Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 24 Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:00-9:25 Paikka kokoushuone, Asemakuja 2 C, 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Seppo Sonkeri, puheenjohtaja Tiina Ahlfors, saapui klo käsittelyn aikana Tony Hagerlund Jaana Jalonen Ulf Johansson Hannele Kerola Mia Laiho Ville Lehtola Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Ari Konttas kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tiina Elo kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja, poistui klo 9.00 Sampo Suihko sivistystoimenjohtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Reijo Tuori rahoitusjohtaja, poissa :n 60 käsittelyn ajan Olli Isotalo kehittämisjohtaja Maria Jyrkkä konserniohjauksen kehittämisjohtaja Mari Immonen kaupunginsihteeri Katja Rytilahti lakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 24 Allekirjoitukset Seppo Sonkeri puheenjohtaja Katja Rytilahti sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Ulf Johansson Mia Laiho Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 24 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 57 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 58 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 59 Kokouksessa kuultava selostus Länsimetro Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja lisäys 7 osakassopimukseen (osittain Kh-asia) 61 n kokousaikataulu 9 vuodelle Kaupungin omistamien Swinghill Oy Ab:n osakkeiden 10 myynti (Kh-asia) 63 Edustajan määrääminen Samkommunen för Västra 12 Nylands folkhögskola -kuntayhtymän yhtymäkokoukseen ja toimiohjeen antaminen 64 3 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymälle konserniohjeesta sekä jätteen käsittely- ja energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavien yhtiöiden perustamisesta 15

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen n puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen n jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ulf Johansson ja Mia Laiho.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / Kokouksessa kuultava selostus Päätös merkitsi tiedoksi seuraavan selostuksen: - Konsernijaoston koulutus- ja perehdytysohjelman esittely, konserniohjauksen kehittämisjohtaja Maria Jyrkkä

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / / / Länsimetro Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja lisäys osakassopimukseen (osittain Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä A nimeää Espoon kaupungin edustajaksi Länsimetro Oy:n ylimääräiseen yhtiökokoukseen kehittämisjohtaja Olli Isotalon tai hänen määräämänsä sekä antaa yhtiökokousedustajalle toimiohjeeksi kokouksessa: 1 kannattaa liitteenä olevan luonnoksen mukaisen yhtiöjärjestyksen hyväksymistä, 2 kannattaa sellaisen suunnatun osakeannin järjestämistä, jossa Espoo merkitsee uusia B-sarjan osakkeita 350 kpl merkintähintaan eur kappale, yhteensä eurolla sekä V-sarjan osakkeita 50 kpl merkintähintaan eur kappale, yhteensä eurolla, B oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään em. yhtiöjärjestysluonnokseen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista, C ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan osakassopimuksen lisäyksen ja oikeuttaa kaupunginjohtajan päättämään siihen mahdollisesti tarvittavista vähäisistä muutoksista, 2 merkitsee Länsimetron osakeannissa B-sarjan osakkeita 350 kappaletta euron merkintähintaan ja V-sarjan osakkeita 50 kappaletta euron merkintähintaan. Osakemerkintään käytetään v talousarviossa kohdassa 961 osakkeet ja osuudet/yleishallinto varattua määrärahaa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 24 Päätös Liite Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Luonnos uudeksi yhtiöjärjestykseksi 2 Luonnos lisäykseksi osakassopimukseen - Länsimetro Oy:n voimassa oleva yhtiöjärjestys - Länsimetro Oy:tä koskeva osakassopimus Selostus Valtuusto päätti että rakentamisen ja rahoituksen järjestämisestä vastaa metrohanketta varten perustettu Länsimetro Oy edellyttäen, että Helsingin kaupungin kanssa päästään asiasta sopimukseen, 2 että mikäli sopimus Helsingin kanssa ei toteudu, perustetaan Matinkylä - Kivenlahti osuutta rakentamaan uusi Espoon kokonaan omistama yhtiö, 3 että Länsimetro Oy:n osakemäärää sekä osakepääomaa kasvatetaan 350 nykyisen kaltaisella osakkeella sekä 50 V-sarjan osakkeella, jotka liittyvät Sammalvuoren varikkoon. Mikäli sopimusta Helsingin kanssa ei synny, päätetään perustettavan yhtiön osakemääräksi vastaavasti osaketta. Asiasta on neuvoteltu Helsingin edustajien kanssa virkamiestasolla ja sovittu, että länsimetron jatke voidaan toteuttaa Länsimetro Oy:n toimesta. Helsingissä ei kuitenkaan ole tehty asiasta virallisia päätöksiä. Länsimetro Oy:n ylimääräinen yhtiökokous pidetään, kun molemmissa kaupungeissa on tehty tarvittavat päätökset. Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / / / n kokousaikataulu vuodelle 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä pitää kokouksensa vuonna 2015 maanantaisin, kaupunginhallituksen kokoushuoneessa, osoitteessa Asemakuja 2 seuraavasti: klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo 8.00 Päätös Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kokousaikatauluehdotus on laadittu sovittamalla yhteen valtuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaostojen aikataulut. Kokouspaikkana on kaupunginhallituksen kokoushuone, osoitteessa Asemakuja 2. Kiireellisissä tapauksissa kaupunginhallituksen n kokous voidaan kutsua koolle myös muuksi ajaksi puheenjohtajan erikseen toimittamalla kutsulla. n esityslista toimitetaan jaoston jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajille sekä kaupunginjohtajalle ja toimialajohtajille, jolleivät erityiset syyt ole esteenä, viimeistään varsinaista kokouspäivää edeltävänä torstaina sähköisesti. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / / / Kaupungin omistamien Swinghill Oy Ab:n osakkeiden myynti (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko ehdottaa, että kaupunginhallitus myy kaupungin omistamat Swinghill Oy Ab:n osakkeet (134 kpl) yhtiön osakassopimuksen määrittelemällä tavalla. Kaupunginhallitus valtuuttaa sivistystoimen talous- ja hallintojohtajan hoitamaan osakkeiden myyntiin liittyvät toimenpiteet. Päätös Oheismateriaali Selostus : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Osakassopimus - Yhtiöjärjestys Swinghill Oy Ab:n toimialana on yhtiöjärjestyksen mukaan vuokrasopimuksella hallita Espoon Nuuksiossa sijaitsevan Swinghill - nimisen laskettelurinteen maa-alueet, parkki- ja muine lähialueineen sekä huolehtia pujottelurinteen toiminnasta kuten kaikenlaisten urheilu-, yleisö-, asiakas- ja viihdetilaisuuksien järjestämisestä. Yhtiöjärjestyksessä todetaan, että tätä tarkoitusta varten yhtiö a) vuokraa laskettelurinteen, tarvittavien urheilu- ja pysäköintialueiden sekä liikenne- ja kulkuväylien maa-alueet niiden omistajilta; b) hankkii laitteet sekä sopii sähkö- ja vesihuollon järjestämisestä viranomaisten kanssa. Espoon kaupunki hankki yhtiön osakkeita vuonna 2000 osakeannilla. Tuolloin kehitettiin Espoon Solvallassa sijaitsevan laskettelurinteen toimintaa ja se jatkuvuutta. Laskettelurinteen peruskorjaamisen, ylläpidon ja taloudellisen toiminnan turvaamiseksi perustettiin osakeyhtiö Swinghill Oy Ab ja Espoon kaupungin merkittäväksi suunnattiin osakeanti. Espoon kaupungin liikuntayksikössä on useamman vuoden ajan käyty keskusteluja siitä, että kaupunki luopuisi osakkeistaan. Laskettelurinnetoiminta ei varsinaisesti kuulu kaupungin toimialaan, vaan on lähinnä yksityisten toimijoiden pyörittämää. Yhteistyötä alan muidenkin toimijoiden kanssa tehdään jo nyt, eikä ole tarkoituksenmukaista kaupungin kannalta olla mukana osakkeiden omistuksen perusteella.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 24 Espoon kaupungilla on yhtiön osakkeita 134 kappaletta (äänimäärä 15,55 %). Muita osakkaita ovat (osakas/osakkeiden määrä): Fjällskidarklubben-37 r.f. (FK-37)/352, Solvalla Stiftelse/176, Folkhälsan Utbildning Ab/121, Finlands Svenska Skidförbund r.f. (FSS)/4, privatpersoner och företag/75. Yhtiön osakassopimuksessa on määräykset sopijapuolten lunastusoikeudesta osakkeista luovuttaessa. Sen mukaan sopimuksen osapuolena olevan osakkeenomistajan aikoessa myydä osakkeensa tai osakkeitaan kolmansille, on nämä osakkeet ensin tarjottava muiden sopijapuolten lunastettavaksi. Tässä tarkoituksessa tulee myyjän ilmoittaa myyntiaikeistaan yhtiön hallitukselle, jonka tulee kirjallisesti heti ilmoittaa asiasta muille sopijapuolille. Hallituksen ilmoituksen tulee sisältää tiedot lunastushinnasta sekä siitä ajankohdasta, jolloin lunastusvaatimus on viimeistään esitettävä. Lunastushinta on yhtiön viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen osoittama hinta. Sopijapuolten tulee esittää lunastusvaatimuksensa hallitukselle kirjallisesti kuukauden kuluessa hallituksen ilmoituksen päiväyksestä. Ellei kukaan halua käyttää lunastusoikeuttaan on myyjä oikeutettu vapaasti myymään osakkeensa. Yhtiön viimeksi vahvistettu tilinpäätös ja osakkeiden lunastushinta Yhtiön tilinpäätös on viimeksi vahvistettu Sen perusteella yhden osakkeen arvoksi tulee 389,43 euroa (kaupungin omistamien osakkeiden 134 kpl arvo on yhteensä ,62 euroa). Osakkeiden arvoa viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan laskettaessa on hinta muodostunut seuraavasti: - kiinteät rakenteet ja laitteet arvoltaan ,33 euroa - saatavat sekä rahavarat arvoltaan 9 986,26 euroa - oma pääoma arvoltaan euroa ,00 euroa - vähennettynä vieras pääoma arvoltaan ,59 euroa. Yhtiön arvo yhteensä on ,00 euroa. Osakkeita on yhteensä 862, josta muodostuu osakkeen arvoksi 389,43 euroa. Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / / Edustajan määrääminen Samkommunen för Västra Nylands folkhögskola -kuntayhtymän yhtymäkokoukseen ja toimiohjeen antaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh Kirsti Askolin, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko määrää Espoon kaupungin edustajaksi Samkommunen för Västra Nylands folkhögskola -kuntayhtymän pidettävään yhtymäkokoukseen talouspäällikkö Kirsti Askolinin ja hänen varaedustajakseen taloussuunnittelija Katja Hagmanin. Yhtymäkokousedustajalle annetaan toimiohjeeksi hyväksyä talousarviomuutos 2014 sekä vuoden 2015 talousarvio ja muistuttaa jatkovuosien osalta, että oppilaitosten tulee sopeuttaa toimintansa siten, ettei jäsenkuntien taloutta rasiteta ylimääräisillä kustannuksilla. Talousarvio tulee laatia siten, että menot voidaan kattaa kertyneillä tuloilla. Jos kuitenkin toimintavuoden aikana ilmenee joitakin sellaisia seikkoja, joita ei ennakolta ole voitu huomioida, voi jäsenkuntien osallistumista kustannuksiin katsoa oikeutetuksi. Päätös Oheismateriaali : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kokouskutsu Selostus Kuntayhtymän yhtymäkokous pidetään keskiviikkona klo alkaen kuntayhtymän toimitiloissa Karjaalla. Kokouksessa käsitellään talousarviomuutos 2014, talousarvio 2015 sekä taloussuunnitelma Kuntayhtymän tehtävänä on harjoittaa sellaista kansanopistotoimintaa, jonka voimassaoleva lainsäädäntö kansanopistosta mahdollistaa. Kuntayhtymän jäsenkunnat, äänivalta ja osuudet ovat seuraavat: Espoo 1 (3,125 %) Kauniainen 1 (3,125 %) Hanko 3 (9,375 %) Inkoo 3 (9,375 %) Kirkkonummi 4 (12,5 %) Raasepori 18 (56,25 %)

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 24 Siuntio 1 (3,125 %) Vantaa 1 (3,125 %) Jokainen jäsenkunta valitsee yhtymäkokoukseen yhden jäsenen sekä tälle varajäsenen. Jäsenkuntien äänioikeus jakautuu kunnan osuuksien mukaisesti. Talousarviomuutos 2014 Yhtymäkokous päätti , että kansalaisopiston omistamat osakkeet voidaan myydä. Tuotolla rahoitetaan sisäoppilaitosten kattojen saneeraus vuonna Osakkeet on myyty ja kattoremontit ovat alkaneet. Lukuvuoden oppilasmäärä on pienempi kuin talousarviolaadinnassa on käytetty, joten opintomaksut eivät tule olemaan niin suuret kuin budjetointivaiheessa arvioitiin. Hallitus on esittänyt että talousarviovaje katetaan edellisten vuosien ylijäämällä. Taloussuunnitelma sekä talousarvio 2015 Kansalaisopistot saavat vain noin 50 % tuloistaan valtiolta. Toiseksi suurin tulon lähde on opintomaksut, joiden osuus myös pienenee ikäluokkien pienentyessä. Aktiivinen Västra Nylands folkhögskolan säästöohjelma piti talouden hyvällä tasolla aina vuoden 2013 loppuun saakka. Vuonna 2014 on tiukka linja talouden osalta jatkunut. Suomen kansalaisopistoyhdistys varoitti vuoden 2014 elokuussa valtionosuuksien lisäleikkauksista, jotka voivat toteutua lähitulevaisuudessa. Vuoden 2015 valtionosuudesta saadaan tiedot vasta marraskuussa tänä vuonna. Koko toisen asteen koulutus uudistuu vuoteen 2017 mennessä. Lukioopetusta tarkastellaan, ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen valtionosuuksia tullaan leikkaamaan. Kansalaisopistot saattavat joutua hakemaan uudestaan ylläpitäjälupia vuoteen 2017 mennessä. Västra Nylands Folkhögskola on hoitanut taloutensa ilman omistajakuntiensa osuuksia 1980 luvulta 2000 luvun alkuun. Viime vuosina ovat jäsenkunnat osallistuneet investointeihin ja käyttömenoihin noin 5 %:n osuudella. Rakennusten korjauksia suunnitellaan edelleen tehtäväksi suunnittelukauden aikana. Kuntayhtymän perustamissopimuksen 17 :n mukaan valtionosuuden, opiskelijamaksujen ja muiden tuottojen ylittävien toimintamenojen osuus kerätään maksuosuuksina jäsenkunnilta. Maksuosuus muodostuu suhteessa jäsenkunnan opiskelijamäärään kyseisenä vuonna. Kuntayhtymä tulee todennäköisesti tarvitsemaan tukea vuosina sekä käyttö- että investointimenoihin.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 24 Koulun valtionosuus pienenee arvioilta noin 48,5 %:iin ja oppilasmäärät vähenevät ikäluokan pienenemisestä johtuen. Koulu hakee lisää hankerahoja ja vuokraa entistä enemmän tilojaan. Talousarvio sisältää myös omistajakuntien osallistumisen eurolla käyttökuluihin, josta Espoon kaupungin osuus on ,39 euroa. Osuus määräytyy oppilasmäärän suhteessa. Vuoden 2015 valtionosuudeksi on arvioitu vapaan sivistystyön osalta euroa ja 10-luokan osalta euroa. Näillä katetaan 48,5 % käyttökuluista. Maksuilla katetaan 30 % kuluista ja kuntien maksuosuuksilla 3,8 %. Loput 17,7 % arvioidaan katettavan muilla avustuksilla. Koulun toiminta on talousarvioon arvioitu vapaan sivistystyön osalta opintoviikolla ja 140 oppilaalla pitkien kurssien osalta ja 6 oppilaalla 10- luokalla. Talousarvion käyttötalouden loppusumma on euroa, joka on 3,8 % pienempi kuin vuoden 2014 talousarvio. Seuraaville vuosille on investointeina suunnitteilla vesijohtojen uusimista, kylpyhuoneiden peruskorjauksia sekä sisäoppilaitoksen maalaustyö. Talousarvio sisältää myös omistajakuntien osallistumisen eurolla investointikuluihin, josta Espoon kaupungin osuus on 1 872,00 euroa. Osuus määräytyy omistusosuuksien suhteessa. Västra Nylands folkhögskola on lukuvuodelle supistanut opetuksestaan yhdistämällä aineita ja ryhmiä. Eläköitymistä tapahtuu eikä kaikkia vapautuneita paikkoja täytetä tai toiminnot hankitaan ostopalveluna. Tämä on huomioitu talousarviolaadinnassa. Taloussuunnitelma sekä talousarvio ovat nähtävänä kokouksessa. Tiedoksi - Nimetty edustaja ja varaedustaja

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / / / Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle konserniohjeesta sekä jätteen käsittely- ja energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavien yhtiöiden perustamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) seuraavat lausunnot konserniohjeluonnoksesta, jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta sekä jätteen energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta: Lausunto HSY:n konserniohjeluonnoksesta Espoon kaupunki toteaa, että konserniohjeluonnos on hyvin yksityiskohtainen. Espoon kaupunki ei pidä tarkoituksenmukaisena, että yhtymäkokouksen päätettäväksi viedään näin yksityiskohtaista ohjeistusta. Konserniohje tulisi jakaa kahteen osaan siten, että yhtymäkokoukselle kuuluvat kuntalain uudistuksessa mainitut periaatteellisesti tärkeät asiat olisivat konserniohjeessa ja muut yksityiskohtaisemmat määräykset sitä alemman tasoisessa kuntayhtymän hallituksen vahvistamassa erillisessä ohjeessa. Espoon kaupunki kiinnittää konserniohjeen sisällön osalta huomiota siihen, että HSY:n hallituksen ja toimitusjohtajan roolit konserniohjauksessa ovat epäselvät. Tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota ja selkiyttää tehtävät ja toimivalta. Esimerkiksi ohjeen kohdassa Omistajan ennakkosuostumuksen hankkiminen luetellaan tytäryhteisöjen toimenpiteet, jotka edellyttävät HSY:n hallituksen tai toimitusjohtajan ennakkosuostumusta. Tämä jättää auki sen kuka ennakkosuostumuksen missäkin asiassa antaa. Listassa on hyvin merkittäviä asioita, esimerkiksi tytäryhteisön toiminta-ajatuksen olennainen muuttaminen, toimintaan nähden merkittävät investoinnit jne. Konserniohjeessa on aiheellista määritellä vähintäänkin yleisellä tasolla, että taloudellisesti merkittävät tai periaatteellisesti laajakantoiset asiat edellyttävät aina HSY:n hallituksen antamaa ennakkosuostumusta. Toimitusjohtajan roolia korostavat tietyt muutkin kirjaukset/muotoilut. Esimerkiksi kohdassa 3.3 Toiminnan ja talouden suunnittelu todetaan: Mikäli tytäryhteisön toiminnassa tai toimialalla tapahtuu talousarviovuoden aikana sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asetettujen tavoitteiden saavutettavuuteen, muutoksista tulee raportoida HSY:n

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 24 toimitusjohtajalle, joka antaa toimintaohjeen tilanteeseen ja saattaa asian tarvittaessa HSY:n hallituksen käsiteltäväksi. On perusteltua, että HSY:n toimitusjohtajalla on keskeinen rooli konserniohjauksessa, mutta väljät toimivalta- ja tehtävämäärittelyt voivat johtaa toimitusjohtajan ylikorostuneeseen asemaan suhteessa hallitukseen. Kohdassa Raportointi emoyhteisölle todetaan, että Muiden kuin tytäryhteisöjen hallituksessa toimivat HSY:n edustajat ovat velvollisia raportoimaan toiminnastaan kohdassa selostetulla tavalla. Tarvittaessa hallitusta informoidaan HSY:n kannalta merkittävistä asioista. Tietojensaantioikeuden osalta todetaan kohdassa 3.4.4, että HSY:n hallituksen tai tarkastuslautakunnan yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta saada tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja suoraan tytäryhteisöjen toimielimiltä tai vastuuhenkilöiltä. Tämä voi olla sinänsä perusteltu linjaus, mutta HSY:n hallituksen kollektiivinen tietojensaantioikeus tulee kuitenkin varmistaa muutenkin kuin määrittelemällä tietyt tytäryhteisöt suoraan hallitukselle raportoiviksi. Kohdassa viitataan HSY:n hallituksen jäsenten oikeuteen konsernin toimintaa koskevien tietojen saantiin, mutta ko. oikeutta ja sen sisältöä ei ole tarkemmin määritelty. Paitsi toimitusjohtajalla tai tämän määräämällä myös HSY:n hallituksella tulee olla oikeus saada kollektiivina kaikki tarpeelliseksi katsomansa tiedot tytäryhteisöiltä. Keskitettyjen konsernitoimintojen (kohta 9) osalta todetaan, että päätös keskitettyjen palvelujen käyttämisestä tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä HSY:n antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jää kuitenkin epäselväksi, mikä taho ko. ohjeistuksen antaa. Yksi uuden kuntalain valmistelussakin esillä ollut asia on hallituksen jäsenten pätevyys/kelpoisuus. Ohjeluonnoksessa (kohta 4) on avattu sitä, minkälaisia kriteerejä HSY:n tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten tulisi täyttää. Kriteerejä tulisi kuitenkin määritellä vielä tarkemmin ainakin strategisten tytäryhteisöjen osalta. Teknisten tytäryhteisöjen osalta voivat väljemmätkin kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset olla riittävät. HSY:n konserniohjeen valmistelu ja hyväksyminen tulee koordinoida jäsenkaupunkien konserniohjeiden käsittelyn kanssa. Lausunto jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta Espoon kaupunki katsoo, ettei jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustaminen ole perusteltua. Rakennus- ja purkujätteen osalta markkinoilla on useita palveluita tarjoavia yrityksiä. HSY:n toimintamalli ei tuo markkinoille mitään sellaista toimintamallia, josta olisi asiakkaille merkittävää etua tai joka auttaisi markkinoita kehittymään tehokkaammiksi. HSY:n ei tule lähteä kilpailemaan yritysten kanssa toiminta-alueilla, jossa jo on toimivat markkinat ja riittävästi toimijoita. Pilaantuneiden maiden käsittelyn sekä mullan myynti- ja markkinointitoimintojen osalta liiketoiminnan volyymit ovat pienet ja markkinat kilpaillut. Yhtiön toiminnan kannattavuus esitetyillä laskelmilla on kyseenalainen ja yhtiön tulos

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 24 muodostuisi lähes yksinomaan rakennus- ja purkujätteen käsittelystä saatavien tuottojen varaan. HSY:n tuleekin harkita muita mahdollisuuksia järjestellä markkinaehtoinen toimintansa kilpailuneutraliteettisäännösten edellyttämällä tavalla. Lausunto energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta Espoon kaupunki katsoo, että jätevoimalan ylijäävän polttokapasiteetin myyntitoiminnan harjoittaminen yhtiömuodossa HSY:n ja RR:n omistamassa yhteisessä yhtiössä on perusteltua. Tulevaisuudessa tarvittavan, mutta nyt vielä vapaana olevan polttokapasiteetin myynti mahdollistaa jätevoimalan tehokkaan käytön energiantuotantoon. HSY:lle järjestely tuo mahdollisuuden saada osinkotuottoja siltä osin, kuin sen osuuden ylijäävää kapasiteettia myydään. Yhtiön toiminnan arvioidaan lisäksi muodostuvan positiiviseksi jo heti ensimmäisenä vuonna. Kapasiteetin myynti on kuitenkin HSY:n toiminta-alueelta kerättävän jätemäärän kasvaessa supistuvaa, joten liikevaihdon kehitys on pienenevä. Yhtiön toiminta on tarkoituksenmukaista vain niin kauan kuin vapaata kapasiteettia riittää ja toiminta on kannattavaa. Arvion mukaan vapaa kapasiteetti loppuu vuonna Käsittely Kerola Hagerlundin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 7 äänellä 2 ääntä vastaan hylänneen Kerolan pöydällepanoehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Särkijärvi Lehtolan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Espoon kaupunki katsoo, että jätehuollon markkinaehtoisten toimintojen yhtiöittäminen olisi ristiriidassa HSY:n perussopimuksen kanssa. Hagerlund Ahlforsin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Päätöksen kohta lausunto jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta muutetaan muotoon: Espoon kaupunki katsoo, että jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustaminen on perusteltua. Perustettavan yhtiön tulee tukea HSY:n toimintaa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja ehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 24 Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 7 äänellä 2 ääntä vastaan hyväksyneen Särkijärven lisäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n 6 äänellä 3 ääntä vastaan hylänneen Hagerlundin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös : antaa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY) seuraavat lausunnot konserniohjeluonnoksesta, jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta sekä jätteen energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta: Lausunto HSY:n konserniohjeluonnoksesta Espoon kaupunki toteaa, että konserniohjeluonnos on hyvin yksityiskohtainen. Espoon kaupunki ei pidä tarkoituksenmukaisena, että yhtymäkokouksen päätettäväksi viedään näin yksityiskohtaista ohjeistusta. Konserniohje tulisi jakaa kahteen osaan siten, että yhtymäkokoukselle kuuluvat kuntalain uudistuksessa mainitut periaatteellisesti tärkeät asiat olisivat konserniohjeessa ja muut yksityiskohtaisemmat määräykset sitä alemman tasoisessa kuntayhtymän hallituksen vahvistamassa erillisessä ohjeessa. Espoon kaupunki kiinnittää konserniohjeen sisällön osalta huomiota siihen, että HSY:n hallituksen ja toimitusjohtajan roolit konserniohjauksessa ovat epäselvät. Tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota ja selkiyttää tehtävät ja toimivalta. Esimerkiksi ohjeen kohdassa Omistajan ennakkosuostumuksen hankkiminen luetellaan tytäryhteisöjen toimenpiteet, jotka edellyttävät HSY:n hallituksen tai toimitusjohtajan ennakkosuostumusta. Tämä jättää auki sen kuka ennakkosuostumuksen missäkin asiassa antaa. Listassa on hyvin merkittäviä asioita, esimerkiksi tytäryhteisön toiminta-ajatuksen olennainen muuttaminen, toimintaan nähden merkittävät investoinnit jne. Konserniohjeessa on aiheellista määritellä vähintäänkin yleisellä tasolla, että taloudellisesti merkittävät tai periaatteellisesti laajakantoiset asiat edellyttävät aina HSY:n hallituksen antamaa ennakkosuostumusta. Toimitusjohtajan roolia korostavat tietyt muutkin kirjaukset/muotoilut. Esimerkiksi kohdassa 3.3 Toiminnan ja talouden suunnittelu todetaan: Mikäli tytäryhteisön toiminnassa tai toimialalla tapahtuu talousarviovuoden aikana sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asetettujen tavoitteiden saavutettavuuteen, muutoksista tulee raportoida HSY:n toimitusjohtajalle, joka antaa toimintaohjeen tilanteeseen ja saattaa asian tarvittaessa HSY:n hallituksen käsiteltäväksi. On perusteltua, että HSY:n toimitusjohtajalla on keskeinen rooli konserniohjauksessa, mutta väljät toimivalta- ja tehtävämäärittelyt voivat

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 24 johtaa toimitusjohtajan ylikorostuneeseen asemaan suhteessa hallitukseen. Kohdassa Raportointi emoyhteisölle todetaan, että Muiden kuin tytäryhteisöjen hallituksessa toimivat HSY:n edustajat ovat velvollisia raportoimaan toiminnastaan kohdassa selostetulla tavalla. Tarvittaessa hallitusta informoidaan HSY:n kannalta merkittävistä asioista. Tietojensaantioikeuden osalta todetaan kohdassa 3.4.4, että HSY:n hallituksen tai tarkastuslautakunnan yksittäisellä jäsenellä ei ole oikeutta saada tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja suoraan tytäryhteisöjen toimielimiltä tai vastuuhenkilöiltä. Tämä voi olla sinänsä perusteltu linjaus, mutta HSY:n hallituksen kollektiivinen tietojensaantioikeus tulee kuitenkin varmistaa muutenkin kuin määrittelemällä tietyt tytäryhteisöt suoraan hallitukselle raportoiviksi. Kohdassa viitataan HSY:n hallituksen jäsenten oikeuteen konsernin toimintaa koskevien tietojen saantiin, mutta ko. oikeutta ja sen sisältöä ei ole tarkemmin määritelty. Paitsi toimitusjohtajalla tai tämän määräämällä myös HSY:n hallituksella tulee olla oikeus saada kollektiivina kaikki tarpeelliseksi katsomansa tiedot tytäryhteisöiltä. Keskitettyjen konsernitoimintojen (kohta 9) osalta todetaan, että päätös keskitettyjen palvelujen käyttämisestä tehdään erikseen kussakin tytäryhteisössä HSY:n antaman ohjeistuksen mukaisesti. Jää kuitenkin epäselväksi, mikä taho ko. ohjeistuksen antaa. Yksi uuden kuntalain valmistelussakin esillä ollut asia on hallituksen jäsenten pätevyys/kelpoisuus. Ohjeluonnoksessa (kohta 4) on avattu sitä, minkälaisia kriteerejä HSY:n tytäryhteisöjen hallitusten jäsenten tulisi täyttää. Kriteerejä tulisi kuitenkin määritellä vielä tarkemmin ainakin strategisten tytäryhteisöjen osalta. Teknisten tytäryhteisöjen osalta voivat väljemmätkin kelpoisuus- ja pätevyysvaatimukset olla riittävät. HSY:n konserniohjeen valmistelu ja hyväksyminen tulee koordinoida jäsenkaupunkien konserniohjeiden käsittelyn kanssa. Lausunto jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta Espoon kaupunki katsoo, että jätehuollon markkinaehtoisten toimintojen yhtiöittäminen olisi ristiriidassa HSY:n perussopimuksen kanssa. Espoon kaupunki katsoo, ettei jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustaminen ole perusteltua. Rakennus- ja purkujätteen osalta markkinoilla on useita palveluita tarjoavia yrityksiä. HSY:n toimintamalli ei tuo markkinoille mitään sellaista toimintamallia, josta olisi asiakkaille merkittävää etua tai joka auttaisi markkinoita kehittymään tehokkaammiksi. HSY:n ei tule lähteä kilpailemaan yritysten kanssa toiminta-alueilla, jossa jo on toimivat markkinat ja riittävästi toimijoita. Pilaantuneiden maiden käsittelyn sekä mullan myynti- ja markkinointitoimintojen osalta liiketoiminnan volyymit ovat pienet ja markkinat kilpaillut. Yhtiön toiminnan kannattavuus esitetyillä laskelmilla on kyseenalainen ja yhtiön tulos muodostuisi lähes yksinomaan rakennus- ja purkujätteen käsittelystä saatavien tuottojen varaan. HSY:n tuleekin harkita muita mahdollisuuksia

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / 24 järjestellä markkinaehtoinen toimintansa kilpailuneutraliteettisäännösten edellyttämällä tavalla. Lausunto energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta Espoon kaupunki katsoo, että jätevoimalan ylijäävän polttokapasiteetin myyntitoiminnan harjoittaminen yhtiömuodossa HSY:n ja RR:n omistamassa yhteisessä yhtiössä on perusteltua. Tulevaisuudessa tarvittavan, mutta nyt vielä vapaana olevan polttokapasiteetin myynti mahdollistaa jätevoimalan tehokkaan käytön energiantuotantoon. HSY:lle järjestely tuo mahdollisuuden saada osinkotuottoja siltä osin, kuin sen osuuden ylijäävää kapasiteettia myydään. Yhtiön toiminnan arvioidaan lisäksi muodostuvan positiiviseksi jo heti ensimmäisenä vuonna. Kapasiteetin myynti on kuitenkin HSY:n toiminta-alueelta kerättävän jätemäärän kasvaessa supistuvaa, joten liikevaihdon kehitys on pienenevä. Yhtiön toiminta on tarkoituksenmukaista vain niin kauan kuin vapaata kapasiteettia riittää ja toiminta on kannattavaa. Arvion mukaan vapaa kapasiteetti loppuu vuonna Liite Oheismateriaali Selostus 3 Äänestyslistat 64 - HSY:n hallituksen ote, lausuntopyyntö konserniohjeesta - HSY:n konserniohje - HSY:n hallituksen ote, lausuntopyyntö jätteen energiahyötykäyttöpalveluyhtiön perustamisesta - Perustamissopimus, Uudenmaan Woima Oy - Osakassopimus, Uudenmaan voima Oy Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom. 17 k.) - HSY ja Rosk'nRoll, Selvitys yhteisyrityksen perustamista Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom. 17 k.) - Yhtiöjärjestys, Uudenmaan Woima Oy - HSY:n hallituksen ote, lausuntopyyntö jätteen käsittelypalveluyhtiön perustamisesta - Perustamissopimuksen luonnos, Helsingin Seudun Jätepalvelut Oy - HSY, mullan myynti ja markkinointi, alustava liiketoimintasuunnitelma Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom. 17 k.) - HSY:n jätehuollon markkinaehtoisten toimintojen yhtiöittäminen Salassa pidettävä (JulkL 24 1 mom. 17 k.) - Yhtiöjärjestys, Helsingin Seudun Jätepalvelut Oy Lausuntopyyntö HSY:n konserniohjeluonnoksesta HSY:n hallitukselle on esitetty kokouksessa hyväksyttäväksi konserniohje. Hallitus päätti pyytää asiasta jäsenkaupunkien lausunnot. Esityksen mukaan konserniohjetta tarkistetaan sen jälkeen, kun uusi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 24 kuntalaki on tullut voimaan. Tarkistettu ohje viedään HSY:n yhtymäkokouksen päätettäväksi. Kuntalain kokonaisuudistusta koskevassa hallituksen esitysluonnoksessa lähdetään siitä, että kuntayhtymien tulee laatia konserniohje. HSY:n osalta konserniohjeen hyväksyminen kuuluu kuntayhtymän yhtymäkokouksen päätettäväksi. Ottaen huomioon kuntalain kokonaisuudistuksen todennäköinen voimaantulo vuoden 2015 alkupuolella, on perusteltua viedä konserniohje suoraan yhtymäkokouksen päätettäväksi kuntalain uudistuksen voimaantulon jälkeen. Lausuntopyyntö jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamisesta HSY:n hallitus käsitteli kokouksessaan jätteen käsittelypalveluita tuottavan yhtiön perustamista. Hallitus päätti pyytää asiasta jäsenkaupunkien lausunnot. HSY:n tarkoituksena olisi perustaa sen 100 % omistama tytäryhtiö, jolle siirtyisi HSY:n harjoittama pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely sekä rakennusten rakenteista syntyvän rakennus- ja purkujätteen vastaanotto. Lisäksi yhtiöön olisi mahdollista siirtää mullan myynti ja markkinointi. Lausuntopyyntö jätteen energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamisesta HSY:n hallitus käsitteli kokouksessaan jätteen energiahyötykäyttöpalveluita tarjoavan yhtiön perustamista. Hallitus päätti pyytää asiasta jäsenkaupunkien lausunnot. HSY ja Rosk n Roll Oy (RR) ovat tehneet Vantaan Energia Oy:n kanssa sopimuksen jätteiden toimittamisesta Vantaan jätevoimalaan. Sopimuksen mukaan koko jätevoimalan polttokapasiteetti on varattu HSY:lle ja RR:lle. Nyt perustettavan yhtiön tarkoituksena on hallinnoida, markkinoida ja myydä jätelain 5 luvun tarkoittaman HSY:n ja RR:n keräämän kunnan vastuulla olevan jätteen jälkeen ylijäävää vapaata polttokapasiteettia. Tiedoksi - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 22 / 24 Muutoksenhakukielto Kuntal 91 ( 57-59, 60 C-kohta, 61-62, 64) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 24 Oikaisuvaatimusohje ( 60 A-B -kohdat, 63) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kaupunginhallituksen n päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kaupunginhallitukselle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Muutoksenhakuohje Sivu 24 / 24 lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite: Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)