Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/2013 1

Transkriptio

1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto AIKA klo 19:00-20:00 PAIKKA Kunnanvirasto Johtokeskus KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 24 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 25 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 26 Kokouksen työjärjestys 5 27 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 6 28 Muut asiat Kokouksen päättäminen 11

2 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT LÄSNÄ Nimi Tehtävä Lisätiedot Henttu Taru Iljana Mikko Juola Raija Kittilä Charlotta Kovács Árpád Louhimaa Raili Maikkola Minna Parrila Maarit Pramila Sauli Sauvola Kaarina Sauvola Leo Siekkinen Teija Tanskanen Oiva Tönkyrä Kalevi Nurkkala Ari Marko Välimäki Matti Hautanen Kunnanjohtaja varavaltuutettu varavaltuutettu Saapui kokoukseen POISSA Kalaja Matti Ranta Timo Rantasuo Pirkko Haapala Hannu Kunnansihteeri ALLEKIRJOITUKSET Sauli Pramila Puheenjohtaja Ari Nurkkala Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Charlotta Kittilä Minna Maikkola PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

3 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kvalt 24 Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään kuusi päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään 2/3 valtuutetuista eli 12 valtuutettua on läsnä. Valtuuston työjärjestyksen 12 mukaan kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan on oltava läsnä valtuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Kunnanhallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Em. henkilöillä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. Kutsu tähän valtuuston kokoukseen on julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä postitettu valtuutetuille samana päivänä Kokouskutsu lähetetään tiedoksi myös jokaisen valtuustoryhmän ensimmäiselle varajäsenelle. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Suoritettiin nimenhuuto ja todettiin, että paikalla on 13 varsinaista valtuutettua ja kaksi varavaltuutettua.

4 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta Kvalt 25 Valtuuston työjärjestyksen 47 :n mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Kokouksesta laadittu tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä kunnantoimistossa kokousta seuraavan viikon keskiviikkona, joten pöytäkirja on tarkastettava ennen sitä. Päätös: Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Charlotta Kittilä ja Minna Maikkola.

5 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kokouksen työjärjestys Kvalt 26 Kokouskutsun mukana on esityslista käsiteltävistä asioista Pj:esitys Kunnanvaltuusto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

6 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Khall Iltakoulu : Valtiovarainministeriö on lähestynyt kuntia päivätyllä lausunto-pyynnöllä. Ministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausuntopyyntö on jatkoa hallituksen kuntarakenneuudistukselle. Lausunto lakiluonnoksesta tulee antaa mennessä. Ministeriön lausuntopyyntö liitteineen on ohessa liitteenä. Kuntarakenneluonnosta käsitellään asiasta järjestettävässä iltakoulussa klo Päätösehdotus: Iltakoulun perusteella laadittu päätösesitys annetaan kokouksessa. Valtiovarainministeriö on lähestynyt kuntia päivätyllä lausunto-pyynnöllä. Ministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: 1. selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; 2. esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; 3. valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; 4. yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; 5. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti. Lausuntopyyntö on jatkoa hallituksen kuntarakenneuudistukselle. Lausunto lakiluonnoksesta tulee antaa mennessä. Ministeriön lausuntopyyntö liitteineen on ohessa liitteenä. Päätösehdotus: Hailuodon kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle hyväksyttäväksi Hailuodon kunnan lausunnoksi kuntarakennelakiluonnoksesta seuraavaa: Samanaikainen kuntalain uudistus, kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus, kuntien tehtävien määrän selvittäminen ja sosiaali- ja

7 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto terveydenhuollon rakenteen uudistus johtaa tilanteeseen, jossa lausunnon antaminen pelkästään kuntarakennelaista on lähes mahdotonta. Asioiden käsittelyjärjestys on takaperoinen ja kuntarakenneuudistuksen tulisi olla käsiteltävänä vasta kun sote-lainsäädäntö ja muut sektorilainsäädännön muutokset on tehty. Kuntarakennelain muutoksen merkitys laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palveluiden turvaamiseksi jää epäselväksi puuttuvien selvitysten ja tutkimusten vuoksi. Valmistelussa on kuntalaisen tai asukkaan näkökulma jäänyt täysin huomioimatta. Lakiluonnoksessa on nykyisiltä kunnilta viety oikeus järjestää lähipalvelut. Samaten kuntien poikkeavat olosuhteet, kuten saaristoisuus tai pitkät välimatkat kaupunkikeskuksiin on jätetty huomioimatta. Suomen ainoana täysin saaristosta koostuvana ilman kiinteää liikenneyhteyttä olevana kuntana Hailuoto on poikkeusasemassa saavutettavuuden ja palveluiden järjestämisen suhteen. Saaristoisuus on kuntarakennetyöryhmän raportista viime keväänä annettujen lausuntojen jälkeen poistettu poikkeamisperusteista. Kuitenkin voidaan katsoa, että asiointimatkojen hankaluus asutulta saarelta ilman kiinteää liikenneyhteyttä on verrattavissa erityisen harvaan asutukseen. Poikkeamisperusteissa tulisi huomioida ilman kiinteää liikenneyhteyttä olevat saaristokunnat ja niiden poikkeavat olosuhteet. Selvitysperusteista esitämme poistettavaksi asukkaan alarajan sote -palveluiden järjestämisvastuulta sekä saaristokuntien aseman huomioimista lainsäädännössä. Lakiluonnoksen vaihtoehdottomuus ja pakkoasetelma vääristää aidon kehittämisen eikä ole perustuslain hengen mukainen kaventaessaan kunnallisen itsemääräämisoikeuden koskemattomuutta. Kuntien tulee itse saada päättää palveluidensa ja rakenteidensa järjestämistavasta ja mallista. Hailuodon kunta ilmoittaa pysyvänsä itsenäisenä ja tekevänsä sopimuspohjaista yhteistyötä ylikunnallisesti. Sopimuspohjainen yhteistyö on havaitusti ainoa tapa, joka tuo mukanaan aidon ohjauselementin ylikunnallisiin palveluihin. Mielestämme MALPE sopimuksen pohjalta on rakennettavissa aito ja osapuolia kuunteleva yhteistyömalli puuttumatta kuntarakenteeseen. Lakiperusteisesti ei saa luoda esteitä maaseudun asuttuna pitämiselle tai heikentää asumisen edellytyksiä haja-asutusalueilla ja erityisesti saaristossa. Pyydämme valtionvarainministeriötä perehtymään Hailuotoon esimerkkinä jo toimivasta mallista toiminnan järjestämiselle huoltosuhteeltaan vanhuspainotteisessa kunnassa. Hailuodon palveluiden järjestämismalli pohjaa omaan palvelutuotantoon ja sopimuspohjaiseen yhteistyöhön ja on erittäin kustannustehokas ja asiakaslähtöinen (ts. inhimillinen) toimintamalli seudullisesti tarkasteltuna. Tämä on tullut selkeästi esille mm. Lakeuden yhteistoiminta-aluetta suunniteltaessa.

8 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vastaukset kysymyksiin: 1. Selvityksen tekeminen on pakollista, näin ollen se on kunnallisen itsehallinnon ja kuntademokratian vastainen velvollisuus. Esitetyt selvitysperusteet ovat poliittiseen ohjaukseen, eli hallitusohjelmaan, pohjautuvia. Selvitysperusteet eivät sisällä tieteellisiä tutkimustuloksia tahi historiallisesta aineistosta laadittuja johtopäätöksiä. Selvitysperusteista puuttuu faktisesti todistettavat toimenpide-ehdotukset ja niiden taloudellinen analyysi. Selvitetyt asiat sisältyvät jo kaupunkiseuduilla yhteisesti hyväksyttyihin MALPE-sopimuksen sisältöön, eikä niitä ole tarpeellista käsitellä lainsäädäntötasolla. Työpaikkaomavaraisuus tai pendelöinti ovat virheellisiä kuntarakenteen tunnuslukuja, kun samanaikaisesti huomioidaan viime vuosina systemaattisesti toteutetut valtion toimintojen, II-asteen koulutuksen sekä laajamittaiset yhteistyöorganisaatiot kuten yliopistolliset sairaalat yms. sekä erityisesti näiden toimenpiteiden ohjaava vaikutus kuntien työpaikkaomavaraisuuteen sekä pendelöintiin. 2. Esitetty aikataulu on kokonaisuudessaan epärealistinen. Aikataulu perustuu poliittisiin perusteisiin, eli hallituksen toimikauteen ja eduskuntavaaleihin. 3. Kaikkien kuntajaon muutosten tulee perustua kunnanvaltuustojen päätöksiin, ei pakkoliitoksiin. Kansanäänestyksen neuvoa antavan luonteen muuttaminen kuntarakenne asiassa valtioneuvostoa velvoittavaksi on edistykselliselle demokratialle perustuvan hallinnon vastainen. 4. Yhdistymisavustukset perustuvat ajankohtaan. Yhdistyvien kuntien tulee täyttää tuolloin selvitysperusteissa esitetyt kuntakriteerit. Lausunnot joudutaan antamaan kiireessä ja puutteellisin tiedoin. Avustusten taso on riittämätön kompensoimaan laajasta selvitystyöstä ja palvelurakenteen muutoksista aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi huomautamme, että yhdistymisavustuksia ei saa kustantaa valtionosuusjärjestelmän muutoksilla. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon ministeriötyöryhmän palvelurakenne selvityksessä esitetyt palvelutavoitteet ovat vaikeasti hahmotettavissa. Palvelurakennelinjaukset ja määrittelyt (esim. mitkä ovat lähipalveluja) ovat epäselviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenteeltaan raskaat tehtävät tulisi turvata esimerkiksi Oulun palvelurakenteen ympärille rakennettavan palveluntuottamisjärjestelmän avulla siten, että järjestämisvastuu on kunnilla. Päätöksessä tulee noudattaa erityisesti lakia saariston kehityksen edistämisestä (saaristolaki 494/1981) sekä Valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Em. lainsäädännön ja asetusten mukaisesti palveluiden on oltava kuntalaisten saavutettavissa ilman kuntarajojen ylityksiä. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti. Kvalt 27 Päätösehdotus:

9 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hyväksytään kunnanhallituksen päätösehdotus. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Liitteet Liite 1 Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta

10 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Muut asiat Kvalt 28 Suomen Keskusta r.p. jätti kirjallisen ilmoituksen valtuustoryhmän perustamisesta kaudelle Valtuustolle tiedotettiin lähitulevaisuuden tapahtumista.

11 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ Kunnanvaltuusto Kokouksen päättäminen Kvalt 29 Puheenjohtaja päätti kokouksen kello

12 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 2/ VALITUSOSOITUS Tämä pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Edellä pykälissä tehtyihin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa (kuntalaki 91 ) tai koska asiaa ei ole lopullisesti ratkaistu (HLL 5 1 mom.). Päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella Oulun hallinto-oikeudelta, osoite: Isokatu 4, PL 189, OULU, sähköposti oulu.hao(at)om.fi, telefax: Valituksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, sekä kunnan jäsen. Alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa valitusoikeus. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutusta, sekä rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, toimielin on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella valitusoikeutta ei ole silloin, kun kyse on vaikutuksiltaan vähäisenä pidettävästä asemakaavan muutoksesta. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kaavan tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain nojalla muutoksenhakijalta voidaan periä oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 89 euroa.