Kurssitarjonta Merimiehet ja uskomukset Symposion Pietarissa Asterix & Obelix Aristofaneen rakkauslaulu 2/2002 1

Transkriptio

1 Kurssitarjonta Merimiehet ja uskomukset Symposion Pietarissa Asterix & Obelix Aristofaneen rakkauslaulu 2/2002 1

2 PÄÄKIRJOITUS Tänä aamuna radiossa eräs nainen kertoi päättäneensä ryhtyä ilonpilaajaksi. Samaan hengenvetoon hän tilitti kuinka syvästi vihasi muun muassa sellaista purkista suihkutettavaa tahmeaa serpentiiniä joka likaa uuden kevätpoplarin. Nainen ehdotti myös perustettavaksi ilonpilaajien puoluetta. Tämä kaikki juontui mieleeni oikeastaan siitä, että nyt toista kertaa toimitetulla pop ja pläähpalstalla on edelleen pulaa narinoista; totuuden nimissä on tunnustettava että jouduimme jopa poistamaan muutaman positiivisen kommentin saadaksemme aikaan jonkinlaisen tasapainon. Onko rakentava kritiikki meiltä täysin häviksissä? Itseasiassa minun piti kirjoittaa jotain tyyliin Lähestyvän Kesän Tunnelmia. Symposionin kesäkauden avauksena toimii jälleen retki Linnanmäelle laitoksen rästitentin jälkeen eli perjantaina Kokoontuminen ja parijonottuminen tapahtuu Porthanian edessä klo Toivottavasti sää suosii, mitä se nyt kenenkin mielestä tarkoittaa; monethan innolla odottelevat toivottavasti aurinkoista kesää, mutta itse pidän kyllä suuresti myös sateesta. Ja sitähän saadaan viimeistään syksyllä, mikä aasinsiltana kiidättää ajatuksemme kuukausien päähän. Silloin edessämme ovat uudet haasteet, ja näitähän voi nyt suunnitella mukavasti oman kodin rauhassa kurssitarjonta- katalogimme avulla. Fukseille ja kaikille muille toivotan aivan loistavaa loppukesää ja pikaisia näkemisiäja jälleennäkemisiä. Liisa Ekebom Rostra 2/ vuosikerta, toukokuu Klassillisen filologian opiskelijayhdistys Symposion ry. Antiquitas, Porthania 4. krs. Yliopistonkatu Helsingin yliopisto toimitus: Riikka Ala-Risku, Liisa Ekebom, Matias Forss, Maija Holappa, Kai Juntunen, Jukka Jussila Noora al-maleki, Matti Markkola, Janne Niemi. irtonumero 2,50 euroa painos: 100 kpl; Limes, Helsinki ISSN X Tilaa Rostra kotiisi Symposionin seniorijäsen, ystävä, klassillisen filologian harrastaja tai muusta syystä Rostran sisällöstä kiinnostunut! Nyt voit tilata Rostran kotiisi! Saat lehden neljä kertaa vuodessa (3 normaalinumeroa sekä syksyn vademecum) ja tuet samalla Symposionin toimintaa, erityisesti Rostran kehittämistä. Tilaaminen onnistuu lähettämällä tilaajan nimija osoitetiedot osoitteeseen Symposion/Rostra, Antiquitas, Porthania 4. krs, Yliopistonkatu 3, Helsingin Yliopisto tai sähköpostitse osoitteeseen rostra-toimitus@helsinki.fi. Tilaaminen onnistuu myös Rostran www-sivuilla ( ) olevalla lomakkeella. Tilaushinta on 10 euroa / vuosikerta. 2 2/2002

3 SISÄLLYS Pääkirjoitus 2 Liisa Ekebom Pop / Plääh 3 toimitus Asterix ja Obelix 4-5 Hanna Liekso Kurssitarjonta klassillisen filologian laitos Quis quaeque sit? 8 toimitus Rikkinäisiä vaaseja... 9 Maija Holappa Aristofaneen rakkauslaulu M.K. Tuulikauppiaat Maija Holappa Commentarii toim. Kai Juntunen & Jukka Jussila Pietari-raportti Liisa Ekebom Kevätlaulu 17 Hanna Liekso Vanhat vitsit vähissä? Ei enää! 1 8 Janne Niemi Kannen malli: Susipoika Jarppa. Kuva: Tea Pelkonen. pop Bratislava: Tarkoittaa kiitos. Sen sijaan että perustyyliin mutisisit tuskin kuultavasti»kiitos», voit murahtaa»bratislava» ja jättää kiittelyn kohteen siihen luuloon, että häntä on solvattu. Vaihtoehtoisesti voit käyttää satunnaisessa Itä-Euroopan kohteessa paremman sanan puutteessa. Mielenosoitukset: Saa kerrankin kävellä keskellä katua keskellä päivää, jolloin kaupunki näyttää uuden ilmeen. Lisäksi ydinvoimamiekkarissa oli hyvä harjoitella vapunaaton hulinointia Espalla. Citybussi: Semmoinen söpö pikku busseliini, joka hur-rur-hurruttelee kätevästi yliopistokadulta jonnekin kivempaan paikkaan. Kevätsade: Aim siingin intö rein, hvat a klooriuus fiiling; aim hääppi akeen. Plääh Siite- ja katupöly: Terassilla on vaikeata näyttää katu-uskottavalta, jos pitää minuutin välein kaivaa nenäliinaa taskustaan.»niin maar paljo mä tukkosest nenäst kärssii saan!»(onneksi aurinkolasit auttavat silmien ärtymiseen.) Portsun Unicafe: Ensinnäkin ne puupallit. Tulee sellainen olo, että istuisi lastentarhan ruokalassa. Siellä on myös surkea palvelu, kiinankaalia ja kesäkurpitsaa on salaattina aivan liian usein (sopivasti=ei koskaan), sekä kuulemma jauhelihaspagetin laatu on huonontunut, niih. Suljetut kirjastot: Antiquitas on suljettuna koko kesän ja auennee 2.9. Missä ihmeessä kesällä opiskellaan ja toisiamme tavataan? 2/2002 3

4 ASTERIX JA OBELIX: TEHTÄVÄ KLEOPATRA Liki neljä vuotta on nyt kulunut siitä kun Gallian kukko edellisen kerran kiekaisi merkiksi siitä, että Asterix lihallistui valkokankaalle. Suositun sarjakuvasankarin toinen oikein näyttelijöin elävöitetty seikkailu on nyt saavuttanut kotomaamme. Tällä kertaa myös itse tarina on tuttu sarjakuvasta, eivät vain henkilöhahmot. Ja koskapa lähtökohta ei nyt ole yhtään sen vähäisempi kuin vuonna 1965 alunperin ilmestynyt Asterix ja Kleopatra, yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä yksittäisistä sarjakuva-albumeista ja vuonna 1968 ensimmäinen suomennettu Goscinny / Uderzo tarina, niin se asettaa elokuvanteolle aivan erityiset rajoitukset. Lukeva yleisö, jolle elokuva epäilemättä on nimenomaan suunnattu, tuntee tarinan niin läpikotaisin, että juoni joutuu seuraamaan lähes orjallisesti alkuperäiskertomusta. Juuri tästä syystä sen selostaminen erikseen olisi epäoleellista. Mutta aivan kuten antiikin draamojen suhteen on usein laita, itse tarinalla ei ole niin suurta merkitystä kuin sillä miten se kerrotaan. Huomio kiintyy siis pakostakin tutun tarinan käsittelytapaan sekä detaljien variointiin. Tämän huomioiden ei ole ihme, että elokuvan Tehtävä Kleopatra juonenkuljetus ja visuaalinen muoto ovat leimallisesti sarjakuvallisia, jopa albumin polveileva rakenne ulkopuolisine kertojineen (ne keltapohjaiset selostuskentät) on toistettu miltei ällistyttävän uskollisesti. Tässä yhteydessä kannattaa mainita erityisesti miltei klassikoksi muotoutunut pyramidi-jakso. Mitä tapahtuukaan soihtujen sammuttua? Uutta aineistoa on toisaalta parodioiden ammennettu runsaskätisesti muista elokuvista, mikä on viime aikoina ollut varsin vallitseva suuntaus etenkin komedioissa, mutta myös musiikki ja monet modernin arkielämän erityispiirteet ovat edustettuina. Ranskan elokuvateollisuus on Euroopan virein ja laajasuuntaisin; tämä näkyy selvästi myös siinä miten paljon aikaa, vaivaa, resursseja ja erityisesti visuaalista luovuutta on uhrattu tämän filmin valmistamiseksi. 50 miljoonan euron budjetilla on saatu aikaan todella massiivista jälkeä. Ja kun koneisto toimii näinkin tehokkaasti, sen johdossa pärjää jopa suhteellisen kokematonkin ohjaaja, tässä tapauksessa näyttelijänä aiemmin kunnostautunut Alain Chabat, joka esittää filmissä keskeisen Caesarin roolin. 4 2/2002

5 Ikävä kyllä käsikirjoitus (joka sattumoisin on myös äskenmainitun miehen käsialaa) on jäänyt kaiken tämän keskellä selvästi vähemmälle, mikä on vahinko, sillä tarinankerronta on nimenomaan se, minkä mukana elokuva elää. Vaikka vanhassa sanotaan varan olevan parempi, niin Goscinnyn sinänsä nerokasta tekstiä ei silti ole ihan niin helppo siirtää suoraan valkokankaalle. Sarjakuva ja elokuva kun ovat kuitenkin hieman eri välineitä. Pelkästään kuvallisten vitsien ja sanaleikkien joko suora toistaminen tai päivittäminen paremmin nykyisen populaarikulttuurin mukaiseksi ei vielä riitä, etenkin jos yleisvaikutelma jää kovin päälleliimatun oloiseksi. Raja hauskan ja tekohauskan välillä on liiankin helppo ylittää, ja liika yrittäminen kallistaa herkästi tasapainon juuri jälkimmäiseen. Mitä sitten oikeastaan on sanottavissa? Erinomainen filmi sinänsä, mutta... ja niitä muttia on paljon. Koska tarina on sinänsä kaikille viimeistä piirtoa myöten tuttu jo vuosien ellei vuosikymmenten takaa, niin sen filmatisoinnin olisi pitänyt olla joko hyvin pieteettinen tai sitten aihetta täysin uudistava, mihin yksittäiset eikä useinkaan kovin omaperäiset viime vuosien populaarikulttuuria piikittelevät viittaukset eivät vielä yksinään riitä. Déjà vu eikä uudelleenlämmitys yleensä yllä alkuperäisen tasolle. Näin vielä suuremmalla syyllä, kun jo ilmeisesti kehittymässä olevan sarjan ensimmäinen elokuva Asterix ja Obelix vastaan Caesar (arvosteltu Rostrassa 4/1999) kärsi aivan samoista lastentaudeista vaikka sillä sentään oli ansionaan tietty uutuudenviehätys. Mutta toisaalta on myönnettävä, että poikkeuksellisesti tämä nimenomainen jatko-osa on silti useimmissakin suhteissa edeltäjäänsä onnistuneempi. Tarina on selvästi selkeämpi ja hauskempi, mutta ei kuitenkaan lähelläkään täysin sujuvaa. Edistystä on toki tapahtunut. Näyttelijätyö on parempaa, yhteistyö sujuu jouheasti ja etenkin Depardieu ja Clavier asettuvat jo hyvin luontevasti, jopa rennosti roolihahmoihinsa. Lisäksi on toki mainittava ihanainen Monica Bellucci Kleopatrana, sillä vaikkei hänen haistinelimensä ehkä aivan täytäkään roolin vaatimuksia, niin osansa siinä missä häkellyttävät asunsakin hän kantaa erinomaisen sulokkaasti aivan kaikista kulmista arvioituna. Elokuvaa varten luotu miljöö on fantastinen mutta yllättävän luonteva. Maltalla ja Marokossa kuvattu spektaakkeli välttää kokonaisuudessaan sen eräänlaisen tunkkaisuuden, joka oli edeltävän elokuvan rasitteena. Ilahduttavaa oli saada viimein myös merirosvot mukaan kuvaan. Filmin 107 minuuttia, jotka sivumennen sanoen kannattaa tosiaan katsoa viimeistä myöten loppuun, ovat kyllä näkemisen arvoiset. Viihdettähän tämä vain on, ja huomattavasta epätasaisuudestaan huolimatta elokuva tarjoaa pitkin matkaa monta herkullista hetkeä. Tosin aavistuksen verran tiukemmalla otteella tästä olisi saatu hyvä elokuva, mutta tällaisenakin se on toki kelpo teos. Imenhotep! Asterix & Obelix : tehtävä Kleopatra / Astérix et Obélix : Mission Cléopatre (Ranska, 2002), 1h 47min [K-7] ohjaaja: Alain Chabat. Hanna Liekso käsikirjoitus: Alain Chabat, vapaasti René Goscinnyn ja Albert Uderzon Asterix ja Kleopatra albumin mukaan. pääroolit: Christian Clavier: Asterix, Gérard Depardieu: Obelix, Monica Bellucci: Kleopatra, Jamel Debbouze: Numerobis, Gérard Darmon: Ammoniakis Claude Rich:, Akvavitix, Alain Chabat: Caesar, Edouard Baer: Otis 2/2002 5

6 KURSSITARJONTA Lähinnä virkarakenteeseen liittyvien mutkien takia ohjelmassa on vielä paljon avoimia kohtia henkilöiden ja osin aikojen osalta, mutta opetuksen sisältö ei tästä paljonkaan muutu. Siniseen oppaaseen saadaan jo tarkennuksia, mutta myös ilmoitustaulua on aihetta seurata tarkkaan syksyllä. Klassillinen arkeologia Syyslukukausi Johdatus antiikintutkimukseen (Ay121) ma 14 16, alk Johdatus antiikin maantieteeseen ke 14 16, to 8 10, Solin, alk Hellenistinen Lähi-Itä: kulttuuria ja historiaa (sop.muk.) ma ja ke lait. sh, Frösén, Roman Imperial Army and Strategy (sop.muk.) pe 10 13, Fiema, alk Seminar: The Later Roman Empire (sop.muk.) ti lait. sh, Fiema, alk Kevätlukukausi Antiikin Kreikan teatteri (sop.muk.) ti aud XII, Kaimio, alk Antiikin kiroustaulut (sop.muk.) ke 14 16, to 8 10 aud XI, Solin, alk Kreikan taidehistoriaa Periodisesti maalis-huhtikuussa, Tuukkanen Kreikan kieli ja kirjallisuus Kielitaidon saavuttaminen Kreikan kielen peruskurssi (Akr111) alkeiskurssi sl ti, to aud XVI, Purola, alk jatkokurssi kl ma, paikka auki, ti, to aud XVI, Purola, alk Ohjattua tekstinlukua sekä peruskielioppia (Akr 122) sl ti, to lait. sh, Aronen, alk Homeros-kollegio (Akr131 osa) kl ma 12 14, to 14 16, Sironen, Kreikkalainen metriikka (Akr133) kl ma 10 12, Sironen, Seminaarit Proseminaari (Akr241, pakollinen) sl ma lait sh, alk Seminaari (Akr341, pakollinen) sl/kl to lait. sh, Kaimio, alk ja Kreikkalaisen epigrafiikan metodologisia harjoituksia (Akr342) sl ti, pe 8 10 lait. sh, Sironen, Syyslukukausi Johdatus antiikintutkimukseen (Ay121) ma 14 16, alk Hellenistinen Lähi-Itä: kulttuuria ja historiaa (sop.muk.) ma 16 18, ke 16 18, Frösén, Pindaroksen epinikioneita ja muuta kuoro-lyriikkaa (Akr320, Akr332...) ti, to aud X, Kaimio, alk Papyrologiaa (sop.muk.) ma 14 16, Arjava, alk Kevätlukukausi Kreikan syntaksia (Akr 211), ma, to lait. sh, Leiwo, alk Antiikin kiroustaulut (sop.muk.) ke 14 16, to 8 10 aud XI, Solin, alk Antiikin retoriikkaa (sop.muk.) ti 10 12, Pitkäranta, alk Antiikin Kreikan teatteri (sop.muk.) ti 16 18, Kaimio, alk Demostheneen puheita (Akr230) ma, ke lait. sh, Frösén, /2002

7 Latinan kieli ja Rooman kirjallisuus Kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitetut kurssit (ei ennakkoilmoittautumista). Alkeiskurssit: Ryhmä I: sl ma, to sali 12, Hälvä- Nyberg, alk ; kl ma, to sali 8. Ryhmä II: ma 16 18, to aud XIV Ryhmä III : Aika ja pitäjä avoinna. Ryhmä IV (koko lukuvuoden kestävä): ti P653, alk ja Jatkokurssi: kl, aika ja pitäjä auki. Kielikokeet: Alkeiskurssin ja tekstinymmärtämisen alkukoe jo latinaa lukeneille ma 2.9. klo laitoksen seminaarihuoneessa. Jos opiskelija läpäisee kokeen niin kyseistä kurssia ei tarvitse käydä. Tekstinymmärtämiskokeessa saa käyttää sanakirjaa. Ilmoittautuminen kokeeseen viim Ulla Hälvä-Nybergille laitokselle (tai p ). Kielitaidon saavuttaminen Latinan kielen peruskurssi (Ala111) sl+kl: ma, to P216, Hälvä-Nyberg, alk ja Täydennyskurssi latinan jatkokurssin suorittaneille (Ala124) sl ti lait. sh, Pitkäranta, alk Muoto- ja lauseopin harjoitukset (Ala121, pakollinen) sl/kl ma, ti 8 10 lait. sh, Pitkäranta, alk ja Roomalaisen metriikan harjoitukset (Ala122, pakollinen) sl ti aud X, Salomies, alk Käännösharjoitukset äidinkielestä latinaan (Ala112 tai 123, vapaaehtoinen) kl ma lait. sh, Hälvä-Nyberg, alk Käännösharjoitukset äidinkielestä latinaan (helpompi, Ala223, pakollinen) sl ma lait. sh, Pitkäranta, alk Käännösharjoitukset äidinkielestä latinaan (vaativampi, Ala313, pakollinen) kl ma lait. sh, Pitkäranta, alk Seminaarit Proseminaari (Ala241, pakollinen) ti lait. sh, Aronen, alk Seminaari (Ala341, pakollinen) sl/kl ke lait. sh, Salomies, alk ja Syyslukukausi Ohjattua tekstinlukua (Ala123/124) to aud X, Salomies, alk Horatius Carmina I (Ala134) to 10 12, Sarasti-Wilenius, alk Latinalaisen paleografian harjoituskurssi (sop.muk.) ke lait. sh, Luhtala, Martialis (Ala215/324) ma aud XVI, Kajava, alk Lähteistä tutkielmaksi -työpaja (sop.muk.) Tarkoitettu opintojensa keskivaiheessa oleville opiskelijoille. Infotilaisuus ja ilmoittautuminen klo 16. Kevätlukukausi Antiikin retoriikkaa (sop.muk.) ti 10 12, Pitkäranta, alk Latinan historiallista äänne- ja muotooppia (Ala221) ke 10 12, Leiwo, alk Antiikin kiroustaulut (sop.muk.) ke 14 16, to 8-10 aud XI, Solin, alk Plautus (Ala321) ti 16 18, to aud X, Salomies, alk Seneca (Ala232) ti 14 16, pe 12-14, alk /2002 7

8 Nykykreikan kieli ja kirjallisuus Kaikkien tiedekuntien opiskelijoille tarkoitettuja kursseja (ei enn.ilm.). Alkeiskurssi sl ti 13-16, to P607, Korhonen, alk Jatkokurssi kl ti 13-16, to P607, Korhonen, alk Täydennyskurssi sl/kl ke P607, Korhonen, alk ja Kielikoe ma 2.9. klo 12 lait. sh. Tähän kokeeseen on osallistuttava sellaisten opiskelijoiden, jotka eivät ole suorittaneet jatkokurssia arvosanalla hyvät tiedot eli vähintään 2-. Ilmoittautuminen kokeeseen viim leht. Jussi Korhoselle, p tai sähköpostitse Syyslukukausi Fonetiikka ja ääntämisharjoituksia (Vnk211) ma V20 sh 8, Stampoulou, alk Käännösharjoituksia nykykreikasta suomeen II (Vnk213) to M11 rh 1, Korhonen, alk Lauseoppia harjoituksineen (Vnk231) ke lait. sh, Korhonen, alk Kuullun ymmärtäminen (Vnk115) ke lait. sh, Korhonen, alk Nykykreikkalainen novelli (Vnk241 osa) ti M11 rh 2, Stampoulou, alk Tieteellinen kirjoittaminen (Vnk 212) ma 12-14, V20 sh 9 Stampoulou, alk Epivióseis tu arhéu kósmu (Vnk 133) ti P224, Stampoulou, alk Kevätlukukausi Käännösharjoituksia suomesta nykykreikkaan II (Vnk214) to P223, Korhonen, alk Kaunokirjallisen kääntämisen kurssi ti lait. sh, Korhonen, alk Estetismi ja symbolismi nykykreikkalaisessa proosassa (Vnk241 osa) ti M11 rh 3, Stampoulou, alk Nykykreikkalainen teatteri, teoria ja käytännön harjoituksia (Vnk241 osa) ti M11 rh 3, Stampoulou, alk Proseminaari (Vnk221 osa) ke 12-14, lait. sh, Korhonen, alk QUIS QUAEQUE SIT? Peplos Kore? Hilla Salovaara? 8 2/2002

9 RIKKINÄISIÄ VAASEJA JA MIELETTÖMIÄ MAISEMIA Amos Andersonin museossa on mahdollista tutustua antiikin Petran kaupunkiin toukokuun 26. päivään asti. Petra antiikin kadonnut kaupunki on katsaus Petran historiaan ja suomalaisten tutkimusprojektiin Aaronin vuorella. Ahtaat vuoristosolat ja hiekkakivikallioiden tuhannet eri värisävyt ovat vallaanneet näyttelytilan ensimmäisen huoneen. Simo Ristan valokuvista saa todellisen kuvan siitä, miten suojattua elämää antiikin nabatealaiset ovat eläneet vuorten suojaamassa kaupungissaan. Kaupunkiin pääsee vain helposti puolustettavissa olevia vuoristosolia pitkin. Kuvia ihaillessa voi kaksi mielenkiintoista vitriiniä jäädä kokonaan huomaamatta. Toiseen on sijoitettu yksi Petran hiiltyneistä papyruksista, yksi niistä joista koko tarina alkoi vuonna 1993, kun professori Jaakko Frösén kutsuttiin aukomaan ja tutkimaan kaupungin kirkosta löydettyjä papyrusrullia. Toisessa vitriinissä on herttainen keraaminen vesiputkenpätkä, joka myös on tärkeä osa Petran menneisyyttä, sillä korkeatasoisten vedenkerruun ja kastelujärejestelmien avulla nabatealaiset saivat alueen kukoistamaan. Pääsaliin on pyritty luomaan varhaisen kristillisen basilikan tila. Lattiaa koristavat Petran kaupungin kirkon mosaiikit, ja päätyseinässä on kuvia kahden eri kirkon apsiksista, toinen kaupungista, toinen ylhäältä Aaronin vuorelta. Basilikan»sivulaivoihin» on sijoitettu erilaisia keramiikka-astioita ja kirkon toiminnan päivittäistavaraa, kuten valtavan marmorisen ehtoollisleipä-lautasen kappaleita. Keskilaivaan on kerätty erilaisia piirtokirjoituksia ja seinämaalauksen fragmentteja. Erityisen sympaattinen on kiveen kaiverrettu kamelilla ratsastava tyyppi. Kaivertaja on onnistunut luomaan piirrokseensa todellista hytkymisen tunnet- ta, merisairaus iskee pelkästään kuvaa katselemalla... Basilikan»narthexin» puolelle on kerätty esineistöä Petran varhaishistoriasta. Paleoliittiset iskokset näyttävät tietämättömän silmissä tavallisilta kivenkappaleilta, mutta asiantuntija erottaa niissä useita eri kulttuurivaiheita ja esinetyyppejä. Jokapäiväistä keramiikkaa ja lasia on onnistuttu myös rahtaamaan Jordaniasta suomalaisten iloksi. Näitä astioita tutkimalla voi pohtia mm. antiikin ruoanlaittomenetelmiä tai ihailla siroja hajuvoidepulloja. Erään nuoren kävijän mielestä eläinaiheiset pystit näyttivät erehdyttävästi avaruudesta tulleilta marsilaisilta. Erittäin mielenkiintoinen osa näyttelyä oli kaivausten arkipäivää esittelevä valokuvasarja, joka kiertää näyttelysalin parvea. Arkeologian kenttätyön ihanuus karisi mielestä välittömästi, kun tarkasteli leirioloja ja esimerkiksi kenttävessojen tyhjentämistouhuja. Myös paikalliset työmiehet olivat pääseet kuviin varsinkin hullunrohkeilla touhuillaan, kuten myrkyllisten skorpioonien käsittelyllä. Näyttelyn ehdottomia»helmiä» ovat pienenpieni korallisydän ja helmiäsristi, jotka löytyvät»arvoesinevitriinistä» miekanväistön vierestä. Pylvään kapiteelissa hellyttävästi tillotteleva norsunpää jäi kuitenkin näyttelystä syvimmin mieleen, joten»yllättäen» museon kaupasta tarttui mukaani juuri sitä esittävä kortti. Maija Holappa 2/2002 9

10 10 2/2002

11 ARISTOFANEEN RAKKAUSLAULU Kevät on yleisesti tunnetun olettamuksen mukaan rakkauden aikaa, ja tämä kevät on ollut myös Aristofaneen aikaa.niinpä ajankohta lienee erityisen sopivat Aristofaneen rakkauslaulun julkistamiseen. Teksti on komediasta Naisten kansankokous (Ekkl ), ja siinä yläkerran ikkunastaan kurkotteleva nuori nainen laulelee kutsuvasti rakastamalleen nuorelle miehelle (esitettävä con moto, molto appasinato). Nuori mies vastaakin ( ), mutta koska säkeistöt eivät ole keskenään täysin responsoivat, ei hänen sanojaan voi ikävä kyllä laulaa aivan samalla sävelellä.tässä käännös niitä varten joiden kreikan opinnot eivät vielä yllä laulujen tasolle: Tänne, tänne, kultaseni, tule tänne luokseni ja vietä yö vuoteessani, sillä kovasti minua riivaa rakkaus noita sinun kutrejasi kohtaan. Hurja kaipaus on iskenyt minuun ja pitelee minua piinassaan. Päästä, rukoilen sinua, Rakkaus, ja pane hänet tulemaan minun vuoteeseeni. Aristofaneen komediassa ei kuitenkaan käy näin hyvin, vaan kolme vanhaa akkaa vie nuoren miehen mennessään vedoten uuteen lakiin, jonka mukaan heillä on etuoikeus nauttia rakkaudesta ennen nuoria naisia. M.K. 2/

12 TUULIKAUPPIAAT Meri on aina ollut ihmisten mielissä vaarallinen elementti. Kalastajat ja purjehtijat, jotka uskaltautuivat aavojen vaaroille, ovat aina lepytelleet meren arvoituksellisia jumalia ja toivoneet suosiollista säätä. Taikauskoisten merimiesten keskuudessa merihirviöt ja aavelaivat uhkasivat laivoja pimeinä öinä ja seireenit houkuttelivat laulullaan miehistöä purjehtimaan vaarallisille matalikoille. Uskomukset ja tarinat ovat säilyneet merimiesten keskuudessa aivan nykypäivään asti. Vielä tänäänkin nuori merimies voi heittää taskunsa pohjalta muutaman kolikon mereen, kun hän saapuu ensimmäistä kertaa uuteen satamaan.»se on vain jokin vanha hassu tapa» vastasi eräs perämies. Purjelaivakaudella laivoissa noudatettiin kirjoittamattomia sääntöjä, joiden kuitenkin uskottiin lisäävän turvallisuutta. Viheltäminen on ollut merellä kiellettyä, sillä sen uskottiin houkuttelevan tuulta. Jos taas jouduttiin tyveneen saatettiin komentaa koko miehistö laivan kannelle viheltämään. Lakkia ei saanut pitää väärin päin päässä eikä partaakaan saanut leikata, muuten kuin uhraamalla se merelle. Sään merkitys matkan etenemiselle oli äärimmäisen tärkeätä, ei siis ihme että tuulia pyrittiin hallitsemaan tai houkuttelemaan eri tavoin. Onneton Odysseuskin kohtasi pitkällä kotimatkallaan tuulten herran Aioloksen, joka asui kelluvalla saarella. Aiolos ei ollut jumala, vaan kuolevainen, jolle Zeus oli antanut vallan komentaa tuulia.»mutta kun tielle jo aioin taas, anon, että hän auttais kieltänyt ei, heti tielle hän autteli. Myötäni taljan sonnilt yhdeksänsuviselta hän nyljetyn antoi, siihen sulkenut kaikk oli tuulien ulvovat puuskat; tuulia hallita näät hänen antoi Zeus Kronossynty, kiihdyttää sekä viihdyttää, miten vain oli mieli. Laivaan toi säkin tuon, hopeaisin, hohtavin nauhoin solmisi suun, ett ei vähin henkäys ees ulos uhkuis. Meitäpä saattelemaan pani lietsovan läntisen, viemään laivoja, miehiäkin» (Odysseia 10, 17-26) Keskiajalla syntyivät tarinat suomalaisista noidista ja merimiehistä, jotka pystyivät hallitsemaan tuulia yliluonnollisilla kyvyillään. Kalevalan kertomuksissa Väinämöinen ja Louhi nostattavat halutessaan myrskyjä. Islantilainen Snorri Sturlarson ( ) mainitsee Norjan kuninkaiden historiikissaan suomalaiset useaan kertaan nostattamassa myrskyjä mm. itse kuningas Olavi Pyhää vastaan. Suomalaiset eivät ainoastaan hallinneet tuulia vaan myös myivät sitä ulkomaalaisille purjehtijoille. Köydessä oli kolme tuulisolmua, joita avaamalla sai kaipaamansa tuulen: Ensimmäinen solmu vapautti leppoisan myötäisen, toinen sai aikaan myrskyn ja viimeinen hirmumyrskyn salamoineen. Saxo Germanicus, joka oli Snorrin aikalainen, mainitsee ensimmäisenä tuulta myyvät suomalaiset luvulla ruot- 12 2/2002

13 salaiset veljekset Johannes ja Olaus Magnus levittivät tietoa pohjolan kansoista kirjoissaan ja kartoissaan. Varsinkin Olaus Magnuksen teoksesta Historia Gentibus Septentrionalibus tuli pohjoisen noitatietouden käsikirja. Suomalaisten merimiesten huonohko maine kulkeutui myös kaunokirjallisuuden lehdille. Kuuluisat merielämän kuvaajat kuten Richard Henry Dana ja Herman Melville kertovat teoksissaan kohtaamistaan suomalaisista merenkävijöistä, joilla tuntui aina olevan joko ihmeellisiä kykyjä tai pahanilmanlinnun maine. Laivoilla onnettomassa tilanteessa nimettiin usein»joona», jonka harteille kasattiin kaikki epäonnistumiset. Raamatun tarinassa toiset merimiehet heittivät Joonan mereen, kun kuulivat tämän aiheuttaneet myrskyn suutut-tamalla Jumalan. Ulkomaisilla laivoilla jurot ja vähän vieraita kieliä puhuvat suomalaiset joutuivat usein epäluulojen kohteeksi, varsinkin kun he tekivät työnsä mukisematta ja huolella raataen usein useamman edestä, mihin muut eivät siis kyenneet. Myös uskottiin laivarottien ja lokkien auttavan suomalaisia. Suomen rannikko on ollut purjehtijoille vaarallista aluetta runsaan saariston vuoksi, jolloin turvallisten väylien löytäminen ilman luotsia on ollut lähes mahdotonta. Suomalaiset tietenkin tunsivat hyvin omat rannikkoalueensa ja osasivat lukea tulevan sään luonnon merkeistä: ilmaa haisteltiin ja tarkkailtiin lintujen lentoa tai meren väriä. Mutta kaukana sijaitseva maa, jota kukaan ei aluksi oikein osannut tarkasti sijoittaa kartalle, oli kuin antiikin Aioloksen kelluva saari, jonka väestö tuntui hallitsevan kaikkia maailman tuulia Maija Holappa Kuvat:Meritie 1988, Helsinki. Tekele ylioppilaan»dagen efter»-lauluksi: Kauhein aamu ikinä huppeliss kun humus,: kosto kumman juomabuumin kosto lystin sen noktuurnin mua pitääpi sumuss,: (sävel: De brevitate vitae) 2/

14 COMMENTARII on kokoelma kommentteja, joita Symposionin iloiset veitikat ovat ilmaisseet tutustuessaan pääkaupunkimme baaritarjontaan. Koska suurin osa kommenteista on annettu muutaman testikierroksen jälkeen on kaikkien (ja ennen kaikkea meidän veitikoiden) mielenrauhan kannalta suotavampaa käyttää pseudonyymejä. Sillä kaikkea ylös kirjattua ei enää seuraavana aamuna muuten suostuisi allekirjoittamaan. Kantis: Testi-törpöt: Hegestratos kai Zenothemis Tuopit: Karhu III 0,5l 3 euroa. Muitakin perusoluita mutta ei kukaan juo kuin nallea. Erikoisuutena yrttiviina Schwarzwald Teufel, shottina 3 euroa. Palvelu: Varsin sisäänpäinlämpiävää, useampi käynti paljastaa henkilökunnalla olevan persoonat. Vessat: On, valitettavasti. Musiikki: Ylhäällä keski-ikäisten rokkia, alhaalla pitkätukkien röyssyämistä. Asiakkaat: Ylhäällä rokkaavia keski-ikäisiä, alhaalla röyssyäviä pitkätukkia. Lehdet: Kaikki jotka jaksat sinne viedä. Yleisvaikutelma:»Tätä varten sana»räkälä» luotiin!», Zenothemis.»Paikka, johon tullaan juomaan», Hegestratos. Yleisarvosana: +, nousussa + Kolmen sepän terassi: Testi-törpöt: Jones, Diana, Tokugawa ja Tzimiskes Tuopit: 5 euroa kappale, Velkoa, Karjalaa ja siideriä. Palvelu: Kävi siinä joku kysymässä jotta halutaanko lissää. Haluttiin mutta ei niillä hinnoilla. Vessat: Kolmen sepän suihkulähde. Musiikki: Aleksanterinkadun remontin vieno sinfonia. Asiakkaat: Paljon kauniita, ihania ihmisiä (ja se seksikäs heebis duudsoneista! Iih! -Jones). Lehdet: Puissa, jotka puolestaan eivät ole näkyvissä. Yleisvaikutelma:»Muuten kiva, mutta paikallinen alkuasukas J. Uoppo tuli puhumaan epäselviä», Tokugawa.»Ruuaksi lokinkakkaa talon tapaan», Jones.»Aurinko paistaa koko päivän ja massat vyöryvät ohi hirveellä hopulla -hupaisaa nähtävää», Tzimiskes. Yleisarvosana: /2002

15 Wave: Testi-törpöt: Otto von Bismarck, Pipin Pieni, Katariina Suuri ja Tuntematon Keskikokoinen Tuopit: Lapin Kulta III 4 euroa, Primus Pils 5 jöröä - vahva perusolut( O.v.B.), Haacht Wit 5 jöröä - simamainen, hunajaisehko maku (P.P.), Breznak Tmavé 5 euroa, Ciderit Up&Dry 5 euroa Palvelu: Ihan kohteliaahko täti, joskin viihtyy harvinaisen hyvin omissa oloissaan. Vessat: On, ja pikkupoikien puolelta löytyy sekä pisuaari että potta. Musiikki: Tavallista, pehmeää diskojumputusta. Asiakkaat: Kourallinen parissakymmenissä olevia rentoutumassa työpäivän päätteeksi. Lehdet: Löytyy varsin paljon. City-lehteä saa ovelta. Yleisvaikutelma:»Jos tykkää merellisestä tunnelmasta niin tämä paikka toimii», Tuntematon Keskikokoinen.»Hei, näillähän on discopallo katossa! Saturday Night Fever!», Pipin Pieni.»70-luku ei kuollut. Se tuli tänne», Katariina Suuri.»Lattialla on joku mosaiikkiihottuma», Otto von Bismarck.»Alea Uni-kortilla, jonka ilmoitti Kammo Kuvanen (nimi muutettu) tapansa mukaan myöhässä.» Kaisla: Testi-törpöt: Nasse-setä, Puppe, Uuno, Vuorineuvos Tuura, Kauppaneuvos Paukku ja Tollo Tuopit: Tolkuttomasti eri olusia, hintahaitari 4-7 euroa, erikoisuutena mainittakoon myös mittava valikoima viskipaukkuja. Palvelu: Avuliaita Aatuja ja Annoja. Vessat: Ihan siistit perusvessat. Kehtaa käydä. Musiikki: Funkahtavaa rokkia, mm. Pink Floydin Dark Side of the Moon ja Red Hot Chili Peppersin kootut. Asiakkaat: Hieman vanhempaa, tyylikkäämpää ja varakkaampaa kansanpuolta. Lehdet: Emme löytäneet joskaan emme myöskään kysyneet. Yleisvaikutelma:»Tollo, ei sinne, se on naisten vessa», kauppaneuvos Paukku.»Olutta, olutta», Uuno, olutta.»tarjoilija, tärpättiä!», kauppaneuvos Paukku.»Lämpimät värit», Puppe tykkää!»nyt Nasse-setä on hyvin, hyvin vihainen...», kukalie Yleisarvosana: - Yleisarvosana: + Bar 52 tunnelmaa vuodelta /

16 PIETARI -RAPORTTI (Symposionin opintomatka Pietariin ) 1. päivä Oli maaliskuu, pilvipouta, ja kello lähenteli viittä. Bussimme oli vielä kahdeksan tuntia sitten seissyt ravintola Fennian edessä Helsingin rautatieasemalla. Nyt se pysähtyi hotelli Moskovan eteen, ja hetken kuluttua etsin huonettani seitsemännen kerroksen pitkällä käytävällä. Huonetoveri oli vanha tuttu. Baarikaappi oli tyhjä, eikä meillä ollut näköalaa joelle. Kokoonnuimme vielä samana iltana hotellin aulassa. Jotkut lähtivät omille teilleen, mutta me kävelimme edestakaisin Nevski Prospektia pitkin, ja satuimme erääseen ravintolaan jossa söimme päivällistä. Saimme venäjänkieliset ruokalistat, joita tulkitsimme filologisen sivistyksemme voimin. Tarjoilija huomasi meidät turisteiksi, ja toi englanninkielisen listan. Ulkona oli jo pimeää kun lähdimme takaisin hotellille. Nukuin levottomasti; käytävältä kuuluvista äänistä päätellen en ollut ainoa. 2. päivä Hotelli-aamiaisella tarjoiltiin kaalipiirakoita ja blinejä. Puoli yhdeksitoista oli ehdittävä Eremitaasin henkilökunnan ovelle»by the enbankment». Kukaan meistä ei valitettavasti täysin hahmottanut mikä enbankment olisi kyseessä; lopulta löysimme kuitenkin tämän mystisen rendezvous point:in. Sitten saimme innokasta opastusta halki lukemattomien salien joissa oli viilukoristellut lattiat. Iltapäivällä jatkoimme skyyttalaisten kulta-aarteiden parissa, ja siirryimme sitten varsinaiseen asiaan eli antiikin esineistöön. Ja sitä riitti. Viideltä pytyt olivat menettäneet viehätyksensä. Meillä oli vielä puolisen tuntia aikaa. Lähdin etsimään impressionisteja samanhenkisen matkatoverin kanssa. Löysimme oikean osaston, mutta lopulta kävi ilmi että lähes kaikki tyylisuuntaa edustavat teokset oli lainattu ulkomaille tai viereiseen rakennukseen. Illalla söimme pizzeriassa hotellin lähellä. Nukuin sikeästi kunnes korvatulppien läpi kantautui ääniä käytävästä; joku oli hukannut avaimensa. Maria, Artemisia ja Outi 16 2/2002

17 3. päivä Aamupäivällä suuntasimme kaupungille. Pölyisiä katuja valaisi kirkas auringonpaiste. Oppaaksi olimme saaneet Suomesta Pietariin muuttaneen karismaattisen munkki- noviisin. Näimme lähiöarkkitehtuuria ja vanhaa, loistokasta arkkitehtuuria. Joimme kahvia filologisen tiedekunnan kahvilassa. Kävimme suuressa kirjakaupassa, Pietarin kalleimman hotellin vessassa, ja vanhassa ruokakaupassa jossa oli kristallikruunut. Juoksimme nopean munkkinoviisin perässä väistellen hitaita pietarilaisia. Söimme päivälliseksi kanaa ja suklaakakkua ja joimme sampanjaa. Jotkut jatkoivat kaupunkikierrosta myöhään yöhön, toiset viettivät aikaa hotellilla. 4. päivä Sunnuntai-aamuna Aleksanteri Nevskin luostarin alueella oli tungosta. Kävimme kirkossa, vilkuilimme hautausmaalle, ihailimme ikoneita joita myytiin kojuissa. Hotellin luona ostimme sampanjaa pienistä kioskeista. Ja sitten piti jo lähteä kotiin. Liisa Ekebom Väsynyttä väkeä Io rullate Laulu kevään iloksi: 1.Tristis si tu tua via vagaris, novi, quod fortasse adiuvat te: Antequam in morte exstingueris, veni ad nos, cantit(a) atque bibe! :,: Io, rullate, rullate, rullate, rulla, rullate, rullate, rullalalei! :,: 2.Brevis est vita sicut est tunica infantis, quidnam aliud dicam. Carminibus tuas curas exclude, hic habeamus terram gaudosam. :,: Io, rullate, rullate, rullate, rulla, rullate, rullate, rullalalei! :,: 3.Vernale tempus nam quadrans est anni, accurre ad turbam tam gaudentem. Amice, non sine causa iuvenis, porrige manum canens hunc cantum: :,: Io, rullate, rullate, rullate, rulla, rullate, rullate, rullalalei! :,: Hanna Liekso 2/

18 VANHAT VITSIT VÄHISSÄ? EI ENÄÄ! Veteraanisymposiastikot ovat jälleen kunnostautuneet käännöstöiden saralla. Tammi lanseerasi alkukeväällä uuden Olympos-kirjasarjan, joka keskittyy antiikin kirjallisuuden suomennoksiin. Mukana on sekä perinteiseen kaanoniin kuuluvia klassikkoteoksia että vähemmän tunnettuja kuriositeetteja. Ensimmäiseen osastoon lukeutuu Päivi Myllykosken suomentama Hesiodoksen»Jumalten synty», jälkimmäiseen antiikin ajasta asti kulneita vitsejä sisältävä kokoelma»ikivanha». Arto Kivimäki, Vesa Vahtikari ja Sampo Vesterinen ovat kääntäneet ja toimittaneet valikoiman antiikin Kreikasta ja Roomasta säilyneitä vitsejä. Käännösten runsain yksittäinen lähde on ainoa antiikista säilynyt vitsikirja, Filogelos, eli»naurun ystävä». Muita muinaisen huumorin kukkia on poimittu pilkkarunoilijoiden tuotannosta sekä henkilökaskuista. Oikeastaan hauskasti ja sujuvasti käännettyjen vitsien sisältöä huvittavampaa on havaita, etteivät naurunaiheet ole juurikaan parissa tuhannessa vuodessa muuttuneet. Jopa vitsien sisältämät tarinat ovat usein lähestulkoon identtisiä nykyisin suusanallisessa kierrossa olevien kanssa. Esimerkistä käynee seuraava sukkeluus: Skholastikos riiteli isänsä kanssa ja valitti tälle: Etkö näe, miten suuren vahingon olet minulle aiheuttanunt? Jos sinä et olisi syntynyt, minä olisin perinyt isosisäni. (Filogelos 24) Edellä esiintynyt skholastikos on yksi vitsien vakiosankareista, eräänlainen oman aikansa insinööri tahi basisti. Hölmöläisiä taas vastaavat abderalaiset ja sidonilaiset. Lieneekö syynä vitsien ikä vai mikä, mutta kirjaa lukiessa kuuluu pään sisällä puujalkain kapse, eikä ihan hiljaa. Kreikkalaisesta antologiasta löytyy seuraava, arvatekin monet röhönaurut irrottanut helmi: Eräs hölmö, jota kirput purivat, sammutti lampun ja sanoi: Nyt ette enää näe minua. (AP Lukianos) Tämän teoksen kulttuuriarvo syntyykin aivan muusta kuin yleisön hauskuuttamisesta, vaikka toki kaskujen joukossa jokunen helmikin on. Toimittaja-kääntäjät ovat tuoneet ulottuvillemme palasen tavallisen kansan kulttuurihistoriaa. Tässä ei lauleta polytrooppien urotöistä, eikä käännetä muusain innostamien runoilijoiden tyylikkäitä, lyyrisiä säkeitä. Vitsit antavat kaivatun, maanläheisen tuntuman antiikin elämään ja ajatteluun: mikä naurattaa, mikä puistattaa, ketä pilkataan ja kuka on kaskujen sankari. Ne ravistavat hätkähdyttävällä tavalla huomaamaan, kuinka vähän ihminen itse on lopulta muuttunut, vaikka hänen kehittämäsä moderni teknologia onkin muuttanut ympäröivän maailman aivan toiseksi. Janne Niemi Ikivanha Antiikin vitsejä ja sukkeluuksia. Suomentaneet ja toimittaneet Arto Kivimäki, Vesa Vahtikari ja Sampo Vesterinen. Tammi, Helsinki. Hesiodos: Jumalten synty. Suomentanut Päivi Myllykoski. Tammi, Helsinki. (Arvostelu luvassa myöhemmin.) 18 2/2002

19 HYVÄÄ KESÄÄ KAIKILLE!!! 2/

20 20 2/2002