Liitteet: 1. Asemakaavakartta 1:2000 pvm Asemakaavan seurantalomake 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4. Saadut lausunnot

3 3 1. LÄHTOKOHDAT 1.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutos sijoittuu Myllytien varrella sijaitseville kiinteistöille Kaava-alueen pinta-ala on 6801 m2. Kiinteistöt sijaitsevat Myllytiellä Joutsansalmen pohjoisrannalla. Kiinteistöille 2:864 ja 2:980 on rakennettu asuinrakennukset talousrakennuksineen. Asemakaavan muutoksen myötä alueelle muodostuu neljä asuintonttia nykyisen kolmen asuintontin sijaan. Kaavamuutoksessa tonttien rajaus noudattaa pääosin kiinteistörajoja, mutta osa lähivirkistysalueesta muutetaan tontiksi. Kaavan tavoitteena on tuottaa kysyntää vastaavia toteuttamiskelpoisia asuintontteja kuntalaisten tarpeisiin sekä taajamakuvallisesti korkeatasoista ympäristöä. Ote nykyisestä asemakaavasta/ kaavayhdistelmästä

4 Luonnonympäristö Kaavamuutosalue on rantatonttimaata ja siinä kasvaa koivuja sekä pensaita. Kiinteistön 2:76 itäosa on voimassa olevassa kaavassa osoitettu puistoalueeksi (VP), mutta tätä aluetta ei ole toteutettu. Alue on yhä yksityisomistuksessa osa tilaa 2:76. Puistomaisena hoidetun alueen rajauksena kulkee rantaan johtava ajotie. Asemakaavan muutosalue muodostuu rakennetuista tonttipihoista. Lisäksi tontin 2:76 itäreunalle on jätetty kasvamaan puustoa, joka rajaa hieman piha-alueen ja yleisessä virkistyskäytössä olevan puistoalueen. Alue ei ole luonnontilaista vaan asutuksen muokkaamaa. Kaavoitettava alue sijaitsee kirkonkylän pohjavesialueen ulkopuolella. Joutsansalmen ranta on kaava-alueen edustalla matalaa ja osittain vesikasvien valtaamaa.

5 5 Myllytien katunäkymää. Kaava-alueen itäreunaa. Etualalla jäteveden pumppaamo ja takana tontin 2:76 puustoa. Jäteveden pumppaamo on vasta saneerattu. Maaperä: Maaperä alueella on sekalaista savi- ja/ tai soramaata. Vesistöt: Kaava-alue sijaitsee Joutsansalmessa, jonka keskivedenkorkeus N60-korkeusjärjestelmässä on noin m. Alue ei kuulu Angesselän Natura-rajaukseen, mutta vesistö on luokiteltu FININA-hankkeen mukaiseksi tärkeäksi lintuvesialueeksi. Joutsansalmen vesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Sysmän reittiin ja Rautaveden vesistöalueeseen. Vedet yhdistyvät Kymijokeen laskeviksi suuriksi vesireiteiksi. Latvajärvi on Suontee. Vedet kulkeutuvat Rautavedestä Joutsansalmen kautta Angesselkään, Jääsjärven, Joutsjärven ja Enoveden kautta Nuoramoisjärveen ja edelleen Päijänteeseen. Kaava-alueen korkeusasema: Rakennuspaikoilla ranta nousee loivasti Myllytielle päin niin, että Myllytie on noin 4-5 metriä Joutsansalmen vedenpinnan yläpuolella.

6 Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Joutsan terveyskeskuksen itäpuolisella Myllytien rantaalueen pientaloalueella. Maisemakuva Kaava-alueen rantamaisemaa Kaava-alueen rantaa viistoilmakuvattuna noin kymmenen vuoden takaa. Pihat olivat vielä tuolloin nykyistä avoimempia. Kasvilajeina ovat pääosin istutetut nurmikot ja lehtipuut sekä -pensaat.

7 Maanomistus Kaavamuutosalueen maanomistus on kokonaan yksityinen Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleis- ja erityistavoitteet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Näillä tarkoitetaan kulttuuriympäristöä ja luonnonperintöä koskevia viranomaisten laatimia valtakunnallisia inventointeja, jotka perustuvat riittävän laaja-alaiseen valmisteluun. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)-aineisto on tällainen inventointi. Keski-Suomen museo on vuonna 2009 toteuttanut Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventoinnin, joka koskee myös käsillä olevan kaavamuutosalueen rakennettua ympäristöä. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A) eikä maakuntakaava sisällä tätä aluetta koskevia muita yksityiskohtaisia merkintöjä.

8 8 Yleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava Suunnittelualue on yleiskaavassa asuinrakentamisen aluetta (AP). Kirkonkylän osayleiskaavan päivittäminen on ollut kunnassa pitkään vireillä. Asemakaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa ja vahvistettu asemakaava, joka sisältää AO-tontit ja puistoa. Itäisin tontti ei ole toteutunut.

9 9 Rakennusjärjestys Joutsan kunnan rakennusjärjestys on kunnanvaltuuston hyväksymä Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. 2. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen tarkoitus ja suunnittelutilanne Asemakaavan muutoksen myötä alueelle muodostuu neljä asuintonttia nykyisen kolmen asuintontin sijaan. Kaavamuutoksessa tonttien rajaus noudattaa pääosin kiinteistörajoja. Kaavan tavoitteena on tuottaa kysyntää vastaavia toteuttamiskelpoisia asuintontteja kuntalaisten tarpeisiin sekä taajamakuvallisesti korkeatasoista ympäristöä Kaavaprosessin vaiheet KÄSITTELYVAIHEET Asemakaavan muutos on tullut vireille Joutsan kunnassa kesällä Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville , 34 Vireilletulo / ympäristölautakunta Kuulutus vireilletulosta oas nähtävillä Kuulutus, kaavaluonnos nähtävillä Kuulutus, kaavaehdotus nähtävillä Kunnanhallitus, hyväksymisestä päättäminen Voimaantulo

10 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat maanomistajat sekä kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Asemakaava koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava asemakaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi Joutsan kunnassa. - Asiakirjoista ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaavaluonnos: Asemakaavaluonnos pidettiin yleisesti nähtävillä välisen ajan. - Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaavaehdotus: Asemakaavaehdotus pidetään yleisesti nähtävillä 30 päivän ajan. Nähtävillä pitämisestä kuulutetaan Joutsan Seutu-lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. - Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään kuntalaismielipidettä tai muistutusta. Viranomaisyhteistyö: Kaavoituksen kulusta on tiedotettu viranomaisille. Kunta pyysi viranomaislausunnon kaavaehdotuksesta Keski-Suomen Elykeskukselta. Ely-keskus antoi lausuntonsa kaavaehdotuksesta Lausunto on liitteenä. Liite 4. Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että asemakaava vaikutuksia ei ole selvitetty tai arvioitu riittävästi. Lisäksi kaavaselostuksessa ei ole lausunnon mukaan riittävän selvästi esitetty puistoalueen pienentymistä tai olosuhteita rakennuspaikalla. Muita lausunnossa mainittuja kaavaselostuksen tai selvitysten puutteita ovat: Vesirajaan osoitettujen saunojen rakennusalojen sijoittumista ei ole perusteltu. Niiden toteuttaminen edellyttänee pengerrystä, jotta ne saadaan perustettua tulvakorkeuden yläpuolelle, eikä kaavan toteuttamisen maisemavaikutuksia ole selvitetty

11 11 Selostuksesta puuttuu alueen luonnonolosuhteita koskeva asianmukainen selvitys ja vaikutusten arviointi. Rakentaminen voi johtaa myös rannan ruoppaustarpeeseen, joten myös vesialueen luontoarvot tulee selvittää. Vaikutusten arvioinnissa on lisäksi huomioitava, että kaava-alueen edustan vesialue kuuluu Angesselän FINIBA-alueeseen. Lopuksi Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että selostus ei täytä heidän mielestään MRA 25 :n mukaisia sisältövaatimuksia. Kaavaselostusta tulee täydentää. Joutsan kunnan vastine lausuntoon ennen kaavan hyväksymistä: - Asemakaavan muutos on merkitykseltään vähäinen, jossa yksi rakennuspaikka kaavoitetaan lisää nyt muutettavalle ranta-alueella. Kunta pyrkii mahdollistamaan näiden rakennuspaikkojen toteutumisen ja uudistumisen, sillä yksi rantatontti on ollut kaavassa jo pitkään toteutumattomana. - Asemakaavalla ei muuteta rantaviivaa, vaan tontit rajautuvat nykyiseen rantaviivaan. Asemakaavalla ei osoiteta vesialuetta muuttavia toimenpiteitä eikä kaavalla osoiteta muutakaan vesialueelle ulottuvaa toimenpidettä. - Ranta-alueen rakennusalat sijoittuvat kaikkinensa noin 1-1,5 m keskivedenpintaa ylemmäs, joten pengerrystarve on vähäinen ja rakennusten korkeusasemaa voidaan tarkastella vielä hankekohtaisesti rakennuslupavaiheessa. Rakentamistapaohje liitetään kaavaselostukseen, jossa kiinnitetään huomiota mahdollisten maapengerten rakentamiseen. - Asemakaavan selostusta on nyt täydennetty Ely-keskuksen lausunnossa esiin tuomien seikkojen osalta ja kaavan lähtökohtia ja sen toteuttamisen vaikutuksia on arvioitu entistä laajemmin. - Asemakaavaa on havainnollistettu tässä selostuksessa, josta käy paremmin ilmi rakentamisen tavoitteet alueella. Kaava-alueen rajaus mukailee kuitenkin nykyistä rantaviivaa. - Rakennusten kosteudelle alttiit rakennusosat eivät ohjeita noudattaen vaadi korkeita pengertämisiä. Näin maisemaan tai ympäristöön haitallisesti vaikuttavia rakenteita ei pääse syntymään. Rakentaminen tapahtuu kokonaan nykyisen rantaviivan mukaisella maa-alueella. Rakentamisella ei ole täten vaikutusta FINIBA-hankkeen rajauksen mukaiseen vesialueeseen. - Yhden rakennuspaikan lisäystä ranta-alueelle on pidettävä luonnonympäristön kannalta merkitykseltään vähäisenä hankkeena. 3. ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT 3.1. Asemakaavan muutokset Asemakaavan muutos käsittää Joutsan keskustan läheisyydessä Myllytien rantaalueella sijaitsevan korttelin 407 ja tähän liittyviä puisto (VP) ja katualueita. Asemakaavan muutoksen myötä alueelle muodostuu neljä asuintonttia nykyisen kolmen asuintontin sijaan. Kaavamuutoksessa tonttien rajaus noudattaa pääosin kiinteistörajaa.

12 12 Kaava-alueen koko pinta-ala on 6801 m2 Kaavamuutokset: - Nykyisen asemakaavan AO-aluetta muutetaan Myllytien katualueeksi noin 222 m2 - AO alue muutetaan kokonaan AP-alueeksi. - Kaavalla muodostuu AP-aluetta 6389 m2 - Asemakaavan toteuttamaton puistoalue (VP) pienenee noin 638 m2 - Tonteille annetaan rakennusoikeutta 400 k-m2 ja rakennuspaikoille voidaan rakentaa erillinen sauna/ja/ tai venevajarakennus rantaan niille osoitetuille rakennusaloille. Perustelut: - Asemakaavalla muodostuu korkeatasoisia rakennuspaikkoja niin, että samalla tiivistetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Asemakaava on kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian mukaista asemakaava-alueen kehittämistä Rakentamistapaohje Havainnekuva esimerkkinä kaavan itäosan toteuttamisesta Ohjeet: - Uudisrakennukset tulee sopeuttaa olemassa olevaan maanpinnan muotoon ja rakennuksia tulee tarvittaessa porrastaa rinteen mukaisesti. - Suositellaan, että rantaan sijoittuvien rakennusten kosteudelle alttiit rakenneosat tulee sijoittaa vähintään 1,5 m Joutsansalmen keskivedenpintaa ylemmäs. - Rantarakentamisessa vain vähäinen maastoon sopeutettu pengertäminen sallitaan. Korkeita maapenkereitä tulee välttää. - Rakennukset viemäröidään Myllytielle. Kiinteistönomistaja vastaa tarvittaessa pumppausratkaisuista, jota rakentaminen edellyttää.

13 Asemakaavan toteutuminen Asemakaava on mahdollista toteuttaa sen tultua lainvoimaiseksi. Asemakaavan toteuttamiseksi kunnan ei ole tarpeen tehdä yhdyskuntarakentamista kaava-alueella. Kaava-aluetta koskevat maanvaihdot toteutetaan vaihtokirjalla. Kunta luovuttaa tonttiin noin 150 m2 alueen ja maanomistajat luovuttavat kunnalle kaikki kaavan katualueet. 4. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos tiivistää rakentamista yhden korttelin alueella. Laajoja vaikutuksia näin pienialaisella muutoksella ei kuitenkaan ole Rakennettuun ympäristöön 4.3. Luontoon Kaava mahdollistaa vanhojen rakennusten korvaamisen uudisrakentamisella. Alueen rakennusoikeus lisääntyy ja alueelle voidaan sijoittaa entistä suurempia pientaloja. Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta ympäröivään luontoon. Puiston pinta-alan pienentyminen on vähäinen, kun huomioidaan Myllytien varren rantapuiston koko ja kokonaisuus tästä alueesta eteenpäin Maisemaan ja taajamakuvaan Kaavamuutoksen toteutuminen muuttaa jonkin verran järvimaisemaa ja taajamakuvaa, mutta pienialainen uudiskohde ei aiheuta laajalle ulottuvia vaikutuksia järvimaisemassa tai taajamakuvassa. Maisemavaikutuksiin on kiinnitetty huomiota rakentamistapaohjeessa ja kaavamääräyksissä Liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta Myllytien liikenteeseen. Myllytiellä on nopeusrajoitus 40 km/h ja liikennemäärät ovat vähäiset, jolloin suorat tonttiliittymät ovat mahdollisia Teknisen huollon järjestämiseen 4.7. Talouteen Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta alueen tekniseen huoltoon tai verkostoihin. Kaavamuutoksen taloudellinen merkitys on kunnan osalta vähäinen.

14 Terveyteen ja turvallisuuteen Kaavan ei arvioida aiheuttavan muutoksia ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen. Kaavamuutos on pienialainen ja merkitykseltään vähäinen hanke Sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Kaavasta ei aiheudu muutoksia sosiaalisiin oloihin tai kulttuuriympäristöön. Puistoalueen käyttö jatkuu entisellään yleisessä virkistyskäytössä Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavamuutoksella ei arvioida olevan muita merkittäviä vaikutuksia eikä sellaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden torjumiseksi tulisi ryhtyä toimenpiteisiin. 5. KAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaavat tontinomistajat. Joutsassa Jukka S Lehtonen aluearkkitehti Joutsassa Jari Lämsä, ins. amk

15 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 172 Joutsa Täyttämispvm Kaavan nimi Asemakaavan muutos korttelissa 407 Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6801 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6801 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,18 0, A yhteensä 0, , ,19 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0000-0,0638 R yhteensä L yhteensä 0,0412 6,1 0,0222 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

16 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,18 0, A yhteensä 0, , ,19 0, AP 0, , ,19 0, AO 0,0000-0,5973 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,0000-0,0638 VP 0,0000-0,0638 R yhteensä L yhteensä 0,0412 6,1 0,0222 Kadut 0, ,0 0,0222 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27