SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997 N:o Laki. N:o Opetusalan koulutuskeskuksesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1259 Laki Opetusalan koulutuskeskuksesta Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Vuoden 1998 veroasteikkolaki Laki tuloverolain muuttamisesta Laki veronkantolain 12 c :n muuttamisesta Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Asetus arvonlisäveroasetuksen 9 :n muuttamisesta Asetus ennakkoperintäasetuksen 8 :n 5 momentin ja 11 :n kumoamisesta Asetus Suomen Akatemiasta annetun asetuksen muuttamisesta N:o 1259 Laki Opetusalan koulutuskeskuksesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tehtävät Opetusalan koulutuskeskuksen tehtävänä on järjestää opettajien ja opetustoimen muun henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutusta sekä tähän toimintaan liittyviä oheispalveluja. 2 Hallinnollinen asema ja kotipaikka Opetusalan koulutuskeskus on opetushallituksen alainen. Koulutuskeskuksen kotipaikka on Heinola. Keskus voi tarvittaessa järjestää koulutusta ja muuta toimintaa myös muilla paikkakunnilla. 3 Johtokunta Opetusalan koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka asettamisesta, kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään asetuksella. 4 Tarkemmat säännökset Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 5 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta HE 127/1997 SiVM 21/1997 EV 216/

2 4368 N:o Siirtymäsäännökset Tällä lailla kumotaan: 1) ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksesta 12 päivänä helmikuuta 1988 annettu laki (135/1988); ja 2) Heinolan kurssikeskuksesta 23 päivänä joulukuuta 1971 annettu laki (923/1971) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Toimenpiteisiin tämän lain täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa. Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskukselle ja Heinolan kurssikeskukselle kuuluvat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät Opetusalan koulutuskeskukselle. Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksessa ja Heinolan kurssikeskuksessa vireillä olevat asiat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa Opetusalan koulutuskeskuksen käsiteltäviksi. Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurssikeskuksen virat ja virkamiehet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa ilman muita toimenpiteitä Opetusalan koulutuskeskuksen viroiksi ja virkamiehiksi. Vastaavasti ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja Heinolan kurssikeskuksen työsopimussuhteiset työntekijät siirtyvät Opetusalan koulutuskeskuksen työntekijöiksi. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

3 N:o Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteenä olevan verotaulukon muuttamisesta Annettu VEROTAULUKKO Liite Tuote Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1472/1994) liitteenä oleva verotaulukko, sellaisena kuin se on laissa 1259/1996, seuraavasti: Tuoteryhmä Perusvero Lisävero Huoltovarmuusmaksu Lyijytön moottoribensiini p/l peruslaatu ,2 19,1 4,0 reformuloitu ,2 19,1 4,0 Lyijyllinen moottoribensiini p/l peruslaatu ,2 19,1 4,0 reformuloitu ,2 19,1 4,0 Moottoribensiinin sekoitus p/l peruslaatu ,7 19,1 4,0 reformuloitu ,7 19,1 4,0 Dieselöljy p/l peruslaatu ,7 21,8 2,1 rikitön ,7 21,8 2,1 Kevyt polttoöljy p/l ,9 21,8 2,1 Raskas polttoöljy p/kg ,8 1,7 Tämä laki tulee voimaan 1päivänä tammikuuta HE 194/1997 VaVM 36/1997 EV 205/1997 Neuvoston direktiivi 92/82/ETY; EYVL N:o L316; , s. 19 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

4 4370 N:o 1261 Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1260/1996) 7 :n 3 kohta, 8 :n 1 momentti ja lain liitteenä oleva verotaulukko sekä lisätään 7 :ään uusi 4 kohta ja lakiin uusi 8 a sekä sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti: 7 Valmisteverotonta ja huoltovarmuusmaksutonta on sähkö: 3) joka luovutetaan yhteisön ulkopuolelle tai toimitetaan muualle yhteisön alueelle kuin Suomessa kulutettavaksi; 4) joka toimitetaan sähköisen raideliikenteen välittömään käyttöön. 8 Sillä, joka tuottaa sähköä 1) tuulivoimalla; tai 2) vesivoimalaitoksessa, jonka nimellisteho on enintään yksi megavolttiampeeri; taikka 3) nimellisteholtaan enintään 40 megavolttiampeerin lämmitysvoimalaitoksessa, joka tuottaa sähköä puulla tai polttoturpeella, on oikeus hakemuksesta saada sähköverkkoon toimitetusta sähköstä tukea. Tuen määrä on 2,02 penniä kilowattitunnilta. Muu tuki HE 194/1997 VaVM 36/1997 EV 205/1997 8a Muissa kuin 8 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa sillä, joka tuottaa sähköä puulla tai puupohjaisilla polttoaineilla ja siirtää näin tuotetun sähkön sähköverkkoon, on oikeus hakemuksesta saada sähköverkkoon toimitetusta sähköstä tukea. Tuen määrä on 2,02 penniä kilowattitunnilta. Tuen maksamiseen sovelletaan, mitä 8 :n 2 5 momentissa säädetään. Sillä, joka tuottaa sähköä puulla tai puupohjaisilla polttoaineilla omaan tai toisen käyttöön siirtämättä sähköä sähköverkkoon, on oikeus saada siitä suoritettavaa sähköveroa vastaavaa tukea. Tuen maksaminen toteutetaan siten, että tukeen oikeutettu verovelvollinen ilmoittaa sanotunlaisen sähkön verottomana toimituksenaan. Verottomuuden toteuttamista koskevaan menettelyyn sovelletaan muutoin valmisteverotuslain (1469/1994) säännöksiä. Asianomainen ministeriö päättää erikseen siitä, miltä osin tässä pykälässä tarkoitettu sähkö katsotaan tuotetuksi puulla ja puupohjaisilla polttoaineilla taikka muilla polttoaineilla. Edellä 8 :ssä ja tässä pykälässä tarkoitettuun tukeen sovelletaan lisäksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annettua lakia (1593/1994). Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tämän lain 8 a :n 3 momentissa tarkoitettua menettelyä sovelletaan sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona komissio on hyväksynyt momentissa tarkoitetun tuen. Tämän lain voimaantulon ja tuen hyväksymistä koskevan kalenterikuukauden väliseltä ajalta tuki maksetaan jälkikäteen hakemuksesta. Tuen suuruus on tällöin sähköstä maksettu vero ja tukeen sovelletaan muutoin, mitä tämän lain 8 :n 2 5 momentissa säädetään.

5 N:o Liite VEROTAULUKKO Tuote Tuoteryhmä Perusvero Lisävero Huoltovarmuusmaksu Sähkö p/kwh veroluokka I ,30 0,075 veroluokka II ,02 0,075 Kivihiili, kivihiilibriketit, kivihiilestä valmistetut kiinteät polttoaineet mk/t ,6 7 Polttoturve mk/mwh ,9 Maakaasu, kaasumainen p/nm ,3 0,5 Mäntyöljy p/kg ,8 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

6 4372 N:o 1262 Vuoden 1998 veroasteikkolaki Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero ja varallisuusverolain (1537/1992) perusteella valtiolle suoritettava varallisuusvero tässä laissa olevien veroasteikkojen ja veroprosenttien mukaan. 2 Progressiivinen tuloveroasteikko on seuraava: Verotettava ansiotulo Vero alarajan Vero alarajan kohdalla ylittävästä tulon osasta, mk mk % Progressiivinen varallisuusveroasteikko on seuraava: Verotettava varallisuus Vero alarajan Vero alarajan kohdalla ylittävästä varallisuuden mk mk osasta, % ,9 4 Yhteisön varallisuusveroprosentti on 1. 5 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 101/1997 VaVM 37/1997 EV 206/1997 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

7 4373 N:o 1263 Laki tuloverolain muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 63 a, 92 :n 22 kohta, 93 :n 1 momentti ja 124 :n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 63 a laissa 1126/1996, 93 :n 1 momentti laissa 1465/1994 ja 124 :n 2 ja 3 momentti laissa 1389/1995, sekä lisätään 92 :ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1465/1994 ja laissa 1333/1995, uusi 23 ja 24 kohta sekä lakiin uusi 92 a seuraavasti: 63 a Lasten yksityisen hoidon tuki Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) tarkoitettu hoitoraha, hoitolisä ja kunnan lapsen hoidosta maksama lisä on sen vanhemman tai muun huoltajan ansiotuloa, jolle tulo maksetaan. Tulo ei kuitenkaan ole lapsen vanhemman tai muun huoltajan vaan hoidon tuottajan tuloa, jos hoitoraha, hoitolisä ja kunnan maksama lisä maksetaan hoidon tuottajalle. 92 Verovapaat sosiaalietuudet Veronalaista tuloa eivät ole: 22) sosiaalihuoltolain (710/1982) mukainen toimeentulotuki; 23) kunnan, muun sosiaali- tai terveydenhuoltoa harjoittavan julkisyhteisön tai yleishyödyllisen yhteisön kehitysvammaiselle, mielenterveyspotilaalle, päihdehuollon asiakkaalle taikka muulle sosiaalihuollon asiakkaalle järjestämästä työ- tai päivätoiminnasta maksettu keskimäärin päivää kohden enintään 50 markan suuruinen toiminta- tai muun niminen avustus, jolla tuetaan asiakkaan hoitoa, kuntoutumista tai yhteiskuntaan sopeutumista; 24) lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden koulumatkatuesta annetussa laissa (48/1997) tarkoitettu opiskelijalle itselleen maksettu koulumatkatuki. 92 a Rakennusperinnön hoitoon saatu avustus Veronalaista tuloa ei ole ympäristöministeriön tai museoviraston nimeämän rakennusperinnön hoitoon tai korjaamiseen valtion varoista saatu avustus. 93 Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Ansiotulon hankkimisesta johtuneina menoina pidetään myös matkakustannuksia asunnosta työpaikkaan ja takaisin halvimman kulkuneuvon käyttökustannusten mukaan HE 102/1997 VaVM 38/1997 EV 207/1997

8 4374 N:o 1263 laskettuina. Näitä matkakustannuksia voidaan kuitenkin vähentää enintään markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna markkaa. 124 Veron määräytyminen ja jakautuminen veronsaajien kesken Pääomatulon tuloveroprosentti on 28. Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti on niin ikään 28, joka jakautuu eri veronsaajille tuleviin osuuksiin seuraavasti: valtion osuus 15,96 prosenttiyksikköä, kunnan osuus 11,20 prosenttiyksikköä ja seurakunnan osuus 0,84 prosenttiyksikköä. Edellä 21 :n 1 momentissa tarkoitetun osittain verovapaan yhteisön, tiekunnan ja yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosentti on 12,04, joka jakautuu kunnan ja seurakunnan osuuteen 2 momentissa säädetyllä tavalla. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1998 toimitettavassa verotuksessa. Lain 63 a :ää sekä 92 :n 23 ja 24 kohtaa sovelletaan kuitenkin verovuodesta 1997 alkaen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

9 4375 N:o 1264 Laki veronkantolain 12 c :n muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/1978) 12 c :n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1547/1992, seuraavasti: 12 c Valtion yhteisövero-osuus on 57 prosenttia, kuntien osuus 40 prosenttia ja seurakuntien osuus 3 prosenttia kaikille näille veronsaajille tilitettävästä yhteisöveron kertymästä. Ortodoksisten seurakuntien yhteisosuus on 0,08 prosenttia seurakuntien osuudesta. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 1998 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö HE 102/1997 VaVM 38/1997 EV 207/ /173

10 4376 N:o 1265 Laki arvonlisäverolain muuttamisesta Annettu Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1993 annetun arvonlisäverolain (1501/1993) 13 a :n 1 momentti, 13 a :n 2 momentin 2 kohta, 75 ja 77, 79 :n 3 momentti, 85, 85 a ja 85 b sekä 179 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 13 a :n 1 momentti ja 13 a :n 2 momentin 2 kohta laissa 377/1994, 75 osaksi laissa 1486/1994, 85 viimeksi mainitussa laissa ja osaksi laissa 1264/1996, 85 a mainitussa laissa 1486/1994, 85 b laissa 381/1996 ja 179 :n 1 momentti mainitussa laissa 1264/1996, sekä lisätään 72 d :ään, sellaisena kuin se on laissa 1767/1995, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, ja 178 :ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 1486/1994, uusi 3 momentti seuraavasti: 13 a Lääninverovirasto voi kahden tai useamman elinkeinonharjoittajan hakemuksesta määrätä, että niitä on tätä lakia sovellettaessa kohdeltava yhtenä elinkeinonharjoittajana (verovelvollisuusryhmä). Elinkeinonharjoittajilla tulee olla kotipaikka tai kiinteä toimipaikka Suomessa. Verovelvollisuusryhmään voi kuulua vain: 2) luottolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993) 4 :ssä tarkoitettu omistusyhteisö tai kirjanpitoasetuksen (1575/1992) 11 :n 3 momentissa tarkoitettu vakuutuskonsernin emoyhteisö; 72 d Veroa ei suoriteta tavaroiden ja palvelujen myynnistä toisessa jäsenvaltiossa olevien Pohjois-Atlantin Liittoon kuuluvien valtioiden yhteiseen puolustustoimintaan osallistuvien puolustusvoimien tai puolustusvoimien siviilihenkilöstön käyttöön tai niiden messien taikka kanttiinien tarpeisiin vastaavin edellytyksin kuin verottomuus myönnetään määränpäävaltiossa. Verovapaus ei koske määränpäävaltion puolustusvoimia. 75 Otettaessa palvelu omaan käyttöön veron peruste on: 1) ostetun palvelun ostohinta tai sitä alempi todennäköinen luovutushinta; 2) itse suoritetusta palvelusta aiheutuneet välittömät ja välilliset kustannukset. 77 Edellä :ssä tarkoitettu veron peruste ei sisällä veron osuutta. HE 111/1997 VaVM 35/1997 EV 204/1997

11 N:o Veron perusteeseen luetaan Yleisradio Oy:n valtion radiorahastosta saama korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiolupamaksutuloista. 85 Seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 17 prosenttia veron perusteesta: 1) ruokatavara, juoma ja muu sellaisenaan ihmisen nautittavaksi tarkoitettu aine sekä niiden raaka-aine ja niitä valmistettaessa tai säilöttäessä käytettävä mauste, säilöntäaine, väri- ja muu lisäaine (elintarvike); 2) rehu ja rehuseos sekä niiden valmistuksessa käytettäväksi tarkoitettu raaka- ja lisäaine, eläinten ruokana käytettävät teollisuuden jäteaineet sekä rehukala (rehuaine). Edellä 1 momentin 1 kohdan nojalla alennettua verokantaa ei sovelleta: 1) tarjoilutoimintaan; 2) eläviin eläimiin; 3) vesijohtoveteen; 4) alkoholi- ja alkoholijuomaverolaissa tarkoitettuihin alkoholijuomiin ja tupakkavalmisteisiin; eikä 5) 85 a :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin ja myrkkyihin. 85 a Seuraavien palvelujen myynnistä sekä seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 8 prosenttia veron perusteesta: 1) henkilökuljetus; 2) majoitustilan tai käyntisataman käyttöoikeuden luovuttaminen; 3) palvelu, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen; 4) teatteri-, sirkus-, musiikki- ja tanssiesitysten, elokuvanäytösten, näyttelyjen, urheilutapahtumien, huvipuistojen, eläintarhojen, museoiden sekä muiden vastaavien kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien ja laitosten pääsymaksut; 5) Yleisradio Oy:n valtion radiorahastosta saama korvaus ja Ålands Radio och TV Ab:n saama korvaus Ahvenanmaan maakuntahallituksen kantamista televisiolupamaksutuloista; 6) lääkelaissa (395/1987) tarkoitettu lääke, lääkelain 21 :n 2 momentissa ja 21 a :ssä tarkoitetut valmisteet, joita mainituissa lainkohdissa tarkoitettuun lupaan tai rekisteröintiin liitetyn ehdon mukaan saadaan myydä ainoastaan apteekista, sekä kliininen ravintovalmiste ja niitä vastaava tuote sekä perusvoide silloin, kun ne oikeuttavat korvaukseen sairausvakuutuslain (364/1963) perusteella; 7) kirja. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuina pääsymaksuina pidetään myös huvipuistojen ajolaitteiden ja muiden vastaavien laitteiden käytöstä perittäviä pääsymaksunluonteisia maksuja. Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna kirjana ei pidetä: 1) muulla tavalla kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla valmistettua julkaisua; 2) kausijulkaisua; tai 3) pääasiallisesti mainoksia sisältävää julkaisua. 85 b Poiketen siitä, mitä 85 ja 85 a :ssä säädetään, korvaukseen palautettaessa oikeuttavista pakkauksista ja kuljetustarvikkeista suoritettava vero on 22 prosenttia veron perusteesta. 178 Jos verokausi on poronhoitovuosi ja veroilmoitus annetaan 13 c :n 4 momentissa säädetyssä ajassa, veroilmoituksen perusteella maksettava vero on määrättävä vuoden kuluessa poronhoitovuoden päättymisestä. 179 Edellä 178 :ssä säädetyn määräajan jälkeen voidaan toimittaa jälkiverotus. Jälkiverotuksin verovelvollisen maksettavaksi on määrättävä se vero, joka on jäänyt maksamatta tai on palautettu liikaa sen johdosta, että hän on jättänyt antamatta ilmoituksen taikka antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän ilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan. Jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, johon kuuluvalta kalenterikuukaudelta vero olisi tullut maksaa. Jos verokausi on kalenterivuosi, jälkiverotus voidaan toimittaa kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jolta vero olisi tullut maksaa, tai jos verokausi on poronhoitovuosi, kol-

12 4378 N:o 1265 men vuoden kuluessa sen poronhoitovuoden päättymisestä, jolta vero olisi tullut maksaa. 1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2. Lakia sovelletaan, ellei jäljempänä toisin säädetä, kun myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu, tavara tai palvelu on otettu omaan käyttöön, yhteisöhankinta on tehty, tavara on siirretty varastointimenettelystä tai maahan tuodusta tavarasta veron suorittamisvelvollisuus on 87 :n nojalla syntynyt lain tultua voimaan. 3. Lakia sovelletaan niihin veron perusteeseen luettaviin tukiin tai avustuksiin ja 85 a :n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin, jotka on saatu lain tultua voimaan. 4. Tavaran tai palvelun myynnistä saatuun vastikkeeseen tai sen osaan, joka on kertynyt ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita verokantoja. 5. Tämän lain 85 ja 85 a :ää sovelletaan sellaiseen tavaran yhteisöhankintaan, joka 138 b :n mukaan kohdistetaan lain voimaantulon jälkeisille kalenterikuukausille. 6. Tämän lain 72 d :n 4 momenttia sovelletaan, kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

13 4379 N:o 1266 Asetus arvonlisäveroasetuksen 9 :n muuttamisesta Annettu Valtiovarainministerin esittelystä lisätään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun arvonlisäveroasetuksen (50/1994) 9 :ään, sellaisena kuin se on asetuksessa 587/1997, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi, seuraavasti: 9 Arvonlisäverolain 72 d :n 4 momentissa tarkoitetulla tavaroiden ja palvelujen myyjällä on oltava määränpäävaltion asianomaisen viranomaisen antama kirjallinen vahvistus siitä, että myynti olisi veroton tai hankinta oikeuttaisi veron palautukseen, jos myynti tapahtuisi määränpäävaltiossa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

14 4380 N:o 1267 Asetus ennakkoperintäasetuksen 8 :n 5 momentin ja 11 :n kumoamisesta Annettu Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään: 1 Täten kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun ennakkoperintäasetuksen (1124/1996) 8 :n 5 momentti ja Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ministeri Jouko Skinnari

15 4381 N:o 1268 Asetus Suomen Akatemiasta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Opetusministerin esittelystä muutetaan Suomen Akatemiasta 30 päivänä syyskuuta 1994 annetun asetuksen (856/1994) 10, 11 ja 13 15, 16 :n 1 momentti ja 18 seuraavasti: 10 Pääjohtajalta vaaditaan, että hän on tieteellisesti ansioitunut. Hänellä tulee lisäksi olla korkeakoulu- ja tiedehallinnon tuntemusta sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. 11 Tutkimusvirkoja ovat akatemiaprofessorin, vanhemman tutkijan sekä tutkijatohtorin virat. Akatemialla voi olla myös muita tutkimusvirkoja. 13 Vanhemmalta tutkijalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja kokemusta tutkimustyöstä. Tutkijatohtorilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet. 14 Akatemia päättää ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta 13 :ssä tarkoitettuihin virkoihin, jollei opetusministeriö tai opetushallitus ole päättänyt hakijan suorittaman tutkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettuun tutkintoon. Akatemian on tällöin noudatettava, mitä erikseen säädetään Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta. 15 Hallintojohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Tutkimusjohtajalta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perehtyneisyys tutkimuspoliittisiin suunnittelutehtäviin sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. 16 Pääjohtajan virka täytetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tasavallan presidentti nimittää pääjohtajan valtioneuvoston esityksestä. 18 Vanhemman tutkijan virka täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkijatohtorin virka täytetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Vanhemman tutkijan sekä tutkijatohtorin nimittää tieteellinen toimikunta, jollei johtosäännössä toisin määrätä. Tällainen virka

16 4382 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1268 voidaan täyttää haettavaksi julistamatta, kun se on toimikunnan tukeman tutkimushankkeen kannalta tarkoituksenmukaista tai jos virkaan nimitetään enintään vuodeksi. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen N:o , 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1997