Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta. Tiina Saarto, Rita Janes, Mikko Tenhunen ja Matti Kouri
|
|
- Jarno Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Näin hoidan Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta Tiina Saarto, Rita Janes, Mikko Tenhunen ja Matti Kouri Luustoetäpesäkkeet ovat yleisimpiä syöpäkivun aiheuttajia. Ne myös altistavat patologisille murtumille ja aiheuttavat selkäydinkompressioita. Palliatiivinen sädehoito lievittää tehokkaasti luustokipuja noin 70 %:lla potilaista. Viimeaikaisissa laajoissa satunnaistetuissa tutkimuksissa on saatu vahva näyttö siitä, että kerrallinen sädehoito tehoaa kipuun yhtä hyvin kuin pienempiin kerta-annoksiin jaettu hoito. Kertahoidon jälkeen hoidon uusintoja tarvitaan jonkin verran enemmän, mutta suuri osa potilaista hyötyy myös niistä. Laajalle luustoon levinneessä syövässä voidaan käyttää puolen kehon sädetystä tai radioisotooppihoitoja kipujen lievitykseen ja uusien kipupesäkkeiden synnyn ehkäisyyn. Sädehoidolla voidaan myös estää patologisten murtumien syntyä sekä ennalta ehkäistä ja hoitaa selkäydinkompressioita. Toisin kuin kivun hoidossa fraktioinnin merkitys on murtumien ehkäisyssä ja selkäydinkompression hoidossa vielä avoin. Näissä tilanteissa on totunnaisesti käytetty fraktioitua sädehoitoa suuremman kokonaisannoksen ja paremman tuumorivasteen saavuttamiseksi. Luustoetäpesäkkeiden sädehoito on tehokasta, hyvin siedettyä ja kertasädetyksen myötä myös edullista palliatiivista hoitoa. Joka neljäs suomalainen sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Vaikka joka toinen syöpäpotilas paranee, syöpä on toiseksi yleisin kuolinsyy Suomessa sydän- ja verisuonisairauksien jälkeen. Syövän varhaisvaiheessa noin kolmanneksella potilaista on kipuja, ja levinnyttä syöpää sairastavista 75 % kärsii kivuista (Vainio ja Hietanen 1998). Luustoetäpesäkkeet ovat tavallisimpia syöpäkivun aiheuttajia. Väestössämme yleisimmin esiintyvät rinta-, eturauhas- ja keuhkosyöpä leviävät herkästi luustoon. Levinnyttä rinta- ja eturauhassyöpää sairastavista kahdelle kolmasosalle kehittyy luustopesäkkeitä, keuhkosyöpäpotilaista joka kolmannelle. Luustoetäpesäkkeet ovat yleisiä myös myeloomassa sekä kilpirauhas- ja munuaissyövässä. Keskimääräinen elinaika luustoetäpesäkkeiden ilmaantumisen jälkeen on 2 4 vuotta rinta-, eturauhas- ja kilpirauhassyövässä sekä myeloomassa. Keuhko- ja munuaissyövässä aika on lyhyempi, keskimäärin alle vuoden. Vielä viiden vuoden kuluttua luustometastasoinnin toteamisesta elossa on kuitenkin 5 40 % potilaista kasvaintyypin ja levinneisyyden mukaan. Myeloomassa luustopesäkkeet ovat osteolyyttisiä eli luuta tuhoavia, kun taas eturauhassyövässä osteoskleroottiset pesäkkeet vallitsevat. Muissa syövissä luustopesäkkeet ovat yleensä sekatyyppisiä. Luustopesäkkeet esiintyvät harvoin yksittäisinä, paitsi munuaissyövässä. Tavallisimpia paikkoja ovat nikamat, lantio, kylkiluut, reisiluun ja olkavarren proksimaaliosat sekä kallo (Coleman 1997). Luustoetäpesäkkeiden aiheuttamat oireet Kahdella kolmasosalla potilaista, joilla syöpä on levinnyt luustoon, esiintyy kipuja (Elte ym. Duodecim 2002;118:
2 1996). Kipu on tyypiltään tylppää, jomottavaa, jatkuvaa ja asteittain pahenevaa. Kivut tavallisesti pahenevat liikkuessa ja rajoittavat potilaan omatoimisuutta ja sosiaalista elämää. Liikekivun hoito on ongelmallista, koska kivun voimakkuus vaihtelee eri tilanteissa. Tämä vaikeuttaa riittävän kipulääkityksen löytämistä. Luutuhon edetessä komplikaatioriski kasvaa. Patologisia murtumia esiintyy 8 30 %:lla potilaista, yleisimmin myeloomassa ja rintasyövässä etäpesäkkeiden osteolyyttisen luonteen ja pitkän elinaikaennusteen takia. Tavallisimpia murtumapaikkoja ovat kylkiluut, lantio, pitkät luut, kuten reisiluut, ja nikamat. Nikamapesäkkeisiin liittyy selkäydinkompression vaara (5 10 %) (Elte ym. 1996, Coleman 1997, Mercadante 1997). Luustoetäpesäkkeiden aiheuttama kipu ei korreloi syöpätyyppiin eikä pesäkkeiden sijaintiin, kokoon tai määrään. Osa luustopesäkkeistä on kivuttomia. Kipu johtuu moninaisista syistä: kasvaimen aiheuttamasta painevaikutuksesta ympäröiviin kudoksiin, periostin venytyksestä, mikromurtumista, lihasspasmista, hermojuuriinfiltraatiosta ja hermokudoksen kompressiosta. Lisäksi monet hajoavasta luusta vapautuvat välittäjäaineet, kuten prostaglandiinit, bradykiniini, substanssi P ja sytokiinit (esim. IL-1, IL-6 ja TNF), aktivoivat endostin kipureseptoreita (Mercadante 1997, Payne 1997). Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito Sädetys on tehokas tapa hoitaa luustokipuja sekä estää patologisia murtumia ja hermokompressioita. Potilaan ennuste ja se, mihin hoidolla pyritään, vaikuttavat hoidon suunnitteluun. Kivun sädehoito. Lukuisissa tutkimuksissa on osoitettu, että sädehoito lievittää tehokkaasti luustopesäkkeistä johtuvaa kipua suurimmalla osalla potilaita. Tämän vuoksi se on erinomainen lisäapu hoidettaessa lääkitykseen riittämättömästi reagoivaa luukipua, erityisesti liikekipua. Sädehoidolla saavutetaan täydellinen kivunlievitys noin %:lla ja osittainen %:lla potilaista. Lievittävän vaikutuksen alun ajankohta vaihtelee muutamasta päivästä neljään viikkoon, ja vaikutus kestää keskimäärin 3 6 kuukautta (McQuay ym. 1997, Ratanatharathorn ym. 1999, Steenland ym. 1999, The bone pain trial working party 1999). Sädehoidon kipua lievittävä vaikutusmekanismi on osin tuntematon. Kipuvaste ei ole suoraan verrannollinen tuumorin sädeherkkyyteen eikä sädeannokseen. Sädehoidon nopea, jo muutamassa päivässä alkava kipua lievittävä teho johtuneekin suorasta sytotoksisesta vaikutuksesta normaaleihin luusoluihin ja sitä kautta kemiallisten välittäjäaineiden vapautumisen estymisestä. Hidas vaikutus puolestaan näyttäisi välittyvän kasvaimen pienenemisen, lyyttisten pesäkkeiden kalkkiutumisen ja luun uudismuodostuksen kautta (Mercadante 1997). Murtumat. Sädehoidolla voidaan estää patologisten murtumien syntyä. Sädehoito tuhoaa tuumorisoluja ja hidastaa näin taudin etenemistä sekä edistää etäpesäkkeen luutumista. Tästä osoituksena radiologisissa tutkimuksissa todetaan kalkkiutumista %:ssa sädetetyistä pesäkkeistä (Garmatis ym. 1978). Vaikka aiheesta ei ole satunnaistettuja tutkimuksia, etenkin kantavissa luissa kuten selkärangassa ja pitkissä luissa esiintyvien osteolyyttisten etäpesäkkeiden riittävän aikainen sädehoito, voi vähentää murtumavaaraa (kuva 1). Jos murtumavaara on jo olemassa eli pesäke kattaa yli puolet diafyysin leveydestä tai yli puolet korteksin leveydestä, harkitaan ensisijaisesti profylaktista leikkaushoitoa. Patologinen murtuma pitkässä luussa vaatii yleensä aina leikkausta. Se luutuu ei-patologista murtumaa hitaammin, jolloin myös immobolisaatioaika muodostuu konservatiivisessa hoidossa suhteettoman pitkäksi jäljellä olevaan elinaikaan nähden (Gainor ja Buchert 1983). Postoperatiivista sädehoitoa suositellaan jäljellä olevan tuumorikudoksen hävittämiseksi, koska retrospektiivisissa tutkimuksissa taudin etenemisen on todettu lisäävän fiksaation epäonnistumisen riskiä (Townsend ym. 1995). Sädehoito annetaan aikaisintaan kolmen viikon kuluttua leikkauksesta, jolloin haava on ehtinyt parantua. Ei-kantavien luiden kuten kylkiluiden, istuinluiden ja solisluiden luustopesäkkeet ja patologiset murtumat hoidetaan konservatiivisesti sädetyksellä T. Saarto, ym.
3 Kuva 1. Osteolyyttisiä etäpesäkkeitä rintasyöpäpotilaan reisiluussa. Pesäkkeet kattavat koko diafyysin leveyden ja ohentavat korteksia molemmin puolin. Murtumavaara olemassa. Myöhempi fiksoitu patologinen murtuma alemman etäpesäkkeen kohdalla (nuoli). Kuva 2. Magneettikuva osoittaa nikamaetäpesäkkeen aiheuttaman selkäydinkompression rintasyöpäpotilaan Th11-nikamassa (nuoli). Selkäydinkompressio. Nikamapesäkkeet aiheuttavat hermojuuri- ja selkäydinkompressioita. Yli puolella potilaista, joilla on oireisia nikamapesäkkeitä, todetaan patologinen myelografialöydös (Rodichok ym. 1986). Selkäydinkompression aiheuttaa noin 75 %:ssa tapauksista epiduraalinen pehmytosamassa ja vain 25 %:ssa luhistunut nikama (Pigott ym. 1994) (kuva 2). Selkäydinkompression oireita ovat kipu, motorinen heikkous, tuntopuutokset ja sfinkteritonuksen heikkous. Hoidon aloituksella on aina kiire (taulukko 1). Ensiapuna aletaan antaa kortisonia kasvaimeen liittyvän turvotuksen vähentämiseksi ja oireiden helpottamiseksi. Kontrolloidussa tutkimuksessa suuriannoksinen deksametasonilääkitys (90 mg/vrk) paransi potilaiden mahdollisuuksia säilyttää kävelykykynsä. Vaikka pieniannoksista deksametasonihoitoa käytetään yleisesti, sen tehoa ei ole osoitettu kontrolloiduissa tutkimuksessa (Loblaw ja Laperriere 1998). Jos potilaalle on jo kehittynyt para- tai tetrapareesi, tulisi hoito päästä aloittamaan vuorokauden kuluessa oireiston kehittymisestä. Hoitoa edeltävät oireet ratkaisevat lopputuloksen. Jos potilas kykenee kävelemään ennen hoitoa, on todennäköistä, että kävelykyky säilyy. Parapareesipotilaista kolmannes saa kävelykykynsä takaisin. Para- tai tetraplegian kehityttyä ja kestettyä yli vuorokauden ei kävelykykyä useinkaan voida enää palauttaa. Hoitoviive on- Taulukko 1. Selkäydinkompression hoito. Deksametasonilääkitys: ei oireettomille aloitetaan heti ja jatketaan sädehoidon ajan pieniannoshoito 4,5 10 mg x 3 4 suoneen tai suun kautta suuriannoshoito 20 mg x 3 4 suoneen Sädehoito ensisijainen, jos sille ei ole estettä (ks. leikkauksen aiheet leikkauskelvoton tuumori (sädehoito aloitetaan pikanäytteen oton jälkeen) Leikkaus syöpää ei tiedossa (jos potilas leikkauskelvoton, sädehoito) luhistunut nikamakorpus painaa selkäydintä epästabiili murtuma neurologiset oireet etenevät sädehoidon aikana selkäytimen sädeannosta ei voida ylittää Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta 1891
4 kin tavallisin syy huonoon lopputulokseen (Loblaw ja Laperriere 1998). Selkäydinkompressio voidaan hoitaa joko sädetyksellä tai leikkauksella. Suoria vertailevia tutkimuksia näistä hoitomuodoista ei ole tehty. Epäsuorassa vertailussa tulokset ovat olleet samansuuntaiset (Loblaw ja Laperriere 1998). Hoidon valinta onkin pitkälti käytännön sanelema. Sädetys on leikkausta edullisempi ja potilaalle helpompi hoitomuoto, ja siksi on ensisijaisesti pyritty käyttämään sitä. Sädehoito voidaan aloittaa, jos potilaan tiedetään sairastavan syöpää ja selkäydinkompression taso on paikannettavissa kliinisen löydöksen ja siihen sopivan röntgenlöydöksen perusteella. Epäselvissä tilanteissa, joissa vaurion taso ei ole paikannettavissa tai kuvantamislöydös on negatiivinen, tarvitaan tarkempia selvittelyjä (tietokonetomografia, magneettikuvaus). Nämä eivät kuitenkaan saisi viivyttää sädehoidon aloitusta. Leikkaus on ensisijainen hoito, jos luhistunut nikamakorpus painaa selkäydintä, kyseessä on epästabiili murtuma, neurologiset oireet etenevät sädehoidon aikana, selkäytimen sädeannosta ei voida tai haluta ylittää tai syövästä ei ole tietoa. Selkäytimen suositeltu maksimisädeannos on Gy 2 Gy:n päiväfraktioina viitenä päivänä viikossa. Tämä on myöhäiskomplikaatioriskiin perustuva viitteellinen raja-arvo. Laajojen retrospektiivisten selvitysten mukaan sädemyelopatian riski annoksella 45 Gy 1,8 2,0 Gy:n päiväfraktioin on alle 0,2 %, annoksella Gy noin 5 % ja annoksella Gy noin 50 % sädetettävän alueen laajuuden mukaan (Schultheiss ja Stephens 1999). Jos potilaalla on etenevä halvaus eikä leikkaus ole mahdollinen, voidaan harkita suositellun kokonaisannoksen ylittämistä. Tämä on perusteltua, jos halvaantuminen ilman sädehoitoa on joka tapauksessa ilmeistä, koska sädehoitoon mahdollisesti liittyvä selkäydinvaurio ilmaantuu aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua sädehoidosta (Schultheiss ja Stephens 1992). Usein myös potilaan odotettavissa oleva elinaika on lyhyempi kuin mahdollisen sädemyelopatian ilmaantumiseen kuluva aika. Sädehoidon fraktiointi Viimeaikaiset laajat kontrolloidut tutkimukset tukevat aiempaa havaintoa, jonka mukaan kerrallinen sädehoito eli kertafraktio lievittää kipuja yhtä tehokkaasti kuin useampaan osaan jaettu hoito (Steenland ym. 1999, The bone pain trial working party 1999). Kertasädetyksen jälkeen joudutaan kuitenkin turvautumaan useammin uusintahoitoon (25 23 % vs 10 7 %), josta suurin osa potilaista näyttää hyötyvän (Jeremic ym. 1999, Steenland ym. 1999, The bone pain trial working party 1999). Mitä varhemmin sädehoito on annettu, sitä tehokkaampaa se on ollut ja sitä pienempi on ollut uusintahoitojen tarve (Steenland ym. 1999). Patologisia murtumia on näyttänyt esiintyvän jonkin verran useammin kertahoidon jälkeen, mutta esiintyvyys on ollut vain pari prosenttia. Sen sijaan selkäydinkompressioiden esiintyvyydessä ei ole havaittu merkitsevää eroa (Steenland ym. 1999, The bone pain trial working party 1999). Kertafraktiota voidaan pitää suositeltavana hoitomuotona, kun tavoitteena on lievittää kipua. Näin säästetään sekä potilasta että hoitokapasiteettia. Kertafraktiolla hoidetaan muut kuin kantavat luut eli mm. kylkiluut, solisluut ja istuinluut. Kertahoito voidaan antaa myös kantaviin luihin, jos kyseessä on pieni pesäke, joka ei aiheuta murtumavaaraa. Saattohoidossa voidaan aina käyttää kertafraktiota. Suositeltava sädeannos on kertahoidossa 6 8 Gy. Toisin kuin kivunhoidossa fraktioinnin merkitys on murtumien ehkäisyssä ja selkäydinkompression hoidossa vielä avoin. Näissä tilanteissa on käytetty totunnaisesti fraktioitua sädehoitoa suuremman kokonaisannoksen ja paremman tuumorivasteen saavuttamiseksi. Vertailevia tutkimuksia eri fraktiointimalleista on kuitenkin vähän. Tavallisin ratkaisu on 30 Gy kymmenenä fraktiona (20 Gy viitenä fraktiona 40 Gy kahtenakymmenenä fraktiona). Yksittäisen luustopesäkkeen hoidossa tavoitteena voi olla paraneminen. Tällöin kokonaisannoksen tulisi vastata 50 Gy:tä 2 Gy:n päiväfraktioin. Tämä tulee kyseeseen etenkin munuaissyövässä ja solidissa plasmasytoomassa, joissa yksittäisten etäpesäkkeiden ennuste on 1892 T. Saarto, ym.
5 hyvä (Kjaer 1987, Liebross ym. 1998) (taulukko 2). Puolen kehon sädehoito Taulukko 2. Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito. Kertahoito, 6 8 Gy kipuun muiden kuin kantavien luiden sädehoito (mm. kylkiluut, solisluut, istuinluut) saattohoitopotilaat Fraktioitu sädehoito, Gy lähestyvä murtumavaara kantavassa luussa oireinen nikamapesäke nikamapesäkkeet, jos pitkä elinaikaennuste (selkäytimen sädetoleranssi) Kuratiivinen tavoite, Gy yksittäinen luustopesäke hyväennusteisella potilaalla (mm. myelooma, munuaissyöpä) Puolen kehon sädehoito laaja luustometastasointi lyhyt elinaikaennuste (alle vuoden) kohtalainen yleiskunto Radioisotooppihoito kivun hoitona laajassa luustometastasoinnissa ehkäisevänä hoitona luustometastasoinnissa Laajalle luustoon levinneessä syövässä voidaan käyttää puolen kehon eli ylä- tai alavartalon sädehoitoa (taulukko 2). Kipua lievittävältä teholtaan se on paikallisen sädehoidon veroinen. Lisäksi sillä on ehkäisevää vaikutusta: uusia sädehoitoja tarvitaan kivun vuoksi merkitsevästi vähemmän puolen kehon sädetyksen jälkeen verrattuna pelkkään paikalliseen ulkoiseen sädehoitoon. Koska puolen kehon sädehoitoa käytetään yleensä pitkälle edenneessä syövässä, loppuelämän kestävä hoitovaste saavutetaan yli puolella potilaista (Salazar ym. 1986, Poulter ym. 1992, Quilty ym. 1994). Hoito annetaan joko ylä- tai alavartalon alueelle taudin levinneisyyden ja oireisten pesäkkeiden mukaan. Tavallisesti ylävartalokenttiin otetaan mukaan kaularanka, rintaranka, kylkiluut ja olkavarret (pää jätetään ulkopuolelle) ja alavartalokenttiin lanneranka, lantio, lonkat ja reidet. Annos on ylävartalohoidossa 6 Gy keuhkoihin kohdistuvien haittavaikutusten välttämiseksi ja alavartalohoidossa 8 Gy yhtenä fraktiona. Puolen kehon sädehoito aiheuttaa kuitenkin runsaasti haittavaikutuksia, kuten pahoinvointia, ripulia, kuumeilua, kipujen ohimenevää pahenemista, myelosuppressiota ja harvinaisena pneumoniittia (Salazar ym. 1986). Näin ollen se vaatii sekä alku- että jälkinesteytyksen ja esilääkityksen, jotka annetaan yleensä vuodeosastolla. Huonokuntoisille potilaille puolen kehon sädehoito voi olla melko raskas. Ennen toisen kehonpuoliskon sädettämistä tai solunsalpaajalääkitystä suositellaan pidettäväksi neljän viikon tauko sytopenian korjaantumiseksi. Radioisotooppihoidot Luustokipujen hoidossa yleisimmät radioisotoopit ovat 89 strontium ja 153 samarium, joista jälkimmäistä on käytetty Suomessa tavallisimmin. Kontrolloiduissa tutkimuksissa isotooppihoitojen kipua lievittävä teho ja hoitovasteen kesto on havaittu ulkoista sädehoitoa vastaaviksi (Porter ym. 1993, Quilty ym. 1994, Serafini 2000). Sädeannoksen hitaan kertymisen vuoksi kivun lievitys alkaa jonkin verran hitaammin. Strontiumia käytettäessä vaikutus ilmaantuu 2 4 viikossa, ja samariumia käytettäessä vaikutuksen alku vaihtelee kahdesta vuorokaudesta kahteen viikkoon (Ben-Josef ja Porter 1997). Isotooppihoidolla on myös ehkäisevää vaikutusta kuten puolen kehon sädetyksellä (Porter ym. 1993, Quilty ym. 1994). Haittavaikutuksena esiintyy ohimenevää myelosuppressiota, joka tulee huomioida hoidettatessa solunsalpaajia saavia potilaita (Ben-Josef, Porter 1997). Hyvän siedettävyytensä ja beeta-säteilyn lyhyen kantaman takia isotooppihoito 153 samariumilla ja 89 strontiumilla voidaan antaa polikliinisesti (taulukko 2). Palliatiivisen sädehoidon haittavaikutukset Luustopesäkkeiden palliatiivinen sädehoito on hyvin siedettyä. Haittavaikutukset tulevat yleensä ympäröivistä terveistä kudoksista. Lantion alueen sädehoito saattaa aiheuttaa ohimenevää pahoinvointia ja ripulia suoliston ärtyessä ja kaula- ja rintarangan hoito nielun ja ruokator- Luustoetäpesäkkeiden palliatiivinen sädehoito kertasädetys tehokasta 1893
6 ven ärtymistä. Isoja kertafraktioita käytettäessä kipu saattaa pahentua ohimenevästi hoidon jälkeen. Laajoihin sädetettyihin luuydintilavuuksiin voi liittyä sytopeniaa kuten puolen kehon sädetyksessä ja isotooppihoidossa. Myös iho saattaa ärtyä sädehoidosta. Selkäydinkompression hoidossa tavallisin haittavaikutus on kipujen ja neurologisten oireiden ohimenevä paheneminen, joka johtuu säteilyn kasvainmassaa turvottavasta vaikutuksesta. Tämä voidaan estää käyttämällä kortisonia. Vakavia myöhäishaittavaikutuksia esiintyy harvoin, osin potilaiden elinajan lyhyyden, mutta myös palliatiivisessa sädehoidossa käytettyjen annosten pienuuden takia. Pelätyin myöhäiskomplikaatio on selkäydinvaurio. Sen riski on fraktioidussa sädehoidossa pieni, jos kokonaisannos on alle 45 Gy laskettuna 2 Gy:n päiväfraktioin (Schultheiss ja Stephens 1999). Suuren kertafraktion turvallisuus selkäytimen alueella on kiistanalaisempi. Erään tutkimuksen mukaan kahdesti viikon välein annettuun 8,5 Gy:n kertafraktioon liittyvä selkäydinvaurion kumulatiivinen riski oli vuoden kuluttua 0,6 % ja kahden vuoden kuluttua 2,2 %. Sen sijaan yksi 8 Gy:n kertafraktio näyttäisi olevan turvallinen (Macbeth ym. 1996). Lopuksi Luustopesäkkeiden sädehoito parantaa merkitsevästi potilaiden elämänlaatua. Sädehoidon saatavuuteen vaikuttavat käytettävissä olevat resurssit ja etäisyydet sädehoitoyksikön ja potilaan hoitopaikan välillä. Kertahoito säästää sädehoidon resursseja ja mahdollistaa polikliinisen hoidon myös pitkillä etäisyyksillä. Sen avulla voidaan parantaa palliatiivisen sädehoidon saatavuutta, tehdä hoidosta potilaalle entistä vaivattomampaa sekä säästää resursseja ja yhteiskunnan varoja hoidon tehosta tinkimättä. TIINA SAARTO, LT, erikoislääkäri tiina.saarto@hus.fi RITA JANES, erikoislääkäri MIKKO TENHUNEN, dosentti, sairaalafyysikko, ylifyysikko MAURI KOURI, LKT, erikoislääkäri, va. osastonylilääkäri HYKS:n syöpätautien klinikka PL 180, HUS Kirjallisuutta Ben-Josef E, Porter AT. Radioisotopes in the treatment of bone metastases. Ann Medicine 1997;29:31 5. Coleman RE. Skeletal complications of malignancy. Cancer 1997; 80 Suppl: Elte JWF, Bijvoet OLM, Cleton FJ, ym. Osteolytic bone metastases in breast carcinoma pathogenesis, morbidity and bisphosphonate treatment. Eur J Clin Oncol 1996;22: Gainor BJ, Buchert P. Fracture healing in metastatic bone disease. Clin Orthop Related Res 1983;178: Garmatis CJ, Chu FCH. The effectiveness of radiation therapy in the treatment of bone metastases from breast cancer. Radiology 1978;126: Jeremic B, Shibamoto Y, Igrutinovic I. Single 4 Gy re-irradiation for painful bone metastasis following single fraction radiotherapy. Radiother Oncol 1999;52: Kjaer M. The treatment and prognosis of patients with renal adenocarcinoma with solitary metastasis. 10 year survival results. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1987;13: Liebross RH, Ha CS, Cox JD, ym. Solitary bone plasmacytoma: outcome and prognostic factors following radiotherapy. Int. J Radiation Oncology Biol Phys 1998;41: Loblaw DA, Laperriere NJ. Emergency treatment of malignant extradural spinal cord compression: an evidence-based guideline. J Clin Oncol 1998;16: Macbeth FR, Wheldon TE, Girling DJ, ym. Radiation myelopathy: Estimates of risk in 1048 patients in three randomized trails of palliative radiotherapy for non-small-cell lung cancer. Clin Oncol 1996;8: McQuay HJ, Collins SL, Moore RA. Radiotherapy for painful bone metastases: a systemic review. Clin Oncol 1997;9: Mercadante S. Malignant bone pain: pathophysiology and treatment. Pain 1997;69:1 18. Payne R. Mechanisms and management of bone pain. Cancer 1997;80 Suppl: Pigott KH, Baddeley H, Maher EJ. Pattern of disease in spinal cord compression on MRI Scan and implications for treatment. Clin Oncol 1994;6:7 10. Porter AT, McEwan JB, Powe JE ym. Results of a randomized phase-iii trial to evaluate the efficacy of strontium-89 adjuvant to local field external beam irradiation in the management of endocrine resistant meatastatic prostate cancer. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1993;25: Poulter CA, Cosmatos DH, Rubin P, ym. A report of RTOG 8206: A phase III study of whether the addition of single dose hemibody irradiation to standard fractionated local field irradiation is more effective than local field irradiation alone in the treatment of symptomatic osseous metastases. Int J Radiati Oncol Biol Phys 1992;23: Quilty PM, Kirk D, Bolger JJ, ym. A comparison of the palliative effects of strontium-89 and external beam radiotherapy in metastatic prostate cancer. Radiother Oncol 1994;31: Ratanatharathorn V, Powers WE, Moss WT, ym. Bone Metastasis: review and critical analysis of random allocation trials of local field treatment. Int J Radiat Oncology Biol Phys 1999;44:1 18. Rodichok LD, Ruckdeschel JC, Harper GR, ym. Early detection and treatment of spinal epidural metastases: the role of myelography. Ann Neurol 1986;20: Salazar OM, Rubin P, Hendrickson FR, ym. Single-dose half-body irradiation for palliation of multiple bone metastases from solid tumors. Cancer 1986;58: Schultheiss TE, Stephens LC. Permanent radiation myelopathy. Br J Radiol 1992;65: Serafini AN. Samarium Sm-153 Lexidronam for the palliation of bone pain associated with metastases. Cancer 2000;88: Steenland E, Leer J, van Houwelingen H, ym. The effect of a single fraction compared to multiple fractions on painful bone metastases: a global analysis of the Dutch bone metastases study. Radiother Oncol 1999;52: The bone pain trial working party. 8 Gy single fraction radiotherapy for the treatment of metastatic skeletal pain: randomised comparison with a multifraction schedule over 12 months of patient follow-up. Radiother Oncol 1999;52: Townsend PW, Smalley SR, Cozad SC, ym. Role of postoperative therapy after stabilization of fractures caused by metastatic disease. Int J Radiat Oncol Biol Phys 1995;31:43 9. Vainio A. Kipu. Kirjassa: Vainio A, Hietanen P, toim. Palliatiivinen hoito. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 1998, s
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotPienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen
Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotAnnoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit
Annoslaskennan tarkkuus ja metalliset implantit Vertailu mittauksiin ja Monte Carlo laskentaan XX Onkologiapäivät, 29. 30.8.2014, Oulu Jarkko Ojala, TkT Sairaalafyysikko & Laatupäällikkö Tampereen yliopistollinen
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotVUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015
VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä
LisätiedotIntensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia. Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen
Katsaus Intensiteettimuokattu sädehoito uusi tekniikka parantanee hoitotuloksia Heikki Joensuu, Mauri Kouri ja Mikko Tenhunen Intensiteettimuokatulla sädehoidolla tarkoitetaan uutta tekniikkaa, jossa kutakin
LisätiedotLevinneen suolistosyövän hoito
Levinneen suolistosyövän hoito Yhteyshoitajakoulutus 29.9. LT ylilääkäri Pirkanmaan Syöpäyhdistys Uusien tapausten lukumäärät, yleisimpien syöpien mennyt ja ennustettu trendi, miehet Uusien tapausten lukumäärät,
LisätiedotUlkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa
Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012
LisätiedotTärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen
Tärkeä lääketurvatiedote terveydenhuollon ammattilaisille. RAS-villityyppistatuksen (KRAS- ja NRAS-statuksen eksoneissa 2, 3 ja 4) varmistaminen on tärkeää ennen Erbitux (setuksimabi) -hoidon aloittamista
LisätiedotMiten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP
Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for
LisätiedotSarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka
Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen
Lisätiedot1-n solitaaria aivometastaasia. Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue
1-n solitaaria aivometastaasia Sädehoitopäivät 10.4.14 El Hanna Mäenpää Tays, Syövänhoidon vastuualue Käytettyjä lyhenteitä WBRT =koko aivoston sädehoito SRS =stereotactic radiosurgery, kertahoito fsrt
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotSyöpäkivun hoito. 20.3.2014 Liisa Sailas Ylilääkäri, Syöpätautien klinikka,pkssk Paletti-iltapäivä Joensuu
Syöpäkivun hoito 20.3.2014 Liisa Sailas Ylilääkäri, Syöpätautien klinikka,pkssk Paletti-iltapäivä Joensuu Sidonnaisuudet Yhdistykset, joissa aktiivitoimijana / luennoitsijana Onkologiayhdistys Suomen Rintasyöpäryhmä
LisätiedotSelkärangan etäpesäkkeiden hoito
Tieteessä katsaus teema Jyrki Kankare LT, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS Töölön sairaala, selkäortopedian osasto jyrki.kankare@hus.fi Anu Anttonen LT, syöpätautien
LisätiedotSeminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö
Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotSelkärangan metastaasien kirurginen hoito - milloin ja miten?
1 Selkärangan metastaasien kirurginen hoito - milloin ja miten? Jyrki Kankare LT, kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Osastonylilääkäri Töölön sairaala HYKS - HUS jyrki.kankare@hus.fi
LisätiedotMiksi hypofraktiointi?
Heikki Minn Eturauhassyövän hypofraktioitu sädehoito Syöpäklinikka/TO6E Turun yliopistollinen sairaala Miksi hypofraktiointi? Eturauhassyövän -arvo on tutkimusten mukaan matala, 1-3 Gy, eli alempi kuin
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotPalliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma
25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella
LisätiedotSyövän sädehoito. Raportin yhteenvedon suomentanut: Risto Roine, FinOHTA 28.11.1996
Syövän sädehoito SBU - Statens beredning for utvärdering av medicinsk metodik Rapport nr 129/1 + 129/2 (Litteraturgranskning): Strålbehandling av cancer Tukholma, syyskuu 1996 Raportin yhteenvedon suomentanut:
LisätiedotOpas sädehoitoon tulevalle
Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotOnko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä?
Onko rinnan sädehoitotekniikka seurannut sädehoitolaitteiden kehitystä? sairaalafyysikko Mikko Björkqvist sädehoitopoliklinikka, TYKS Onkologiapäivät 30.8.2013, Valtion virastotalo, Turku Esityksessä keskitytään
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
Lisätiedotrakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla
LisätiedotSyövän hoito on hyvin kehittynyttä ja elinajan
Maire Ratasvuori ja Minna Laitinen Raajojen ja lantion luustoetäpesäkkeiden kirurginen hoito ei enää pelkkää palliaatiota Luusto on yksi yleisimmistä syövän leviämispaikoista. Luustoetäpesäkkeiden hoidossa
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Vemurafenibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotMirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos
Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan
LisätiedotEturauhassyövän uudet lääkehoidot
Eturauhassyövän uudet lääkehoidot 24.04.2015 Petteri Hervonen, LT, Syöpätautien erikoislääkäri Docrates Syöpäsairaala, TAYS Yleistä Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpätyyppi Lähes 5000 uutta diagnoosia/vuosi
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotPelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas
Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta
LisätiedotUutta lääkkeistä: Palbosiklibi
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2017 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Palbosiklibi Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 25.1.2017 / Julkaistu Ibrance 75 mg, 100 mg, 125 mg kovat kapselit, Pfizer Limited
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
LisätiedotGTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus
GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen
LisätiedotLuuston SPECT ja PETCT
Luuston SPECT ja PETCT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Luuston kuvantaminen Gammakuvauksella vs. PET-menetelmällä SPET-CT vs. PET/CT
LisätiedotPrimaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti
Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito
LisätiedotPalliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa
24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,
LisätiedotMitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma
Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotLuusto on yleinen etäpesäkepaikka etenkin
Katsaus Bisfosfonaatit syöpäpotilaiden hoidossa Esa Jantunen ja Eero Kumpulainen Bisfosfonaatit ovat synteettisiä pyrofosfaatin johdoksia, jotka hakeutuvat luustoon ja estävät osteoklastien välittämää
LisätiedotHE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka
HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut
LisätiedotJuha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy
Sädehoitopäivät, 16-17.4.2015, Turku MRI-pohjainen sädehoito Juha Korhonen, DI Erikoistuva fyysikko, HYKS Syöpäkeskus Väitöskirja-projekti: MRI-based radiotherapy Sädehoidon työvaiheet ja kuvien käyttö
LisätiedotSeminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit
Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotSuomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain
Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla
LisätiedotSelän maligniteettien leikkaushoidon kannattavuus
Selän maligniteettien leikkaushoidon kannattavuus Timo Nyyssönen Kuopion Yliopistollinen Sairaala The great majority of spinal tumors in the adult population are metastatic by nature. These patients have
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotUrologisten syöpien palliatiivinen hoito. Jouni Huuskonen, LT Urologi 8.5.2014
Urologisten syöpien palliatiivinen hoito Jouni Huuskonen, LT Urologi 8.5.2014 Eturauhanen (ja munuainen) Eturauhassyövän kulku Kuolema PSA taso / tauti taakka Diagnoosi ja primaarihoito Paikallinen tauti
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotKuolevan lapsen kivunhoito
Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen
LisätiedotXGEVA. (denosumabi) POTILASOPAS
XGEVA (denosumabi) POTILASOPAS SISÄLLYS Sisällysluettelo 2 Miksi saat XGEVAa 3 Ennen XGEVA-hoitoa sekä hoidon aikana 5 Raskaus ja imetys 8 XGEVAn haittavaikutukset 8 Mitä on hyvä muistaa 10 Anna tämä kortti
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotKenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?
Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotStereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa
TAPAUSSELOSTUS TEEMA Liisa Sailas ja Heli Virsunen Stereotaktinen sädehoito paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa Paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän standardihoitona on leikkaus. Osa
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotPienisoluisen keuhkosyövän (SCLC) hoito. Jussi Koivunen, el, dos Syöpätau<en ja sädehoidon klinikka OYS/OY
Pienisoluisen keuhkosyövän (SCLC) hoito Jussi Koivunen, el, dos Syöpätau
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotWALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA
WALDENSTRÖ MIN MAKRÖGLÖBULINEMIAN HÖITÖ- ÖHJELMIA Waldenströmin taudin kansallinen hoito-ohje löytyy www.hematology.fi sivustolta: https://www.hematology.fi/fi/hoito-ohjeet/veritaudit/plasmasolutaudit/waldenstromin-tauti
LisätiedotRintasyöpäpotilaan ohjaus
Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan
LisätiedotPalliatiivinen torakolumbaalirangan tuumorikirurgia
Palliatiivinen torakolumbaalirangan tuumorikirurgia Timo Nyyssönen Kuopion Yliopistollinen Sairaala There is an increasing number of patients with metastatic spine disease. The most common tumors are breast
LisätiedotOSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski
OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotAIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018
AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle Helena Vainio 2018 AIVOT Ihmisen aivot ovat herkkää kudosta, joka ei juurikaan uusiudu niiden vaurioituessa. Se, mille alueelle ja kuinka nopeasti aivoja vaurioittava
LisätiedotNOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)
VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotBoorineutronisädehoitoa (BNCT) syöpään
Heikki Joensuu, Leena Kankaanranta, Mikko Tenhunen ja Kauko Saarilahti KATSAUS oorineutronisädehoito on sädehoitomenetelmä, joka perustuu boorin hajoamisreaktioon neutronisäteilyn vaikutuksesta. Sillä
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotCalciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotGynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el
Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja
LisätiedotSyövän läpilyöntikipu
BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas
LisätiedotVectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä
Vectibix (panitumumabi) levinneessä suolistosyövässä Opas potilaan ohjaukseen lääkärille ja hoitajalle HOITOHENKILÖKUNNALLE Ensikäynnille Sisältö Mikä lääke Vectibix on? Miten se annostellaan? Odotettavissa
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotPaikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset
Paikallisen eturauhassyövän uudet hoitotutkimukset Vesa Kataja Kliinisen onkologian dosentti Johtajaylilääkäri, KSSHP Valtakunnalliset Onkologiapäivät 29.-30.8.2014, Oulu Paikallinen eturauhassyöpä Diagnostiikka:
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotKirjaamisesimerkkejä, v. 2011
Kirjaamisesimerkkejä, v. 2011 Esimerkki Potilas on ollut osastolla tekonivelen luksaation vuoksi Diagnoosit väärässä järjestyksessä 1. I48 Eteisvärinä tai eteislepatus 2. I10 Essentiaalinen verenpainetauti
LisätiedotSädehoidon syventävät auditoinnit
Sädehoidon syventävät auditoinnit Sädehoitofyysikoiden neuvottelupäivä 5.6.2015 Hannu Järvinen Säteilyturvakeskus (STUK) Siht., Kliinisen auditoinnin asiantuntijaryhmä (KLIARY) Ritva Vanninen, Marko Seppänen,
LisätiedotNoin neljäsosa EU:ssa uuden myyntiluvan saavista. Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN
OLLI TENHUNEN LT, syöpätautien erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Uusien syöpälääkkeiden vilkas kehitys haastaa myös MYYNTILUPA-ARVIOINNIN KEHITTYMÄÄN Jotta uusi syöpälääke pääsee markkinoille, edellytyksenä
LisätiedotTervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN
Tervekudostoleranssisuositus (QUANTEC) AIVOT ja SELKÄYDIN Sirpa-Liisa Lahtela TAYS 1 Int J Radiat Oncol Biol Phys 2010;76(Suppl.):20-49 Kirkpatrick J P et al: Radiation dose-volume effects in the spinal
Lisätiedotkivunhoito.info Kipuanalyysi
Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.
Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen
LisätiedotMRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen
MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570
LisätiedotAlustusta kliiniseen säteilybiologiaan
Säteilybiologiaa Erikoistuvien päivät Kuopio 25-26.1.2013 Jan Seppälä Sairaalafyysikko Alustusta kliiniseen säteilybiologiaan Solukuolema johtuu pääosin DNAkierteiden vauriosta. Solu pyrkii korjaamaan
LisätiedotPaksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio
Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta
Lisätiedot