TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 1(21) Yhteinen kirkkoneuvosto Kokous

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 1(21) Aika Paikka Torstai klo Kokoushuone Rooma Käsiteltävät asiat 190 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajat Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen Ilmoitusasioita Vuoden 2017 tilinpäätöksen korot Keskusvaalitoimikunnan asettaminen Tietosuojavastaavan ja tietosuojaryhmän nimeäminen Yhteisten tehtävien esimiesvastuiden hoitaminen Erityisdiakonian viranhaltijan viran (syrjäytymisen ehkäiseminen) täyttäminen Tehtävien vaativuuden muutos ja palkkojen tarkistus suomalaisten seurakuntien kirkkoherrojen tehtävissä Liikunta- ja kulttuurisetelietuus vuodelle Taloussäännön päivittäminen lukien Diabeteskeskuksen ostaminen Muutoksenhakuosoitus ja kokouksen päätös 21

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 2(21) Aika Torstai klo Paikka Osallistujat Kokoushuone Rooma Jäsenet Mäkinen, Jussi puheenjohtaja Alajoki, Asko Eskelinen, Tiina Hukari, Anneli Ilveskoski, Matti Kiiskinen, Arto Koivisto, Sirpa Lehtola, Liisa Lipponen, Varpu Poussa, Mauri Uusitalo, Pekka Muut osallistujat Häikiö, Leevi Karttunen, Elina Järvinen, Veli-Pekka Vuorio, Juha Rantala, Kim Hallikainen, Olli Kallunki, Mika Syrjämäki, Heikki Kallioinen, Sami Laine, Jussi Päätalo, Heikki Lehtonen, Jyrki Pulkkinen, Keijo yht. kirkkovaltuuston puheenjohtaja yht. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra sairaalasielunhoidon johtaja perheneuvontatyön johtaja viestintäjohtaja vs. kehitysjohtaja kiinteistöpäällikkö hautaustoimen päällikkö vs. tietohallintopäällikkö Esittelijät Takala, Timo vt. hallintojohtaja Mukari, Eija henkilöstöpäällikkö Bragge, Birgitta talouspäällikkö Hjerppe, Ilkka diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Sihteeri Antila, Päivi hallinnon assistentti

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 3(21) 190 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. 191 Pöytäkirjantarkastajat Valitaan tähän kokoukseen kaksi pöytäkirjantarkastajaa. 192 Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen Vahvistetaan käsittelyjärjestys. Tämän kokouksen päätösehdotukset on valmisteltu LAVA-ohjeistuksen mukaan (KJ 23:3), ja mikäli päätöksellä on välitön vaikutus alle 18- vuotiaisiin, on se myös otettu huomioon valmistelussa ja todettu esittelyssä. 193 Ilmoitusasioita 1. Talouspäällikön päätöspöytäkirjat 19-20/ Perheneuvontatyön johtajan päätöspöytäkirjat 19, 21-25/ Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan päätöspöytäkirjat 26-40/ Seurakuntayhtymän sijoituspäätökset IT-yhteistyöalueen johtokunnan kokouspöytäkirjat 4-6/2017 Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 4(21) D:TAL: 215/043/ Vuoden 2017 tilinpäätöksen korot Esittely Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän rahavarat talletetaan pankkitileille ja sijoitetaan erilaisiin raha- ja osakemarkkinainstrumentteihin erottelematta sitä, minkä rahaston tai tulosyksikön varoista on kyse. Saatuja korkotuloja kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä eri rahastoille pääoman perusteella laskennallisella korkotulolla. Tarkan keskimääräisen korkoprosentin laskeminen erityyppisistä, eripituisista ja erikorkoisista sijoituksista on erittäin työläs toimenpide. Laskennallisena keskikorkona rahastovaroille on viime vuosien tilinpäätöksessä käytetty keskimääräistä 12 kuukauden euribor-korkoa kesäkuussa lukuun ottamatta vuotta 2016, jolloin korkoa ei maksettu rahastovaroille lainkaan. Korkokannat ovat olleet seuraavat: v / 1,236 %, v / 0,514 %, v / 0,488 %, v / 0,163 %, v / -0,028 % (ei maksettu) ja v / -0,149 %. Liite 1 Seurakuntayhtymän sijoitusten tuottoprosentti vuoden 2017 alusta elokuun loppuun oli 5,3 %. Siksi ehdotetaan, että kuluvana vuonna tilinpäätöksessä rahastovarojen pääomalle kirjataan 2 %:n mukaan korkoa. Rahastot ovat ns. rahastoidut varat, hautainhoitorahaston hoitotalletukset ja testamentit. Talouspäällikkö ehdottaa, että - vuoden 2017 tilinpäätöksessä rahastopääomalle kirjataan korkoa per %:n mukaan yleisen korkotason ja seurakuntayhtymän sijoitusten tuottojen perusteella. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi talouspalvelut

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 5(21) D:TAL: 210/001/ Keskusvaalitoimikunnan asettaminen Esittely Seuraavat seurakuntavaalit pidetään marraskuussa Vaalien tarkka ajankohta on joko tai Ennakkoäänestysten ajankohdat ovat vastaavasti joko tai Myös kotiäänestys on mahdollinen. Kirkolliskokous päättää seurakuntavaalien ajankohdasta marraskuussa Tämän jälkeen mahdollinen muutos on vielä käsiteltävä eduskunnassa. Tämä tapahtuu kevään 2018 kuluessa. Seurakuntaneuvostot valitsevat seurakunnittain vaalilautakunnat vaalivuonna toukokuun loppuun mennessä. Lähemmät vaalilautakuntia koskevat säädökset löytyvät kirkon vaalijärjestyksen KVJ 2. luvusta. Vaalilautakunnan jäsenen, vaalitoimitsijan ja vaaliavustajan kelpoisuuteen toimia tehtävässään ehdotetaan tiukennuksia. Kirkkolakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka rajoittaisi seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvan henkilön tai hänen läheisensä osallistumisen vaalilautakunnan jäseneksi tai varajäseneksi. Kirkon vaalijärjestykseen ehdotetaan vastaavasti lisättäväksi säännös, joka rajoittaisi seurakuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvan henkilön tai hänen läheisensä osallistumisen vaalitoimitsijaksi tai avustajaksi. Myös tätä muutosta kirkolliskokous käsittelee marraskuussa 2017 ja eduskunta sen jälkeen. Seurakuntavaaleihin liittyy seurakuntayhtymässä runsaasti sellaisia valmistelutehtäviä, jotka on tarkoituksenmukaista hoitaa keskitetysti. Keskusvaalitoimikunnan tehtävät määritellään KVJ:n 2 luvussa 4 :ssä. Sen mukaan keskusvaalitoimikunnan tehtävänä on seurakuntayhtymän seurakuntien puolesta hyväksyä toimenpidesuunnitelma ja aikataulu seurakuntavaalien toimeenpanemiseksi, laatia äänioikeutettujen luettelot, huolehtia kirkon vaalijärjestyksessä tarkoitettujen kuulutusten ja ilmoitusten laatimisesta ja tietoon saattamisesta sekä muutoinkin avustaa seurakuntien vaalilautakuntia vaalien yhtenäisessä toteuttamisessa. Tehtävässään keskusvaalitoimikunta toimii yhteistyössä seurakuntien vaalilautakuntien kanssa. Toinen tärkeä yhteistyötaho on yhteisen kirkkovaltuuston valtuustoryhmät sekä mahdollisesti muut tahot, jotka tulevat asettamaan ehdokkaita vuoden 2018 seurakuntavaaleihin. Tätä yhteistyötä tarvitaan erityisesti ehdokasasettelun kuluessa. Tampereen ja sen ympäristöseurakuntien kesken on aikaisemmissa seurakuntavaaleissa tehty yhteistyötä ainakin ennakkoäänestyksen yhtenäisen ajoituksen ja ennakkoäänestyspaikkojen keskitetyn ilmoittelun osalta. Tämä yhteistyö tulisi keskusvaalitoimikunnan hoidettavaksi. Muuten-

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 6(21) kin keskusvaalitoimikunnan toiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. Viestinnän merkitys vuoden 2018 seurakuntavaalien osalta tulee korostumaan entisestään jo ehdokasasetteluvaiheessa sekä koko vaaliprosessin kuluessa. Keskusvaalitoimikunta on perusteltua asettaa hyvissä ajoin, jotta sillä on mahdollisuus varautua vaalien toteuttamisen monipuolisiin haasteisiin myös viestinnän sekä seudullisen yhteistyön näkökulmasta riittävän varhaisessa vaiheessa. Seurakuntien välinen viestinnällinen yhteistyö on jo aloitettu yhdessä Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan ja Ylöjärven seurakuntien kanssa. Nämä naapuriseurakunnat ovat sitoutuneet tukemaan myös taloudellisesti seurakuntavaalien viestinnällistä yhteistyötä. Keskusvaalitoimikunta on luonteeltaan operatiivinen viranhaltijoista koostuva työryhmä. Keskusvaalitoimikunta työskentelee tiiviissä yhteistyössä luottamuselinten kanssa. Siinä tulee olla edustettuna seurakuntavaalien toteuttamisen kannalta keskeiset asiantuntijatahot. Vt. hallintojohtaja ehdottaa, että yhteinen kirkkoneuvosto 1. asettaa vuoden 2018 seurakuntavaaleja varten keskusvaalitoimikunnan 2. nimeää keskusvaalitoimikunnan jäseniksi seuraavat viranhaltijat: puheenjohtajaksi johtava kappalainen Markku Komulainen, sihteeriksi seurakunta-assistentti Päivi Riihikoski sekä muiksi jäseniksi viestintäjohtaja Sami Kallioinen, tiedottaja Anna-Mari Martikainen, keskusrekisterin johtamisesta vastaava viranhaltija tai hänen nimeämänsä muu keskusrekisterin asiantuntija sekä hallintopäällikkö. Lisätietoja antaa vt. hallintojohtaja Timo Takala, p Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). toimikunnan jäsenet, seurakunnat

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 7(21) D:TAL: 211/050/ Tietosuojavastaavan ja tietosuojaryhmän nimeäminen Esittely EU:n tietosuoja-asetus on hyväksytty keväällä 2016 ja sitä ryhdytään soveltamaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen EU:n tietosuoja-asetus koskee lähtökohtaisesti kaikkea henkilötietojen käsittelyä EU:n jäsenvaltioissa. EU:n tietosuoja-asetus tulee olemaan suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa. Seurakuntien viranomaistehtävät keskusrekisterissä sekä hautatoimessa sisältävät laajaa henkilötietojen käsittelyä. Henkilötietojen käsittely myös muissa yhteyksissä on merkittävä osa seurakuntien toiminnan mahdollistamista. Tietosuoja-asetuksessa säädetään rekisterinpitäjien velvollisuudesta antaa rekisteröidylle avoimia ja helposti saatavia tietoja heidän tietojensa käsittelystä. Henkilön oikeuksia ovat omia henkilötietoja koskeva tiedonsaantioikeus, oikeus saada tiedot oikaistua, oikeus tulla unohdetuksi sekä oikeus tietojen poistamiseen ja tietojenkäsittelyn vastustamiseen. Oikeusministeriö vastaa EU:n tietosuoja-asetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä lainsäädäntötoimista. Suomessa valmistellaankin parhaillaan kansallista tietosuojalakia. Hallitus antanee esityksen tietosuojalaiksi syksyn 2017 aikana. Tietosuojalaki korvaa mm. henkilötietolain. Rekisterinpitäjän tulee vastaisuudessa pystyä konkreettisesti osoittamaan, että se noudattaa tietosuojaa koskevia määräyksiä. Käytännön toimintatapoja tämän toteuttamiseksi ovat mm. käytännesäännöt ja sertifioinnit, tietoturvan ja tietosuojan omavalvontasuunnitelma sekä tietotilinpäätös-raportointi. Tietosuoja-asetus sisältää merkittäviä uusia velvoitteita ja sanktioita. Tietosuojavastaavan ja tietosuojaryhmän toiminta koostuu seuraavista osa-alueista: - johdon tukena toimiminen - raportointi suoraan ylimmälle johdolle tietosuojan tilasta ja kehittämistarpeista - ohjeiden laatiminen ja jalkauttaminen - lainsäädännön muutoksien seuraaminen ja tiedottaminen - henkilöstön perehdytysprosessin varmistaminen - henkilöstön kouluttaminen ja auttaminen - henkilöstön osaamisen mittaaminen - henkilötietojen käsittelyn valvonta - tietosuojapoikkeamien raportointi johdolle - yhteyshenkilönä viranomaisiin ja rekisteröityihin päin toimiminen

8 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 8(21) Tietosuojavastaava on pakollinen julkishallinnon organisaatiossa. Myös tietosuojaryhmän nimeäminen on välttämätöntä. Vs. tietohallinnon kehityspäällikkö Jukka Nyrhinen on pitkäjänteisesti paneutunut tietosuojaan liittyviin erityiskysymyksiin. Säädökset edellyttävät myös tietosuojaryhmän nimeämistä. Tietosuojaryhmän kokoonpanoa on syytä vielä harkita sen mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi muotoutumiseksi. Valmisteluprosessin edetessä viestintäjohtaja voi viranhaltijapäätöksellään nimetä tietosuojatyöryhmän. Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelman seurakuntayhtymässä. Tähän suunnitelmaan sisältyvässä riskirekisterissä on yhdeksi riskitekijäksi nostettu tietosuoja ja tietoturva. Sen keskeisenä vastuutahona on nimettävä tietosuojavastaava. Tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä tarvitaan myös erityisesti tietohallinnon, keskusrekisterin ja juridiikan asiantuntemusta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kokonaisuuden raportointi on tarkoitus vastaisuudessa kytkeä neljän kuukauden välein toteutettavaan raportointikokonaisuuteen. Myös mahdollisesti esiin nousseet tietosuojapoikkeamat raportoidaan tarkoituksenmukaisella tavalla tämän kokonaisuuden yhteydessä. Tietosuojavastaavan sekä tietosuojaryhmän nimeäminen koskee tässä vaiheessa Tampereen seurakuntayhtymää. Tietosuojaan liittyvät kysymykset tulevat lähitulevaisuudessa ratkaistaviksi myös seurakuntien laajemmilla yhteistyöalueilla ilmeisimmin joko hiippakunnan tai ITyhteistyöalueen puitteissa. Vt. hallintojohtaja ehdottaa, että 1. yhteinen kirkkoneuvosto nimeää Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän tietosuojavastaavaksi tietohallinnon vs. kehityspäällikkö Jukka Nyrhisen 2. yhteinen kirkkoneuvosto toteaa, että tietosuojaryhmä nimetään viestintäjohtajan viranhaltijapäätöksellä myöhemmin erikseen. Lisätietoja antaa vt. hallintojohtaja Timo Takala, p Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). Jukka Nyrhinen, kaikki yksiköt

9 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2017 9(21) D:TAL: 53/010/ Yhteisten tehtävien esimiesvastuiden hoitaminen Esittely Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön sekä yhteisten tehtävien johtosäännön. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö on tullut lainvoimaiseksi ja hiippakunnan tuomiokapituli on vahvistanut sen kokouksessaan Yhteisten tehtävien johtosäännöstä on jätetty valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on antanut kyseisessä valitusasiassa välipäätöksen. Välipäätöksessään hallinto-oikeus ei kiellä yhteisten tehtävien johtosäännön täytäntöönpanoa, koska yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseen ei ole hallintooikeuden mukaan ilmennyt aihetta. Edelleen päätöksessä todetaan, että hallinto-oikeus ratkaisee valitusasian myöhemmin erikseen. Päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus viittaa kirkkolain 25 luvun 1 :n 1 momenttiin. Sen mukaan seurakunnan viranomaisen päätös, jota ei ole alistettava, voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman, jollei siitä valittaminen käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jollei viranomainen, jolle valitus on tehty, kiellä täytäntöönpanoa tai määrää sitä keskeytettäväksi. Edellä kuvattuun päätöksentekoprosessiin pohjautuen on välttämätöntä tehdä päätös, jossa yksilöidään yhteisten tehtävien johtamiseen liittyvät virkanimikkeet sekä toimenpiteet ja vastuut lähitulevaisuudessa. Tehtävien ratkaisujen on turvattava riittävät yhteisten tehtävien kokonaisuuden johtamiseen sekä niissä toteutettavaan asiantuntijatyöhön kohdistuvat resurssit, kunnes yhteisten tehtävien johtosäännöstä tehty valitus on ratkaistu. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymää yhteisten tehtävien johtosääntöä voidaan hallinto-oikeuden tekemän välipäätöksen jälkeen noudattaa sellaisenaan. Tämä menettely on sopusoinnussa edellä mainitun kirkkolain 25 luvun 1 :n 1 momentin kanssa. Yhteisten tehtävien esimiesvastuut sekä niihin liittyvät järjestelyt hoidetaan seuraavasti: Timo Takala palaa hoitamaan kehitysjohtajan virkaansa hyväksytyn yhteisten tehtävien johtosäännön mukaisesti. Poikkeuksena tähän on, että henkilöstöpäällikkö Eija Mukari toimii hautaustoimen päällikön, kiinteistöpäällikön, palvelukeskuksen päällikön ( alkaen rekisteripäällikkö) sekä talouspäällikön esimiehenä. Vastaavasti perheneuvontatyön johtaja Heikki Syrjämäki toimii diakonian ja yhteiskuntavastuun johtajan, sairaalasielunhoidon johtajan sekä kasvatuksen kolmen lä-

10 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) hiesimiehen esimiehenä. Järjestely on voimassa siihen saakka, kunnes päällikköviroista hallintopäällikön virka ja rekisteripäällikön virka on täytetty ja viranhaltijat astuvat hoitamaan virkaansa. Sami Kallioinen hoitaa viestintäjohtajan virkaa hyväksytyn yhteisten tehtävien ohjesäännön mukaisesti. Yhteisen kirkkovaltuuston tekemien päätösten pohjalta käynnistetään hallintopäällikön ja rekisteripäällikön rekrytoinnit. Yhteinen kirkkoneuvosto on ja päättänyt näiden rekrytointien vastuutuksista. Jussi Laine hoitaa kehittämistyön asiantuntijan virkaansa. Yhteinen kirkkoneuvosto nimeää syyskauden 2017 aikana yhteisen kasvatustyön johtavan papin. Kaikkien yhteisten tehtävien johtavien viranhaltijoiden tehtävänkuvaukset päivitetään yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän yhteisten tehtävien johtosäännön mukaisiksi. Nyt hyväksyttäväksi esitettävä yhteisten tehtävien esimiesvastuita koskeva ratkaisu otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hallinto-oikeuden lopullinen ratkaisu valitusasiassa antaa siihen aihetta. Puheenjohtaja ehdottaa, - että yhteisten tehtävien johtavien viranhaltijoiden esimiesvastuut hoidetaan esittelyssä yksilöidyllä tavalla. Lisätietoa antaa puheenjohtaja Jussi Mäkinen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi ao. henkilöt, kaikki yksiköt

11 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) D:TAL: 218/022/ Erityisdiakonian viranhaltijan viran (syrjäytymisen ehkäiseminen) täyttäminen Esittely Diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikössä on täyttämättä erityisdiakonian viranhaltijan virka, jonka tehtäväalueena on ollut syrjäytymisvaarassa olevien tamperelaisten parissa tehtävä työ (painopisteinä päihde- ja mielenterveystyö). Virkaan alkaen valittu viranhaltija ilmoitti koeajan puitteissa eroavansa virasta alkaen. Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja myönsi valitulle eron virasta tuosta päivästä lukien. Virkaan liittyviä tehtäviä hoidettiin sisäisillä järjestelyillä, minkä jälkeen diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja täytti viran viranhaltijapäätöksellä määräaikaisesti ajalle Diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikössä on vakinaisesti täytettynä päihde- ja kriminaalityön erityisdiakonian virka, joka on painottunut erityisesti vankilatyöhön ja vankilasta vapautuneiden tukemiseen. Lisäksi yksikössä on nuorisodiakonian virka, joka on suunnattu erityisesti syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Yksikössä on tarvetta täyttää vapautuva virka erityisdiakonin virkana, jonka tehtävät suuntautuvat laajasti syrjäytymisen ehkäisemiseen ja painottuvat mm. pitkäaikaistyöttömyyden sekä mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja yhteisöllisen osallisuuden vahvistumiseen. Syrjäytymisen taustalla voi olla esim. opiskelujen keskeytyminen, työttömyys, taloudelliset ongelmat, perhesuhteisiin tai muihin sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat, avioero, puolison kuolema jne. Täytettäväksi esitetyn viran keskeisenä tavoitteena on tuoda työyhteisön käyttöön syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvää erityisosaamista. Viranhaltijan tehtävänä on yhteistyössä seurakuntien muiden työntekijöiden kanssa tukea ja ohjata syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä heidän elämänhallinnassaan, jotta heillä olisi mahdollisuus elää ja toimia yhteiskunnassa ja seurakuntayhteydessä yhdenvertaisena muiden kanssa. Jotta diakonian ja yhteiskuntavastuun yksiköllä säilyisi edellytykset hoitaa sille osoitettuja tehtäviä, on tarkoituksenmukaista täyttää vapautunut virka edellä kuvatuin painotuksin. Virkaa täytettäessä pyritään tehtävään löytämään henkilö, jolla on laaja asiantuntemus ja osaaminen kuvatuilla osaamisalueilla. Virka on tarkoituksenmukaista täyttää alkaen. Virka täytetään erityisdiakonian virkana, jonka tehtäväalueena on syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen painotettuna päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisemiseen. Viran kelpoisuusehtona on kirkkohallituksen päätöksen mukainen kelpoisuus (kirkkohallituksen yleiskirje 7/2017) se-

12 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) kä vihkimys diakonin virkaan. Lisäksi virkaan valittavalta edellytetään laaja-alaista osaamista syrjäytymisen ehkäisemiseen suuntautuvasta työstä kirkossa. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 503 mukaan. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön 9 mukaan yhteinen kirkkovaltuusto on siirtänyt päätösvallastaan yhteiselle kirkkoneuvostolle tehtäväksi ottaa ja irtisanoa seurakuntayhtymän viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt hallintojohtajaa, kehitysjohtajaa ja viestintäjohtajaa lukuun ottamatta, ellei tehtävää ole annettu jonkin muun hallintoelimen tai viranhaltijan tehtäväksi. Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja ehdottaa, että 1. julistetaan haettavaksi seurakuntayhtymän diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikössä erityisdiakonian viranhaltijan virka (vaativuusryhmä 503), joka täytetään alkaen 2. asetetaan valintaa valmisteleva työryhmä, johon nimetään diakonian ja yhteiskuntavastuun yksiköstä diakonian sekä yhteiskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe, diakonisen avun ja ohjauksen prosessien työryhmän esimies Anne Kangasniemi sekä yhteisöllisyyttä tukevien prosessien työryhmän esimies Ville Aalo sekä lisäksi yhteisen kirkkoneuvoston keskuudestaan nimeämä edustus. Lisätietoja antaa diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi työryhmään valitut henkilöt, diakonian ja yhteiskuntavastuun yksikkö

13 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) D:TAL: 217/023/ Tehtävien vaativuuden muutos ja palkkojen tarkistus suomalaisten seurakuntien kirkkoherrojen tehtävissä Esittely Tässä asiassa puheenjohtajana toimii yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja. Silloin kun työnantaja päättää muuttaa tehtävää niin, että tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti, tulee peruspalkkaa tarkistaa vaativuuden muutosta vastaavasti (KirVesTes 23 ). Palvelussuhteen aikana kirkkoherran peruspalkkaa voidaan tarkistaa viralle määritellyn hinnoitteluryhmän palkka-asteikolla, kun arvioidaan viran tehtävien vaativuuden tai viranhaltijan ammatinhallinnan tai työssä suoriutumisen muuttuneen niin olennaisesti, että peruspalkan tarkistaminen on perusteltua. Tehtävää muuttaessaan työnantajan on arvioitava tehtävän vaativuus uudelleen ja määritettävä peruspalkka tehtävän muuttuneen vaativuuden mukaiseksi. Peruspalkkaa korotetaan, jos tehtävä on olennaisesti aikaisempaa vaativampi. Sitä alennetaan irtisanomisaikaa noudattaen, jos tehtävä on olennaisesti vähemmän vaativa kuin aiemmin. Seurakunnan on toimittava peruspalkkaa määritellessään kannustavasti ja vastuullisesti ottaen huomioon taloudellisen kantokykynsä sekä omat ja kirkon palkkapoliittiset linjaukset. Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen tapahtuneen muutoksen myötä seurakuntien työnantajavelvollisuudet laajenivat koskemaan myös ylimmän johdon (mm. kirkkoherrat) palkan määrittämistä ja sen tarkistamista paikallistasolla. Aiemmin näistä palkoista päätti Kirkon työmarkkinalaitos. Kyseessä on kokeilu, joka on voimassa ainakin tämän sopimuskauden loppuun eli saakka. Kirkkoherran viran palkkaus perustuu K-hinnoitteluryhmään. Näistä hinnoitteluryhmistä ja niiden tarkistamisesta ei voida päättää paikallistasolla, vaan hinnoitteluryhmistä päättää Kirkon työmarkkinalaitos, joka on sijoittanut kunkin seurakunnan kirkkoherran viran tiettyyn hinnoitteluryhmään, jossa on euromääräinen asteikko. Peruspalkka on määritettävä vähintään asteikon alarajan suuruiseksi ja vain perustellusta syystä asteikon yläraja voidaan ylittää. Kirkkoherrojen palkkaukseen ei makseta erillisiä lisiä eikä varsinaista palkkaa jaeta eri palkanosiin. Liite 2 Liitteenä on kirkkoherran viran K-hinnoitteluryhmä taulukko. Aiemmin kirkkoherrojen palkkausta on tarkistettu tammikuussa 2015, kun seurakuntayhtymässä tapahtuneet organisaatiorakenteeseen ja vastuutuksiin liittyvät muutokset olivat sen laatuisia, että ne lisäsivät kirkkoherrojen tehtävien vaativuutta olennaisesti aikaisempaan verrattuna. Tämän jälkeen on vielä tehty tehtävien vaativuutta lisääviä muutoksia, kun on siirretty lisää henkilöstöä ja budjettivastuuta seurakuntiin. Lisäksi

14 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) Tuomiokirkkoseurakunnan vastuulle on annettu mm. aikaisemmin yhteisesti hoidetut Lasten katedraali ja yhteinen kirkkomusiikki. Tapahtuneiden muutosten ja vastuiden lisääntymisen tarkastelua suhteessa palkkaukseen tarkasteli työryhmä, johon kuuluivat yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Leevi Häikiö, yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pekka Uusitalo, vt. hallintojohtaja Timo Takala ja henkilöstöpäällikkö Eija Mukari. Lisäksi palkkatyöryhmä käsitteli asiaa kokouksessaan Suomalaisten seurakuntien kirkkoherrojen tehtävien osalta päädyttiin esittämään vaativuuden tarkistusta, mutta ei hinnoitteluryhmien muutoksia. Muuttuneiden tehtävien osalta vaativuuden tarkistusta esitetään alkaen seuraavasti: Eteläinen seurakunta Kirkkoherran peruspalkkaa tarkistetaan siten, että tehtävän uusi peruspalkka on 5949,07 / kk (aiemmin 5646,58 ). Harjun seurakunta Kirkkoherran peruspalkkaa tarkistetaan siten, että tehtävän uusi peruspalkka on 5949,07 / kk (aiemmin 5646,58 ). Messukylän seurakunta Kirkkoherran peruspalkkaa tarkistetaan siten, että tehtävän uusi peruspalkka on 5949,07 / kk (aiemmin 5747,41 ). Tuomiokirkkoseurakunta Kirkkoherran peruspalkkaa tarkistetaan siten, että tehtävän uusi peruspalkka on 6554,06 / kk (aiemmin 6150,73 ). Henkilöstöpäällikkö ehdottaa, että 1. hyväksytään uudelleen arvioidut kirkkoherrojen tehtävien peruspalkat 2. palkantarkistukset tulevat voimaan lähtien. Lisätietoja antaa henkilöstöpäällikkö Eija Mukari, p

15 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) Muutoksenhaku Tiedoksi Päätökseen ei saa hakea muutosta viranhaltija, joka on jäsenenä sellaisessa viranhaltijayhdistyksessä tai sen alayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa, eikä myöskään työsuhteessa oleva työntekijä (KL 6:72). ao. henkilöt, henkilöstöpalvelut, kirkon työmarkkinalaitos

16 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) D:TAL: 214/029/ Liikunta- ja kulttuurisetelietuus vuodelle 2018 Esittely Työnantajan järjestämä tavanomainen ja kustannuksiltaan kohtuullinen koko henkilökunnalle suunnattu virkistys- ja harrastustoiminta on verovapaa etu. Etu on työnantajan tarjoama silloin, kun työnantaja on järjestänyt edun työntekijän käyttöön, toisin sanoen tehnyt sopimuksen palveluntarjoajan tai toiminnan välittäjän kanssa sekä maksanut edusta aiheutuneet kustannukset tai osan niistä ulkopuoliselle taholle. Liikunta- ja kulttuuriseteli on työnantajan tarjoama verovapaa henkilöstöetu työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi ja työkunnon tukemiseksi. Liikuntaja kulttuuriseteli on yksilöity saajansa henkilökohtaiseen käyttöön ja sillä voi maksaa sekä liikunta- että kulttuuriharrastusten maksuja niissä paikoissa, jotka hyväksyvät kyseisen setelin maksuvälineeksi. Kun työntekijä voi itse valita, mitä ja missä harrastaa, kasvaa myös motivaatio omasta kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen. Työnantajan kustantama liikunta- ja kulttuuriseteli on tuloverolain mukaan verovapaa henkilöstöetu seuraavin edellytyksin: - Henkilökuntaetujen verovapauden edellytyksenä on, että etu on pääosin kaikkien työntekijöiden käytettävissä. - Etu on määrältään kohtuullinen ja tavanomainen. - Verotonta liikunta- ja kulttuuriseteliä käyttää setelin antajaan työ- tai virkasuhteessa oleva henkilö. - Seteleillä voi maksaa vain verottajan määrittelemiä kulttuuripalveluita ja aktiivisia liikuntapalveluita. - Liikunta- ja kulttuurisetelistä ei saa rahaa takaisin, vaikka setelin nimellisarvo olisi suurempi kuin ostetun palvelun arvo. Verottaja on arvioinut työnantajan tarjoaman omaehtoisen kulttuuri- ja liikuntatoimintana annettavan edun verovapaaksi enimmäismääräksi yhteensä 400 euroa kalenterivuodessa. Summa on työnantajan maksama osuus ja tämän päälle voidaan periä työntekijältä omavastuuosuus. Työnantaja voi ratkaista, miten kokonaismäärä jaetaan liikunnan ja kulttuurin kesken tai halutessaan käyttää edun vain näistä toisen tukemiseen. Jos työnantaja perii työntekijältä osan edun arvosta, palkansaajan omaa maksuosuutta ei lasketa mukaan kustannusten enimmäismäärään. Työnantajan on järjestettävä etujen seuranta työntekijöittäin siten, että etujen vuotuinen määrä ja mahdollisesti työntekijältä peritty korvaus voidaan selvittää jälkeenpäin. Seurakuntayhtymässä ovat olleet käytössä liikuntasetelit vuodesta 2008 lähtien. Vuodesta 2013 alkaen käytössä ovat olleet liikunta- ja kulttuurisetelit, jotka mahdollistavat sekä liikunnan että kulttuurin tukemisen. Tästä henkilöstöetuudesta on tullut runsaasti positiivista palautetta. Vii-

17 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) me vuosina liikunta- ja kulttuuriseteleitä on vuosittain hankkinut keskimäärin noin 350 henkilöä. Seteleistä voidaan arvioida aiheutuvan vuositasolla kustannuksia noin euroa ja tuloja omavastuuosuuksien muodossa noin euroa. Tällä hetkellä käytössä olevat setelit ovat nimellisarvoltaan neljä (4) euroa ja työntekijä maksaa niistä 50 %:n omavastuuosuuden eli 2 euroa / seteli. Liikunta- ja kulttuuriseteleitä päätoiminen työntekijä voi ostaa enintään 75 kappaletta kalenterivuodessa. Liikunta- ja kulttuurisetelit kilpailutettiin vuodelle 2016 siten, että vuoden 2016 jälkeen ovat vielä mahdolliset + yhden (1) vuoden + yhden (1) vuoden optiokaudet. Kilpailutuksen tuolloin (YKN ) voittaneen RJ-Kuntoiluseteli Oy:n kanssa tehty sopimus on luonteeltaan puitesopimus. Henkilöstöpäällikkö ehdottaa, että 1. työnantaja käyttää toisen optiovuoden RJ-Kuntoiluseteli Oy:n kanssa ja ottaa vuodelle 2018 käyttöön liikunta- ja kulttuurisetelit työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastusten tukemiseksi 2. päätoimisessa, yli neljä (4) kuukautta kestävässä, työ- tai virkasuhteessa toimivalla henkilöstöllä on oikeus hankkia liikunta- ja kulttuuriseteleitä verottomana enintään 75 kappaletta vuodessa; määräaikaisella yli neljä (4) kuukautta kestävässä palvelussuhteessa toimivalla henkilöstöllä edun (seteleiden) määrä suhteutetaan palvelusajan pituuteen kyseisenä kalenterivuotena 3. erilaisten virka- tai työvapaiden aikana, jolloin palkkaa ei makseta, seteleitä ei ole oikeutta hankkia 4. työntekijän oma osuus neljän (4) euron liikunta- ja kulttuurisetelistä on 50 %:a eli kaksi (2) euroa / seteli. Lisätietoja antaa henkilöstöpäällikkö Eija Mukari, p Muutoksenhaku Tiedoksi Tähän päätökseen voi hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle (KL 24:3). kaikki yksiköt

18 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) D:TAL: 216/041/ Taloussäännön päivittäminen lukien Esittely Kirkkohallituksen yleiskirjeen 2/2017, , liitteenä on ollut päivitetty taloussääntömalli. Nykyisen taloussäännön on yhteinen kirkkovaltuusto hyväksynyt kokouksessaan Liitteet 3-5 Uudessa taloussääntömallissa on otettu huomioon kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen ja muihin taloussääntöä koskeviin lakeihin tulleet muutokset. Huomioitu on myös seurakuntatalouden ja Kirkon palvelukeskuksen tehtävien työnjako. Uudessa taloussääntömallissa on huomioitu muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston hoito. Malliin on myös lisätty maininta, että talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tilinpäätös julkaistaan seurakuntatalouden verkkosivuilla. Mallista on poistettu maininta seurakunnan rahan lainaamisesta toiselle seurakunnalle. Erityiskatteisten rahastojen määritelmää on täsmennetty. Liitteenä on kirkkohallituksen mallisäännön perusteella Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän taloussäännöksi muokattu asiakirja. Liitteenä on myös kirkkohallituksen mallisääntö ja voimassa oleva vuonna 2014 hyväksytty versio. Talouspäällikkö ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että hyväksytään liitteenä oleva Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän taloussääntö lukien. Samalla kumotaan marraskuun 20. päivänä 2014 hyväksytty taloussääntö. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

19 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) D:KII: 205/721/ Diabeteskeskuksen ostaminen Esittely Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta on käsitellyt otsikkoasiaa kokouksessaan seuraavasti: Tampereen Aitolahdella, osoitteessa Kirjoniementie 15 sijaitseva Diabeteskeskus-niminen rantakiinteistö tuli yllättäen myyntiin huhtikuussa Diabeteskeskus on toiminut 80-luvuila alkaen Diabetesliiton koulutus- ja kurssikeskuksena. Kohdetta on laajennettu ja uudistettu useaan otteeseen 90- ja 2000-luvulla (liite 1, myyntiesite). Kohteeseen on tutustuttu useamman eri kokoonpanon toimesta touko- ja kesäkuussa. Tutustumiseen on osallistettu laajasti avainluottamushenkilöt sekä leiri- ja kurssikeskuksia käyttävät toiminnallisten yksiköiden edustajat. Tutustumisissa on pyritty selvittämään kohteen soveltuvuutta seurakuntien leiri- ja kurssikeskuskäyttöön. Diabeteskeskuksen on todettu toimivan seurakunnan leiri- ja kurssikeskuskäytössä varsin hyvin ja mahdollisuus kohteen hankkimiseen on otettu toiminnan tasolla hyvin innostuneesti vastaan. Seurakuntayhtymä on kiinteistöpäällikön toimesta keskeisimpien luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden valtuuttamana tehnyt kohteesta ehdollisen tarjouksen hintaan euroa (liite 2). Ehdollisuus liittyy seurakunnallisen päätöksenteon lisäksi kohteen kunnon ja käyttökelpoisuuden osalta tehtäviin jatkoselvityksiin. Kohteessa on tehty elokuussa 2017 päivitetty kuntokartoitus. Tämän lisäksi kohteessa on suoritettu tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa sisäilmatutkimus sekä kosteusmittauksia. Näiden osalta tulokset ovat vielä osittain saamatta ja johtopäätökset mahdollisista jatkotoimenpiteistä tekemättä. Tutkimusten tuloksiin liittyen seurakuntayhtymä on tehnyt varauksen neuvotella kauppahinnasta / korjauskustannuksista ennen varsinaista kaupantekoa, mikäli tarvetta ilmenee. Asia on huomioitu jo tarjousta tehdessä. Esittelyyn on liitetty lisäksi kohteen kauppakirjan luonnos (liite 3). Kauppakirjaluonnoksen on laatinut välitysliike ja se on keskusteltu yhteistyössä myyjän ostajan välillä. Ostaja on lisäksi luetuttanut kauppakirjaluonnoksen asiantuntijalla juridisen näkökulman osalta. Kauppakirjaluonnokseen tehdään vielä tarvittaessa teknisluontoisia lisäyksiä ja tarkennuksia. Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiassa on leiri- ja kurssikeskusten osalta todettu, että nykyinen kapasiteetti on hajallaan ja monilta osin

20 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) teknisen käyttöikänsä päässä. Tulevaisuudessa tavoitteena on pystyä tuottamaan kohtuullisin kustannuksin tarvittavat ja laadultaan tarkoituksenmukaiset leirikeskuspalvelut. Selkeä tulevaisuuskuva on, että leirikeskuspalveluja kannattaa keskittää ns. suurleirikeskukseen. Suurleirikeskukseen liittyvä investointitarve on kuitenkin varsin mittava. Tästä johtuen kaavailuissa on ollut investoinnin toteuttaminen keskipitkällä aikavälillä ja vaiheittain niin, että samalla olemassa olevasta leirikeskuskapasiteetista voidaan luopua. Suurleirikeskuksen paikkana tähän asti on pidetty Pättinniemen aluetta, joka sijaitsee varsin lähellä Diabeteskeskusta. Pättinniemessä on käynnissä samalla myös rantakaavan laadinta rakennusoikeuden kasvattamiseksi. Diabeteskeskus vastaa hyvin strategiassa kuvattuun suurleirikeskuksen konseptiin. Kohde on lähellä, hyvien kulkuyhteyksien päässä niin teitse kuin vesitse. Sijainti lähellä Pättinniemeä vahvistaa samalla Pättinniemen ja Aitolahden vanhan Pappilan kesäleirikeskusmahdollisuuksia mm. ruokahuollon toteutuksen näkökulmasta. Diabeteskeskuksen hankintahinta lisättynä tulevien vuosien arvioiduilla korjauskustannuksilla on suuruusluokaltaan noin puolet uuden suurleirikeskuksen investoinnista. Diabeteskeskus Pättinniemi Aitlahden vanha Papilla Luhtaa sijaitsevat kaikki keskenään hyvin likeisesti Näsijärven rannalla. Keskeinen tulevaisuuden leirikeskuskapasiteetti näiden keskusten muodostamana on strategian mukainen ja huolloltaan tehokas. Diabeteskeskuksen hankinta tarkoittaisi Pättinniemen alueen pitämistä edelleen pääsääntöisesti kesäkäyttöisenä, jolloin sinne suunnitellusta suurleirikeskuksesta luovutaan. Muiden leirikeskusten osalta strategiaan kirjattua tulevaisuussuunnitelmaa luopumisten osalta nopeutetaan. Diabeteskeskuksen kokonaisuuteen liittyy lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia ulkoisen myynnin kasvattamisen osalta. Ulosmyynnin vahvistamisen tarve on todettu myös kiinteistöstrategiassa. Siirtymävaiheessa keskeisessä roolissa on kurssikapasiteetin myynti Diabetesliitolle. Liiton kanssa neuvotellaan lisäksi yhteistyöstä keskustassa sijaitsevien toimistotiloja koskien. Kaupat kohteesta on tarkoitus tehdä noin vuodenvaihteessa Hallinnanluovutus ajoittuu maaliskuun alkuun. Kohde on kaupan myötä seurakuntien leirikäytössä jo kesällä Liitteet 1-3 Kiinteistöpäällikkö ehdottaa, edelleen Yhteiselle kirkkoneuvostolle ja Yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että - päätetään ostaa Diabeteskeskus kiinteistö esittelyssä kuvatun mukaisesti hintaan euroa

21 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/ (21) - valtuutetaan kiinteistöpäällikkö viimeistelemään kauppakirja teknisluontoisten muutosten osalta sekä neuvottelemaan mahdollisista kauppaa edeltävistä korjauksista, ja - valtuutetaan Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jussi Mäkinen sekä vt. hallintojohtaja Timo Takala allekirjoittamaan kauppakirja. ehdotus hyväksyttiin. Liitteet 6-8 Liitteenä ovat myyntiesite, kohteesta tehty ehdollinen tarjous ja kauppakirjan luonnos. Kiinteistöpäällikkö ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, että 1. päätetään ostaa Diabeteskeskus kiinteistö esittelyssä kuvatun mukaisesti hintaan euroa 2. valtuutetaan kiinteistöpäällikkö viimeistelemään kauppakirja teknisluontoisten muutosten osalta sekä neuvottelemaan mahdollisista kauppaa edeltävistä korjauksista 3. valtuutetaan yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jussi Mäkinen sekä vt. hallintojohtaja Timo Takala allekirjoittamaan kauppakirja. Lisätietoja antaa kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). 203 Muutoksenhakuosoitus ja kokouksen päätös