Tervalammen osayleiskaavaalueen lepakkoselvitys 2010
|
|
- Hilja Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2010 Tervalammen osayleiskaavaalueen lepakkoselvitys 2010 Nina Hagner-Wahlsten Rasmus Karlsson BatHouse
2 Tervalammen osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2010 Sisältö 1 JOHDANTO LEPAKOIDEN SUOJELU LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI AINEISTO JA MENETELMÄT TULOKSET LAJISTO JA HAVAINTOMÄÄRÄT LEPAKOILLE TÄRKEÄT ALUEET Luokka I: Lisääntymis- ja levähdyspaikat Luokka II: Tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit Luokka III: Muut lepakoiden käyttämät alueet TULOSTEN TARKASTELU SEKÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TOIMENPIDESUOSITUKSET TOIMENPIDESUOSITUKSIA LUOKKAAN I KUULUVILLE ALUEILLE TOIMENPIDESUOSITUKSIA LUOKKAAN II SEKÄ III KUULUVILLE ALUEILLE MUITA YLEISIÄ SUOSITUKSIA LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Nina Hagner-Wahlsten ja Rasmus Karlsson
3 1 JOHDANTO Tervalammen osayleiskaava-alueen lepakkoselvitys 2010 on Vihdin kunnan Ympäristötutkimus Yrjölä OY:ltä tilaama selvitys. BatHouse on toiminut Ympäristötutkimus Yrjölä OY:n alihankkijana. Selvitysalue sijaitsee Turunväylän (E18) pohjoispuolella Veikkolan ja Palojärven kohdalla. Selvitysalue rajoittuu etelässä Palojärven koillisrantaan, ja pohjoisessa Poikkipuoliaiseen, Linnakallion kohdalla. Selvitysalue on kooltaan 2329 ha. Selvitysalueella on kolme vesistöä: Poikkipuoliainen, Tervalampi ja Huhmarjärvi. Näitä kolmea yhdistää Siuntionjoki. Rantaviivaa on yhteensä n. 26,8 km. Kunta päätti rajata selvitysaluetta uudelleen maastotöiden alettua toukokuussa. Uudessa rajauksessa mm. Poikkipuoliaisen pohjoispuoleinen alue jätettiin selvityksen ulkopuolelle (kartta 1). Tämän selvityksen tavoite on antaa yleiskaavasuunnittelulle taustatietoa lepakoiden suojelutarpeesta selvitysalueella. Raportissa esitellään lepakoiden esiintyminen selvitysalueella sekä lepakoiden kannalta tärkeät alueet. Lisäksi annetaan kertyneiden tietojen pohjalta suosituksia lepakoiden huomioon ottamiseksi suunnittelussa. Lepakkokartoituksesta on vastannut FM Nina Hagner-Wahlsten, T:mi BatHouse. Maastotyöt on tehnyt luonnontiet. opisk. Rasmus Karlsson. 2 LEPAKOIDEN SUOJELU Kaikki lepakot ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Ripsisiippa on Suomessa arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi (Rassi ym. 2000) ja se on luonnonsuojeluasetuksella säädetty erityistä suojelua vaativaksi. Kaikki maassamme tavatut lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajilistaan, ja niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luonnonsuojelulaki 49 ). Suomi liittyi Euroopan lepakoidensuojelusopimukseen (EUROBATS) vuonna 1999 (Valtionsopimus 104/1999). Sopimuksen mukaan jäsenmaiden tulee pyrkiä säästämään lepakoille tärkeitä ruokailualueita. 3
4 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI Maassamme on havaittu 13 lepakkolajia. Ne ovat kaikki hyönteisravintoa käyttäviä pienlepakoita, joiden biologiasta tiedetään Suomessa vielä melko vähän. Kesäisin naaraslepakot muodostavat lisääntymisyhdyskuntia (lisääntymis- ja levähdyspaikkoja), joissa ne synnyttävät ja huolehtivat poikasistaan. Yhdyskunnat hajaantuvat loppukesällä, poikasten itsenäistyessä. Urokset ovat kesäisin useimmiten yksitellen tai pieninä ryhminä. Sopivia päiväpiiloja löytyy rakennuksista, puiden koloista tai muista suojaisista ja lämpimistä paikoista. Lepakot lentävät yöllä ja lepäävät päivällä. Erityisesti kantaville ja imettäville naaraille hyvät saalistusalueet päiväpiilon lähellä ovat tärkeitä. Loppukesällä lepakot yleensä levittäytyvät tasaisemmin erilaisiin ympäristöihin ravinnonhakuun (esim. Kyheröinen 2004 a). Useimmat lajit tarvitsevat myös suojaisia kulkureittejä päiväpiilojen ja saalistusalueiden välillä. Pohjanlepakot ja vesisiipat pystyvät helposti ylittämään aukeitakin alueita, mutta viiksisiipoille esimerkiksi pelto saattaa muodostaa ekologisen esteen. 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Lepakkokartoitus tehtiin karttaan 2 rajatulla alueella. Maastotyöt suunniteltiin kartta- ja ilmakuvatarkastelujen sekä päiväsaikaan tehtyjen maastokäyntien avulla. Kartoitusreitit suunniteltiin kattamaan potentiaaliset lepakoille tärkeät alueet: vesistöt, rehevät metsät ja asutut alueet. Hakkuuaukiot, nuoret taimikot ja pensaikot sekä peltoalueet jätettiin pääosin kartoituksen ulkopuolelle, koska niiden merkitys lepakoille on vähäinen. Kuljettujen kartoitusreittien yhteinen pituus oli n. 70 km. Kartoitusreitistö käy ilmi kartasta 2. Lepakot käyttävät eri alueita saalistusalueinaan kesän eri ajankohtina. Tästä johtuen kartoitettava alue inventoitiin useana eri ajankohtana kesän aikana, kartoitusta on tehty ranta-alueilla neljästi, muilla alueilla kolmasti kesän aikana (tuoko -elokuu). 4
5 Kartta 1 Vihdin kunnan toukokuussa tekemä alueen uudelleenrajaus. Punainen katkoviiva: selvitysalueen alkuperäinen rajaus. Vihreällä merkityt alueet jätettiin selvityksen ulkopuolelle. 5
6 Kartta 2 Selvitysalue (musta viiva), kartoitusreitit (sininen viiva) ja automaattisesti rekisteröivien AnaBat- laitteiden sijainnit (keltainen neliö). Lepakoita havainnoitiin öisin ultraäänidetektorin avulla, kävellen kullakin osa-alueella mahdollisimman kattavasti. Päätiet kuljettiin läpi hitaasti autolla. Metsässä kartoitusreitit seurasivat mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia polkuja. Näin reitit ovat toistettavissa, ja tuloksista tulee vertailukelpoisempia. Polkujen käyttö helpottaa myös suunnistamista yöaikaan sekä vähentää oleellisesti korkean kasvillisuuden seassa kävelemisestä aiheutuvaa häiritsevää taustamelua. 6
7 Rakennusten lähistöllä pysähdyttiin kesä-heinäkuussa alkuillasta kuuntelemaan mahdollisesti niistä lähteviä lepakoita. Sisällä rakennuksissa ei käyty. Rauhallisella vauhdilla tehdyllä kartoituksella yhdistettynä hyviltä vaikuttavien saalistusalueiden tarkempaan havainnointiin saadaan varsin kattavasti tietoa lepakkolajistosta ja runsauksista sekä eri alueiden merkityksestä lepakoille. Kartoitukset aloitettiin noin 45 minuuttia auringonlaskun jälkeen, valo-olosuhteista riippuen, ja kartoitus jatkui aamusarastukseen asti (ei elokuussa), jolloin valoisuus päätti kartoitustyön. Tulosten vertailukelpoisuuden takaamiseksi lepakoita kartoitettiin vain hyvällä säällä, eli sateettomina, melko tyyninä ja lämpiminä (>+5 C) öinä. Sade, kova tuuli ja kylmyys vähentävät oleellisesti lepakoiden saalistusaktiivisuutta. Lepakoiden havainnoimiseen käytettiin ultraääni-ilmaisinta eli lepakkodetektoria (Pettersson D240x), jolla voidaan havaita lepakoiden päästämät kaikuluotausäänet. Siippojen ja Pipistrellus sukuun kuuluvien lepakoiden äänet nauhoitettiin digitaalisella tallentimella (Edirol R-09) käyttäen detektorin aikalaajennustoimintoa. Lajit tunnistettiin joko maastossa tai jälkikäteen analysoimalla nauhoitettuja ääniä tietokoneella äänianalyysiohjelmalla (BatSound -ohjelmisto). Lepakot pyrittiin aina myös näkemään lajinmäärityksen varmentamiseksi. Selvityksessä on lisäksi käytetty kaksi automaattista AnaBat SD1 - detektoria (Titley Electronics), jotka nauhoittavat lepakoiden ultraääniä muistikortille, ja jotka voidaan jättää maastoon pitkiksikin ajoiksi. Detektorit vietiin ennen kartoituskierroksen alkua maastoon ja annettiin olla paikoillaan läpi yön. Detektoreita pidettiin etukäteen parhaiksi arvioiduilla lepakkopaikoilla, yhteensä 20 eri paikalla kesän aikana (kartta 2). Lepakoita ei aina pysty määrittämään lajilleen ääni- tai näköhavaintojen perusteella. Lajipari viiksisiippa/isoviiksisiippa on erotettavissa ainoastaan anatomisten rakenteiden perusteella, joten nämä lajit käsitellään tässä työssä lajiparina nimellä viiksisiipat. Siippalajit (viiksi-, isoviiksi-, vesi- sekä ripsisiippa) ovat myös tietyissä olosuhteissa mahdottomia erottaa toisistaan. Tällöin havainto on merkitty siipaksi. 7
8 havaintojen lukumäärä 5 TULOKSET 5.1 LAJISTO JA HAVAINTOMÄÄRÄT Selvitysalueella tavattiin kartoituksen yhteydessä kuusi lepakkolajia: pohjanlepakkoa, viiksisiippaa/isoviiksisiippaa (laskettu kahdeksi lajiksi), vesisiippaa, pikkulepakkoa sekä vaivaislepakkoa (havainto liikkuvan kartoituksen yhteydessä). Havaintoja saatiin liikkuvassa kartoituksessa (jalan ja autolla) yhteensä 244 (taulukko 1). Selvitysalueen lepakkohavainnot on esitetty kartassa 3. Muutama havainto sijaitsee selvitysalueen ulkopuolella. Nämä ovat toukokuun kartoituskierroksen aikana tehtyjä havaintoja, ennen alueen uudelleenrajausta. Taulukko 1. Tervalammen kaava-alueen liikkuvan kartoituksen lepakkohavainnot Laji Yhteensä Viiksi-/isoviiksisiippa Vesisiippa Pohjanlepakko Vaivaislepakko 1 1 Siippalaji Pikkulepakko 1 1 Yhteensä Liikkuvan kartoituksen havainnot Pikkulepakko Vaivaislepakko Siippalaji Pohjanlepakko Vesisiippa Viiksi-/isoviiksisiippa Kuva 1. Selvitysalueen lepakkohavainnot lajeittain ja kuukausittain. 8
9 Kartta 3. Tervalammen kaava-alueen lepakkohavainnot Piste symboloi lepakkohavainnon paikkaa, yksilöitä saattaa olla useampi pisteen kohdalla. 9
10 Useimmat kartoituksessa tavatut lajit kuuluvat muuallakin (esim. Espoon alueella) yleisesti tavattaviin lajeihin. Pohjanlepakko on alueella yleisin laji, myös viiksisiippalajeja esiintyy hyvin runsaasti (kuva 1). Mielenkiintoisiin havaintoihin lukeutuvat Pipistrellus sukuun kuuluvat pikku- ja vaivaislepakko. Näitä kahta havaittiin liikkuvan kartoituksen yhteydessä. Havaintoja kertyi eniten heinäkuun kartoituksissa (kuva 1). Siippoja havaittiin kuitenkin eniten kesäkuussa. Vesisiippahavaintoja kertyi sen sijaan eniten toukokuussa. Laji oli selvitysalueella hyvin paikallisesti esiintyvä. Tietyissä paikoissa vesisiippoja oli erittäin paljon (katso lepakoille tärkeät alueet). Vasemmalla: todennäköisesti raskaana oleva vesisiippanaaras. Kuvauspaikka: Osa-alue 6, Siuntionjoen rumpusilta Oikealla: Saalistava vesisiippa. Kuvauspaikka: Osa-alue 6, Siuntionjoen rumpusilta Kuvat: Rasmus Karlsson 10
11 Automaattisilla AnaBat -detektoreilla saatiin lisäksi havaintoja yksittäisten paikkojen lepakkoaktiivisuudesta (taulukko 2). Parhaalla paikalla saatiin lähes 400 lepakkohavaintoa yön aikana. Näiden havaintojen tulkitseminen on kuitenkin vaikeaa, koska laite äänittää jokaisen ohilennon eri havaintona jolloin yksikin lepakko voi pienellä alueella saalistaessaan tuottaa kymmeniä havaintoja. Havaintojen lukumäärä antaa kuitenkin viitteitä lepakoiden suhteellisesta aktiivisuudesta selvitysalueella (kuva 2.) Taulukko 2. Anabat-detektorilla saadut lepakkohavainnot. PVM Myotis Paikka Pohjanlepakko sp. Yhteensä Yhteensä
12 havaintojen lukumäärä AnaBat detektorilla saadut havainnot Viiksisiippalaji Pohjanlepakko Kuva 2. Automaattisesti rekisteröivien AnaBat laitteiden havainnot kuukausittain ja lajeittain. 5.2 LEPAKOILLE TÄRKEÄT ALUEET Alueiden arvo lepakoille on luokiteltu seuraavia periaatteita noudattaen: Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Hävittäminen tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Maankäytössä huomioitava alueen arvo lepakoille (EUROBATS sopimus). Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille Luokka I: Lisääntymis- ja levähdyspaikat Lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat voivat sijaita muun muassa rakennuksissa. Luonnossa piilopaikat voivat sijaita esimerkiksi puun koloissa ja halkeamissa. Selvitysalueella ei havaittu luokkaan I kuuluvia lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintyminen alueella on kuitenkin hyvin todennäköistä. Vesisiipasta tehtiin joitakin hyvin varhaisia, alkuillan havaintoja, mikä viittaa siihen, että siipat oleskelevat päiväsaikaan jossain lähellä. Lisäksi yhdessä valokuvassa vesisiippanaaras näyttää selvästi olevan raskaana. 12
13 Jos alueella on lepakoiden lisääntymispaikka, havaintomäärien pitäisi nousta loppukesällä, kun poikaset ovat lennossa. Selvityksessä kaikkien lajien havaintomäärät olivat kuitenkin suurimpia kesä- heinäkuussa. Kartta 4. Lepakoille tärkeät alueet: luokka II (vihreä rasteri) ja luokka III (sininen rasteri) sekä potentiaaliset ja todetut siirtymäreitit (mustat nuolet). 13
14 5.2.2 Luokka II: Tärkeät ruokailualueet ja siirtymäreitit Tärkeäksi ruokailualueeksi katsotaan alue, jossa esiintyy säännöllisesti saalistavia lepakoita tai runsaasti saalistavia lepakoita tiettyyn aikaan, varsinkin jos aluetta käyttää useampi laji. Tärkeä siirtymäreitti on todettu tai arvioitu reitti ruokailu- ja/tai piilopaikkojen välillä. Tärkeitä lepakoiden ruokailualueita havaittiin selvitysalueella yhdeksän kappaletta (kartta 4). Alueet 1-3 ovat selvitysalueen pohjoisosassa Poikkipuoliaisen ympärillä. Alueet 4-9 sijaitsevat selvitysalueen keski- ja eteläosissa. Selvitysalueen läpi virtaava Siuntionjoki (alue 6) yhdistää Poikkipuoliaisen, Tervalammen ja Huhmarjärven. Alue 1 Nuottalahden kohdalla Järventaustantie tekee jyrkän mutkan itään päin. Tällä osuudella tietä reunustaa isot kuuset, eikä tietä ole valaistu. Alueella 1 tavattiin viiksisiippoja ja pohjanlepakoita. Nuottalahden eteläpää päättyy tervalepikköön, jonka vieressä kulkeva pieni ajotie vaikutti olevan erityisen hyvää siippa-aluetta. Nuottalahden toimintakeskuksen alueella esiintyi myös muutama pohjanlepakko sekä rannan tuntumassa saalistava viiksisiippa. Alue 2 Alue 2 koostuu kahdesta vierekkäisestä osa-alueesta. Molemmat ovat luontotyypeiltään hyvin samankaltaiset. Niiden keskellä kulkevat pienet valaisemattomat metsätiet ovat erityisen hyvää siippojen saalistusaluetta, mutta saattavat toimia myös siirtymiskäytävinä. Alueen länsiosissa pimeät pihapiirit ja tiet ovat siippojen saalistusalueita pitkin kesää. Alueella 2 on koko selvitysalueen rikkain viiksisiippaesiintymä. Alue 3 Siuntionjoen suisto Poikkipuoliaisen eteläpäässä. Alueella saalistaa keväällä ja alkukesällä lukuisia vesisiippoja. Loppukaudella vesikasvillisuus peittää vedenpinnan lähes täysin, eivätkä lepakot tällöin saalista alueella yhtä intensiivisesti. Alue 4 Riiheläntie johtaa vanhoille veden täyttämille hiekkamontuille jotka ovat vesisiipoille hyviä saalistusalueita. Keskikesän helteillä harvennettu, hiekkapohjainen mäntykangas oli luonteeltaan hyvin kuiva, mutta 14
15 vesisiippoja kuitenkin esiintyi kaikkina kartoituskertoina, paitsi elokuussa. Alueelle johtava metsätie (Riiheläntie) on todennäköisin siippojen käyttämä siirtymisreitti, sillä monttuja ympäröi pelkästään harvennettu mäntykangas, mikä ei ole lepakoille soveliasta ympäristöä. Alue 5 Alueella 5 esiintyi runsaasti viiksisiippoja sekä pohjanlepakoita. Varsinkin Koivuniementien varrella sijaitsevat pihapiirit olivat siippojen suosimia saalistusalueita. Kyseinen ajotie on myös hyvä Tervalammelle johtava lentokäytävä. Alueen hyvä sopivuus lepakoille johtuu todennäköisesti valaisemattomista pikkuteistä. Alue 6 Siuntionjoki on Tervalammen ja Huhmarjärven väliseltä osuudeltaan luokiteltu luokan II lepakkoalueeksi koska se tarjoaa erityisen hyvän siirtymiskäytävän järvien välillä. Tervalammentien ja Vanhan Myllytien risteyksen kohdalla on iso kaksois-rumpusilta. Tällä kohdalla saalistaa poikkeuksetta 6-8 vesisiippaa, mikä on erittäin runsas lajin esiintymä samassa paikassa. Lepakot käyttävät siltarumpuja kulkuväylinä Tervalammentien länsipuolelle, missä joenvarsi jatkuu rehevänä. Hieman ylempänä on pieni puurakenteinen silta, jonka kohdalla myös saalisti 3-4 vesisiippaa. Muutama pohjanlepakko havainnoitiin myös alueella. Ehdottomasti selvitysalueen paras vesisiippa-alue. Alue 7 Koivulantien ja Koivulankujan risteyksessä havaittiin pikkulepakko kesäkuussa. Alueella saalisti myös viiksisiippoja ja pohjanlepakoita. Ympäristö vaikutti myös sopivalta siippojen kannalta. Alue 8 Pohjois-Huhmarintie ja siitä haarautuvat pienet ajotiet ovat hyvää siippa-aluetta. Alueella 8 havaittiin siippoja toukokuussa ja elokuussa. Pihoille johtavat tiet päätyvät myös Huhmarjärven pohjoisrantaan, ja ovat todennäköisesti tärkeitä lentoreittejä lepakoille. Alue 9 Metsäinen alue, jolla saalisti viiksisiippoja. Aluetta kartoitettiin autosta kaksi kertaa ja jalan kerran. Alueen läpi kulkeva Aholantie vaikutti sopivalta lepakoiden siirtymisreitiltä. 15
16 5.2.3 Luokka III: Muut lepakoiden käyttämät alueet Muu lepakoiden käyttämä alue on alue, jossa lepakoita esiintyy, mutta yksilö- ja lajimäärät eivät ole kovin suuria. Muita lepakoiden käyttämiä alueita havaittiin selvitysalueella kahdeksan kappaletta (kartta 4). Alue 10 Alue 10 on kuusivaltainen kalliometsä-alue joka on sopivaa siippaympäristöä. Alueella nähtiin hirvenlehmä, ja havainnoitiin viiksisiippoja kesäkuussa. Alue 11 Lemmoon metsänreuna joka on harvennettua kuusivaltaista metsää. Alueella on kuitenkin metsätyökoneen/traktorin ajopolkuja jotka olivat muutaman viiksisiipan saalistusaluetta. Myös pohjanlepakoita esiintyi. Alue 12 Tervalammen koulun umpeen kasvava kuntopolku vaikutti olevan hyvää viiksisiippa-aluetta lentokäytävineen. Alueen kelpoisuutta lepakoiden saalistusalueena kuitenkin heikentää yöaikaan palavat valot. Kesäkuussa kuntopolun pimeillä osuuksilla havaittiin yksinäinen viiksisiippa. Pohjanlepakoita esiintyi alueella enemmän. Alue 13 Tervalammen kartanon alueella on rantaan johtava varjoisa metsätie. Tämä tieosuus todettiin olevan sopivaa siippa-aluetta. Lajista on alueella yksi havainto. Rantaviivaa pitkin saalisti ainakin kaksi vesisiippaa ja pohjanlepakko. Ranta on hyvin valoisa, mutta sen varrella kasvavat tervalepät tuovat mukanaan vesisiippojen kaipaamia pimeitä ja varjoisia alueita. Alue 14 Tervalammen kartanon ja Helsingin päihdekuntoutuskeskuksen pihapiirissä kasvaa isoja lehtipuita. Alueella saalisti erityisesti pohjanlepakoita. Alue 14 rajoittuu idässä Siuntionjokeen, joka on tässä kohdassa hyvin rehevä ja kapea. Alkukesällä jokea pitkin saalisti kuitenkin vesisiippoja. 16
17 Alue 15 Iso ja reheväkasvustoinen ranta-alue Poikkipuoliaisen lounaispuolella. Pihapiirejä on jonkin verran, ja niihin johtavat ajotiet vaikuttivat poikkeuksetta olevan sopivia viiksisiipoille. Alueella 15, Tervalammentietä pitkin saalisti myös viiksisiippoja. Yhteensä alueella tehtiin 6 havaintoa lajista. Havainnot olivat kuitenkin hajallaan, eikä lepakoita esiintynyt erityisen aktiivisesti missään alueella. Alue 16 Perkoonkallion luoteispuolella sijaitsee pieni lammikko joka oli kesäkuussa melkein kuivunut. Lammikon pohjoispuolella on pieni ratsastuspolku, jota pitkin viiksisiipat saalistivat. Pohjanlepakostakin on alueella havaintoja. Alue 17 Linnalahdentie on varjoisa sekä lehti- että havupuiden reunustama pihoihin johtava ajotie. Linnalahden eteläisin poukaman kohdalla kasvusto on erityisen rehevää, ja tie muodostaa lähes tunnelimaisen lentokäytävän. Alueella havaittiin elokuussa vaivaislepakko, joka vaikutti olevan ohikulkumatkalla (ei viipynyt alueella). Hankainmäen itäpuoleinen rantatörmä on erityisesti pohjanlepakoiden suosima saalistusalue. Alueella oli vilskettä koko kesän aikana. 6 TULOSTEN TARKASTELU SEKÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tässä kartoituksessa käytetyt havainnointimenetelmät antavat hyvän kuvan tutkittujen alueiden lepakkolajistosta, runsauksista sekä tärkeistä saalistusalueista. Joitakin siippahavaintoja ei pystytty lajilleen määrittämään, mutta tarkkuus on silti tarkoituksenmukainen kartoituksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kartoituksen tulokset vastaavat hyvin lähialueilla, lähinnä Espoon alueella, tehtyjen kartoituksien tuloksia. Lepakoita esiintyy miltei kaikissa niille sopiviksi katsotuissa ympäristöissä. Lepakkoalueet on luokiteltu lajien lukumäärän ja havaintotiheyksien perusteella. Rajatapauksissa luokitukseen saattaa vaikuttaa myös ympäristön sopivuus lepakoille. 17
18 Liikkuvassa kartoituksessa jokaisesta paikasta saa vain hetkellisen kuvan alueen lepakoista. Mitä enemmän kartoituskierroksia kesän aikana kertyy, sitä parempi todellista tilannetta vastaava kokonaiskuva alueen lepakkoesiintymästä saadaan. Kesän aikana tehdään yleensä 3-5 kartoituskierrosta. Tämä määrä riittää saamaan yleiskuvan alueen lepakkolajeista sekä lepakoiden käyttämistä saalistusalueista ja potentiaalisista siirtymäreiteistä. Automaattisesti lepakoita rekisteröivät Anabat-laitteet antavat tärkeää tietoa tietyn kohteen lepakkoaktiivisuudesta kokonaiselta yöltä. Nämä tulokset myös täydentävät ja vahvistavat liikkuvasta kartoituksesta saatuja havaintotietoja. Ranta-alueet ovat lepakoille tärkeät koko kesäkauden aikana. Jokien ja järvenrantojen lähellä hyönteisesiintymä on runsasta varsinkin keväällä, jolloin useampi lepakkolaji saattaa käyttää näitä alueita hyödykseen saalistuksessa. Ruovikkoiset rannat ovat erityisesti pohjanlepakoille tärkeitä keväällä. Keski- ja loppukesällä rantavesien yllä saalistaa vesisiippaa, varsinkin jos rannalla kasvaa vesipintaa varjostavaa rantapuustoa. Vesisiippaa saattaa myös saalistaa rantametsikössä, mutta harvemmin vesisiippoja esiintyy yli puoli kilometriä lähimmästä rannasta. Kesällä myös vesisiipat saattavat saalistaa läheisessä metsässä, esimerkiksi tervalepikössä, varsinkin alkuyöstä kun rannoilla on vielä valoisaa. Tärkeimmät siippalajeihin vaikuttavat ympäristötekijät ovat alueen valoisuus, tuulisuus sekä puuston tai pensaikon tiheys. Mikäli valoolosuhteet tai tuulisuus lisääntyy, alueen arvo siipoille heikkenee. Vesisiipalle on tärkeää, että rantavesiä suojaava rantakasvillisuus säilyy. Viiksisiippalajeille metsänharvennus heikentää alueen arvoa. Avohakkuu tuhoaa täysin viiksisiippojen elinmahdollisuutta alueella. Toisaalta liian tiheä kasvusto, esimerkiksi vesakoitunut alue, saattaa olla lentämisen este, eivätkä lepakot pysty tällaisella alueella saalistamaan. Vanhemmat kuusivaltaiset sekametsät ovat viiksisiippalajeille otollista elinaluetta. Siipat saalistavat usein reunamuodostelmia pitkin, varsinkin pimeitä käytäviä, kuten metsässä kulkevia polkuja tai metsäteitä, pitkin. Tiheässä metsässä saalistaa vain harva lepakko. Keväällä metsässä on vähemmän hyönteisiä, jolloin saalistavia lepakoita tapaa vain harvoin. Pohjanlepakot saalistavat hyvin monentyyppisillä alueilla, pääsääntöisesti hieman suurempia metsäaukioita tai niittyjä hyväksikäyttäen, mutta myös teiden ja pihojen yläpuolella. Rantaviiva, 18
19 pellon- tai hakkuuaukon laita kelpaavat myös pohjanlepakoille saalistusalueina. Pohjanlepakot saalistavat pääsääntöisesti noin 5-10 m korkeudella. Pohjanlepakko ei reagoi yhtä herkästi ympäristön muuttuviin olosuhteisiin kuin muut lajit, ja pystyy usein hyödyntämään ihmisen muokkaamia ympäristöjä. Elokuussa Linnakallion lounaispuoleisessa laaksossa, Linnalahdentietä pitkin, lensi vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus). Lajia on tavattu Suomessa vain harvoin. Vaivaislepakko on muuttava laji, ja ottaen huomioon havainnon ajankohtaa, havaittu lepakko saattaa olla yksittäinen muuttava yksilö. Kesäkuun kartoituskierroksella Huhmarjärven ja Tervalammentien itäpuolella sijaitsevalla Koivulantiellä havaittiin myös pikkulepakko (Pipistrellus nathusii). Havaintoa seuraavana yönä alueelle sijoitettiin AnaBat laite, jotta mahdollisesti alueella oleskelevasta pikkulepakosta olisi saatu lisähavaintoja. Laitteeseen ei kuitenkaan tallentunut yhtään pikkulepakkohavaintoa. Myös pikkulepakko on muuttava lepakkolaji. 7 TOIMENPIDESUOSITUKSET 7.1 TOIMENPIDESUOSITUKSIA LUOKKAAN I KUULUVILLE ALUEILLE Lepakoiden päiväpiilopaikkoja, eli lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, on erittäin vaikeita löytää luonnossa. Lepakot piileskelevät esimerkiksi puun ahtaassa kolossa tai halkeamassa jättämättä mitään merkkiä olemassaolostaan paikan ulkopuolelle. Kaikki meillä esiintyvät lajit saattavat myös valita rakennuksessa olevan tilan, ullakon, seinä- tai kattorakenteen, piilopaikakseen. Vaikka varmoja lepakoiden piilopaikkoja ei löytynyt, selvitysalueen lepakkorunsaus viittaa siihen, että niitä alueella kuitenkin esiintyy. Todennäköisimmät paikat sijaitsevat luokkaan II luokitetuilla lepakkoalueilla. 7.2 TOIMENPIDESUOSITUKSIA LUOKKAAN II SEKÄ III KUULUVILLE ALUEILLE Näihin luokkiin kuuluvat alueet ovat ranta-alueita, reheviä jokiosuuksia tai varttuneempia metsäalueita missä lepakoita esiintyy runsaasti. 19
20 Lepakkoalueita koskevat pitkälti samanlaiset suositukset, joten alla olevat, alueille 2 ja 6 annetut suositukset koskevat kaikkia II- ja III-luokan lepakkoalueita. Alueilla 2 ja 6 suosituksille annetaan kuitenkin erityistä painoarvoa. Suosituksia osa-alueelle 2: - Erityisen runsaan siippaesiintymisen takia metsäteitä reunustava puusto tulisi ehdottomasti säilyttää niin, että puuston pimentävä vaikutus säilyy. - Näitä tieosuuksia ei myöskään valaista välisenä aikana Suosituksia osa-alueelle 6: - Tervalammentien rumpusillan kohdalla tienvalaistusta tulisi ehdottomasti välttää välisenä aikana. - Joenvarteen ei saisi muodostua hakkuuaukeita, vaan jokea reunustava puusto tulisi säilyttää. - Jokea kunnostetaan tietyin aikavälein niin, ettei veden pinta peity kelluskasveilla. Vesisiipat vaativat avointa vettä saalistusalueellaan. - Joen varrella olevat asuinrakennukset tarkistetaan huolellisesti lepakoiden esiintymisen varalta ennen niiden mahdollista purkamista tai peruskorjaamista. 7.3 MUITA YLEISIÄ SUOSITUKSIA - Purettavat tai peruskorjattavat rakennukset, etenkin lepakkoalueiksi mainituilla alueilla, tarkistetaan ennen töiden alkamista lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintymisen varalta. Tarkistaminen voi tapahtua ympäri vuoden, kesä-heinäkuu ollen kuitenkin suositeltavin ajankohta. Mikäli rakennuksessa sijaitsee lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikka, paikan häiritsemiseksi tai hävittämiseksi vaaditaan alueellisen ELY-keskuksen myöntämä poikkeuslupa. 20
21 - Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikan heikentämisen tai hävittämisen vaikutusta voidaan lieventää asentamalla korvaavia piilopaikkoja (lepakonpönttöjä) alueelle. Sopiva pönttömalli määräytyy piilopaikan sijainnin sekä lepakkolajin perusteella. - Tiheiden nuorten metsien ja taimikoiden harventaminen parantaa usein alueiden arvoa viiksisiipoille. Liiallinen harventaminen lisää kuitenkin alueiden valoisuutta ja tuulisuutta, jotka heikentävät alueen arvoa siipoille. - Vesisiipat suosivat avonaista veden pintaa. Rantavesissä kasvavan, veden pintaa peittävän, vesikasvillisuuden poistaminen suosii vesisiippoja välisenä aikana ulkoilupolkujen valaisemista tulisi välttää. - Uusille rakennetuille alueille jätetään vanhaa puustoa turvaamaan lepakoille suojaisia saalistus- ja piilopaikkoja. Vanhan puuston osittainen säilyttäminen turvaa myös lepakoille suojaisia lentoreittejä alueen läpi. - - Lepakkoalueiksi merkityillä alueilla valaisemattomien ulkoilupolkujen rakentaminen ei merkittävästi heikennä alueiden arvoa lepakoille. - Lepakkoalueiksi merkityillä alueilla tulisi selvittää lepakoiden mahdollisten piilopaikkojen esiintyminen rakennuksissa, esimerkiksi asukaskyselyllä, alueen tarkemman kaavoituksen yhteydessä. 8 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS De Jong, J, & Ahlén, I. (1996): Artantal och populationstäthet hos fladdermöss. Entwistle A.C. et al. 2001: Habitat management for bats. Joint Nature Conservation Committee. Peterborough. UK. 48 s. [online], Kyheröinen, E-M, Osara, M. & Stjernberg, T. 2005: Agreement on Conservation of Bats in Europe. Update to the national implementation report of Finland, Inf.EUROBATS.MoP s. URL: 21
22 ep_fin_2008.pdf Viitattu Hellstedt, P. 2008: Pirkkalan Linnankorven alueen lepakkokartoitus. Kartoitusraportti, Pirkkalan kunta. 15 s. Kyheröinen, E.-M a: Lepakoiden (Chiroptera: Vespertilionidae) elinympäristönvalinta ja saalistusaktiivisuus Etelä-Hämeen maisemamosaiikissa. Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 50 s. Lacki, M.L., J.P. Hayes & A. Kurta (ed) 2007: Bats in Forests, Conservation and Management. The John Hopkins University Press. Baltimore.329 s. Lappalainen, M. 2002: Lepakot salaperäiset nahkasiivet. Tammi, Helsinki. 207 s. Limpens, H.J.G.A., P. Twisk & G. Veenbaas, 2005: Bats and road construction. Rijkswaterstaat, Arnhem, the Netherlands. 24 s. Mitchell A.J. 2004: Bat mitigation guidelines. English Nature. 74 s. Mitchell-Jones, A. & McLeish, A.P. (toim.) 2004: Bat worker s manual. 3 rd edition. Joint Nature Conservation Committee. Parsons, K. & al 2007: Bat Surveys Good Practice Guidelines. Bat Conservation Trust, London. 82 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Russ, J.: The Bats of Britain and Ireland. Echolocation Calls, Sound Analysis and Species Identification. Alana Books s. Rydell, J. 1989: Feeding activity of the northern bat Eptesicus nilssoni during pregnancy and lactation. Oecologia (1989) 80: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen Ympäristö 742. Ympäristöministeriö. 113 s. 22
23 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109: Lisäksi useita sekä BatHousen että muiden lepakkokartoitusraporettja. 23
Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013
2013 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2013-09-11 Nurmijärven Kylänpään lepakkokartoitus 2013 Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Lepakoiden suojelu... 2 3. Aineisto ja
LisätiedotPirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009
2009 Pirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009 Nina Hagner-WahlstenRasmus Karlsson BatHouse 2009-11-06 Pirkkalan kaava-alueen lepakkoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOIDEN SUOJELU... 3 3
LisätiedotHangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011
2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin alueen lepakkoselvitys 2011 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 25.10.2011 Hangon Casinon ympäristön, Puistovuoren lähivirkistys- ja Plagenin
LisätiedotMuonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009
2009 Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 27.10.2009 Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston lepakkoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA...
LisätiedotKeravan lepakkoselvitys 2014
Keravan lepakkoselvitys 2014 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse Keravan lepakkoselvitys 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. LEPAKOIDEN SUOJELU... 3 3. LEPAKOIDEN EKOLOGIAA... 3 4. SELVITYSALUE... 4 5. AINEISTO
LisätiedotJokelan (Kalajoki) ja Mäkikankaan (Pyhäjoki) tuulipuistoalueiden lepakkoselvitys 2010
Jokelan (Kalajoki) ja Mäkikankaan (Pyhäjoki) tuulipuistoalueiden lepakkoselvitys 2010 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 30.11.2010 Jokelan (Kalajoki) ja Mäkikankaan (Pyhäjoki) tuulipuistoalueiden lepakkoselvitys
LisätiedotNurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012
Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012 Rasmus Karlsson Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2.10.2012 Nurmijärven Klaukkalan OYK-alueen lepakkoselvitys 2010 ja 2012 Sisältö 1. JOHDANTO...
LisätiedotBergön tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2010
2010 Bergön tuulivoimapuiston lepakkoselvitys 2010 Ville Vasko Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 2010-10-29 BERGÖN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 LEPAKOIDEN S UOJELU...3 3
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotPorin Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen lepakkokartoitus 2014
Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen lepakkokartoitus 2014 Nina Hagner-Wahlsten Rasmus Karlsson BatHouse Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimahankkeen lepakkokartoitus 2014 Sisältö 1. Johdanto... 3 2.
LisätiedotPyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014
Pyhäjoen Silovuoren lepakkoselvitys vuonna 2014 Espoo 2014 1 Valokuvat: Karttakuvat: Pohjakartat: Kirjoittaja: Ville Vasko Faunatica Oy Maanmittauslaitos Ville Vasko 2 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3
LisätiedotLepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017
1 (8) Lepakkoselvitys Lempäälän Marjamäen asemakaavaluonnosalueella ympäristöineen vuonna 2017 1. Johdanto Lempäälän kunnassa on vireillä Marjamäen asemakaava, Pajalantie (asemakaavanumero 15014; Lempäälän
LisätiedotPoikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014
Poikkitien yritys- ja palvelualueen lepakkoselvitys 2014 Lokakuu 2014 Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. KARTOITUSALUE... 2 3. LEPAKOIDEN SUOJELU SUOMESSA... 3 4.
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ
LEPAKKOSELVITYS NURMON ERITASOLIITTYMÄ SEINÄJOEN KAUPUNKI 2009 1. Yleistä Seinäjoen kaupungin (51.) Nurmon ja (56.) Keski-Nurmon kaupunginosien kortteliin 1057(osa) sekä maatalous-, virkistys-, katu- ja
LisätiedotLepakkokartoitusohjeet
Lepakkokartoitusohjeet avuksi tilaajalle ja kartoittajalle Lepakkoseminaari 19.3.2011 Markku Lappalainen Lepakkokartoitusohjeet Miksi lepakot tulee kartoittaa? Tarve ohjeelle ja hyville käytännöille SLTY:n
LisätiedotNurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja Luhtajoentien asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2016
Nurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja Luhtajoentien asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2016 Nina Hagner-Wahlsten Rasmus Karlsson BatHouse Nurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja Luhtajoentien asemakaava-alueen
LisätiedotNurmijärven Kirkonkylän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2014
Nurmijärven Kirkonkylän keskusta-alueen lepakkoselvitys 2014 Rasmus Karlsson Nina Hagner-Wahlsten BatHouse, 25.9.2014 Raportti päivitetty 4.5.2018 Nurmijärven Kirkonkylän keskusta-alueen lepakkoselvitys
LisätiedotTUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja TuuliWatti Oy Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 22.12.2011 Viite 82129132-04 TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS TUULIWATTI OY NÄSEN KARTANON LEPAKKOSELVITYS
LisätiedotLOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 4.2.2014 Viite 1510005246-004 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotTYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS 24.8.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT JA TUULIVOIMA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 4 TULOKSET... 4 5 YHTEENVETO
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Lepakkoselvitys Heikki Holmén 26.8.2016 2 (5) 26.8.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA
ILVESVUORI POHJOINEN -ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS: LEPAKOT Marko Vauhkonen, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.10.2016 1 JOHDANTO Nurmijärven kunta laatii asemakaavaa Nurmijärven kirkonkylän
LisätiedotLohjan Lieviö-Pauni maaseutualueen osayleiskaavan lepakkoselvitys 2016
Lohjan Lieviö-Pauni maaseutualueen osayleiskaavan lepakkoselvitys 2016 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse Lohjan Lieviö-Pauni maaseutualueen osayleiskaavan lepakkoselvitys 2016 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. LEPAKOIDEN
LisätiedotTampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n. kaavoitus- ja rakennussuunnitelma
1 Tampereen Pohtolan Pohtosillankuja 6:n kaavoitus- ja rakennussuunnitelma Lepakkoselvitys 2013 Pekka Rintamäki 2013 2 1. Johdanto Lepakot ovat pitkäikäisiä (jopa yli 30 vuotta) nisäkkäitä ja Suomessa
LisätiedotHipposkylän asemakaavan nro 8549 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hipposkylän asemakaavan nro 8549 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 753 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue...
LisätiedotNaantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015
LOPPURAPORTTI 13.9.2015 Naantalin Herrankukkaron lepakko-, liito-orava- ja viitasammakkoselvitys 2015 Aura 2015 NAANTALIN HERRANKUKKARON LUONTOSELVITYKSEN JATKOTYÖ 2015 1 Kannen kuva: Valokuvat: Karttakuvat:
LisätiedotLepakkoseuranta. Helsingin Koirasaarentien kadunrakennustyömaan varrella Stansvikin kohdalla 2014. Helsingin kaupunki Rakennusvirasto
Lepakkoseuranta Helsingin Koirasaarentien kadunrakennustyömaan varrella Stansvikin kohdalla 2014 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Lepakkoseuranta Helsingin Koirasaarentien kadunrakennustyömaan varrella
LisätiedotTEKNIIKKA VINDIN AB BÖLE PROGRAM BILAGA 4
SUUU NNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB OY BÖLE VINDKRAFTPARK PROGRAM FÖR MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING BILAGA 4 NÄRPIÖN BÖLEN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. Jenni Prokkola, Biologi,
LisätiedotHUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOKARTOITUS 2014
HUITTISTEN KIIMASSUON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOKARTOITUS 2014 FT Thomas Lilley Yhteenveto Lepakkokartoitus toteutettiin Kiimassuon tuulipuistohankkeen alueella yhteensä neljänä yönä kesän 2014 aikana:
LisätiedotTarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja
LisätiedotRAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden
LisätiedotIlokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) lepakkoselvitys Raportti ID: 1 576 642 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (7) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2
LisätiedotHatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Hatanpään sairaalan asemakaavan nro 8578 lepakkoselvitys Raportti ID: 1 750 789 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotNekalan asemakaavan nro 8644 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Nekalan asemakaavan nro 8644 lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32368P001 Raportti 1 (13) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot
LisätiedotSeurasaaren lepakkoselvitys 2009
Seurasaaren lepakkoselvitys 2009 Nina Hagner-Wahlsten Rasmus Karlsson BatHouse 15.3.2010 LYHENNETTY VERSIO Seurasaaren lepakkoselvitys 2009 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. LEPAKOIDEN SUOJELU... 3 3. LEPAKOIDEN
LisätiedotLouhun, Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistojen lepakoiden muutonseurantaselvitys 2014
14 Louhun, Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistojen lepakoiden muutonseurantaselvitys 14 Nina Hagner-Wahlsten BatHouse 14-11-7 Louhun, Möksyn, Pesolan ja Korkeamaan tuulivoimapuistojen lepakoiden
LisätiedotLAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008
LAMMINRAHKAN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 1.9.2008 Otsikko: Lamminrahkan lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy Kannen kuva: Isoviiksisiippa/Teemu
LisätiedotTYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA 8.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU
TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN OSAYLEISKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU 2 (13) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 LEPAKOT... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 6 5 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 10 6
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotHERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957
HERRAINSUON LEPAKKOSELVITYS 2007 TAMPEREEN KAUPUNGIN ASEMAKAAVA NO 7957 KARTOITUSRAPORTTI 17.8.2007 Otsikko: Herrainsuon lepakkoselvitys 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: SISARUSPOHJA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Sisaruspohja. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen &
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotManner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin osayleiskaavan uudisrakentamisalueiden lepakkopotentiaalin arviointi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23569 Raportti Mäkelä
LisätiedotAilangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010
Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Nina Hagner Wahlsten, BatHouse. 28.2.2010. 1 Johdanto 2 2 Lepakot ja tuulivoima 2 3 Lepakoiden suojelu 3 4 Lepakoiden ekologiaa
LisätiedotRahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Rahola, Tykkitienkatu asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotKauniaisten lepakkokartoitus 2006
Kauniaisten lepakkokartoitus 2006 Nina Hagner-Wahlsten 3.12.2006 BatHouse Kauniaisten ympäristötoimi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Lepakoiden suojelu... 3 3. Lepakoiden ekologiaa lyhyesti... 3
LisätiedotFinventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotJOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS. TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta
JOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS MARRASKUU 2010 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lepakot Pohjois-Karjalassa... 1 3. Selvitysalue ja -menetelmät... 2 4. Tulokset... 4 5. Johtopäätökset
LisätiedotKuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEMPÄÄLÄN KUNTA Kuokkalan - Hakkarin Herralan osayleiskaavan alustava lepakkoselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19620 Raportti 1 (17) Mäkelä
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotTampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008. Paavo Hellstedt
Tampereen Saarenmaantien alueen lepakkokartoitus 2008 Paavo Hellstedt Sisällys: Tiivistelmä 3 Johdanto 4 Lepakkokartoituksista yleisesti 4 Lepakkokantojen uhkakuvia 4 Lepakoiden ekologiasta 5 Lepakkolajien
LisätiedotILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 12 Vastaanottaja Ilmatar Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 11.9.2012 Viite 82142499-02 ILMATAR HARTOLAN PURNUVUOREN LEPAKKOSELVITYS ILMATAR
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011
Suomen Luontotieto Oy Kemiönsaaren Gräsbölen tuulipuistohankkeen ympäristöselvitykset. Lepakkoselvitys 2011 Suomen Luontotieto Oy 25/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto... 3 2.
LisätiedotVÖYRIN JA UUSIKAARLEPYYN STORBÖTETIN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS
VÖYRIN JA UUSIKAARLEPYYN STORBÖTETIN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. Jenni Prokkola, Biologi, FM. 21.8.2013 1 JOHDANTO 2 2 LEPAKOIDEN SUOJELU 2 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI
LisätiedotALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKO- JA KEHRÄÄJÄSELVITYS
ALASTARON TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKO- JA KEHRÄÄJÄSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. 20.8.2013 1 JOHDANTO 2 2 LEPAKOIDEN SUOJELU 2 3 LEPAKOIDEN EKOLOGIAA LYHYESTI 2 4 AINEISTO JA MENETELMÄT 3 5 TULOKSET
LisätiedotMatalalahti-Kotkanaukon ranta-asemakaavan muutos, lepakkoselvitys
NAANTALIN KAUPUNKI Matalalahti-Kotkanaukon ranta-asemakaavan muutos, lepakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30287 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Aineisto
LisätiedotRANTA TAMPELLAN LEPAKKOKARTOITUS 2009
RANTA TAMPELLAN LEPAKKOKARTOITUS 2009 KARTOITUSRAPORTTI 31.8.2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alue ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 4 Lähteet... 4 Liite 1... 5 Otsikko:
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotKoverharin lepakkoselvitys
Koverharin lepakkoselvitys Hangon satama Heikki Holmén 13.9.2016 2 (8) 13.9.2016 Koverharin lepakkoselvitys SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 LEPAKOT SUOMESSA... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 4 TULOKSET... 5
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
Lisätiedot1 (4) Sijainti Tieosoite 8-201/ /2050 Selvitetty pituus valtatie 8:n osalta 7,6 km. Suunniteltu rakennustoimenpide
1 (4) Toimenpide-ehdotus rakentamistoimenpiteen yleissuunnitelman pohjalta, valtatie 8:n parantamiseksi välillä Luotsinmäen eritasoliittymä - maantien 13017 liittymä ja siihen liittyvien rinnakkaisteiden
LisätiedotLepakot rakennuksissa
Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa
LisätiedotPUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki
LEPAKKOSELVITYS 30.9.2014 PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: MATTILANMÄKI KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Mattilanmäki. Kartoitusraportti 2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri
LisätiedotLopen kirkonkylän, Launosten, Kormun ja Läyliäisten lepakkokartoitus 2008
Lopen kirkonkylän, Launosten, Kormun ja Läyliäisten lepakkokartoitus 2008 Kartoitusraportti Syyskuu 2008 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue
LisätiedotTuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotPUNKALAITUMEN ISOSUON OSAYLEISKAAVAN LEPAKKOSELVITYS
V astaanottaja Punkalaitumen Tuulivoima Oy A s iakirjatyyppi Luontoselvitys P äivämäärä 10.8.2015 V iite 1510011699 PUNKALAITUMEN ISOSUON OSAYLEISKAAVAN LEPAKKOSELVITYS LEPAKKOSELVITYS P äivämäärä 10.8.2015
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotKäpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Käpylän suojeluasemakaavan nro 8182 lepakkoselvitys Raportti Donna ID: 2 060 610 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35417P001 Raportti 1 (11) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotRAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008
RAHOLAN KARTANON ALUEEN LEPAKKOSELVITYS 2008 KARTOITUSRAPORTTI 28.8.2008 Otsikko: Raholan kartanon alueen lepakkoselvitys 2008 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/ Biologitoimisto Vihervaara Oy
LisätiedotLohjan Hiidensalmen itäosan lepakkolausunto 2015
Selvitysraportti 14.9.2015 Lohjan Hiidensalmen itäosan lepakkolausunto 2015 Tekijät: Teemu Virtanen Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Menetelmä ja tulokset... 4 2.1 Menetelmä... 4 2.2 Tulokset... 4 3 kaavamuutoksen
LisätiedotPispalan lepakkokartoitus 2008
Pispalan lepakkokartoitus 2008 Kartoitusraportti Syyskuu 2008 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja niiden
LisätiedotVOSHANKE LEPAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Hannukainen Mining Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.9.2016 HANNUKAISEN VOSHANKE LEPAKKOSELVITYS KAI- HANNUKAISEN KAIVOSHANKE LEPAKKOSELVITYS Päivämäärä 30/09/2016 Laatija Tarkastaja
LisätiedotIlmajoki-Kurikan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus 2011
Ilmajoki-Kurikan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus 2011 Teemu Virtanen Biologitoimisto Vihervaara Oy Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1. JOHDANTO... 3 2. ALUEET
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotLentävänniemen lepakkokartoitus 2007
Lentävänniemen lepakkokartoitus 2007 Kartoitusraportti Syyskuu 2007 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja niiden
LisätiedotNASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013
NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle
LisätiedotMegatuuli Oy. Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY
Megatuuli Oy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys 2013 AHLMAN GROUP OY Raportteja 13/2013 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotLepakkoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
Maata raivataan toimenpidealueella. Tässä oli aikaisemmin 4 6 m:n korkuista taimikkoa. Kuva: Jari Venetvaara 20.6.2016 Lepakkoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotHEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008
HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 Marko Vauhkonen & Nina Hagner-Wahlsten 2.12.2008 HEINOLAN SINITAIPALEEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 2008 SISÄLLYS
LisätiedotLEPAKKOSELVITYS ISOKUUSI II ASEMAKAA- VA-ALUE JA PIRTTISUON SEURANTA
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 12.9.2014 LEPAKKOSELVITYS ISOKUUSI II ASEMAKAA- VA-ALUE JA PIRTTISUON SEURANTA PIRTTISUON LEPAKKOSEURANTA SEKÄ ISOKUUSI II ASEMAKAAVA-ALUEEN
LisätiedotFÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET RF OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMAPUISTON
Vastaanottaja Föreningen Konstsamfundet r.f Asiakirjatyyppi Lepakkoselvitys Päivämäärä 9.1.2014 FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET RF OLOFSGÅRDIN TUULIVOIMAPUISTON LEPAKKOSELVITYS FÖRENINGEN KONSTSAMFUNDET RF OLOFSGÅRDIN
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotVuoreksen alueen lepakkoseuranta, Suolijärven reittisuunnitelma ja arvio Aurinkorinteen -merkityksestä lepakoille 2012
Vuoreksen alueen lepakkoseuranta, Suolijärven reittisuunnitelma ja arvio Aurinkorinteen -merkityksestä lepakoille 2012 ID 553326 Paavo Hellstedt 1 Sisällys: Taustaa 3 Vuoreksen alueen lepakkotaustaa 3
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotRUUKINRANNAN LIITO-ORAVA JA
TUTKIMUSRAPORTTI RUUKINRANNAN LIITO-ORAVA JA LEPAKKOSELVITYS 2013 Tekijät: Teemu Virtanen SISÄLLYS 1 Johdanto...3 2 Liito-oravaselvitys...4 2.1 Menetelmä...4 2.2 Tulokset...4 2.3 Suositukset maankäytölle...5
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015
Tervola-Varejoki osayleiskaavan muutosalueen lepakkoselvitys 2015 Havaitut pohjanlepakot saalistivat Kemijokivarressa Suomen Luontotieto Oy 31/2015 Jyrki Matikainen ja Pihla Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotLepakkoselvitys Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavan laadintaa varten 2013
Lepakkoselvitys Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavan laadintaa varten 2013 Rasmus Karlsson Nina Hagner-Wahlsten BatHouse, 30.9.2013 Raportti päivitetty 8.5.2018 Lepakkoselvitys Nurmijärven Kirkonkylän
LisätiedotNurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja Luhtajoentie-Havumäentien asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2016 ja 2018
Nurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja Luhtajoentie-Havumäentien asemakaava-alueen lepakkoselvitys 2016 ja 2018 22.11.2018 Tmi Metsäsiipi Rasmus Karlsson Nurmijärven Klaukkalan Viirinlaakso 2:n ja
LisätiedotLIITE 13. (sähköinen liite)
LIITE 13 (sähköinen liite) S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston lepakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Lepakkoselvitys
LisätiedotILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oy Asiakirjatyyppi Kasvillisuus- ja lepakkoselvitys Päivämäärä 17.12.2013 Viite 1510008051 ILMATAR KINKKULANMÄEN KAS- VILLISUUS- JA LEPAK- KOSELVITYS ILMATAR KINKKULANMÄEN
LisätiedotHuppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Huppionmäen asemakaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Syyskuu 2006 Yrjö Siivonen & Terhi Wermundsen Wermundsen Consulting Oy / Batcon Group Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4
Lisätiedot