T U L L I P O R T I N K A D U N K A M P U S A s e m a k a a v a m u u t o s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T U L L I P O R T I N K A D U N K A M P U S A s e m a k a a v a m u u t o s"

Transkriptio

1 Työ nro..0 täydennetty..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT T U L L P O R T N K A D U N K A M P U S A s e m a k a a v a m u u t o s K A A V A S E L O S T U S KÄSTTELYVAHEET Muutosalueen likimääräinen rajaus Vireilletulo..0 KrakLK..0 Kaavaehdotus nähtävillä KH KV Lainvoima

2 TULLPORTNKADUN KAMPUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Asemakaavamuutos koskee Otsolan () kaupunginosan korttelia 0 sekä liikenne- ja erityisalueita, Kanervalan () kaupunginosan liikenne- ja erityisalueita, Linnunlahden () kaupunginosan virkistys- ja liikennealueita, Noljakan () kaupunginosan liikennealueita sekä kaupunginosan korttelin osaa sekä virkistys- ja liikennealueita. Asemakaavamuutoksella muodostuu Otsolan () kaupunginosan korttelit 0,, ja sekä virkistys-, liikenne- ja erityisalueita, Kanervalan () kaupunginosan liikenne- ja erityisalueita, Linnunlahden () kaupunginosan virkistys- ja liikennealueita, Noljakan () kaupunginosan liikennealueita sekä kaupunginosan kortteli osa sekä virkistys- ja liikennealueita. Kaavoitusohjelman työ nro. SUUNNTTELUALUE Kaava-alueen sijainti Tulliportinkadun ja Yliopistokadun välillä. Joensuu..0,..0 Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen

3 SSÄLLYSLUETTELO TSTELMÄ... LÄHTÖKOHDAT.... SELVTYS SUUNNTTELUALUEEN OLOSTA..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva..... Maanomistus.... SUUNNTTELUTLANNE..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN TARVE JA TAVOTTEET.... LÄHTÖKOHTA-ANESTON ANTAMAT TAVOTTEET..... Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... VAHTOEHDOT... ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU KAAVARATKASUN KUVAUS JA YLESPERUSTELUT ALUEVARAUKSET..... Korttelialueet..... Muut alueet.... LKENNERATKASU... KAAVAN VAKUTUKSET..... Vaikutukset kaupungin strategioihin..... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan..... Sosiaaliset vaikutukset..... Vaikutukset ympäröiviin alueisiin..... Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen..... Vaikutukset luontoon ja maisemaan..... Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan..... Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin.... YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT... TOTEUTUS... SUUNNTTELUVAHEET... 0 TLASTOLOMAKE HANKEKORTT LTTEET:. Asemakaavaehdotus..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma..0. Vireilletulovaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet niihin. Asemakaavaluonnos..0. Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja vastineet niihin. Havainnekuva alueen maankäytöstä. Siltakadun liikenneselvitys, tiivistelmä (Ramboll Finland Oy 0). Siltakadun meluselvityksen kartat (Ramboll Finland Oy 0). Ote Joensuun Tulliportinkadun koulualueen alue-ja rakennusinventoinnista (Pekka Piiparinen 0) 0. Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutus ja vastineet niihin. Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n vastine Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Museoviraston lausuntoihin OHESANESTOT:. Siltakadun liikenneselvitys (Ramboll Finland Oy 0). Joensuun Tulliportinkadun koulualueen alue-ja rakennusinventointi (Pekka Piiparinen 0). Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 00

4 TSTELMÄ (hyväksymätön, Ramboll Finland Oy 0). Kunnallistekniikan yleissuunnitelma (Ramboll Finland Oy 0) Asemakaavan perustelut Kaavamuutos on käynnistynyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteista. SYK Oy:n ja tä-suomen yliopiston tavoitteena on kehittää yliopistokampusta eläväksi ja elinvoimaiseksi kampusalueeksi, joka sisältää monipuolisesti yksityisiä ja julkisia palveluja, opetusta ja tutkimustoimintaa, yritystoimintaa, kaupallisia palveluja ja asumista. Kaavamuutoksella vastataan opiskelija-asuntojen tarpeeseen kampusalueen välittömässä läheisyydessä, lisätään yliopistokampuksen vetovoimaa ja tuetaan Joensuun tulevaisuutta vetovoimaisena yliopistokaupunkina. Samalla reagoidaan tä-suomen yliopiston muuttuvaan tilanteeseen ja varaudutaan alueen tulevaan kehitykseen. Yliopiston toimitiloja voidaan edelleen laajentaa alueella, mutta niiden varaama maapinta-ala vähenee. Yliopiston nykyiselle Tulliportinkadun kampukselle on mahdollista toteuttaa asunnot noin 00 opiskelijalle. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tavoitteena on luopua Tulliportinkatu :n tontista ehkä jopa kokonaan toimintojen keskittyessä Peltolankadulle. Tontti jaetaan pienempiin osiin ja kaavoitetaan asuinkerrostalojen rakentamiseen. Uusien rakennusten kerrosluvut ovat kolmesta viiteen. Matalammat rakennukset sijoittuvat Tulliportinkadun varteen, jolloin muutos nykyiseen verrattuna on pehmeä. Pysäköintipaikat sijoitetaan pääosaltaan kortteleiden välisille autopaikkojen korttelialueille (LPA). Kortteleiden kokonaisrakennusoikeus on k-m. Alueen asukasmäärä voi siten olla noin 0 asukasta. Koko suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä on laadittu samassa yhteydessä Siltakadun liikenneselvitys. Kaava-alueen ja koko UEF:n kampusalueen ja Siltakadun jalankulun- ja polkupyöräliikenteen verkostoa kehitetään. Siltakadun luonne muutetaan katumaisemmaksi tinkimättä sen välityskyvystä. Varaudutaan kiertoliittymän rakentamiseen Länsikatu-Siltakatu risteykseen. Yliopiston Tulliportinkadun kampuksen alueelle rakennetaan lyhyt uusi katu, joka jatkuu jalankulun ja pyöräilyn katuna Siltakadun alikulkuun. Vastuu väylästä siirtyy kaupungille. Toteuttaminen Kaavahanke käynnistettiin kesäkuussa 0. Tämän kaavahankkeen jälkeen laaditaan asemakaavamuutos Yliopistokadun kampuksen alueelle. Kaavamuutoksella tavoitellut rakentamishankkeet opiskelija-asuntojen osalta aloitetaan vuonna 0. Yliopiston Tuliportinkadun kampuksen alueen katutyöt tehdään vuonna 0. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän alue vapautunee rakentamiselle vuosista 0-00 alkaen. Rakentaminen kestänee koko vuosikymmenen. Siltakadun muutosten ja melusuojausten toteuttaminen ajoittunee vuoden 00 vaiheille.

5 0 Aikuiskoulutuskeskus Ka isl ak 0 ml METRA Yliopisto Nestekaasus. NATURA 0 ti e 0 YSTÄVYYDENPUSTO S il 0 VP ie h 0 täm - 0 en t ie 0 0 AURORA Uimahalli / sp 0 AURORA VAL a r in e=,0 U im CARELA HALTA LÄN 0 Yliopisto AGORA 0 LÄNSKADUN KOULU 00 a EDUCA 0 VP JOENSUUN MAAKUNTA-ARKSTO 0 TU KA FUTURA TN OR KOT 0 BOREALS 0 0 pp sr- Yliopisto METLA LLP 0 TOONKA p 0 V V TU sp 00 REGA LKU n t ie PO a ap/00 m AL AN LA 0 p m p - PP is e u t ia a p a V 0000 AK- p 0 0 a EV ET BA d 0 0 Ra t ie en 0 us r p EL SK pp Va TU KA OP p 0 0 N JA YLO 0 hi TULLPORTN KOULU TATOLA 0 KOT 0 k a tu S il ta TULLPORTN KOULUN VOMSTELUSAL k a tu p S ie p is to t ie on p Y li o t ie k in Vä rä 0 KATU stä p a p LPA (,) V - 0 SLTA ky jk yh ET a 0 m i k- le e=,0 V 0 Ky 0 le 0 k t AK u ik- BA d pp kat 0 a 0 a (,) 0 e n ti 0 a e BA d n ti ip o pp Pe p LPA 0 0 VP on Ots 0 0 OTSOLA se 0 0 rai 0 pp HENKREKÄ Ammattioppilaitos jk t t a pp Ko ik 0 pp ik - V BA d e n t i 0 0 ik - e=,0 0 le V Te ti e AK jk n e r e BA d 0 0 tu a 0 ik a 0 ik- ns Lä a 0 LPA () jk 0 V atu ek M p lv ET 0 0 SKA nk dba ik se TU 0 0 V 0 ik- 0 e=,00 le AK 0 0 LPA p jk uk dba Ha ie Koti- ja taideteollisuus oppilaitos t an () a 0 LNNUNLAHT u a 0 at nk pp tra 0 VL 0 0 RUUNUNNURMENPUSTO Pe 0 m tu tu m ka Sa al ka 0 0 tie en 0 on Kä tie an : tk 0 Ko ts 0 00 Lastentarha 0 0 V a n 0 k a tu a m o 0 0 O a mp- rv tu ne M ka Ka an u 0 t ka pp Hu tie ml 0 a 0 - k uh 0 n ja 0 pp 0 0 m pp EV a tu 0 0k t mak Ko 0 k iso 0 u at 0 KANERVALA H o rs p 0 M a t a r ak a t u 0 Kielokatu nä ei H u at ie 0 0 nk at o ur 0 rti m 0 0 ie nt po 0 lli Tu ka : ra t a tu pp a 0 0 ka M 0 t u lta pp pp 0 Si tie iä äs 0 N a 0 Ah pp 0 M 0 M tu 0 ka tin or 0 llip Tu NOLJAKKA 0 0 LTE Sivu / atu 0 Urheilutalo ta ka tu

6 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LTE Sivu / AK AK- AL KOT VP VL LPA ET EV Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelilalue Puisto Lähivirkistysalue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. NOL Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi.

7 00000 Korttelin numero. LTE Sivu / RUUNUNNURM / e= Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala. 000 Ohjeellinen rakennusala. a 0000 Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. ik- 000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa pääikkunoita. 00 Tukimuuri ja muurimainen aita dba le le 0000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään dba Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 000 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa stutettava alueen osa Katu. 000 Korttelialueella oleva aukio.

8 pp hi Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie. 000 Katualueen osa, jolla ajoradalle on rakennettava hidaste. LTE Sivu / jk pp pp p p a 000 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka. 000 Ohjeellinen pysäköimispaikka Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Merkintä osoittaa paikan, jossa on melunsuojan tarve. ap/00 m (0,) sr- mp mp- ml 0000 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 000 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaustai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. 000 Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. 000 Maisemallisesti merkittäviä puita, jotka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. 000 Maanläjitysalue.

9 YLESET MÄÄRÄYKSET LTE Sivu /. Rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, ympäristöön sopiva kokonaisuus. Erityisesti KOT -, AK- - ja AL - alueilla on huomioitava yliopiston alueen suojeltujen rakennusten ja rakennuskokonaisuuksien ominaispiirteet.. Rakennusten julkiseen katutilaan ja aukiolle rajautuvissa julkisivuissa pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä paikallaan muurattua punatiiltä. Yksikerroksisten talousrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta.. Rakennuksiin saa toteuttaa aurinkopaneeleita ja viherkattoja.. AK- - alueella saa rakennuksen maantasokerrokseen sijoittaa asuntojen lisäksi palvelu-, toimisto- ja liiketiloja.. Maanläjitysalueelle (ml) saa rakentaa pilaantumattomasta ylijäämämaasta melusuojavallin. Vallin harjan korkeusasema saa olla enintään +,0 mmpy (N000).. Kuusikerroksisiin rakennuksiin tai rakennuksen osiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta. Kaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin. Kolmi- ja nelikerroksisiin rakennuksiin saa rakentaa ullakkokerroksen teknisiä tiloja varten niin, että rakennuksen vesikatto- ja räystäslinja hahmottuvat katusivuilta enintään kolmi- ja nelikerroksisena.. Kiinteistöille ja tonteille menevät johtolinjat sijoitetaan kortteleiden Ja LPA-alueille ajoradan kohdalle sekä VP-korttelialueille ajoradan kohdalle. LPA-alueiden kautta on järjestettävä ajoyhteydet kaikkiin niihin rajautuviin tontteihin. Kaikki tämän määräyksen edellyttämät rasitteet on perustettava ennen rakennuslupien myöntämistä.. HULEVESÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Hulevesiä tulee viivyttää tontilla ennen niiden johtamista tontilta pois. Viivytyspainanteiden, -altaiden ja säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla vähintään m tontilla sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan 00 m² kohti. Viherkaton osalta viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on / edelle kirjoitetusta. Viivytysrakenteiden tyhjentymisen kokonaan tulee kestää vähintään tuntia ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto.. Koulujen saattoliikenne pitää järjestää ensisijaisesti KOT-korttelialueilla. AK-KORTTELALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Asuinkerrostalojen julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa punatiiltä. Yksikerroksisten talousrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta.. Rakennuksiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta. Kaavassa merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa talotekniset tilat rakennuksen kerroksiin.. Tontit saa aidata vain korttelialueiden rajoiltaan.. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla.. Parvekkeet on lasitettava. Katusivuilla lasituksen ja rakenteiden tulee vaimentaa melua vähintään 0 dba.. Siltakadun varrelle rakennettavien kerrostalojen asuntojen huoneiden sijoittelussa on huomioitava liikennemelu.

10 LTE Sivu /. Tontilla merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: - Porrashuonetilojen 0 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen avaruutta ja valoisuutta. Edellä mainituiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. - Talousrakennuksia rakennusalan ulkopuolelle enintään 0 k-m.. Rakennusaloilla, jotka sijaitsevat kadunsuuntaisesti Siltakadun ja Tulliportinkadun varrella, on rakennukset rakennettava yhtenäisinä ja rakennusten pitää vaimentaa piha-alueille tulevaa melua niin että valtioneuvoston antamat melutason ohjearvot täyttyvät (VnP /). Melusuojausta on täydennettävä tarvittaessa aitarakenteilla. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä meluselvitys.. Asuinrakennuksissa saa sijoittaa maantaso- tai kellarikerrokseen asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, palvelu-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. 0. Asuinkortteleissa tulee suunnitella ja rakentaa leikki- ja oleskelutilat, istutusalueet ja jätehuollon tilat tonttien yhteisin järjestelyin. AUTOPYSÄKÖNTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - Liiketilat: autopaikka kutakin 0 k-m kohti. - Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: autopaikka kutakin 0 k-m kohti. - Asunnot: autopaikka kutakin 00 k-m kohti. - Opiskelija-asunnot: autopaikka kutakin 00 k-m kohti. - KOT-korttelialueille yksi autopaikka kerrosalan 0 m kohti.. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille tai LPA-korttelialueelle on rakennuslupahakemuksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti.

11 LTE Sivu /. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- tai pyöräpaikkoja.. AK-korttelialueille saa sijoittaa autopaikkoja enintään 0 % kiinteistöiltä vaadittavista autopaikoista ja nämä autopaikat saa kattaa. Muut autopaikat on sijoitettava LPA-korttelialueille Siltakadun ja Tulliportinkadun välissä.. KOT-korttelialueiden käyttöön on varattava autopaikkaa korttelin eteläiseltä LPA-korttelialueelta ja tätä varten perustettava rasite.. Enintään korttelin 0 AL-korttelialueen tarvitsemaa autopaikkaa voidaan sijoittaa kortteliin. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖNTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 0 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - polkupyöräpaikka kutakin palvelu-, liike-, toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilojen 0 k-m kohden.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.. Polkupyöräpaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.. Asuntoja varten tarkoitetut polkupyöräpaikat on katettava tai toteutettava sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.

12 LTE Sivu / MUUTOKSET:..0 - Lisättiin yleisten määräysten AK-korttelialueita koskeviin määräyksiin kohdat ja 0 sekä täydennettiin kohtaa - Täydennettiin yleisten määräysten kohtia ja Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n (/0) asettamat vaatimukset Koordinaatistojärjestelmä ETRS-GK0 Korkeusjärjestelmä N000 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Timo Lajunen kaupungingeodeetti Mikko Kärkkäinen kaupunginlakimiews KAUPUNKRAKENNEPALVELUT YHDYSKUNTASUUNNTTELU Otsolan () kaupunginosan korttelin 0 sekä liikenne- ja erityisalueiden, Kanervalan () kaupunginosan liikenne- ja erityisalueiden, Linnunlahden () kaupunginosan virkistys- ja liikennealueiden, Noljakan () kaupunginosan liikennealueiden sekä kaupunginosan korttelin osan sekä virkistys- ja liikennealueiden asemakaavan muutos. Tulliportinkadun kampus KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0,..0 Mk :000 Arkisto Suunn. Simo Vaskonen / Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Simo Vaskonen/Heini Sorsa

13 LÄHTÖKOHDAT. SELVTYS SUUNNTTELUALUEEN OLOSTA.. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee ruutukaavakeskustan välittömässä läheisyydessä ja tukeutuu keskustan palveluihin. Opetus- ja tutkimustoimintaa palvelevan alueen rakennukset ovat 0 0-luvuilta. Alueella ei ole asuinrakennuksia. Alue rajautuu lännessä Siltakatuun, joka on entinen valtatie, ja sen takana oleviin Linnunlahden pientaloalueeseen ja Yliopistokadun kampukseen. Pohjoisessa ja idässä rajana ovat Kanervalan ja Otsolan pientaloalueet ja etelässä keskustan ruutukaava-alue. Suunnittelualueen läpi etelä-pohjoissuunnassa kulkeva Siltakatu on suunnittelualueen kohdalla vanhaa valtatietä. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 0, ha... Luonnonympäristö Maisema ja luonnonympäristö Kaavamuutos koskee jo rakennettua tai muutoin kokonaan muokattua aluetta. Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Maisema on tasaista ja alueen korkeusasema noin mmpy. Maaperä ja vesistöt sekä hulevedet Luonnonsuojelu Vuoden rakennettavuusselvityksessä (Havetec) kaava-alue kuuluu rakennettavuusluokkaan : Maaperä on löyhärakenteista ja routivaa silttiä, jossa esiintyy hienohiekka- ja savikerroksia. Maaperä soveltuu parhaiten pientalorakentamiseen sekä pienen ja keskisuuren teollisuuden rakentamiseen, jolloin perustukset ja lattiat voidaan yleensä toteuttaa maanvaraisina. Kerrostalojen rakentaminen edellyttää useimmiten tukipaaluperustuksia. Routasuojaus on tarpeen. Maaperäolosuhteet on selvitettävä rakennushankkeiden yhteydessä. Luonnonkasvillisuus alueella on pääasiassa vanhaa, mäntyvaltaista metsäkasvillisuutta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä pohjavesivarantoja eikä vesistöjä. Tulliportinkadun pintavedet viemäröidään ja puretaan Pielisjokeen Niskakadun kohdalla. Siltakadun ja Ruununnurmenpuiston pintavedet johdetaan avo-ojissa ja osin viemäröityinä Martinpuiston läpi Pyhäselkään Linnunlahden venesataman alueella. Kaava-alue on pääosin rakennettua korttelialuetta. Alueen pohjoisosan suojaviheralueella on jonkin verran varttunutta mäntypuustoa ja Siltakadun länsipuolen lähivirkistysalueilla on nuorehkoa lehti-ja sekametsää. Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia alueita eikä luonnonsuojelulain tai metsälain mukaan suojeltavia alueita tai kohteita.

14 .. Rakennettu ympäristö ja kaupunkikuva Lähialueet Otsola, Kanervala ja Linnunlahti ovat vanhahkoja pientaloalueita, joiden rakennukset ovat pääosin 0-0-luvuilta. Alueilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia alkuperäisten asemakaavojen laatimisen jälkeen. Yliopistokadun punatiilikampus on rakennettu luvuilla tiiviiseen yhteyteen kaupungin keskustan kanssa. Keskustan ruutukaava-alueen perusrakenne on päätetty jo ensimmäisessä asemakaavassa vuodelta. Alue rakennettiin 00-luvun alkupuolella valtaosaltaan pientaloalueeksi. Ruutukaava-alue on 0-luvun alun laajojen asemakaavamuutosten jälkeen muuttunut kerrostaloalueeksi. Kaava-alueen rakennettu ympäristö, taajamarakenne Liikenne ja reitit Suunnittelualue on pääosin rakennettu opetus- ja tutkimustoimintaa varten. Alueen eteläosassa, Tulliportinkatu :ssa sijaitsevat Länsikadun koulu, Tulliportin koulu, tä-suomen yliopiston Educa-, Regia- ja Taitolarakennukset. Alueella on koulujen leikki- ja välituntipihat, lähiliikuntapaikka sekä pysäköintiä. Alueen pohjoisosassa, Tulliportinkatu :ssa sijaitsevat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammattiopiston rakennukset, vanha päärakennus (A) ja työpajarakennukset (B-D), hallinto- (F) ja opetusrakennuksia (G-H) sekä entinen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos (E ja ). Alueen länsiosassa Ruununnurmenpuistossa on rakennettu leikkipuisto. Aluetta hallitsevat julkiset rakennukset ovat pääasiassa matalia, - kerroksisia. Entinen tä-suomen seminaari Educa on osittain -kerroksinen. Tulliportinkadun varren kaupunkikuvaa hallitsevat kadun länsipuolen pientalorivi ja julkisten rakennusten pitkät, melko matalat julkisivut. Kadun itäpuolella on Otsolan vehreä pientaloalue muutamine vanhoine liikerakennuksineen. Erottuvia maamerkkejä ei katunäkymässä ole. Tulliportinkadulta etelään näkymä rajautuu ruutukaava-alueen -kerroksisiin kerrostaloihin. Maisemakuva Siltakadulla on valtatiemäinen ja reunoiltaan metsäinen. täpuolen suojaviheralue ja länsipuolen Ruununnurmenpuisto peittävät rakennetun ympäristön. Siltakadun eteläpäässä, sen länsireunalla kaupunkikuvaa hallitsevat tä-suomen yliopiston punatiiliset Aurora- ja Agora-rakennukset, joiden välistä taustalla näkyy Joensuun kampuksen päärakennus Carelia. Näkymä Siltakadulta etelään ruutukaavalle ja Ystävyydenpuistoon on avara. Liikenne suunnittelualueella keskittyy kolmelle samansuuntaiselle kadulle (Yliopistokatu, Siltakatu ja Tulliportinkatu). Siltakatu on pääkatu ja merkittävä kaupungin sisääntuloväylä kehätieltä lännestä. Vuonna 00 ennustetaan Siltakadun liikenteen olevan suunnittelualueen kohdalla noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa (Joensuun liikennemalli 0). Joensuun lähelle keskustaa toteutetussa kampuskokonaisuudessa kaksi vilkasliikenteistä katua Yliopistokatu ja Siltakatu jakavat ja eriyttävät kampusaluetta.

15 Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä. Linjat ja kulkevat Yliopistokatua, linjat ja 0 Siltakatua ja linjat 0, 0A ja 0 Tulliportinkatua. Ennustettu liikennemäärä vuonna 00 (Joensuun liikennemalli 0). Jalankulun- ja polkupyöräliikenteen reitistö on kattava mutta yhtenä puutteena on Liperistä saakka yhtenäisenä jatkuvan reitin katkeaminen Heinäpurontiehen. Siltakadun alittaa suunnittelualueen kohdalla kaksi jalankulku- ja polkupyöräliikenteen alikulkua ja asemakaavassa on varaus yhdelle uudelle alikululle. Suunnittelualueelta ydinkeskustan suuntaan jalankulku- ja polkupyöräliikenteen pääreitti kulkee siltakatua pitkin. Tulliportinkatu on vilkas jalankulun ja pyöräilyn reitti. Vilkkaimmalla tunnilla klo.-. Tulliportinkadun eteläpäässä on laskettu noin 0 jalankulkijaa ja noin 0 pyöräilijää (toukokuun taso). Yliopistokadun eteläpäässä vastaavat luvut ovat noin 0 jalankulkijaa ja noin 0 pyöräilijää. Väestö, asuminen ja sosiaalinen ympäristö Otsolan kaupunginosassa oli vuoden 0 lopussa yhteensä asukasta. Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Alueen sosiaalinen ympäristö muodostuu alueen koulukäytön mukaisesti sesonkimaisesti lukuvuosien aikana.

16 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella on koulutuspalveluita sekä niitä tukevia palveluita. Lähialueet ovat pääasiassa asuinympäristöjä. Tulliportinkadun pohjoispäässä ja Kaislakadulla on kaupallisia palveluita. Alueella sijaitsevat Länsikadun koulu, Tulliportin koulu, tä-suomen yliopiston toimintoja ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Otsolan kampus. Lähimmät kaupalliset ja muut lähipalvelut ovat pääasiassa Joensuun keskustassa noin kilometrin etäisyydellä. Alueella sijaitsee Ruununnurmenpuisto leikkikenttineen. Puolen kilometrin päässä on Vanamopuiston ja Martinpuiston ulkoliikunta- ja virkistysmahdollisuuksia, joista on edelleen hyvät virkistysyhteydet muille alueille. Tekninen huolto ja erityistoiminnot Kaavamuutosalueella on teknisen huollon verkosto. Alueella tai sen vaikutuspiirissä ei ole sellaisia erityistoimintoja, jotka vaikuttaisivat alueen suunnitteluun. Siltakadun itäpuolella on suojaviheralue EV. Ympäristöhäiriöt Siltakadun liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä lähialueilleen. Kaavamuutosalueella ei ole muita erityisiä ympäristöhäiriöitä tuottavia tekijöitä. Melutilanne on selvitetty (Ramboll Finland Oy 0) ja selvityskartat ovat kaavaselostuksen liitteenä. Päivämelutilanne suunnittelualueella ennustetulla vuoden 00 liikenteellä ilman melusuojaustoimenpiteitä (Ramboll Finland Oy 0).

17 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Linnunlahden pientalokaupunginosa ja Otsolan asuinalue on osoitettu seudullisesti merkittäviksi rakennuskulttuurialueiksi (Joensuun seudun yleiskaava 00, rakennuskulttuurikohteet. ja.). Entisen tä Suomen seminaarin rakennukset Educa- ja Regia (kohdenro.) on osoitettu seudullisesti merkittäviksi rakennuskulttuurikohteiksi ja ne on suojeltu asemakaavalla. Alueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja. Suunnittelualueesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys, joka kohdentuu yliopiston ja koulutuskuntayhtymän koulualueisiin (Pekka Piiparinen 0). Ote selvityksestä on selostuksen liitteenä... Maanomistus Kaava-alueen maanomistajat ovat Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen valtio, Joensuun kaupunki ja Asunto Oy Siltakatu. Maanomistus: Kartassa keltainen on kaupungin omistuksessa olevaa maata, punertava kaupungin vuokraamaa ja valkoinen muiden omistamaa

18 . SUUNNTTELUTLANNE.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Karjalan maakuntakaava Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja palvelujen ja hallinnon aluetta (p) ja se kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-). Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan. vaiheesta Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yleiskaava 00 on tullut voimaan..00. Yleiskaavassa kaava-alue on palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Tulliportinkatu on paikallinen pääkatu (ppk) ja Siltakatu on pääkatu. Siltakadun ja Yliopistokadun välille, P- ja AP-alueiden rajalle on osoitettu uusi katuyhteys. Joukkoliikenteen laatukäytävät (jl) kulkevat Yliopistoja Siltakatuja pitkin pohjoiseen. Siltakadun länsireunalle on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräliikenteen laatukäytävä. Alueen läpi pohjoisetelä suunnassa kulkee Siltakadun alittava jalankulku- ja polkupyöräliikenteen reitti Otsolan ja Linnunlahden välillä. Entisen tä Suomen seminaarin rakennukset Educa- ja Regia on osoitettu seudullisesti merkittäviksi rakennuskulttuurikohteiksi (Joensuun seudun yleiskaava 00, rakennuskulttuurikohteet, kohdenro.). Alueen pohjoisosassa on Kanervalanpuistoa ja Martinpuiston Noljakkaan johtavaa ulkoilureittiä yhdistävä ohjeellinen ulkoilureitti. Tulliportinkadun ja Kaislakadun risteyksen luona on mahdollisesti saastunut maa-alue.

19 0 Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 00. Joensuun viherkaava (0) Viherkaava ei ole oikeusvaikutteinen kaava, mutta sen sisältö huomioidaan asemakaavoituksessa. Kaavassa on osoitettu suojaviheralue EV kaavamuutosalueen VL- ja EV-alueille niiden meluisuuden vuoksi. Ote Joensuun viherkaavasta.

20 Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat Tulliportinkatu / PKKY (), Yliopisto lähiympäristöineen (00) ja Yliopistokadun alue (00). Asemakaavassa korttelin 0 käyttötarkoitus on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO. YO- on alue, jolle saa lisäksi sijoittaa myös toimisto-, kehittämis-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa. Korttelin tonttitehokkuus on e=0, ja kerrosluku. Tulliportinkadun kortteleiden ja Siltakadun katualueen välillä on suojaviheralue EV. Siltakadun länsipuolella on lähivirkistysalue VL. Siltakadun länsireunalle on osoitettu yleiselle jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle varattu alueen osa. Ote alueen ajantasa-asemakaavasta

21 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen..00 ja se on tullut voimaan..00. Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty kaupunkirakennepalveluiden laatimaa numeerista karttaa. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan :000. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Maankäyttösopimukset Joensuun Strategiat Kaavamuutokseen liittyen laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain b :n mukainen maankäyttösopimukset PKKY:n ja SYK Oy:n kanssa. Maankäyttökorvausperiaatteet on hyväksynyt kaupunginhallitus vuonna 0. Sopimukset ovat päätettävinä kaupunkirakennelautakunnassa yhtä aikaa kaavaehdotuksen kanssa. - Rajaton tulevaisuus 0-0 kaupunkistrategia on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0 ( 0). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian päivityksen..0 ( ). - Kaupunkirakenneohjelma 0-0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0 ( ). - Maapoliittinen ohjelma 0 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 0..0 ( ). - Asumisen strateginen suunnitelma 00 0 on hyväksytty kaupunginhallituksessa ( ). Asumisen strateginen suunnitelma tukee osaltaan kaupungin päästrategiaa ja suuntaa asumisen toimenpiteet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. - Joensuun ilmasto-ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa..0 ( ). Toimitiloja ja asuntoja koskevat suunnitelmat Suomen yliopistokiinteistöt Oy on laatinut yhteistyössä tä-suomen yliopiston kanssa kampusstrategian (Aihio Arkkitehdit Oy 0). Tavoitteena on lisätä yliopistokampukselle yksityisiä ja julkisia palveluja, opetusta ja tutkimustoimintaa, yritystoimintaa ja kaupallisia palveluja sekä opiskelija-asumista kampusalueen välittömässä läheisyydessä. Siltakadun liikennesuunnitelma Ramboll Finland Oy on laatinut kaupungin toimeksiannosta Siltakadun liikennesuunnitelman. Työn tarkoituksena on ollut suunnitella Siltakadun uusi poikkileikkaus ja liittymät, selvittää jalankulun ja pyöräilyn yhteystarpeet ja esittää niihin liittyvät ratkaisut. Osana suunnittelua on selvitetty Siltakadun melutilanne ja tarve melusuojauksiin. Tiiviit esitykset näistä on lisätty kaavaselostuksen liitteiksi.

22 Joensuun Tulliportinkadun koulualueen alue- ja rakennusinventointi Suunnittelualueesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys, joka kohdentuu yliopiston ja koulutuskuntayhtymän koulualueisiin (Pekka Piiparinen 0). Selvityksessä käydään läpi alueen rakennushistoria ja rakennetut kohteet. Ote selvityksestä on selostuksen liitteenä ja koko selvitys kaavan oheismateriaaleissa. tä-suomen seminaarin rakennukset 0-luvun alussa, oikealla tuolloin uusi Kuopiontie, taustalla muuttuvaa ruutukaavakeskustaa. (kuva tä-suomen yliopisto). Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 00 Joensuun kaupunki tavoittelee jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamista edelleen. Tässä tarkoituksessa on laadittu pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma vuoteen 00 asti (Ramboll Finland Oy 0). Suunnitelma etenee päätöskäsittelyyn keväällä 0. Suunnitelmassa esitettyjä periaatteita on pyritty noudattamaan jo tässä kaavahankkeessa. Kaava-alueelle sijoittuu kaksi pyöräilyn pääreittiä: Siltakadun varren reitti Länsikadulta Heinäpurontielle ja keskustan kiertävän reitin osuus Petrankadulta yliopistokampuksen kautta kohti Linnunlahdentietä. Kehittämissuunnitelma on kaavahankkeen oheismateriaalina siinä muodossa, jossa se on kaavaehdotuksen valmistuessa.

23 Esitys pyöräilyn tavoiteverkoksi Joensuu kantakaupungissa (Ramboll Finland Oy 0). Muut selvitykset, suunnitelmat tai päätökset Aluetta koskevat tai alueeseen vaikuttavat mm. keskustan osayleiskaava (0), keskustan liikennesuunnitelma (0) ja Symmetrisen kaupungin visio (KV syyskuu 0). Joensuun kaupunki on sitoutunut tä-suomen yliopiston laajenemista tukeviin toimiin (KV tammikuu 0). ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN TARVE JA TAVOTTEET Asemakaavan muutos käynnistyi maanomistajien aloitteesta. Asemakaavamuutoksen taustalla on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tarve kehittää omistamiaan kiinteistöjä. Alueen käyttötarpeet muuttuvat ja SYK Oy haluaa monipuolistaa alueen käyttöä ja toimintoja. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä haluaa jakaa omistamansa tontin pienempiin osiin ja kaavoittaa sen asuinkerrostalorakentamiseen. Kaavalla pyritään mahdollistamaan tonttien tehokkaampi käyttö asuin-, liike- ja toimitilarakentamiseen. tä-suomen yliopisto on päättänyt keväällä 0 opettajankoulutuksen lisäämisestä Joensuun kampuksella, jonka myötä Joensuussa on tarve rakentaa lisää opiskelija-asuntoja. Kaavamuutoksella reagoidaan tä- Suomen yliopiston muuttuvaan tilanteeseen ja varaudutaan alueen tulevaan kehitykseen. Kaavalla on tarkoitus mahdollistaa opiskelija-asuntojen rakentaminen nykyisellä kampusalueella. Opiskelija-asumisen lisääntynyt tarve ajoittuu vuoden 0 syksyyn,

24 mikä asettaa kaavahankkeelle aikataulutavoitteita. Kaava on tarkoitus saada päätöksentekoon niin, että rakennustyöt voidaan aloittaa parhaimmillaan kesällä 0. Kaavamuutosta on laadittu rinnan Siltakadun liikenneselvityksen kanssa. Tavoitteita: tiivistää kaupunkirakennetta lisäämällä asuinrakentamista ydinkeskustan palveluiden läheisyydessä tehostaa alueen maankäyttöä täydentää jalankulun- ja polkupyöräliikenteen reitistöä ja ulkoilureitistöä ratkaista suunnittelualueen sisäiset jalankulku- ja polkupyöräliikenneyhteydet sekä järjestää yhteydet muille alueille suunnitella Siltakadun liikennejärjestelyt ratkaista Länsikadun ja Siltakadun risteyksen liittymäjärjestely. LÄHTÖKOHTA-ANESTON ANTAMAT TAVOTTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Joensuun kaupunkistrategia Joensuun kaupunkistrategia Rajaton tulevaisuus on laadittu vuosille 0 0. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt strategian..0. Siinä esitetään muun muassa seuraavia tavoitteita: Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja asukkaiden viihtyvyyttä. Symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset. Strategiaan sisältyy päämäärää, joilla mm. tuetaan kaupungin kasvua, vetovoimaa ja asukkaiden hyvinvointia sekä uudistetaan toimintatapoja. Tavoitteena on mm. hyödyntää olemassa olevaa infraa tehokkaasti sekä tavoitellaan tiivistyvää, viihtyisää ja houkuttelevaa kaupunkikeskusta. Kriittisiksi päämääriksi on nimetty mm. hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja toimintatapojen uusiminen. Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät.

25 .. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavan vaiheessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) ja palvelujen ja hallinnon aluetta (p) ja se kuuluu kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-). Maakuntakaavan vaiheessa suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavan aluevaraus- tai kohdemerkintöjä. Maakuntakaavan vaiheessa Otsolan asuinalue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kaavamuutosalue rajautuu idässä Otsolan asuinalueeseen. Maakuntakaavan vaiheessa suunnittelualue sijoittuu kaavan taajamatoimintojen (A) alueelle. Tavoitteena on taajamatoimintojen alueiden osalta muodostaa Pohjois- Karjalaan tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajan ympäristö. Joensuun seudun kehittäminen merkitsee varautumista monipuolisiin asumisen, palveluiden, koulutuksen, tutkimustoiminnan, tuotannollisen toiminnan ja vapaa-ajantoimintojen sijoittamiseen. Asuin- ja vapaa-ajan ympäristön laadun merkitys alueellisena kilpailukykytekijänä kasvaa. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan vaiheiden mukaiset. Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa suunnittelualue osoitetaan palvelujen ja hallinnon alueeksi (P) ja pientalo-valtaiseksi asuntoalueeksi (AP). Merkinnällä (P) osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. MRL :n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikön voi sijoittaa P -alueelle. Tulliportinkatu on paikallinen pääkatu (ppk) ja Siltakatu on pääkatu. Siltakadun ja Yliopistokadun välille, P- ja AP-alueiden rajalle on osoitettu uusi katuyhteys.

26 Joensuun viherkaava Entisen tä Suomen seminaarin rakennukset Educa- ja Regia (kohdenro.) on osoitettu seudullisesti merkittäviksi rakennuskulttuurikohteiksi. Kaavahankkeessa arvioidaan Regia-rakennuksen tuleva käyttöja suojelutarve uudelleen. Asemakaavahanke ei ole käyttötarkoitukseltaan PKKY:n kampuksen osalta seutuyleiskaavan mukainen, mutta se vastaa seutuyleiskaavan tavoitteisiin. PKKY:n Otsolan kampuksen toimitilajärjestelyt ovat tulleet esille vasta seutuyleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Yleiskaavaa laadittaessa tietoa tästä ei ole ollut. Kaava-alueelle on pitänyt luoda uuteen tilanteeseen uudet käyttötavoitteet, jotka sopeutuvat riittävästi yleiskaavassa esitettyyn maankäytön kokonaisuuteen. Seutuyleiskaavan yhtenä päätavoitteena on selkeyttää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on pyrkiä hillitsemään liikenteen tarpeetonta kasvua ja vahvistaa joukkoliikenteen asemaa Joensuun seudulla. Näihin tavoitteisiin asemakaava vastaa tarjoamalla asuinpaikan aivan ydinkeskustan läheisyydestä reilulle o0 asukkaalle opiskelija-asuntoihin ja noin 0-00 asukkaalle muihin asuntoihin, yhteensä siis noin asukkaalle. Sijainti mahdollistaa jalankulku- ja polkupyöräliikenteen sekä joukkoliikenteen käyttämisen henkilöauton rinnalla tai sijasta arkiliikkumiseen sekä vähentää autopaikkojen tarvetta. Jos alue säilytettäisiin yleiskaavan mukaisena palvelujen ja hallinnon alueena, jouduttaisiin valtaosa kaavaillusta asukasmäärästä sijoittamaan kauemmaksi keskustasta oleville uusille asuinalueille. Tällöin he tarvitsisivat ensisijaisesti henkilöautoa päivittäiseen liikkumiseen. Tämä lisäisi henkilöautoliikennettä Joensuun seudulla verrattuna tehokkaampaan asumisratkaisuun keskustan läheisyydessä. Lisäksi alueen käyttötarpeiden muuttuessa saattaisi alueelle jäädä käyttämättömiä toimitiloja, joiden korjaus- ja ylläpitokustannukset rasittaisivat kohtuuttomasti kiinteistön omistajaa. Kaavamuutosalueen viheralueet on osoitettu Joensuun viherkaavassa suojaviheralueiksi. Syynä tähän on ollut se, että viheralueet ovat kapeita ja ne ovat suurelta osin liikennemelualueilla.

27 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet PKKY Otsolan kampus Tulliportin koulu UEF Taitola UEF Regia UEF SYK, UEF:n kampusalue Educa UEF Länsikadun koulu UEF Tulliportin kampusalueen nykyinen käyttö. Nykyinen Tulliportinkadun kampusalue on rakennettu 0-luvulta alkaen vaihtelevien koulukäytön tarpeiden mukaisesti. Kaavahankkeen tavoitteena on maankäytön tehostaminen keskeisessä sijainnissa kaupungin ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä. Kaavahanke mahdollistaa keskustamaisen kaupungin laajenemisen länteen Tulliportinkadun varrelle, kuten Aittarannan, Penttilänrannan ja asemanseudun hankkeet laajentavat keskustaa Pielisjoen itäpuolelle. Keskustan palvelutarjonnan säilyttämiseksi elinvoimaisina ja kilpailukykyisinä jatkossakin on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisen palveluiden läheisyyteen.

28 VAHTOEHDOT PKKY:n tontti, Tulliportinkatu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tavoitteena on luopua Tulliportinkatu :n tontista kokonaan toimintojen keskittyessä Peltolankadulle. Alueesta on kaavaprosessin aikana laadittu lukuisia vaihtoehtoisia luonnoksia asuinkerrostalojen rakentamiseksi. Yhteisenä piirteenä luonnoksissa ovat olleet suojaisat umpikorttelit, keskitetyt pysäköintiratkaisut, matalampi rakentaminen Tulliportinkadun varrella ja korkeampi Siltakadun puolella. Eri vaihtoehdoissa rakentamistehokkuuteen ovat vaikuttaneet pysäköintiratkaisut joko maantasopysäköinti tai rakenteellinen pysäköinti pysäköintilaitoksissa. Suunniteltu kerrosala koko alueella on vaihdellut suunnitelmavaihtoehdoissa k-m molemmin puolin. SYK:n tontti, Tulliportinkatu SYK:n kiinteistöllä säilyvät tä-suomen yliopiston käytössä olevat Educa- ja Taitola-rakennukset sekä Länsikadun ja Tulliportin koulut, jotka ovat Joensuun normaalikoulun käytössä. Asemakaavalla suojeltujen Regia-rakennusten tuleva käyttötarve ja mahdollinen suojelun purkaminen ratkaistaan tällä kaavamuutoksella. Kaavassa huomioidaan yliopiston ja koulujen tarpeet alueella. tä-suomen yliopisto on päättänyt opettajankoulutuksen lisäämisestä Joensuun kampuksella. Joensuussa on vuodesta 0 alkaen tarve myös toiselle normaalikoululle. Se on päätetty toteuttaa Rantakylään. Kampuksen Siltakadun puoleiselle alueelle Regia-rakennusten taakse on hankkeen käynnistymisestä alkaen suunniteltu opiskelija-asumista. Tämän rakennuspaikan osalta ei luonnoksissa ole esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja. Regian rakennusten paikalle on mietitty useita vaihtoehtoja, joissa Regia-rakennukset on säilytetty joko kokonaan tai osittain. Vaihtoehdossa, jossa molemmat rakennussiivet on osoitettu purettavaksi, on osoitettu suurin kerrosala asuinkerrostalorakentamiselle. Kaikissa luonnoksissa on esitetty maantasopysäköintiä tonteille. Siltakadun liikenneselvitys Siltakadun liikenneselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoisia ratkaisuja suunnittelualueen liikenteen järjestämiseksi. Liikenneselvityksen ja kaavamuutoshankkeen suunnittelualueet ja tavoitteet ovat pääosin yhtenevät. Liikenneselvityksen tiivistelmä ja meluselvityskartat ovat kaavaselostuksen liitteenä. Siltakadun osalta on tavoitteena muuttaa nykyinen valtatiemäinen tie katumaiseksi ja vähentää ajoneuvoliikenteelle varattua tilaa. Tätä varten konsultti on laatinut useita vaihtoehtoisia poikkileikkauksia. Kaavaehdotuksessa esitetään ratkaisua, jossa ajoneuvoliikenne siirtyy kokonaan idän puoleiselle ajoradalle. Jalankulun ja polkupyöräilyn pääreitti

29 ja melusuojaus sijoitetaan nykyiselle lännen puoleiselle ajoradalle. Ratkaisu mahtuu nykyiselle katualueelle. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen reitit Siltakadun suunnassa sekä Siltakadun poikkiyhteydet on tarkistettu Joensuun seudun yleiskaava 00:n mukaisiksi. 0 ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELU. KAAVARATKASUN KUVAUS JA YLESPERUSTELUT PKKY:n kampus (Tulliportinkatu ) PKKY:n ammattiopiston tontilla olevat vanhat ammattiopiston rakennukset tullaan purkamaan. Vapautuva alue kaavoitetaan autopaikkojen asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK), autopaikkojen korttelialueiksi (LPA) ja puistoksi (VP). Korttelialueisiin liitetään osia Siltakadun vapautuvasta katualueesta sekä nykyisen tontin kohdalla oleva suojaviheralue. Tämä mahdollistaa suunnitellun kerrosalan rakentamisen sekä toimivat ja riittävät piha- ja pysäköintijärjestelyt uusilla korttelialueilla. Kaavassa osoitetaan uusi Henkireikä-niminen puistoalue (VP). Puisto sijoittuu Yliopistokadun ja Tulliportinkadun yhdistävän uuden jalankulun- ja polkupyöräilyn reitin ja uuden alikulun kohdalle. Tulliportinkadun puoleinen osa puistosta merkitään aukioksi. Siitä on tarkoitus toteuttaa pienimuotoinen pysähtymis- ja oleskelupaikka. Uusi jalankulun- ja polkupyöräilyn reitti jatkuu Otsolassa Ahmankadulle, josta on hyvät yhteydet mm. Kanervalan ulkoilureitistöön. Korttelialueiden sisäinen pohjois-eteläsuuntainen jalankulun reitti yhdistää kaikki kerrostalokorttelit ja pysäköintialueet. Yliopiston Tulliportinkadun kampus (Tulliportinkatu ) Yliopiston Tulliportinkadun kampuksen käyttöön jäävät alueet muodostetaan omiksi tonteikseen. Niillä sijaitsevat yliopiston käytössä olevat rakennukset ja Tulliportin ja Länsikadun koulut säilyvät pääosin entisessä käytössään. Uuden kaavan mukainen käyttötarkoitusmerkintä KOT sallii nykyistä monipuolisemman käytön. Kampuksen Siltakadun puoleiselta osalta osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi opiskelija-asuntoja varten (AK-). Kortteliin liitetään pieni osa Siltakadun katualueesta. Regian rakennuksia ei suojella. Alue käytetään osin pysäköintiin yliopiston tarpeisiin, osin uudisrakentamiseen asuin-, liike- ja toimistokäyttöön (AL). Educan suojelu säilyy ennallaan Kulku tonteille Tulliportinkadulta järjestetään uuden Opiskelijankadun kautta. Katualue tarvitaan myös kunnallistekniikkaa varten. Opiskelijankadun kautta kulkee tonttien ajoneuvoliikenne ja polkupyöräilyn pääreitin liikenne Petrankadulta Siltakadun alikulkuun ja edelleen Yliopistokadun kampukselle.

30 . ALUEVARAUKSET.. Korttelialueet AK Asuinkerrostalojen korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialueiden tonttitehokkuus on kaavaehdotuksessa et=,0 ja kerrosluku -V. Rakennettava kerrosala on yhteensä k-m. Kaavaratkaisussa Siltakadun katualuetta ja sen viereistä suojaviheraluetta liitetään korttelialueisiin yhteensä noin 000 m. Alueelle muodostetaan kolme asuinkerrostalojen korttelialuetta (merkintä AK), neljä autopaikkojen korttelialuetta (LPA) ja yksi puistoalue (VP). Siltakadun puoleisille korttelinosille on osoitettu kerrosluvuksi V, Tulliportinkadun puolisille osille ja korttelien keskialueille. Kortteleiden katujen puoleiset rakennukset on rakennettava yhtenäisinä ja niiden pitää vaimentaa piha-alueille tulevaa melua. Näillä yhtenäisillä rakennusmassoilla muodostetaan AK-kortteleihin suojaisat piha-alueet, joille sijoitetaan kortteleiden yhteiset ja yhtenäiset leikki- ja oleskelualueet ja sisäinen jalankulku- ja polkupyöräliikenne. Asuinrakennuksissa saa sijoittaa maantaso- tai kellarikerrokseen asumista palvelevia yhteistiloja, liike-, palvelu-, harrastus-, ja kokoontumistiloja sekä työhuoneita. Pysäköinti toteutetaan keskitetysti maantasopysäköintinä neljälle LPA-korttelialueelle. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet Nykyisen yliopistokampuksen keskialueelle kortteliin 0 osoitetaan asuin-, liike ja toimistorakennusten korttelialue AL. Uuden AL-korttelialueen kerrosalaksi osoitetaan 00 k-m. Korttelialueelle osoitetaan rakennusalat - ja -kerroksisten kerrostalojen rakentamiseksi. Pysäköinti järjestetään tontilla maantasopysäköintinä. Enintään autopaikkaa saa sijoittaa naapurikortteliin (AK- korttelialue). Kulku tontille tapahtuu Opiskelijankadun kautta. Korttelin keskialueella säilytetään maisemallisesti merkittävä puuryhmä merkinnällä mp- (ns. kotikuuset Suomen itsenäisyyden 0. vuodelta). AK- Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten Kampuksen Siltakadun puoleiselta osalta osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi opiskelija-asuntoja varten (AK-). Kortteliin liitetään pieni osa Siltakadun katualueesta. Tämä mahdollistaa riittävän suuren asuinrakennuksen rakentamisen ja riittävät piha- ja pysäköintijärjestelyt. Rakennuksen kerrosala on k-m, mikä tarkoittaa noin e=, tonttitehokkuutta. Kerrosluku on V-V. Asukkaita uudessa opiskelijatalossa olisi vähän yli 00. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen voidaan sijoittaa myös liike-, toimisto- ja palvelutiloja. Tarkoituksena on toteuttaa rakennukseen ruokaravintola alueen työntekijöille ja opiskelijoille. Kulku tontille järjestetään uuden Opiskelijankadun kautta.

31 LPA Autopaikkojen korttelialueet AK-korttelialueiden tarvitsemat pysäköintipaikat toteutetaan keskitetysti maantasopysäköintinä neljälle LPA-korttelialueelle. Korttelin eteläisemmälle LPA-alueelle sijoitetaan myös korttelin KOT-korttelialueen autopaikkoja. Autopaikat ovat osin avopaikkoja, osin katospaikkoja. AK-korttelialueille saa sijoittaa autopaikkoja enintään 0 % kiinteistöiltä vaadittavista autopaikoista. Nämä autopaikat saa kattaa. Tällä pysäköintiratkaisulla mahdollistetaan laajat piha-alueet istutuksille, leikkiin ja oleskeluun. Ajoneuvoliikenteen liittymät osoitetaan Tulliportinkadulle. Siltakadulle liittymiä ei voida osoittaa, koska liittymät heikentäisivät Siltakadun liikenteen sujuvuutta. Tämä ohjaisi keskustan liikennettä nykyistä enemmän Tulliportinkadulle ja Yliopistokadulle. Tulliportinkadun liikennemäärissä ei tapahdu suuria muutoksia, kun nykyinen koulukäyttö korvataan asuinkäytöllä. Kiinteistöille menevät johtolinjat sijoitetaan LPA-alueille ajoradan kohdalle ja puistoalueella kulkuväylän kohdalle. Johtoja varten tulee perustaa tarvittavat rasitteet ennen rakennuslupien myöntämistä. KOT Liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimusja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Tulliportin koulun ja Taitolan alue sekä Länsikadun koulun, Educan ja osittain Regian alue muutetaan liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (merkintä KOT). Tämä mahdollistaa alueelle sijoittuvien toimintojen monipuolistumisen. Pysäköinti KOT-korttelialueilla voidaan toteuttaa maantasopysäköintiä. Ajoneuvoliikenteen liittymä kortteliin 0 on mahdollinen sekä Tulliportinkadulta entisestä sijainnistaan että uuden Opiskelijankadun kautta. Ajoneuvoliittymät kortteliin ovat mahdollisia Opiskelijankadun kautta ja korttelin luoteispuolen LPA-alueen kautta. Ennen LPA-alueen toteuttamista ajo voi tapahtua myös nykyisestä liittymästä tontin koilliskulmalla. Korttelin KOT-korttelialueella sijaitsevat yliopiston käytössä oleva Taitola-rakennus ja Tulliportin koulu säilyvät pääosin entisessä käytössään. Muodostettavan tontin pinta-ala on 0 m ja rakennusoikeus on 0 k-m (tonttitehokkuus e=0,). Rakennusoikeudesta on käytetty 0 k-m. Korttelin 0 KOT-alueella sijaitsevat yliopiston käytössä olevat Educarakennus ja Länsikadun koulu säilyvät pääosin entisessä käytössään. Regia-rakennus puretaan. Educa-rakennuksen suojelumerkintä säilyy. Muodostettavan tontin pinta-ala on 0 m ja rakennusoikeus on 00 k-m (tonttitehokkuus e=0,). Rakennusoikeudesta on käytetty k-m. Jalankulunyhteytenä normaalikoulun osien välillä toimii uusi Ylioppilaanpolku, joka on samalla osa pääpyöräilyreittiä.

32 VP Puisto Tulliportinkadun ja Siltakadun väliin osoitetaan uusi puisto. Puiston pinta-ala on m. Puiston kautta kulkee jalankulun ja polkupyöräilyn yhteys Siltakadun uudelta alikululta Ahmankadun suuntaan. Tulliportinkadun puoleinen osa puistosta toteutetaan pienenä aukiona. VL Lähivirkistysalue Ruununnurmenpuisto viheryhteyksineen osoitetaan lähivirkistysalueena. Alueen pinta-ala on noin, ha. Merkinnällä osoitetaan virkistysja ulkoilukäyttöön tarkoitetut, lähinnä taajamarakenteen sisäiset tai siihen välittömästi liittyvät alueet, joita ei ole tarkoitus rakentaa varsinaisiksi puistoiksi. Virkistysalueilla kulkevaa, Siltakadun uudelle alikululle johtavaa jalankulku- ja polkupyöräliikenteen reittiä linjataan uudelleen. Ruununnurmenpuiston leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa säilyy kaavassa ennallaan. EV Suojaviheralue Siltakadun ja Tulliportinkadun välillä olevaan suojaviheralueeseen liitetään osa Siltakadun katualueesta. Alueen pinta-ala on 0 m. Alueelle toteutetaan meluvalli. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. Kaava-alueelle osoitetaan kolme uutta muuntamon paikkaa merkinnällä ET. Muuntamot sijoitetaan autopaikkojen korttelialueiden sekä AK- korttelialueen yhteyteen. Toinen uusista muuntamoista korvaa koko kaupunginosaa palvelevan nykyisen muuntamon, joka sijaitsee purettavassa ammattiopiston päärakennuksessa... Muut alueet Kaavassa on osoitettu jalankulku- ja polkupyöräliikenteen yhteyksinä olemassa olevat jalankulku- ja polkupyöräliikenteen väylät. Kaavassa osoitettuja rakentamattomia jalankulku- ja polkupyöräliikenteen väyliä ovat Siltakadun katualueen länsireunalla kulkeva yhteys ja Siltakadun uusi jalankulku- ja polkupyöräliikenteen alikulku. Länsikadun ja Siltakadun liittymäalue on mitoitettu niin, että siihen voidaan toteuttaa kiertoliittymä.

33 . LKENNERATKASU Koko suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä on laadittu Siltakadun liikenneselvitys. Sen on laatinut Erkki Sarjanoja Ramboll Finland Oy:stä kaupungin toimeksiannosta. Tiivistelmä suunnitelmasta on kaavaselostuksen liitteenä ja koko suunnitelma kaavahankeen oheisaineistona. Lähtötietoina selvitettiin alueen kaavat ja muut aluetta ja liikennettä koskevat suunnitelmat, nykyinen liikenneverkko, liikennemäärät ja ennusteet, joukkoliikenne alueella ja melutilanne. Suunnittelussa huomioitiin erityisesti Joensuun keskustan liikennesuunnitelma (0) ja tämän kaavamuutoksen kanssa yhtä aikaa valmisteltavana ollut Joensuun pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelma 00. Vaihtoehtotarkasteluja tehtiin Siltakadun muuttamisesta katumaisemmaksi väyläksi, tontti- ja katuliittymistä Siltakadulle kampusalueiden kohdilla, jalankulun ja pyöräilyn väylistä, Yliopistokadun luonteesta yliopistokampuksen kohdalla ja Siltakadun melusuojauksista. Eniten nykytilannetta muuttavasta Siltakadun ratkaisuvaihtoehdosta tehtiin erillinen liikenne-ennuste (uusi katuyhteys Metla-talon kohdalla Yliopistokadun ja Siltakadun välillä). Lisäksi tarkasteltiin Tulliportinkadulle mahdollisesti toteutettavien hidasteiden vaikutuksia, Länsikadun liittymien toimivuutta ja muutostarpeita (Yliopistokatu, Siltakatu, Tulliportinkatu). Liikenneselvityksen johtopäätöksiä ja esityksiä (Ramboll Finland Oy 0) Siltakadulle ei toteuteta uusia katuliittymiä Kaislakadun ja Länsikadun välisellä alueella. Jo nykyisessä asemakaavassa oleva tonttiliittymä yliopistokampukselle voidaan edelleen toteuttaa (sijainti likimain maakunta-arkiston kohdalla). Länsikadun ja Siltakadun liittymä muutetaan kiertoliittymäksi.

34 Yliopistokatu esitetään toteutettavaksi hidaskatu- tai pihakatumaisena ratkaisuna yliopistokampuksen kohdalla. Tällä vaikutetaan siihen, että keskustaan suuntautuvana ajoyhteytenä käytettäisiin entistä enemmän Siltakatua. Samalla yhtenäistetään yliopistokampuksen aluetta ja tehdään siitä nykyistä viihtyisämpi ja jalankulkuun painottuva. Sitovat ratkaisut tästä tehdään myöhemmin laadittavassa Yliopistokadun kampuksen asemakaavamuutoksessa. Liikenneselvityksessä ei esitetä hidaskatujaksoa Tulliportinkadulle. Tässä asemakaavamuutoksessa edellytetään kuitenkin hidasteiden toteuttamista Tulliportinkadun ja Petrankadun liittymään, koska näin parannetaan pyöräilyn tulevan pääreitin sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta tässä risteyksessä. Myöskään katujen katkaisemista Otsolan alueella ei esitetä, koska Koulukadun liittymiä tullaan katkaisemaan osana kyseisen kadun uudistamista. Nämä muutokset tekevät. kaupunginosan ja Otsolan kautta läpiajosta hidasta, jolloin liikenne käyttää pääväyliä. Siltakadun luonne muutetaan katumaisemmaksi tinkimättä sen välityskyvystä. Sen nykyinen idänpuoleinen ajorata jää autoliikenteen käyttöön ja lännenpuoleinen ajorata otetaan jalankululle ja pyöräilylle. Näiden väylien väliin toteutetaan Linnunlahden aluetta suojaava melusuoja joko vallina, aitana tai näiden yhdistelmänä. Muutokset voidaan tehdä nykyisellä katualueella ja jopa kaventaa katualuetta vähän itäreunaltaan. Tulliportinkadun pohjoispään pientalojen melusuojaus toteutetaan meluvallilla Siltakadun varressa. Siltakadun suunniteltu poikkileikkaus, katselusuunta kohti keskustaa (Ramboll Finland Oy 0) Yliopiston Tulliportinkadun kampuksen alueelle rakennetaan lyhyt uusi katu (Opiskelijankatu), joka jatkuu jalankulun ja pyöräilyn katuna Siltakadun alikulkuun (Ylioppilaanpolku). Vastuu molemmista väylistä tulee olemaan kaupungilla. Jalankulun ja pyöräilyn yhteys kampusten välillä on tähän asti ollut alueen maanomistajan eli SYK OY:n vastuulla. Tulevassa Yliopistokadun

35 kampuksen kaavamuutoksessa on tarkoitus ottaa väylän länsiosa Siltakadulta Ylipistokadulle samoin kaupungin vastuulle, koska se on osa kaupungin pääpyöräreitistöä. Saman pääreitin itään jatkuva osa on tarkoitus toteuttaa ns. pyöräkatuna Petrankadun kautta Ahmankadulle ja edelleen Rauhankadulle ja Pielisjoen rantaraitille. Kaava-alueen ja koko UEF:n kampusalueen ja Siltakadun jalankulun- ja polkupyöräliikenteen verkostoa kehitetään. Valtatie suuntaisen pääpyöräreitin jatkuvuuspuute korjataan toteuttamalla jo edellä mainittu jalankulun ja pyöräilyn korkeatasoinen reitti Siltakadun nykyisen lännenpuoleisen ajoradan kohdalle. Reitti tarjoaa nopean yhteyden päivittäisille työ- ja opiskelumatkoille lännen suunnasta kampukselle ja keskustaan. Siltakadun vartta itäpuolella kulkeva jalankulun ja pyöräilyn väylä puretaan yliopiston alikululta pohjoiseen. Tulliportinkadun varren yhteys ja tulevien kortteleiden sisäiset väylät ovat riittäviä jalankulun ja pyöräilyn tarpeisiin. Siltakadun ali on jo voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu jalankulun ja pyöräilyn alikulkuyhteys Ruununnurmenpuiston leikkipaikan kohdalta. Yhteys on tarpeellinen Siltakadun turvalliseksi poikki kulkemiseksi. Kaupunki on joutunut rakentamaan nykyiselle Siltakadun keskikaistalle aidan turvattomien kadun ylitysten estämiseksi. Yhteys palvelee sekä arjen kulkutarpeita Linnunlahden ja Kanervala-Otsolan välillä että ulkoilua ja virkistystä. Alikulun ja siihen liittyvien väylien sijaintia on nyt täsmennetty, erityisesti siksi, että Tulliportinkadun varren maankäyttö muuttuu merkittävästi. Tarkennuksia on tehty myös Ruununnurmenpuiston puolelle että väylä saataisiin sijoittumaan mahdollisimman tasapuolisesti ympäröiviin asuintontteihin nähden. Liikenteeseen, katuihin ja viheralueisiin kohdistuvien toimenpiteiden kokonaiskustannuksiksi on tässä vaiheessa arvioitu noin, M. Toimenpiteet voidaan jakaa useammalle vuodelle. KAAVAN VAKUTUKSET.. Vaikutukset kaupungin strategioihin Kaavahanke edistää kaupunkistrategian ja kaupunkirakennepalveluiden strategian tavoitteiden toteutumista. Kaavamuutos edesauttaa ja vahvistaa kaupungin strategian yritysystävällisyyden ja työllisyyden päämäärää. Kaavalla mahdollistetaan myös hyvinvointia ja terveyttä edistävän ympäristön toteutuminen. Tätä tavoitetta tukevat melusuojausten toteuttaminen ja jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien parantaminen... Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Nykyisellään Otsolan kaupunginosa jakautuu Otsolan asuinalueeseen ja Otsolan kampukseen. Alueita erottaa toisistaan Tulliportinkatu, jonka kahtiajakoinen katukuva on itäpuolella pienimittakaavaista ja rehevää pientaloaluetta pensasaitoineen ja länsipuolella massiivisten julkisten rakennusten katunäkymää.

36 Kaupunkikuva muuttuu kaavamuutoksen seurauksena eniten ammattioppilaitoksen kohdalla Tulliportinkadulla, kun päärakennuksen muurimainen ja julkisivultaan monotoninen rakennusmassa katoaa katunäkymästä. Tilalle tulee lyhyempiä ja julkisivujen käsittelyltään pienipiirteisempiä kolmikerroksisia asuinkerrostaloja. Korkeammat viisikerroksiset rakennukset sijaitsevat Siltakadun varressa, missä katuympäristö sietää paremmin muutoksia. Kaavassa osoitettu - kerroksinen rakentaminen sulautuu hyvin ympäröivään maisemaan. Luonne-ero Tulliportinkadun itäpuolen ja länsipuolen rakentamistapojen välillä säilyy. Yliopistokampuksen alue tiivistyy, kun opiskelijatalon ja muiden asuinkerrostalojen rakentaminen muuttaa osan nykyisistä pysäköintikentistä rakennuskäyttöön. Siltakadun katunäkymä muuttuu selvästi nykyistä kaupunkimaisemmaksi Vanamokadun kohdilta etelään. Rakennuskannan sekä alueen pintarakenteiden ja istutusten uudistaminen muuttaa alueen yleisilmettä parempaan suuntaan. Siltakatu muuttuu valtatiemäisestä miljööstä kaupunkimaisemmaksi pääkaduksi. Liikenne on hitaampaa ja aiheuttaa vähemmän haittoja ympäröiville asuinalueille... Sosiaaliset vaikutukset Asuintalojen rakentaminen muuttaa kampusalueen luonnetta koulujen lukuvuoden ja koulupäivien rytmittämästä, sesonkimaisesta toiminnasta ympärivuotiseksi. Nyt alue autioituu kesäisin ja ilta-aikaan koulujen ja muiden palveluiden suljettua ovensa. Kerrostalorakentaminen mahdollistaa ikääntyvien asukkaiden muuttamisen tutulla alueella kerrostaloasuntoihin ja pientaloasuntojen vapautumisen nuorille perheille, mikä on omiaan tasapainottamaan ja monipuolistamaan Otsolan väestön ikärakennetta. Otsolan asukasluku oli laskusuunnassa pitkään, kunnes se muutaman viimeisen vuoden aikana on kääntynyt pieneen nousuun. Lisääntyneen asukasmäärän takana on alueella käynnissä oleva pientaloasukkaiden sukupolvenvaihdos. Kaavan toteutuessa Otsolan kaupunginosan väkiluku voi yli kolminkertaistua. Vuoden 0 lopussa Otsolassa oli asukasta. Muutokset kohdistuvat pientaloalueen ulkopuolelle. Otsolaan syntyy uusi kerrostalovaltainen asuinalue Tulliportinkadun ja Siltakadun väliin... Vaikutukset ympäröiviin alueisiin Keskustan palveluiden toimintaedellytykset paranevat asukasmäärän kasvaessa lähialueilla. Keskustan palvelutarjonnan turvaamiseksi on tärkeää mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen nykyisten palveluiden läheisyyteen. Yliopiston vetovoima lisääntyy opiskelija-asumisen mahdollistuessa kampuksen ydinalueella. Otsolan väestömäärä lisääntyy merkittävästi ja asukasrakenne monipuolistuu. Negatiivisia vaikutuksia ovat rakennusten purkamisesta ja laajuudeltaan merkittävästä uudisrakentamisesta johtuvat rakennusaikaiset häiriötekijät, kuten työmaaliikenne, pöly- ja meluhaitat.

37 .. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen ja -rakenteeseen Suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla Otsolassa ja ruutukaavakeskustan julkisten palveluiden, kaupan palveluiden ja Mehtimäen vapaa-ajan palveluiden läheisyydessä. Asuntorakentamisen lisääminen tuo näille palveluille lisää asiakaskuntaa. Kyse on yhdyskuntarakenteen sisällä tapahtuvasta uudis- ja täydennysrakentamisesta, joka on kunnallistekniikan ja palveluiden investointien kannalta edullista. Alueelle muuttavien uusien asukkaiden liikkumistarve ja sitä kautta liikkumisen kustannukset ovat pienemmät kuin kauempana keskustasta sijaitsevilla alueilla. Siltakadulle on tarpeen rakentaa uutta jalankulku- ja polkupyöräliikenteen väylää seudun yleiskaavan ja alueella voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Rakentamatonta jalankulku- ja polkupyöräliikenteen väylää on noin 0 metriä. Muilta osin olemassa oleva väylästö on perusparantamisen tarpeessa. Toteutuessaan Siltakadun uusi jalankulku- ja polkupyöräliikenteen alikulku siihen liittyvine reitteineen ja kunnallistekniikan järjestelyineen tuovat kustannuksia kaupungille. Parantuva jalankulun ja polkupyöräilyn verkosto lisää näiden liikkumismuotojen houkuttelevuutta. Jalankulun ja pyöräilyn lisääntyminen kuitenkin vähentävät liikenteestä aiheutuvia kustannuksia sekä kaupunkilaisilta että kaupungilta. Siltakadun uusi kiertoliittymä ja Siltakadun-Länsikadun uusi kiertoliittymä aiheuttavat kustannuksia, mutta ovat tarpeellisia tärkeän pohjoisen sisääntuloväylän liikenteen sujuvuuden takia. Siltakadun kaventaminen yksiajorataiseksi aiheuttaa kustannuksia purku- ja maisemointitöiden vuoksi, mutta toisaalta vapauttaa rakennusmaata kehitettäväksi. Katu- ja suojaviheralueista vapautuvan alueen rakennusoikeuden arvo on noin,0-, M... Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alue on jo nykyisellään lähes täysin rakennettu tai muuten ihmisen toiminnan muovaamaa, joten kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. Muutokset kohdistuvat jo rakentamiskäytössä olevaan ympäristöön. Siltakadun pohjoispään meluvalli ja uuden alikulkuyhteyden toteuttaminen muuttavat pienialaisesti viherympäristöä ja maisemaa alueillaan. Puustoa poistetaan rakenteiden tieltä. Meluvalliin tehdään istutuksia ja se sulautuu osaksi maisemaa 0- vuoden kuluessa. Siltakadun katualueen kaventaminen ja sen luonteen muuttaminen katumaisemmaksi pienentää maiseman mittakaavaa ja muuttaa sen kaupunkimaisemmaksi istuksineen, jalankulku- ja polkupyöräliikenteen väylineen ja viherkaitaleineen... Yritysvaikutukset ja vaikutukset elinkeinotoimintaan

38 Kaavahankkeen myötä mahdollistuva asuntojen ja julkisten rakennusten rakentaminen työllistää rakennusalan toimijoita. Asuntorakentaminen lisää alueen ostovoimaa ja täten parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kaupunkikeskustan alueella. Yliopistokampuksen alueella kaavamuutoksen mahdollistama kaupallisten toimintojen lisääntyminen lisää alueen työpaikkamäärää. Yliopiston vahvistumisella ja opiskelija- ja työntekijämäärän kasvulla on positiivinen vaikutus yritystoimintaan paitsi keskustassa myös koko seudulla... Vaikutukset liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin Kaavamuutos aiheuttaa muutoksia lähiympäristön liikenneoloihin. Yliopistokadun ja Tulliportinkadun läpikulkuliikenne vähenee. Näiden katujen asuntokatuluonne korostuu. Pohjoiseen suuntautuva läpiajoliikenne keskittyy Siltakadulle, jonka liikennemäärät kasvavat. Ajonopeuksien laskemisen ja melusuojien rakentamisen myötä liikenteen meluhaitat vähenevät. Asiointiliikenne uusilta kerrostaloalueilta ohjataan Tulliportinkatua pitkin keskustaan ja kehätielle. Nykyiset jalankulku- ja polkupyöräliikenteen yhteydet säilyvät lukuun ottamatta Siltakadun itäpuolista yhteyttä Länsikadulta PKKY:n kampukselle. Yhteyden poistuminen rakentamisen alkuvaiheessa heikentää PKKY:n kampuksen saavutettavuutta. Uudet yhteydet parantavat alueiden saavutettavuutta ja lisäävät jalankulun ja pyöräilyn kulkutapaosuutta. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen yhtenäinen, turvallinen ja nopea laatukäytävä lisää työmatkapyöräilyä lännen suunnasta. Kaavamuutos mahdollistaa ja edellyttää jalankulku- ja polkupyöräliikenteen, autoliikenteen ja pysäköinnin uudelleenjärjestelyjä alueella. Pysäköintiä osoitetaan tonttien välissä oleville LPA-korttelialueille maantasopysäköintinä sekä pieneltä osin tonteille.. YMPÄRSTÖN HÄRÖTEKJÄT Keskeinen häiriötekijä alueella on Siltakadun liikennemelu. Vuoden 00 arvioitu liikennemäärä Siltakadulla on 00 ajoneuvoa vuorokaudessa, Tulliportinkadulla noin 00 ja Yliopistokadulla noin 00 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemelun leviäminen on arvioitu sekä nykytilanteessa että ennustetilanteessa, päivä- ja yöaikaan. Suunnitelluilla melusuojauksilla ja rakennusten sijoittelulla voidaan saavuttaa valtioneuvoston päättämien melutason ohjearvojen (VnP /) mukainen tilanne sekä olemassa olevilla asuinalueilla että suunnitelluissa uusissa kortteleissa. TOTEUTUS Kaavamuutoksen mahdollistaman rakentamisen toteuttaminen on mahdollista heti, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman ja kaavan mukaisilla rakennushankkeilla on rakennuslupa.

39 Opiskelija-asuntojen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 0 ja asuntojen on määrä valmistua syksyllä 0. Rakentamisen käynnistyessä jalankulun ja pyöräilyn yhteys Siltakadun vartta PKKY:n kampukselle katkeaa. Muu asuntorakentaminen etenee maanomistajien ja käyttäjien nykyisten toimintojen uudelleenjärjestelyjen ja asuntojen kysyntätilanteen mukaan. PKKY:n kampusalueen uusien kortteleiden rakentaminen alkanee vuoden 00 aikoihin. Liikenneselvitykseen sisältyvien toimien toteutus etenee kaupungin investointiohjelman ja päätöksenteon mukaisesti. Uusi Opiskelijankatu toteutetaan vuonna 0. Muiden katu- ja väyläkohteiden rakentaminen ohjelmoidaan kaavan valmistuttua. Rakentaminen aloitettaneen vuoden 00 vaiheilla. Työt ajoitetaan useammalle vuodelle. 0 SUUNNTTELUVAHEET Hankkeen lähtökohta Kaavamuutos on käynnistynyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteista. Kaavan tarkoituksena on ollut tarkastella yksityisten ja julkisten palveluiden, opetus- ja tutkimustoiminnan, yritystoiminnan, kaupallisten palveluiden ja asumisen sijoittumista sekä katu- ja jalankulku- ja polkupyöräliikenteen järjestelyjä alueella. Alueen käyttötarpeiden muuttuessa tulevaan käyttötarkoitukseensa sopimattomia alueita muutetaan uuteen käyttöön. Samalla reagoidaan tä-suomen yliopiston muuttuvaan tilanteeseen ja varaudutaan alueen tulevaan kehitykseen. Suunnittelua on tehty yhteistyössä alueen maanomistajien ja käyttäjien kanssa. Koko suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä on laadittu Siltakadun liikenneselvitys. Yliopiston toimintojen sekä opiskelija- ja henkilökuntamäärän lisääntyessä koko yliopistoalueen toiminnot järjestyvät uudelleen. Kaavahanke käynnistettiin kesäkuussa 0. Tämän kaavahankkeen jälkeen laaditaan asemakaavamuutos Yliopistokadun kampuksen alueelle. Se käynnistettäneen keväällä 0. Kaavamuutoksen vireilletulo sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukainen ilmoitus vireilletulosta julkaistiin kunnallisissa ilmoituslehdissä..0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä kolme viikkoa kaupunkirakenneyksikössä, kaupungintalolla ja internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavahanketta esiteltiin yleisötilaisuudessa..0 Educan auditoriossa E-00. Tilaisuuden järjestämisestä kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja lähialueille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuuteen

40 osallistui henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 0 lausuntoa ja mielipidettä. Lausunnot, mielipiteet ja kaavoituksen vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnos Asemakaavaluonnos laadittiin syksyllä 0 ja pidettiin nähtävillä kolme viikkoa....0 kaupunkirakenneyksikössä, kaupungintalolla ja internetissä. Luonnoksesta pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa..0 Educan auditoriossa E-00. Tilaisuuden järjestämisestä ja nähtävilläoloajoista kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä ja internetissä kaupungin sivuilla ja lähialueille postitettiin tiedote. Yleisötilaisuuteen osallistui henkilöä. Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoa ja mielipidettä. Lausunnot, mielipiteet ja vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaehdotus Asemakaavaehdotus on laadittu tehtyihin selvityksiin, saatuun palautteeseen ja neuvotteluihin perustuen. Jos kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen, se asetetaan virallisesti nähtäville 0 vuorokaudeksi kaupunkirakennepalveluihin, kaupungintalolle ja internetiin ja siitä pyydetään tarpeelliset lausunnot. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus on tarkoitus saada huhti- tai toukokuussa 0. Kaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan ja siitä pyydettiin tarpeelliset lausunnot. Lausuntoja tuli seitsemän kappaletta ja muistutuksia kaksi (Liite 0). Nähtävilläolon jälkeen lisättiin yleisten määräysten AK-korttelialueita koskeviin määräyksiin kohdat ja 0 sekä täydennettiin kohtaa. Lisäksi täydennettiin yleisten määräysten kohtia ja. Kaavan laatija: Kaavakartta: Simo Vaskonen Heini Sorsa

41 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Joensuu Täyttämispvm Kaavan nimi Tulliportinkadun kampus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, 0, 0,0000 A yhteensä,0,,0, P yhteensä Y yhteensä -0,0-0 C yhteensä K yhteensä,, 0 0,, 0 T yhteensä V yhteensä,0, 0,0 R yhteensä L yhteensä,0, 0, E yhteensä,0, 0, S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät

42 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, 0, 0,0000 A yhteensä,0,,0, AK,,,00, AL 0,,0, 0, AK- 0,, 0000,0 0, 0000 ALK -0, - P yhteensä Y yhteensä -0,0-0 YO -, - YO- -, - C yhteensä K yhteensä,, 0 0,, 0 KOT, 00,0 0 0,, 0 T yhteensä V yhteensä,0, 0,0 VP 0, 0, 0,0 VL,, 0,0000 R yhteensä L yhteensä,0, 0, Kadut 0,, -0, Kev.liik.kadut 0,, 0, LPA,0,,0 E yhteensä,0, 0, ET 0,0 0, 0,0 EV,0, 0,0 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava

43 HANKEKORTT Sivu / Tulliportinkadun kampus, asemakaavamuutos K A U P U N K R A K E N N E P A L V E L U T..0 Kohteen sijainti kartalla Hankkeen tarkoitus Kaavan tarkoituksena on muuttaa PKKY:n Tulliportinkadun kampus asuinkerrostaloalueeksi, monipuolistaa yliopiston Tulliportinkadun kampuksen käyttöä, muuttaa Siltakatu kaupunkimaiseksi pääkaduksi ja parantaa jalankulku- ja polkupyöräliikenteen järjestelyjä alueella. Hankkeen lähtökohdat SYK Oy:n ja tä-suomen yliopiston tavoitteena on kehittää yliopistokampusta eläväksi ja elinvoimaiseksi kampusalueeksi, joka sisältää monipuolisesti yksityisiä ja julkisia palveluja, opetusta ja tutkimustoimintaa, yritystoimintaa, kaupallisia palveluja ja asumista. Kaavamuutoksella vastataan opiskelija-asuntojen tarpeeseen kampusalueen välittömässä läheisyydessä, lisätään yliopistokampuksen vetovoimaa ja tuetaan Joensuun tulevaisuutta vetovoimaisena yliopistokaupunkina. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tavoitteena on luopua Tulliportinkatu :n tontista toimintojen keskittyessä Peltolankadulle. Tontti halutaan kaavoittaa asuinkerrostalorakentamiselle.

44 Väylät Nykyinen valtatiemäinen Siltakatu muutetaan katumaiseksi ja liittymä Länsikadulle muutetaan kiertoliittymäksi. Siltakadulle toteutetaan puuttuva osuus pyöräilyn pääreitistä. Siltakadun ali toteutetaan uusi jk+pp-alikulku. Tulliportinkadun kampusalueen läpi kulkeva jk+pp-väylä otetaan kaupungin omistukseen ja ylläpitovastuulle osana keskustan ympäri kiertävää pyöräilyn pääreittiä. Virkistysalueet ja muut yleiset alueet Kaava-alueella sijaitsevat lähivirkistysalueet säilyvät pääpiirteissään ennallaan. Jalankulun ja pyöräilyn reitistön muutokset ja Siltakadun melusuojauksen ratkaisu vaikuttavat jonkin verran viheralueisiin. Yhteys uudelta alikululta Ruununnurmenpuistoon edellyttää pieniä muutoksia leikkialueeseen. Osa Siltakadun itäpuolen suojaviheralueesta liitetään uusiin korttelialueisiin. Suunnittelualueen pohjoisosassa EV-alue laajennetaan osin Siltakadun katualueelle. Toteutetaan uusi pieni puistoalue Henkireikä, jonka läpi viedään jk+pp-yhteys uudelta alikululta Tulliportinkadulle. Vesihuolto Alueen kiinteistöt on liitetty vesihuoltoverkostoon. Uudet korttelit liitetään vesihuoltoverkostoon suoraan Tulliportinkadulta, uuden Opiskelijankadun ja LPAalueiden kautta. Maanomistus ja kiinteistönmuodostus Tulliportinkatu :n omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy, jonka tarkoituksena on lohkoa ja myydä osa tontista asuinkerrostalotontteina. Tulliportinkatu :n omistaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja tarkoituksena on myydä alue kokonaisuudessaan. Osa Siltakadun itäpuolen suojaviheralueesta EV ja osa katualueesta liitetään uusiin korttelialueisiin. Muut tekniset verkot Alueella on valmis sähkö-, tele- ja kaukolämpöverkko. Uudet korttelit liitetään verkostoihin suoraan Tulliportinkadulta, uuden Opiskelijankadun ja LPA-alueiden kautta. Alueelle toteutetaan kolme uutta muuntamoa. Erityistä huomioitavaa Rakentaminen edellyttää SYK Oy:n Toonika- ja Regia-rakennusten ja PKKY:n ammattiopiston kaikkien rakennusten purkamista. Kaupungin ja maanomistajien kesken tehdään maankäyttösopimukset ennen asemakaavamuutoksen päätöskäsittelyä. Aikataulu SYK:n tontilla toteutus alkanee kesällä 0, Opiskelijankadun osalta vuonna 0. PKKY:n kampuksen alueen tonttien luovutus rakentamiseen alkanee vuoden 00 aikoihin, samoin Siltakadun muutostyöt. Kustannukset Siltakatu: Siltakadun alikulku ja väylä: Länsikadun kiertoliittymä: Opiskelijankatu ja Ylioppilaspolku: Leikki ja viheralueet: Vesihuolto:,0 milj. euroa 0,00 milj. euroa 0,00 milj. euroa 0,0 milj. euroa 0,0 milj. euroa 0,0 milj. euroa Laatija: Simo Vaskonen

45 Vaikutukset Kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä Tulliportinkadun kampuksella sekoittuvat nykyiset toiminnot ja asuminen. Yhteistyötarpeet Kaava-alueen toteutus tapahtuu kaupunkirakenneyksikön ja maanomistajien yhteistyönä. Suunnitelmakartta Laatija: Simo Vaskonen

46 LTE / Työ nro..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNTTELU, KAAVOTUS T U L L P O R T N K A D U N K A M P U S O S A L L S T U M S - J A A R V O N T S U U N N T E L M A Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Otsolan () kaupunginosan korttelia 0 sekä liikenne- ja erityisalueita, Linnunlahden () kaupunginosan virkistys- ja liikennealueita sekä kaupunginosan korttelin osaa sekä virkistys- ja liikennealueita. Muutosalueen likimääräinen rajaus (ilmakuva Blom 0) Suunnittelutehtävä Kaavamuutos on käynnistynyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteista. SYK haluaa kehittää Tulliportinkatu osoitteessa sijaitsevaa kiinteistöä. SYK Oy:n ja tä-suomen yliopiston tavoitteena on kehittää yliopistokampusta eläväksi ja elinvoimaiseksi kampusalueeksi, joka sisältää monipuolisesti yksityisiä ja julkisia palveluja, opetusta ja tutkimustoimintaa, yritystoimintaa, kaupallisia palveluja ja asumista. Kaavamuutoksella vastataan opiskelija-asuntojen tarpeeseen kampusalueen välittömässä läheisyydessä, lisätään yliopistokampuksen vetovoimaa ja tuetaan Joensuun tulevaisuutta vetovoimaisena yliopistokaupunkina. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tavoitteena on luopua Tulliportinkatu :n tontista ehkä jopa kokonaan toimintojen mahdollisesti keskittyessä Peltolankadulle. Käyttökelpoisia ja hyväkuntoisia rakennuksia tarjotaan muuhun käyttöön. Tontti halutaan jakaa pienempiin osiin ja kaavoittaa asuinkerrostalorakentamiselle.

47 LTE / Suunnittelutilanne Maakuntakaavan - vaiheet Alueella on voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaava, joka on laadittu useassa vaiheessa. Voimassa ovat.. ja. vaiheen maakuntakaavat. Maakuntakaavan. vaiheen hyväksyi maakuntavaltuusto..0. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Joensuun seudun yleiskaava 00 Joensuun seudun yleiskaavassa (hyv. 00) suunnittelualue on palvelujen aluetta (P) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat vuosilta ja 00. Asemakaavassa korttelin 0 käyttötarkoitus on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YO. YO- on alue, jolle saa lisäksi sijoittaa myös toimisto-, kehittämis-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa. Korttelin tonttitehokkuus on e=0, ja kerrosluku. Tulliportinkadun kortteleiden ja Siltakadun katualueen välillä on suojaviheralue EV. Siltakadun länsipuolella on lähivirkistysalue VL. Arvioitavat vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa asetetaan rinnakkain oleva tilanne ja kaavamuutoksen mahdollistama tilanne. Valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavamuutoksen vaikutuksia ympäröiviin alueisiin, kaupunkikuvaan, liikenne- ja pysäköintijärjestelyihin sekä kaupungin ja kaupunkirakenneyksikön strategioihin. Vaikutukset raportoidaan kaavaselostuksessa. Osalliset Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset Pohjois-Karjalan ELY-keskus tä-suomen poliisilaitos Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt Teknisten verkkojen haltijat Joensuun seudun luonnonystävät ry PKKY, UEF, SYK Oy, Pohjois-Savon ELYkeskus (liikenne), Museovirasto

48 Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus Asemakaavamuutoksen valmistelu on käynnistynyt keväällä 0. Kaavahankkeessa pidetään vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä Kaavamuutosta koskeva yleisötilaisuus pidetään Educan auditoriossa E00 (Tulliportinkatu,. kerros) keskiviikkona..0 klo.00. Asemakaavaluonnos pidetään nähtävillä alustavasti loppuvuonna 0, jolloin järjestetään myös toinen yleisötilaisuus. Kaupunkirakennelautakunta päättää asemakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (0 vrk). Kaavaehdotus pidettäneen nähtävillä arviolta alkuvuonna 0. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tullee keväällä 0. Nähtävilläolosta ilmoitetaan kaavan eri vaiheissa kaupungin internetsivuilla, sanomalehti Karjalaisessa ja sanomalehti Viikko-Pohjois-Karjalassa. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: kaupunkirakenneyksikkö, Muuntamontie Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 0 nternet: Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön kaavoitukseen, osoite Muuntamontie, 000 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus@joensuu.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa tä-suomen hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie. Yhteyshenkilöt: kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen simo.vaskonen@jns.fi, puh. 00 suunnitteluavustaja Heini Sorsa heini.sorsa@jns.fi, puh nternet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta: LTE /

49 Asemakaavaprosessi LTE /

50 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / TULLPORTNKADUN KAMPUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS ALOTUSVAHEEN PALAUTERAPORTT Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Tähän raporttiin on koottu asemakaavamuutoksen aloitusvaiheessa saatu palaute ja palautteeseen laaditut vastineet. Vastineet on laatinut Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu (Simo Vaskonen, Juha-Pekka Vartiainen). Kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja saatiin yhteensä kpl. Nimettömät palautteet on luettu, mutta niihin ei anneta vastineita eikä niitä julkaista. Muuta palautetta kaavaluonnoksesta on saatu yleisötilaisuudessa. LAUSUNNOT. Eltel Networks Oy Elisa Oyj:n puolesta..0 (Pekka Tolvanen) Ei kommentoitavaa. Ei tarvetta vastineelle.. Joensuun kaupungin rakennusvalvonta..0 (Jukka Hyttinen) Alueen keskeisen sijainnin vuoksi on syytä alue kaavoittaa tehokkaasti. Alueella ja sen läheisyydessä on paljon kokoontumistiloja joiden käytön tehostaminen on tarkoituksenmukaista. Alueen iltakäyttö on nykyisin lähes olematonta joten tehokas asuntorakentaminen ja iiketilojen salliminen alueella on erittäin suotavaa. Liiketiloja puoltaisi myös hyvät liikenneyhteydet ja yliopiston läheisyys. Alueella oleva toiminta perustuu paljolti muualta tulevien käyttäjien varaan joten alueelle tulee varata riittävästi parkkipaikkoja joiden helppokäyttöisyyteen pitää panostaa. Vastine:

51 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / PKKY:n toiminnat ovat siirtymässä alueelta pois. Vapautuva alue on tarkoitus käyttää asumiseen. Yliopiston alueen käyttö tehostuu opiskelijamäärän lisääntymisen myötä. Liiketilojen sijoittaminen Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kampusvision mukaisesti on haasteellista Tulliportinkadun alueella, koska yliopistokäyttö on edelleen laajamittaista ja alueen sisäinen väljyys on tarkoituksenmukaista käyttää opiskelija-asumiseen.. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu 0..0 (Jari Leinonen) Luonnonarvot Alue on pääosin rakennettua ja muutenkin ihmistoiminnan muuttamaa. Erillisen luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeen. Muuttuvien alueiden osalta tulisi kuitenkin huomioida maisemallisesti merkittävät puut. Muut huomiot Alue on liikennemelualueella, joten liikennemelu tulee huomioida kaavamääräyksissä ja tarvittaessa huomioida melusuojaus Siltakadun varressa. Koko alueen suunnittelussa tulisi myös pohtia miten GreenPark -hankkeen energiakonseptia voitaisiin muokata tälle alueelle sopivaksi. Laajemminkin tulisi miettiä mahdollisuuksia ekologisen kampuksen rakentamiseksi. Kaavatyön yhteydessä tulisi huomioida rakennusten suuntaaminen optimaalisesti aurinkoenergian hyödyntämistä ajatellen. Kevyen liikenteen tarpeet tulee erityisesti huomioida, koska liikkuminen edestakaisin Siltakadun poikki tulee lisääntymään. Vastine: Liikennemelu selvitetään erikseen ja tullaan huomioimaan kaavaratkaisussa ja kaavamääräyksissä. Green Park energiakonsepti ei ole niin valmis että se olisi monistettavissa tälle alueelle. Meluntorjunta on rakennusten sijoittamisessa aurinkoenergian hyödyntämistä merkittävämpi tekijä. Aurinkopaneelit sallitaan. Jalankulku ja pyöräily ovat alueella keskeiset liikkumismuodot, sijainti huomioiden, ja niiden ratkaisuihin panostetaan. Suunnittelussa huomioidaan valmistumassa oleva Joensuun kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma.. Pohjois-Savon ELY-keskus 0..0 (Anna-Kaisa Ahtiainen)

52 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / Joensuun kaupunki on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruuuri - vastuualueen lausuntoa Tulliportinkadun kampuksen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa asuminen nykyisin tä- Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetuskäytössä olevissa kortteleissa, jotka sijaitsevat Siltakadun ja Tulliportinkadun varrella. Kaavahankkeessa suunnitellaan myös alueen liikennejärjestelyitä ja erityisesti Siltakadun uudenlaista, katumaista roolia. Kaava-alueelle ei rajaudu maanteitä, mutta hankkeen liikenteelliset vaikutukset voivat olla merkittävät ja ulottua maantieverkolle. ELY-keskus huomauttaa, että kaavamuutoksessa korostuu liikenteellisten vaikutusten arviointi, joka tulee tehdä riittävän laajalta vaikutusalueelta. Koska Siltakatu toimii kaupunkiin johtavana päätuloväylänä, tulee sen kehittämisen vaikutukset Siilaisen eritasoliittymän toimivuuteen arvioida ja selvittää kattavasti. Pohjois- Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruuuri -vastuualueella ei tässä vaiheessa ole muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Liikenteen selvittäminen ja suunnittelu on käynnissä erillisenä toimeksiantona kaava-aluetta huomattavasti laajemmalta alueelta. Selvitysalueeseen sisältyy myös Siilaisen eritasoliittymä ja siinä huomioidaan liittymästä tehdyt tuoreet selvitykset. Työtä tekee Ramboll Finland Oy. Selvitys tullaan sisällyttämään kaavan aineistoihin ja se antaa pohjan liikenteellisten vaikutusten arviointiin.. Joensuun Vesi..0 (Juha Lemmetyinen) Asemakaavan muutos koskee Joensuun kaupungin Otsolan () kaupunginosan korttelia 0 sekä liikenne- ja erityisalueita, Linnunlahden () kaupunginosan virkistys- ja iikennealueita sekä kaupunginosan korttelin osaa sekä virkistys- ja iikennealueita. Muutosalueen isärakentamisesta johtuen tulee alueen vesi- ja viemäriverkoston kapasiteetin riittävyys tarkastaa. Uusien rakennuksien rakennustöiden yhteydessä on tonttijohtojen mitoitus ja kunto tarkistettava. Tonttijohtojen mahdollinen uusiminen tulee suorittaa Joensuun Veden ohjeiden mukaisesti. Muutoin Joensuun Vedellä ei ole huomautettavaa kaavahankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vastine: Vesihuoltoverkoston mitoitus tarkistetaan kaavatyön aikana.

53 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu /. Pohjois-Karjalan ELY-keskus 0..0 (Tarja Pirinen) Ei huomautettavaa Ei tarvetta vastineelle.. Fortum, City solutions, Heat..0 (Kari Hiltunen) Fortum Power and Heat Oyj:n lausunto Tulliportinkadun kampuksen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Alueella on kaukolämpöverkostoa. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä myös alueelle rakennettaville uusille kiinteistöille. Jo olemassa olevilla kaukolämpöjohdoilla ei ole korjaus-, eikä uusimistarvetta, joten ne tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Ei tarvetta vastineelle.. Museovirasto..0 (Pirjo Uino, Marja-Leena kkala) Joensuun kaupungin kaavoitus pyytää Museoviraston lausuntoa Tullinportin kampuksen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavamuutoksella on tarkoitus lisätä opiskelija-asuntoja kampuksen välittömään läheisyyteen. Kaavamuutos on käynnistynyt Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteista. Koulutuskuntayhtymän tavoitteena on luopua Tullinportinkatu :n tontista ehkä kokonaan, ja käyttökelpoisia ja hyväkuntoisia rakennuksia tarjotaan muuhun käyttöön. Tontti on tarkoitus jakaa pienempiin osiin ja kaavoittaa asuinkerrostaloiksi. Kaavamuutoksen vaikutuksia tulee arvioida myös kulttuuriympäristöön ja rakennusperintöön, mikä edellyttää alueen rakennusperinnön inventointia tai tehtyjen inventointien päivittämistä. Alueen rakennusperintöön kuuluvat niin yliopisto- ja koulutuskuntayhtymän rakennukset kuin pientalo ja niiden muodostamat miljööt. Yliopistorakennusten arviointiin löytyy mm. Museoviraston verkkosivuilta artikkeli: Muutoksen kampukset, uusien suomalaisten yliopistokokonaisuuksien suunnittelu ja rakentuminen korkeakoulujen kehittämislaista () uuteen yliopistolakiin(00) (Juha Vuorinen)

54 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / Vastine: Alueen rakennusperintö on osittain jo inventoitu ja arvotettu. Kaavatyön kuluessa laaditaan sopivalla tarkkuustasolla koko rakennuskantaa koskeva selvitys. Selvitystä ei uloteta ympäröiville pientaloalueille.. Caruna Espoo Oy:n puolesta Rejlers Oy..0 (Anita Penttinen) Nykyinen sähkönjakeluverkko Kaava-alueella on Caruna Oy:n sähkönjakeluverkkoa oheisen liitteen mukaisesti. Sinisellä viivalla on esitetty 0kV johdot ja 0,kV johdot vihreällä. lmajohdot on esitetty yhtenäisellä viivalla ja maakaapelit katkoviivalla. Vaikutukset sähkönjakeluun Asuinkerrostalojen rakentaminen aiheuttaa sähkötehon tarpeen kasvua ja käyttöpaikkojen lisäystä, jonka vuoksi nykyistä 0, kv:n sähköverkkoa joudutaan todennäköisesti vahvistamaan rakentamisen käynnistettyä. Lisäksi kaavamuutos voi aiheuttaa tarpeita uusille muuntamovarauksille, joihin voimme ottaa kantaa kaavan tarkentuessa. Siirtokustannusten jako Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Carunan toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Pyydämme ilmoittamaan tarpeista hyvissä ajoin. Muuta huomautettavaa Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. osallistumis- ja arviontisuunnitelmasta. Lausuntopyyntö luonnos- ja ehdotusvaiheissa Toivomme mahdollisuutta antaa lausunnot vielä luonnos- ja ehdotusvaiheissa, kun asemakaavan tarkempi käyttötarkoitus tarkentuu. Vastine: Sähköverkoston mitoitus ja muutostarpeet on tarkistettava kaavatyön aikana. Carunalta pyydetään luonnos- ja ehdotusvaiheissa lausunnot. Lisäksi on tarpeen järjestää työneuvottelu vielä vuoden 0 puolella asemakaavaluonnoksen ratkaisujen pohjalta.

55 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / 0. Tilaajajohtaja Janna Puumalainen, Joensuun kaupunki..0 Ei erityistä kommentoitavaa - tärkeä hanke! Ei tarvetta vastineelle. MELPTEET. Kimmo Tanskanen..0 Muutama mielipide liittyen Tulliportinkadun kampuksen suunniteluun: Otsonkadun asukkaana ja maanomistajana vastustan Tulliportinkatu :n PKKYn rakennusten purkamista ja erityisesti paikalle suunniteltujen kerrostalojen rakentamista. Otsola on ollut rauhallinen asuinalue aina ja näin sen tulee myös jatkossa olla. Nykyisin kun PKKY:llä on Tullinportinkatu :ssa oppilaitos niin alue on säilynyt rauhallisena ja turvallisena asua ja elää niin alueen vanhemmalle väestölle kuin myös lapsiperheille. Liikenne Tulliportinkadulla on painottunut vain päiväsaikaan ja iltaisin on ollut rauhallista. Mikäli Tulliportinkatu :n tontille rakennetaan kerrostaloja (opiskelija-asuntoja) tulee alueelle iltaisin meteliä, lisää liikennettä ja myös todennäköisesti opiskelija-elämän mukanaan tuomaa häiriökäyttäytymistä ilta- ja yöaikaan. Mikäli kaavoitus toteutuu ja Tulliportinkatu :n tontille rakennetaan kerrostaloasuntoja niin läpiajoliikenne tulee katkaista Otsonkadulta kokonaan. Nykyisin monet ajavat Koulukadulta Pohjoiskatua ja Otsonkatua pitkin läpi Tulliportinkadulle. Tämä on ollut vielä siedettävää päiväsaikaan, mutta ilta -ja yöaikaan tästä aiheutuu liian suurta haittaa Otsonkadun asukkaille. Otsonkadulla on 0krn/h nopeusrajoitus, mutta sitä ei nykyisinkään noudateta ja ilta/yöaikaan lisääntyvä liikenne lisää alueen melua. Läpiajoliikenne tulisi siis katkaista kokonaan Otsonkadun ja Petrankadun risteyksen kohdalta, jolloin Otsonkadusta saataisiin umpikatu ja läpiajolikenne saataisiin loppumaan. (liikennemerkein kieltämällä läpiajokiellolla ei ole mitään vaikutustal) Vanamokatu on sopiva väylä Koulukadun ja Tulliportinkadun väliselle liikenteelle. tse entisenä opiskelijana ja korkeakoulutettuna ymmärrän, että Joensuu tarvitsee lisää opiskelija-asuntoja yliopiston laajentuessa, mutta niiden paikka ei ole Tulliportinkadun varressa rauhallisen ja puistomaisen Otsolan asuinalueen vieressä. Kaupungilla on riittävästi vapaita rakennuspaikkoja toteuttaa opiskelija-asuminen kauempana keskustasta. Opiskelijoille pyö-

56 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / räily ja kulkeminen oppilaitoksiin ei ole mikään ongelma hieman pidemmän matkan päästäkin. (tse entisenä opiskelijana tiedän tämän). PKKY:ltä mahdollisesti vapautuvat tilat ja maaalueet tulee säilyttää joko opetuskäytössä tai alueena, jossa on muuta toimintaa, kuin asumista. Esimerkiksi puiston perustaminen purettavien rakennusten tilalle olisi hyvä vaihtoehto. Tässä pari mielipidettä näin alkuun. Toivon, että mielipiteeni otetaan huomioon jo tässä vaiheessa suunnittelua, ettei myöhemmässä vaiheessa tule viivästyksiä. Aion vastustaa järjetöntä kerrostalo-asuntojen rakentamista Tulliportinkatu :n tontille loppuun saakka, mikäli suunnitelmista ei luovuta ja aiotaan pilata Otsola rauhallisena pientalo asuinalueena. Vastine: PKKY tekee ratkaisuja omien toimitilojensa sijoittamisesta oman toimintansa lähtökohdista. Kyse on toimitilojen käytön tehostamisesta, millä pienennetään oppilaitoksen kustannuksia ja sitä kautta vähennetään verovarojen käyttöä toimintaan. Vapautuville tiloille ei ole järkevää opetuskäyttöä. Alue soveltuu sijaintinsa, liikenneyhteyksiensä ja muiden ominaisuuksiensa puolesta hyvin asumiseen. Opiskelija-asumiseen alue on erityisen sopiva yliopistokampus on aivan äärellä, kävelymatkan päässä. Hyvät opiskelija-asumisen olosuhteet ovat koko kaupungille vahva kilpailutekijä. Joensuu on ja sen on syytä pysyä vahvana koulutuskaupunkina. Opiskelija-asumista on alueelle suunniteltu noin k-m, sijoitettuna yliopiston Tulliportinkadun kampuksen yhteyteen. Jonkin verran voi opiskelija-asuntoja toteutua myös nykyiselle PKKY:n kampukselle, mutta valtaosa asunnoista tulisi olemaan normaaleja kerrostaloasuntoja. Kerrostaloasuntojen rakentaminen Otsolaan mahdollistaa alueen vanhemman väestön muuttamisen helpompaan asumismuotoon tutulla alueella ja vapauttaa pientaloja nuorempien perheiden käyttöön. Mahdollisuudet ja tarpeet Otsolan ja Kanervalan katujen läpiajon katkaisemiseen tutkitaan osana kaavan yhteydessä laadittavaa liikenneselvitystä ja suunnitelmaa. Otsola rajautuu Kanervalaan, joka on yksi kaupungin puistoisimmista asuinalueista. Otsolasta on myös lyhyt etäisyys Linnunlahden laajoille puistoalueille. Alueella ei ole todellista tarvetta lisätä virkistysalueiden määrää. Sen sijaan tämän alueen täydennysrakentamisella voidaan merkittävästi lisätä sukasmäärää valmiiden teknisten verkkojen ja hyvien palveluiden ääressä. Näin voidaan vähentää liikkumistarvetta ja lisätä lihasvoimaisen liikkumisen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta.. Mika Vanhanen..0

57 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / Viitaten kyseiseen muutokseen, huomautan, että alueella kasvaa kolme juhlakuusta, jotka tä-suomen seminaari istutti vuonna Suomen 0-vuotisjuhlan kunniaksi. Ensi vuonna juhlitaan Suomen 00-vuotisjuhlaa ja silloin istutetaan myös juhlakuusia. Perinteen vuoksi (ja maamerkiksi, kuusten yhteydessä on juhlalaatta) huomautan, että kuuset olisi säilytettävä eikä missään nimessä kaadettava. Vastine: Vuonna istutetut kotikuuset säilytetään ja merkitään kaavassa maisemallisesti merkittäviksi puiksi.. Sinikka Räty-Záborszky 0,,0 Olimme yhteydessä Tulliportin kampuksen asemakaavan muutoksen takia kaupunkirakenneyksikköön, ja varmistan vielä, että ymmärsinkö oikein; asemakaavamuutoksen myötä olisi tarkoitus tehdä lisää pyöräilyteitä Linnunlahden asuinalueen ja Siltakadun väliin. Jos näin on, ihmettelen, mikä tarve on tehdä vielä lisää, kun talvihuolto eli auraus työllistää näinkin maksimissaan. Linnunlahden katuja ei ehditä nykyisin auraamaan riittävän usein. Yliopistonkadulla on molemmin puolin pyörätiet ja samoin Tulliportinkadulla. Eikö tämä ole riittävä? Vastine: Kaupunki tavoittelee edelleen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien merkittävää kasvattamista. Tämä on Joensuuhun hyvin sopiva tapa vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Siltakadun varteen tavoitellaan hyvälaatuista, nopeaa pyöräväylää lännestä keskustan työpaikkoihin ja palveluihin. Väylä olisi suora jatko valtatien varressa Marjalasta Heinäpurontielle asti yltävää reittiä ja liittyisi keskustassa Siltakadun pääpyöräilyreittiin. Joensuun katujen ja muiden väylien talvihoidon laatua seurataan toistuvilla kyselyillä, joissa on mukana hyvä joukko muitakin suomalaisia kaupunkeja. Joensuu menestyy näissä kyselyissä hyvin. Auraukseen on päätetty tietyt laatutasot väylätyypeittäin. Näihin voi tutustua kaupungin nettisivuilla > Kadut ja liikenne. Uudet väylät eivät muuta olemassa olevien väylien talvihoidon tasoa.. Juha Leppänen..0

58 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / Kiitoksia varsin valaisevasta yleisötilaisuudesta. Haluan kuitenkin näin kirjeitse tuoda esille näkemykseni ja mielipiteeni Tulliportinkadun kampuksen kaavamuutoksesta. Onko tässä samanlainen väsytystaiikka kuin torinalusparkissa kun virkamiehet keksivät jonkun idean mutta kansalaiset vastustavat asia hylätään muutamaksi vuodeksi kunnes on taasen otollinen aika tuoda asia uudelleen esille. Tämä kevyenliikenteen väylä Siltakadun jatkeelle on muistaakseni yksimielisesti hylätty tarpeettomana. Kaavamuutos on käynnistetty Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteesta. Kysynkin kenen aloitteesta tämä kevyenliikenteen väylän lisäys on pantu vireille. No jotta ei aina oltaisi vastaan virkamiesten ajatuksia hyväksyn pitkin hampain kevyenliikenteenväylän lisäyksen Siltakadulle, jos katualuetta ei laajenneta ja kevari tulee olemassa olevalle päällystetylle alueelle ja ettei puistoalueisiin tule muutoksia. Samalla Siltakatu kapenee ja ajonopeudet putoavat. Kevarin voi erottaa ajoradasta kanttikivellä joka myös vähentää autoista lähtevää melua. Siltakadun kavennusta ei kuitenkaan pidä tehdä kuten suunnitelmassa on poistamalla Tulliportinkadun puoleiset ajokaistat. Vastine: Siltakadun varren jalankulun ja pyöräilyn väylä on kaupungin hanke. Kaupunki tavoittelee edelleen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien merkittävää kasvattamista. Tämä on Joensuuhun hyvin sopiva tapa vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Siltakadun varteen tavoitellaan hyvälaatuista, nopeaa pyöräväylää lännestä keskustan työpaikkoihin ja palveluihin. Väylä olisi suora jatko valtatien varressa Marjalasta Heinäpurontielle asti yltävää reittiä ja liittyisi keskustassa Siltakadun pääpyöräilyreittiin. Väylä pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että muutokset nykyisen Siltakadun ympäristöön jäävät pieniksi. Siltakatu kavennetaan yksiajorataiseksi. Vapautuva tila pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti jalankulkuun, pyöräilyyn ja melusuojaukseen. Ensisijainen vaihtoehto on sijoittaa jalankulku- ja pyörätie nykyiselle lännen puoleiselle ajoradalle.. Marja Pusa ja Olli Haapiainen..0 Osallistuimme Tulliportin kampuksen osallistumis-ja arviointisuunnitelmatilaisuuteen..0. Käsitelty kaavamuutos koskettaa meitä Linnunlahden Siltakadun reunan asukkaina. Kaavamuutos koskee mm. Otsolaa () kaupunginosaa korttelia 0 ja Linnunlahden

59 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu 0 / () virkistys-ja liikennealueita. Tonttimme rajautuu sekä Siltakadun että kaava-alueen Västäräkintien ja Peipontien väliseen puisto/virkistysalueeseen. Meitä koskevat siksi erityisesti seuraavat asiat: ) Siltakadun liikenne ja melu. Suunnitelmana on ohjata sinne lisää autoliikennettä ja rakentaa pyörätie. Liikenteen määrä ja melu aiheuttavat jo nyt merkittävää haittaa asumiselle. Siílaisen paloasema merkitsee muun liikenteen lisäksi toistuvia hälytysajoja. Talomme äänieristys 0- luvulle tyypillisessä puurakenteisessa talossa on heikko ja pihalla melu luonnollisesti vielä suurempi. Talvisin melua lisää lumien auraus. Kaavamuutoksessa Siltakadulle mahdollisesti tuleva bussiliikenne lisäisi melua entisestään. Alueelle on tehty jo aiemmin meluaita/meluvallisuunnitelma, jota ei ole toteutettu. Otimme tänä vuonna kaupunkiin yhteyttä meluasiassa (Ari Varonen). Kysyimme sähköpostitse mahdollisuutta melun mittaukseen tai desibelimittarin lainaukseen, vastausta emme saaneet. OAS-tilaisuudessa kerrottiin, että melutaso arvioidaan vain laskennallisesti. Vastausta siihen miksi suoraa melumittausta ei voisi toteuttaa, emme saaneet, vaikka talojen rakentamistavalla on sisälle kuuluvaan meluun on suuri vaikutus. Melumäärä vaihtelee myös mm. sen mukaan onkopuissa lehti vai ei ja onko maassa lunta. Nopeusrajoitus on tällä hetkellä 0 km/h. Sitä oltaisiin laskemassa, mutta liikennemelun häiritsevyys tuskin sillä ratkeaa, sillä nopeuden muutos ei vaikuta melun jatkuvuuteen. Liikenteen määrä vielä entisestään lisääntyy. Nopeusrajoituksen alennuttua ambulanssit ja paloautot käyttävät useammin hälytysääniä, koska katu kapenee ja liikenne lisääntyy. ) Kaava-alueeseen kuuluvat Siltakadun Linnunlahden puolen tienvierialue sekä Västäräkinja Peipontien välinen puistoalue ovat ilmeisesti mahdollisia vaihtoehtoja pyörätien rakentamiseen. Yksityisyyden tunne pihalla vähenisi, jos vierestä kulkisi pyörätie. Tie olisi valaistu ja vaatisi talvihuoltoa. Asumisviihtyvyys ja yksityisyyden tunne vähenisivät myös sisätiloissa; Siltakatuun päin on talossamme kolme makuuhuoneen ikkunaa ja Västäräkintien suuntaan isot olohuoneen ikkunat. Puisto olisi pyörätien toteutuessa pikemminkin enää viherkaistaleita. Puusto on myös iältään sellainen, että lähivuosikymmeninä hakkuu tulee ajankohtaiseksi, jolloin pyörätien aiheuttamat häiriöt olisivat vielä suuremmat.

60 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / ) Linnunlahti on pientalokaupunqinosa, jonka asumisen laatuun ja myös asuntojen hintaan puistomaisuus ja rauhallisuus vaikuttavat suuresti. Kaupungin yleisimagollekaan ei olisi eduksi vähentää puistoalueita, eikä varsinkaan rakennuskannaltaan yhtenäisen ok-taloalueen puistomaista ilmettä. Ehdotuksemme: ) Pyörätie Siltakadulle tulisi ehdottomasti sijoittaa io olemassaolevalle tiepohialle ia Tulliportinkadun puolelle. Kerrostalot ja uudet asukkaat tulevat sille puolella ja hehän ao. reittiä käyttäisivät. Linnunlahdella on jo monia pyöräteitä, joten tälle puolelle uutta ei tarvita ja siitä olisi asukkaille vain häiriötä. ) Meluvalli/meluaita tulisi tehdä Siltakadun Linnunlahden puoleiselle laidalle lähelle autotietä nykyiselle tiepohjalle, mahdollisimman kauas tonttirajoista. Melusta on haittaa jo nyt, ja vaikka desibelit nopeusrajoituksella laskisivatkin niin kokonaisuutena liikenteen melu lisääntyy kaavamuutoksen myötä. ) Puistoalueelle Västäräkintien ia Peipontien väliin ei pidä rakentaa pyörätietä, vaan alue on säilytettävä puistokaistaleena. ) Kokonaisuutena huomioitava, että mitä levottomammaksi ja vähemmän puistomaiseksi (korkeat kerrostalot kadun toisella puolella, runsas liikenne Siltakadulla, mahdolliset pyörätiet) tulee, sitä alempi on asumisviihtyisyvden ja taloien myyntiarvo. Kerrostalosuunnitelmaan emme voine vaikuttaa, mutta liikennejärjestelyt koskevat meitä suoraan kaava-alueen reunan asukkaina. Asumiselle aiheutuvaa haittaa voitaisiin hyvällä suunnittelulla haluttaessa vähentää, joten alueen liikennejärjestelyjen suunnittelun tulisi olla erittäin huolellisesti harkittua. Toivomme alueen asukkaina, että voisimme kaavamuutosasiassa olla mukana vaikuttamassa lopputulokseen. Vastine: ) Siltakadun liikenne ja melu Siltakadun varren jalankulun ja pyöräilyn väylä on kaupungin hanke. Kaupunki tavoittelee edelleen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien merkittävää kasvattamista. Tämä on Joensuuhun hyvin sopiva tapa vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Siltakadun varteen tavoitellaan hyvälaatuista, nopeaa pyöräväylää lännestä keskustan työpaikkoihin ja palveluihin. Väylä olisi

61 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / suora jatko valtatien varressa Marjalasta Heinäpurontielle asti yltävää reittiä ja liittyisi keskustassa Siltakadun pääpyöräilyreittiin. Väylä pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että muutokset nykyisen Siltakadun ympäristöön jäävät pieniksi. Siltakatu kavennetaan yksiajorataiseksi. Vapautuva tila pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti jalankulkuun, pyöräilyyn ja melusuojaukseen. Ensisijainen vaihtoehto on sijoittaa jalankulku- ja pyörätie nykyiselle lännen puoleiselle ajoradalle. Melutilanne selvitetään kaavatyön yhteydessä. Erityisenä tarpeena on suojata Linnunlahden puoleiset pientalokorttelit liikennemelulta. Tähän voidaan vaikuttaa sillä, että nopeustasoa Siltakadulla alennetaan ja sitä tuetaan katutilaa kaventamalla, tehdään melusuojaus Linnunlahden puolelle ajorataa ja ajorataa siirretään kauemmas Linnunlahdesta. Tulliportinkadun puoleinen uusi asutus suojataan melulta ensisijaisesti rakennusten sijoittelulla ja kortteleiden rajoille sijoittuvilla melusuojarakenteilla. Västäräkin- ja Peipontien väliselle puistoalueelle on jo voimassa olevassa asemakaavassa merkitty jalankulun ja pyöräilyn yhteys Tulliportinkadun puolelta alikulun kautta Yliopistokadulle. Tätä yhteyttä ei ole vielä toteutettu mutta se on edelleen tarpeen. Se palvelee Otsolan ja Kanervalan asukkaiden yhteytenä Linnunlahden laajoille ulkoilualueille ja linnunlahtelaisten yhteytenä Käpykankaan ja Raatekankaan työpaikka- ja kauppa-alueille. Yhteys jatkuu luontevasti Ahmankadun kautta Rauhankadulle ja edelleen Pielisjoen rantaraitille. Yhteyden täsmällistä sijaintia ja suunnitelmaa tarkennetaan tässä kaavahankkeessa, kun samalla suunnitellaan Tulliportinkadun puolen asutusta ja Siltakadun pyöräreittiä. Jalankulku ja pyöräily eivät aiheuta reittien lähiympäristöön mitään merkittävää, muista vastaavista alueista poikkeavaa haittaa. Puistoalueet säilyvät laajuudeltaan nykyistä vastaavina.. Erkki ja Vuokko Vähärautio..0, suullinen mielipide, kirjasi Simo Vaskonen Siltakadun iikennesuunnitelmasta: - Siltakadulla tapahtuvat huononnukset kiinnostavat kaikkia alueen asukkaita - työmatkaliikenne aiheuttaa Siilaisen eritasoliittymään pitkät jonot ja kehätie ruuhkautuu - lyhyet risteysten välit - tulppa on tällä hetkellä kehätien liittymässä, kun se saadaan vetävämmäksi, siirtyy ruuhka Siltakadulle - mitä haittoja se tuo Siltakadulle? - selvitystyö on tehtävä maanteistä vastaavien tahojen kanssa - selvitys ja vaikutusten arviointi on tehtävä riittävän isolla alueella ja ennakkoon

62 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / - koska keskustassa on tarkoitus säilyttää palvelut ja lisätä niitä, liikenteen pitää olla toimivaa - sama koskee myös kouluja, paljon opiskelijoita ja henkilökuntaa - ei saa tulla äkkinäisiä muutoksia perusväylään, se katkaisee liikenteen vedon Siltakadulla, esimerkkinä Sirkkalan silta ja Yläsatamakadun/Koulukadun risteys, joka ei vedä - Siltakadun ja Länsikadun liittymän on vedettävä myös kiertoliittymän tms. järjestelyiden jälkeen - kiertoliittymää ja katuyhteyttä Siltakadulta Yliopistokadulle Varpusentien ja Metlatalon välissä vastustetaan ehdottomasti - yliopistolle päästään kyllä Yliopistokatua pitkin molemmista suunnista, Yliopistokatu on luonteva väylä - Siltakadulle ei haluta mitään liittymiä, saa olla vapaakulkuinen - nopeuksia voi rajoittaa iikennemerkein, töyssyillä ja kameravalvonnalla - nopeudet pudotettava kaupunkialueen tasolle - Siltakatu on säilytettävä sisääntuloväylänä, toimii ruuhkapuskurina, jolloin ruuhkat siirtyvät pois kehätieltä - Joensuu on tapahtumakaupunki, joten sisääntuloväylien on oltava hyvin vetäviä Tulliportinkadun kaavahankkeesta: - Tulliportin oppilaitosalue sopisi oivallisesti start-up-alueeksi uusille yrityksille - onko ollenkaan sopiva alue asumiskäyttöön? - on vanha opetus- ja työpaikka-alue - ammattiopiston vanhat rakennukset tarjoavat valmiit tilat start-up-yrityksille, monenlaisia tiloja ja työpajoja - asunnot jonnekin muualle, Joensuussa on tilaa - yhteys elinkeinoelämän kehittämiseen on säilyttävä - koulutus on vain hetken hurma jos työpaikat ovat muualla kuin Joensuussa Vastine: Liikenteen selvittäminen ja suunnittelu on käynnissä erillisenä toimeksiantona kaava-aluetta huomattavasti laajemmalta alueelta. Selvitysalueeseen sisältyy myös Siilaisen eritasoliittymä ja siinä huomioidaan liittymästä tehdyt tuoreet selvitykset. Työtä tekee Ramboll Finland Oy. Selvitys tullaan sisällyttämään kaavan aineistoihin ja se antaa pohjan liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Kaupungin tavoitteena on ollut ja on edelleen säilyttää Siltakatu sujuvana läntisenä sisääntuloväylänä kaupunkiin. Kuten mielipiteessä todetaan, liittymät ovat olennaisia sujuvuuden kannalta. Siltakadun nykyiselle väyläosuudelle tullaan sallimaan enintään yksi tai kaksi uutta liitty-

63 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / mää; yliopistoalueelle länteen ja ehkä asuntoalueelle itään. Siilaisen pään liittymät ja Länsikadun liittymä tutkitaan tarkoin ja mietitään ratkaisut, jotka parantavat Siltakadun kapasiteettia. Yliopistoalueen liittymä Siltakadulta vähentäisi Yliopistokadun käyttöä työmatkoilla yliopistolle. PKKY tekee ratkaisuja omien toimitilojensa sijoittamisesta oman toimintansa lähtökohdista. Kyse on toimitilojen käytön tehostamisesta, millä pienennetään oppilaitoksen kustannuksia ja sitä kautta vähennetään verovarojen käyttöä toimintaan. Toiminta keskittyy Peltolaan ja osin Niskakadulle. Vapautuville tiloille Tulliportinkadulla ei ole järkevää opetuskäyttöä. Alue soveltuu sijaintinsa, liikenneyhteyksiensä ja muiden ominaisuuksiensa puolesta hyvin asumiseen. Opiskelija-asumiseen alue on erityisen sopiva yliopistokampus on aivan äärellä, kävelymatkan päässä. Hyvät opiskelija-asumisen olosuhteet ovat koko kaupungille vahva kilpailutekijä. Joensuu on ja sen on syytä pysyä vahvana koulutuskaupunkina. Oppilaitokset ovat todella merkittäviä työllistäjiä kaupungissa. Tulliportinkadun alue ei sovellu kovin hyvin tuotannolliseen toimintaan. Se sijaitsee Otsolan ja Kanervalan asuntoalueiden kupeessa. Mahdolliset tuotannon päästöt ja melu aiheuttaisivat ristiriitoja. Tuotannon edellyttämä raskas liikenne tuotaisiin varsin syvälle kaupungin keskustaalueen kupeeseen. Kaupungilla on pitkäjänteiset suunnitelmat työpaikka-alueiden suhteen. Raatekankaan laajentaminen alkaa olla tiensä päässä. Marjalassa, Pilkossa, Karhunmäellä ja Reijolassa on työpaikkatontteja kaavoitettuina ja valmiin tekniikan piirissä. Uusi laaja työpaikka-alue avataan Papinkankaalle vuonna 0. Lentoväylän varressa on yleiskaavavaraus työpaikkarakentamiseen. Luovien alojen ja CT-alan yritysten sijaintipaikkana alue olisi mahdollinen eikä aiheuttaisi mainittavia häiriöitä ympäristöönsä. Tällaiset yritykset ovat nykyisellään keskittyneet Tiedepuistoon. Viimeaikaisissa keskusteluissa Tiedepuiston edustajien kanssa ei ole tullut esille suuria laajenemistarpeita ja Tiedepuiston tuleville rakentamisvaiheille on tarjolla parempia sijaintivaihtoehtoja Asemanseudulla ja Lähtelänmäellä.. Linnunlahti-seura ry..0 (rja Tawast-Matero) Kaavahankkeen suunnitelmiin kaavoittaa ja rakentaa Tulliportinkatu asuinkerrostaloille ja muulle tarvittavalle ei asukasyhdistyksellä ole huomautettavaa. Asemakaavamuutoksen mukanaan tuomiin liikennejärjestelyihin ja niiden vaikutukseen Linnunlahti-seuralla on sanottavaa ja huomauttamista.

64 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu /. Vastustamme jyrkästi uuden kiertoliittymän rakentamista Metla-talon kulmalta Siltakadulle ja siitä Tulliportinkadun kampuksen puolelle. Tarkoitushan on suunnittelussa ja niin pitää olla myös toteutuksen, että Siltakatu on se vetovoimaisin portti liikenteen ohjauksessa sisään kaupunkiin ja pois. Autoilijat eivät varmasti mene kaksikaistaiseksi muutetulle Siltakadulle, missä nopeus Länsikadulta Siilaisen eritasoliittymään mentäessä on 0-0km/h ja jos siellä on vielä liikenneympyrä hidastamassa liikennettä.. Kaikki toimenpiteet Siltakadulla, jotka voivat vähentää sen käyttöä sisään-ja ulosajoreittinä johtavat lisääntyvään läpiajoliikenteeseen Yliopistokadulla ja Heinäpurontiellä. Vuodesta toiseen jokaisen uuden Linnunlahtea koskevan ja sivuavan kaavoitussuunnitelman yhteydessä tämä asia tulee nousemaan voimakkaasti esiin ellei asialle tehdä jotain. Asukasyhdistys edellyttää, että liikennejärjestelyjen tarkastelu ja suunnittelu sekä niiden vaikutusten arviointi on kokonaisvaltaista.. Suunnitelmissa nopean pyöräilyn reitti on hyvä sijoittaa Linnunlahden puolella kulkemaan Siltakadun länsipuolella. Vastaava kevyenliikenteen reitti on suunnitelmissa myös Tulliportinkadun puolelle ja niitä yhdistämään on tulossa uusi kevyenliikenteen alikulkutunneli. Mopoilijat voisivat käyttää jo olemassa olevia niille merkittyjä reittejä. Siltakadun liikenteen yleissuunnitelma on avainasemassa, miten vetovoimaiseksi Siltakatu tulee ja autoilijat alkaisivat sitä käyttää. Suunnitelman on oltava sellainen ettei muita vaihtoehtoja ole, vaikka Yliopistokatu ja Tulliportinkatu ovat houkuttelevan samansuuntaisia. Siltakatu on saatava vetovoimaiseksi myös käytännössä eikä vain teoriassa. Liikennenopeuksien alentaminen Siltakadulla vähentää melusaastetta omakotialueella. Mahdollinen meluvalli/aita on myös hyvä idea. Liikennesuunnittelussa ja toteutuksessa nopeuksia pitää Linnunlahden alueen Yliopistokadun ja Heinäpurontien osalta myös alentaa 0 krn/h. Ajonopeuksissa on oltava selvä ero Siltakatuun verrattuna. Muitakin keinoja turhan läpiajon vähentämiseen on varmasti olemassa ja käytettävissä. Yksinkertaisin ja halvin keino on läpiajokieltomerkit, ratsiat ja ajonopeuden mittaukset. Asuinalueellemme kuulumattoman ja pelkän läpiajoliikenteen haluamme ohjautuvan hyvän liikennesuunnittelun keinoin Siltakadulle. Vastine: Liikenteen selvittäminen ja suunnittelu on käynnissä erillisenä toimeksiantona kaava-aluetta huomattavasti laajemmalta alueelta. Selvitysalueeseen sisältyy myös Siilaisen eritasoliittymä ja siinä huomioidaan liittymästä tehdyt tuoreet selvitykset. Työtä tekee Ramboll Finland Oy. Selvitys tullaan sisällyttämään kaavan aineistoihin ja se antaa pohjan liikenteellisten vaikutusten arviointiin.

65 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / Kaupungin tavoitteena on ollut ja on edelleen säilyttää Siltakatu sujuvana läntisenä sisääntuloväylänä kaupunkiin. Liittymät ovat olennaisia sujuvuuden kannalta. Siltakadun nykyiselle väyläosuudelle tullaan sallimaan enintään yksi tai kaksi uutta liittymää; yliopistoalueelle länteen ja ehkä asuntoalueelle itään. Siltakadun pohjoispään liittymät ja Länsikadun liittymä tutkitaan tarkoin ja mietitään ratkaisut, jotka parantavat Siltakadun kapasiteettia. Yliopistoalueen liittymä Siltakadulta vähentäisi Yliopistokadun käyttöä työmatkoilla yliopistolle. Rinnakkaisten väylien nopeustasot ja rajoitukset sisältyvät selvitettäviin asioihin ja niitä voidaan myös muuttaa. Siltakadun varren jalankulun ja pyöräilyn väylä on kaupungin hanke. Kaupunki tavoittelee edelleen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien merkittävää kasvattamista. Tämä on Joensuuhun hyvin sopiva tapa vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Siltakadun varteen tavoitellaan hyvälaatuista, nopeaa pyöräväylää lännestä keskustan työpaikkoihin ja palveluihin. Väylä olisi suora jatko valtatien varressa Marjalasta Heinäpurontielle asti yltävää reittiä ja liittyisi keskustassa Siltakadun pääpyöräilyreittiin. Väylä pyritään suunnittelemaan ja toteuttamaan niin, että muutokset nykyisen Siltakadun ympäristöön jäävät pieniksi. Siltakatu kavennetaan yksiajorataiseksi. Vapautuva tila pyritään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti jalankulkuun, pyöräilyyn ja melusuojaukseen. Ensisijainen vaihtoehto on sijoittaa jalankulku- ja pyörätie nykyiselle lännen puoleiselle ajoradalle. Melutilanne selvitetään kaavatyön yhteydessä. Erityisenä tarpeena on suojata Linnunlahden puoleiset pientalokorttelit liikennemelulta. Tähän voidaan vaikuttaa sillä, että nopeustasoa Siltakadulla alennetaan ja sitä tuetaan katutilaa kaventamalla, tehdään melusuojaus Linnunlahden puolelle ajorataa ja ajorataa siirretään kauemmas Linnunlahdesta. Tulliportinkadun puoleinen uusi asutus suojataan melulta ensisijaisesti rakennusten sijoittelulla ja kortteleiden rajoille sijoittuvilla melusuojarakenteilla.. Jussi Virratvuori..0 Olemme naapuruston (Otsonkatu ja Ahmankatu) kanssa keskustelleet Tulliportinkadun kaavailluista rakennushankkeista. Educalla pidetyn kaavakuulemisen yhteydessä suurin asia oli parkkipaikkojen määrän kasvu erityisesti uudenasutuksen myötä (taisi olla lukema jotain autopaikkaa).

66 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Aloitusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ sivu / Onhan niitä autopaikkoja kampuksella nytkin, mutta asuinrakennusten autopaikat tarkoittavat sitä, että autoliikenne kasvaa "ympärivuorokautisesti" Tulliportinkadulla sekä näillä poikkikaduilla (asun itse siis Otsonkadulla). Liikenteen määrä kasvaa ja muuttuu luonteeltaan eisesonkimaiseksi. Liikenteen solmukohtana tulee olemaan se miten uusien satojen asukkaiden yksilöllinen autoliikenne suuntautuu Kajaanintielle / Koulukadulle, sillä sehän on väylä automarketteihin etc. Paine ohjautuisi hieman Vanamokadun kautta, mutta suurin tulva tulisi lähimmälle suoralle poikkikadulle, eli Otsonkadulle. Siksipä ehdotan, että harkitsette erinomaisen vakavasti liikennejärjestelyjä kaavamuutoksen yhteydessä siten, että Otsonkatu katkaistaisiin Jänöpuiston kohdalle tai Petrankadun risteykseen, jolloin Otsonkatu rauhoittuisi läpiajoliikenteeltä. Samaa voisi harkita Ahmankadulle, jossa Jänöpuisto olisi luonteva katkopaikka Ahmankadulle. Tämmöinen ratkaisu tasoittaisi kummasti tietä kaavalla meitin lähialueen asukkaitten osalta. Katujen "katkaiseminen" olisi helppoja vaivaton ratkaisu siihen, mistä muuten saattaa tulla ongelma :) Vastine: Mahdollisuudet ja tarpeet Otsolan ja Kanervalan katujen läpiajon katkaisemiseen tutkitaan osana kaavan yhteydessä laadittavaa liikenneselvitystä ja suunnitelmaa. Kaupunki on toteuttamassa samankaltaisia toimia luoteisella ruutukaavalla, jossa tullaan Koulukadun remontin yhteydessä vähentämään liittymiä länteen ja siten vähentämään asuntoalueiden läpiajoa. Tällaiset toimet Otsolassa olisivat vaikutukseltaan samansuuntaisia. Yhtä aikaa kaupunki selvittää ja suunnittelee Otsolan ja Kanervalan asuntokatujen käyttämistä tärkeinä pyöräilyn reitteinä. Koko kaupungin mittakaavan suunnittelu tehdään valmistumassa olevassa Joensuun kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelmassa. Tällä kaava-alueella suunnitellaan käytännön ratkaisut reittien toteuttamiseksi.

67 : M LTE / 0 Aikuiskoulutuskeskus Nestekaasus. 0 0 e n ti a tu 0 ie h 0 Urheilutalo 0 0 Mehtimäenaukio Ko - sk 0 ik a tu Joensuun Kirjastotalo 0 0 Areena m tu ik a en ti e 0 äm n tt 0 Ke ns VP S il 0 0 Lä YSTÄVYYDENPUSTO Uimahalli a ri 0 0 sp AURORA AURORA AL / V U im e=0. tu 0 0 NATURA 0 CARELA Yliopisto HALTA AGORA LÄNSKADUN KOULU FUTURA Yliopisto e=0. a 0 0 JOENSUUN MAAKUNTA-ARKSTO METRA 0 LÄN 0 TU KOT EDUCA pp BOREALS 0 VP 0 Yliopisto METLA 0 TU sr- V KA 0 TOONKA TN ap/00 m sp 0 sr- OR LLP 0 V e le p a le BA d n ti p m p - TU REGA e=,0 e=, AL a AK- a 0 a nä p pp u ti e a is 0 Ra en us 0 r p ti e 0 0 U 0 0 pp 0 KAT 0 Va 0 0 TULLPORTN KOULU p k a tu S il ta 0 e= TATOLA e KOT TULLPORTN KOULUN VOMSTELUSAL n ti po ka tu S ie p is to Y lio 0 0 SKA nk 0 a s 0 Vä ti e k in ATU ä tä r 0 (0,) a 0 LPA - V SLTAK se 0 0 p ek pp 0 0 yhk le 0 0 Ky 0 pp 0 BA d e y n ti 0 V 0 l v le AK e=,0 0 m 0 0 (0,) a k t u Pe a a 0 e BA d n ti ip o pp u H 0 kat 0 at on nk 0 t ie t t a p Ots 0 pa Ko 0 aa VP LPA 0 0 pp Ammattioppilaitos pp 0 e n t i 0 OTSOLA pp se rai ik - V 0 tra 0 pp Pe ik le ik - e=,0 BA d V 0 AK pp 0 T ik- tu ik - e (0,) a BA d n ti re ee a 0 LPA 0 ET ka ka p 0 0 on ik V ts M 0 pp O 0 an 0 dba V 0 ik - 0 AK 0 le e=,00 Koti- ja taideteollisuus oppilaitos 0 0 (0,) a p pp 0 a 0 ie LPA dba nt k a VL 0 u Ha 0 LNNUNLAHT 0 m u at a lk 0 pp Ah pp 0 M Lastentarha 0 katu : 00 0 m 0 m Sa RUUNUNNURMENPUSTO 0 0 amo V a n 0 t ie 0 en Kä tu 0 m a ka H o rs t ie 0 0 an 0 0 tk Ko M Kielokatu n Ka u at ak v er mp mp mp mp mp mpmp mp u 0 0 EV mp pp ie Hu tu at tu ie nt ja a ok o is 0 0 M a t a r ak a t u ml am a hk K ka ts 0 0 t in aa or ll ip Tu P 0 0 0k t KANERVALA tu nä 0 ka ei r pu : ie lta H 0 0 Si ie 0 tie at t on ra t a 0 m iä sa 0 äs uu 0 a K : 0 0 M t u pp 0 ka 0 pp pp 0 0 N : 0 a pp 0 0 ml tu M M 0 ka 0 t in 0 or ll ip 0 NOLJAKKA 0 Tu u Ka isla kat : Su va nto ka tu ta ka tu

68 ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LTE / AK AK- AL KOT VP VL LPA ET EV Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen korttelialue opiskelija-asuntoja varten Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelilalue Puisto Lähivirkistysalue Autopaikkojen korttelialue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Suojaviheralue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupungin- tai kunnanosan raja Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen osa-alueen raja. NOL Kaupungin- tai kunnanosan numero Kaupungin- tai kunnanosan nimi Korttelin numero.

69 LTE / RUUNUNNURM / e= Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin/rakennuspaikan pinta-alaan Rakennusala. 000 Ohjeellinen rakennusala. a 0000 Auton säilytyspaikan rakennusala Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. ik- 000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleiseen rakennuksen seinään ei saa sijoittaa pääikkunoita. 00 Tukimuuri ja muurimainen aita dba le le 0000 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 00 dba Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 000 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa stutettava alueen osa Katu.

70 000 Korttelialueella oleva aukio. LTE / pp pp pp p p nä a Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, yhteys sitova, sijainti ohjeellinen Pysäköimispaikka. 000 Ohjeellinen pysäköimispaikka Yleisen tien näkemäalueeksi varattu alueen osa Kadun tai liikennealueen alittava kevyen liikenteen yhteys Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää Merkintä osoittaa paikan, jossa on melunsuojan tarve. ap/00 m (0,) sr- mp mp- ml ml 0000 Merkintä osoittaa, kuinka monta kerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka Suluissa olevat numerot osoittavat korttelit, joiden autopaikkoja saa alueelle sijoittaa. 000 Suojeltava rakennus, joka on rakennustaiteellisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaustai muutostöitä, jotka vaarantavat rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokkaan tai kaupunkikuvan kannalta merkittävän luonteen säilymisen. 000 Maisemallisesti merkittävä puu, joka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. 000 Maisemallisesti merkittäviä puita, jotka on rakennus- ym. hankkeissa otettava huomioon. 000 Maanläjitysalue. 00 Ohjeellinen maanläjitysalue.

71 YLESET MÄÄRÄYKSET. Rakennusten tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, ympäristöön sopiva kokonaisuus. Erityisesti KOT -, AK- - ja AL - alueilla on huomioitava yliopiston alueen suojeltujen rakennusten ja rakennuskokonaisuuksien ominaispiirteet. LTE /. KOT -, AK- - ja AL - korttelialueilla rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä paikallaan muurattua punatiiltä. Yksikerroksisten talousrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta.. AK- - alueella saa rakennuksen maantasokerrokseen sijoittaa asuntojen lisäksi palvelu-, toimisto- ja liiketiloja.. AL - alueella kuusikerroksisen rakennuksen alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja.. EV-alueella sijaitsevalle maanläjitysalueelle (ml) saa rakentaa pilaantumattomasta ylijäämämaasta melusuojavallin. Vallin harjan korkeusasema saa olla enintään +,0 mmpy (N000). Vallin Siltakadun puoleiselle rinteelle saa istuttaa puustoa.. AK- ja AL - korttelialueilla kuusikerroksisiin rakennuksiin tai rakennuksen osiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta. Nelikerroksisiin rakennuksiin saa rakentaa kaavaan merkityn kerrosluvun lisäksi ullakkokerroksen teknisiä tiloja varten. Tekniset tilat tulee sijoittaa ullakkokerrokseen siten, että rakennuksen vesikatto- ja räystäslinja hahmottuvat katusivuilta enintään nelikerroksisena. AK-KORTTELALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. AK-korttelialueilla asuinkerrostalojen julkisivumateriaalina on käytettävä pääasiassa punatiiltä. Yksikerroksisten talousrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta.. AK-korttelialueilla rakennuksiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta.. AK-korttelialueilla tontit saa aidata vain korttelirajoiltaan.. Rakennusten julkisivuihin on tehtävä elävöittävää vaihtelua sopivin välimatkoin esimerkiksi porrastuksin tai julkisivumateriaaleja vaihtamalla.. Parvekkeet on lasitettava. Katusivuilla lasituksen ja rakenteiden tulee vaimentaa melua vähintään 0 dba.. Siltakadun varrelle rakennettavien kerrostalojen asuntojen huoneiden sijoittelussa on huomioitava liikennemelu.. Tontilla merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa: -Porrashuonetilojen 0 kerrosneliömetriä ylittävän osan kussakin kerroksessa edellyttäen, että tämä lisää porrashuoneen avaruutta ja valoisuutta. Edellä mainituiksi tiloiksi ei lasketa käytävämäisiä tiloja. -Talousrakennuksia rakennusalan ulkopuolelle enintään 0 k-m.. Rakennusaloilla, jotka sijaitsevat kadunsuuntaisesti Siltakadun ja Tulliportinkadun varrella, on rakennukset rakennettava yhtenäisinä ja rakennusten pitää vaimentaa piha-alueille tulevaa melua niin että valtioneuvoston antamat melutason ohjearvot täyttyvät (VnP /). Melusuojausta on täydennettävä tarvittaessa aitarakenteilla. Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä meluselvitys.

72 LTE / AUTOPYSÄKÖNTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Autopaikkoja on tonttia varten varattava käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: - Liiketilat: autopaikka kutakin 0 k-m kohti. - Toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilat: autopaikka kutakin 0 k-m kohti. - Asunnot: autopaikka kutakin 00 k-m kohti. - Opiskelija-asunnot: autopaikka kutakin 00 k-m kohti. - KOT-korttelialueille yksi autopaikka kerrosalan 0 m kohti.. Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää neljällä autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille tai LPA-korttelialueelle on rakennuslupahakemuksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti.. Rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja varten ei tarvitse rakentaa auto- tai pyöräpaikkoja.. AK-korttelialueille saa sijoittaa autopaikkoja enintään 0 % kiinteistöiltä vaadittavista autopaikoista ja nämä autopaikat saa kattaa. Muut autopaikat on sijoitettava LPA-korttelialueille Siltakadun ja Tulliportinkadun välissä.. KOT-korttelialueiden käyttöön on varattava 0 autopaikkaa korttelin 0 eteläiseltä LPA-korttelialueelta. POLKUPYÖRÄPYSÄKÖNTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET. Polkupyöräpaikkoja on tonttia varten varattava sisätiloihin tai katoksiin seuraavasti: - polkupyöräpaikka kutakin asuntojen kerrosalan 0 neliömetriä kohti, kuitenkin vähintään polkupyöräpaikka asuntoa kohti. - polkupyöräpaikka kutakin palvelu-, liike-, toimisto-, kokoontumis- ja ravintolatilojen 0 k-m kohden.. Polkupyöräpaikat on sijoitettava pääsisäänkäyntien läheisyyteen.. Polkupyöräpaikoilta on oltava sujuva yhteys liikenneväylille.. Asuntoja varten tarkoitetut polkupyöräpaikat on katettava tai toteutettava sisätiloihin. Jos kaikki polkupyöräpaikat toteutetaan katoksiin, on lämpimiin sisätiloihin toteutettava käyttökelpoinen huoltotila polkupyörille, kun kyseessä on asuntojen rakentaminen.

73 LTE / KAUPUNKRAKENNEYKSKKÖ YHDYSKUNTASUUNNTTELU Otsolan () kaupunginosan korttelin 0 sekä liikenne- ja erityisalueiden, Kanervalan () kaupunginosan liikenne- ja erityisalueiden, Linnunlahden () kaupunginosan virkistys- ja liikennealueiden, Noljakan () kaupunginosan liikennealueiden sekä kaupunginosan korttelin osan sekä virkistys- ja liikennealueiden asemakaavan muutos. TULLPORTNKATU JA LUONNOS KRAKLK KH Asemakaavan voimaantulo Näht KV Pvm..0 Mk :000 Arkisto Suunn. Simo Vaskonen / Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen Piirt. Simo Vaskonen

74 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / TULLPORTNKADUN KAMPUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAHEEN PALAUTERAPORTT Kaavaluonnos oli nähtävillä Tähän raporttiin on koottu asemakaavamuutoksen luonnosvaiheessa saatu palaute ja palautteeseen laaditut vastineet. Vastineet on laatinut Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu (Simo Vaskonen, Juha-Pekka Vartiainen). Kirjallisia mielipiteitä ja lausuntoja saatiin yhteensä kpl. Muuta palautetta kaavaluonnoksesta on saatu kaavaluonnosta esitelleessä yleisötilaisuudessa. LAUSUNNOT. Fortum Power and Heat Oy, Heat..0 (Kari Hiltunen) Alueella on kaukolämpöverkostoa. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä myös alueelle rakennettaville uusille kiinteistöille. Jo olemassa olevilla kaukolämpöjohdoilla ei ole korjaus-, eikä uusimistarvetta, joten ne tulee huomioida muutoksien toteutuksessa. Mahdolliset kustannukset johtojen siirroista sekä muista muutoksista kuuluvat toteuttajalle. Ei tarvetta vastineelle.. Joensuun Polkijat ry..0 (Juhana Venäläinen) Tuemme pyrkimystä täydennysrakentamiseen kaavaselostuksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta kaavassa erinomaista on Siltakadun eteläpuolelle esitetty uusi kävelyn ja pyöräilyn yhteys. Kaavaan liittyvistä liikenneratkaisuissa on kuitenkin vielä myös kehitettävää. Tiivistelmä lausunnon sisältämistä ehdotuksista: Petrankadulta tuleva pyöräilyn pääreitin Tulliportinkadun-ylitys tulisi suunnitella periaatetasolla osana kaavaa. Kampuksen puolella ko. pääreitin tulisi kulkea autoliikenteestä erillään ja linjauksen tulisi olla geometrialtaan esitettyä suorempi.

75 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Kampusta yhdistävän Siltakadun alikulun turvallisuutta tulisi parantaa kulkusuuntanuolilla ym. tiemerkinnöillä. Suunnittelualueella tulisi kokeilla tavanomaista korkeampaa pyöräpysäköintinormia. Siltakadun länsipuolella kulkevan jalankulun ja pyöräilyn yhteyden väylätyyppinä tulisi olla -suuntainen pyörätie + erillinen jalkakäytävä (ei yhdistetty väylä kuten luonnoksessa). Yliopistokatua ja Tulliportinkatua yhdistävän Siltakadun uuden alikulun reitit tulisi kytkeä nykyiseen ja suunniteltuun pyöräilyreitistöön sekä Mehtimäen että Otsolan suunnassa. Kanervalan ja Otsolan alueen läpiajoliikennettä tulisi hillitä katkaisemalla autoliikenteeltä Vanamokatu, Otsonkatu ja Pohjoiskatu sekä toteuttamalla Otsolan asuntokadut (pyöräkatuosuuksia lukuunottamatta) pihakatuina. Alueen pyöräily-yhteyksien kehittyessä tulisi kiinnittää huomiota myös matkaketjun jatkuvuuteen pyöräily+linja-auto-yhdistelmissä osoittamalla kaukoliikenteen pysäkin yhteyteen pyöräpysäköintimahdollisuuksia. Vastine: Pyöräilyn pääreitin kadun ylitys Tulliportinkadun kohdalla kuuluu tarkennetun katu- ja liikennesuunnittelun piiriin. Katualue sisältyy kaavamuutoksen alueeseen, mutta kaavalla ei tehdä liikenteen detaljitason teknisiä ratkaisuja, esim. etuajo-oikeuksia tai liikennevalojen rakentamista. Kaavaan on merkitty ajoradalle tuleva hidaste (hi) Petrankadun ja Tulliportinkadun koko risteysalueelle. Toteutus voi olla suppeampi kaavamerkintä tarkoittaa, että risteysalueelle tehdään ylipäätään hidaste. Tulliportinkatu :n kohdalla pääreitti on linjattu niin, että toteuttamiskelpoisten tonttien ja rakennuskokonaisuuksien suunnittelu ja rakentaminen on mahdollista uusilla AL- ja AK- korttelialueilla. Ratkaisu mahdollistaa tonttien sisäisen muunneltavuuden. Tämä ei olisi mahdollista, jos pääreitti halkaisisi korttelialueen diagonaalisesti eli vastakkaisista nurkista. Uuden Opiskelijankadun päässä olevan kääntöpaikan viiste parantaa pyöräilyn pääreitin geometriaa. Siltakadun alikulun turvallisuus- ja muut tekniset järjestelyt kuuluvat katu- ja liikennesuunnittelun piiriin. Pyöräpysäköintinormi vastaa kaavaehdotuksessa Joensuun kaupungin uusia mitoitusperiaatteita. Näiden käytöstä ollaan vasta saamassa kokemuksia. Alueen maaomistajien ja vuokralaisten on mahdollista vastata halutessaan mahdollisen lisäpyöräpysäköinnin tarpeeseen alueidensa sisäisillä järjestelyillä. Kaavassa osoitetulla mitoituksella asetetaan raamit vaaditulle minimitoteutukselle. Siltakadun lännen puoleisille kaistoille on tarve saada sekä pyöräilyn pääreitti että melusuojaus. Jalankulkijoiden osuus tulee olemaan suhteellisen pieni tällä reitillä. Mielipiteessä esitetty -suuntainen pyörätie + erillinen jalkakäytävä ja melusuojaus eivät olisi sopineet Silta-

76 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / kadun katualueelle, jolloin olisi jouduttu tekemään rakenteita Ruununnurmenpuiston kapealle viherkaitaleelle. Tämä ei olisi mahdollista aiheuttamatta haittaa viereiselle pientaloalueelle. Siltakadun uuden alikulun reitti liittyy tulevaisuudessa Otsolassa Kanervalan ja Linnunlahdella Martinpuiston pyöräily- ja ulkoilureitistöön. Otsolassa se liittyy myös tulevaan Rauhankadun-Petrankadun pyöräilyn pääreittiin Ahmankadun kautta. Otsolan läpiajoliikennettä rajoitetaan kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelman mukaisin ratkaisuin. Yleissuunnitelmalla tarkennetaan keskustan osayleiskaavan yhteydessä vuonna 0 kaupunginvaltuuston hyväksymää keskustan liikennesuunnitelmaa. Liittymiä Koulukadulta länteen ( kaupunginosaan ja Otsolan suuntaan) rajoitetaan jo Koulukadulla. Koulukatu Pohjoiskatu liittymän läntinen haara katkaistaan. Otsolan ja Kanervalan läpiajoliikenteen mahdollista lisääntymistä seurataan ja sitä voidaan rajoittaa tarvittaessa kaavaa kevyemmillä välineillä, katusuunnitelmiin perustuvilla katumuutoksilla ja liikennemerkkipäätöksillä. Muutokset liikenteeseen eivät ole niin dramaattisia kuin nyt ounastellaan, koska nykyisen ammattiopiston toiminta poistuu alueelta, opiskelijoineen ja työntekijöineen. Tulliportinkadun kampusalueen synnyttämässä liikennetuotoksessa ei ole suurta muutosta. Pyöräpysäköintiin joukkoliikenteen solmukohdissa ja pysäkkien yhteydessä tullaan kiinnittämään huomiota myös yleisemmällä tasolla. Joidenkin pysäkkien yhteydessä voisi olla ns. miniterminaaleja, joissa polkupyörien turvallinen säilyttäminen olisi mahdollista.. Joensuun Vesi..0 (Juha Lemmetyinen) Ei kommentoitavaa. Ei tarvetta vastineelle.. Puhas Oy..0 (Jari Pajarinen) Ei kommentoitavaa. Ei tarvetta vastineelle.. Pohjois-Karjalan ELY-keskus..0 (Timo Korkalainen, Tarja Pirinen) Joensuun seudun yleiskaavassa 00 Tulliportinkadun kampusalue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), jolla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. Kaavaluonnoksen mukaisen kerrostaloasumisen osoittaminen alueelle ei tältä osin noudata yleis-

77 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / kaavaa. Kun alueen käyttötarpeet ovat muuttuneet yleiskaavan laatimisen jälkeen, perusteltua olisi ollut ensin tarkastella uusia maankäyttötarpeita yleiskaavan muutoksella. Opiskelijaasuntojen tarjonnan lisääminen yliopiston välittömässä läheisyydessä on sinänsä tarpeellista ja kannatettavaa. Tulliportinkadun kampusalueen toteuttaminen kaupunkikuvallisesti korkeatasoisena on tärkeää sekä osana yliopistokampuskokonaisuutta että erityisesti myös siksi, että Siltakatu toimii sisääntuloväylänä kaupunkikeskustaan. ELY-keskus pitää hyvänä asiana, että jalankulku- ja polkupyöräliikenteen reitistöä parannetaan uudella Siltakadun vartta pitkin keskustaan kulkevalla väylällä sekä uudella alikululla Siltakadun poikki. Vastine: Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualue on palvelujen ja hallinnon aluetta (P): Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Merkintää voidaan käyttää osoittamaan julkisia ja yksityisiä opetus-, sivistys- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvia laitoksia tai kaupallisten palvelujen alueita. Palveluiden ja hallinnon alueilla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. MRL :n tarkoittaman vähittäiskaupan suuryksikön perustaminen tai laajentaminen suuryksiköksi ei ole mahdollista. Sen sijaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksikön voi sijoittaa P -alueelle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL ). Asemakaavan sisältö sopeutuu riittävästi yleiskaavan kokonaisuuteen, ottaen huomioon sen, että PKKY:n tulevien tilaratkaisujen vuoksi tontille joudutaan etsimään uusi käyttö. Tilanne ei ollut tiedossa yleiskaavan hyväksymisen aikana. Uuden käytön suunnittelussa on otettu huomioon alueen sijainti keskustapalvelujen vaikutuspiirissä ja alueen käyttöönoton korkeat kustannukset. Yleiskaavan laatiminen vain tälle alueelle asemakaavan mukaisen, perustellun ratkaisun taustaksi ei ole kaupungin voimavarojen järkevää käyttöä, koska yleiskaavan uudistamiselle ei vielä ole nähtävissä laajempaa tarvetta.. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu..0 (Jari Leinonen) Luonnonarvot Kaavassa on huomioitu alueella olevat merkittävät puut. Nykyisillä viheralueilla ei kaavalla ole vaikutusta luonnonympäristöön.

78 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Muut huomiot Vaikka rakennusten sijoittelussa ei voidakaan liikennemelun takia pyrkiä optimaaliseen sijoitteluun aurinkoenergian hyödyntämisen osalta, mahdollistaa kaavaratkaisu hyvin sen huomioimisen rakentamisessa. Alueen kehittäminen kohti ekologista kampusta ei luonnollisestikaan ole ratkaistavissa kaavamääräyksillä mutta kaavassa on mahdollista poistaa sen esteitä. Tämä tavoite on huomioitu hyvin kaavamääräyksissä. Jo esitettyjen määräysten lisäksi voitaisiin niihin lisätä velvoite viherkattojen rakentamisesta autokatoksiin. Tavoitteen ekologisesta kampuksesta voisi toki kirjata kohdan.. tavoitteisiin. Kevyenliikenteen tarpeet ja yhteydet on huomioitu kaavassa kiitettävästi. Uusi alikulku on toivottu lisä verkostoon. Siltakadun kaventaminen ja kevyen liikenteen väylän sijoittaminen kadun ja Linnunlahden asuntoalueen väliin vähentää osaltaan alueen meluhaittaa. Vastine: Kaavaehdotuksen kaavamääräyksiin lisätään määräys hulevesien käsittelystä, mikä voi toimia kannustimena viherkattojen toteuttamiseen. Lisäksi kaavamääräyksissä sallitaan aurinkopaneelien ja viherkattojen toteuttaminen rakennuksiin. Määräämiselle ei ole perusteita. Ekologinen kampus pitäisi määritellä käsitteenä sellaisella tarkkuudella, että sen mukaisia määräyksi voisi kaavamuutoksessa asettaa.. Linnunlahti-seura ry..0 (rja Tawast-Matero) Kaavahankkeen suunnitelmiin kaavoittaa ja rakentaa Tulliportinkadun kampusalue asuinkerrostaloille muulle tarvittavalle ei asukasyhdistyksellä ole huomautettavaa. Asemakaavamuutoksen mukanaan tuomiin liikennejärjestelyihin ja niistä aiheutuviin vaikutuksiin Linnunlahden omakotialueelle ja asukkaille asukasyhdistyksellä on huomautettavaa. Uusilla Siltakatuun kohdistuvilla toimenpiteillä kaavoitussuunnitelma uskoo Siltakadusta tulevan vetovoimaisin autoilijoiden käyttämä väylä. Valmisteilla oleva liikennesuunnittelu ja sen toteutus haluaa viestittää Linnunlahden asukkaille, että häiritsevä läpiajoliikenne Yliopistokadun ja Heinäpurontien kautta vähenee nykyisestä merkittävästi. Sen varmistamiseksi on myös vielä levitettävä Noljakan suunnasta vapaata oikeaa kaistaa Siltakadulle. Toimenpide voisi tapahtua samalla, kun meluvalleja rakennetaan. Esillä olevassa kaavahankkeessa suunnitelma on mainittu. Kysymystä herättää asukasyhdistyksen mielestä nyt se, miten vetovoimaiseksi Siilaisen eritasoliittymä voisi muodostua, jotta autoilijat käyttävät sitä Siltakadun kaventuessa nykyisestä + kaistaisuudesta. Asiaa ei käsitelty kaavaillassa..0.

79 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Kaavasuunnitelma keskittyy vahvasti poistamaan läpiajon aiheuttamia häiriötekijöitä Tulliportinkadun ja Yliopistokadun kautta. Heinäpurontien läpiajoliikenteen oletettavan, ko. suunnitelman tulevaisuudessa aiheuttaman kasvun vähentämiseksi suunnitelmassa ei ole tässä vaiheessa esitetty minkäänlaista ratkaisumallia. Läpiajoliikenne, ylinopeudet ja melu on myös koko ajan lisääntyneet Heinäpurontiellä ja häiritsee 0-luvulla rakennettua asuinaluetta. Talot eivät ole eristettyjä, kuten tänä päivänä rakennetut ovat. Mitään meluvalleja ei mahdu rakentamaan. Samalla tavoin Heinäpurontien kuin Tulliportin ja Yliopistokadun varren asukkaiden on hankala päästä liikenteen sekaan asuinkaduiltaan ruuhka-aikoina. Asukasyhdistys esittää, että Heinäpurontielle pitää toteuttaa samankaltaista hidaskadun osia sopiviin kohtiin kuten liikennesuunnittelu osoittaa Tulliportinkadulle ja Yliopistokadulle. Halpa ja hyvä keino. Yliopistokadun läpiajoliikenne linnunlahtelaisille yliopiston kohdalla on paras nykyisen suunnitelman vaihtoehdoista. Vuonna 00 tehty kysely silloisesta Yliopistokadun katkaisun suunnitelmasta ja kääntämisestä Siltakadulle kertoi vahvan viestin, etteivät Linnunlahden asukkaat halua katkaisua tapahtuvan. Uuden S-marketin kiertoliittymästä päätettäessä edellytettiin liikennelaskentaa sen vaikutuksista Linnunlahdelle. Onko sellainen tehty? Missä ovat tulokset? Siltakadulle tehtävät lisäliittymät eivät ole lisäämässä sen vetovoimaisuutta. Suunnitelmassa olevaa T-liittymää on vielä syytä harkita. Mihin suuntaan Metla-talon, nykyisen Luke parkkialueen/talon autoilijat lähtevät poistuessaan alueelta? Onko sitä ja sen vaikutuksia otettu huomioon? T-liittymä valo-ohjattuna toteutuessaan on liikenteen sujuvuutta huonontava toimenpide. Siltakadun vetovoimaisuus on saatava viimeinkin toimimaan myös käytännössä eikä vain teoriassa. Vastine: Heinäpurontie ei kuulu kaava-alueeseen eikä Siltakadun liikenneselvityksen suunnittelualueeseen. Liikennesuunnitelmalla tullee toteutuessaan olemaan vaikutuksia myös Heinäpurontien liikennemääriin, mutta konsultin laatimissa liikennemalleissa (Liikenne-ennuste vuodelle 00) ei ole nyt kohtalaisen hiljaiseen Heinäpurontien liikenteeseen odotettavissa oleellisia muutoksia. Autoistuminen ja liikenteessä olevien autojen määrän kasvu puolestaan vaikuttavat liikennemäärien lisääntymiseen kaikkialla. Heinäpurontien liikenteen aiheuttama melu ei edellytä melusuojausten rakentamista. Siilaisen eritasoliittymän toimivuuteen vaikuttavat monet muut asiat enemmän kuin Siltakadun ajokaistojen lukumäärä. Siltakadun nykyiset ja liikenne-ennusteiden mukaiset liikennemäärät mahtuvat myös kaksikaistaiselle Siltakadulle. Liittymien toimivuus on avainasemassa Siltakadun liikenteen sujuvuuden kannalta. Kaava mahdollistaa vain yhden uuden liittymän Siltakadun länsipuolelle maakunta-arkiston ja Metla-talon väliselle alueelle, kuten mielipiteessä on todettu. Liittymän mahdollinen toteutuminen liittyy

80 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Yliopistokadun kampusalueen maankäytön ratkaisuihin. Tavoitteena on joka tapauksessa, että yliopistoalueen liittymä Siltakadulta vähentäisi Yliopistokadun käyttöä työmatkoilla yliopistolle. Siltakadun-Länsikadun ja Yliopistokadun-Länsikadun suunnitellut kiertoliittymät sujuvoittavat toteutuessaan Siltakadun pohjoisosan liikennettä. Yliopistokadun liikennettä ei esitetä katkaistavaksi kaavassa eikä liikennesuunnitelmassa. Liikennesuunnitelmassa on esitetty rakenteellisia ja kadun linjaukseen perustuvia ratkaisuja, joilla ajonopeuksia hillitään kampuksen ydinalueen kohdalla. Siilaisen S-marketin kiertoliittymän alueella ei ole vielä tehty liikennelaskentoja liittymän uudistamisen jälkeen. Katumuutosten jälkeen liikenteen annetaan tasaantua uuteen tilanteeseen ennen laskentoja. Tämä laskenta ohjelmoidaan tehtäväksi lähiaikoina.. Caruna Espoo Oy:n puolesta Rejlers Oy..0 (Mikko Vainikka) Vaikutukset sähkönjakeluun Asuinkerrostalojen rakentaminen aiheuttaa sähkötehon tarpeen kasvua ja käyttöpaikkojen lisäystä, jonka vuoksi nykyistä 0, ja 0 kv:n sähköverkkoa joudutaan uusimaan. Lisäksi kaavamuutos aiheuttaa tarpeita uusille muuntamovarauksille. Muuntamo- ja johtovaraukset Kaavaan on merkitty Et-alue, johon myös puistomuuntamo olisi hyvä sijoittaa. Pyydämme, että varaatte kaavaan lisäksi oheisen liitteen mukaisesti puistomuuntamoille tarvittavat maa-alueet (n. 0 m) Vastine: Alueelle tehdään kunnallistekniikan yleissuunnitelma ja teknisten verkkojen suunnitelmat periaatetasolla. Nämä sisällytetään kaavan oheisaineistoon. Kaavaan on lisätty ET-korttelialueet esitetyille puistomuuntamoille. Sijainnit ja pinta-alat tarkistetaan Caruna Oy:n kanssa lopulliseen kaavaehdotukseen.. Museovirasto..0 (Pirjo Uino, Marja-Leena kkala) Alueen rakennuskantaa ja sen arvoja ei kaavaselostusluonnoksessa ole selvitetty riittävästi. Yleisluontoinen maininta, että opetus ja tutkimustoimintaa palvelevan alueen rakennukset ovat 0 0-luvuilta, ei riitä. Esimerkiksi Länsikadun koulusta, Tullinportin koulusta, tä- Suomen yliopiston Educa-, Regia- ja Taitola-rakennuksista tulee kertoa vähintään suunnittelija, rakennusvuosi ja käyttötarkoitukset. Suojelluista Educa- ja Regia-rakennuksista tulee esittää historiatiedot sekä suojelun perusteet. Myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rakennukset tulee kuvata tarkemmin. Kaavaluonnoksessa ne esitetään purettaviksi.

81 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Kaavaluonnoksessa esitetään Regian kaksikerroksista siipeä säilytettäväksi ja yksikerroksista siipeä purettavaksi. Kaavaselostuksessa tulee asiaa arvioida myös Regia-rakennusten kokonaisuuden kannalta. Museovirasto esittää molempien siipien suojelua. Kaavaluonnos muuttaa suunnittelualueen tiiviisti rakennetuksi ja kaupunkimaiseksi alueeksi ja tämän vaikutusta tulee arvioida myös suhteessa yliopiston muuhun kampusalueeseen ja sen eri rakennusvaiheisiin. Vastine: Suunnittelualueen koko rakennuskantaa koskeva rakennusinventointi valmistui tammikuussa 0. Selvitystä ei ulotettu ympäröiville pientaloalueille. Alueen rakennusperintö on inventoitu ja arvotettu inventointiraportissa, joka on kaavan oheisaineistona. Kaavaehdotuksessa Regia-rakennus esitetään kokonaan purettavaksi. Regia-rakennuksen omistajan kanta on suojelulle kielteinen. Vaikka rakennuksella on oma kulttuurihistoriallinen arvonsa, on Tulliportinkadun katunäkymässä tärkeämpien Educa-rakennusten säilymistä pidettävä riittävänä. Regian toiminnot ovat olleet tukitoimintoja varsinaiselle koulutustoiminnalle. tä-suomen yliopistolla ei ole enää käyttöä Regia-rakennukselle eikä sillä ole rakennuksessa toimintaa. Suurin osa rakennuksesta on tyhjillään. Regian kaksikerroksisessa osassa oli rakennusinventoinnin laatimisen aikana yksi ulkopuolinen vuokralainen. Regian rakennusten arvoa vähentää rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvien muutosten myötä tapahtunut sisätilojen alkuperäisen asun lähes täydellinen katoaminen. Maanomistaja Suomen yliopistokiinteistöt Oy haluaa monipuolistaa alueen toimintoja. Nykyisellään kehitettävä tontin osa on Regia-rakennusta lukuun ottamatta varattu suurelta osin autojen pysäköintiin ja alueen sisäiseen liikenteeseen. Aluetta voi tiivistää, sen käyttöä voi monipuolistaa ja rakentamistehokkuutta kasvattaa tä-suomen yliopiston toimintojen säilyessä alueella. Tulliportin koulu, liikuntasali ja Taitola-rakennus jäävät kehitettävän alueen pohjoispuolelle. Ne ovat jo irrallaan entisen tä-suomen seminaarin rakennuskokonaisuudesta edustaen eri aikakausia ja rakentamistapaa kuin vanhat tä-suomen seminaarin rakennukset. 0. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos..0 (Tommi Mukkala) Ei kommentoitavaa. Ei tarvetta vastineelle.

82 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu /. Pohjois-Karjalan Yrittäjät..0 (Matti Vuojärvi) Kaavamuutosehdotus on kokonaisuutena erinomainen ja kaupunkia kehittävä. Ainoa kohta, johon haluamme kiinnittää huomioita, on Siltakadun muuttaminen + kaistaiseksi. Siltakatu nykyisessä muodossaan on parhaiten keskustaan suuntautuvaa autoliikennettä palveleva syöttökatu. Mielestämme olemassa olevaa katua ei tulisi tarkoituksella kaventaa ja sen välityskykyä huonontaa sekä kavennuksella että nopeusrajoituksen laskemisella. Siltakadun läpäisykyvyn laskeminen on suuri uhka tulevan toriparkin suosiolle ja esitetyllä tavalla toteutettuna ohjaa liikenteen Prisman seudulle. Näin edelleen näivettäisimme keskustan liiketoiminnallisia edellytyksiä. Näkemyksemme mukaan Siltakadun välityskyvyn laskeminen ohjaa liikennettä myös asuinkaduille, Yliopistokadulle ja Tulliportinkadulle. Kevyenliikenteen väyliä on tällä hetkellä jo kpl noin km levyisellä kaistalla molemmin puolin Siltakatua, eli sekä Yliopistonkadun että Tulliportinkadun molemmilla puolilla. Jonka lisäksi n. 00 m. päässä Tulliportinkadusta itään kulkee kevyenliikenteen väylä puistomaisessa viherkaistassa läpi Otsolan ja Suvantokadun jatkeelle sijoittuu kevyenliikenteen väylä Länsikadulta Noljakan perukoille saakka. Mielestämme kevyellä liikenteellä on nykyisellään kapasiteettia kymmeniksi vuosiksi. Vastine: Liikenteen selvittäminen ja suunnittelu on tehty erillisenä toimeksiantona kaava-aluetta huomattavasti laajemmalta alueelta. Selvitysalueeseen sisältyy myös Siilaisen eritasoliittymä ja siinä on huomioitu liittymästä tehdyt tuoreet selvitykset. Työn teki Ramboll Finland Oy. Selvitys sisältyy kaavan oheisaineistoihin ja se antaa pohjan liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Siilaisen eritasoliittymän toimivuuteen vaikuttavat monet muut asiat enemmän kuin Siltakadun ajokaistojen lukumäärä. Siltakadun nykyiset ja liikenne-ennusteiden mukaiset liikennemäärät mahtuvat myös kaksikaistaiselle Siltakadulle. Liittymien toimivuus on avainasemassa Siltakadun liikenteen sujuvuuden kannalta. Kaava mahdollistaa vain yhden uuden liittymän Siltakadun länsipuolelle maakunta-arkiston ja Metla-talon väliselle alueelle. Liittymän mahdollinen toteutuminen liittyy Yliopistokadun kampusalueen maankäytön ratkaisuihin. Siltakadun-Länsikadun ja Yliopistokadun-Länsikadun suunnitellut kiertoliittymät sujuvoittavat toteutuessaan Siltakadun pohjoisosan liikennettä.

83 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu 0 / Siltakadun varren jalankulun ja pyöräilyn väylä on kaupungin hanke. Kaupunki tavoittelee edelleen kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien merkittävää kasvattamista. Tämä on Joensuuhun hyvin sopiva tapa vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen. Siltakadun varteen tavoitellaan hyvälaatuista, nopeaa pyöräväylää lännestä keskustan työpaikkoihin ja palveluihin. Kaavassa esitetyt ratkaisut tukevat tätä tavoitetta. Väylä olisi suora jatko valtatien varressa Marjalasta Heinäpurontielle asti yltävää reittiä ja liittyisi keskustassa Siltakadun pääpyöräilyreittiin. Yliopistokadun ja Tulliportinkadun varsilla kulkevat reitit eivät ole lukuisista risteyksistä ja tonttiliittymistä johtuen turvallisia pyöräilyn pääreiteiksi. Kaupunkilaisten keskustaan suuntautuvan asioinnin kannalta on hyvä, että lännen suunnalla on useita eritasoisia ja -luonteisia vaihtoehtoja jalankululle ja pyöräilylle.. Pohjois-Savon ELY-keskus 0..0 (Anna-Kaisa Ahtiainen) Pohjois-Savon ELY-keskus on osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassaan lausunnossa sekä aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun (..0) toimittamissaan kommenteissa korostanut, että kaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset tulee arvioida kaava-aluetta laajemmalta alueelta. Osana kaavatyötä on laadittu Siltakadun liikenneselvitys, jossa on tarkasteltu vaihtoehtoja alueen liikennejärjestelyille sekä tarkasteltu vaihtoehtojen vaikutuksia niin henkilöliikenteen kuin kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. ELY-keskus huomauttaa, että liikenneselvityksessä ja kaavaselostuksen vaikutuksen arvioinnissa ei ole kuitenkaan esitetty uusien liikennejärjestelyiden vaikutusta kaava-alueeseen rajautuvaan Siilaisen eritasoliittymän toimivuuteen, kuten ELY-keskus on lausunnoissaan ja kommenteissaan esittänyt. Liikenneselvityksestä ei myöskään käy ilmi miten siinä on huomioitu vuonna 0 laadittu Siilaisen eritasoliittymän toimenpideselvitys (Ramboll) ja siinä esitetyt toimenpiteet. Kaava-alueeseen rajautuva vt Siilaisen eritasoliittymä välittää keskustaan suuntautuvaa liikennettä sekä valtateiltä ja että Pankakosken tieltä. Ko. eritasoliittymän toimivuuden turvaaminen on oleellinen osa myös nyt vireillä olevan kaavamuutoksen toteutettavuutta. Näin ollen ELY-keskus toteaa, että kaavan vaikutusten arviointi on puutteellista ja sitä tulee täydentää edellä mainitun osalta. ELY-keskus esittää työneuvottelun järjestämistä liikenteellisten asioiden osalta. Pohjois-Savon ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa kaavaluonnokseen. Vastine: Vuonna 0 Joensuun kaupunki ja POSELY teettivät yhdessä toimenpideselvityksen Siilaisen eritasoliittymästä. Tarkoitus oli hahmottaa liittymän pullokaulat ja esittää toimenpiteet näiden heikkouksien korjaamiseksi, samalla ajoittaen toimet alustavasti. Toimenpideselvityksessä esitetyt kehittämistoimet riittävät aivan hyvin myös tilanteessa,

84 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / jossa Tulliportinkadun kampuksen kaavassa ja Siltakadun liikenneselvityksessä esitetyt toimet on toteutettu. Näissä kahdessa selvityksessä suunnitellut toimet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liikenneselvityksessähän on huomioitu myös se, että Noljakantien liittymää Siltakadulle sujuvoitetaan (vapa oikea), mikä osaltaan vähentää paineita eritasoliittymän liikenteen kasvulle. Tulliportinkadun kampuksen kaavassa ei ratkaista mahdollisen uuden Yliopistokatu Siltakatu -yhteyden toteutusta kampusalueella. Tällä ratkaisulla olisi suurin vaikutus alueen liikenteeseen. Kyseisen uuden katuyhteyden vaikutukset liikenne-ennusteeseen on liikenneselvityksessä esitetty. Niistä voi todeta, että sen vaikutus Siilaisen eritasoliittymään on marginaalinen: läntisen tulorampin ennusteeseen on tullut alenemaa 00 ajon./vrk ja itäiseen ramppiin kasvua 00 ajon./vrk. Eli ruuhkatuntiin noin -0 ja +0 ajon./h. Vaikutus on vähäinen ja lähellä ennusteiden virhemarginaalia. Tulliportinkadun kampuksen liikenteelliset muutokset vaikuttavat enemmänkin lähiympäristön katuverkkoon. Muutokset liikenteeseen eivät ole niin dramaattisia kuin nyt ounastellaan, koska nykyisen ammattiopiston toiminta poistuu alueelta, opiskelijoineen ja työntekijöineen. Tulliportinkadun kampusalueen synnyttämässä liikennetuotoksessa ei ole suurta muutosta. POSELYn kanssa voidaan järjestää selventävä neuvottelu suunniteltujen muutosten vaikutuksista kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana. MELPTEET. Kirsi ja Marko Parviainen..0 Olemme huolissamme, että Vanamokadusta on tulossa ainut läpimenokatu Tulliportinkadulta Kajaanintielle. Pyydämme, että huomioitte liikennejärjestelyjä tehdessänne, että ette lisää Vanamokadun liikennekuormaa nykyisestään. Nykyisinkin liikennekuorma on ajoittain, erityisesti aamulla ja noin klo välillä, erityisen vilkasta. Varsinkin aamuisin Vanamokadun Tulliportinkadun puoleisessa päässä liikennejonot ovat noin 00 metrin pituisia aiheuttaen sen, että tontilta tulo kadulle on hankalaa. Lisäksi jonossa seisovat autot aiheuttavat ylimääräistä pakokaasupäästöä ilmaan. Raskasta liikennettä on syytä myös ohjata muille reiteille. Nykyisin talvella lumia tyhjennetään ammatiopiston pihoilta siten, että kuorma-autot ajavat yöllä edestakaisin pitkin Vanamokatua. Vanamokadulla sijaitsee Vapaamuurareiden toimitilat. Usean kerran viikossa kadun varteen on pysäköitynä noin 0-0 autoa. Vanamokadun toisessa päässä sijaitsee taas Vapaaseurakunnan toimitilat, johon kulku tapahtuu osittain myös Vanamonkadun Tulliportinkadun puoleisesta päästä.

85 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Vanamokadulla ei noudateta 0 km tuntirajoitusta, vaan nopeudet nousevat hidastetöyssyjen välillä jopa 0-0 km/h nopeuksiin. Vanamokatu kohdalle pitäisi rakentaa jo ensimmäinen hidaste, jos tarkoitus on, että kadulla kulkevien ajoneuvojen nopeudet pysyvät sallitussa nopeudessa (0km/h). Vanamokadun omakotitaloista joudutaan tulemaan Vanamokadulle peruuttamalla, joten tulee olla todella varovainen, että ei törmää ohikulkeviin autoihin, joiden kuljettajat ajavat suurta ylinopeutta. Toivomme, että ette sulkisi molempia Otsolan läpikulkuteitä (Ahmankatu & Otsonkatu) sen seurauksena, että liikennekuorma kasvaa Vanamokadulla. Meille on myös ok, jos Vanamokatu katkaistaan myös läpikulkuliikenteeltä tai kadusta tehdään aidosti hidastetie. Toivomme, että rakennatte riittävästi pistokatuja Siltakadulta Kampusalueelle, jotta Vanamokadun ja Tulliportinkadun läpikulkuliikenne pysyisi kasvavien asukasmäärien takia kohtuullisena. Tulliportinkadun sekä Vanamokatu ja kivitalot moninkertaistavat liikenteen aiheuttamaa melua (kaikuefei). Toivomme, että kiinnitätte huomiota kivirakennusten aiheuttamaan kaikuun, kun suunnittelette uusia rakennuksia ja liikenneratkaisuja. Muuten kaavaluonnos vaikuttaa mielestämme järkevältä. Toivomme, että huomioitte mielipiteemme tehdessänne liikennejärjestelyitä koskien em. kaavaa. Vastine: Vanamokatu ei kuulu varsinaiseen kaava-alueeseen eikä Siltakadun liikenneselvityksen suunnittelualueeseen. Liikennesuunnitelmalla tulee toki toteutuessaan olemaan vaikutuksia myös Vanamokadun liikennemääriin, mutta konsultin laatimissa liikennemalleissa (liikenneennuste vuodelle 00) ei ole nyt kohtalaisen hiljaiseen Vanamokadun liikenteeseen odotettavissa oleellisia muutoksia. Vanamokadun länsipään liikenne ei ole juurikaan vilkkaampaa kuin esimerkiksi keskustan ruutukaava-alueen hiljaisilla asuntokaduilla. Autoistuminen ja liikenteessä olevien autojen määrän kasvu puolestaan vaikuttavat liikennemäärien lisääntymiseen kaikkialla. Otsolan läpiajoliikennettä rajoitetaan kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelman mukaisin ratkaisuin. Yleissuunnitelmalla tarkennetaan keskustan osayleiskaavan yhteydessä vuonna 0 kaupunginvaltuuston hyväksymää keskustan liikennesuunnitelmaa. Liittymiä Koulukadulta länteen ( kaupunginosaan ja Otsolan suuntaan) rajoitetaan jo Koulukadulla. Koulukatu Pohjoiskatu liittymän läntinen haara katkaistaan. Otsolan ja Kanervalan läpiajoliikenteen mahdollista lisääntymistä seurataan ja sitä voidaan rajoittaa tarvittaessa kaavaa kevyemmillä välineillä, katusuunnitelmiin perustuvilla katumuutoksilla ja liikennemerkkipäätöksillä.

86 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Muutokset liikenteeseen eivät ole niin dramaattisia kuin nyt ounastellaan, koska nykyisen ammattiopiston toiminta poistuu alueelta, opiskelijoineen ja työntekijöineen. Tulliportinkadun kampusalueen synnyttämässä liikennetuotoksessa ei ole suurta muutosta. Vanamokatua ja Kanervalan läpiajoliikennettä tullaan tarkastelemaan tulevan kaavahankkeen yhteydessä, kun Kanervalan koulu lopettaa toimintansa nykyisessä sijainnissaan ja alue kaavoitetaan muuhun käyttöön. Vanamokadun liikenteen nykytilannetta, liikennemääriä ja ajonopeuksia selvitetään tuota kaavahanketta varten.. Kimmo Tanskanen..0 Otsonkatu :n asukkaana vaadin, että mikäli uusi kampus toteutuu tulee Otsonkatu katkaista läpiajoiikenteeltä. Katkaisu tulee tehdä Otsonkadun-Petrankadun risteyksestä. Jo nykyisellään Otsonkadulla on paljon läpiajoliikennettä, mikä häiritsee Otsonkadun asukkaita ja vaarantaa lapsien liikkumisen alueella. Toiseksi vaadin, että mikäli opiskelija asuntojen rakentaminen Tulliportinkatu :een PKKy:n tontille toteutuu, tulee Tulliportinkadun varteen välille Otsonkatu-Ahmankatu rakentaa korkea suoja-aita näköesteeksi. Ainakin tontinomistajille tulee antaa mahdollisuus rakentaa riittävän korkea näköeste-aita tonttinsa suojaksi. Suunnitelluista kerrostaloista on muuten suora näköyhteys pientalojen pihoihin ja sisätiloihin. Nykyisessä kaavassa on, että tontti tulee rajata pensasaidalla. Pensasaita ei kylläkään anna riittävästi suojaa nykyisille asukkaille, joten puuaidan rakentaminen tulee sallia. Kaupungin tulee kustantaa nämä aidat, koska kaavoituksella heikennetään alueen nykyisten asukkaiden viihtyvyyttä! Vastine: Otsolan läpiajoliikennettä rajoitetaan kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelman mukaisin ratkaisuin. Yleissuunnitelmalla tarkennetaan keskustan osayleiskaavan yhteydessä vuonna 0 kaupunginvaltuuston hyväksymää keskustan liikennesuunnitelmaa. Liittymiä Koulukadulta länteen ( kaupunginosaan ja Otsolan suuntaan) rajoitetaan jo Koulukadulla. Koulukatu Pohjoiskatu liittymän läntinen haara katkaistaan. Otsolan ja Kanervalan läpiajoliikenteen mahdollista lisääntymistä seurataan ja sitä voidaan rajoittaa tarvittaessa kaavaa kevyemmillä välineillä, katusuunnitelmiin perustuvilla katumuutoksilla ja liikennemerkkipäätöksillä. Muutokset liikenteeseen eivät ole niin dramaattisia kuin nyt ounastellaan, koska nykyisen ammattiopiston toiminta poistuu alueelta, opiskelijoineen ja työntekijöineen. Tulliportinkadun kampusalueen synnyttämässä liikennetuotoksessa ei ole suurta muutosta. PKKY:n ammattiopiston alueelle (Tulliportinkatu ) kaavoitettava asuinkerrostalojen rakentaminen (AK-korttelialue) mahdollistaa opiskelija-asumisen, mutta kaavassa suunniteltu

87 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / varsinainen opiskelija-asuminen (AK- korttelialue) on sijoitettu Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n alueelle (Tulliportinkatu ) Siltakadun varteen. Jonkin verran voi opiskelija-asuntoja toteutua myös nykyiselle PKKY:n kampukselle, mutta valtaosa asunnoista tulee olemaan normaaleja kerrostaloasuntoja. PKKY:n alueelle sijoittuvat asuinkerrostalojen rakentamisen suurimmat haitat ympäröiville asuinalueille liittynevät alueen purkutöiden aiheuttamiin ja rakennusaikaisiin häiriötekijöihin. Kerrosluku Tulliportinkadun varressa on kolme eli varsin maltillinen. Etäisyys uusista asuinkerrostaloista Tulliportinkadun varren pientalotonttien rajaan on noin 0 metriä. Etäisyys turvaa riittävän yksityisyyden.. Valentin Sadov ja Olga Sadova..0 Haluamme kirjelisesti tuoda esille näkemykseni ja mielipiteeni Tulliportinkadun kampuksen kaavamuutoksesta. Talo ja tonttimme rajautuu sekä Siltakadun, että Linnunlahden () virkistysalueeseen.. Siltakadun liikenne ja melu. Liikenteen määrä ja melu aiheuttavat jo nyt merkittävää haittaa asumiselle. Äänieristys 0- luvulle tyypillisessä puurakenteisessa talossa on heikko ja kuistilla melu on vielä suurempi. Juduimme viime kesällä otta pois ikkuna Siltakadun puolelta ja tehdä umpiseinä. Joka kesä seinä Siltakadun puolelta on pakko pestä ja maalata, koska liikenen päästöt ja lika tartuu seinälle. Raportin mukaan äänitaso on 0-dB, mutta huhtikuun loppun alusta ja syyskuun loppun asti melu on 0-0 db tasolla. Toinen haita on päästöt pakokaasuista, kuten lyjy ja raskas metallit (itse olen asiantuntija, 0 vutta Karjalan Tasavallan Luonnonsuojelu ministerio, pääasiantuntija, maansuojelu, luonnonsuojelu alueet ja jne). Alueelle on tehty jo aiemmin meluaita/meluvallisuunnitelma, jota ei ole toteutettu. Melumäärä vaihtelee vuoden ajasta. Viimesen kolmen vuoden aikana ollan ostenet ja istuttanet 0 kuusen taimia Varpusentien, Siltakadun ja puiston puoelta. Osa niistä joka talvi tuhoutuu ja osa rikkoo janikset, sen taki ostetan ja istutetaan joka kevät uusia. Meluvalli/meluaita tulisi tehdä Siltakadun Linnunlahden puoleiselle laidalle lähelle autotietä nykyiselle tiepohjalle. Nopeusrajoitus on tällä hetkellä 0 km/h. Nopeuksia tarvitaan rajoittaa jo nyt, iikennemerkein, töyssyillä ja kameravalvonnalla. Liikennenopeuksien alentaminen Siltakadulla vähentää melusaastetta omakotialueella.

88 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu /. Kiertoliitymä Varpusentien ja Metlan välistä. Vastustamme jyrkästi kiertoliittymän rakentamista Varpusentien ja Metla-talon välistä Siltakadulle ja siitä Tulliportinkadun kampuksen puolelle. Uusi liittymä tuo vielä enemmän melua ja päästöjä tontillemme. Linnunlahti on pientalokaupunqinosa, jonka asumisen laatuun ja myös asuntojen hintaan puistomaisuus ja rauhallisuus vaikuttavat suuresti. Ostimme talon v.0 ja silloin SKV välittäjä ei ole sanonut, että tulevaisuudessa puistossa rakennetaan tieliittymä. Joka vuosi tehdään taloremonttia, talossa on uusittu lämmitys (maalämpöpumppu), uusittu vesiputket, patterit, pihalla tehty asfaltti ja jne. Taloon on sijoitettu jo paljon rahaa ja tuleva tieliittymä voi vain laskea talon arvoa Vastine: Siltakatu kavennetaan yksiajorataiseksi. Vapautuva tila käytetään jalankulkuun, pyöräilyyn ja melusuojaukseen. Jalankulku- ja pyörätie sijoitetaan nykyiselle lännen puoleiselle ajoradalle. Tällä ratkaisulla liikenteen aiheuttamat meluhaitat Linnunlahden asuinalueen suuntaan vähenevät nykyisestä. Ratkaisu vähentää myös pölyhaittoja, kun etäisyys ajoväylästä kasvaa. Liikennesuunnitelmassa on esitetty myös Siltakadun ajonopeuksien pudottamista Siilaisen eritasoliittymän ja Länsikadun välillä. Uutta katua Siltakadulta Yliopistokadulle ei toteuteta. Kaava mahdollistaa yhden uuden tonttiliittymän Siltakadun länsipuolelle maakunta-arkiston ja Metla-talon väliselle alueelle, ei siis Varpusentien ja Metla-talon välille. Liittymä helpottaa yliopistoalueelle tuloa valtatien suunnasta Siltakadun kautta ja vähentää osaltaan liikennettä Yliopistokadulla.. Kyösti Hassinen, Olli Haapiainen ja Marja Pusa, Kari Penttinen, Kaisa Ryhänen, Matti Suvinen, Marja Pusa..0 Suunnitteilla oleva Tulliportinkadun ja Siltakadun alueen kaavamuutos vaikuttaa erittäin paljon lähiasukkaiden- ja teiden/katujen liikenteeseen, meluun ja maisemaan. Liikenne ja liikenteen melu Siltakadulla lisääntyvät voimakkaasti. Tonttien ja talojen lähelle rakennettava kevyenliikenteenväylä alikulkuineen ja valaistuksineen vähentää merkittävästi kaavamuutosalueen reunan lähellä Linnunlahden ja Otsolan pientaloalueilla asumisen ja ympäristön rauhallisuutta sekä yksityisyyttä. Västäräkintien ja Peipontien väliin puistoalueelle tulee valaistu kevyenliikenteenväylä, jolle suuntautuu runsaasti kevyttä liikennettä, koska Tulliportinkadun kampusalueelle tulee lähemmäs tuhat asukasta (kuulemistilaisuudessa yleisölle esitetty arvio) ja alikulkutunnelin sijainnin vuoksi kevytliikenne välillä Tulliportinkatu-

89 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Yliopistokatu tulee paljolti ohjautumaan tätä kautta. Puistokaistale menettää radikaalisti puistomaisuuttaan puuston vähenemisen ja alikulun takia ja valaistus lisää tätä puistomaisen ympäristön häviämistä puiston reunan tonteilla ja taloissa. Moni olohuone suuntautuu suoraan tuohon suuntaan ts. yksityisyydentunne sekä kodeissa sisällä että pihoilla vähenee huomattavasti. Pientaloalueen omakotiasujista osalle puistomainen ympäristö tulevat muurimaisiin kerrostaloihin, alueen lisääntyneeseen liikenteeseen ja meluun. Luonnonläheisenä ostettu omakotitalo pihoineen muuttuu kerrostaloalueen naapurustoksi ja liikenneverkon ympäröimäksi. Kaavamuutoksen kuulemistilaisuudessa.. meluongelman ja sen konkreettisten ratkaisumallien käsittely jäi vähäiseksi. Ei siihen tullut selvyyttä kysymykseen millainen meluvallija aita rakennetaan ja tämäkin meluhaitan suhteen hyvin olennaista- milloin? Rakennetaanko melueste suojaamaan asukkaita jo purkamis- ja rakennusvaiheessa? Vai jätetäänkö se peräti viimeiseksi kaavassa suunnitelluksi rakentamiseksi? Kauanko purkamis- ja rakentamisvaihe kestävät? Nykyiseen tilanteeseen nähden melun lisääntyminen on kohtuuton rasitus lähinnä Siltakatua olevien talojen asukkaille. Eikö jo alueella asuvien ihmisten asumisviihtyvyys ole kaupungille lainkaan merkityksellinen asia? Miksi meluvallia-ja aitaa ei voitaisi rakentaa jo kaavamuutoksen toteutuksen alussa? Onko täysin varma asia, että nyt suunniteltu melusuojaus tullaan rakentamaan? Aiempi suunnitelma jäi paperille ja puheeksi. Onko arvioitu miten ilmanlaatu Siltakadun lähellä Linnunlahdella muuttuu? Liikenne ei ole päästötöntä. Esimerkiksi (Peipontie 0) käyttäen: kaavamuutos lisää melua, liikennettä, keinovaloa sekä vähentää Linnunlahden puolen viheraluetta ja rauhallisuutta. Nyt hyvin puistomainen maisema muuttuu radikaalisti: muurimaiset.kerroksiset kerrostalot näkyvät kolmeen makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen, samoin uudet kevyen liikenteen valaistut väylät. Olohuoneemme sohvalta tulee kaavamuutoksen toteuduttua näkymään korkeita muurimaisia -kerroksisia kerrostaloja, vilkasta kevyttä liikennettä, alikulku ja valaistu kutistunut puisto. Toivottavasti maisemassa näkyy myös mahdollisimman pian meluvalli-ja aita, eikä enää Siltakadun moottoriliikenne. Meluhäiriön määrä riippuu siitä, millainen meluratkaisu tehty. Kaupungin muuttuminen ajan kanssa on toki luonnollista ja väistämätöntä. Kerrostaloalueen ja liikennejärjestelyjen aiheuttamaa haittaa Linnunlahden puolen lähitaloille voisi tehokkaimmin vähentää hyvällä meluvallilla- ja aidalla.

90 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Linnunlahden asukkaina koemme joutuvamme kohtuuttoman häiriön kohteeksi, ellei meluasiaa hoideta hyvin. Meluvallin-ja aidan rakentaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olisi merkittävä lievennys aiheutuvien haittojen keskellä. Onko kaupungin mahdollista taata asukkaille, että melusuojaus toteutetaan ja mahdollisimman pian alkuvaiheessa? Pitäisimme melun vähentämistä kohtuullisena vaatimuksena linnunlahtelaisten kannalta. Aikanaan on suunniteltu meluaita, mutta sitä ei ole koskaan tehty. Toteutuuko aita koskaan vai kestääkö se niin pitkään että kohtuuton haitta vaan jatkuu? Aikanaan myynti tulee kullekin talolle ajankohtaiseksi. Puurakenteisen omakotitalon myyminen kerrostaloalueen vierestä ja liikenteen keskeltä tulee olemaan vaikeaa tai vähintäänkin halvalla menee. Omistusasunto on useimpien rivikansalaisten elämän suurin investointi, joten aivan pienestä ei ole kyse yksilöiden mittakaavassa. Vastine: Siltakadun alittava jalankulun ja polkupyöräilyn yhteys on osoitettu jo alueella voimassa olemassa asemakaavassa, samoin Ruununnurmenpuiston leikkikentän vierellä kulkeva jalankulun ja polkupyöräilyn väylä. Yhteys säilytetään asemakaavassa, mutta sen sijaintia muutetaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Leikkikentän välineitä siirtämällä reitti saadaan vietyä kauemmas Västäräkintien varren pientalotonteista. Leikkikentän muutokset tehdään huomioiden koneellinen talvikunnossapito. Alikulun sijaintia siirretään jonkin verran pohjoisen suuntaan. Toteutuessaan uusi reitti kohentaa alueen liikenneoloja sekä Kanervalan, Otsolan ja Linnunlahden kaupunginosien keskinäistä saavutettavuutta. Se palvelee Otsolan ja Kanervalan asukkaiden yhteytenä Linnunlahden laajoille ulkoilualueille ja linnunlahtelaisten yhteytenä Käpykankaan ja Raatekankaan työpaikka- ja kauppa-alueille. Yhteys jatkuu luontevasti Ahmankadun kautta Rauhankadulle ja edelleen Pielisjoen rantaraitille. Siltakadun alikulun osalta kyse on ennen kaikkea jalankulun ja polkupyöräilyn turvallisuudesta. lmakuvissa ja maastossa paikan päällä erottuu useita polkuja Siltakadun yli. Näistä selkeimmin erottuu Västäräkintien päästä Tulliportinkadun puolelle johtava polku. Kaupunki on rakennuttanut teräsaidan ajoratojen välikaistalle vaarallisten ylitysten estämiseksi. Tämä on luonteeltaan tilapäinen ratkaisu, todellinen ongelma pyritään ratkaisemaan uudella alikululla. Leikkikentän ympäristön maasto on voimakkaasti muokattua ja rakennettua. Leikkikenttä on koneellisen talvikunnossapidon piirissä, joten lumityökalusto liikkuu puistossa jo nyt. Leikkipuisto on jo nykyisellään valaistu ja sen kohdalla puustoa on hyvin vähän. Puiston läpi on hyvä näköyhteys vastakkaisen puolen tonteille. Pyörätie ei muuta radikaalisti alueen olosuhteita. Jalankulku ja pyöräily eivät aiheuta reittien lähiympäristöön mitään kohtuutonta haittaa. Puistoalueet säilyvät laajuudeltaan nykyistä vastaavina.

91 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Siltakatu kavennetaan yksiajorataiseksi. Vapautuva tila käytetään jalankulkuun, pyöräilyyn ja melusuojaukseen. Jalankulku- ja pyörätie sijoitetaan nykyiselle lännen puoleiselle ajoradalle. Tällä ratkaisulla liikenteen aiheuttamat meluhaitat Linnunlahden asuinalueen suuntaan vähenevät nykyisestä. Ratkaisu vähentää myös pölyhaittoja, kun etäisyys ajoväylästä kasvaa. Liikennesuunnitelmassa on esitetty myös Siltakadun ajonopeuksien pudottamista Siilaisen eritasoliittymän ja Länsikadun välillä. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu seuraa jatkuvasti Joensuun ilmanlaatua. Autoista tulevien pakokaasujen olennaisimmat päästöt ovat hiilivedyt ja typen oksidit. Molemmat ovat orgaanisia aineita ja herkästi haihtuvia, joten niistä ei jää varsinaisia jäämiä kasveihin. Lyijyä ei ole enää pitkiin aikoihin käytetty autojen polttoaineissa. Kokonaisuutena Joensuun keskustan alueella ovat pienhiukkaset merkittävintä terveyshaittaa aiheuttava liikenteen päästö. Hiukkaspäästöt syntyvät pääosin hiekoitushiekan jauhautumisesta ja nastojen ja renkaiden kulumisesta, osin myös dieselmoottoreiden pakokaasuista. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmillaan keväällä lumien sulettua ja ennen hiekoitushiekan pois keräämistä. Ongelmat ovat hyvin lyhytaikaisia ja kohdistuvat vilkkaimmin liikennöityyn katuverkkoon. Koko vuotta tarkasteltaessa liikenteen päästöt eivät ole merkittävä ongelma Joensuussa. Melusuojausten toteuttaminen aikataulutetaan yhteen Siltakadun muiden muutosten toteuttamisen kanssa. Todennäköisesti rakentaminen jakautuu parille kolmelle vuodelle ja ajoittuu vuosikymmenen vaihteesta eteenpäin. PKKY:n kampuksen alueen tonttien luovutus rakentamiseen alkanee vuoden 00 aikoihin. Kaupungin investoinnit ja kerrostalorakentaminen voitaneen ajoittaa hyvin yhteen. Kaupungin investointikohteita suunnitellaan -0 vuoden aikajänteellä, mutta sitovat päätökset yksittäisistä kohteista tehdään vuosittain kaupungin talousarviokäsittelyssä. Uusi kerrostaloalue PKKY:n alueella tulee rajautumaan selkeästi erilleen Linnunlahden pientaloalueesta. Välissä on leveydeltään vaihteleva Ruununnurmenpuisto puustoineen ja Siltakadun katualue. Lyhimmilläänkin matka Linnunlahden pientaloista uusiin kerrostaloihin tulee olemaan 0 0 metriä! Etäisyys on niin suuri, että Linnunlahden pientalojen ei voi mieltää olevan kerrostaloalueen vieressä.. Olli Haapiainen, Marja Pusa, Timo Turunen, Liisa Turunen, Jani Kuivalainen, Taina Kuivalainen, Mika Malinen, Jaana Malinen, Heikki Kotilainen, Raimo Jolkkonen, Armi Jolkkonen, Teemu Laasonen, Kari Penttinen, Martti Lappalainen, Kaisa Ryhänen, Matti Suvinen, Anna R., Toomas Niidusaar..0 Tulliportinkadun asemakaavaluonnoksessa on suunniteltu Linnunlahden puolelle kevyen liikenteen väyliä. Västäräkintien ja Peipontien välissä on lasten leikkipuisto. Leikkipuistoa käyttävät niin lähiympäristön kuin kauempaakin lapset ja perheet. sommat lapset käyttävät sitä myös keskenään. Yliopistokadun varrella Linnunlahdella ei ole muita leikkipuistoja.

92 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Tulliportinkadun uuteen kaavaan on kevyen liikenteen väylän alikulku, joka johtaisi sekä kävelijöitä että erityisesti pyöräilijöitä hyvin lähelle Leikkipuistoa. Kaavan esittelytilanteessa kävi ilmi, että Siltakadun taakse on suunniteltu Tulliportinkadun varteen on suunniteltu asuntoja lähes asukkaalle. Tämä reitti leikkipuiston ohitse olisi kevyen liikenteen pääväylä yliopiston alueelle. Tällainen vilkas liikenne aiheuttaisi suuria ongelmia leikkipuiston turvallisuudelle ja lähitalojen pihoille ja yksityisyydelle. Liikenteen määrästä kevyen liikenteen välillä ei ole esitetty laskelmia, mutta Tulliportinkadulta yliopistolle johtavana reittinä siitä muodostuisi pääväylä. Leikkipuisto ei ole riittävän leveä sekä valaistulle pyörätielle että turvalliselle leikkipuistolle. Vanhempien ja isovanhempien pitää koko ajan olla tarkkana, että lapset pysyvät kaavasuunnitelman mukaisesti kapenevalla puistoalueella. Tie tulee väistämättä kiinni tonttien laitaan. Talvikunnossapito ja valaistu pyörätie vievät enemmän tilaa kuin kaavaluonnoksen tilaisuudessa esitetyn, metrin leveyden. Lisäksi väylän talviset toimenpiteet aiheuttavat lisäliikennettä ja korkeita lumivalleja. Tämä tekee leikkipuistoalueen aivan liian ahtaaksi ja turvattomaksi. Alikulku luo koiranulkoiluttajille varmasti suositun reitin Kanervalasta ja keskustasta Linnunlahdelle, mikä aiheuttaa mm. hygieenisiä ongelmia. Vilkas reitti haittaisi leikkipuistoa käyttäviä lapsia ja heidän vanhempiaan ja puiston reunan asukkaita. Vilkas kevytliikenne lisäisi turvattomuutta ja ilkivaltaa leikkipuistossa ja sen ympäristössä. Jo nyt nuoriso on ollut ottamassa vauhtia illalla leikkipuistossa ja sen ympäristössä. Monet lähitalojen isot ikkunat avautuvat suoraan suunniteltua pyörätietä kohti. Tällä hetkellä alueelle ei saa rakentaa lauta-aitoja eivätkä ne sovikaan Linnunlahden pientaloalueen luonteeseen. Pyörätieltä olisi suora näkymä monen talon pihoihin ja asuntoihin. Suunniteltu pyörätie heikentäisi leikkipuiston turvallisuutta ja viihtyisyyttä sekä puiston reunan asukkaiden asumisen laatua ja yksityisyyttä. Suunniteltu pyörätie ei ole sopiva yksityisen eikä yleisen edun nimissä asemakaavaluonnoksen mukaan suunniteltuna. Sille on etsittävä parempi paikka leikkipuistolle tai kevyen liikenteen väylälle, koska molemmat eivät siihen mahdu. Ruununnurmen puiston käyttömahdolisuuksia on vakavasti selvitettävä tässä vaiheessa. Meluvallin ja meluaidan rakentaminen on Siltakadun Linnunlahdelle puolelle erittäin tärkeää, koska Siltakadun moottoriliikenne lisääntyy erittäin paljon kaavasuunnitelman mukaan.

93 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu 0 / Vastine: Siltakadun alittava jalankulun ja polkupyöräilyn yhteys on osoitettu jo alueella voimassa olemassa asemakaavassa, samoin Ruununnurmenpuiston leikkikentän vierellä kulkeva jalankulun ja polkupyöräilyn väylä. Yhteys säilytetään asemakaavassa, mutta sen sijaintia muutetaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Leikkikentän välineitä siirtämällä reitti saadaan vietyä kauemmas Västäräkintien varren pientalotonteista. Leikkikentän muutokset tehdään huomioiden koneellinen talvikunnossapito. Alikulun sijaintia siirretään jonkin verran pohjoisen suuntaan. Toteutuessaan uusi reitti kohentaa alueen liikenneoloja sekä Kanervalan, Otsolan ja Linnunlahden kaupunginosien keskinäistä saavutettavuutta. Se palvelee Otsolan ja Kanervalan asukkaiden yhteytenä Linnunlahden laajoille ulkoilualueille ja linnunlahtelaisten yhteytenä Käpykankaan ja Raatekankaan työpaikka- ja kauppa-alueille. Yhteys jatkuu luontevasti Ahmankadun kautta Rauhankadulle ja edelleen Pielisjoen rantaraitille. Siltakadun alikulun osalta kyse on ennen kaikkea jalankulun ja polkupyöräilyn turvallisuudesta. lmakuvissa ja maastossa paikan päällä erottuu useita polkuja Siltakadun yli. Näistä selkeimmin erottuu Västäräkintien päästä Tulliportinkadun puolelle johtava polku. Kaupunki on rakennuttanut teräsaidan ajoratojen välikaistalle vaarallisten ylitysten estämiseksi. Tämä on luonteeltaan tilapäinen ratkaisu, todellinen ongelma pyritään ratkaisemaan uudella alikululla. Leikkikentän ympäristön maasto on voimakkaasti muokattua ja rakennettua. Leikkikenttä on koneellisen talvikunnossapidon piirissä, joten lumityökalusto liikkuu puistossa jo nyt. Leikkipuisto on jo nykyisellään valaistu ja sen kohdalla puustoa on hyvin vähän. Puiston läpi on hyvä näköyhteys vastakkaisen puolen tonteille. Pyörätie ei muuta radikaalisti alueen olosuhteita. Jalankulku ja pyöräily eivät aiheuta reittien lähiympäristöön mitään kohtuutonta haittaa. Puistoalueet säilyvät laajuudeltaan nykyistä vastaavina. Leikkipuiston turvallisuus ei huonone uuden pyörätien takia. Pääsääntöisesti leikkikentät sijoitetaan ja on sijoitettu hyvien jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien varrelle hyvän saavutettavuuden vuoksi. Uusi jalankulun ja pyöräilyn yhteys parantaa nykyisen leikkikentän saavutettavuutta myös Otsolan suunnasta. Ruununnurmenpuistossa leikkikenttä ja pyörätie tullaan erottamaan aidalla turvallisuuden lisäämiseksi asiasta saadun palautteen mukaisesti. Leikkipuiston siirtäminen muuhun sijaintiin Ruununnurmenpuistossa tai Yliopistokadun lännenpuoleisille puistoalueille voi olla mahdollista tulevaisuudessa, kun rakenteet ja varusteet tulevat elinkaarensa päähän. Nykyisen leikkipuiston rakenteet ja leikkivälineet ovat melko uusia ja niihin tehty edellinen investointi oli noin Leikkikenttä on valaistuksen ja talvikunnossapidon vuoksi hyvätasoinen. Siltakatu kavennetaan yksiajorataiseksi. Vapautuva tila käytetään jalankulkuun, pyöräilyyn ja melusuojaukseen. Jalankulku- ja pyörätie sijoitetaan nykyiselle lännen puoleiselle

94 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / ajoradalle. Tällä ratkaisulla liikenteen aiheuttamat meluhaitat Linnunlahden asuinalueen suuntaan vähenevät nykyisestä. Ratkaisu vähentää myös pölyhaittoja, kun etäisyys ajoväylästä kasvaa. Liikennesuunnitelmassa on esitetty myös Siltakadun ajonopeuksien pudottamista Siilaisen eritasoliittymän ja Länsikadun välillä. Melusuojausten toteuttaminen aikataulutetaan yhteen Siltakadun muiden muutosten toteuttamisen kanssa. Todennäköisesti rakentaminen jakautuu parille kolmelle vuodelle ja ajoittuu vuosikymmenen vaihteesta eteenpäin. PKKY:n kampuksen alueen tonttien luovutus rakentamiseen alkanee vuoden 00 aikoihinn. Kaupungin investoinnit ja kerrostalorakentaminen voitaneen ajoittaa hyvin yhteen. Kaupungin investointikohteita suunnitellaan -0 vuoden aikajänteellä, mutta sitovat päätökset yksittäisistä kohteista tehdään vuosittain kaupungin talousarviokäsittelyssä.. Jussi Virratvuori..0 Tulliportinkadun asemakaavaluonnoksessa olisi syytä ottaa erityisesti huomioon uuden rakentamisen vaikutus alueen liikenteeseen. Kaavan tulisikin sisältää Otsolan liikennettä koskeva pysyvä ratkaisu: Otsonkadun liikenteen katkaiseminen esimerkiksi lveksenkadun kohdalta. Tämä ehdotus olisi kerrassaan suotuisaa ottaa osaksi uuden kaavan suunnittelua. Perustelut Otsonkadun katkaisemista koskevalle esitykselle: Huolimatta aiemmista suunnitelmista (joissa asuinalueille olisi ollut sisäänajoväylät myös Siltakadulta) liikenne ohjautuisi kokonaisuudessaan Tulliportinkadulle ja sen poikkikaduille (lveksenkatu, Petrankatu, Otsonkatu, Ahmankatu ja Vanamokatu). Uusien asuinalueiden (Tulliportinkatu ja ) asuinalueiden rakentaminen tuo Otsolaan arviolta 0 autopaikkaa/ autoilevaa asukasta. Tämä tarkoittaa liikennemäärien merkittävää kasvua nykyiseen verrattuna. Liikenne muuttuu myös ympärivuorokautiseksi. Nykyiset sekä arvioidut (00) liikennemäärät ilmenevät alueen liikenteen yleissuunnitelmasta. Esimerkiksi Otsonkadun vuorokautinen liikennemäärä on jo nyt suurempi kuin Vanamokadun. Otsonkatu on kuitenkin Vanamokatua kapeampi eikä kadulla ole kevyenliikenteenväylää. Autojen nopeudet Otsonkadulla ovat jo nyt pitkällä ja sivuluisuun houkuttavalla mutkalla varustetulla katuosuudella melkoiset. Kadun varrella asuu paljon lapsiperheitä, jotka kulkevat katua pitkin kouluun ja päivähoitoon. Otsonkadun ja Petrankadun risteyksessä sijaitsee myös yksityinen päiväkoti Oskari. Uusilta asuinalueilta suorin ajoreitti Koulukadulle ja sieltä eteenpäin esim. automarketteihin kulkee Otsonkadun kautta.

95 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Kaavaluonnoksen perusteella näyttäisi siltä, että kaupungista katsottuna Tulliportinkatu ensimmäisen asuinalueen sisäänajoväylä sijaitsee juuri vastapäätä Otsonkadun alkua. Otsonkadun katkaiseminen lveksenkadun kohdalta rauhoittaisi sekä turvallistaisi myös kaavailtua pyöräkatua (Pohjoiskatu Otsonkatu- Petrankatu) osana Joensuun kaupungin pyöräilyn pääreitistöä. Pyöräliikenteen osalta korostettakoon, että Otsonkadulle suuntautuu paljon polkupyöräliikennettä Kaislakatu 0-opiskelija-asunnoista, sillä kyseisen asuntoalueelta toinen suora reitti yliopistolle kulkee metsäpolkua ja Jänöpuistoa pitkin Otsonkadulle ja siitä Tulliportinkatua pitkin kampukselle. Otsolan läpiajoliikenteen katkaiseminen ohjaisi liikenteen turvallisesti leveämmille katuosuuksille ja rauhoittaisi alueen liikennettä huomattavasti sekä mahdollistaisi turvallisen jalankulun sekä pyöräliikenteen (joka alueelle on sekä yliopiston että koulujen johdosta suurta). Yhden kadun katkaisemisella rauhoitettaisiin kaikkien Otsolan alueen katujen läpiajoliikenne. Liikenneturvallisuuden, polkupyöräliikenteen, jalankulun sekä alueenrauhallisuuden kannalta tarkasteltuna yhden kadun katkaiseminen olisi erinomaisen suotava ratkaisu. Otsonkadun asukkaiden yleinen toive on, että kaavassa otettaisiin huomioon edellä esitetyt perustelut ja uuteen kaavaan sisällytettäisiin alueen läpiajoreitin (Otsonkatu- Pohjoiskatu) katkaisemisen. Vastine: Otsolan läpiajoliikennettä rajoitetaan kaupunginosan liikenteen yleissuunnitelman mukaisin ratkaisuin. Yleissuunnitelmalla tarkennetaan keskustan osayleiskaavan yhteydessä vuonna 0 kaupunginvaltuuston hyväksymää keskustan liikennesuunnitelmaa. Liittymiä Koulukadulta länteen ( kaupunginosaan ja Otsolan suuntaan) rajoitetaan jo Koulukadulla. Koulukatu Pohjoiskatu liittymän läntinen haara katkaistaan. Otsolan ja Kanervalan läpiajoliikenteen mahdollista lisääntymistä seurataan ja sitä voidaan rajoittaa tarvittaessa kaavaa kevyemmillä välineillä, katusuunnitelmiin perustuvilla katumuutoksilla ja liikennemerkkipäätöksillä. Muutokset liikenteeseen eivät ole niin dramaattisia kuin nyt ounastellaan, koska nykyisen ammattiopiston toiminta poistuu alueelta, opiskelijoineen ja työntekijöineen. Tulliportinkadun kampusalueen synnyttämässä liikennetuotoksessa ei ole suurta muutosta. Vanamokatua ja Kanervalan läpiajoliikennettä tullaan tarkastelemaan tulevan kaavahankkeen yhteydessä, kun Kanervalan koulu lopettaa toimintansa nykyisessä sijainnissaan ja

96 LTE / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Luonnosvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / alue kaavoitetaan muuhun käyttöön. Vanamokadun liikenteen nykytilannetta, liikennemääriä ja ajonopeuksia selvitetään tuota kaavahanketta varten. Samassa yhteydessä on tavoitteena avata pyöräreitti koulun nykyisen tontin kautta kohti Kuopiontien alikulkua Kaislakadun itäpäässä. Tälle kohdalle sijoittuva sujuva pyöräreitti on varmasti houkutteleva Kaislakadun opiskelija-asukkaille ja ohjaa pyöräilijät tulevalle pyöräilyn pääreitille Petrankadulla. Toisin kuin mielipiteessä esitetään, kaavaluonnoksessa ei ole Otsonkadun kohdalla liittymää Tulliportinkatu alueelle. Myöskään kaavaehdotuksessa ei tällaista esitetä. Liittymien väli tulee olemaan noin metriä.

97 sivu / LTE / Tulliportinkadun kampus, KAAVAN HAVANNEKUVAT..0 Tulliportinkatu ja Tulliportin kampus idästä Tulliportin kampus lounaasta Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

98 sivu / LTE / Tulliportinkadun kampus, SYK:n tontti, Tulliportinkatu Tulliportinkatu idästä Tulliportinkatu lounaasta Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

99 sivu / LTE / Tulliportinkadun kampus, PKKY:n tontti, Tulliportinkatu Tulliportinkatu idästä Tulliportinkatu lounaasta Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

100 sivu / LTE / Tulliportinkadun kampus, ilmakuvanäkymä Joensuun kaupunki / Kaupunkirakennepalvelut Muuntamontie, 000 Joensuu

101 LTE / SLTAKADUN LKENNESELVTYS..0

102 LTE / JOHTOPÄÄTÖKSÄ/ESTYKSÄ. Siltakatu +-kaistaiseksi ja jk+pp-väylä länsi- / eteläpuolelle. Noljakantieltä vapaa oikea keskustan suuntaan (kaistajärjestelyjä tarkennetaan). Kampusalueella Yliopistokatu muutetaan pihaaukioiksi, hidaskaduksi tms. siten, että läpi voi ajaa hitaasti. Kampusalueen pysäköintialueelle uusi liittymä. Kampusalueen pääsisääntulo etelästä, Otsolan puolella ajoyhteys Tulliportinkadun kautta. Länsikadun liittymiin kiertoliittymät. Alikulku. Otsolan alueella ei tarvita katujen katkaisuja, sillä Koulukadun liittymiä katkaistaan. Tulliportinkadulle ei esitetä hidaskatujaksoa, koska sille ei ole tarvetta

103 LTE / SLTAKADUN POKKLEKKAUS Valitaan poikkileikkaus eli katu on itäisen ajoradan paikalla Jk+pp-väylä ( metriä leveä) sijoitetaan nykyisen läntisen ajoradan länsireunaan Väliin mahtuu matala meluvalli + aita -yhdistelmä Tulliportinkadun puolella melusuojauksena käytetään meluvallina nykyisten omakotitalojen kohdalla Tulliportin kampuksen kohdalla Siltakadun avo-oja korvataan painanteella ja hulevesiviemäröinnillä Talorakentaminen voida tuoda nykyistä lähemmän Siltakatua Tulliportin kampuksen kohdalla mahdollisen asutuksen kohdalla melu hoidetaan seinärakenteilla ja pihoilla rakennuksilla Siltakadun länsipuolella nykyinen puusto säilyy

104 SLTAKADUN LKENNETEKNSET MTAT LTE /

105 LTE / TOMENPTEDEN KUSTANNUKSET Toimenpiteiden alustavat rakentamiskustannukset ovat. Siltakatu, M. Länsikadun kiertoliittymä 0, M Yhteensä noin, M Sisältävät Alikulkusillan (A) väylineen 0, M Kadut ja jk+pp-väylät A Melusuojaukset Kampuksen liittymän kanavoinnin mutta ei varsinaista liittymää

106 LTE / YLOPSTOKADUN PERAATTEET Uutta liittymää / katua Yliopistokadulta Siltakadulle ei toteuteta Liikennemäärä olisi vähäinen Kampuksen läpi tarvitaan joka tapauksessa katu joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä varten Yliopistokadusta hidaskatumainen kampuksen kohdalla Siltakadulta kuitenkin liittymä kampuksen koillisosan pysäköintialueelle Vähentää liikennettä Yliopistokadulta Mahdollistaa pysäköintialueen laajentamisen ja jopa pysäköintilaitoksen tulevaisuudessa Yliopistokadusta hidaskatu kampuksen kohdalla Pysäkki voi olla ajoratapysäkki Katu voi toimia tilapäisesti tapahtuma-alueena Katuratkaisut kävely- ja pyöräilypainotteisia

107 LÄNSKADUN KERTOLTTYMÄT LTE /

108 SLTAKADUN POHJOSPÄÄ LTE /

109 SLTAKADUN ETELÄPÄÄ LTE /

110 KVL 00 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h LTE / V V V V Siltakatu, Joensuu Meluselvitys Päiväaikainen keskiäänitaso L Aeq(0-) Nykyliikenne 0 Laskentakorkeus m M. Pussinen..0 KVL 00 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h Äänitaso db(a) 0 < < <=0 0 < <= < <=0 0 < <= < <=0 <= m

111 KVL 00 / 0 km/h KVL 000 / 0 km/h LTE / V V V V Siltakatu, Joensuu Meluselvitys Päiväaikainen keskiäänitaso L Aeq(0-) Ennusteliikenne 00 Laskentakorkeus m M. Pussinen..0 KVL 000 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h Äänitaso db(a) 0 < < <=0 0 < <= < <=0 0 < <= < <=0 <= m

112 KVL 00 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h LTE / V V V V Siltakatu, Joensuu Meluselvitys Yöaikainen keskiäänitaso L Aeq(-0) Nykyliikenne 0 Laskentakorkeus m M. Pussinen..0 KVL 00 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h Äänitaso db(a) 0 < < <=0 0 < <= < <=0 0 < <= < <=0 <= m

113 KVL 00 / 0 km/h KVL 000 / 0 km/h LTE / V V V V Siltakatu, Joensuu Meluselvitys Yöaikainen keskiäänitaso L Aeq(-0) Ennusteliikenne 00 Laskentakorkeus m M. Pussinen..0 KVL 000 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h Äänitaso db(a) 0 < < <=0 0 < <= < <=0 0 < <= < <=0 <= m

114 KVL 00 / 0 km/h KVL 000 / 0 km/h LTE / V V V V Melusuojaustarve Siltakatu, Joensuu Meluselvitys Päiväaikainen keskiäänitaso L Aeq(0-) Ennusteliikenne 00 Laskentakorkeus m M. Pussinen..0 KVL 000 / 0 km/h Melusuojaustarve KVL 00 / 0 km/h Äänitaso db(a) 0 < < <=0 0 < <= < <=0 0 < <= < <=0 <= m

115 KVL 00 / 0 km/h h=tsv+,m h=tsv+,m LTE / V V V V Siltakatu, Joensuu Melussuojausten mitoitus, valli-aitayhdistelmä TSV+,m, valli TSV+,m Päiväaikainen keskiäänitaso L Aeq(0-) Ennusteliikenne 00 Laskentakorkeus m M. Pussinen..0 KVL 000 / 0 km/h KVL 00 / 0 km/h Äänitaso db(a) 0 < < <=0 0 < <= < <=0 0 < <= < <=0 <= m KVL 000 / 0 km/h

116 LTE / JOENSUUN TULLPORTNKADUN KOULUALUEEN ALUE- JA RAKENNUSNVENTONT Pekka Piiparinen 0 Arkkitehtitoimisto Karttunen Ky OTE SELVTYKSESTÄ - johdanto - alueen kehitys - alueen arvot ja yhteenveto

117 LTE / SSÄLLYS. Johdanto.. Alueen kehitys..... Maankäytön suunnittelun historia.. Yliopiston alue.. Ammattiopiston alue. 0. Yliopiston rakennukset. Ammattiopiston rakennukset... Purettuja rakennuksia... Alueen arvot ja yhteenveto.... Lähteet... Johdanto nventointi liittyy asemakaavan muutokseen, joka koskee ennen kaikkea Tulliportinkadun koulujen aluetta. nventointialue sijaitsee Joensuun kaupungin Otsolan kaupunginosassa. Tarkemmin alue rajautuu idässä Tulliportinkatuun, lännessä Siltakatuun, etelässä Länsikatuun ja pohjoisessa Tulliportinkadun 0- luvun omakotitaloihin. nventointi käsittää sekä alueen yleisen rakennetun ympäristön muutoshistorian kuvauksen että tärkeimpien rakennusten inventoinnit. Yksittäisiä rakennuksia on inventoitu. Pieniä piharakennuksia, kuten autotalleja ja jätekatoksia, ei inventoinnissa ole käsitelty. Alueelta on purettu vain yksi merkittävä rakennus, niin kutsuttu Domino-talo. Tämä kohde esitellään luvussa Purettuja rakennuksia. nventointialueen eteläosa on tä-suomen yliopiston käytössä ja alueen rakennukset omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Pohjoisosassa on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistamaa rakennuskantaa. Tämän selvityksen tilaajana on Joensuun kaupunkirakennepalvelut ja tuottajana Arkkitehtitoimisto Karttunen Ky. Toimistossa inventointityön on laatinut Pekka Piiparinen. nventointiin liittyi yksi inventoinnin seurantapalaveri..0. Siihen osallistuivat Juha-Pekka Vartiainen (kaupunkirakennepalvelut), Simo Vaskonen (kaupunkirakennepalvelut), Osmo Karttunen (Arkkitehtitoimisto Karttunen Ky) ja Pekka Piiparinen (Arkkitehtitoimisto Karttunen Ky). nventointi valmistui..0.

118 LTE / Asemakaavan muutoksen suunnittelualue. Kartta Joensuun kaupunkirakennepalvelut. nventointialue näkyy kartassa punaisella rajattuna. Se on hieman pienempi kuin varsinainen kaava-alue. Karttapohja Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen.

119 LTE /. Alueen kehitys.. Maankäytön suunnittelun historia Vuoden Joensuun seudun yleiskaavassa Otto-ivari Meurman ja Olli Kivinen suunnittelivat inventointisalueen siten, että sen eteläosa määriteltiin yleisten (julkisten) rakennusten alueeksi ja pohjoisosa kerrostaloalueeksi. Selvitysalue kuuluu Otsolan kaupunginosaan, johon ensimmäinen asemakaava laadittiin vuonna. Kaavassa määriteltiin paikka tä-suomen seminaarille Tulliportinkadun eteläpäästä. Tulliportinkatu oli pitkään yksi neljästä historiallisesta Joensuuhun johtavasta päätiestä. Vuoden yleiskaava esitti Tulliportinkadun poistamista Joensuun sisääntuloväylistä. Uuden Kuopioon suuntaavan tien tuli lähteä Siltakadun päädystä ja uusi valtatie toteutettiin 0-luvun lopulla. Näin silloinen tä- Suomen seminaarin sekä tuleva ammattiopiston alue tuli rajautumaan tiukasti Kuopiontien (nyk. Siltakadun) ja Tulliportinkadun väliselle alueelle. Tielinjaukset vaikuttivat myöhemmin kummankin koulualueen rakentumiseen, sillä uudisrakennukset sijoitettiin tonteille huomattavan tiiviisti. Kuopiontien alittava kevyen liikenteen tunneli valmistui vuonna. Se yhdisti Joensuun korkeakoulun kampusalueen vanhimman osaa uuteen, tuolloin vielä rakentamattomaan alueeseen. Ensimmäinen korkeakoulurakennus Tulliportinkadun alueen ulkopuolella valmistui vuosina. Tuolloin Martikkalantien (myöh. Yliopistokadun) varteen valmistui biologian ja kemian laitosten käyttöön tarkoitettu rakennus. Tämän jälkeen yliopistokampus rakentui juuri Yliopistokadun varteen, josta tuli kampuksen ydinalue Tulliportinkadun alueen jäädessä siitä hieman sivuun. Selvitysalueen yleispiirteinen sijainti vuonna otetussa ilmakuvassa. Alue käsitti ennen kaikkea metsää ja peltoja. Pohjois-Karjalan museo. Meurman ja Kivinen. Kaavakartta. Vuoden kaava on kadonnut Joensuun kaupunkirakennepalveluista, mutta vuonna laaditusta uudesta Otsolan asemakaavasta käy ilmi edellisen kaavan suunnittelualue tä-suomen seminaarialuetta varten. Meurman ja Kivinen,. Meurman ja Kivinen. Kaavakartta. Kuusisto 00, 0. Elsinen,.

120 LTE / Vuonna otetussa kuvassa näkyvät seminaarin alue ja taustalla ammattikoulun alue. Joensuun kaupunkirakennepalvelut. Vuonna Joensuun kaupunginarkkitehti Unto Tupala laati Otsolaan ja Kanervalaan uuden asemakaavan. Siinä seminaarin alue sijoitettiin edelleen Tulliportinkadun ja Länsikadun kulmaukseen. Seminaarin tuleville rakennuksille ei määritelty rakennusaloja, sen sijaan jo rakennettu nykyinen Educan länsisiiven rakennus () ja puutarhurin asuintalo (0-luvun jälkipuolisko) oli merkitty karttaan. Seminaarin alueen pohjoispuolelle sijoitettiin pieni Seminaarinpuisto, jonka pohjoispuolella taas oli Otsonpuisto Tulliportinkadun kupeessa. Puiston länsipuolelle Kuopiontien varteen tehtiin aluevaraus henkilöautojen huoltoasema-alueelle. Nykyinen Pohjois-Karjalan ammattiopiston alue oli puistoaluetta, joka nimettiin kaavassa Ahmanpuistoksi. Näin asemakaava muutti yleiskaavan linjausta siten, että selvitysalueen pohjoisosan kerrostaloalueen suunnittelusta luovuttiin ja se määriteltiin puistoksi. Vuonna 0 laaditussa asemakaavassa varattiin tontti kaupungin ammattikoululle. Vuoden kaavassa poistettiin huoltoasemarakennusten alue. Näin 0-luvun alkupuoliskon kaavoituksen tuloksena hahmottui nykyisen Tulliportinkadun koulualueen sijainti. Vuonna 0 laaditussa asemakaavassa tätä koulualuetta laajennettiin hieman sen pohjoisosasta ammattikoulun laajennustarpeita varten. Otsolan ja Kanervalan asemakaavan muutos... Joensuun kaupunkirakennepalvelut. Otsolan (korttelin ) asemakaavan muutos..0; Otsolan, Linnunlahden ja Kanervalan asemakaavan muutos 0... Joensuun kaupunkirakennepalvelut. Otsolan ja Kanervalan asemakaavan muutos..0. Joensuun kaupunkirakennepalvelut.

121 LTE / Unto Tupalan vuonna laatimassa asemakaavassa seminaarin aluetta oli jo alettu toteuttamaan ja koululle varattiin edelleen kortteli Tulliportinkadun ja Länsikadun kulmauksesta. Sen sijaan koulukorttelin pohjoispuolella olleet alueet Tulliportinkadun varrella määriteltiin puistoiksi ja huoltoasemien alueiksi. Kartta Joensuun kaupunkirakennepalvelut. Osa Joensuun kartasta todennäköisesti vuodelta tai. Siinä näkyvät kahden oppilaitoksen varhaisimmat rakennukset: tä-suomen seminaarin ja Joensuun ammattikoulun. Kartta Joensuun kaupungin keskusarkisto.

122 LTE /.. Yliopiston alue tä-suomen yliopiston Tulliportinkadun alueen tärkeimmät rakennukset ja rakennusten kokonaisuudet:. Regia (). Educan länsisiipi (). Educan itäsiipi (0). Länsikadun koulu ( ja 00 00). Tulliportin koulu ( ja 00). Taitola (). Entinen puutarhurin asuintalo (0-luvun jälkipuolisko) lmakuva Blom 0, visualisointi Pekka Piiparinen. Tulliportinkadun varressa oleva tä-suomen yliopiston käytössä olevien rakennusten ryhmä on Joensuun yliopistoalueen vanhin osa. Sen historialliset juuret ovat Joensuun korkeakoulussa sekä Sortavalan seminaarissa ja Wärtsilän suomalaisessa reaalilyhteiskoulussa. Lakiesitys Joensuun korkeakoulusta vahvistettiin eduskunnassa vuonna ja varsinainen korkeakouluopetus käynnistyi syksyllä 0. Samana vuonna tä-suomen seminaari lakkautettiin ja sen tilat ja opettajat siirtyivät korkeakoululle. Aloitusvuonna käynnistettiin peruskoulun luokanopettajien koulutus sekä otettiin ylioppilaita suorittamaan kandidaatin tutkintoja suomen kielessä, historiassa, matematiikassa ja fysiikassa. Arvosanaopetusta annettiin myös kasvatustieteessä, biologiassa ja

123 LTE / maantieteessä. 0 Joensuun korkeakoulun hallinto ja toiminta sijoittui ennen kaikkea Tulliportinkadun alueelle. Joensuun korkeakoulu muutettiin Joensuun yliopistoksi vuonna. Vuonna Sortavalan seminaari muutettiin tä-suomen seminaariksi ja se aloitti toimintansa väliaikaisesti Raumalla ja Hämeenlinnassa. 0-luvulla Suomessa perustettiin useita opetusharjoittelukouluja, normaalilyseoita, useille paikkakunnille. Joensuuhun tä-suomen seminaari muutti kesällä ja se alkoi kouluttaa kansakoulunopettajia. Joensuussa seminaari sai käyttöönsä sairaalan heikkokuntoiset rakennukset, joissa toimivat ruokala, oppilasasuntola ja kanslia. Opetustiloja seminaari sai parista oppikoulusta. Musiikkiluokkana toimi kaupungin valtuustosali, mutta soittokopit sijaitsivat poliisilaitoksella. Seminaarin toisena toimintavuotena se muutti vanhaan kansakoulurakennukseen. Tulliportinkadulle seminaari sai uudet ja modernit rakennukset 0- ja 0-luvuilla. Seminaarin päärakennus (nyk. Educan länsisiipi) valmistui vuonna, harjoituskoulun rakennus (nyk. Educan itäsiipi) 0 ja ruokala-asuntola-rakennus (nyk. Regia) vuonna. Kokonaisuudesta tuli ulkoiselta olemukseltaan yhtenäinen ja kaikki edellä mainitut rakennukset suunnitteli arkkitehti Erik Lindroos. Sortavalan seminaarin lisäksi Tulliportinkadun yliopistorakennusten historiaan liittyy Wärsilän suomalainen reaaliyhteiskoulu (0 ), jonka nimi muutettiin myöhemmin Wärtsilän yhteiskouluksi ( ) ja Wärsilän keskikouluksi ( 0 ja ). Sodan jälkeen koulu siirrettiin Joensuuhun ja sen toiminta alkoi tilapäisissä tiloissa. Koulun nimeksi tuli Joensuun keskikoulu. Vuonna se sai käyttöönsä tyttölyseon rakennuksen Rantakadun varrelta. 0- ja 0-lukujen taitteessa koulu koki merkittäviä muutoksia. Se muuttui kahdeksanluokkaiseksi yliopistoon johtavaksi oppikouluksi eli Pielisensuun yhteislyseoksi. Koulu sai uuden rakennuksen vuonna 0 Niinivaaran Tikkamäeltä. Vuonna Pielisensuun yhteislyseo muutettiin normaalikouluksi, joka huolehti opettajien auskultoinnista. Harjoittelukoulun yläaste ja lukio muuttivat vuonna Niinivaaralta Tulliportinkadulle korkeakoulun ja ammattikoulun väliselle tontille. Koulunkäynti uusissa tiloissa alkoi seuraavana vuonna. Luokat sijoitettiin uudisrakennukseen Tulliportinkadulle seminaarin entisen harjoittelukoulun viereen. Sen sijaan luokat saivat tilat niin sanotun LEA-koulusta, joka sijaitsi Mehtimäellä. LEA-koulun ideana oli integroida lastentarha, esiopetus, ja alkuopetus sekä niihin liittynyt opettajankoulutus. Koulun toiminta siirtyi Tulliportinkadulle Länsikadun koulun yhteyteen vuonna 00. Joensuun korkeakoulun perustamisen jälkeen seminaarin harjoittelukoulu jatkoi työtään korkeakoulun kansakouluna. Vuonna perustettiin Joensuun korkeakoulun harjoittelukoulu, joka muodostui jo aiemmin perustetuista seminaarin harjoittelukoulusta ja Joensuun normaalilyseosta. Näin opettajankoulutus siirtyi kokonaisuudessaan Joensuun korkeakoulun alaisuuteen. Vuonna koulun nimi muuttui Joensuun normaalikouluksi. 0 Elsinen,. Elsinen,,. Elsinen,. Elsinen,. Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet,. Kuusisto 00, -. Kuusisto 00,, ja ja ; Elsinen,. Kuusisto 00,, ja ja ; Elsinen,. Kuusisto 00,.

124 LTE / Joensuun korkeakoulun rakennukset 0-luvun jälkipuoliskolle saakka olivat samat, mitkä olivat tä-suomen seminaarin käytössä vuonna. Kuva 0-luvulta. tä-suomen yliopiston toimitilapalvelujen arkisto. Seminaarin rakennuksia vuonna. Etualalla päärakennus (nyk. Educan länsisiipi), joka valmistui vuonna ja taustalla ruokala-asuntolarakennus (nyk. Regia), joka valmistui vuonna. Pohjois-Karjalan museo.

125 0 LTE 0 /.. Ammattiopiston alue Vuonna annettiin asetus ammattioppilaitoksista. Sen mukaan kaupunki- ja kauppalakunnissa, joissa oli yli asukasta, tuli olla ainakin metallityö-, konekorjaus-, sähkö-, puutyö-, rakennus-, ompelu- ja ravintolaosastot käsittävät yleinen ammattikoulu. 0-luvun alussa Joensuun kaupunki päätti perustaa oman ammattikoulun, mutta varasi opiskelijoille lakisääteisiä opiskelupaikkoja myös Pohjois-Karjalan keskusammattikoulusta. Viime mainitun koulun valtio oli perustanut Joensuuhun vuonna. 0 Pohjois-Karjalan ammattikoulujen kuntainliitto perustettiin vuonna ja se toteutti alkuvaiheessa ammattikoulut Joensuuhun, Lieksaan ja Kiteelle, myöhemmin toimipaikkojen verkosto laajeni. Pohjois- Karjalan ammattikoulun toiminta alkoi vuonna, mutta esimerkiksi Joensuussa väliaikaisissa tiloissa Karsikossa ennen omien tilojen valmistumista. Joensuussa aloitetut linjat olivat sähköasentaja, rakennusmies, teollisuusompelija ja keittäjä. Tulliportinkadulle ammattikoulun pääasiallinen toiminta siirtyi vuodesta lähtien. Vuonna Joensuun kotiteollisuuskoulu liitettiin ammattikoulun kuntainliiton alaisuuteen. Koulu on yksi Joensuun vanhimmista oppilaitoksista. Alun perin sen nimi oli Joensuun Rouvasväen yhdistyksen käsityökoulu. Sen jälkeisiä nimiä olivat Joensuun naiskäsityökoulu, Joensuun naiskotiteollisuuskoulu, Joensuun kotiteollisuuskoulu ja Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuuskoulu. Vuonna koulun nimi muutettiin Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseksi. 0-luvulla käsi- ja taideteollisuuskoulun opetusvalikoima laajeni. Vuonna koulussa alkoi matkailupalvelukurssi ja seuraavana vuonna kouluun liitettiin puutyöosasto. Jälkimmäinen opetus aloitettiin Mutalassa. Vuonna alkoi metalliosasto väliaikaisena Kuurnankadulla, kunnes sen toiminta vakinaistettiin vuonna. Vuonna ammattikoulussa alettiin opettaa myös yleisaineita. Seuraavalla vuosikymmenellä koulun opetustarjonta laajene edelleen ja uusia aloja olivat esimerkiksi kiviseppäartesaani ja kuvataiteilija. 0-luvun lopulla ammattikoulujen kuntainliitto muutti nimensä Pohjois-Karjalan ammatillisten oppilaitosten kuntainliitoksi ja vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymäksi. Myös koulun nimi on kokenut muutoksia. Joensuun ammattikoulusta tuli Joensuun ammattioppilaitos ja 000-luvun alussa koulun nimeksi tuli Pohjois-Karjalan ammattiopisto. Vuonna Pohjois-Karjalan keskusammattikoulu yhdistettiin koulutuskuntayhtymään. Elsinen,. 0 Esim. Siltana tulevalle,. Elsinen,. Elsinen, ja 0. Siltana tulevalle,. Elsinen, 0. Elsinen, 0. Siltana tulevalle,. Esko Tahvanainen..0; Siltana tulevalle, 0 ja ; Esko Tahvanaisen sähköposti 0..0; Elsinen,. Esko Tahvanainen..0.

126 LTE / Pohjois-Karjalan ammattiopiston rakennuskantaa Tulliportinkadun alueella:. Entinen kotiteollisuuskoulun talo / rakennus H (). Entinen sähköosaston talo / rakennus G (). Entinen ravintolatalousosaton talo / rakennus F (). Entinen päärakennus / rakennus A (). Rakennus B (). Rakennus C (). Rakennus D (). Entinen kivialan koulutusrakennus / rakennus E (0- ja 0-lukujen taite). Käsi- ja taideteollisuusalan uudisrakennus / rakennus () lmakuva Blom 0, visualisointi Pekka Piiparinen. Joensuun kaupunki luovutti vuoden alussa ammattikoulujen kuntainliitolle tontin Tulliportinkadun varresta. Rakennustoiminta käynnistyi nopeasti ja jo lukuvuosi voitiin aloittaa osittain uusissa tiloissa. Niihin tulivat seuraavat linjat: sähköasentaja, rakennusmies, viilaaja-koneistaja, koneistaja, autonasentaja, autonhuoltaja, kirvesmies ja betonimies. Tytöille tarkoitetut linjat jatkoivat toistaiseksi Karsikon kansakoululla, jossa työskenteli myös oppilaitoksen hallinto. Tulliportinkadun ammattikoulurakennukset suunnitteli joensuulainen arkkitehti Martti Hakala ja ne rakensi Rakennusliike Mikko Repo. Joensuun ammattikoulun rakennusten vihkiäisjuhla pidettiin lokakuussa. 0 Kokonaisuus käsitti kuusi rakennusta: päärakennus toteutettiin Tulliportinkadun varteen ja sen taakse tontin sisälle valmistui kolme työhallia. Tontille toteutettiin myös paritalo, johon Elsinen,. 0 Siltana tulevalle,.

127 LTE / suunniteltiin rehtorin ja talouspäällikön asunnot. Tulliportinkadun varteen suunniteltiin myös opiskelijaasuntolaa, mutta tätä ei toteutettu. Koulu on rakennuttanut uudistiloja alueelle vuosikymmenten saatossa aina 000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle saakka. Ensimmäiset merkittävät ammattikoulun uudisrakennukset toteutettiin 0- luvulla. Kotiteollisuuskoulun talo valmistui vuonna ja vuonna valmistuivat rakennukset ravintola-alan peruslinjalle ja sähköosastolle. Viimeisin uudisrakennusmassa toteutettiin entisen kivialan koulutusrakennuksen yhteyteen 000-luvulla. Kuvassa keskellä ammattikoulun rakennuskantaa 0-luvun jälkipuoliskolta. Etualalla Linnunlahden asuinaluetta ja taustalla Otsolan kaupunginosaa. Joensuun kaupunkirakennepalvelut. Esim. Joensuun arkkitehtuuria 0 -näyttelytaulu. Joensuun kaupunginarkisto. Mm. Elsinen,.

128 LTE /. Alueen arvot ja yhteenveto nventointialueella kolme rakennusta on suojeltu asemakaavalla: Educan länsisiipi (), Educan itäsiipi (0) ja Regia (). Voimassa olevassa seutukaavassa näiden rakennusten kokonaisuus aluemuuntamon lisäksi on arvotettu seudullisesti arvokkaaksi kohteeksi. Ensimmäisen kerran entisten seminaarin rakennusten kokonaisuus nostettiin arvokkaiden kohteiden listalle vuoden Joensuun yleiskaavassa. Alue on historiallisesti arvokas ympäristö, sillä se kertoo Joensuun ja jossakin määrin myös koko Pohjois- Karjalan koulu- ja opiskeluelämän historiasta. Alueella alkoi Joensuun korkeakoulun () toiminta, josta tuli myöhemmin Joensuun yliopisto (). Vuoden 00 alusta Joensuun yliopisto yhdistyi Kuopion yliopiston kanssa tä-suomen yliopistoksi. Ennen kaikkea yliopiston johdosta kehitys johti siihen, että viimeistään 0-luvulla Joensuusta oli tullut suomalaisittain merkittävä koulu- ja opiskelukaupunki. Tulliportinkadun alueen opetusharjoittelukoulujen historialliset juuret ovat Sortavalan seminaarissa ja Wärtsilän suomalaisessa reaalilyhteiskoulussa. tä-suomen seminaari perustettiin Joensuuhun vuonna ja se toimi vuosina valmistuneissa Tulliportinkadun varren rakennuksissa. Nämä olivat myös Joensuun korkeakoulun päätoimitilat aina 0- ja 0-lukujen taitteeseen saakka. Näin tä- Suomen seminaarille valmistuneet rakennukset kertovat monipuolisesti sekä seminaarin toiminnasta että korkeakoulun alkuajoista. Rakennuksiin liittyy myös merkittävää hallintohistoriaa: Educan länsisiivestä on johdettu tä-suomen seminaaria ja Joensuun korkeakoulua ja Regiassa sijaitsivat aikoinaan Joensuun yliopiston hallinnon tilat. nventointialue on joensuulaisittain ajallisesti melko kerroksellista. Siellä on rakennuskantaa jokaiselta vuosikymmeneltä 0-luvulta 000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle saakka. Kuitenkin alue on kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti rikkonainen ja ennen kaikkea sen pohjoisosa on jossakin määrin epämääräinen alue. Tämä johtuu pitkälti siitä kehityksestä, että koulurakennuksia on jouduttu sijoittamaan ahtaasti Siltakadun (ent. Kuopiontie) ja Tulliportinkadun väliselle alueelle. Kaupunkikuvassa inventointialueen rakennukset erottuvat melko heikosti. Suurin osa rakennuksista on sisällä tonteilla, eivätkä ne näy kaduille. Rakennusten kaupunkikuvallista näkyvyyttä heikentävät Tulliportinkadun runsaat puuistutukset. Selkeimmin kaupunkikuvassa hahmottuu Länsikadun koulun liikuntasali (00). Myös Educan länsisiivellä (), Educan itäsiivellä (0), ammattikoulun entisellä päärakennuksella () sekä käsi- ja taideteollisuusalan uudisrakennuksella () on kaupunkikuvallista merkitystä. Selkeimmin rajattu ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisin alue on entisen seminaarin pihapiiri ja rakennusten näkymät Tulliportinkadulle. Yhtenäisyyttä inventointialueelle tuovat punatiilijulkisivut ja matala rakentamisen tapa. Punatiilijulkisivuja on kaikissa sekä yliopiston että ammattiopiston rakennuksissa. lmiöön lienee vaikuttanut tä-suomen seminaarin ja ammattikoulun ensimmäiset rakennukset, joihin myöhemmin toteutunut rakennuskanta on haluttu sopeuttaa. Yhtenäisyyttä alueelle tuovat myös rakennusten korkeudet ja lähes kaikki alueen rakennuksen ovat joko yksikerroksisia tai kaksikerroksisia. Vain Educan länsisiivessä kerrosluku on suurempi, kolme. Arkkitehtonisesti korkeatasoisimmat rakennukset sijaitsevat Tulliportinkadun varrella. Näitä ovat Educan länsisiipi (), Educan itäsiipi (0), Regia (), ammattikoulun entinen päärakennus () sekä käsi- ja taideteollisuusalan uudisrakennus (). Laadukkain rakennusten ryhmä on vuosina valmistuneet entisen tä-suomen seminaarin rakennukset. Ulkoiselta olemukseltaan ne muodostavat harkitun, toisiinsa sopeutuvan ja tasapainoisen kokonaisuuden. Merkittävin alueen interiööri sijaitsee Educan länsisiivessä. Rakennuksessa oleva kahden kerroksen korkuinen aulatila on mahdollisesti Joensuun korkeatasoisin 0-luvulla toteutettu ja tähän päivään säilynyt sisätila.

129 0 LTE / Suurin osa inventointialueen rakennuksesta on suunnitellut joensuulainen arkkitehti, rakennusinsinööri tai rakennusmestari ja inventointialue kertookin omalta osaltaan paikallisesta julkisten rakennusten suunnitteluhistoriasta. Tunnetuin alueella vaikuttanut rakennussuunnittelija tuli Joensuun ulkopuolelta. Hän oli Erik Lindroos (0 0), joka suunnitteli tä-suomen seminaarin 0- ja 0-lukujen rakennukset. Lindroos tunnetaan ennen kaikkea Helsingin keskustan Posti- ja lennätintalosta (), jonka hän suunnitteli yhdessä Jorman Järven ja Kaarlo Borgin kanssa. Rakennusten valmistumisajankohdat vuosikymmenittäin. Joensuulaisittain Tulliportinkadun koulualueen rakennuskanta on ajallisesti melko kerroksellista. Siellä on rakennuskantaa jokaiselta vuosikymmeneltä 0-luvulta aina 000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle saakka. Kartta Joensuun kaupunki, visualisointi Pekka Piiparinen.

130 LTE /. Lähteet Kirjallisuus: Arkkitehtitoimisto Erkki Helasvuo Ky: suunnittelutehtäviä 0 0. Joensuu 0. Elsinen, Pertti: Joensuun historia osa V: vuodet 0. Joensuu. Meurman, Otto-ivari & Kivinen, Olli: Joensuun yleiskaava. Helsinki. Kuusisto, Alina: Aakkosista alkukiviin: Joensuun normaalikoulu 00. Saarijärvi 00. Siltana tulevalle. Koulutuskuntayhtymä: 0-vuotisjuhlakirja.. Painamattomat lähteet: Joensuun kulttuuri- ja rakennushistorialliset kohteet Arkistolähteet: Joensuun kaupunginarkisto - Joensuun arkkitehtuuria 0 -näyttelytaulut - karttoja Joensuun kaupungin rakennusvalvonta - rakennuspiirustukset Joensuun kaupungin kaupunkirakennepalvelut - asemakaavat - yleiskaavat - valokuvia tä-suomen yliopiston toimitilapalvelujen arkisto - rakennuspiirustuksia - valokuvia Pohjois-Karjalan museo - valokuvia

131 LTE / Tietokannat: Joensuun kaupungin kiinteistötietorekisteri (Webmap-sovelluksen kautta) Suulliset tiedot Tarja Harjula..0 (Harjula toimii johtavana kiinteistöpäällikkönä tä-suomen yliopistossa) Seija Martikainen-Hautaluoma..0 (Martikainen-Hautaluoma toimii kiinteistösihteerinä tä-suomen yliopistossa) Esko Tahvanainen..0 (Tahvanainen on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tekninen johtaja) Sähköpostit Esko Tahvanaisen sähköposti Pekka Piipariselle 0..0 (Tahvanainen on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tekninen johtaja)

132 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / TULLPORTNKADUN KAMPUS, ASEMAKAAVAN MUUTOS EHDOTUSVAHEEN PALAUTERAPORTT Kaavaehdotus oli nähtävillä Tähän raporttiin on koottu asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheessa saatu palaute ja palautteeseen laaditut vastineet. Vastineet on laatinut Joensuun kaupungin yhdyskuntasuunnittelu (Simo Vaskonen, Juha-Pekka Vartiainen). Lisäksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy on laatinut oman vastineensa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja Museoviraston lausuntoihin (kaavaselostuksen liite ). Kirjallisia muistutuksia ja lausuntoja saatiin yhteensä kpl. LAUSUNNOT. Pohjois-Karjalan ELY-keskus..0 (rma Mononen, Tarja Pirinen) Joensuun seudun yleiskaavassa 00 Tulliportinkadun kampusalue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P), jolla ei sallita laajamuotoista asumista tai tuotantotoimintoja. Kaavan laatija on ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessaan todennut, että asemakaavan sisältö sopeutuu riittävästi yleiskaavan kokonaisuuteen. Kaavaehdotuksessa esitettyä varsin tiivistä ja korkeaa kerrostalorakentamista, joka mahdollistaa asunnot asukkaalle, ei kuitenkaan mitenkään voida pitää yleiskaavan tavoitteiden mukaisena. Tältä osin laadittavana oleva asemakaava on siis yleiskaavan vastainen. Joensuun seudun yleiskaavassa 00 entisen tä Suomen seminaarin rakennukset Educa ( ja 0) ja Regia () on osoitettu seudullisesti merkittäviksi rakennuskulttuurikohteiksi. Molemmat rakennukset ovat myös voimassa olevassa asemakaavassa suojeltuja. Asemakaavamuutosta varten on tehty selvitys Tulliportinkadun koulualueen rakentamisen historiasta (Pekka Piiparinen 0). Selvityksessä todetaan, että alue on kouluhistoriallisesti arvokas ympäristö, jossa arkkitehtonisesti korkeatasoisimmat rakennukset ovat mm. Educa ja Regia. Kaavaehdotuksessa Regian rakennusta ei kuitenkaan ole esitetty suojeltavaksi, vaan alueelle on osoitettu kerrostalorakentamista (AL). Kaavaselostukseen liittyvässä Museoviraston kaavaluonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että rakennuksen omistajan kanta suojelulle on kielteinen eikä omistajalla ole enää käyttöä rakennukselle. ELY-keskus katsoo, että kaavaehdotuksessa ei ole esitetty riittäviä perusteita seudullisesti merkittävän rakennuksen suojelematta jättämiselle. Rakennuksen kulttuurihistoriallinen

133 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / arvo on todettu sekä yleiskaavassa että kaavaan liittyvässä rakennushistoriaselvityksessä. Asemakaavaehdotus ei siten noudata yleiskaavan tavoitteita eikä perustu MRL:n :n edellyttämiin selvityksiin. ELY-keskus esittää, että Regian suojeluarvot on asemakaavassa otettava riittävällä tavalla huomioon. Vastine: Yleiskaava on joustava kaavoitusinstrumentti erilaisiin tilanteisiin. Yleiskaava ohjaa maankäyttöä yleispiirteisesti ja sen yleispiirteisyyden aste vaihtelee. Yleiskaavan ohjausvaikutus ei ole jäykkää vaan joustavaa. Joensuun seudun yleiskaava 00 on laadittu ensi sijassa seudullisen suunnittelun tarpeisiin ja sen karkea tarkkuustaso vastaa tätä tarvetta. Alueelle asemakaavalla suunnitellut maankäytön muutokset ovat yleiskaavan ja Joensuun kaupungin täydennysrakentamistavoitteiden mukaisia. Suunnitellun maankäytön vaikutukset eivät poikkea olennaisesti nykyisen ja Joensuun seudun yleiskaava 00 mukaisen maankäytön vaikutuksista. PKKY:n päätös luopua toiminnastaan ja rakennuksistaan alueella on käytännössä tehnyt Joensuu seudun yleiskaavasta tämän alueen osalta vanhentuneen, koska vastaavaa toimintaa alueelle ei ole osoitettavissa vaan alueen käyttötarkoitus on muutettava. Kaava-alueen osalta Joensuun seudun yleiskaava 00:ssa on esitetty 0-0 luvuilla toteutunut, aikansa tarpeista syntynyt maankäyttö. Yleiskaava ei vastaa nykyisiä tarpeita eikä PKKY:n alueen koulutuskäytön poistumisen jälkeistä tulevaa tilannetta. Yleiskaava sellaisenaan on siis luonteeltaan puhtaasti säilyttävä, mikä ei muuttuneessa tilanteessa ole tarkoituksenmukaista. Eduskunta on hyväksynyt..0 lain maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (EV 0 vp): o Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunnitteluun ja viranomaistoimintaan Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään momentissa säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä :ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Lakimuutoksen perusteluissa yleiskaavan ohjausvaikutusta on kuvattu kaupungin näkökantaa tukien (HE /0 vp): o Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti, jossa väljennettäisiin ja joustavoitettaisiin yleiskaavan ohjausvaikutusta tilanteissa, joissa yleiskaava on ilmeisen vanhentunut. Asemakaavaa olisi näissä tilanteissa perustellusta syystä mahdollista muuttaa momentin estämättä, jos voidaan varmistua asemakaavoituksen soveltumisesta yleiskaavan kokonaisuuteen ja yleiskaavaa koskevien sisältövaatimusten huomioon ottamisesta.

134 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / o Lain :n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja pitämisestä ajan tasalla. Käytännössä yleiskaavat eivät aina ole ajantasaisia lain edellyttämällä tavalla ja asemakaavoja laaditaan alueille, joiden yleiskaava on vanhentunut. Muutokset olosuhteissa voivat olla nopeita ja tarvitaan joustavaa reagoimista toimintaympäristön muutoksiin. o Yleiskaavan vanhentuneisuutta arvioitaessa on mietittävä, ohjaako yleiskaava tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntien ja maankäytön kehittämistä ja asemakaavoitusta. On myös selvitettävä, ovatko olosuhteet muuttuneet niin merkittävästi, että yleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät enää ole perusteluja. Regian suojelun purkamista on perusteltu kaavaselostuksessa. Alueen rakennushistorian keskeiset arvot tulevat turvatuiksi vaikkei Regiaa suojellakaan. Rakennuksen säilymisen olennainen lähtökohta on se, että omistaja hyväksyy suojelun ja omistajalla on suojeltavalle rakennukselle käyttöä. Tässä tapauksessa omistaja tarvitsee maan mutta ei näe mitään tarvetta rakennukselle. Kaupunki voi toki suojella rakennuksia myös omistajan tahdon vastaisesti. Tällöin päädytään kuitenkin helposti pitkiin oikeuskäsittelyihin ja mahdollisesti tilanteeseen, jossa kaupunki voi joutua taloudelliseen vastuuseen suojelupäätöksestä. Tilanne ei ole rakennuksen säilymisen kannalta hyvä. Kaupunki on lisäksi jo aiemmilla päätöksillään suojellut tai päättänyt suojella jo yksin ruutukaavakeskustan alueella satakunta rakennusta. Rakennuksen omistajan ja Museoviraston välisen yhteistoimintasopimuksen tulee olla ensisijainen keino suojelukysymyksen ratkaisuun. Tämä on esitetty Museoviraston sivuilla mainiten esimerkkinä yliopistokiinteistöt: o Valtiolta luovutettujen rakennusten vaalimista taasen pyritään edistämään uuden omistajan ja Museoviraston välisin yhteistoimintasopimuksin (kuten yliopistokiinteistöjen kohdalla). Edellisen perusteella Regian suojelu voidaan toteuttaa ilman asemakaavamerkintää vapaaehtoisuuden pohjalta, mikäli rakennuksen omistajan ja Museoviraston välillä on tai syntyy asiasta yhteisymmärrys. Valtion ympäristöhallinto voi suojella Regian rakennusperintölain perusteella, jos se näkee rakennuksen arvojen edellyttävän tätä.. Caruna Espoo Oy:n puolesta Rejlers Oy..0 (Mikko Vainikka) Vaikutukset sähkönjakeluun Asuinkerrostalojen rakentaminen aiheuttaa sähkötehon tarpeen kasvua ja käyttöpaikkojen lisäystä, jonka vuoksi nykyistä 0, ja 0 kv:n sähköverkkoa joudutaan uusimaan. Lisäksi kaavamuutos aiheuttaa tarpeita uusille muuntamovarauksille.

135 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Muuntamo- ja johtovaraukset Kaavaan tehtiin puistomuuntamoille varaukset luonnoksessa esitetyn mukaisesti. Puistomuuntamoina käytämme Carunan rakentamistapaohjeen mukaisia vakiorakenteisia ja -värisiä muuntamoita. Siirtokustannusten jako Mahdolliset tarvittavat johto- ja muuntamosiirrot tehdään Caruna Espoon toimesta ja siirtokustannuksista vastaa siirron tilaaja. Johtojen siirto edellyttää, että niille järjestyy uusi pysyvä sijainti. Pyydämme ilmoittamaan tarpeista hyvissä ajoin. Muuta huomautettavaa Meillä ei ole muuta huomautettavaa ko. kaavaehdotuksesta. Pyydämme saada tiedoksi, kun kaava on saanut lainvoiman. Ei tarvetta vastineelle.. Suomen yliopistokiinteistöt Oy..0 (Juha Uotila) Asemakaavan muutos on kokonaisuutena SYK Oy:n tavoitteiden mukainen. Asemakaavaehdotus sisältää kuitenkin joitakin detaljitason määräyksiä, joista SYK Oy:llä on eriävä kanta. Kohdennetut huomautukset Asemakaavakartta YLESET MÄÄRÄYKSET:. Rakennusten pääasiallisina julkisivumateriaaleina on käytettävä paikallaan muurattua punatiiltä. Yksikerroksisten talousrakennusten julkisivumateriaalina on käytettävä pääosin peittomaalattua puuta. Yleismääräys velvoittaa käyttämään rakennuksissa laajasti rakennusmenetelmää joka lähtökohtaisesti nostaa rakennuskustannuksia. Alueella on nykyisinkin myös muita julkisivumateriaaleja käytössä, kuten rapattu pinta. Määräys tulisi kirjata muotoon, joka mahdollistaa osittain myös muun tyyppisiä julkisivuratkaisuja, kuten: Julkiseen katutilaan ja aukiolle rajautuvissa julkisivuissa tulee käyttää punatiiltä tai rakennusten maantasokerroksissa tulee käyttää paikalla muurattua punatiiltä.

136 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu /. Kuusikerroksisiin rakennuksiin tai rakennuksen osiin ei saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosluvun lisäksi ullakkokerrosta. Kolmi- ja nelikerroksisiin rakennuksiin saa rakentaa ullakkokerroksen teknisiä tiloja varten niin, että rakennuksen vesikatto- ja räystäslinja hahmottuvat katusivuilta enintään kolmi- ja nelikerroksisena. Joissakin hankkeissa asuntojen ilmanvaihto on tarkoituksen mukaista järjestää asuntokohtaisin lto-laittein ja joissakin keskitetyin iv-konehuonein. lmanvaihdon järjestämismuodon valintaan vaikuttaa esimerkiksi asumismuoto, asuntojen lukumäärä tai hankkeen koko. Usein pienissä kohteissa valitaan asuntokohtaiset lto-laitteet ja isoissa, useita asuntoja käsittävissä kohteissa keskitetty iv-konehuoneellinen järjestelmä. Määräys edellyttää, että kuusikerroksisissa rakennuksissa mahdollinen iv-konehuone toteutetaan pääkäyttötarkoituksen mukaiseen kerrokseen. Määräykseen tulisi lisätä kohta, jonka mukaan iv-konehuoneen saa rakentaa kerrosalan lisäksi tai iv-konehuonetta ei lueta kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. KAAVAKARTTA: Viitesuunnitelmissa tontin - (AK-) autopaikkoja on osoitettu ap tontilta 0- (AL). Selkeyden vuoksi olisi hyvä, että tämä voitaisiin osoittaa kaavassa joko merkinnällä tai yleismääräyksellä. Vastine: Kaavaehdotuksen yleisiin määräyksiin tehtiin muutoksia julkisivuratkaisujen ja taloteknisten tilojen osalta ja AK-korttelialueita koskeviin määräyksiin taloteknisten tilojen osalta. Kortteleiden 0 ja välinen autopaikkamääräys sisältyy nähtävillä olleen kaavaehdotuksen autopysäköintiä koskeviin määräyksiin. Muutostarvetta ei siis ole. Kaavakarttaa ei ole tarpeen muuttaa.. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto..0 (Risto Poutiainen, Heikki Viinikka) Tulliportinkadun kampuksen asemakaavamuutos on tullut ehdotusvaiheeseen. Maakuntaliitto on ollut kaavatyössä mukana aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, mutta liitolta ei ole pyydetty lausuntoa aikaisemmista kaavavaiheista.

137 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Kaavamuutos on käynnistynyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteista. Tavoitteena on kehittää yliopistokampusta eläväksi ja elinvoimaiseksi kampusalueeksi, joka sisältää palveluja, opetusta ja tutkimustoimintaa, yritystoimintaa, kaupallisia palveluja ja asumista. Kaavamuutoksella mahdollistetaan erityisesti opiskelija-asuntojen rakentaminen kampusalueen välittömässä läheisyydessä. Kaavamuutoksella yliopiston ja koulutuskuntayhtymän alueen monet rakennukset puretaan ja tilalle rakennetaan kerrostaloja. Alue kuuluu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeseen (A), kaupunkikeskustan kehittämisen kohdealueeseen (kk-) sekä osaltaan myös palvelujen ja hallinnon alueeseen (p). Aluetta sivuaa joukkoliikenteen kehittämiskäytävä sekä maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km, Otsolan asuinalue). Maakuntaliitto korostaa, että kaavamuutoksella ei tule vaarantaa yliopiston toimintamahdollisuuksia nyt eikä tulevaisuudessa, vaan mahdollistaa heidän toimintansa kehittäminen myös pidemmällä aikavälillä. Vetovoimainen yliopisto on merkittävä tekijä niin Joensuun, kuin koko maakunnankin vetovoimaisuudelle. Uusien opiskelija-asuntojen rakentaminen on perustelua ja niiden sijoittaminen yliopiston läheisyyteen järkevää. Tämä vähentää opiskelijoiden iikkumistarvetta ja kasvattaa osaltaan yliopiston houkuttelevuutta opiskelupaikkana. Kaavassa tulee kuitenkin huomioida rakentamisen sopiminen laajemmin kaupunkikuvan kokonaisuuteen, koska kaava-alue sijaitsee omakotialueen vieressä, mutta kuitenkin lähes keskusta-alueella. Lisäksi kaavassa on merkitty autopysäköintiä koskevaksi määräykseksi autopaikka kutakin 00 k-m kohti opiskelija-asunnoissa. Tämä tarkoittaa pienten opiskelija-asuntojen kohdalla jopa - asuntoa autopaikkaa kohti. Autopaikkamitoitusta toivotaan vielä harkittavan. Vaikka asunnot sijaitsevat yliopiston vieressä, voivat opiskelijat itse olla kauempaa tulleita, jolloin heillä on tarve kulkea autolla kotipaikan ja opiskelupaikan välillä. Liikenteen osalta kaavassa on tarkoitus muuttaa Siltakatu + kaistaisesta + -kaistaiseksi ja katumaisemmaksi. Siltakatu on lännen suunnasta kaupunkiin tultaessa pääväylä ja sen välityskyky on tärkeää turvata myös ruuhka-aikoina. Muutoin on vaarana, että liikenne tukkeutuu Siilaisen eritasoliittymässä asti ja aiheuttaa haittaa moottoritien liikenteelle. Vapautuvalle katualueelle rakentuva jalankulun ja pyöräilyn väylä on hyvä ajatus. Loppuun toteamme, että maakuntaliiton tulisi olla mukana osallisena jo kaavan käynnistysvaiheessa. Tällä varmistetaan maakunnallisten näkemysten yhteensovittaminen mukaan kaavatyöhön heti kaavan käynnistymisestä lähtien. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotukseen.

138 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Vastine: Lausunnossaan maakuntaliitto korostaa tä-suomen yliopiston tulevaisuuden toimintaja kehittämismahdollisuuksia. Kaavamuutos on käynnistynyt Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n aloitteesta. tä-suomen yliopiston edustajat ovat osallistuneet aiivisesti kaavahankkeeseen. SYK:n ja UEF:n tavoitteet ovat yhdensuuntaiset. Molemmilta on pyydetty kaavaehdotuksesta lausunto ja molemmat hyväksyvät kaavaehdotuksen olennaisen sisällön. SYK:n muutosesitykset kaavaehdotukseen koskevat yksityiskohtia, eivät olennaista sisältöä. tä-suomen yliopisto on myös kaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan 0..0 todennut, että yliopistolla ei ole huomautettavaa asemakaavaesitykseen. Autopaikkanormi vastaa tässä sijainnissa arvioitua autopaikkatarvetta. Keskustan alueella ap/ 0 k-m on osoittautunut riittäväksi. Tämä sijainti on opiskelijan kannalta vielä parempi. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli pystyy vaikuttamaan myös asukasvalinnallaan autopaikkatarpeeseen - kohde tulee olemaan tarkoitettu nimenomaan yliopisto-opiskelijoille. Siltakadun liikenneratkaisu perustuu tehtyihin liikenneselvityksiin ja laadittuun liikenteen yleissuunnitelmaan. Maakuntaliiton tavoite vastaa kaupungin tavoitetta. Maakuntaliitolta on aiemmin pyydetty lausunto vain sellaisista kaavahankkeista, joissa käsitellään maakunnallisesti merkittäviä asioita, joihin liittyy mahdollista ristiriitaa maakuntakaavan kanssa tai joissa on maakuntakaavan tulkintatarvetta. Tämä kaavahanke on yksiselitteisesti maakuntakaavan mukainen. Lausuntoja voidaan toki pyytää nykyistä laajemmin jos maakuntaliitto näin haluaa.. Pohjois-Savon ELY-keskus 0..0 (Airi Muhonen, Anna-Kaisa Ahtiainen) Joensuun kaupunki on pyytänyt Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoa Tulliportinkadun kampuksen asemakaavaehdotuksesta. Kaavatyön tarkoituksena on mahdollistaa mm. asuminen nykyisin tä-suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän opetuskäytössã olevissa kortte leissa, jotka sijaitsevat Siltakadun ja Tulliportinkadun varrella. Kaavahankkeessa suunnitellaan myös alueen iikennejärjestelyitä ja erityisesti Siltakadun uudenlaista, katumaista roolia. Osana kaavatyötä on laadittu liikenteen yleissuunnitelma, jossa on tarkasteltu vaihtoehtoja alueen liikennejärjestelyille sekä tarkasteltu vaihtoehtojen vaikutuksia niin henkilöliikenteen kuin kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta. Pohjois-Savon ELY-keskus on koko kaavaprosessin ajan tuonut esiin, että kaavamuutoksen iikenteelliset vaikutukset tulee arvioida kaava-alu-

139 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / etta laajemmalta alueelta, ulottaen tarkastelu myös kaupungin sisäänajolíikennettä syöttävää Siilaisen eritasoliittymään. ELY-keskuksen kaavaluonnoksesta antamaa lausuntoa ei ole otettu huomioon, vaan vastineessa todetaan mm. vuoden 0 Siilaisen eritasoliittymän toimenpideselvityksessä esitettyjen toimien riittävän myös tulevassa tilanteessa sekä todetaan kaavamuutoksen liikenteellisten vaikutusten kohdentuvan lähiympäristön katuverkkoon. ELY-keskus on neuvotellut kaavan liikenneselvityksen sisällöstä Joensuun kaupungin kanssa.. Tällöin on sovittu, että Siilaisen eritasoliittymän toimenpideselvitys päivitetään yhteistyössä niin, että siinä huomioidaan Siltakadun kaventuminen ja muuttuvat iikennemäärät. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana toimenpideselvityksen päivityksen sisältö on edelleen keskusteltavana. Kaikkiaan ELY-keskus huomauttaa, että menettelytapa jossa kaavan selvitysaineistoa tietoisesti täydennetään vasta kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, ei ole oikea. Kaavan vaikutuksia pitää pystyä arvioimaan nähtävillä olevan kaava-aineiston perusteella. ELY-keskus huomauttaa edelleen, että iikenneselvityksessä tulee huomioida Siltakadun kaventamísen vaikutukset Siilaisen eritasoliittymään ja sen äheisiin katuliittymiin. Vuonna 0 laaditun Siilaisen eritasoliittymän toimenpideselvitys ja siinä esitetyt toimenpiteet eivät sellaisenaan riitä kuvaamaan ko. liittymien tilannetta, koska vuoden 0 toimenpideselvityksessä ei ole ollut tietoa Siltakadun kaventamissuunnitelmista. ELY-keskus korostaa edelleen, että Siilaisen eritasoliittymän ja sen läheisten katuliittymien toimivuuden turvaaminen on oleellinen osa myös nyt vireillä olevan kaavamuutoksen toteutettavuutta. Näin ollen Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että kaavan iikenteelliset selvitykset ja vaikutusten arviointi eivät ole riittävät Vastine: Joensuun kaupungin ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen näkemykset liikenteellisten selvitysten riittävyydestä ovat toisistaan poikkeavat. Kaupungin näkemys on, että aluetta koskevien liikenne-ennusteiden, Siilaisen eritasoliittymän toimenpideselvityksen (0) ja Siltakadun yleissuunnitelman (0) perusteella ei ole syytä epäillä suunniteltujen järjestelyjen toimivuutta. Aineisto on ollut ELY-keskuksen käytettävissä. ELY-keskuksen huoli kohdistuu erityisesti Siilaisen eritasoliittymän toimivuuteen. Tämän osalta Siilaisen eritasoliittymän toimenpideselvitys (0) sisältää oikeaan osuvat ja hinnaltaan kohtuulliset toimenpiteet liittymän toimivuuden turvaamiseksi. Osa näistä on jo toteutettu. Tällä hetkellä on lähinnä kyse toisen Kuopion suuntaan johtavan rampin toteutuksen ajoittamisesta. Tulliportinkadun ja Siltakadun ratkaisuilla ei ole tehtyjen selvitysten perusteella mainittavaa vaikutusta eritasoliittymän liikennemäärään. Kaupungin ja ELY-keskuksen kesken on sovittu, että eritasoliittymän toimenpideselvitys päivitetään Kuopion suunnan toisen rampin toteutuksen aikataulun täsmentämiseksi. Alkuperäisessä selvityksessä ramppi oli arvioitu tarpeelliseksi toteuttaa vuonna 0. Liikenteen

140 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / seurantatietojen ja mm. Kuusivaaran alueen maankäytön muutosten viivästymisen vuoksi on erittäin todennäköistä, että rampin toteuttamistarve lykkääntyy myöhemmäksi. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pidetään viranomaisneuvottelu (..0) suunniteltujen muutosten vaikutuksista.. tä-suomen yliopisto 0..0 (Tuomo Meriläinen) Asemakaavan muutosesitys tukee tä-suomen yliopiston tavoitetta kampuksen elävöittämisestä ja palvelujen sekä asumisen sijoittamista opetus- ja tutkimustoiminnan rinnalle. Yliopistolla ei ole huomautettavaa asemakaavaesitykseen. Ei tarvetta vastineelle.. Museovirasto (Mikko Härö, Marja-Leena kkala) Joensuun kaupungin kaavoitus on pyytänyt Museoviraston lausuntoa Tulliportinkadun kampuksen asemakaavaehdotuksesta. Kaavan tavoitteena on kehittää yliopistokampukselle opetuksen ja tutkimuksen rinnalle yritystoimintaa ja kaupallisia palveluja sekä tuoda opiskelijaasuntoja kampuksen läheisyyteen. Kaavamuutos on aloitettu Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän aloitteista. Koulutuskuntayhtymä on luopumassa Tullinportinkatu :n tontista. Tontti halutaan jakaa pienempiin osiin ja kaavoittaa asuintaloiksi, kerroskorkeus kolmesta viiteen. Kaavatyöhön kuuluu myös Siltakadun liikenteen yleissuunnitelma. Valtatiemäinen Siltakatu muuttuisi katumaiseksi ja ajoneuvoliikenteelle varattua tila vähenisi. Suunnittelualueella sijaitsevat entisen tä-suomen seminaarin rakennukset Educa (,0) ja Regia () on Joensuun seudun yleiskaavassa 00 osoitettu seudullisesti merkittäviksi rakennuskulttuurikohteiksi ja suojeltu asemakaavalla (00). Sortavalan seminaari muutettiin tä-suomen seminaariksi ja se muutti Joensuuhun. Seminaarin päärakennus (Educan länsisiipi) valmistui, harjoituskoulun rakennus (Educan itäsiipi)0 ja ruokala-asuntolarakennus (Regia). Seminaari lakkautettiin Joensuun yliopiston perustamisen yhteydessä () ja seminaarin tilat ja opettajat siirtyivät korkeakoululle. Regia on palvellut mm. Joensuun yliopiston hallinnon tiloina. Suunnittelualueesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys, joka kohdentuu yliopiston ja koulutuskuntayhtymän koulualueisiin. (Pekka Piiparinen 0). Siinä selvitetään myös alueen käytön ja kaavoituksen sekä tiestön ja katujen historiaa.

141 LTE 0 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu 0 / Kaavaehdotuksen mukaan PKKY:n tontilla olevat ammattiopiston rakennukset 0- ja 0-luvuilta puretaan. Tilalle kaavoitetaan asuinkerrostaloja, autopaikkoja ja puistoa. Ammattiopiston rakennukset ovat aikansa arkista mutta korkeatasoista oppilaitosarkkitehtuuria. Niiden purkamisen myötä katoaa osa pohjoiskarjalaisen ammattiopetuksen historiaa. Yliopiston Tullinportinkadun kampuksen alue muodostetaan omiksi tonteiksi. Niillä sijaitsevat yliopiston rakennukset ja Tullinportin ja Länsikadun koulut säilyvät pääosin entisessä käytössään. Tonteille ehdotettu kaavamerkintä KOT (liike- ja toimistorakennusten sekä kehittämis-, koulutus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) sallii tonteille monipuolista käyttöä. Kaavaehdotuksessa Regian rakennuksia ei ole suojeltu. Niiden paikalle on suunniteltu pysäköintialueita sekä uudisrakentamista asuin-, liike ja toimistokäyttöön (AL). Museovirasto edellyttää Regia-rakennuksen suojelua. Koska rakennuksen sisätilat eivät ole suojeltuja ja niitä on muutettu jo aikaisemmin, muokkaaminen uusiin käyttöihin on hyvin mahdollista. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt pitkälti alkuperäisenä. Erik Lindroosin suunnittelemat Educa ja Regia muodostavat harkitun ja tosiinsa sopeutuvan, tasapainoisen kokonaisuuden. Rakennusryhmä on olennainen osa Joensuun sivistys- ja kouluelämän historiaa. Rakennushistoriaselvityksessä ne on arvioitu arkkitehtonisesti alueen korkeatasoisimpiin kuuluviksi; Museovirasto yhtyy tähän näkemykseen. Rakennukset liittyvät ennen kaikkea opettajankoulutuksen historiaan mutta niillä on merkitystä myös Joensuun yliopiston myöhemmissä vaiheissa. Joensuun tä-suomen yliopiston koko kampusalueen kehittämistä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Alueen erityiset arvot ja ominaispiirteet tulee selvittää kulttuuriympäristö- tai rakennushistoriaselvityksessä ennen kuin kaavoitus etenee kampusalueen muihin keskeisiin osiin. Kampuksen arkkitehtuuri on vahvasti omaleimaista ja hyvä lähtökohta myös uusille, kokonaisuuden jatkuvuuden turvaaville ratkaisuille. Vastine: Kaavaehdotuksessa Regia-rakennus esitetään kokonaan purettavaksi. Rakennuksen omistajan kanta on suojelulle kielteinen. tä-suomen yliopistolla ei ole enää käyttöä Regialle eikä sillä ole rakennuksessa toimintaa. Suurin osa rakennuksesta on tyhjillään. Regian arvoa vähentää rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksiin liittyvien muutosten myötä tapahtunut sisätilojen alkuperäisen asun lähes täydellinen katoaminen. Regian ja erityisesti sen yksikerroksen osan sijainti tontilla tekee tontin täydennysrakentamisen erittäin vaikeaksi, jos rakennus säilytetään. Vaikka rakennuksella on oma kulttuurihistoriallinen arvonsa, on Tulliportinkadun katunäkymässä tärkeämpien Educa-rakennusten säilymistä pidettävä riittävänä edustamaan tä-suomen seminaarin historiaa Joensuussa.

142 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Rakennuksen omistajan ja Museoviraston välisen yhteistoimintasopimuksen tulee olla ensisijainen keino suojelukysymyksen ratkaisuun. Tämä on esitetty Museoviraston sivuilla mainiten esimerkkinä yliopistokiinteistöt: o Valtiolta luovutettujen rakennusten vaalimista taasen pyritään edistämään uuden omistajan ja Museoviraston välisin yhteistoimintasopimuksin (kuten yliopistokiinteistöjen kohdalla). Edellisen perusteella Regian suojelu voidaan toteuttaa ilman asemakaavamerkintää vapaaehtoisuuden pohjalta, mikäli rakennuksen omistajan ja Museoviraston välillä on tai syntyy asiasta yhteisymmärrys. Yliopistokadun kampuksen alueesta tullaan laatimaan rakennushistoriaselvitys joko osana valtakunnallisesta selvitystä yliopistokampuksien ympäristöistä tai erillisenä selvityksenä. Kaupunki selvittää tämän osalta yhteistyömahdollisuudet Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa, mutta käynnistää selvityksen joka tapauksessa vuoden 0 aikana. MUSTUTUKSET. Linnunlahti-seura ry..0 (rja Tawast-Matero) Linnunlahti-seura ry kannanotto Tulliportinkadun kampuksen kaavaluonnokseen. Asemakaavan muutos koskee myös liikenne-ja erityisalueita ulottuen viheralueiden osalta Siltakadun länsipuolelle Linnunlahden kaupunginosaan Yliopistokatuun saakka. Kaavahankkeen suunnitelmiin kaavoittaa ja rakentaa Tullinportinkatu asuinkerrostaloille ja muulle tarvittavalle ei asukasyhdistyksellä ole tässä, kuten ei ollut kahdessa edellisessä antamassaan muistutuksessa, mitään lisättävää eikä huomautettavaa. Kaavaehdotus on siltä osin ihan hyvä. Siltakadun liikenteen yleissuunnitelma näyttää paperilla ja teoriassa vieläkin epäilyttävältä. Toimiiko se toteutuessaan, niin kuin suunnittelijat antavat ymmärtää. Alkaako Siltakatu toimia vetovoimaisena kaupunki keskustaan tultaessa ja sieltä poistuessa, kun se muuttuu + kaistaiseksi? Liikennemittausten ja ennusteiden mukaan suunnitelma vähentäisi nykyistä koko ajan lisääntynyttä ja häiritsevää läpiajoa Linnunlahden omakotialueen kautta. Asemakaavan muutosehdotuksessa on kirjattu, että liikennesuunnittelu tarkastelee ja pyrkii parantamaan jatkossa Siilaisen eritasoliittymän toimivuutta. Ongelmahan on ollut liikenteen ohjaus ja sujuminen Noljakan suunnasta Siltakadulle. Linnunlahti-seura on esittänyt, että ris-

143 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / teystä levitettäisiin ja mahdollistettaisiin vapaa oikea Noljakan suunnasta Siltakadulle. Nykyisin siinä oleva pullonkaula liikennevaloineen ohjaa tietoisesti autoilijat käyttämään ajoreitteinään Yliopistokatua ja Heinäpurontietä. Siltakadun liikenteen aiheuttamaa melusaastetta vähentämään pitää toteuttaa asemakaavan suunnitelmassa oleva meluvalli/aita rakenteet Siltakadun länsipuolen uuden pyöräily/kevyenliikenteen väylän ja omakotialueen väliin. Esillä olevassa kaavasuunnitelmassa pyöräily/kevyenliikenteen väylä on sijoitettu kulkemaan Tulliportinkadulta uuden Siltakadun alikulkutunnelin kautta Linnunlahdelle ja Yliopistokadulle. Samaisessa kapeassa puistokaistaleesssa sijaitsee lasten leikkipuisto. Kaupungin pitämässä kaavaillassa..0 lähitalojen asukkaat vastustivat kyseistä ehdotusta. Asukasyhdistys esittää suunnitelman muuttamista ja miettimistä. Perusteluina ovat seuraavat asiat: Leikkipuisto muuttuu turvattomaksi ja vaaralliseksi ja tarvitsee erilaisia suoja-aitauksia. Pyörätie kulkee osittain hyvin lähellä omakotitaloja. Ei kohtele tasapuolisesti asukkaita, koska leikkipuisto sijoittuu keskelle. Rakennettu uusi yhdystie houkuttaa sinne kuulumatonta mopojen liikennettä leikkipuiston kautta. Etenkin jos uudella Siltakadun länsipuolelle tulevalla pyöräily/kevyenliikenteen väylällä sallitaan mopo liikenne, kuten se on merkein sallittu Siilaisen eritasoliittymän lähellä olevalla väylällä tultaessa Tulliportinkadulta Heinäpurontielle kulkevan alikulkutunnelin kautta Noljakkaan menevälle kevyenliikenteen väylälle. Ehdotamme, että suunnittelijat miettivät uudeksi lasten leikkipuistopaikaksi leveämpää puistokaistaletta, mitä kutsutaan Ruununnurmenpuistoksi. Perusteluina ovat seuraavat asiat: Turvallisempi paikka, kun ei tarvitse pelätä pyöräilijöitä. Eikä kumpikaan aiheuta toisilleen vaaratilanteita. Toivomme lisäksi, että suunniteltaessa leikkipuistoa Ruununnurmenpuistoon sinne ei tehtäisi kulkuväylää Siltakadun länsipuolen suunnasta. Ainoa kulku leikkipuistoon tulisi Yliopistokadulta päin. Läpikulkumahdollisuutta ei näin ollen muodostuisi. Ruununnurmen puistokaistaleessa leikkipuisto olisi keskemmällä Linnunlahden omakotialuetta ja palvelisi siten paremmin aluetta. Tulevaisuuden odotehan on, että Linnunlahdelle muuttaa tulevaisuudessa uusia lapsiperheitä. Heinäpurontien varressa oleva pieni leikkipuisto on kaupungin antaman tiedon mukaan poistumassa. Sijainti on huono ja siihen kohdistuu ilkivaltaa.

144 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Linnunlahden päiväkodin pihan käyttö ei ole mahdollista linnunlahtelaisille kuin iltaisin ja viikonloppuisin. Entäpä jos päiväkoti muuttuu toiminnaltaan vuoro/yöpalveluja tarjoavaksi, niin alueelle ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Linnunlahden asukasyhdistys tietää, että kaupunki on korjannut Yliopistokadun varren leikkipuistoa n 0 000e edestä. Summa ei ole maata kaatava. Olemassa olevat hyvät leikkipuiston rakenteet voi siirtää toiseen paikkaan. Nykyisen leikkipuiston kunnostettua pohja-aluetta voi hyödyntää rakennettaessa pyöräily/kevyenliikenteen väylää. Samalla suunniteltu väylä on mahdollista sijoittaa puistokaistaleen keskialueelle, ja silloin se koskettaisi vieressä olevia omakotien asukkaita tasapuolisesti. Sijainnillisesti leikkipuisto Ruununnurmenpuistossa lisäisi asukkaiden viihtyvyyttä asuinalueella. Linnunlahden alue on matalaa tasamaastoista omakotialuetta. Yliopistokadun varren asukkailta kuuluu valituksia kevättulvista. Osalla tonteista vesi seisoo häiritsevän pitkään. Leikkipuiston rakentamisen yhteydessä kaupungilla on hyvä tilaisuus kartoittaa ja poistaa alueella olevia kosteusongelmia sekä siistiä samalla Ruununnurmenpuistoa. Vastine: Tehdyn liikenne-ennusteen mukaan Heinäpurontien ja Yliopistokadun liikenne vähenisi hieman nykyisestä ja Siltakadun liikenne lisääntyisi. Moottoritien valmistuminen näyttää vähitellen muuttaneen työmatkaliikenteen ajoreittejä; liikennevalotietojen perusteella arvioiden läntisiltä asuinalueilta keskustaan ja Niinivaaralle saapuva työmatkaliikenne on jossain määrin lisännyt moottoritien hyödyntämistä. Liikenne on siirtynyt enemmän Kajaanintien ja Kettuvaarantien eritasoliittymiin ja vähentänyt keskustan kauttakulkua tai keskustaan sisääntuloa Siilaisen eritasoliittymän kautta. Kaupunki on tehnyt yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa toimenpideselvityksen koko Siilaisen eritasoliittymästä ja tämän selvityksen tarkistaminen on käynnissä. Liikenne-ennustetta tarkistetaan nyt huhtikuussa ja nähdään, onko ennusteeseen tulossa vielä muutoksia. Suunnitellut Yliopistokadun rauhoittamistoimet tukevat osaltaan tämän suuntaista kehitystä. Huhtikuun 0 lopulla järjestettävä liikennelaskenta antaa lisätietoa nykyisistä liikennemääristä. Yliopistokatu ja Tulliportinkatu ovat mukana tässä laskennassa, mutta Heinäpurontie ei ole. Siltakadun ja Noljakantien itäpään liikennetieto saadaan liikennevalokojeiden keräämästä tiedosta. Noljakantien vapaa oikea Siltakadulle keskustan suuntaan sisältyy kaavan laadinnan yhteydessä tehdyn liikenneselvityksen kehittämistoimenpiteisiin.

145 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Siltakadun autoliikenne siirretään kokonaan itäiselle ajoradalle ja uusi pyörätie sijoitetaan Linnunlahden puoleisen ajoradan paikalle sen länsireunalle. Tällöin autoliikenne siirtyy nykyistä huomattavasti kauemmaksi Linnunlahden asutuksesta ja melutaso siellä alenee. Meluvalli-aita -yhdistelmä sijoitetaan ajoradan läheisyyteen sen länsipuolelle, missä se tehokkaimmin estää melun leviämistä Linnunlahden asutuksen suuntaan. Tämä edelleen vähentää melua Linnunlahden suuntaan ja samalla uusi pyörätie tulee viihtyisäksi melusuojauksen sijaitessa ajoradan ja pyörätien välissä. Pyöräily voidaan ohjata Ruununnurmenpuiston leikkikentän sivuitse turvallisesti. Aita leikkikentän ja pyörätien välille on mahdollinen, jos sellaiselle ilmenee tarvetta. Tämä on aivan normaali käytäntö. Lähialueelta esimerkkeinä voidaan mainita Petrankatu-lveksenkatu välillä oleva leikkikenttä sekä Otsonkadulta pohjoiseen oleva leikkikenttä, joissa pyörätien ja kentän väliin on tehty matala aita. Pyöräily omakotitonttien lähellä ei ole millään muotoa kohtuuton haitta. Mopoilua ei sallita katuverkon pyöräteillä, eikä siten myöskään Siltakadun pyörätiellä. Mopoilu on sallittu pyöräteillä kantakaupungissa ainoastaan moottoritien ja Kajaanintien alikulku- ja eritasoliittymäjärjestelyjen yhteydessä, joihin Heinäpurontie-Kaislakatu - yhteyskin kuuluu. Kaupunki on investoinut leikkikentän rakenteisiin ja varusteisiin n euroa. Seuran ehdottama leikkikentän uusi sijoituspaikka tulee harkittavaksi nykyisen kentän tullessa käyttöikänsä päähän. Tosin leikkikenttä nykyisellä paikallaan pyörätie- ja alikulkuyhteyden varressa olisi asukkaiden paremmin saavutettavissa myös Siltakadun itäpuolelta. Linnunlahden päiväkodin toimintaan ei ole suunnitteilla muutoksia. Leikkipuiston rakentaminen ja alueen kuivattaminen eivät ole toisiinsa näin yksioikoisesti liittyviä asioita. Tieto kuivattamista koskevasta tarpeesta välitetään yhdyskuntatekniikan yksikön tietoon.. Linnunlahden asukasta, ensimmäinen allekirjoittaja Olli Haapiainen..0 Tulliportin kampuksen kaavamuutokseen liittyy liikennejärjestelyjen muutoksia. Autoliikenne tulee Siltakadulla lisääntymään paljon. Lisääntyvä autojen määrä johtaa meluhaitan lisääntymiseen. Alueen pientaloissa Linnunlahden puolella kärsitään meluhaitasta jo nykyisen liikennemäärän aikana, joten meluesteen rakentaminen on ehdottomasti tarpeellista kaavamuutoksen myötä. Meluhaitan vähentäminen tulisi olla selkeästi suunniteltu, päätetty ja aikataulutettu. Suunnitelmissa tulisi olla myös varmuus siitä, että laadukas melueste tullaan rakentamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Meluesteen rakentaminen ei saa jäädä tekemättä.

146 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Siltakatua lähellä olevissa Linnunlahden omakotitaloissa ja niiden pihoilla on jo nykyisellä automäärällä selkeästi häiritsevä meluongelma. Tälle kohdalle suunniteltiin meluestettä jo vuosikymmeniä sitten, mutta se suunnitelmaa ei ole toteutunut, vaikka kadun liikenne ja melu on jatkuvasti lisääntynyt. Kun autoliikenne lisääntyy voimakkaasti, samoin käy meluhaitankin. Meluhaitan vähentämiseksi nopeusrajoituksen laskeminen ei ole riittävä keino. Melu muuttuu entistä jatkuvammaksi ja sitä kautta sen häiritsevyys kasvaa. Myös mahdollinen bussiliikenteen tulo Siltakadulle lisää melua. Melu on asumisviihtyvyyttä heikentävää, terveydelle haitallista ja lisäksi omakotitalojen hintoja alentavaa. Siltakadun varteen Linnunlahden puolelle olisi erittäin tarpeellista rakentaa laadukas melueste. Tällainen meluvalli- ja aita on jo rakennettu Siltakadun Pilkon suunnassa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (/ ) todetaan mm. että asemakaavat on laadittava luoden edellytykset terveelliselle ja viihtyisälle asuinympäristölle ( ) ja että kaavan laadinnassa on selvitettävä tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset. Kaavasuunnitelmassa on esitetty karttoja, joissa näkyvät laskennalliset desibelit asuinalueella. Kaavassa ei ole päätöstä siitä, millainen melueste toteutuu, joten tulevaisuuden melutilanne jää epäselväksi alueella. Asukkaiden kannalta on tärkeää, että rakennetaan sellainen melueste, että melu ei ainakaan missään tapauksessa enää lisäänny. Melun lisäksi asumisviihtyvyyteen tulevat vaikuttamaan myös kaavamuutokseen sisältyvät kevyen liikenteen väylät, joiden myötä yksityisyydentunne ja alueen rauhallinen puistomaisuus vähenee, kevyttä liikennettä on odotettavissa uusille reiteille erittäin paljon. Maisemaan tulevat korkeat muurimaiset kerrostalot vähentävät myös pientaloalueille tyypillistä viihtyisyyttä. Tuleeko talojen seinistä kadun toiselle puolelle melua kaikuefeinä? Kaupungin muuttuminen on luonnollista, mutta muutosten aiheuttama haitta vanhalle asutukselle tulee ottaa huomioon. Monen linnunlahtelaisen asumisen rauha ja viihtyisyys vähenevät käsiteltävän kaavan toteutuessa. Kaikkea häiriötä lähiasukkaille ei tietenkään voida näin isossa hankkeessa välttää, mutta Siltakatua lähellä asuvien linnunlahtelaisten kannalta olisi ehdottomasti oikeus ja kohtuus, että kaupunki huolehtisi siitä, että kaavamuutokseen tulee tämä yksi tärkeä vanhan asutuksen huomioiva ratkaisu: melueste Siltakadun reunaan Linnunlahden puolelle. Melun väheneminen olisi myös kevyen liikenteen väylien kulkijoiden etu. Varmuus meluhaitan vähentämisestä on koko kaavan hyväksymisen edellytys.

147 LTE 0 / TULLPORTNKADUN KAMPUS ASEMAKAAVAN MUUTOS Ehdotusvaiheen palauteraportti..0 KAUPUNKRAKENNEPALVELUT sivu / Vastine: Melutilanne on selvitetty. Selvityksessä on huomioitu liikennemäärien muuttuminen, maastotekijät ja sekä olemassa olevat että uudet suunnitellut rakennukset. Meluselvityksen kartat ovat kaavaselostuksen liitteenä. Meluesteet on suunniteltu. Kaavakarttaan on merkitty melusuojan tarve Siltakadun katualueen länsirajalle. Tällä tarkoitetaan sitä, että melueste tulee rakentaa. Melusuojausten toteuttaminen aikataulutetaan samaan yhteyteen Tulliportinkadun uuden kerrostaloalueen toteuttamisen ja Siltakadun katumuutosten toteuttamisen kanssa. Kaupungin talousarviot hyväksytään sitovina vuosittain, mikä tuo kuitenkin epävarmuutta investointien pitkän aikaväli suunnitteluun. Kerrostalojen rakentaminen Tulliportinkadun alueelle alkaa näillä näkymin vuonna 00, jolloin koulutuskuntayhtymän toiminta alueella on suunniteltu päättyväksi. Kevyen liikenteen verkoston täydentäminen lisää mahdollisuuksia jalankulkuun ja pyöräilyyn ja on osaltaan vähentämässä autoilusta aiheutuvia haittoja, mm. melua. Asumisen täydennysrakentaminen lähellä keskustan palveluita tukee myös mahdollisuutta valita jopa täysin autoton elämäntapa. Kevyen liikenteen väylät palvelevat kaupunkilaisia laajemmin, mutta luonnollisesti myös paikallisia asukkaita. Väylistä aiheutuvaa haittaa ei voi mitenkään pitää kohtuuttomana.

148 LTE /

149 LTE /

150 LTE /

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III. 1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT

Lisätiedot

III IV I III III III. Torikatu. Rantakatu III. Yläsatamakatu III III III SAIRAALAKATU. lpa-ajo TORIKATU ik-1.

III IV I III III III. Torikatu. Rantakatu III. Yläsatamakatu III III III SAIRAALAKATU. lpa-ajo TORIKATU ik-1. 9 7 2 10 7 Yläsatamakatu Torikatu Rantakatu I Konservatorio 79 81 0 202 13 21 23 21 1 2 24 7 3 1 1 1 1 39 1 4 4 19 21 23 24 2 2 17 8 2 24 10 20 18 8 19 9 9 10 1 13 1 13 18 2 2 SAIRAALAKATU YLÄSATAMAKATU

Lisätiedot

Varpusentie METLA IV III II III METRIA III IV III HALTIA IV II. Nestekaasus. Uimarintie pp/h YYU. e=0.70. Areena. pp/h.

Varpusentie METLA IV III II III METRIA III IV III HALTIA IV II. Nestekaasus. Uimarintie pp/h YYU. e=0.70. Areena. pp/h. : -0- -0-0 -0- -0- -0- -0- - -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0- -0-0 -0-0 -0 Hallitie Urheilutori Kenttämiehentie Uimarintie Mehtimäenaukio Kisapolku Kuntopolku Rautiaisentie Siltakatu Varpusentie

Lisätiedot

Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo.

Ahjotie RAATEKANKAANTIE 5:218. mp-1. ajo. ajo. ajo TKL. avo RAHTIKATU. e=0.35 TELITIE. Telitie. ajo. ajo 21 RAATEKANGAS TKL. II e=0.40. avo. 0 : : Ahjotie Telitie 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 TELITIE RAHTIKATU RAATEKANKAANTIE e=0.0 e=0. mp- RAATEKANGAS EV ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET EV 0000 Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

Tonttulankatu III NIINIVAARANTIE. py-2 III KUKKOLANKATU III NIINIVAARA II III

Tonttulankatu III NIINIVAARANTIE. py-2 III KUKKOLANKATU III NIINIVAARA II III 1 1 2 1 Soan Tonttulankatu 0 1 8 1 2 2 2 8 1 2 1 2 I I I I IV 8 8 1 2 2 1 22 1 2 18 2 8 0 8 18 8 11 12 1 1 8 8 88 8 1 1 1 1 0 1 1 1 11 0 1 2 11 1 12 8 1 2 0 0 0 0 20 0 NNIVAARANTIE KUKKOLANKATU 0 le py-2

Lisätiedot

7 KANERVALA AO AKR. Koisokatu Kanervakatu. Vanamokatu Sammalkatu :8 II 850 VUOKONPUISTO

7 KANERVALA AO AKR. Koisokatu Kanervakatu. Vanamokatu Sammalkatu :8 II 850 VUOKONPUISTO 0 0-0- -0- -0- -0- -0-0- -0- : Koisokatu Vanamokatu Kanervakatu Sammalkatu M I Koti- ja taideteollisuus oppilaitos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 ajo I u/ e=0. p SAMMALKATU

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1 a 8 3 Laudek e=0. EV Laudekatu I I 7 8 ET 7 03-K83/ Havisevankatu omiehenkuja u Hatelikontie Pikkukivenpolku Isokivenkuja Kiert Oravanpolku oreitti Suakuja EV ajo ajo Kesärannantie palahti ie t Hak olahden

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721

Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Kaava 1721 Ote Karhunmäen (24) kaupunginosan kortteleiden 124, 125 ja 126 tonttijaoista. Ρ #1 + Kaava 1605 ΡΡ ΡΡ /ΧΚςΘϑΩΘΠΠςΚ #1 ++ #1 ++ /ΧΚςΘϑΩΘΠΠςΚ #1 + Kaava 1721 #2 ++ #2 ++ ΡΡ / Kaupunginosa Kortteli Tontti

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

tuuletusritilat 3 kpl III 35 dba III p-4 ik-1 III III p-4 III NISKAKATU KOULUKATU 35 dba III LPA-5 py-5 KIRKKOKATU ik-1 III III kt sp III

tuuletusritilat 3 kpl III 35 dba III p-4 ik-1 III III p-4 III NISKAKATU KOULUKATU 35 dba III LPA-5 py-5 KIRKKOKATU ik-1 III III kt sp III 1 3 4 13 14 4 tuutusritilat 3 kpl V 2 2 1 1 1 1 3 2 1 24 3 20 14 2 13 1 13 1 1 1 13 14 2 2 1 23 0 30 40 0 20 0 KOULUKATU NSKAKATU KRKKOKATU 20 30 00 00 p-4 400 3 dba p-4 3 dba 00 ik py- ik-1 al ik-1 440

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

16 PENTTILÄ Mäntyläntie. Peltolankatu Honkapolku. Honkapolku III III III III. le p ma 1700 MÄNTYLÄNTIE HONKAPOLKU

16 PENTTILÄ Mäntyläntie. Peltolankatu Honkapolku. Honkapolku III III III III. le p ma 1700 MÄNTYLÄNTIE HONKAPOLKU -9903-8 1 1 6 6-9901 Peltolankatu Mäntyläntie Honkaolku Honkaolku 88 87 87 88 I I 9 06 9 1 1 0 9 61 6 7 3 1 60 8 3 7 7 6 9 60 17 6 7 9 10 3 3 13 0 3 19 1 1 1 31 3 13 1 18 100 30 0 0 10 0 0 I 100 100 HONKAPOLKU

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

NIITTYLAHTI. Opistonportti #2 #1 #1 #1. 1ΡΚΥςΘΠΡΘΤςςΚ 8. Γ ++ Γ ΧΛΘ ΥΤ ++

NIITTYLAHTI. Opistonportti #2 #1 #1 #1. 1ΡΚΥςΘΠΡΘΤςςΚ 8. Γ ++ Γ ΧΛΘ ΥΤ ++ NIITTYLAHTI Opistonportti ; 87 Niittylahdentie ΧΠΥΧΠΜϑςΘ ΡΚΥςΘΠΡΘΤςςΚ ΩΝςς ΩΩΤΜΩΛΧ Κ ΚΤςΘΜΘΩΝΩ / 88 ΩΩςΧΤϑΩΤΚΠΡΘΝΜΩ. ς ;. 8 ΧΛΘ 4ϑςΘΤΚΠΡΘΝΜΩ #4 #. ΥΤ ΥΤ Χ Ω Ω 0ΚΚςς[ΘΡΚΥςΘ 4ϑςΘΤΚΠΜΩΛΧ 4ϑςΘΤΚΠΡΘΝΜΩ ΧΠΥΧΠΜϑςΘ

Lisätiedot

T U L L I P O R T I N K A D U N K A M P U S A s e m a k a a v a m u u t o s

T U L L I P O R T I N K A D U N K A M P U S A s e m a k a a v a m u u t o s Työ nro 1699 24.11.2016 KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS T U L L I P O R T I N K A D U N K A M P U S A s e m a k a a v a m u u t o s K A A V A S E L O S T U S L U O N N O S KÄSITTELYVAIHEET

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2. 990:0M50 S 4 S4 6 3 9 S0 3 4 5 7 36 5 83.4 84.3 84.3 84.8 87.9 88.5 83.5 Satamakatu Koljonniemenkatu Minna Canthin katu 50 0 0 40 30 0 500 76500 yap/50 ap/00pm rto- ap/sr- saa- (--) (--) p sr-5 4500 ap

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

VL 24 AO-33 AO-33 AO-33

VL 24 AO-33 AO-33 AO-33 Mesipolku olku Vanha valtatie Karhunsammalpuisto Karhunkaarenpuisto Turkkipolku Taljapolku Mesikämmenentie AP VL ET 23 22 AP VL- VL 2 2 VL 9 e=.3 AP VL- e le p Tonttijaon ote Mesikämmenentie 11 1 12 13

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 2.03 5.01 Opetustoimintaa palvelevien

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

Reijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0.

Reijola. YYU_p 54:2 26:269. p_p. e=0.40. tk_p. urh_p 26:274. e= :273. e= :142 26:269 28:151. e=0.50. e= :269. e=0.50. e=0. enttämestarintie Häkkilinnuntie 28:136 54:2 26:274 26:273 28:142 28:151 VL 224 urh_p YYU_p p_p tk_p I e=0.40 38 tä pp le 231 229 223 222 ET Teema: Ajantasakaava_1000 Mittakaava: 1:1500 50 m Joensuun kaupunki

Lisätiedot

LIITE 2/ Kauppakatu ma-yp AKP ap/3as 1ap/80Km2 1ap/80Rm2 1ap/140Pm2 III (2-29-6) sr-13.

LIITE 2/ Kauppakatu ma-yp AKP ap/3as 1ap/80Km2 1ap/80Rm2 1ap/140Pm2 III (2-29-6) sr-13. Snellmaninkatu Vahtivuorenkatu Kauppakatu 8.0 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8. 8.8 8.9 8. 8.9 8. 8.8 8. 8. 8.9 8.8 8. 8.9 8. 8. 8.8 8. 8. 8. 8. 8. 8. K/ 9 0 9 pp 000 +9.0 +9. IV III II +00.0/tt

Lisätiedot

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

12.011 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 12.03 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 12.05 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Sivu 1/6 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.031 2.06 Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue yliopiston rakennuksia varten. Alueelle voidaan sijoittaa

Lisätiedot

Mintunkatu. e=0.22. sv-1 I I 29:84 6:193 PENTTILÄ 6:60. e=0.25. e=0.25. e= as 2005-K12/1. ka tu 6:60. i ementie

Mintunkatu. e=0.22. sv-1 I I 29:84 6:193 PENTTILÄ 6:60. e=0.25. e=0.25. e= as 2005-K12/1. ka tu 6:60. i ementie 005-K0/ 005-K6/ 005-K5/ 005-K/ 005-K/ 6-0 6 7 8 6 6-0- 6:60 6: 6:60 :8 0 6-0-6 6 0 Kis Hunajatie Vehkalahdentie 5 5 0 7 5 5 7 8 6 KL 000 000 I I pp pp sv- ET VL as AP 650 L e=0.5 EV I e=0.5 6 e=0.5 AP

Lisätiedot

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti) UTRA Lasitehtaantie (vain myynti) 0-K/ 0-0 -0- - -0- : Lasikuja Lasitehtaantie 0 0 0 0 pp pp p p VL VL- VV 0 0 0 0 e=0. e=0. e=0. e=0. +.00 +.00 e=0. kt 0 0 0 0 0 0 Lasikuja Lasimest. Putelikuja Sahamyllynkatu

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

MUTALA. Liite 1, 1 / 5 TKL III. e=0.5 SALPAKANKAANKATU JUKOLANKATU NURMEKSENTIE II II e=0.4. avo NURMEKSENTIENPUISTO. Aspitie. Aspitie.

MUTALA. Liite 1, 1 / 5 TKL III. e=0.5 SALPAKANKAANKATU JUKOLANKATU NURMEKSENTIE II II e=0.4. avo NURMEKSENTIENPUISTO. Aspitie. Aspitie. 0 0 0 0 0 : : : : : : : : : Levytie Asitie Nurmeksentie Raivaajantie Ruoitie Asutusolku artoittajantie Jukolankatu atu iiskintie Viertolantie illintie Maanmittarinolku Maanmittarintie Simeonintie Toukolan

Lisätiedot

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto

Kuokkakuja MULTIMÄKI MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR. Kaukoniitynpuisto : : : Kuokkakuja 0: AO- e=0. AO- -0-00 e=0. as e=0. -0- e=0. ET e=0. -0 e=0. Pihaportintie Tiluskaari as e=0. 0-K/ : as 0: e=0. 0: e=0. AO- e=0. Varstakuja 0-K/ ET 0: AO- e=0. as AO- e=0. 0: Piikuja Karhikuja

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS

TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS Sanna Seppänen I maankäytön suunnittelija I 4.2.2019 SISÄLTÖ Tavoitteet Lähtötiedot Kaavaluonnos Kaavaprosessi ja vaikuttaminen TAVOITTEET Tavoitteet:

Lisätiedot

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1 Lammi Vapaat tontit Lammi 251-2 Lammi 252-2 Lammi 252-1 Lammi 252-3 Lammi 259-7 Lammi 259-6 Lammi 265-1 Lammi 259-6 ja 259-7 Palkkisillantie 17 ja 19 Ote asemakaavasta Lammi 265-1 Päivärinne 2 Ote asemakaavasta

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE.

3 M SEN KAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA, JOTA VAHVISTAMINEN KOSKEE. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. ALUEELLA ON OTETTAVA HUOMIOON, ETTÄ KULTTUURIHISTORIAN JA KAUPUNKIKUVAN KANNALTA MERKITTÄVÄT VANHAT RAKENNUKSET SÄILYVÄT. UUDISRAKENNETTAESSA

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

Maankäyttösopimus koskien tonttia

Maankäyttösopimus koskien tonttia Maankäyttösopimus koskien tonttia 16-4-6-11 1. Sopijaosapuolet: a) Joensuun kaupunki (Y- tunnus 024246-2) PL 0100 Joensuu Kaupunkirakennelautakunnan päätös xx.xx.xxxx (dnro 241/201) (Myöhemmin tässä sopimuksessa

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

REIJOLA. Myllyahontie 82 #4 #1 + #1 + #1 8. 4ΧΠςςΚΝΧΠςΚΓ. /ΩΝΘΠςΚΓ. 5ΧςΧΜΚΓΝΓΠςΚΓ

REIJOLA. Myllyahontie 82 #4 #1 + #1 + #1 8. 4ΧΠςςΚΝΧΠςΚΓ. /ΩΝΘΠςΚΓ. 5ΧςΧΜΚΓΝΓΠςΚΓ REJOLA ΩΞΚΟκΠςΚ # # ΡΡϑΑΡ / ΧςΧΜΚΝΠςΚ Μ.ϑςΘΜΤςΩΠςΚ #. ΡΡϑ ΝΝΚΠΡΘΝΜΩ ΡΡ /ΩΝΘΠςΚ ;.. Μ ΧΠςςΚΝΧΠςΚ ΚΧΚΥΡΘΝΜΩ {Ο{ςΚΧΚΥΠςΚ Ω # # Ω /[ΝΝ[ΧϑΘΠςΚ Louhelantie Ω ΩΠΧςΩΝΜΩΠςΚ.ΘΩϑΝΧΠςΚ ΩΞΚΟκΠςΚ # /ΩΝΘΠςΚ Μ /ΩΝΘΠΡΘΤςςΚ.

Lisätiedot

12 AO 704:1:60 704:1:71 PELTONIEMENRAITTI / e= % e=0.20 LUUKONTIE 704:1:70 704:1:76. e= :1:72 704:1:66. e= :1:67 .

12 AO 704:1:60 704:1:71 PELTONIEMENRAITTI / e= % e=0.20 LUUKONTIE 704:1:70 704:1:76. e= :1:72 704:1:66. e= :1:67 . 4::7 4::60 4::66 4::67 4::68 4:: 4::69 4::7 4::76 :: 4:6:44 Luuko Peltoniemenraitti0 k 4 LUUKONTE AO AR e=00 e=00 YK PELTONEMENRATT / 009 AR e=00 0% 9 k 6 VP e=00 vk VP 7 74 7 7 7 7 69 0 4 89 48 8 8 76

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 297 Kuopio Täyttämispvm 6.02.206 Kaavan nimi Kaivannonlahti Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireiltulosta ilm. pvm 05..202 Hyväksymispykälä

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueella tulee ottaa huomioon ympäristön kulttuurihistorialliset tekijät niin uudisrakentamisessa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8.

Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7 ja osakorttelia 8. NAANTALIN KAUPUNKI LUOLALAN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:2000 Asemakaavan muutos koskee: koko Luolalan teollisuusaluetta sekä katu-, erityis- ja virkistysalueita, lukuun ottamatta korttelia 7

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.046 4.041 5.011 Erillispientalojen korttelialue. Asuinrakennuksen

Lisätiedot

10:89. e= :66 10:106 10: AO sr-1. e=0.15 :494 9:1. e=0.2 5: AO 44:4 44:5 51 VL e= AO 44:1. e=0.2 5:47 44:11. e=0.

10:89. e= :66 10:106 10: AO sr-1. e=0.15 :494 9:1. e=0.2 5: AO 44:4 44:5 51 VL e= AO 44:1. e=0.2 5:47 44:11. e=0. 009-K07/ 009-K07/ 00-K07/ 00-K9/ 0-K7/ 00-K/ 007-K0/ 99-00/ 00-00/ 00-K9/ 0-K7/ : :7 : 0 9: :0 :0 :9 9: :7 : : 7: : : 0: 0:0 9: 0: 0: 0:7 0:0 7: : 0:0 0: 0:9 0: :9 0:07 0: 0: 0:0 : :0 7: 9: 0:0 0:0 0:0

Lisätiedot

# 4 8. S #1 #1. ΧΤϑΩΠΥΧΟΟΧΝΡΩΚΥςΘ. ΘΜΘΠςΚΓ. ΠςΚΓ Υ Υ Γ #1. 4ΓΚςςΚΟΓΥςΧΤΚΠΡΩΚΥςΘ. 8ΓΠΝΘΛΓΠςΚΓ. .ΧΧΟΧΥΓΠςΚΓ. ΧςΓΝΚΜΘΠςΚΓ. ΚΓΤςΘΤΓΚςςΚ.

# 4 8. S #1 #1. ΧΤϑΩΠΥΧΟΟΧΝΡΩΚΥςΘ. ΘΜΘΠςΚΓ. ΠςΚΓ Υ Υ Γ #1. 4ΓΚςςΚΟΓΥςΧΤΚΠΡΩΚΥςΘ. 8ΓΠΝΘΛΓΠςΚΓ. .ΧΧΟΧΥΓΠςΚΓ. ΧςΓΝΚΜΘΠςΚΓ. ΚΓΤςΘΤΓΚςςΚ. KARHUNMÄKI Ο 2. #4 4ΚςςΚΟΥςΧΤΚΠΡΩΚΥςΘ 8 Ν 8 2. Ο 8 8 ΟΡ #. Ρ S S 5ΩΧΡΩΚΥςΘ S 8ΧΠϑΧ ΞΧΝςΧςΚ ΠςΚ ΧΤϑΩΠΥΧΟΟΧΝΡΩΚΥςΘ 6ΩΤΜΜΚΡ 4ΩΩΥςΚΠΠΧΠΜΩΛΧ ΧΜΘΝΧϑΦΠςΚ ΦΩΥΟΚϑΠςΚ 4ΘΞςΚΠΜΧςΩ #ΛΘΟΚϑΠΜΩΛΧ /ΥΚΡΘΝΜΩ ΦΩΥΟΚϑΠςΚ S

Lisätiedot

LIITE 2/ K544/1 K544/

LIITE 2/ K544/1 K544/ K/ K/ K/ K/ K0/ K/ K/ Ahopolku Sammalniement Särkiniementie Lohkaretie Särkiniementie Lehtotie Vainiotie Halmetie katie MP MP MP MP MP MP MP MP MP MP MP L -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 -0-0 0 Sammallahti

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19..017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 1 9. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 1 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys

Lisätiedot

Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: TONTTI NRO 10-43-3 Asuinkerrostalojen korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa matkailua

Lisätiedot

SELOSTUS Tammen muutos 1 LIETO LOUKINAINEN TAMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Tammen muutos 1 LIETO LOUKINAINEN TAMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Tammen muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\07\_8_Tammen_m.docx\PS KAAVAN LAATIJA: LIETO LOUKINAINEN TAMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS LIEDON KUNTA / KAAVOITUS JA TEKNISET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

70: K56/1 70:4 AO as. e= as AO-33 AO-33. e=0.25. e= as AO as AO-33. 1e= K50/ K49/ K3/1. e=0.

70: K56/1 70:4 AO as. e= as AO-33 AO-33. e=0.25. e= as AO as AO-33. 1e= K50/ K49/ K3/1. e=0. : : 0 0-K/ : as Pistoaidanpuisto : 0-K/0 0: 0 : e=0. -0 Lohkotie e=0. AO- e=0. AO- AO- e=0. AO- e=0. as -0- e=0. 0: e=0. AKR as e=0. Pihaportintie as as Tiluskaari Saviahonkatu 0-K/ AKR0: : e=0. as as

Lisätiedot

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto LIITE 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 529 Naantali Täyttämispvm 05.11.2014 Kaavan nimi Keskustakorttelien asemakaavamuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta

Lisätiedot

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta

Mittakaava: 1: m. Laukaan kunta Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Kataanmäen asemakaavamääräykset: Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen korttelialue. Rakennussuunnittelussa on otettava

Lisätiedot

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta

s-2 s-2 s-2 s-2 Mittakaava: 1: m Laukaan kunta Laukaan kunta Mittakaava: 1:2000 50 m Asemakaavamääräykset Laukaan kirkonkylä korttelit 1201-1223 (Laajalahti) Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden

Lisätiedot

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

MULTIMÄKI. Lohkotie MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 VL-7 AO

MULTIMÄKI. Lohkotie MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AKR AKR AKR AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 VL-7 AO 0-K/ 0-K/ 0-K/ : 0: 0: -0 0-0- 0: 0 : 0: 0: 0: 0: : -0-0 : 0 Kettuvaarantie Pistoaidanpuisto Varstakuja Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarhantie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1/12 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAUPUNGINOSA 3. KESKUSTA KORTTELI 3063, PUISTOT JA KADUT ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Kemijärven kaupunki

Lisätiedot

SUISTAMONKATU ASEMAKAAVA MUUTOS

SUISTAMONKATU ASEMAKAAVA MUUTOS SUISTAMONKATU ASEMAKAAVA MUUTOS Luonnos vaiheen yleisötilaisuus 6.3.2018 klo 18.00 Kimmo Kymäläinen SUOMALAINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JÄRJESTELMÄ TOTEUTUSSUUNNITTELU ASEMAKAAVA YLEISKAAVA/ OSAYLEISKAAVA

Lisätiedot

KIVERIÖ LPA LPA. AK ju-1 ai 1ap/80 1ppp/40 dba. A-2701a. is-1. ajo-1. is-1 VIII. a-2. ju-1. is-2. 1ppp/40. ajo-1. nä ju-2 VIII 3200.

KIVERIÖ LPA LPA. AK ju-1 ai 1ap/80 1ppp/40 dba. A-2701a. is-1. ajo-1. is-1 VIII. a-2. ju-1. is-2. 1ppp/40. ajo-1. nä ju-2 VIII 3200. 8 116 8 5K33. min+120.4 KIVERIÖ 5 119 2 KIVISTÖNKATU 5K34. t 17 12 ajo 126 1 60 115 2 120 9 125 114 5 5K35 KIVISTÖNPOLKU 90 t VIII 13 AK ju-1 ai 1ap/80 1ppp/40 dba is-2 hu kaukolämpö pima is-2 933 10 VIII

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

KITEE RAKENNUSKAAVA JOENSUUSSA 30 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1977 ARKKITEHTITOIMISTO ERKKI HELASVUO KY KAAVA 07 SIVU 1/6

KITEE RAKENNUSKAAVA JOENSUUSSA 30 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1977 ARKKITEHTITOIMISTO ERKKI HELASVUO KY KAAVA 07 SIVU 1/6 KAAVA 07 SIVU 1/6 KITEE RAKENNUSKAAVA Rakennuskaavan laajennuksella muodostuvat Kiteen kunnan Päätyen kylän korttelit 6001...6006 ja 6008...6035 sekä tie-, puisto-, urheilu-, liikenne-, maatalous- ja vesialueet.

Lisätiedot

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 24 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 28.2.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT:.. 2017 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 28. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2017 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS-

Lisätiedot

MULTIMÄKI. Lypsytarhantie MULT MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO YL AKR AKR AKR AP AO-33 AO-33 AO-33 AO

MULTIMÄKI. Lypsytarhantie MULT MULTIMÄKI 19 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO-33 AO YL AKR AKR AKR AP AO-33 AO-33 AO-33 AO 0-K/ 0-K/ 0-K/ 0-K0/ 0-K/ : 0: -0-0- 0: 0 0: 0: 0: : : 0 0 Takapellonpuisto K Röllitie Kettuvaarantie Pistoaidanpuisto Kontrontie Karhikuja Kuokkakuja Varstakuja Haravakatu Tiluskaari Pihaportintie Lohkotie

Lisätiedot

NIINIVAARA LPA AK LPA III I II. Rinnekatu III III. Mustolankatu. Vesitorninkatu. Suvikatu II V III 23:71 23:71 36:0 36:0 23:71 23:71. e=0.

NIINIVAARA LPA AK LPA III I II. Rinnekatu III III. Mustolankatu. Vesitorninkatu. Suvikatu II V III 23:71 23:71 36:0 36:0 23:71 23:71. e=0. 0-0 : : :0 :0 : : Nepenm esitorninkatu Suvikatu Rinnekatu Mustolankatu rinne 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 M esisäiliö Niinivaaran yläaste ja lukio M vanha vesisäiliö Kirkko hs Lämpökeskus 0 0

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA KORTTELI 2502 SEKÄ VIRKISTYSALUE Puustellin alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2014 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

107.3 LIITE 2/1 1 T11 T pp/t. ajo. Hatsalankatu. pp/h pp/t pp/h ma-yp pp/t.

107.3 LIITE 2/1 1 T11 T pp/t. ajo. Hatsalankatu. pp/h pp/t pp/h ma-yp pp/t. K K/ K/ -990-0 - Hatsalankatu Torikatu Hatsalanka Tulliportin istokatu Savonkatu Puistokatu Kauppakatu 0. 00. 0. 0. 0.0 0. 0. 0.0 0.0 0.9 0.8 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0. 0.9 0. 99. 0.0 0. 0. 0. 0. 0.9 0. 0.0

Lisätiedot

yleissuunnitelma Suunnitelmassa keskitytään luomaan Ristikarista omaleimainen, miellyttävä ja houkutteleva uusi asuinalue.

yleissuunnitelma Suunnitelmassa keskitytään luomaan Ristikarista omaleimainen, miellyttävä ja houkutteleva uusi asuinalue. ebbanp r o m e n a d i yleissuunnitelma Alueen profiilin jäsentäminen: asuminen, virkistys, vapaa-aika Viherväylä, Ebban promenadi, kulkee läpi koko suunnittelualueen Vanhat rennukset ossi uutta korttelirennetta

Lisätiedot

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö Jaspiskuja Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10.3.2014 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002221. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS 1 ALUEEN ORTOKUVA 2011 2 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaavan muutos: Keskusta IV F: Keskustan kaupunginosan korttelit

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

SELOSTUS Tuohitien_muutos 1 LIETO TARVASJOKI TUOHITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Tuohitien_muutos 1 LIETO TARVASJOKI TUOHITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Tuohitien_muutos L:\KAAVA\TEXT\KAAVASEL\07\7_0_Tuohitien_m.docx\PS LETO TARVASJOK N ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAN LAATJA: LEDON KUNTA / KAAVOTUS JA TEKNSET PALVELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p.

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS LUONNOS 9.2.2018 TARKISTETTU 19.3.2018 Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 15.3.2018 päivättyä ehdotusvaiheen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36

PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ORIMATTILAN KAUPUNKI PENNALA LASTIKANRINNE KORTTELI 36 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 4.5.2018 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee korttelin

Lisätiedot

YLIOPISTOKADUN KAMPUS. Yleisötilaisuus Muikku-Sali, pääkirjasto

YLIOPISTOKADUN KAMPUS. Yleisötilaisuus Muikku-Sali, pääkirjasto YLIOPISTOKADUN KAMPUS Yleisötilaisuus Muikku-Sali, pääkirjasto 19.3.2018 KAMPUSVISIO: SYK OY, AIHIO ARKKITEHDIT OY, UEF TULLIPORTINKADUN KAMPUS KAMPUSVISIO: SYK OY, AIHIO ARKKITEHDIT OY, UEF KAMPUSVISIO:

Lisätiedot

SELOSTUS Teilipolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU TEILIPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SELOSTUS Teilipolun_muutos 1 LIETO KIRKONSEUTU TEILIPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Teilipolun_muutos L:\KAAA\TEXT\KAAASEL\07\_0_Teilipolun_m.docx\PS TEILIPOLUN ASEMAKAAAN MUUTOS KAAAN LAATIJA: LIEDON KUNTA / KAAOITUS JA TEKNISET PELUT: Kaavoitusinsinööri Juha Mäki p. 00 09 Kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Brahean 1. kaupunginosan kortteleiden 6 ja 1006 sekä puisto- katualueiden asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Ilmakuva suunnittelualueesta Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen 30 mukainen

Lisätiedot