Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus

Transkriptio

1 Tutkimusselostus Palvelukeskus Riihikoti Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus Tämä raportti soveltuu päätöksenteon apuvälineeksi rakennusten kunnosta vastaaville tahoille. Tätä raporttia tulee tulkita asiantuntijan avustuksella. Tilakohtaisia havaittuja haittoja ei voida suoraan osoittaa terveysongelmien syyksi, mutta ne voivat olla oireilun ja sairastelun merkittäviä riskitekijöitä. Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. Y-tunnus

2 Palvelukeskus Riihikoti 2 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 2 / 22 Tiivistelmä Toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Riihikodin palvelukeskuksen työntekijöillä rakennukseen liittyviä terveysriskejä. Toimeksianto sisälsi henkilökunnan käyttämien työtilojen, työpisteiden ja yleisten tilojen tutkimisen. Rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä syitä tutkittiin rakenteiden kosteusteknisellä selvityksellä ja vaurioiden kartoituksella, ilmanvaihtoon liittyvällä kartoituksella, olosuhdemittauksilla ja sisäilmanäytteiden tutkimisella. Terveydellisten riskien arviointia varten tehtiin käyttäjäkysely ja haastatteluja. Näiden tietojen pohjalta tehtiin merkityksellisyysarvio saaduille tutkimustuloksille ja laadittiin terveysperusteiset toimenpide-ehdotukset. Selvästi suurimmaksi ongelmaksi arvioitiin maakosteuden aiheuttama lattiamateriaalien hajoaminen. Lattiamateriaalipäästöt aiheuttavat todennäköisesti koettuja haittoja erityisesti laajennusosassa ja toimistohuoneissa 103 ja 104. Haitat ovat mahdollisia myös asukashuoneissa, jotka eivät sisältyneet tähän tutkimukseen. Ruokasalin yhteydessä olevan takkahuoneen katosta piipunjuuresta tehtiin mikrobilöydös. D-osan yhteiskeittiössä ollut jääkaapin aiheuttama kondenssivesivaurio on aiheuttanut paikallisen mikrobihaitan. Heikko viite mikrobivauriosta saatiin pääkäytävän ikkunarakenteista, joissa on havaittu vuotojälkiä. Vanhoja vuotojälkiä havaittiin myös viereisessä seinärakenteessa, mutta rakenne oli mittaushetkellä kuiva. Ison saunan pesuhuoneesta löydettiin paikallisia kohonneita pintakosteuksia. Sisäilman olosuhdemittausten tulokset olivat tavoitearvojen sisällä, eivätkä aiheuttaneet toimenpidetarvetta. Sisäilma on ajoittain kuivaa, mikä johtuu kylmästä ilmastosta. Sisäilman kostuttaminen voi tulla kyseeseen tietyin ehdoin. Lattialaatan kohonneet kosteusarvot aiheuttavat lisätutkimustarpeen: tutkimus tulisi laajentaa asukashuoneisiin, sillä pelkkä yleisten työtilojen ja työpisteiden korjaaminen ei poista ongelmaa. Lisätutkimus ja korjaustoimien suunnittelu on suositeltavaa aloittaa nopealla aikataululla. Ruokasalin katossa oleva mikrobivaurio, samoin kuin D-osan keittiössä oleva kondenssivesivaurio on syytä korjata nopealla aikataululla. Kiireisin tarve sisäilman parantamiselle on tiloissa 103, 104, taukohuoneessa 120, sekä laajennusosassa kokonaisuudessaan. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

3 Palvelukeskus Riihikoti 3 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 3 / 22 Sisällysluettelo 1. Yleistiedot Kohde Tilaaja Muut yhteystiedot Tehtävä Tutkimusajankohta Tutkimuksen tekijät Kohteen yleiskuvaus Lähtötiedot Tutkimusvälineet ja -menetelmät Alapohja ja maanvastaiset rakenteet Rakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät ja ikkunat Ulkoseinärakenteet Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Yläpohja Rakenne Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihtojärjestelmä ja lämpöolot Järjestelmän kuvaus Havainnot ja mittaustulokset Johtopäätökset Toimenpide-ehdotukset Sisäympäristömittaukset Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

4 Palvelukeskus Riihikoti 4 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 4 / Suoritetut mittaukset, näytteenottotilat ja näytemäärät Olosuhdemittaukset Muiden selvitysten tulokset Tutkimustulosten kokonaistarkastelu Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Yleistiedot 1.1 Kohde 1.2 Tilaaja Palvelukeskus Riihikoti Koskitie Pöytyä Pöytyän kunta, Kiinteistö- ja asuntopalvelut Jukka Ojanen, kiinteistöpäällikkö p , jukka.ojanen@poytya.fi Kehityksentie 6, Kyrö 1.3 Muut yhteystiedot Reijo Hämäläinen, kiinteistönhoitaja, p Sanna Maanpää, vastaava sairaanhoitaja, p Tehtävä Toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö palvelukeskuksen työntekijöillä rakennukseen liittyviä terveysriskejä. Toimeksianto sisälsi henkilökunnan käyttämien työtilojen, työpisteiden ja yleisten tilojen tutkimisen. Asukashuoneita ei tutkittu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään rakennus- ja ilmanvaihtoteknisiä syitä, jotka voivat vaikuttaa sisäilman laatuun Riihikodin palvelukeskuksessa. Tutkimus sisälsi rakenteiden kosteustekninen selvityksen ja vaurioiden kartoituksen, ilmanvaihtoon liittyvän kartoituksen ja sisäilmanäytteiden tutkimisen. Terveydellisten riskien arviointia varten tehtiin käyttäjäkysely ja haastatteluja. Tutkimuksessa hyödynnettiin rakennuksessa aiemmin tehtyjä selvityksiä. Tutkimusten suunnittelussa, johtopäätöksissä ja toimenpide-ehdotusten määrittämisessä käytettiin hyväksi myös esimiehen, siivoushenkilöstön ja kiinteistönhoitajan kanssa käytyjä keskusteluja, joiden avulla saatiin lisätietoja vaurio- ja korjaushistoriasta sekä muista havainnoista. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

5 Palvelukeskus Riihikoti 5 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 5 / Tutkimusajankohta Tutkimus toteutettiin ajalla Tutkimuksen tekijät Inspector Sec Oy Teknobulevardi Vantaa Pekka Salin, FM, työterveyshuollon asiantuntija p , pekka.salin@isec.fi Keijo Puumalainen, kuntotutkija p , keijo.puumalainen@inspectorsec.fi Mari Leppilampi FT, tutkija p , mari.leppilampi@inspectorsec.fi Rakenneavaukset: Vahve Oy Joni Haajamo, p joni.haajamo@vahve.fi 2. Kohteen yleiskuvaus Tutkittava kohde on Pöytyän kunnan omistama palvelukeskus, joka sijaitsee Riihikoskella. Palvelukeskus on suunnattu ikääntyneille kuntalaisille, jotka tarvitsevat apua ympäri vuorokauden. Palvelukeskuksessa on 37 asukaspaikkaa. Kuvassa 1 esitetyt rakennusosat ovat vuodelta 1992 (osat A-D). Kohdetta on laajennettu vuonna 2002 lisäsiivellä (ei esitetty kuvassa). Laajennusosa toimii dementiaosastona. Kohteessa ei ole tehty peruskorjauksia. Kohde on yksikerroksinen. Lämmitettyjä tiloja on m 3 ja bruttopinta-alaa m 2. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

6 Palvelukeskus Riihikoti 6 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 6 / 22 Kuva 1. Paikannuskuva ja ilmansuunnat. Laajennusosa sijaitsee B- siiven pohjoispuolella. Laajennusosaa ei ole esitetty kuvassa. Asukassiipien B-D, laajennusosan sekä A-osan ulkoseinärakenteet ovat pääosin tiiliverhoiltua puurunkoista seinää. A-osan kaareva seinä on rapattua LTH-300 -eristeharkkoa. Palvelukeskuksen lattia on paikallaan valettu maanvarainen teräsbetonilattia. Suunnitelman mukaan laatan paksuus on 80 mm ja sen alla on 100 mm paksuinen solupolystyreenikerros. Alimmaisena kerroksena on 200 mm tiivistettyä soraa. Sokkeli on muurattu lecaharkoista. Kantavat väliseinärakenteet ovat puhdasmuurattua kalkkihiekkatiiltä ja ei-kantavat väliseinät teräsbetonia. Pintamateriaalina on pääosin muovimatto. Saunoissa ja pesuhuoneissa on laatoitus. Palvelukeskuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Tulo- ja poistoilmanvaihtokoneita on yhteensä 6 kpl, joista TK1- ja TK2 sijaitsevat A-osassa ja muut koneet asukassiivissä. IV-koneita ohjataan konekohtaisilla säätimillä. Koneissa ei ole taajuusmuuttajia, kiertoilmajärjestelmää eikä tuloilman jäähdytystä. TK2-koneessa (keittiö ja ruokailutila) ei ole lämmön talteenottoa. Sisäilmaongelma on ollut laajemmin esillä vuoden 2016 keväällä. Käyttäjät raportoivat sisäilmaongelmien alkaneen välisenä aikana. Henkilöstö raportoi käyttäjäkyselyssä muun muassa sadeveden vuotojäljistä pääkäytävän ulkoseinässä, kattoikkunoissa ja ikkunoissa sekä takkahuoneen katossa. Lisäksi raportoitiin tunkkaisuudesta muun muassa laajennusosassa ja toimistohuoneissa. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

7 Palvelukeskus Riihikoti 7 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 7 / Lähtötiedot Toimeksiantajalta saatiin lähtötietoina pohjakuvia, rakennepiirustuksia (rakennetyypit, perustusleikkaukset ja vesikattoleikkaukset) sekä energiaselvitys, jonka oli tehnyt Skapat Energia vuonna Kosteus- ja sisäilmateknistä tutkimusta edelsi henkilökunnan haastattelu ja läpikävely siivouksesta vastaavan henkilön sekä kiinteistönhoitajan kanssa. Lisäksi teetettiin koko henkilöstölle suunnattu käyttäjäkysely. 4. Tutkimusvälineet ja -menetelmät Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta Gann Hydromette B 50 mittapää ja LG 1 -lukulaiteyhdistelmää (asteikko: 0-180). Pintakosteusilmaisinta käytettiin apuna arvioitaessa maanvastaisten rakenteiden kosteusteknistä kuntoa. Viiltokosteusmittauksissa ja rakennekosteuden mittaamisessa käytettiin Gann RH-T 37 BL 165 mittapäätä ja Gann Hydromette Uni 10 lukulaitetta. Ilmamäärät mitattiin AirFlow LCA301 -siipipyöräanemometrillä. Teollisten mineraalikuitujen määriä tutkittiin ottamalla geeliteippinäytteitä tilojen pinnoilta 2 viikon laskeuma-ajan jälkeen. Mineraalikuitunäytteitä otettiin myös harvoin siivotuilta pinnoilta niin ikään teippinäytteillä. Näytteet analysoitiin AHA-Lab Oy:ssä. Toksiinintuottokykyisten mikrobien läsnäoloa tutkittiin yhden tunnin laskeumamaljanäytteillä Inspector Sec Oy:n omassa laboratoriossa. Lattiapinnoitteiden mahdollista vaurioitumista tutkittiin materiaalinäytteiden avulla ns. bulk-emissio menetelmällä mikrokammiolaitteella Työterveyslaitoksessa. Näytteistä analysoitiin VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) ja yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet. Työterveyslaitoksella on vertailuarvot erityyppisille lattianpäällystemateriaaleille. Tallentavissa olosuhdemittauksissa käytettiin Inspector Sec Oy:n HomeSpy 10 laitetta. Laite mittaa 10 minuutin välein sisäilman lämpötilaa, kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta. Laitteella voidaan myös mitata paine-eroja eri tilojen välillä. Paine-eron avulla voidaan osoittaa mahdollisen epäpuhtauslähteen ja sisäilman välinen painesuhde, mikä auttaa arvioimaan epäpuhtauden kulkeutumista sisäilmaan. Ilmanvaihtokoneen toiminta-asetuksia voidaan seurata asentamalla paine-eroanturin toinen letku esimerkiksi tuloilmaventtiiliin. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

8 Palvelukeskus Riihikoti 8 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 8 / Alapohja ja maanvastaiset rakenteet 5.1 Rakenne Alapohjan rakenne ylhäältä alaspäin lueteltuna on seuraava: Pintamateriaali, muovimatto Tasoite Pintabetonilaatta, suunnitelman mukaan 80 mm, muisteluhuoneessa n. 110 mm (paksuus todettu porareikämittauksen yhteydessä) Sitkeä suojapaperi Lämmöneriste, polystyreeni, 150 mm Koneellisesti tiivistetty sora > 200 mm Suodatinkangas (mahdollisesti) Perusmaa (savi) 5.2 Havainnot ja mittaustulokset Alapohjarakenteen osalta tehtiin pintakosteuskartoitus koko palvelukeskuksen alueella asukashuoneita lukuun ottamatta (liite 1, tutkimuspisteet). Pintakosteusilmaisimella tehdyn kosteuskartoituksen perusteella voitiin havaita kohonneita arvoja kaikissa rakennusosissa (A-D, laajennusosa). Kohonneet pintakosteusarvot on kohdennettu tiloihin taulukossa 1. Salaojien olemassaolo varmistettiin huoltomieheltä, mutta salaojien toimivuutta ei tarkastettu. Pintakosteuskartoituksesta saatujen tulosten perusteella valittiin viisi kohtaa, joihin tehtiin viiltokosteusmittaus. Osasta kohdista otettiin bulk-emissionäyte (3 kpl) ja mitattiin rakennekosteudet (3 kpl). Kyseiset kohdat on merkitty taulukkoon 1. Verrokkikohdaksi valittiin takkahuone 117, johon tehtiin viiltokosteusmittaus ja bulkemissionäytteenotto. Toimistoon 104 tehtiin sama tutkimus havaitun muovin hajun perusteella. Tilassa ei mitattu kohonneita pintakosteusarvoja. Taulukko 1. Tilat, joissa mitattiin kohonneita arvoja pintakosteudenosoittimella ja tuloksiin perustuvat jatkotutkimukset. Rakennusosa A1 A2 Tiloja, joissa mitattiin kohonneita Lisätutkimukset pintakosteuskartoituksen arvoja pintakosteudenosoittimella perusteella käytävien 111 ja 115 kulmaus taukotila 120 viiltokosteusmittaus tilojen 120 ja 141 kynnyskohdat pääkäytävä, tilan 160 kohdalla muisteluhuone 157 viiltokosteusmittaus, rakennekosteusmittaus käytävä 177 viiltokosteusmittaus, bulk-emissionäyte, rakennekosteusmittaus Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

9 Palvelukeskus Riihikoti 9 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 9 / 22 laajennusosan sisäänkäynti pääkäytävällä pesuhuone 180 varasto 103 Laajennusosa sosiaalitila 104 huolto 134 käytävä 102, useita kohtia asukashuoneet 115 ja 117 viiltokosteusmittaus, bulk-emissionäyte, rakennekosteusmittaus B-siipi käytävä 206, useita kohtia C-siipi keittiö 324 käytävä 306 käytävä 332 D-siipi käytävä 428, useita kohtia viiltokosteusmittaus, bulkemissionäyte (tilan 429 puolelta) keittiö 427 Bulk-emissionäytteiden tulokset on esitetty taulukossa 2. Analyysivastaukset ovat liitteessä 2. Tutkimuspisteet on merkitty liitteeseen 1. Taulukko 2. Keskeisimmät tulokset bulk-emissionäytteistä. Tila Viiltomittaus Bulk-näyte Nro RH % LT C Nro 2-EH 1 (µg/m 3 g) junipeeni (µg/m 3 g) TVOC 2 (µg/m 3 g) D-osa, eteinen ,4 22,2 B A1, toimisto ,6 24,7 B laajennusosa, ,7 20,5 B A1, takkahuone 117 (verrokkinäyte) 42,5 26,8 B A2, käytävä ,2 22,9 B Viitearvo : 2-EH = 2-etyyli-1-heksanoli 2: TVOC = VOC-yhdisteiden kokonaispitoisuus. 3: Työterveyslaitoksen viitearvot PVC-muovimatolle, jossa on käytetty pehmittimenä dietyyliheksyyliftalaattia (DEHP). Kunkin näytteen kohdalla viitearvon ylitykset on esitetty korostetulla punaisella fontilla. Näytteiden B1-B4 2-EH-pitoisuudet ylittivät TTL:n viitearvon, myös verrokkinäytteessä B4. Verrokkinäytteen 2-EH-pitoisuus voi selittyä Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

10 Palvelukeskus Riihikoti 10 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 10 / 22 liima-aineen hajoamisella, eikä sillä ole välttämättä tekemistä kosteusrasituksen kanssa. Näytettä B5 ei voitu ottaa kosteasta kohdasta, sillä se sijaitsi keskellä käytävää. Tämän vuoksi B5 emissiot ovat pienemmät kuin viilto- ja rakennekosteusmittaustulokset antaisivat olettaa. Aistinvaraiset havainnot ja laboratoriotulokset vastasivat bulk-näytteiden osalta hyvin toisiaan. Näytteissä esiintyvä junipeeni (tunnetaan myös nimellä longifoleeni) on havupuuntuoksuinen aine, jota käytetään muun muassa hajusteena. Se on myös havupuiden luontainen haihtuva ainesosa. Sen ei oleteta olevan vaurioituneen materiaalin hajoamistuote. Rakennekosteusmittaukset suoritettiin kahden viikon kuluttua reikien poraamisesta ja tulppaamisesta. Muisteluhuoneessa tehtiin neljä porareikää. Ensimmäisellä porauksella todennettiin laatan paksuus, joka osoittautui 110 mm paksuiseksi. Muut reiät porattiin 80, 55 ja 30 mm syvyyteen. Rakennekosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 3. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

11 Palvelukeskus Riihikoti 11 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 11 / 22 Taulukko 3. Rakennekosteusmittausten tulokset porarei istä eri syvyyksistä mitattuna. Tila Mittaussyvyys Anturi RH LT mm nro % C A2, muisteluhuone , ,3 23, ,2 23, ,8 23,0 A2, käytävä ,2 22, ,9 22, ,4 22,5 laajennusosa, varastotila ,8 19, , ,4 Kaikkien mittauspisteiden rakennekosteudet olivat korkeita ja viittasivat kosteusrasitukseen. Kosteusprofiili viittaa maaperästä nousevaan kosteuteen. 5.3 Johtopäätökset Kosteusmittausten ja bulk-emissiotulosten perusteella voi päätellä, että maakosteus nousee pintalaattaan. Alkalinen kosteus vaurioittaa PVC-mattoa, mikä näkyy korkeina 2-etyyliheksanolipitoisuuksina. Pintakosteuskartoituksen perusteella ongelma esiintyy paikoitellen kaikissa rakennusosissa. Tutkimusta ei tehty asukashuoneisiin, mutta on oletettavaa, että osassa niistä on kohonneita lattiakosteuksia. Pintakosteuskartoituksessa oli merkittävää se, että kohonneita arvoja mitattiin sisäseinien juurilta. Tulokset viittaavat siihen, että kosteutta voi nousta ainakin kantavia seiniä, ei-kantavia väliseiniä tai pilareita pitkin. Tämä voi johtua kapillaarikatkon puuttumisesta. Toimistohuoneissa 103 ja 104 (A1) lattiamateriaalin VOC-emissiot olivat kohonneita, mutta pintalaatasta ei mitattu kohonneita arvoja pintakosteudenosoittimella tai viiltomittauksella. On mahdollista että lattiapinnoitteen vaurioituminen on käynnistynyt aiemman kosteusrasituksen tai maton vanhenemisen seurauksena. 2-EHpäästöjä voi osittain selittää liima-aineen hajoaminen. Lattiamateriaalin vaurioituminen käynnistyy, kun tiivis lattiapinta estää kosteuden haihtumisen ja kosteus jää tasoitekerrokseen. Suhteellinen kosteus nousee korkeaksi ja yhdessä alkalisen tasoitteen kanssa käynnistää hajoamisen. Tutkimusta tehdessä ei ollut tiedossa, mitä tasoitetta kohteessa on käytetty. Jos kohteessa on käytetty matala- Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

12 Palvelukeskus Riihikoti 12 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 12 / 22 alkalista tasoitetta, on vaurion aiheuttaja kemiallinen yhteensopimattomuus. Jos taas tasoitteen alkalisuus on normaaliin tapaan korkea, on todennäköisempää, että vaurio on aiheutunut tiiviiden pintojen väliin jääneestä kosteudesta. Vauriomekanismista riippumatta tutkimustulokset osoittavat sen, että vaurioituminen on käynnistynyt ja pinnoitteet ovat vaurioituneet ja vaurioilla saattaa olla vaikutusta käyttäjien kokemaan sisäilman laatuun. Pinnoitteiden vaurioilla saattaa olla osuutta käyttäjien sisäilmaperäisessä oireilussa (erityisesti herkimpien käyttäjien) ja tulevaisuudessa lattiapinnoitteissa etenevän kemiallisen vaurioitumisen vuoksi pinnoitteesta emittoituvien kemiallisten määrä saattaa kasvaa ajan myötä. Kaikkia lattiapinnoitteista sisäilmaan kulkeutuvia epäpuhtauksia ei voida mitata VOC -näytteillä ja tosiasiallisesti oireiden aiheuttaja voi olla jokin muu yhdiste tai yhdistekombinaatio varsin pieninäkin pitoisuuksina. 5.4 Toimenpide-ehdotukset Maanvaraisen laatan osalta suositellaan varautumista laajamittaiseen korjaukseen. Lattiamateriaalin osalta on erityisen tärkeää vähentää altistumista laajennusosassa ja toimistohuoneissa 103 ja 104. Lisäksi tulisi tutkia lattiat myös asukashuoneissa. Osassa asukashuoneista lattiamateriaalin vaurioituminen on todennäköistä. Korjauksissa tulee ottaa huomioon, että lattiamateriaalipäästöt imeytyvät herkästi alapuoliseen betoniin. Haitta-aineet tulee siksi poistaa betonista ennen uuden lattiamateriaalin asentamista. VOCkorjausmenetelmistä on olemassa kirjallisuutta, esimerkiksi Hyvät tutkimustavat betonirakenteisten lattioiden muovipäällysteiden korjaustarpeen arviointi (Keinänen, 2013) tai Betonilattioiden VOCkorjausmenetelmien arviointi (Jokipii, 2014). Onnistuneella korjauksella arvioidaan olevan suuri vaikutus sisäilman laatuun ja koettuihin oireisiin. 6. Ulkoseinät ja ikkunat 6.1 Ulkoseinärakenteet Ulkoseinärakenne on osittaisen suunnitelmien mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: Tiiliverhottu ulkoseinärakenne yleensä Kipsilevy, 13 mm Höyrynsulkumuovi, 0,2 mm Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

13 Palvelukeskus Riihikoti 13 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 13 / 22 Pystyrunko 125x50 K600 + mineraalivilla, 125 mm Vaakakoolaus 50x50 K600 + mineraalivilla 50 Tuulensuojalevy 9 mm Tuuletusväli 30 mm Julkisivumuuraus A-osan kaareva seinä Slammaus LECA-term 300 mm Rappaus Pesuhuoneen ulkoseinä kaakeli tasoite kaksinkertainen kosteussulkusively tasoite kalkkihiekkatiili 85 mm ilmaväli 15 mm kipsilevy 13 mm höyrynsulkumuovi 0,2 mm pystyrunko 125x50 + mineraalivilla 125 mm vaakakoolaus 50x50 + mineraalivilla 50 mm tuulensuojalevy 9 mm tuuletusväli 30 mm julkisivumuuraus 6.2 Havainnot ja mittaustulokset Ulkoseinien kuntoa ja korjaushistoriaa selvitettiin henkilöstön haastattelujen ja tarkastuksien avulla. Haastattelutiedon mukaan ulkoseinärappaus on uusittu Syy rappauksen murenemiselle ei ollut tiedossa. Saman remontin yhteydessä sokkelien vierustat oli kaivettu auki ja kiveykset uusittu. Osassa asukassiivistä tiilivuorauksen ulkokulma oli lohkeillut. Maankallistukset olivat pääosin seinästä poispäin. Muutamassa kohdassa loiskekourut eivät toimi oikein ja sokkeli pääsee kastumaan. Kartoituksessa havaittiin A-osan kaarevan seinän sisäpuolella ja ikkunarakenteissa kosteusjälkiä, jotka olivat henkilökunnan mukaan muodostuneet vuoden 2016 kesällä rankkasateen aikana. Tummuneista kohdista otettiin materiaalinäyte mikrobianalyysia varten. Tulokset ovat liitteessä 3. Analyysituloksen mukaan pahvissa oli heikko viite vauriosta. Kipsilevyn pahviosa mikrobivaurioituu herkästi, joten tämä vahvistaa olettamusta, että kyseessä on ollut kertaluonteinen sadevesivuoto. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

14 Palvelukeskus Riihikoti 14 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 14 / 22 Pääkäytävän seinärakenteessa oleva pitkittäissuuntainen kosteusvauriojälki tutkittiin pintakosteudenosoittimella. Seinäpinnassa ei ollut viitettä kohonneesta kosteudesta. Asian varmistamiseksi seinään tehtiin porareikä, jonka kautta mitattiin rakennekosteusarvot. Mittaustulokset eivät viitanneet kohonneeseen kosteuteen. Rakennekosteusarvo n. 5 cm syvyydellä oli 26,8 % lämpötilan ollessa 21,2 ⁰C. Eristepinnan tuntumassa rakennekosteus 28 % ja lämpötila 20,5 ⁰C. Porareiässä ei havaittu mikrobiperäistä hajua. Tiiliverhotun seinärakenteen kuntoa tutkittiin toimistohuoneessa 104 (A1), sillä tilassa oli käyttäjäkyselyn perusteella viitteitä mahdollisesta mikrobihaitasta. Lisäksi maanpinnan kallistukset mahdollistivat pintavesien ohjautumisen perustusten tuntumaan. Toimistohuoneen ulkoseinään tehtiin rakenneavaus, jonka kautta otettiin kolme rakennusmateriaalinäytettä: alaohjauspuun alapinnasta, alaohjauspuun päällä olevasta eristeestä ja kipsilevyn ulkopinnan pahviosasta. Näytteissä ei ollut viitettä vauriosta. Rakenneavauksen yhteydessä ei havaittu merkkejä korkeasta kosteusrasituksesta, eikä aistinvaraisesti havaittu tunkkaisuutta tai mikrobeihin viittaavia hajuja. Ison saunan pesuhuoneen ulkoseinä tutkittiin pintakosteudenosoittimella. Kaakeliseinässä havaittiin viitteitä kohonneista kosteusarvoista suihkun vieressä haljenneitten laattojen kohdalla ja nurkkauksessa. Koputustestillä havaittiin, että nurkkauksessa oli taustastaan irti olevia laattoja. Henkilöstön mukaan nurkkauksessa oli havaittu homeenhajua. 6.3 Johtopäätökset Pääkäytävän kaarevassa seinässä havaittiin sadevedestä johtuvia kosteusjälkiä. Pääkäytävän ikkunoissa oli niin ikään sadeveden jälkiä. Kastuminen oli nähtävästi jäänyt kertaluonteiseksi vuonna 2016, kun vesi oli päässyt sisään ulokeikkunoiden rakenteiden kautta. Viitteitä tai löydöksiä tiiliverhoiltujen seinien vaurioista ei saatu. Ison saunan pesuhuoneen laatoituksessa havaittiin vähäisiä vaurioita nurkkauksessa ja haljenneiden laattojen kohdalla suihkun yhteydessä. 6.4 Toimenpide-ehdotukset Pääkäytävän kaarevan seinän ulokeikkunoihin liittyvät läpiviennit tulee tiivistää niin, että sadevesi ei pääse ikkuna- tai seinärakenteisiin. Seuraavan pintaremontin yhteydessä kosteusvauriojäljet voidaan poistaa. Ikkunarakenteen kastuneet materiaalit tulee vaihtaa niiltä osin kuin se on mahdollista. Korjauksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta sisäilman laatuun. Pesuhuoneen irrallaan olevien laattojen kohdat tulee tarkastaa ja korjata seuraavan, laajemman korjauksen yhteydessä. Korjauksella ei arvioida olevan merkittävästi vaikutusta sisäilman laatuun. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

15 Palvelukeskus Riihikoti 15 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 15 / 22 Loiskekourut suositellaan korjattavaksi niin, että sadevesi ei kastele sokkelia. Korjauksen ei arvioida vaikuttavan sisäilman laatuun muuten kuin ongelmia ennaltaehkäisevästi. 7. Yläpohja 7.1 Rakenne Yläpohjan rakenne suunnitelmien mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna on seuraava: konesaumattu peltikate ruodelaudoitus 25x100 K150 harjalla ja räystäillä umpilaudoitus 25 mm rimat 32x75 32 mm aluskate 100x50 K900 kattokannattajien päällä 100 mm tuulensuojamineraalivilla 30 mm mineraalivilla mm höyrynsulkumuovi 0,2 mm koolaus 25x100 K mm kipsilevy 13 mm 7.2 Havainnot ja mittaustulokset Kohteessa on konesaumattu peltikatto, jossa on paljon tasoeroja ja katon liittymiä seinärakenteisiin. Nämä ovat potentiaalisia vuotokohtia. Kattojen kaltevuudet arvioitiin silmämääräisesti toimiviksi ja lammikoitumisen riski pieneksi. Pääkäytävän katossa on kolme kattoikkunaa, jotka ovat vuotaneet silikonisaumoistaan lumien sulaessa. Haastattelutietojen mukaan tiivisteet on korjattu. Käytävällä oli vielä nähtävissä vuotojälkiä, mutta haastattelutietojen mukaan vuotoja ei ollut tapahtunut korjausten jälkeen. Henkilöstö raportoi ruokasalin yhteydessä olevan takkahuoneen (tila 117) katossa olleen näkyvän kosteusvaurion, joka oli valokuvattu sprinklerijärjestelmän asentamisen aikaan. Kattovuotoa ei kyetty paikantamaan saatavilla olevan tiedon perusteella. Takkahuoneen savupiipun läpiviennin kohdalla havaittiin katossa vuotojälkiä. Kohdasta otettiin näyte kipsilevyn pahviosasta mikrobitutkimusta varten. Tulos on esitetty liitteessä 3. Tummentuneessa kipsilevyn pahviosassa oli viite mikrobivauriosta. Materiaalinäytteessä esiintyi muun muassa Stachybotrys-suvun Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

16 Palvelukeskus Riihikoti 16 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 16 / 22 homesieni, joka on tunnetusti märkien paikkojen laji. Kosteusrasitus on siis ollut pitkäaikaista tai toistuvaa. 7.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Takkahuoneen katossa oleva vaurio johtuu todennäköisesti piipunjuuren epätiiviydestä. Kastunut, vaihdettavissa oleva materiaali tulee uusia piipunjuuren kattorakenteista ja piipun läpivienti tiivistää niin, että kattovuodot eivät toistu. Takkahuoneen sisäkaton kuntoa tulee seurata uusien kosteusjälkien varalta. 8. Ilmanvaihtojärjestelmä ja lämpöolot 8.1 Järjestelmän kuvaus IV-koneita on A-osassa 2 kpl ja jokaista asukassiipeä kohden 1 kpl, yhteensä 6 kpl. Kaikkia iv-koneita käytetään suurimman osan ajasta ½ - teholla ja tehostus 1/1 tehoon on ajastettu muutamaksi tunniksi vuorokaudessa. Iv-koneissa ei ole taajuusmuuttajia. Kohteen lämmityksessä käytetään kaukolämpöä. Lämmönjakotapa on termostaateilla ohjattu vesikiertoinen patteripiiri. 8.2 Havainnot ja mittaustulokset Iv-kanavisto oli aistinvaraisesti tarkasteltuna puhdas. Kanavistojen nuohous oli huoltomiehen mukaan suoritettu jokin aika sitten. Huoltomiehen mukaan suodattimet vaihdetaan kahdesti vuodessa ja seuraava vaihto oli tutkimusten aikaan pian käsillä. TK1:n ja TK2:n ilmanottoaukot ovat paikoissa, joissa aurinko voi nostaa tuloilman lämpötilan korkealle. Koska ilmanvaihdossa ei ole jäähdytystä, tästä voi aiheutua lämmönhallintaongelmia auringon lämmittäessä tuloilmaa. Tutkimushetkellä (huhtikuun alku) tällaista ei todettu. Ilmanvaihdon toimivuutta arvioitiin tallentavilla olosuhdemittauksilla. Mittauksiin kuuluivat hiilidioksidipitoisuus, ilmankosteus ja painesuhteet. Ilmamääriä mitattiin pistokokein toimistohuoneista 103 ja 104 ja laajennusosasta. Kyseisissä tiloissa poistoilmamäärät olivat suunnitellun mukaiset. Tuloilman määrä oli toimistoissa hiukan suunniteltua alhaisempi, mikä saattoi johtua jo hiukan tukkeutuneista suodattimista. Ilmanvaihdon toimivuutta tarkasteltiin painesuhteiden avulla. Mittauspisteitä oli 6 kpl ja tulokset on esitetty liitteessä 4. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

17 Palvelukeskus Riihikoti 17 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 17 / 22 Tutkimuspisteet on merkitty liitteeseen 1. Keskimääräinen paine-ero ulkoilmaan nähden mittauspisteissä oli noin -2 Pa. Toimistohuoneessa 104 paine-ero oli keskimäärin -4 Pa. Painesuhteet ovat siten tyydyttävällä tasolla. Ilmanvaihdon riittävyyttä suhteessa tilojen käyttöön tutkittiin mittaamalla tilojen hiilidioksidipitoisuutta seurantamittauksella (Liite 4). Hiilidioksidipitoisuus oli korkeimman kuormituksen aikana enimmillään noin 900 ppm toimistohuoneessa 104. Missään muissa tutkitussa tilassa hiilidioksidipitoisuus ei hetkellisesti noussut asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisen 1550 ppm toimenpiderajan yläpuolelle. Hiilidioksidimittaustulokset on esitetty liitteessä 4. Mahdollisten kuitulähteiden vuoksi kunkin iv-koneen vaikutusalueelta otettiin mineraalikuitunäytteitä. Kolmesta huoneesta otettiin mineraalivillakuitunäytteitä kahden viikon laskeuma-ajalla (Liite 5). Kaikissa kolmessa näytteessä määrä alitti Työterveyslaitoksen viitearvon 0,2 kuitua/cm 2. Harvoin siivotuilta pinnoilta otettiin kuusi näytettä. Harvoin siivottujen pintojen kuitupitoisuuden tulee olla < 3 kuitua/cm 2, jotta niiden aiheuttamilta ärsytysoireilta vältyttäisiin. Näytteiden kuitupitoisuudet vaihtelivat välillä 0,4 1,2 kuitua/cm 2, joten ne olivat tavoitearvojen sisällä. Käyttäjät raportoivat hiostavista olosuhteista laajennusosassa. Tämän arveltiin johtuvan korkeista lämpötiloista tai korkeasta ilmankosteudesta. Lämmönjakojärjestelmän lämpösäätökäyrät tarkastettiin sen varalta, että toimivatko ne odotetusti eri lämpötiloilla. Tarkastuksen perusteella lämpösäätökäyrien muutostarvetta ei ollut. 8.3 Johtopäätökset Seurantamittausten perusteella hiilidioksidipitoisuudet pysyivät mitatuissa tiloissa hyvällä tasolla. Paine-erot ulkoilmaan nähden pysyttelivät keskimäärin -2 Pa tuntumassa eli painesuhteet ovat tyydyttävällä tasolla. Kanavisto oli aistinvaraisesti tarkastettuna siistissä kunnossa. Teollisten mineraalikuitujen lähteitä ei havaittu mittauksissa. 8.4 Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihdon tai lämmityksen suhteen ei esitetä toimenpideehdotuksia. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

18 Palvelukeskus Riihikoti 18 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 18 / Sisäympäristömittaukset 9.1 Suoritetut mittaukset, näytteenottotilat ja näytemäärät Rakennus tutkittiin taulukon 4 mukaisin mittauksin ja näyttein. Tutkimuspisteet on merkitty liitteeseen 1. Hiilidioksidi-, lämpötila- ja suhteellisen kosteuden sekä paine-erojen mittaukset olivat 2 viikkoa kestäviä seurantamittauksia. Materiaalien bulk -emissiomittausten tulokset on käsitelty aiemmin alapohjia käsittelevässä kappaleessa ja materiaalien mikrobinäytteiden tulokset on käsitelty niiden rakenneosien yhteydessä, mistä ne on otettu. Teollisten mineraalikuitujen mittaustuloksia on käsitelty ilmanvaihdon yhteydessä. Taulukko 4. Mittaukset, näytteenottotilat ja näytemäärät. Tutkimus Tilat Näytteiden/ mittauspisteiden määrä, kpl Hiilidioksidipitoisuus, lämpötila, suhteellinen kosteus ja paine-erot ulkoilmaan nähden A1, huone 104 A1, takkahuone 117 A2, Päiväpirtti, 170 C-osa, keittiö, 324 D-osa, keittiö, 427 laajennusosa, keittiö, 114 Materiaalien bulkemissio D-osa, eteinen 429 (VOC) A1, toimisto 104 laajennusosa, 103 A1, takkahuone 117 A2, käytävä 177 Materiaalien mikrobit A1, toimisto 104 Toksiset mikrobit, 1 h ilmanäyte Teolliset mineraalivillakuidut pinnoilta Teolliset mineraalikuidut laskeumanäytteenä, 2 vk A1, takkahuone 117 Pääkäytävä 115 A1, toimisto 103 A1, toimisto 104 D-osa, yhteiskeittiö D-osa, yhteiskeittiö C-osa, keittiö 324 B-osa, käytävä 212 Laajennusosa, 114 A2, odotustila 105 A1, kampaamo Ruokasali A1, toimisto 103 Päiväpirtti Liite Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

19 Palvelukeskus Riihikoti 19 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 19 / Olosuhdemittaukset Tallentavien mittausten tulokset on esitetty liitteessä 4. Mittaukset suoritettiin aikavälillä , mittausaika oli yhteensä 14 vrk. Olosuhdemittaukset suoritettiin taulukon 4 mukaisissa tiloissa. Toimistohuone 104 on jatkuvassa työpistekäytössä, muut tilat ovat palvelutalon yleistiloja. Hiilidioksidipitoisuus Toimistohuoneen hiilidioksidipitoisuus oli käyttöolosuhteissa alle 800 ppm, mikä täyttää Sisäilmastoluokituksen 2008 ilman laadun tavoitearvon S2-luokalle (900 ppm) hiilidioksidipitoisuuden osalta. Päiväpirtin taso on käyttöolosuhteissa myös S2. Tämä johtunee suurista henkilömääristä käytön aikana. Kaikki ryhmätilat täyttivät S1-luokan tason (yksilöllinen sisäilmasto, < 750 ppm). Näihin kuuluivat D-osan keittiö, takkahuone, laajennusosan oleskelutila ja C-osan keittiö. Mitatut hiilidioksidipitoisuudet eivät edellytä toimenpiteitä. Lämpötila Ulkolämpötila vaihteli mittausaikana välillä C (Yläneen sääasema, Pöytyä). Toimistohuoneessa 104 lämpötila oli 26 C tuntumassa. Korkea mittaustulos voi johtua lämpöpatterin läheisyydestä. Muissa mittauspisteissä lämpötilat pysyivät välillä C. Mitatut lämpötilat eivät edellytä toimenpiteitä. Suhteellinen kosteus (RH) Tutkituissa tiloissa mitattu suhteellinen kosteus (RH) vaihteli välillä 8 34 %. Sisäilman kosteuden vaihtelu noudattelee pääpiirteissään ulkoilman kosteuden vaihtelua. Mittausajan ensimmäisellä viikolla ulkolämpötilan mediaani oli + 4 C, toisella viikolla -1 C. Tämä näkyi sisäilman alempana suhteellisena kosteutena toisella viikolla. Vaihtelu oli mittakaavaltaan samanlainen kaikissa mittauspisteissä. Käyttäjien tuottama kosteuslisä arvioitiin siten merkityksettömäksi. Asumisterveysoppaan 2009 mukaan asunnon tai muun oleskelutilan suhteellisen kosteuden tulisi olla %, mutta sen saavuttaminen ei ole mahdollista ilmaston vuoksi. Hengitysliiton mukaan kuiva ilma lisää hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Se heikentää Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

20 Palvelukeskus Riihikoti 20 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 20 / 22 liman poistumista hengitysteistä, mikä lisää limakalvojen tulehdusriskiä. Hengitysliitto suosittaa huoneilman kosteutusta talviaikaan niin, että sisäilman RH pysyttelee välillä %. Kostutuksen yhteydessä on seurattava, ettei kosteus ala tiivistyä ikkunoihin tai muihin kylmiin pintoihin. Huoneilman kosteutta tulee tarkkailla luotettavasta kosteusmittarista ja kostutin tulee pitää puhtaana. Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen pitoisuuksia tutkittiin kahdella menetelmällä, kahden viikon laskeumanäytteinä ja geeliteippinäytteenotolla harvoin siivotuilta tasopinnoilta. Näytteet analysoitiin AHA-Lab Oy:ssä ja tulokset on esitetty liitteissä 5 ja 7. Ilmanvaihdon osalta tuloksia on käsitelty kappaleessa 8. Teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet eivät ylittäneet tavoitearvoja. Toimenpiteisiin ole tarvetta mineraalikuitujen osalta. Toksisten mikrobien tutkiminen Toksisten mikrobien läsnäoloa sisäilmassa tutkittiin yhden tunnin laskeumamaljojen avulla. Tulokset on esitetty liitteessä 6. Mittausmenetelmällä tunnistetaan toksiineja tuottavien mikrobien läsnäolo rakennuksessa. Jos toksisia mikrobeja on ilmanäytteissä paljon, se ennustaa kohonneita oire-esiintyvyyksiä ja indikoi haitallisia olosuhteita. Tässä tutkimuksessa toksisia mikrobeja ei löydetty. Toksisten mikrobien tutkimus ei aiheuta toimenpidetarpeita. 10. Muiden selvitysten tulokset D-osan yhteiskeittiössä havaittiin jääkaapin tuntumassa maakellarimainen haju. Tarkemmassa tarkastelussa havaittiin, että jääkaappi oli valuttanut kondenssivettä lattialle. Henkilökunnan mukaan hajua oli ollut useita vuosia. Jääkaappi suositellaan vaihdettavaksi. Kosteusvauriokorjaus suositellaan tehtäväksi vaurioalueelle. Tutkimuksen kuluessa palvelutaloon asennettiin Kajo- ja Cuulasmerkkisiä ilmanpuhdistimia (Inspector Secin oma tuotemerkki). Vaikuttavuutta ei seurattu systemaattisesti, mutta toimistohuoneessa 104 puhdistimella oli ilmaa raikastava ja haittoja vähentävä vaikutus. Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

21 Palvelukeskus Riihikoti 21 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 21 / Tutkimustulosten kokonaistarkastelu Riihikodin palvelutalon sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä arvioitiin ja mittaustulosten merkityksellisyys arvioitiin käyttäjäkyselyn ja tutkimustulosten perusteella. Selvästi suurimmaksi tekijäksi arvioitiin maakosteuden aiheuttama lattiamateriaalien hajoaminen. Lattiamateriaalipäästöt aiheuttavat todennäköisesti koettuja haittoja erityisesti laajennusosassa ja toimistohuoneissa 103 ja 104. Tutkimus tulisi laajentaa asukashuoneisiin, sillä pelkkä yleisten työtilojen ja työpisteiden korjaaminen ei poista ongelmaa. Korjaustoimien suunnittelu on suositeltavaa aloittaa pikaisesti. Takkahuoneessa haittaa ovat mahdollisesti aiheuttaneet paikalliset kattovuodot ja niistä aiheutuneet mikrobiepäpuhtaudet. Piipun läpiviennin kastuminen on mikrobitulosten mukaan ollut toistuvaa tai pitkäaikaista. D-osan yhteiskeittiössä ollut jääkaapin aiheuttama kondenssivesivaurio on aiheuttanut paikallisen mikrobihaitan, jolla voi olla vaikutusta koettuihin haittoihin. Ison saunan pesuhuoneessa oleva paikallinen vaurio ei vaikuta sanottavasti sisäilman laatuun. Sisäilma on ajoittain kuivaa, mikä johtuu paikallisesta ilmastosta. Se voi saada aikaan muun muassa ärsytysoireita. Maltillista kostuttamista voi kokeilla. 12. Yhteenveto suositelluista toimenpiteistä Lisätutkimukset 1. Kaikkien asukashuoneiden pintakosteuskartoitus. 2. Tarkka selvitys, mistä syystä maakosteus nousee lattialaatan pintaan. Sisäilmaan vaikuttavat korjaukset 3. Maakosteuden nousun estäminen, kastuneiden alueiden kuivaaminen, betonilattian lämmittäminen haitta-aineiden poistamiseksi ja uuden lattiamateriaalin asentaminen. 4. Kaarevan seinän ulokeikkunoiden läpivientien tiivistykset niin, ettei sadevesi pääse valumaan ikkuna- ja seinärakenteisiin. 5. Takkahuoneen katossa piipun läpiviennin ympäristössä olevan kosteusvaurion korjaus ja läpiviennin tiivistys niin, etteivät Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

22 Palvelukeskus Riihikoti 22 / 22 Kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus 22 / 22 kattovuodot toistu. Takkahuoneen sisäkaton kuntoa tulee seurata uusien kosteusjälkien varalta. 6. Talvikautena kuivan sisäilman maltillinen kostutus. 7. D-osan keittiön kosteusvaurioalueen korjaus ja kondenssivettä tiputtavan jääkaapin vaihtaminen uuteen. Laajemman korjauksen yhteydessä tehtävät tekniset korjaukset 8. Pääkäytävän kaarevan seinän ikkunarakenteiden kosteusvauriokorjaukset. 9. Pääkäytävän kaarevan seinän kosteusvauriojälkien pintakorjaus. 10. Loiskekourujen korjaaminen siten, etteivät sokkelit kastu. 11. Ison saunan pesuhuoneen irrallaan olevien laattojen korjaus ja alapuolisen kosteuden poisto. Vantaalla Pekka Salin, FM, TTH asiantuntija Inspector Sec Oy Puhelin: Sähköposti: pekka.salin@isec.fi Liitteet: 1. Pintakosteuskartoitus (Inspector Sec Oy) 2. Analyysivastaus, VOC-analyysi materiaalinäytteestä (TTL) 3. Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely (KiraLab) 4. Olosuhdemittaukset (Inspector Sec Oy) 5. Teollisten mineraalikuitujen määritys pinnoilta (AHA-Lab Oy) 6. Mikrobi-ilmanäytteen solutoksisuus (Inspector Sec Oy) 7. Teollisten mineraalikuitujen määritys, 2 vkon laskeuma (AHA-Lab Oy) Analyysi koskee vain tämän kohteen tuloksia. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman Inspector Sec Oy:n lupaa on kielletty. info@isec.fi, Y-tunnus

23 osa A1 Pintakosteudenosoittimella saatu viite kohonneesta kosteusarvosta Materiaalimikrobinäyte, ikkunankarmi, heikko viite vauriosta Viiltokosteusmittaus Rakennekosteusmittaus seinästä Ilmanäyte, mikrobit Mineraalikuitunäyte Bulk-emissionäyte, viiltokosteusmittaus Materiaalimikrobinäyte, sisäkatto, viite mikrobivauriosta Ilmanäyte, mikrobit Bulk-emissionäyte, viiltokosteusmittaus Olosuhdemittaukset Materiaalimikrobinäytteet, ulkoseinä, ei viitettä vauriosta Mineraalikuitunäyte Olosuhdemittaukset

24 osa A2 Pintakosteudenosoittimella saatu viite kohonneesta kosteusarvosta Bulk-emissionäyte viiltokosteusmittaus, rakennekosteusmittaus Mineraalikuitunäyte Viiltokosteusmittaus, rakennekosteusmittaus Mineraalikuitunäyte Olosuhdemittaus

25 B Pintakosteudenosoittimella saatu viite kohonneesta kosteusarvosta Mineraalikuitunäyte

26 C Pintakosteudenosoittimella saatu viite kohonneesta kosteusarvosta Olosuhdemittaukset Mineraalikuitunäyte

27 D Pintakosteudenosoittimella saatu viite kohonneesta kosteusarvosta Bulk-emissionäyte, viiltokosteusmittaus Mineraalikuitunäyte Olosuhdemittaukset

28 Laajennusosa Bulk-emissionäyte, viiltokosteusmittaus Pintakosteudenosoittimella saatu viite kohonneesta kosteusarvosta Mineraalikuitunäyte Olosuhdemittaukset

29 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Inspector Sec Oy Pekka Salin Teknobulevardi VANTAA VOC-analyysi materiaalinäytteestä Näytteen kerääjät: Pekka Salin Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Mansikkaviita, Jekaterina Schwartz Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

30 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Palvelukeskus Riihikoti, Koskitie 4-6, Pöytyä Mittauskohde: eteinen 429, P:5,31g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,18 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 15 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT Bentsyylialkoholi 2 µg/m³g 1-Butanoli 3 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 340 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 2 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 410 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Palvelukeskus Riihikoti, Koskitie 4-6, Pöytyä Mittauskohde: toimisto 104, P:5,17g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,12 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 1 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 23 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 430 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 560 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

31 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Palvelukeskus Riihikoti, Koskitie 4-6, Pöytyä Mittauskohde: laajennusosa varasto 103, P:5,13g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,28 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Tolueeni 16 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 6 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 440 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-(2-Butoksietoksi)etanoli 10 µg/m³g 2-Butoksietanoli 2 µg/m³g ALDEHYDIT Bentsaldehydi 1 µg/m³g Nonanaali 2 µg/m³g KETONIT Asetoni 2) 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 600 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Palvelukeskus Riihikoti, Koskitie 4-6, Pöytyä Mittauskohde: takkahuone 117, verrokki, P:5,06g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,29 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö AROMAATTISET HIILIVEDYT Styreeni 1 µg/m³g TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 16 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 150 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 180 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

32 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Palvelukeskus Riihikoti, Koskitie 4-6, Pöytyä Mittauskohde: käytävä 177, P:5,02g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,34 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 5 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 2-Etyyli-1-heksanoli 68 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 70 µg/m³g Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

33 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

34 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (6) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Mansikkaviita laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, Helsinki, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

35 1 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5966/17 Inspecta KiraLab, Inspector Sec Oy Pekka Salin Teknobulevardi Vantaa Kohde: Palvelukeskus Riihikoti, Koskitie 4-6, Pöytyä. Työmääräin WO Näytteenottaja: Pekka Salin Näytteenottopäivä: Näytteet vastaanotettu: Analysointi aloitettu: Analyysit Materiaalinäyte analysoidaan akkreditoidusti Asumisterveysasetuksen mukaisen ohjeistuksen viljelymenetelmällä, jossa materiaalia siirretään suoraan kasvualustalle. Näytealustat pidetään +25 C:ssa 7-14 vrk ajan, ja mikrobit tunnistetaan pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Mikrobimäärät ilmoitetaan muodossa pmy (cfu)/ malja, joka tarkoittaa pesäkkeen muodostavia yksiköitä maljalla. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytealustat: Homeet Homeet Homeet Bakteerit Rose Bengal -agar (Hagem-agar) 2 % Mallasuuteagar (M2-agar) Dikloran-glyseroli-agar (DG18-agar) Tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG-agar) Tulos ilmoitetaan suhteellisella asteikolla. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 20 pmy/malja ++ kohtalainen kasvu, pmy/malja +++ runsas kasvu, pmy/malja ++++ erittäin runsas kasvu, yli 200 pmy/malja Näytteet Näyte Materiaali / Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta 1. Alaohjauspuu (alapinta) 104 vastaavan sairaanhoitajan toimisto 2. Alaohjauspuun päältä eriste 104 vastaavan sairaanhoitajan toimisto 3. Kipsilevyn pahviosa, ulkoseinän puoli 104 vastaavan sairaanhoitajan toimisto Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta Ei viitettä vauriosta 4. Kipsilevyn pahviosa Ruokasalin katto Viite vauriosta 5. Erkkerin ikkunarakenne, kipsilevyn pahviosa Pääkäytävä Näytteiden pitkä säilytysaika (> 7 vrk) voi heikentää tuloksen luotettavuutta. Heikko viite vauriosta Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

36 2 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5966/17 Inspecta KiraLab, Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy Hagem-agar Sieni-itiöt pmy M2-agar Sieni-itiöt pmy DG18-agar Bakteerit pmy THG-agar 1 Yhteensä + Chrysonilia + Penicillium + Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + 2 Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + Alternaria + Cladosporium + Penicillium + Yhteensä + 3 Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + Penicillium + Yhteensä + 4 Yhteensä ++ A. niger + Mucor + Penicillium ++ Stachybotrys* 4 + Yhteensä + A. niger + Cladosporium + Mucor + Penicillium + Yhteensä +++ A. niger + A. ochraceus* 3 + Cladosporium ++ Mucor + Penicillium ++ Yhteensä + aktinobakteerit* 3 + muut bakteerit + 5 Yhteensä ++ Penicillium ++ Rhizopus + Yhteensä ++ Penicillium ++ Rhizopus + Yhteensä ++ Penicillium ++ Yhteensä + määritysraja 1 pmy, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, = mikrobin merkitys toistaiseksi avoin Inspecta KiraLab Minna Lilja Asiantuntija, FM Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

37 3 (3) Materiaalinäytteen mikrobianalyysi, suoraviljely MIK5966/17 Inspecta KiraLab, LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin mikrobianalyysin tulos viittaa materiaalin kostumiseen ja vaurioitumiseen, jos näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas (+++/++++) tai näytteessä esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja (Taulukko 1). Yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen näytteessä on normaalia. Näytteen erittäin runsas bakteeripitoisuus voi johtua myös materiaalin likaisuudesta, joten ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Suoraviljelymenetelmän runsas sieni-itiöpitoisuus (+++/++++) vastaa Asumisterveysohjeen (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1) tulkintaohjeen sieni-itiöpitoisuutta pmy/g. Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita, joten yksi näyte antaa tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja -lajistosta. Näytetuloksesta ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Tulosten merkitys sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta, vaurioituneen pinta-alan laajuudesta sekä siitä, missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. Taulukko 1. Esimerkkejä mikrobilajeista (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV). Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja Tavanomaisia mikrobeja Acremonium, A. fumigatus, A. ochraceus, A. versicolor, Chaetomium, Fusarium, Paecilomyces, Stachybotrys, Trichoderma, aktinobakteerit (Streptomyces) A. restricti, A. ustus, Geomyces, Eurotium, Oidiodendron, Phialophora, Phoma, Scopulariopsis, Tritirachium, Ulocladium, Wallemia Alternaria, Aspergillus, Beauveria, Cladosporium, Geotrichum, Penicillium, hiivat, steriilit sienet, muut sienet A= Aspergillus 2. KIRJALLISUUS Hänninen M., Kirsi M., Lindroos O., Rautiala S. ja Reiman M. (2014). Rakennusmateriaalinäytteen mikrobimääritys suoraviljelymenetelmällä. Sisäilmastoseminaari 2014, SIY raportti 32. ss Reiman M., Haatainen S., Kallunki H., Kujanpää L., Laitinen S., ja Rautiala S. (1999). Laimennossarja- ja suoraviljelymenetelmien käyttö rakennusmateriaalinäytteiden mikrobipitoisuuksien ja mikrobiston määrittämisessä. Sisäilmastoseminaari 1999, SIY raportti 13. ss Reiman M. & Kujanpää L. (2005). Suoraviljelymenetelmän käytettävyys materiaalinäytteiden mikrobitutkimuksissa. Sisäilmastoseminaari 2005, SIY raportti 23. ss Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN Valvira, Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa IV, ohje 8/2016. Ympäristö- ja Terveys -lehti (2009) Asumisterveysopas. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) soveltamisopas. ISBN Inspecta KiraLab Puh Y-tunnus: Myyntimiehenkuja 4 Fax OULU kiralab@inspecta.com Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty

38 Liite 4, sivu 1/24 Paine-ero huone ulkoilma 8 Painesuhde, Pa Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN -11,66 Pa MEDIAANI -3,93 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 11,18 Pa Kohde Palvelukeskus Riihikoti CO2-pitoisuus, huone 104 Liite 4, sivu 2/ Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 474 ppm MEDIAANI 499 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 897 ppm Kohde Palvelukeskus Riihikoti

39 Liite 4, sivu 3/24 32 Lämpötila, huone Lämpötila, C Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 22,7 ⁰C MEDIAANI 25,9 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 31,2 ⁰C Kohde Palvelukeskus Riihikoti Liite 4, sivu 4/ Suhteellinen kosteus, huone Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 10 % MEDIAANI 17 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 26 % Kohde Palvelukeskus Riihikoti

40 Liite 4, sivu 5/24 10 Paine-ero takkahuone - ulkoilma Painesuhde, Pa Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN -8,23 Pa MEDIAANI -1,805 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 1,73 Pa Kohde Palvelukeskus Riihikoti CO2-pitoisuus, takkahuone Liite 4, sivu 6/ Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 433 ppm MEDIAANI 486 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 589 ppm Kohde Palvelukeskus Riihikoti

41 Liite 4, sivu 7/24 32 Lämpötila, takkahuone Lämpötila, C Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 21,7 ⁰C MEDIAANI 23,7 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 24,4 ⁰C Kohde Palvelukeskus Riihikoti Liite 4, sivu 8/ Suhteellinen kosteus, takkahuone Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 8 % MEDIAANI 14 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 25 % Kohde Palvelukeskus Riihikoti

42 Liite 4, sivu 9/24 Paine-ero D-osan keittiö - ulkoilma 10 5 Painesuhde, Pa d.0. d.0. d.0. d.0. d.0. d.0. d.0. d.0. Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN -7,83 Pa MEDIAANI -0,24 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 11,51 Pa Kohde Palvelutalo Riihikoti CO2-pitoisuus, D-osan keittiö Liite 4, sivu 10/ Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 401 ppm MEDIAANI 490 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 695 ppm Kohde Palvelutalo Riihikoti

43 Liite 4, sivu 11/24 28 Lämpötila, D-osan keittiö Lämpötila, C Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 20,2 ⁰C MEDIAANI 22 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 23,2 ⁰C Kohde Palvelutalo Riihikoti Liite 4, sivu 12/ Suhteellinen kosteus, D-osan keittiö Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 14 % MEDIAANI 20 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 34 % Kohde Palvelutalo Riihikoti

44 Liite 4, sivu 13/24 10 Paine-ero Päiväpirtti - ulkoilma Painesuhde, Pa Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN -7,18 Pa MEDIAANI -1,78 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 2,18 Pa Kohde Palvelukeskus Riihikoti CO2-pitoisuus, Päiväpirtti Liite 4, sivu 14/ Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 411 ppm MEDIAANI 440 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 829 ppm Kohde Palvelukeskus Riihikoti

45 Liite 4, sivu 15/24 32 Lämpötila, Päiväpirtti Lämpötila, C Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 20,3 ⁰C MEDIAANI 22,3 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 25,6 ⁰C Kohde Palvelukeskus Riihikoti Liite 4, sivu 16/ Suhteellinen kosteus, Päiväpirtti Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 11 % MEDIAANI 18 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 29 % Kohde Palvelukeskus Riihikoti

46 Liite 4, sivu 17/24 10 Paine-ero laajennusosa - ulkoilma Painesuhde, Pa Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN -8,08 Pa MEDIAANI -1,595 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 1,84 Pa Kohde Palvelukeskus Riihikoti CO2-pitoisuus, laajennusosa Liite 4, sivu 18/ Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 415 ppm MEDIAANI 485 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 946 ppm Kohde Palvelukeskus Riihikoti

47 Liite 4, sivu 19/24 32 Lämpötila, laajennusosa Lämpötila, C Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 17,6 ⁰C MEDIAANI 22,1 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 23,3 ⁰C Kohde Palvelukeskus Riihikoti Liite 4, sivu 20/ Suhteellinen kosteus, laajennusosa Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 20 % MEDIAANI 25 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 34 % Kohde Palvelukeskus Riihikoti

48 Liite 4, sivu 21/24 Paine-ero C-osan keittiö, vasen puoli - ulkoilma Painesuhde, Pa Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN -5,39 Pa MEDIAANI -1,96 Pa Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 15,5 Pa Kohde Palvelukeskus Riihikoti CO2-pitoisuus, C-osan keittiö, vasen puoli Liite 4, sivu 22/ Hiilidioksidipitoisuus, ppm Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 479 ppm MEDIAANI 545 ppm Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 789 ppm Kohde Palvelukeskus Riihikoti

49 Liite 4, sivu 23/24 32 Lämpötila, C-osan keittiö, vasen puoli Lämpötila, C Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 21,6 ⁰C MEDIAANI 22,6 ⁰C Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 24,3 ⁰C Kohde Palvelukeskus Riihikoti Liite 4, sivu 24/ Suhteellinen kosteus, C-osan keittiö, vasen puoli Suhteellinen kosteus, % Mittauslaite HomeSpy 10 Mittaus alkoi MIN 13 % MEDIAANI 19 % Inspector Sec Oy Mittaus päättyi MAX 28 % Kohde Palvelukeskus Riihikoti

50 Asbesti- ja haitta-ainelaboratorio AHA-LAB Oy ANALYYSIVASTAUS (1) Inspector Sec Oy Pekka Salin TEOLLISTEN MINERAALIKUITUJEN PITOISUUDEN MÄÄRITYS PINNOILTA Näytteenottokohde Riihikodin palvelukeskus, Koskitie 4-6, Riihikoski Näytteenottopäivämäärä Laskeuma-aika - Näytteenottaja Pekka Salin Vastaanottopäivämäärä Analysointipäivämäärä Käsittelijä RM Menetelmän kuvaus Valomikroskopointi (VM) Pinnoilta kerättiin mineraalikuitunäyte BM Dustlifter-geeliteipillä. Teollisten mineraalikuitujen pitoisuus näytteessä laskettiin valomikroskoopilla. Ohjearvot 1 Teolliset mineraalikuidut, kahden viikon kertymä: 0,2 kuitua/cm 2 Tulokset Näyte Näytteen kuvaus Tulos > 20 µm kuitua/cm 2 1 A2, käytävä, tilan 103 edusta 0,6 kuitua/cm 2 2 D-siipi, keittiö 0,9 kuitua/cm 2 3 C-siipi, oikeanpuoleinen käytävä 0,5 kuitua/cm 2 4 B-siipi, käytävä 0,7 kuitua/cm 2 5 Dementiaosaston oleskelutila 0,4 kuitua/cm 2 6 Kampaamo, A1 1,2 kuitua/cm 2 Raisa Merikoski tutkija 1 Salonen, H., Lappalainen, S., Lahtinen, M. et al. Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitos, Helsinki (2011). Tutkimustulokset koskevat ainoastaan tutkittua näytettä. Analyysivastauksen osittainen kopiointi ja julkaisu on sallittu ainoastaan laboratorion kirjallisella luvalla. Asbesti- ja haitta-ainelaboratorio AHA-LAB Oy A.I. Virtasen aukio 1, Helsinki p , Y-tunnus

51 Testausseloste T Sivu 1/3 Laboratorio Mikrobi-ilmanäytteen solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti 1. Taustatiedot Toimeksiantaja Pöytyän kunta, Riihikoti palvelukeskus / Jukka Ojanen, Koskitie 6, Riihikoski Tutkimuskohde Riihikoti Palvelukeskus, Koskitie 6, Riihikoski Näytteenottaja Ville Pihlastie / ISEC Näytteenottoaika Näytteet saapuneet laboratorioon Analyysimenetelmä Sieni-itiöt sisätilojen mikrobi-ilmanäytteestä, solutoksisuus, karjun siittiösolujen liikkuvuustesti, sisäinen menetelmä (akkreditoitu) Tutkimus alkoi Tutkimus valmistui Näytteenotto Ilmanäytteet kerättiin laskeumamaljamenetelmällä 2 % mallasuute-(mea) elatusalustoille taulukon I mukaisesti. Näytteenotto suoritettiin sisäisellä menetelmällä. Ilmanäytteitä inkuboitiin laboratoriossa huoneenlämmössä 4 viikon ajan. Tämän jälkeen mikrobikasvustot irrotettiin elatusalustalta, uutettiin ja suoritettiin solutoksikologinen mittaus. Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Taulukko I. Laskeumamaljanäytteenotto Näytteen tunniste Tila Näytteenottopaikka Laskeuma-aika, klo Aistinvaraiset havainnot L1 104 Pöydän päällä L2 103 Hyllyn päällä Muovin haju L3 Ruokala, matala Pöydän päällä Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus

52 Testausseloste T Sivu 2/3 Laboratorio 3. Viljelyn toksisuusmittausten tulokset Näytteen biologisen haitan suuruus mitataan solutoksikologisella kokeella, joka mittaa tilaan liittyvän sisäilmahaitan todennäköisyyttä. Tuloksena saadaan EC 50-arvo, joka tarkoittaa näytteestä valmistetun uutteen pitoisuutta, joka vaurioittaa puolta altistetuista soluista (3 vrk altistus). Taulukossa II on esitetty tutkittujen näytteiden tulokset käyttämällämme menetelmällä. Taulukossa on esitetty pitoisuusväli, jolle näytteen toksisuus sijoittuu. Suluissa on tuloksen laskennallinen (viitteellinen) arvo. Taulukko II. Laskeumamaljanäytteiden toksisuusmittausten tulokset (MEA-elatusalusta) Tila Biomassan toksisuus EC 50 (µg/ml) Tuloksen tulkinta, viite sisäilmahaitasta 104 L1: (75) Ei viitettä sisäilmahaitasta 103 L2: (100) Ei viitettä sisäilmahaitasta Ruokala, matala L3: (100) Ei viitettä sisäilmahaitasta Laskeumamaljamenetelmällä kerättyjen viljelynäytteiden tulokset jaetaan toksisuuden mukaan taulukon III mukaisesti *) Taulukko III. Laskeumamaljanäytteiden toksisuusmittaustulosten tulkinta (MEA-elatusalusta) Luokka Biomassan toksisuus EC 50 (µg/ml) Tuloksen tulkinta, viite sisäilmahaitasta 1 12,5 (voimakas toksisuus) Vahva (hieman kohonnut toksisuus) Mahdollinen 3 > 50 (ei merkittävää toksisuutta) Ei viitettä sisäilmahaitasta *) Tulosten tulkintaohjeet perustuvat poikkileikkaustutkimukseen: JT Salin, M. Salkinoja-Salonen, PJ. Salin, K. Nelo, T. Holma, P. Ohtonen, H. Syrjälä. Building-related symptoms are linked to the in vitro toxicity of indoor dust and airborne microbial propagules in schools: A cross-sectional study. Environmental Research. Vol , p Liitteet ISEC Tutkimuspalveluorganisaation liitteessä 1 B on tarkemmin tulosten tulkinnasta ja toimintasuosituksista. Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Liite 1 B. Mikrobitoksisuuden mittaaminen laskeumamaljoilta Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus

53 Testausseloste T Sivu 3/3 Laboratorio 5. Allekirjoitus Oulussa, Katri Nelo laboratoriopäällikkö ISEC laboratorio puhelin sähköposti: Jakelu: Inspector Sec Oy Laboratorion arkisto ISEC Tutkimuspalveluorganisaatio Analyysitulokset koskevat vain tässä analysoituja näytteitä. Kaikki oikeudet pidätetään. Aineiston osittainen kopioiminen ilman ISEC Laboratorion lupaa on kielletty. Y-tunnus