Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 242 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 243 Työjärjestyksen hyväksyminen 244 KVTES:n mukaisen järjestelyvaraerän jakaminen Teknisten henkilöstön järjestelyvaraerän jakaminen alkaen 246 Tuntipalkkaisten järjestelyvaraerän jakaminen Oikaisuvaatimus kunnanhallituksen päätökseen koskien Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaavan muutosta Suokas tilalla 248 Lausunto sisäasiainministeriölle koskien valtioneuvoston asetusta saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista 249 Perusturvajohtajan tehtäväkohtaisen palkan määrittäminen 250 Etuosto-oikeuden käyttäminen 251 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

2 Kunnanhallitus PÖYTÄKIRJA Kunnanhallitus 348 Aika: klo Paikka: kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Esko Kekkonen, pj Jukkapekka Lempiäinen Pentti Pylkkänen Outi Kiesilä Maarit Honkanen Hannu Ripatti Pirkko Luntta, vj Muut läsnäolijat: Juhani Manninen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Varpu Järvinen, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Seija Väisänen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä 241 Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 242 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maarit Honkanen ja Jukkapekka Lempiäinen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Esko Kekkonen puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Maarit Honkanen Jukkapekka Lempiäinen

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 243 Kj. Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Lisäksi päätettiin käsitellä lisälistan asiat

4 Kunnanhallitus KVTES:N MUKAISEN JÄRJESTELYVARAERÄN JAKAMINEN Khall 244 Työmarkkinasopijajärjestöt ovat allekirjoittamallaan sopimuksella sitoutuneet kehittämään kunnallista palkkausjärjestelmää vuosina Ensimmäiset palkkausjärjestelmän kehittämissopimukseen liittyvät palkankorotukset tulivat voimaan lukien (0,8 %). Kehittämissopimus nostaa palkkoja keskimäärin 3 % vuosina Peruspalkkoja korotettaessa ensisijaisena perusteena on samoihin palkkaryhmiin kuuluvien tehtävien vaativuuden arvioinnissa todettujen keskinäisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja niiden esim. johtavassa asemassa olevien palkkojen korjaaminen, joissa korjaustarve on suurin. Palkkausjärjestelmän kehittämissopimuksessa on toisena ensisijaisena korotusperusteena mainittu ns. Kunpas- selvityksen osoittamien palkkausepäkohtien korjaaminen. Em. selvityksen mukaan kuntasektorin johtavassa asemassa olevien palkkataso oli eniten jäljessä yleisten työmarkkinoiden vastaavien tehtävien palkkatasoa. KVTES:n Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämissopimuksen , päivätyn allekirjoituspöytäkirjan mukaan käytetään 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyvaraerä paikallisten palkkausepäkohtien korjaamiseen, josta tietty osa voidaan käyttää henkilökohtaisen palkanlisän rahoittamiseen. Paikallisen järjestelyvaraerän käyttämisestä neuvotellaan pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pääsopimuksen 14 :n mukaisesti pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyvaran käytöstä lukien siten, että erä käytetään peruspalkkojen ja vastaavien kuukausipalkkojen korotuksiin kehittämissopimuksen painotusten mukaisesti. Palkansaajajärjestöjen ja työantajan edustajan kanssa on yksimielisesti sovittu (paikallinen sopimus, jolla on samat oikeusvaikutukset kuin virka tai työehtosopimuksella ), että kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämissopimuksen vuosina jaettavat paikalliset järjestelyvaraerät jaetaan siten, että johtoryhmän jäsenille (kunnanjohtaja, hallintojohtaja, perusturvajohtaja) jaetaan 40 % kulloinkin jaettavana olevasta euromäärästä.

5 Kunnanhallitus KVTES-sopimusalalla Hirvensalmen kunnassa käytettävissä oleva 0,5% suuruinen paikallinen järjestelyvaraerä on 1116,67 euroa tulee myös olla henkilökohtaisia lisiä käytössä vähintään 1,1 % laskettuna kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa olevan KVTESin piiriin kuuluvan henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen yhteismäärästä. Tähän voidaan käyttää järjestelyvaraerää. Hirvensalmen kunnassa se tarkoittaa sitä, että nykyiset myönnetyt henkilökohtaiset lisät ovat kuukaudessa yhteensä 1693,10 euroa. Hoitovapaiden yms. takia niitä on maksussa syyskuussa 1 556,52 euroa. Jotta 1,1 %:n minimivaatimus täyttyy, on henkilökohtaisia lisiä oltava maksussa syyskuussa 2007 yhteensä 1 607,25 euroa. Siten henkilökohtaisia lisiä on maksettava lisää vähintään 50,73 euroa. Henkilökohtainen lisä huomioon ottaen järjestelyvaraa on jaossa 1065,94 euroa. Pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa on käyty neuvottelut Kunnanjohtajan esitys KVTESin mukaisesta järjestelyvaraerän jaosta jaetaan kokouksessa. Se liitetään pöytäkirjan liitteeksi 1. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy kunnanjohtajan esityksen KVTESin mukaisen järjestelyvaraerän jakamisesta alkaen.

6 Kunnanhallitus TEKNISTEN HENKILÖSTÖN JÄRJESTELYVARAERÄN JAKAMINEN ALKAEN Khall. 245 Työmarkkinasopijajärjestöt ovat allekirjoittamallaan sopimuksella sitoutuneet kehittämään kunnallista palkkausjärjestelmää vuosina Ensimmäiset palkkausjärjestelmän kehittämissopimukseen liittyvät palkankorotukset tulivat voimaan lukien (0,8 %). Kehittämissopimus nostaa palkkoja keskimäärin 3 % vuosina Peruspalkkoja korotettaessa ensisijaisena perusteena on samoihin palkkaryhmiin kuuluvien tehtävien vaativuuden arvioinnissa todettujen keskinäisten palkkausepäkohtien korjaaminen ja niiden esim. johtavassa asemassa olevien palkkojen korjaaminen, joissa korjaustarve on suurin. Palkkausjärjestelmän kehittämissopimuksessa on toisena ensisijaisena korotusperusteena mainittu ns. KUNPAS -selvityksen osoittamien palkkausepäkohtien korjaaminen. Em. selvityksen mukaan kuntasektorin johtavassa asemassa olevien palkkataso oli eniten jäljessä yleisten työmarkkinoiden vastaavien tehtävien palkkatasoa. TEKNISTEN henkilöstön Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämissopimuksen , päivätyn allekirjoituspöytäkirjan mukaan käytetään 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyvaraerä tehtäväkohtaisissa palkoissa olevien paikallisten epäkohtien korjaamiseen ja henkilökohtaisten palkkojen maksamiseen. Tehtäväkohtaisia palkkoja korotettaessa ensisijaisena perusteena on niiden esim. johtavassa olevien palkkojen korjaaminen, joissa korjaustarve on suurin ottaen huomioon kehittämissopimuksen 1 kohdassa mainituista selvityksistä (ns. Kunpasselvitys) tehtävät johtopäätökset. Paikallisen järjestelyvaraerän käyttämisestä neuvotellaan pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa pääsopimuksen 14 :n mukaisesti pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyvaran käytöstä lukien siten, että erä käytetään peruspalkkojen ja vastaavien kuukausipalkkojen korotuksiin kehittämissopimuksen painotusten mukaisesti.

7 Kunnanhallitus Hirvensalmen kunnan kohdalla on kysymys on 48,48 euron jakamisesta neljän työntekijän kesken. Järjestelyvaraerä on laskettu toukokuun 2007 palkoista palkkasumman ollessa 9 693,64 euroa. Kunnanjohtajan esitys TS:n mukaisesta järjestelyvaraerän jaosta jaetaan kokouksessa. Se liitetään pöytäkirjan liitteeksi 2. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy kunnanjohtajan esityksen TS:n mukaisen järjestelyvaraerän jakamisesta alkaen.

8 Kunnanhallitus TUNTIPALKKAISTEN JÄRJESTELYVARAERÄN JAKAMINEN Khall. 246 Kunnallisen palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteistä vuosiksi tehdyn sopimuksen perusteella Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) soveltamisalalla on tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien paikallisesti käytettävä järjestelyerä, jonka suuruus on vähintään 0,5 % sopimusalan palkkasummasta. Järjestelyerä lasketaan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työskentelevien työntekijöiden TTES:n 19 :n 6 kohdan mukaisten käytössä olevien aritmeettisten keskituntiansioiden summasta. Järjestelyerä käytetään perustuntipalkoissa olevien epäkohtien korjaamiseen ja suorituspalkkahinnoittelujen korottamiseen. Paikallista järjestelyerää käytettäessä pyritään erityisesti korjaamaan palkkaryhmien I A ja I B perustuntipalkkoja, joissa korjaustarve on todettu suurimmaksi. Suorituspalkkahinnoitteluja ja hinnoittelemattomia urakoita korotetaan keskimäärin 0,5 %. Paikallisen järjestelyerän käytöstä neuvotellaan ao. pääsopijajärjestön edustajien kanssa kunnallisen pääsopimuksen 14 :n mukaisesti pyrkien mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen. Sopijaosapuolet suosittelevat, että järjestelyerästä osa käytetään henkilökohtaisten lisien maksamiseen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää järjestelyvaraerän käytöstä perustuntipalkoissa olevien epäkohtien korjaamiseen ja suorituspalkkahinnoittelujen korottamiseen. Kunnanjohtajan esitys TTESin mukaisesta järjestelyvaraerän jaosta jaetaan kokouksessa. Se liitetään pöytäkirjan liitteeksi 2. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy kunnanjohtajan esityksen TTES:n mukaisen järjestelyvaraerän jakamisesta alkaen

9 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUS KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEEN KOSKIEN LIEKUNEEN-RYÖKÄSVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA SUOKAS-TILALLA Khall Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaavan muutosehdotukseen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan koskien tilaa Suokas 1:29 lausuntonsa ovat antaneet Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon ympäristökeskus, Mikkelin ympäristöpalvelut ja Hirvensalmen kunnan rakennuslautakunta. Määräaikaan mennessä jätettiin yksi muistutus. Siinä vastustetaan rakennuspaikan siirtoa, koska paikka sijoittuu luonnontilassa olevalle märälle ja vähäpuustoiselle suolle. Rakennuslautakunta lausunnossaan toteaa, että rakennuspaikan rakennettavuus on selvitettävä ennen kaavamuutospäätöksen tekemistä. Muissa viranomaislausunnoissa ei ole huomautettavaa asiaan. Hirvensalmen kunnan rakennustarkastaja on tehnyt maastokäynnin Hän toteaa, ettei esitetty rakennuspaikka ole rakennettavuudeltaan nykyistä parempi, vaan jopa heikompi, sillä se sijaitsisi luonnontilassa olevalla märällä ja vähäpuustoisella suolla. Kaavoittaja puolestaan toteaa vastineessaan, että kaavamuutoksessa esitetty paikka soveltuu alkuperäistä paremmin rakentamiseen, koska alueella on enemmän puustoa ja ranta ei ole yhtä matala kuin lahden pohjukassa. Paikan rakennettavuus on kaavoittajan mukaan tyydyttävä. Naapureille uusi rakennuspaikka aiheuttaa saman verran häiriötä kuin alkuperäisessä paikassa (häiriö kohdistuisi tilaan 2:102) kuin muutoksessakin (häiriö kohdistuisi tilaan 1:28). Muistutus ja lausunnot ovat esillä kokonaisuudessaan kokouksessa. Kj. Kunnanhallitus päättää, ettei kaavamuutosta toteuteta, Khall. 247 Anja ja Jukka Henrikssonin aloitteesta käynnistettiin rantayleiskaavan muutos, joka koskee Vahvamäen kylän osaa tilasta Suokas 1:29.

10 Kunnanhallitus Alueella on voimassa Hirvensalmen kunnanvaltuuston hyväksymä Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaava. Osayleiskaavan muutoksella yhden rakennuspaikan sijaintia pyritään muuttamaan rakennettavuudeltaan parempaan paikkaan. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , ettei Liekuneen-Ryökäsveden rantayleiskaavan muutosta Suokas-tilalla ole syytä toteuttaa, koska rakennuspaikan siirto ei edistä paikan rakennettavuutta. Jukka ja Anja Henriksson ovat tehneet kunnanhallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen. He vaativat, että kunnanhallituksen tulee muuttaa päätöstään olla hyväksymättä rantayleiskaavan muutosta. Heidän mielestään rantayleiskaavan muutos on hyväksyttävä kestävin perustein. Liitteenä 3 oikaisuvaatimus. Kj. Kunnanhallitus pitää oikaisuvaatimusta aiheettomana. Valittajalla ei ole ollut esittää uusia perusteita eikä uutta rakennettavuusselvitystä, joten kunnanhallituksen päätöstä ei tule muuttaa.

11 Kunnanhallitus LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE KOSKIEN VALTIONEUVOSTON ASETUSTA SAARISTOKUNNISTA JA KUNTIEN SAARISTO-OSISTA Khall. 248 Voimassa oleva valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (1212/2003, 1211/2004) päättyy vuoden 2007 lopussa. Päätöksen mukaan maassa on 13 saaristokuntaa ja 45 ns. saaristo-osakuntaa. Asetus perustuu lakiin saariston kehityksen edistämisestä (494/81, 1138/93). Sisäasiainministeriö pyytää kunnilta lausuntoa a) halukkuudesta jatkaa saaristokuntana tai saaristo-osakuntana ja b) mahdollisia muutostarpeita voimassa olevaan asetukseen mennessä. Muutostarpeiden arvioinnissa pyydetään ottamaan huomioon kuntajaotuksessa palvelu- ja kuntarakenneuudistuksen johdosta tai muutoin tapahtuneet tai tapahtuvat muutokset. Kj. Hirvensalmen kunta haluaa jatkaa edelleen saaristo-osakuntana. Kunnanhallitus ei näe tarpeellisena muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

12 Kunnanhallitus PERUSTURVAJOHTAJAN TEHTÄVÄKOHTAISEN PALKAN MÄÄRITTÄMINEN Khall 249 Hirvensalmen kunnalle valittiin uusi perusturvajohtaja kunnanvaltuuston kokouksessa Perusturvajohtajaksi valittiin YTM Mira Päivinen, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan Perusturvajohtajan tehtäväkohtainen palkka virkasuhteen alkaessa on 3 072,39 kuukaudessa. Luontoisetuna perusturvajohtajalla on matkapuhelin. Kj. Kunnanhallitus vahvistaa perusturvajohtajan tehtäväkohtaiseksi kuukausipalkaksi 3 072,39 sekä myöntää hänele matkapuhelinedun.

13 Kunnanhallitus ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Khall Etuostolain mukaan kunnalla on etuosto-oikeus kun- 250 nassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa. Etuosto-oikeutta ei ole, jos 1) kiinteistö käsittää tai, jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä, nämä yhdessä käsittävät 5000 neliömetriä tai sitä vähemmän; 2) ostajana on myyjän puoliso tai henkilö, joka perintökaaren 2 ja 4 luvun säännösten mukaan voisi periä myyjän taikka tällaisen henkilön puoliso; 3) ostajana tai myyjänä on valtio tai sen laitos; 4) myynti tapahtuu pakkohuutokaupalla. Lain 21 :n mukaan päätöksen asiassa tekee kunnanhallitus, jollei se ole siirtänyt päätösvaltaa viranhaltijan tehtäväksi. Kiinteistönomistajan kirjallisesta pyynnöstä, jossa on selvitettävä kaupan kohde, kauppahinta ja muut kauppaehdot sekä kiinteistön omistajan osoite, kunta voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistö kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä myydään ilmoitetuilla ehdoilla. Mikäli kunta on päättänyt käyttää etuosto-oikeutta, päätöksestä voi valittaa lääninoikeuteen. Mikäli etuosto-oikeutta ei käytetä, päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Hirvensalmella etuosto-oikeuden käyttämistä koskevat päätökset tekee kunnanhallitus. Kunnalle on toimitettu seuraavat kiinteistönluovutusilmoitukset: 1. Soile Lundberg/Tarja Lindeman 2. Raili Aroiainen/Raimo, Heikki, Jouko ja Timo Arpiainen 3. Hirvensalmen kunta/eero Sutinen/korjaus Kj Kunnanhallitus päättää, että kunta ei käytä etuosto-oikeuttaan yllä mainituissa kiinteistökaupoissa.

14 Kunnanhallitus ILMOITUSASIAT Khall Kunnanhallituksen tiedoksi saatetaan seuraavat valtion- 251 viranomaisten päätökset ja kirjeet sekä muiden yhteisöjen ym. asiakirjat tai kirjeet: 1. Sisäasiainministeriön kirje peruspalvelubudjettitarkastelusta. 2. Itä-Suomen lääninhallituksen päätös perusturvatuen valtionosuusennakon muutoksesta v Tiehallinnan kirje Itä-Suomen läänin Liikenneturvallisuustoimija hankkeen jatkorahoituksesta. 4. Kaakkois-Suomen veroviraston verotuspäätös verovuodelta Kaakkois-Suomen työsuojelupiirin tarkastuskertomukset : 5. Suonsalmen koulu 6. Elomaan koulu. 7. Etelä-Savon maakuntaliiton kuntien alustavista maksuosuuksista Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n hallituksen pöytäkirja Mikkelin kaupungin 9. ympäristölautakunnan pöytäkirja seutuvaliokunnan pöytäkirjaotteet Mikkelin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisesta 11.edustajien nimeämisestä verotuksen oikaisulautakuntaan 12. ympäristölautakunnan talousarvioehdotus v Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky:n rakennustoimikunnan pöytäkirja Kj Kunnanhallitus merkitsee ilmoitusasiat tietoonsa saatetuksi. Muut asiakirjat ja kirjeet eivät aiheuta enempiä toimenpiteitä.

15 Kunnanhallitus SUUR-SAVON SÄHKÖ OY:N OSAKKEIDEN OSTAMINEN Khall. 252 Aino Vanosen kuolinpesä on tarjonnut Hirvensalmen kunnalle 20 Suur-Savon Sähkö Oy:n osaketta 1 670,00 euron kappalehintaan. Kauppahinnaksi muodostuisi siten ,00 euroa. Kauppakirjaluonnos liitteenä 4. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen.

16 Kunnanhallitus TILINKÄYTTÖOIKEUDEN POISTAMINEN JA UUDEN MYÖNTÄMINEN Khall. 253 Kunnanhallituksen tulee vuosittain määrätä tilinkäyttäjät. Perusturvajohtaja Timo Talolle kunnanhallitus on myöntänyt tilinkäyttöoikeuden tulosalueelle 44 (toimeentuloturva) kohdistuviin menoihin ja tasetilille 2485 (huostassa olevat varat). Timo Talo on siirtynyt pois Hirvensalmen kunnan palveluksesta Ristiinan kuntaan lähtien. Ostopalvelusopimuksen turvin Hirvensalmen kunta on ostanut osan perusturvajohtajan palveluista Ristiinan kunnalta siihen saakka, kunnes virkaan valittava perusturvajohtaja aloittaa virassaan. Perusturvajohtajaksi valittu YTM Mira Päivinen ottaa viran vastaan Kj. Timo Talolta poistetaan tilinkäyttöoikeus tulosalueen 44 (toimeentuloturva) kohdistuviin menoihin ja tasetilille (huostassa olevat varat) lähtien. Mira Päiviselle annetaan tilinkäyttöoikeus tulosalueen 44 (toimeentuloturva) kohdistuviin menoihin ja tasetilille (huostassa olevat varat) lähtien.

17 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJAN INFORMAATIOASIAT Khall 254 Merkittiin pöytäkirjaan, että kunnanjohtaja kertoi seuraavista asioista: 1. Talousarvon toteutuminen Neuvottelu Tmi Puu-Pe-Mar Pertti Vartiaisen toiminnan jatkamisesta kunnan ns. vastaanottohallissa.

18 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimuksen tekeminen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön asianosainen tai kunnan jäsen voi hakea muutosta Hirvensalmen kunnanhallitukselta tekemällä kirjallisen oikaisuvaatimuksen: , 249, Oikaisuvaatimusta ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä seuraavista päätöksistä, koska päätös koskee valmistelua tai täytäntöönpanoa: , 248, , 254 Päätöksestä, johon voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ei saa kuntalain 89 :n mukaan valittaa. Kirjallinen oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän päivän jälkeen. Asianosainen saa päätöksestä tiedon kirjeellä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen viimeistään seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on asetettu julkisesti nähtäville. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus osoitetaan: HIRVENSALMEN KUNNANHALLITUS Keskustie HIRVENSALMI Aukioloaika

19 Kunnanhallitus VALITUSOSOITUS KUNNANHALLITUS KUNNALLISVALITUS Kokouspäivämäärä pykälät Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianomainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. (Jos päätökseen voidaan muun kuin kuntalain nojalla hakea muutosta kunnallisvalituksin, ei kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta voi tehdä.) Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen KUOPION HALLINTO-OIKEUS MAAHERRANKATU KUOPIO Valitusaika 30 pv Muu muutoksenhakuviranomainen (alistusasiat), osoite ja postiosoite Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erikseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa.