Lähde mukaan rakentamaan ammatillista huippuosaamista

Transkriptio

1 Lähde mukaan rakentamaan ammatillista huippuosaamista Abilympics-valmentajien päiväkirjat

2 2 Abilympics-valmennus samalle tasolle muun valmennuksen kanssa Suomalaisten hyvä menestys kansainvälisissä ammattitaitokilpailuissa pohjautuu laadukkaaseen ammatilliseen koulutukseen ja toimivaan valmennusjärjestelmään. Valmennusjärjestelmä on syntynyt pitkäjänteisen kehitystyön ja motivoituneiden ja valmennukseen sitoutuneiden toimijoiden, muun muassa valmentajien ja kilpailijoiden, yhteistyönä. Voidaan hyvinkin puhua huippuvalmennuksesta, jonka tulokset puhuvat puolestaan. Uusin tulokas kansainvälisten kilpailujen joukossa on International Abilympics (IA) -kilpailut eli vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien ammattitaitokilpailut. Joka neljäs vuosi järjestettäviin kilpailuihin osallistuu noin 450 kilpailijaa eri puolilta maailmaa. Ammattitaitolajeja kilpailuissa on Mukana on myös lajeja runsaammin tukea tarvitseville. Kilpailujen taustaorganisaatio on International Abilympics Federation, jonka suomalainen jäsenjärjestö on vuodesta 2005 lähtien ollut Skills Finland. Suomi on osallistunut IA-kilpailuihin Japanissa vuonna 2007 ja Koreassa vuonna Ensimmäisellä kerralla kilpailijoita oli 4, toisella jo 7. Tavoitteena on, että Abilympics-valmennus Suomessa toimisi tulevaisuudessa mahdollisimman pitkälti soveltuvin osin samojen periaatteiden ja toimintamallien mukaisesti kuin WorldSkills- tai EuroSkills-valmennus. IA-kilpailuihin valmentautuva joukkue on ollut alusta alkaen osa Suomen ammattitaitomaajoukkuetta ja osallistunut yhteisille leireille WorldSkills-kilpailuihin valmentautuvan joukkueen kanssa. IA-kilpailuihin valmentautumisen on oltava osa suomalaista huippuvalmennusta, mikä tarkoittaa Abilympics-valmennuksen kehittämistä osaksi suomalaista ammattitaitovalmennusta. Tässä julkaisussa esittelemme muutaman Abilympicsvalmentajan kokemuksia ja näkemyksiä. Toivomme, että ne rohkaisevat uusia valmentamisesta kiinnostuneita mukaan toimintaan, ja tukevat ensiaskelissa. Matti Kauppinen TaitajaPLUS- ja Abilympics-koordinaattori Skills Finland

3 3 Charles Gustafssonin kokemuksia valmentamisesta Aika on kaiken A ja O Valmennusta tekemään tarvittiin vapaaehtoista, ja niin lähdin mukaan. Sain huomata, että kun antaa aikaansa ja osaamistaan, saa myös jotakin itselleen: kokemuksia ja hyvää mieltä. Valmentaminen lähtee liikkeelle sopivan valmennettavan löytämisestä. On löydettävä opiskelijoiden joukosta mahdollisimman taitava osaaja, jonka haitta-aste on sopiva, ja joka todennäköisesti sietää kilpailupaineet ja on kiinnostunut kilpailemisesta. Tässä vaiheessa valmentaja lupaa valmennettavalle tukensa ja sitoutuu näin prosessiin. Hänen tehtävänsä on myös kertoa, mitä kilpailuissa pitää osata ja mitä asioita juuri kyseisen opiskelijan kannattaa harjoitella. Valmennettavalle tehdään yhdessä valmennussuunnitelma, jota tarkennetaan ajan kuluessa. Jos valmentaisin nyt uudestaan, pyrkisin löytämään aiempaa enemmän aikaa valmennukselle; samanlaista palautetta sain valmennettavalta. Olisi tarvittu myös lisää koneresursseja sekä harjoittelumahdollisuuksia. Ongelmanratkaisutilanteisiin olisi saatu enemmän rutiinia näillä keinoilla. Valmennettavani kuitenkin oppi perusasiat kohtuullisen hyvin. Valmennuksen alkuvaiheessa oppilaitoksessa oletettiin, että valmentamisesta ei aiheudu kuluja. Valitettavasti aivan ilmaiseksi valmennusta ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa. Charles Gustafsson Oppilaitos: Keskuspuiston ammattiopisto Ala: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICTasentaja, ammatillinen erityisopettaja vuodesta 2005.

4 4 Jukka Kilposen kokemuksia valmentamisesta Parasta, mitä erityisopettaja voi saada Olen saanut valmennustoiminnasta perspektiiviä siihen, mitä maamme huippuosaajien koulutukselle ja osaamiselle kuuluu. Osallistumalla saan olla osaltani tekemässä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden olemassaoloa tunnetummaksi ja hyväksyttävämmäksi. Kaikki alkoi Tuomontuvalta, joka on puualan koulutuspaikka Oulussa. Siellä vieraili kerran ulkomaisia Abilympicstoimijoita, ja heidän visiitistään sain sytykkeen lähteä mukaan. Merkityksellisiä olivat myös työpaikalta saamani kannustus ja vierailu Oulun Taitaja-kisoissa Aluksi minulla ei tietenkään ollut mitään käsitystä, mihin soppaan olin lusikkani työntänyt. Tilanne alkoi hahmottua vähän kerrallaan maajoukkueleireillä. Valmiita malleja valmennussuunnitelmista ei ollut saatavilla, joten paljon projektissa edettiin musta tuntuu -tyylillä. Toisaalta valmennus oli pakostakin osa muuta opetusta, joten suunnittelin oman opetukseni niin, että yhdistin kilpailutehtävän vaatimat välitavoitteet osaksi tavallista opetusta. Sopivan valmennettavan rekrytoinnin lähtökohtina olivat opiskelijan henkiset valmiudet, elämänhallintataidot sekä riittävät ammatilliset tiedot ja taidot. Pidin hyvänä, jos opiskelijalla oli aikaisempaa kokemusta matkustamisesta ja tutusta koti-/ystäväpiiristä irrottautumisesta. Vaikka Abilympics-kilpailu onkin suomalaisittain katsottuna tavoitteiltaan elämänkokemuksellinen ja PR-henkinen, halusin että valmennettavallani on kilpailuhenkeä. Opiskelun ja valmentautumisen yhdistäminen ei ollut aina kivutonta. Valmennussuunnitelmaa tehtäessä valmennettava tulee nähdä yksilönä; yksilöllisyys on avainsana, joka on pidettävä mielessä. Valmentajan on oltava kokonaisvaltaisesti vahva ja varma ohjauksessaan. Uskon, että muutkin pystyvät siihen! Ei voi vähätellä sitä, ettei valmennuskokemus olisi ollut elämänkokemus myös itselleni. Matka maajoukkueleireiltä oppilaitoksessa valmentamiseen ja itse kisamatka kaiken kruununa oli toki työläs, mutta pääomana parasta, mitä yksi erityisopettaja voi urallaan saada. jukka kilponen Oppilaitos: Ammattiopisto Luovi, Oulun yksikkö Ala: Puualan perustutkinto, puuseppä, ammatillinen erityisopettaja vuodesta 2010.

5 5 Ilmari Koskimiehen kokemuksia valmentamisesta Valmennusta myös varamiehelle Valmensin kilpailijan Koreassa vuonna 2011 käytyihin Abilympics-kilpailuihin. Mukaan toimintaan minua motivoivat kilpailun ammatillinen taso sekä mahdollisuus tutustua myös kansainväliseen kilpailutoimintaan. Valmennettava valittiin haastattelun perusteella niistä opiskelijoista, jotka kiinnostuivat asiasta. Varmuuden vuoksi valmensimme pitkän aikaa myös varamiestä, jos varsinainen kilpailija estyisi jostain syystä lähtemästä kisaan. Kilpailutehtävän harjoittelusta räätälöitiin erikoiskurssi opiskelijalle vapaavalintaisiin opintoihin. Käytännössä valmennusta järjestettiin 2 4 tuntia viikossa, jolloin harjoiteltiin eri tavoin henkilökuvaamista studiossa. Valmennus alkoi perustaidoista ja niiden kunnollisesta harjoittelusta, sitten treenattiin vaativampia taitoja käytännössä ensin ohjattuna ja lopuksi monta kertaa täysin itsenäisesti. Valmennukseen osallistuminen oli kilpailijalle välttämätöntä, koska ilman sitä hänellä ei olisi ollut käsitystä, miten kilpailussa toimitaan ja mikä siellä on tärkeää menestymistä silmällä pitäen. Valmennusprosessissa haastavaa oli ennen kaikkea aikataulujen sovittaminen muun opiskelun yhteyteen. Teknisten taitojen harjoittelussa tekisin valmentajana asiat samoin kuin ennenkin, mutta ehkä kuitenkin lisäisin ilmaisun opiskelua ja harjoittelua tutustuttamalla opiskelijan luoviin ja innovatiivisiin ratkaisuihin muotokuvauksessa. Sekä valmentaminen että valmentautuminen vaativat paljon, mutta myös antavat paljon. Ilmari Koskimies Oppilaitos: Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki Ala: AV-viestinnän perustutkinto, media-assistentin koulutusohjelma, ammatillinen erityisopettaja vuodesta 2011.

6 6 Mikko Pasosen kokemuksia valmentamisesta Uusia käytänteitä opetukseen Olen ollut mukana Skills Finlandin organisoimassa Abilympics-valmennustoiminnassa aivan alusta asti. Abilympics-maajoukkuevalmentautuminen on ollut yhtenä merkittävänä väylänä tutustua Skills Finland-, Abilympics-, TaitajaPLUS-, Taitaja- ja WorldSkills-verkostojen toimijoihin. Erityisopiskelijoiden kansallisen kilpailutoiminnan järjestämiseen on ollut helpompi osallistua, kun on ollut laajempi käsitys ammatillisen koulutuksen kilpailutoiminnan kansallisista ja kansainvälisistä sisällöistä ja toimintatavoista. Kilpailijan rekrytoiminen vaatii tuuria ja taitoa. Oman alan ammattiopettaja pääsee seuraamaan opiskelijoitaan opetuksensa aikana pitkään, jolloin hänelle syntyy kokonaisvaltainen kuva mahdollisen kilpailijan ominaisuuksista. Yleisesti Abilympics-kilpailijaksi aikovalla pitää olla kohtuullista kilpailuhenkisyyttä ja kykyä toimia ryhmässä vieraassa ympäristössä, myös osin itsenäisesti, ja mielellään myös aiempaa kilpailukokemusta joltain sektorilta, esimerkiksi liikunnasta. Valmennussuunnitelman laatiminen lähtee eniten kehittämistä vaativien seikkojen kartoittamisesta. Ammatillisia taitoja voidaan harjoitella suuntaamalla opintoja, valinnaisten opintojaksojen avulla sekä työssäoppimisen valinnaisuutta hyödyntäen. Mutta erityisopiskelijoiden kohdalla valmentautumisen tulee olla myös paljon muuta, koska kilpailijoiden ryhmässä toimimisen ja matkustamisen taidot voivat olla puutteellisia. Vuonna 2011 Kuopion TaitajaPLUS-kilpailun kilpailualuetta käytettiin valmennukseen niin, että kilpailijat esittelivät siellä osaamistaan finaalien suurelle yleisölle. Taitaja- ja TaitajaPLUS-semifinaalien ja -finaalien tarjoamia resursseja Abilympics-kilpailijoiden karsintaan, harjoitteluun ja valmennukseen on kehitettävä osana tulevaa maajoukkuetoimintaa. Ammatillisen opettajan työ vaatii nykyään verkostoitumista omalla alalla ja sidosryhmien kanssa. Kilpailutoiminta kansallisesti ja kansainvälisesti tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Opetussuunnitelmien kehittäminen on jatkuva prosessi, jolloin valmennuksen erilaisia resursseja käyttämällä voi kehittää, löytää ja kokeilla uusia opetuksen käytänteitä. mikko pasonen Oppilaitos: Ammattiopisto Luovi, Oulun yksikkö Ala: Suunnitteluassistentin perustutkinto, rakennussuunnittelu, ammatillinen erityisopettaja vuodesta 2007.

7 7 Heidi Stubbin kokemuksia valmentamisesta Kuuntele valmennettavaa Taustani on sellainen, että olen itse aiemmin kilpaillut kukkasidonnassa. Lisäksi yrittäjänä toimiessani valmensin omia harjoittelijoitani sekä työntekijöitäni ammattitaitokilpailuihin. Abilympics-valmentajaksi minua innosti lisäksi pomoni Markku Aunolan kannustus. Oma valmentamiseni on ajan myötä kehittynyt tavoitteellisemmaksi, ja lisäksi olen saanut mahdollisuuden tutustua erityisopetuksen ammattikoulutuksen keinoihin ja tavoitteisiin eri kulttuureissa. Olen päässyt seuraamaan nuorten ammattitaitojen kehittymistä valmennusprosessin aikana. Tyytyväisenä olen myös huomannut opiskelijoiden rohkeuden ja itsevarmuuden vahvistuneen kansainvälisessä ympäristössä toimimisen ansiosta. Olen tutustunut oman koulutusalani opettajiin ja opiskelijoihin niin erityisopetuksen kuin muun ammattikoulutuksen piiristä. Jälkeenpäin muistellessa en ole kokenut hankaluuksia valmennusprosessin suunnittelussa ja toteutuksessa, mikä johtuu omasta kilpailu- ja valmennuskokemuksestani. Valitettavasti kumpiinkaan kisoihin valmentaessani en saanut mukaan valmennukseen panostavaa ja sitoutuvaa lähialueen yritystä; mielestäni valmennettavan olisi kuitenkin hyvä päästä työssäoppimaan oikealle työpaikalle sen sijaan, että hän harjoittelisi vain oppilaitoksen tiloissa. Kokemukseni mukaan valmennettavat tarvitsevat valmennuksen aikana ja kilpailupaikalla paljon henkistä tukea. Minulla oli kilpailijan kanssa pulmia valmennukseen sitoutumisessa. Syy saattoi olla valmennettavan ja valmentajan henkilökemioiden yhteensopivuudessa, valmennusryhmän tiiviissä yhteishengessä tai siinä, että kyseessä oli nuori, jonka kiinnostuksen kohteet olivat muualla. Seuraavan kerran kun valmennan, kuuntelen enemmän valmennettavaa. Kiinnitän enemmän huomiota hänen jaksamiseensa ja henkiseen valmennukseen. Kannustan muitakin lähtemään rohkeasti mukaan. Voitto ei ole kilpailuiden pääasia, vaan ne kokemukset joita valmentaja ja valmennettava saavat matkalla kohti päämäärää. Kaikki valmennettavat kehittyvät. heidi stubb Oppilaitos: Kiipulan ammattiopisto, Kiipulan toimipaikka Ala: puutarha-alan perustutkinto, puutarhuri, ammatillinen erityisopettaja vuodesta 2006.

8 Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Skills Finland ry / VCA.fi / 2013 Skills Finland on kehittänyt valmennusta yhteistyössä kumppaniensa kanssa jo vuosien ajan. Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella (KILTA) on vuosina toteutettava hanke, joka jatkaa valmennuksen kehittämistä sekä aiemmin kehitettyjen hyvien käytäntöjen, työkalujen ja toimintamallien edelleen kehittämistä ja juurruttamista. KILTA-hankkeen erityisinä painopisteinä ovat yritysten roolin vahvistaminen valmennuksessa kansallisten ja kansainvälisten verkostojen vahvistaminen uusien välineiden luominen valmennuksessa syntyneiden innovaatioiden hyödyntämiseksi valmennus- ja kilpailutoiminnan integroiminen oppilaitosten toimintaan, tutkinto- ja opetussuunnitelmajärjestelmään ja opettajankoulutukseen. Hankkeen toteuttamiseen on saatu ESR-tukea. Lisätietoja: Huippuvalmennuspäällikkö Teija Ripattila teija.ripattila@skillsfinland.fi