SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2003 N:o Laki. N:o uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2003 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1025 uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta saamelaiskäräjistä annetun lain 4aja18 :nmuuttamisesta saamelaiskäräjistä annetun lain 4aja18 :nmuuttamisesta (Saamenkielinen käännös) yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 :n muuttamisesta onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain 7 :n muuttamisesta pysäköintivirhemaksusta annetun lain 22 :n muuttamisesta vesilain 16 luvun 8 :n muuttamisesta yrityskiinnityslain 26 ja 36 :n muuttamisesta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 ja 84 :n muuttamisesta rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 27 :n muuttamisesta kuntalain 52 ja 71 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus työsuojelupiireistä Valtioneuvoston asetus työministeriöstä N:o 1025 uhkasakkolain 22 :n muuttamisesta muutetaan 14 päivänä joulukuuta 1990 annetun uhkasakkolain (1113/1990) 22 seuraavasti: 22 Asianosaisen kuuleminen Asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain (434/2003) 34 :ssä säädetään

2 3608 N:o 1026 saamelaiskäräjistä annetun lain 4aja18 :nmuuttamisesta muutetaan saamelaiskäräjistä 17 päivänä heinäkuuta 1995 annetun lain (974/1995) 4 a ja 18 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1279/2002, seuraavasti: 4a Hallinto-oikeudellisten säädösten soveltaminen Saamelaiskäräjiin ja sen toimielimiin sovelletaan hallintolakia (434/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), henkilötietolakia (523/1999) ja arkistolakia (831/1994), jollei tässä laissa toisin säädetä. 18 Asioiden käsittely Saamelaiskäräjien ja sen asettaman toimielimen jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 :n 2 momentissa tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen mainitun pykälän 3 momentin mukaan rinnastettavaa henkilöä.

3 3609 Liite Saamenkielinen käännös Nr 1026 Láhka sámedikkis addojuvvon lága 4 a ja 18 :a rievdadeamis Addojuvvon Helssegis 5 beaivve juovlamánus 2003 Riikkabeivviid mearrádusa mielde rievdaduvvo sámedikkis 17 beaivve suoidnemánus 1995 addojuvvon lága (974/1995) 4 a ja 18 :a 2 momeanta, dakkárin go dat leat lágas 1279/2002, čuovvovaččat: 4 a Hálddahusvuoigatvuođalaš njuolggadusaid heiveheapmi Sámediggái ja dan doaibmaorgánaidda heivehuvvojit hálddahusláhka (434/2003), virgeoapmahaččaid doaimma almmolašvuođas addojuvvon láhka (621/1999), olmmošdiehtoláhka (523/1999) ja arkiivaláhka (831/1994), juos dán lágas ii nuppeláhkai ásahuvvo. 18 Áššiid gieđahallan Sámedikki ja dan ásahan doaibmaorgána lahttu lea easttalaš oassálastit dakkár mearrádusa bargamii, mii guoská persovnnalaččat su dahje su hálddahuslága 28 :a 2 momeanttas oaivvilduvvon lagašfuolkki dahje dakkárii máinnašuvvon paragráffa 3 momeantta mielde buohtastahtti olbmo. Dát láhka boahtá fápmui 1 beaivve ođđajagemánus Helssegis 5 beaivve juovlamánus 2003 Dásseválddi Presideanta Vuoigatvuohtaministtar Johannes Koskinen

4 3610 N:o 1027 yleisistä syyttäjistä annetun lain 12 :n muuttamisesta muutetaan yleisistä syyttäjistä 11 päivänä maaliskuuta 1997 annetun lain (199/1997) 12 :n 2 momentti seuraavasti: 12 Esteellisyys Syyttäjän lähisukulaisella tarkoitetaan hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.

5 3611 N:o 1028 onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain 7 :n muuttamisesta muutetaan onnettomuuksien tutkinnasta 3 päivänä toukokuuta 1985 annetun lain (373/1985) 7 :n 2 momentti seuraavasti: 7 Estellisyys Lähisukulaisella tarkoitetaan hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Esteellisyyden vaikutuksesta on voimassa, mitä hallintolain 27, 29 ja 30 :ssä säädetään.

6 3612 N:o 1029 pysäköintivirhemaksusta annetun lain 22 :n muuttamisesta muutetaan pysäköintivirhemaksusta 3 päivänä huhtikuuta 1970 annetun lain (248/1970) 22, sellaisena kuin se on laissa 322/1993, seuraavasti: 22 Edellä 9 :n 2 momentissa tarkoitettu kehotus ja 10 :ssä tarkoitettu maksumääräys voidaan antaa tiedoksi tavallisena tai todisteellisena tiedoksiantona siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Määräaika edellä 13 :n 1 momentissa tarkoitetun vastalauseen tekemiselle lasketaan siitä, kun kehotus tai maksumääräys on annettu tiedoksi hallintolain 60 :n mukaisesti.

7 3613 N:o 1030 vesilain 16 luvun 8 :n muuttamisesta muutetaan 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain (264/1961) 16 luvun 8 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 689/2000, seuraavasti: 16 luku Hakemusasioiden käsittely ympäristölupavirastossa 8 Yhteisalueen järjestäytymättömälle osakaskunnalle voidaan antaa hakemuksesta tieto yhteisaluelain 26 :n estämättä julkisella kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla siten kuin siitä erikseen säädetään. Jos hakemus koskee osakkaiden oikeutta muutoin kuin vähäisessä määrin, noudatetaan sanotuilta osin kuitenkin, mitä yhteisaluelain 26 :ssä säädetään.

8 3614 N:o 1031 yrityskiinnityslain 26 ja 36 :n muuttamisesta muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun yrityskiinnityslain (634/1984) 26 ja 36 seuraavasti: 26 Virheellisen ratkaisun ja rekisterimerkinnän korjaaminen Yrityskiinnitysasiassa tehdyn virheellisen ratkaisun sekä yrityskiinnitysrekisterissä olevan virheellisen tiedon korjaamisessa noudatetaan hallintolain (434/2003) säännöksiä. 36 Asiakirjan lähettäminen Yrityskiinnitysasiassa asiakirjojen lähettämiseen sovelletaan hallintolakia.

9 3615 N:o 1032 kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 ja 84 :n muuttamisesta muutetaan kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1977 annetun lain (603/1977) 9 :n 1 momentti ja 84 :n 2 momentti, sellaisena kuin niistä on 84 :n 2 momentti laissa 476/1996, seuraavasti: 9 Hakemuskirjat ja ilmoitus lausunnon antamista varten asetetusta määräajasta annetaan tiedoksi omistajalle ja haltijalle todisteellisena tiedoksiantona, sekä 8 :n 2 momentissa tarkoitetulle kuultavalle tavallisena tiedoksiantona siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Tiedoksianto muille kuin edellä mainituille toimitetaan julkisella kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla siten kuin siitä erikseen säädetään. 84 Luvan tutkimuksen suorittamiseen antaa sen läänin lääninhallitus, jossa sijaitsevaa omaisuutta tutkimus koskee. Lupa-asiaa käsiteltäessä voidaan asiasta antaa asianosaisille tieto yleistiedoksiantona siten kuin hallintolain 62 :ssä säädetään. Jos kuitenkin on ilmeistä, että tutkimustyö vaikeuttaisi merkittävästi jonkin kiinteistön käyttöä, on tällaisen kiinteistön omistajalle tai haltijalle annettava tieto hakemuksesta tavallisena tiedoksiantona siten kuin hallintolain 59 :ssä säädetään. Kun lupa myönnetään, on määrättävä, mihin mennessä tutkimus on suoritettava. Jos lunastuksen kohde jätetään lunastustoimituksessa määrättäväksi, on lunastustoimikunnalla oikeus suorittaa tarpeellinen tutkimus hakijan osoituksen mukaan /163

10 3616 N:o 1033 rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 27 :n muuttamisesta muutetaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista 30 päivänä joulukuuta 1999 annetun lain (1353/1999) 27 :n 3 ja 4 momentti seuraavasti: 27 Rakennerahastovaroja käyttävän ministeriön tarkastusoikeus Tilintarkastajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 27 ja 28 :ssä säädetään. Tilintarkastajalla on muutoinkin oltava edellytykset riippumattoman tarkastuksen toimittamiseen. Jos edellytykset riippumattomaan tarkastukseen puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä. Tarkastusta suoritettaessa huomiota on kiinnitettävä siihen, että henkilö, joka harjoittaa tarkastuksen kohteena olevaa toimintaa tai vastaa siitä, voi esittää tarkastusta suorittavalle henkilölle omat näkemyksensä äidinkielellään suomeksi, ruotsiksi tai saameksi. Jos toimintaa harjoittava tai siitä vastaava ei osaa kielilain (423/2003) mukaan käytettävää kieltä, viranomaisen on huolehdittava siitä, että tarkastus toimitetaan huolehtimalla hallintolain 26 :n mukaisesti tarvittavasta tulkitsemisesta tai kääntämisestä. Tarkastusta suorittavan henkilön oikeuksista ja tarkastettavan velvollisuuksista on voimassa, mitä 32 :ssä säädetään, jollei 2 :stä muuta johdu.

11 3617 N:o 1034 kuntalain 52 ja 71 :n muuttamisesta muutetaan 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun kuntalain (365/1995) 52 ja 71 :n 3 momentin 2 kohta, sellaisena kuin niistä on 52 osaksi laissa 544/1997, seuraavasti: 52 Esteellisyys Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain :ssä säädetään. Hallintolain 28 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä taikka viranhaltijaa tai työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen. Hallintolain 28 :n 1 momentin 5 kohtaa ei sovelleta kunnan liikelaitokseen. Myöskään hallintolain 28 :n 1 momentin 6 kohtaa ei sovelleta kunnassa. Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. 71 Tarkastuslautakunta Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: 2) kunnanhallituksen jäseneen tai kunnanjohtajaan hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitetussa suhteessa oleva henkilö;

12 3618 N:o 1035 Valtioneuvoston asetus työsuojelupiireistä Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 8 päivänä tammikuuta 1993 työsuojeluhallinnosta annetun lain (16/1993) 3 :n nojalla: 1 Työsuojelupiirien toimialueet ja nimet Työsuojelun alueellista ohjausta ja tarkastusta varten maa jaetaan työsuojelupiireihin siten, että: 1) Uudenmaan työsuojelupiirin muodostavat Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton toimialueet; 2) Turun ja Porin työsuojelupiirin muodostavat Varsinais-Suomen liiton ja Satakuntaliiton toimialueet ja Ahvenanmaan maakunta; 3) Hämeen työsuojelupiirin muodostavat Hämeen liiton, Päijät-Hämeen liiton, Pirkanmaan liiton toimialueet; 4) Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin muodostavat Kymenlaakson liiton, Etelä-Karjalan liiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueet; 5) Itä-Suomen työsuojelupiirin muodostavat Pohjois-Savon liiton ja Pohjois-Karjalan liiton toimialueet; 6) Keski-Suomen työsuojelupiirin muodostaa Keski-Suomen liiton toimialue; 7) Vaasan työsuojelupiirin muodostavat Etelä-Pohjanmaan liiton, Österbottens förbund-pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan liiton toimialueet; sekä 8) Pohjois-Suomen työsuojelupiirin muodostavat Pohjois-Pohjanmaan liiton, Kainuun liiton ja Lapin liiton toimialueet. 2 Työsuojelutoimistojen toimipaikat Työsuojelupiirien työsuojelutoimistot sijaitsevat siten, että: 1) Uudenmaan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Helsingissä; 2) Turun ja Porin työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Turussa; 3) Hämeen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Tampereella; 4) Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Lappeenrannassa; 5) Itä-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Kuopiossa; 6) Keski-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Jyväskylässä; 7) Vaasan työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Vaasassa; sekä 8) Pohjois-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto on Oulussa. Lisäksi työsuojelupiirissä voi olla tarpeen mukaan alueellisia toimipisteitä, joiden sijaintipaikoista päättää työsuojelupiirin työsuojelutoimisto.

13 N:o Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan työsuojelupiireistä 7 päivänä elokuuta 1997 annettu valtioneuvoston päätös (781/1997). Alueeltaan laajennettujen Kymen, Kuopion ja Lapin työsuojelupiirien piiripäälliköt jatkavat vastaavasti Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen työsuojelupiirin piiripäällikköinä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Johtaja Leo Suomaa

14 3620 N:o 1036 Valtioneuvoston asetus työministeriöstä Annettu Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 2, 7 ja 16 :n nojalla: 1 Tehtävät Työministeriön tehtäviä ovat: 1) työpolitiikan sekä työvoiman maahanmuuton strategia ja toimeenpano; 2) julkisen työvoimapalvelun suunnittelu ja toimeenpano; 3) Euroopan unionin (EU) ja kansallisen työllisyyspolitiikan sekä valtion viranomaisten työllisyyttä edistävien tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittaminen; 4) Kansainvälisen työjärjestön toimialaan liittyvät tehtävät; 5) työllisyysohjelmien valmistelu ja toimeenpano; 6) työsuhde ja työaikakysymykset, työelämän osallistumisjärjestelmiin ja työehtosopimuksiin liittyvät kysymykset sekä muut työympäristökysymykset; 7) työriitojen sovittelu; 8) merimiesten palvelu- ja opintotoiminnan ylläpito; 9) yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain (725/1978) ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain (725/1990) valvonta; 10) tavoitetta 3 varten laaditun rakennerahasto-ohjelman ja Equal-yhteisöaloiteohjelman hallintoviranomaistehtävät, Euroopan sosiaalirahaston maksuviranomaistehtävät sekä EU:n ja kansallisen työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen EU:n rakennerahasto-ohjelmissa; 11) pakolaisiin ja kiintiöpakolaisiin sekä maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät tehtävät; 12) turvapaikanhakijoiden ja säilöönotettujen vastaanotto sekä joukkopakotilanteisiin varautuminen; 13) paluumuuttoon ja maastamuuttoon liittyvät asiat ja ulkosuomalaisia koskevat asiat; 14) etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy; 15) siviilipalveluksen ohjaus ja kehittäminen; sekä 16) työvelvollisuusrekisterin ylläpito, työvoiman käytön säännöstely poikkeusoloissa sekä työvelvollisuuden voimaanpano. 2 Ministeriön toimialaan kuuluvat virastot, laitokset ja muut toimielimet Ministeriön toimialaan kuuluvat: Työvoimaopisto merimiespalvelutoimisto työneuvosto valtion turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskukset

15 N:o vähemmistövaltuutetun toimisto valtakunnansovittelijain toimisto Työvoimatoimistot ovat ministeriön yleishallinnollisessa ohjauksessa. Ministeriö ohjaa ja valvoo hallinnonalaansa kuuluvien asioiden käsittelyä työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. 3 Työasiainneuvosto Työministeriön apuna toimii työasiainneuvosto. Työasiainneuvoston tehtävänä on käsitellä työpolitiikan keskeisiä haasteita ja strategioita. Neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muut jäsenet sekä varajäsenet nimeää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäseninä tulee olla tasapuolisesti eri työmarkkinaosapuolien nimeämiä henkilöitä. Nimettävien jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa järjestönsä tai virastonsa ylintä johtoa. Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää saman viranomaisen tai järjestön ehdotuksesta hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uuden jäsenen tai varajäsenen. Neuvostolla on oikeus asettaa jaostoja ja käyttää apunaan pysyviä asiantuntijoita. Jaostoon voidaan ottaa jäseneksi neuvostoon kuulumattomia henkilöitä. Neuvostolla on pääsihteeri, jonka lisäksi neuvoston sihteeristönä toimivat ministeriön määräämät ministeriön virkamiehet. 4 Ministeriön organisaatio Ministeriössä on politiikkaosasto, toimeenpano-osasto sekä hallintopalveluyksikkö. Osastojen ja hallintopalveluyksikön välisestä työnjaosta sekä niiden sisäisestä organisaatiosta säädetään ministeriön työjärjestyksessä. 5 Ratkaisuvallan käyttö Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeri. Ministeriön virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 36 :ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä säädetään. Ylijohtaja ja yksikön päällikkö voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista. 6 Työjärjestys Työjärjestyksessä säädetään edellä säädetyn lisäksi ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, osastojen ja muiden toimintayksiköiden tehtävistä, asioiden valmistelusta ministeriössä sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu. 7 Virkojen kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) kansliapäälliköllä ja ylijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan ja työpolitiikan kysymyksiin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; 2) johtajalla ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; 3) työmarkkinaneuvoksella, hallitusneuvoksella, lainsäädäntöneuvoksella ja virkaasemaltaan vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto, jonka on oltava hallitusneuvoksella ja lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto, sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan; 4) yksikön päällikkönä toimivalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito; sekä 5) hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan.

16 3622 N:o Virkojen täyttäminen Kansliapäällikön nimittämisestä säädetään perustuslaissa. Ylijohtajan, johtajan, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, työmarkkinaneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa ministeriö. 9 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan työministeriöstä 23 päivänä joulukuuta 1998 annettu asetus (1093/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2003 Työministeri Tarja Filatov Ylitarkastaja Heidi Nummela JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2003 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN