Tästä oppaasta löydät tietoa 7. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä sekä opiskelusta yläkoulun luokilla.

Transkriptio

1 KUUDESLUOKKALAISEN OPAS LUKUVUOSI

2 Tästä oppaasta löydät tietoa 7. luokalle siirtymisen tärkeistä päivämääristä sekä opiskelusta yläkoulun luokilla. Kaikista käytännön asioista saat lisätietoa lapsesi nykyisestä koulusta sekä yläkoulujen rehtoreilta ja opinto-ohjaajilta. Lisätietoa löydät myös Keravan internet sivuilta osoitteesta: SISÄLLYS: Opetusjohtajan terveiset.. Mikä muuttuu?... Oppilaaksiotto... Miten 7. luokalle siirrytään?... Painotusluokat Keravanjoen koulussa.. Painotusluokat Sompion koulussa.. Opetussuunnitelma ja tuntijako.. Oppilaan arviointi. Työelämään ja jatkokoulutukseen tutustuminen (TET).. Tie auki jatko-opintoihin... Kouluruokailu.. Poissaolot.. Tapaturmavakuutus. Oppilaasta pidetään huolta.. Koulujen yhteystiedot. Kasvatus ja opetustoimen yhteystiedot

3 OPETUSJOHTAJAN TERVEISET Keravalla kaikille peruskoululaisille tarjotaan yhtenäinen koulupolku ensimmäiseltä luokalta yhdeksänteen. Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle voi kuitenkin tuntua isolta muutokselta. Olemme tehneet paljon yhteistyötä koulujen välillä siirtymisen helpottamiseksi ja yhtenäisen koulupolun toteuttamiseksi. Kaikkien koulujen yhteinen vanhempainilta 6. luokkalaisten huoltajille ja oppilaille järjestetään tiistaina klo Keuda-talon Kerava- Salissa. Tilaisuuteen ovat tervetulleita sekä oppilaat että huoltajat. Toivomme runsaslukuista osallistumista! Seitsemäsluokkalaisilta edellytetään aikaisempaa suurempaa itsenäisyyttä. Koulunkäynnin tukemiseksi on erittäin tärkeää, ettö tieto kulkee kodin ja koulun välillä. Kodin tuki koulutyölle on entistä tärkeämpää. Oppilaat kaipaavat vanhempien kiinnostusta ja kannustusta koulutyöhön kaiken aikaa, koko peruskoulun ajan. Oppimisen ilosta puhutaan paljon. Koulutyö saa olla innostavaa ja uutta luovaa. Tehkäämme oppimisesta ja koulunkäynnistä iloista. Tervetuloa yläkouluun! Ystävällisin terveisin Pia Aaltonen, opetusjohtaja 3

4 MIKÄ MUUTTUU? Oppilaan vastuu omasta opiskelustaan kasvaa. Tehtävät laajenevat ja monipuolistuvat. Ne vaativat entistä enemmän työskentelyä myös oppituntien jälkeen. Omien opintojen suunnittelu kasvaa koulun tarjoaman valinnaisuuden myötä. On tärkeää, että kodeissa seurataan ja tuetaan yläluokille siirtymistä. Oppilaan päivittäinen työaika pitenee. Oppilaan kouluviikon pituus on oppilaan ainevalinnoista riippuen keskimäärin 30 tuntia. Myös oppiaineiden määrä lisääntyy. Uusia oppiaineita ovat ruotsi, kotitalous, terveystieto, oppilaanohjaus sekä useimmat valinnaisaineista. LUOKANVALVOJA JA AINEENOPETTAJAT Yläkoulussa on aineenopettajajärjestelmä, jolloin lähes jokaisessa aineessa on eri opettaja. Opettajat ovat saaneet oman aineensa koulutuksen. Jokaisella luokalla on luokanvalvoja, joka seuraa luokkansa oppilaiden koulunkäyntiin liittyviä asioita ja pitää yhteyttä huoltajiin. Yleensä luokanvalvoja opettaa jotakin ainetta luokkansa oppilaille ja tapaa luokkaansa myös luokanvalvojantunneilla. 4

5 OPPILAANOHJAAJAT Keravanjoen koulussa on kaksi oppilaanohjaajaa ja Sompion koulussa kolme, jotka ohjaavat oppilaita sekä henkilökohtaisesti että oppitunneilla. Tarkoituksena on tukea ja ohjata oppilaita siten, että jokainen selviää mahdollisimman hyvin opiskelustaan peruskoulussa ja kykenee tekemään tarkoituksenmukaisia ja hänelle sopivia koulutusta ja uranvalintaa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjaajat järjestävät vuosittain oppilaille myös tutustumista työelämään (TET). TUKIOPPILAAT Jokaiselle seitsemännelle luokalle nimetään omat 9. luokkalaiset tukioppilaansa. Koulutettujen tukioppilaiden tehtävänä on tukea ja auttaa uusia oppilaita sopeutumisessa uuteen kouluympäristöön. OPETUSTILAT Oppilaat jaetaan perusluokkien koosta ja ainevalinnoista riippuen erilaisiin opetusryhmiin. Yhden oman luokkahuoneen tilalle tulevat eri oppiaineiden aineluokat. Lähes jokaisen oppitunnin jälkeen vaihdetaan luokkatilaa, ja päivän aikana tarvittavat koulukirjat ja -tarvikkeet kannetaan mukana. WILMA-TUNNUKSET Ensimmäisenä koulupäivänä oppilas saa henkilökohtaiset Wilma- tunnukset, jollei hänellä niitä vielä ole. Wilmasta hän näkee työjärjestyksen, josta selviää, missä luokkahuoneessa mikin tunti pidetään. 5

6 OPPILAAKSIOTTO ENSISIJAINEN OPPILAAKSIOTTO Perusopetuslain mukaan kunta osoittaa oppilaalle koulupaikan, joka on lähikoulu tai muu soveltuva paikka. Yläkouluille määritellyillä oppilaaksiottoalueilla asuville koululaisille osoitetaan lähikouluksi joko Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste tai Sompion koulu. Keravan kaupungin yläkoulut muodostavat siten kaksi oppilaaksiottoaluetta. Ensisijaisen oppilaaksioton kriteerit löydät osoitteesta kohdasta: Kasvatus, opetus ja koulutus -> Perusopetus -> Oppilaaksi ottaminen Yläkoulujen oppilaaksi ottaminen perustuu pääsääntöisesti niin sanottuihin syöttäviin alakouluihin. Yläkouluille syöttävät koulut ovat seuraavat: Ahjon koulu ja Keravanjoen koulun Lapilan toimipiste syöttävät oppilaita Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipisteeseen. Kalevan koulu, Killan koulu ja Savion koulu syöttävät oppilaita Sompion kouluun. Keskuskoulun oppilaiden, musiikkiluokkaa lukuun ottamatta, ja Kurkelan koulun oppilaiden yläkoulu määräytyy ensisijaisten oppilaaksiottokriteereiden mukaan siten, että yläkouluksi määrätään joko Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste tai Sompion koulu. Oppilaan musiikin ainevalinta vaikuttaa yläkouluun sijoittumiseen siten, että Keskuskoulun musiikkiluokka jatkaa automaattisesti musiikkiluokalle Sompion kouluun. Oppilaaksi ottamista valmisteltaessa otetaan myös huomioon, että yläkouluun siirtyvät oppilaat voivat jatkaa vapaaehtoisen A2-kielen opiskelua. 6

7 ERITYISOPETUKSEN JA VALMISTAVAN OPETUK- SEN OPPILAAKSIOTTO Erityisopetukseen ja valmistavaan opetukseen osoitetaan Keravalla asuvalle oppilaalle ensisijainen koulupaikka oppilaalle soveltuvasta lähimmästä tarkoituksenmukaisesta koulusta. RUOTSINKIELISEN OPETUKSEN OPPILAAK- SIOTTO Vuosiluokkien ruotsinkielinen opetus järjestetään huoltajan valinnan mukaan Sipoon Kungsvägen skola:ssa tai Vantaan Helsinge skola:ssa. Huoltaja tekee valinnan sähköisen yläkouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Siirryttäessä 6. luokalta 7. luokalle oppilaiden lähikoulun osoittamisen yläkoulun osalta valmistelevat alakoulujen rehtorit yhteistyössä yläkoulujen rehtoreiden ja opetusjohtajan kanssa. Päätöksen oppilaaksi ottamisesta tekee kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintasäännössä määrätty viranhaltija. TOISSIJAINEN OPPILAAKSIOTTO Huoltajat voivat hakea oppilaalle koulupaikkaa jostakin muustakin koulusta, kuin oppilaalle osoitetusta lähikoulusta. Kouluun voidaan ottaa näitä toissijaisia hakijoita, jos lähikoulun osoittamisen jälkeen opetusryhmiin on jäänyt vapaita oppilaspaikkoja tai niitä on vapautumassa sen takia, että oppilaita hakeutuu muihin kouluihin. Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä jos perusopetusryhmän koko on vuosiluokilla oppilasta tai enemmän. Yläkouluun siirtyvien toissijainen haku on Toissijainen haku Toissijaista oppilaspaikkaa haetaan täyttämällä Toissijainen oppilaaksiotto -hakulomake. Lomaketta saa Keravan internet-sivuilta sekä koulujen rehtoreilta. Toissijaiset päätökset postitetaan

8 MITEN 7. LUOKALLE SIIRRYTÄÄN? PAINOTETTUUN OPETUKSEEN HAKEMINEN Painotusluokille haetaan Wilman kautta. Haun yhteydessä oppilas voi valita tärkeysjärjestyksessä 1-3 painotusta joihin pyrkii. Wilmassa tehtävän haun lisäksi huoltajan on täytettävä erilliset paperiset liitelomakkeet jokaiseen haettavaan painotukseen. Liitelomakkeita saa oppilaan luokanopettajalta tai rehtorilta. Lomakkeita voi tulostaa myös Wilmasta ja kaupungin internetsivulta: Sieltä löytyvät myös tarkat hakuohjeet jokaiseen painotukseen. Täytetyt liitelomakkeet toimitetaan oppilaan luokanopettajalle mennessä. Huoltajille ja oppilaille järjestetään infotilaisuus yläkouluun siirtymisestä tiistaina klo Keudatalon Kerava - Salissa. Painostusluokkien soveltuvuuskokeet pidetään viikolla 5 eli Draama-, kieli- ja liikuntaluokan soveltuvuuskokeisiin ei lähetetä erillistä kutsua. Kieliluokka Keravanjoen koulu tiistaina klo 12.15, luokka E4. Draamaluokka Sompion koulu keskiviikkona seuraavasti: A - K (sukunimen alkukirjain) klo 9.00, L - Ö (sukunimen alkukirjain) klo Kokoontuminen koulun pääaulassa. Musiikkiluokan lisähaku Sompion koulu torstaina kokeeseen osallistuville lähetetään aikataulu ja kokoontumispaikka henkilökohtaisesti. Liikuntaluokka Sompion koulu perjantaina klo 8.15 kokoontuminen koulun pääaulassa. 8

9 YLÄKOULUUN ILMOITTAUTUMINEN Yläkouluun ilmoittaudutaan Wilman kautta Jos oppilas on hyväksytty painotusluokalle, häntä ei ilmoiteta uudestaan tässä yhteydessä. Jos oppilaalle haetaan paikkaa terveydentilaan tai muuhun painavaan syyhyn perustuen, toimittaa huoltaja ilmoittautumisen jälkeen asiantuntijalausunnon opetusjohtaja Pia Aaltoselle. Ilmoittautumisen yhteydessä huoltaja ilmoittaa myös, jos oppilas hakee suomenkieliseen opetukseen jonkun muun kunnan kouluun. Yleisopetuksen oppilaaksiottopäätökset postitetaan huoltajille RUOTSINKIELISESSÄ OPETUKSESSA JATKAMINEN YLÄ- KOULUSSA Jos oppilas jatkaa ruotsinkielisessä opetuksessa myös yläkoulussa, huoltaja ilmoittaa tästä ilmoittautumisen yhteydessä. Ruotsinkielinen opetus järjestetään huoltajan valinnan mukaan joko Sipoon Kungsvägen skolassa tai Vantaan Helsinge skolassa. TOISSIJAINEN OPPILAAKSIOTTO Oppilas voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun. Tähän ns. toissijaiseen kouluun oppilaita otettaessa hakijoihin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita, jotka löydät osoitteesta TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Infoilta yläkouluun siirtymisestä tiistaina klo 18-20, Keuda-talo, Kerava-Sali. Hakeminen painotusluokille Wilman kautta Liitelomakkeiden palautus luokanopettajalle mennessä. Painotusluokkien soveltuvuuskokeet viikolla 5 eli Painotusluokkapäätösten postittaminen Yläkouluun ilmoittautuminen Wilman kautta Oppilaaksiottopäätösten postittaminen Toissijainen haku Toissijaisten päätösten postittaminen Kuudesluokkalaisten yläkouluun tutustumispäivä tiistaina Toissijaista opiskelupaikkaa haetaan toimittamalla toissijaisen oppilaaksioton hakulomake halutun toissijaisen koulun rehtorille, joka tekee päätöksen toissijaisesta oppilaaksi ottamisesta, jos koulussa on tilaa. Toissijaista oppilaaksi ottamista ei tehdä jos perusopetusryhmän koko on vuosiluokilla oppilasta tai enemmän. Hakemuslomakkeen voi pyytää rehtorilta tai tulostaa Keravan kotisivulta osoitteesta 9

10 PAINOTUSLUOKAT KERAVANJOEN KOULUSSA Keravanjoen koulussa toimivat matematiikka-, kieli- ja luonnontiedeluokat, jotka noudattavat omaa tuntijakoa. Kieliluokalla englannin opiskelussa tavoitteena on kielitaidon syventäminen ja kansainvälisen ajattelun laajentaminen. Yhdeksännellä luokalla espanjan opiskelussa tutustutaan kielen alkeisiin ja Espanjan tapoihin ja kulttuuriin, jonkin verran myös Latinalaisen Amerikan kulttuuriin. Tavoitteina on kiinnostuksen herääminen uutta kieltä kohtaan sekä kyky kommunikoida espanjaksi helpoissa arkipäivän tilanteissa. Opetukseen käytetään valinnaisaineista yksi tunti viikossa (= yksi lyhytkurssi) luokilla englannin kieleen ja 9. luokalla espanjan kieleen. Luokalle valitaan enintään 28 oppilasta äidinkielen ja kirjallisuuden ja kielten arvosanojen sekä vapaamuotoisen englanninkielisen kirjoitelman perusteella, joka kirjoitetaan soveltuvuuskoepäivänä. Kieliluokalla on käytössään ajanmukainen sähköinen oppimateriaali. Kansainvälinen toiminta ja vierailukäynnit sekä muu koulun ulkopuolella tapahtuva käytännön kielenharjoittelu ovat osa luokan arkea. 10

11 Luonnontiedeluokalla tavoitteena on luonnontieteellisen ajattelun ja kokeellisen toiminnan kehittäminen. Opetukseen käytetään matematiikan, fysiikan ja kemian sekä biologian ja maantiedon opiskeluun yhteensä 6 vuosiviikkotuntia (vvt) kolmen vuoden aikana. Painotukseen käytetään 7. luokalla 1 lyhytkurssi (1vvt), 8. luokalla yksi jatkuva valinnaisaine ja yksi lyhytkurssi (3vvt) ja 9. luokalla yksi jatkuva valinnaisaine (2vvt). Luonnontiedeluokalle valinta perustuu 6. luokan joulutodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, englannin kielen, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, maantiedon sekä käsityön arvosanojen keskiarvoon. Matematiikkaluokan opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua ja kykyä soveltaa matematiikkaa monipuolisesti. Painotuksessa käytetään valinnaisaineista yksi tunti viikossa (= yksi lyhytkurssi) matematiikkaan vuosiluokkien 7-9 ajan. Oppilaiden matemaattinen suuntautuneisuus ja valmiudet otetaan huomioon myös kemian, fysiikan ja biologian opetuksessa. Luokalle valitaan enintään 28 oppilasta 6. luokan joulutodistuksen matematiikan, äidinkielen ja kirjallisuuden, käsityön ja fysiikka/kemian numeroiden perusteella. 11

12 PAINOTUSLUOKAT SOMPION KOULUSSA Sompion koulussa toimivat draama-, liikunta- ja musiikkiluokat. Draamaluokalla opetuksen tavoitteena on innostaa oppilaita draamalliseen ilmaisuun, kehittää ryhmätyötaitoja ja esiintymistaitoja. Draamassa opitaan aina jotain tutkittavasta teemasta/ilmiöstä, omasta itsestä, sosiaalisista taidoista sekä draaman ja teatterin muodoista. Oppiminen nähdään luovana, yhteisöllisenä ja aktiivisena kokemuksellisena prosessina. Valinnassa käytetään taipumuskoetta. Taipumuskoe on ryhmätilanne, jossa suoritetaan hakijoille annettuja tehtäviä. Lisäksi hakija kirjoittaa hakukokeen yhteydessä kirjoitelman. Pisteitä voi saada myös luokanopettajan lausunnosta, haastattelusta, äidinkielen ja kirjallisuuden jouluarvosanasta sekä harrastuneisuudesta. Hakija voi saada harrastuneisuuspisteitä enintään kahdesta eri harrastuksesta. Harrastuksen on oltava säännöllistä ja kestoltaan vähintään lukuvuoden kestänyttä. Draamaa opiskellaan seitsemännen luokan aikana yksi äidinkielen viikkotunti ja sen lisäksi yksi lisätunti viikossa. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla draamaan osoitettuja lisätunteja on kaksi tuntia viikossa. Lisätunnit ovat oppilaan valinnaisainekiintiöstä. Draamaopetuksen opintokokonaisuudesta annetaan opetukseen osallistuneelle oppilaalle erillinen arvosana todistukseen. 12

13 Liikuntaluokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen, kehittää niin oppilaan koko persoonallisuutta liikunnan avulla kuin myös liikunnallisia valmiuksia sekä tarjota myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. Liikunnan lisätunteja on 7. vuosiluokalla 1h/vko. Siihen käytetään 7. luokan valinnaisainekurssi luokilla liikunnan lisätunnit muodostavat yhden 2 tunnin valinnaisaineen. Liikuntaluokalle valintaan vaikuttavat 6.luokan joulutodistuksen keskiarvo, liikunnan arvosana, luokanopettajan ja valmentajan lausunnot sekä soveltuvuuskokeet. Keskuskoulun 6. luokalta jatkavan musiikkiluokan lisätunnit musiikkiin järjestetään samoin kuin liikuntaluokan liikunnassa. Lisäksi lisätunneista muodostuu yksi lyhytkurssi, jolloin oppilaat tekevät musikaalin. Soveltuvuuskokeissa arvioidaan oppilaan yleistä liikunnallisuutta, kuten nopeutta, ketteryyttä, koordinaatiota, kestävyyttä ja liikerytmiikkaa. Musiikkiluokan mahdollisia vapaita paikkoja voi hakea painostusluokkahaun yhteydessä. 13

14 OPETUSSUUNNITELMA JA TUNTIJAKO Opetussuunnitelma ohjaa ja tukee koulun päivittäistä työtä. Kunnan perusopetuksen opetussuunnitelmassa on täsmennetty valtakunnallisia opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita ja oppiaineiden keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelma löytyy Keravan internetsivulta osoitteesta (palvelut -> kasvatus, opetus ja koulutus -> kasvatusja-opetustoimi -> opetussuunnitelmat). Lisäksi jokainen koulu on laatinut kuntakohtaisen opetussuunnitelman pohjalta koulun opetussuunnitelman ja tarkentanut niissä mm. koulukohtaiset painotukset, valinnaisaineiden opetuksen ja muut tavoitteet. Koulukohtaiset opetussuunnitelmat TUNTIJAKO YLÄKOULUSSA OPPIAINE 7 lk 8 lk 9 lk yht Äidinkieli Kielet A1-kieli 2,5 2,5 3 8 A2-kieli 2** 2** B1-kieli Matematiikka Biologia, maantieto Fysiikka, kemia löytyvät koulujen omilta kotisivuilta. Terveystieto Uskonto, elämänkatsomustieto Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvaamataito Kotitalous Tekninen Tekstiilityö työ/ Liikunta Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 yhteensä 29/ /79 Valinnaisaineet yhteensä 30/32 ** /92** 14

15 KIELIOPINNOT luokilla opiskellaan vähintään kahta kieltä. Alakoulussa aloitettu englannin opiskelu jatkuu ja kaikki aloittavat 7. luokalla ruotsin kielen opiskelun. Jos oppilas on opiskellut 4. luokasta lähtien vapaehtoista A2 -kieltä (ranska, saksa tai venäjä), sen opiskelu jatkuu yläkoulussa. 8. luokalla oppilas voi lisäksi valita valinnaiseksi B2 -kieleksi ranskan, saksan tai venäjän. Valinnan jälkeen kieltä opiskellaan peruskoulun loppuun saakka, eikä aloitettua kielen opiskelua voi ilman erityisen painavaa syytä lopettaa. Valinnaiskielet edellyttävät nuorelta itseltään omakohtaista kiinnostusta, selkeää motivaatiota ja pitkäjänteistä sitoutumista asiaan. Siksi kiinnostus ja voimavarat tulee punnita tarkoin ennen valintaa. Perusopetuksessa aloitettujen kielten opiskelua voi yleensä jatkaa lukioissa ja useissa muissakin toisen asteen oppilaitoksissa. Yhden tai useamman uuden kielen aloittaminen toisella asteella on myös mahdollista. 15

16 AIHEKOKONAISUUS Koulun opetussuunnitelmaan sisältyy seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, ihminen ja teknologia. Aihekokonaisuuksia toteutetaan eri oppiaineiden yhteydessä aiheita vuosittain vaihdellen. VALINNAISAINEET Pitkissä valinnaisaineissa syvennetään tai sovelletaan yhteisten aineiden sisältöjä. Ne voivat liittyä myös tieto- ja viestintäteknologiaan. Lyhyissä valinnaisaineissa tavoitteena on oppilaan harrastuneisuuteen liittyvien tietojen ja taitojen lisääminen. Mikään valinnaisaine ei ole ehtona jatkoopiskelulle. Oppilaan viikkotuntimäärä on keskimäärin 30 tuntia, joista valinnaisia oppiaineita 7. luokalla on 1 tunti sekä 8. ja 9. luokilla 6 tuntia. Painotetuilla luokilla painotetun oppiaineen tuntimäärä otetaan valinnaisaineiden tuntimäärästä. Yläkoulussa opiskeluun tulee enemmän valinnaisuutta, jonka toivotaan parantavan nuorten opiskelumotivaatiota ja ottavan huomioon oppilaiden erilaiset valmiudet, kiinnostukset ja harrastuneisuuden. Valinnat lisäävät oppilaan omaa vastuuta opiskelustaan. 16

17 PAINOTUS Koulu voi painottaa jotakin oppiainetta. Oppiaineen painottaminen tarkoittaa, että kyseiseen aineeseen käytetään luokalla enemmän tunteja kuin valtakunnallinen vähimmäismäärä edellyttää. Nämä (lisä) tunnit otetaan oppilaan valinnaisaineiden tuntimäärästä. Oppilaan viikkotuntimäärä pysyy samana. Painotus on jo valinta! OPPILAAN ARVIOINTI Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua ja kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin sekä saamaan tietoa osaamisestaan mm. jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Keravalla noudatetaan yhtenäistä arviointikäytäntöä. Kouluaikaisen arvioinnin tarkoituksena on antaa oppilaalle ja huoltajille tietoa siitä, miten oppilas etenee ja saavuttaa tavoitteet. Samoin arvioidaan oppilaan käyttäytymistä ja työskentelyä. Arvioinnissa käytetään sekä numero- että sanallista arviointia. Oppilas itse asettaa työlleen tavoitteita ja osallistuu sen arviointiin. Syys- ja kevätlukukauden lopussa oppilaille annetaan todistus, jossa on numeroarviointi. Internet-pohjainen Wilma-järjestelmä, parantaa ja helpottaa koulun ja kodin yhteydenpitoa. Perusopetuksen päättöarvioinnin tarkoituksena on antaa vertailukelpoista tietoa jatko-opintoja varten, jotta oppilaat olisivat samanarvoisessa asemassa riippumatta siitä, missä koulussa he ovat peruskoulun suorittaneet. Koulut käyttävät arviointinsa tukena valtakunnallisia kokeita ja opetushallituksen eri aineille antamia päättöarvioinnin kriteereitä. 17

18 TYÖELÄMÄÄN JA JATKO- KOULUTUKSEEN TUTUS- TUMINEN, TET Opetussuunnitelmassa on myös työelämään (ja jatkokoulutukseen) tutustumista, TETjaksoja ja erilaisia opintokäyntejä. TET-toiminnan tavoitteena on, että oppilas saa omakohtaista kokemusta aidossa työympäristössä koulutus- ja ammatinvalintojensa tueksi. Hän oppii työelämän pelisääntöjä ja vastuullisuutta sekä arvostamaan työtä. Myös oppilaan sosiaaliset taidot kehittyvät. 7. luokalla tutustutaan yhden koulupäivän ajan koulun henkilökunnan työhön. 8. luokalla oppilas tutustuu valitsemaansa koulun ulkopuoliseen työpaikkaan ja sen ammatteihin viikon ajan ja 9. luokalla kaksi viikkoa. TIE AUKI JATKO-OPINTOIHIN Oppilas pyrkii peruskoulun jälkeisiin toisen asteen opintoihin (yhteisvalinta 9. luokan keväällä) riippumatta siitä, missä koulussa hän on opiskellut tai millainen opinto-ohjelma hänellä on ollut. Jatko-opintopaikan saamisen ratkaisee pääasiassa opintomenestys. Ammatillisten oppilaitosten valintakriteerit perustuvat oppilaan yleiseen koulumenestykseen ja mahdollisiin valintakokeisiin. Lukioon pääsyyn vaikuttaa lukuaineiden keskiarvo ja erikoislukioissa lisäksi harrastuneisuus ja mahdolliset valintakokeet. 18

19 KOULURUOKAILU Kouluruokailu kuuluu oleellisena osana koulun opetusja kasvatustehtävään. Sen tavoite on kehittää maku-, tapa- ja ruokatottumuksia sekä tutustuttaa suomalaiseen ja kansainväliseen ruokakulttuuriin. Koulujen ruokalistat suunnitellaan monipuolisiksi ja ravitsemuksellisesti täysipainoisiksi vuodenajan vaihtelut huomioiden. Erityisruokavaliot toteutetaan lääketieteellisistä syistä. Erityisruokavalioiden oikea ja turvallinen toteutus edellyttää täsmällistä tietoa ruokailijan ruokavaliosta. Erityisruokavaliolomake löytyy Keravan Internet sivuilta, POISSAOLOT Koulu on oppilaan työtä, ja poissaolo vähentää oppilaan saaman opetuksen määrää. Perheen lomat tulisi sovittaa koulun lomaaikoihin. Vanhemmat voivat anoa erityisestä syystä lapselle vapautusta koulutyöstä, mutta oppilas on myös vapautuksen aikana oppivelvollinen. Vanhempien pitää huolehtia, että lapsi opiskelee poissaoloajan asiat. Näin varmistetaan, ettei poissaolosta aiheudu haittaa oppilaalle ja luokan työskentelylle. TAPATURMAVAKUUTUS Keravan kaupunki on ottanut tapaturmavakuutuksen kaikille peruskoulua käyville keravalaisille oppilaille. Vakuutusturva ei kata oppilaan omaisuutta eikä vapaa-aikaa. 19

20 OPPILAASTA PIDETÄÄN HUOLTA Oppilashuollon työntekijöiden työ painottuu ennaltaehkäisyyn. Koulukuraattoriin, psykologiin ja kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä oppilas itse, vanhemmat, opettaja tai joku muu oppilaan tilanteesta huolestunut henkilö. Työskentely tapahtuu tapaamalla oppilasta ja tarvittaessa perhettä, yhteistyössä opettajien kanssa. Keskustelut ovat vapaaehtoisia ja luottamuksellisia. Työntekijät voivat myös auttaa, tukea ja ohjata koulun ulkopuolisen avun ja tuen hankkimisessa oppilaalle tai perheelle. Tarvittaessa oppilashuollon työntekijät työskentelevät myös oppilasryhmien ja luokkien kanssa. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTORYHMÄ Koulun yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllinen oppilashuolto kuuluu kaikille koulun aikuisille, ja sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa esimerkiksi koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa. KONSULTAATIORYHMÄ Opettaja vie oppilaasta heränneen huolen yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa nimettömänä koulun konsultaatioryhmään, johon kuuluvat koulun rehtori, koulukuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Konsultaatioryhmästä oppilas ohjataan yksilökohtaiseen oppilashuoltoon tai pedagogisen tuen ryhmään, riippuen esille nousseen huolen laadusta. Opettaja voi konsultoida oppilashuollon henkilöä ilman oppilaan henkilötietoja myös muulla tavoin. 20

21 YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisessa oppilashuollossa autetaan yksittäistä oppilasta. Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tarvittaessa tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Kokoontumisesta laaditaan oppilashuollon kertomus. Ryhmä kokoontuu oppilaan tai hänen huoltajansa kirjallisella suostumuksella, ja lähtökohtaisesti huoltaja ja oppilas osallistuvat kokoontumiseen. Oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai koulukuraattorin kansa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus järjestetään samana tai seuraavana koulun työpäivänä. Kiireellisyyden arvioi oppilashuollon asiantuntija. Tarvittaessa myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella järjestetään oppilaalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. PEDAGOGISEN TUEN RYHMÄ Oppilaan asia ohjataan pedagogisen tuen ryhmään yhteistyössä huoltajien kanssa, jos konsultaatioryhmä arvioi, että oppilas tarvitsee yksittäisen oppilashuollon lisäksi tai siitä riippumatta suunnitelmallisia yleisen tuen tukitoimia tai tehostetun tai erityisen tuen päätöstä. TUEN PORTAAT Oppimisen ja koulunkäynnin tuki on jaettu kolmeen portaaseen: yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat opetusryhmän ja kunkin oppilaan vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. 21

22 KOULUJEN YHTEYSTIEDOT KERAVANJOEN KOULU Rehtori Sirpa Nenonen (kieli-, luonnontiede- ja matematiikkaluokat) puh Virka-apulaisrehtori Mari Spanos Oppilaanohjaaja Eeva Karvinen puh Oppilaanohjaaja Pirjo Karjalainen puh

23 SOMPION KOULU Rehtori Risto Kilvelä (draama-, liikunta- ja musiikkiluokat) puh virka-apulaisrehtori Marjut Vaattovaara apulaisrehtori Niina Drockila Oppilaanohjaaja Johanna Yli-Koski-Vellonen puh Oppilaanohjaaja Kata Ikonen puh Oppiaanohjaaja Merja Juhala puh

24 OPETUSTOIMI YLEISET YHTEYSTIEDOT Sähköposti tai Faksi (09) Opetusjohtaja Pia Aaltonen, puh. (040) OPPILAAKSIOTTO Yleisopetus ja valmistava opetus Kati Airisniemi, opetuksen suunnittelija puh KOULUKULJETUSASIAT Heidi Kelahaara, taloussihteeri puh. (040) OPPILAAKSIOTTO Erityinen tuki, erityisluokkapaikat Riitta Pennala, vs. opetuksen suunnittelija puh. (040)