Boostrix , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 Boostrix , versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Hinkuyskän epidemiologia Hinkuyskän aiheuttaja on Bordetella pertussis -bakteeri. Tauti on helposti leviävä hengitystiesairaus. Vuonna 2015 ilmoitettiin maailmanlaajuisesti kaikkiaan hinkuyskätapausta, joista suurin osa oli imeväisillä ja pienillä lapsilla. Imeväisten immunisaatio hinkuyskää vastaan on huomattavasti pienentänyt tautiin sairastuvien imeväisten ja pienten lasten määrää. Huolimatta siitä, että tapaukset ovat huomattavasti vähentyneet rokotusta edeltävästä ajasta, tapausten määrä on viime aikoina alkanut suurentua, mikä vaikuttaa nuoriin ja aikuisiin sekä erittäin nuoriin. Tämä johtuu monista erilaisista syistä, erityisesti kuitenkin siitä, että tautisuoja joko luonnollisen tartunnan tai rokotuksen jälkeen ei ole pitkäkestoinen, ja siitä, että lääkärit ja potilaat ovat nyt paljon paremmin tietoisia hinkuyskä sairaudesta ja taidot sen testaamiseen ja toteamiseen ovat paljon paremmat. Huhtikuussa 2012 Yhdysvaltojen terveysviranomaiset reagoivat havaittujen hinkuyskätapausten määrän kasvuun julistamalla hinkuyskäepidemian. Huolimatta laajasta nuorten rokottamisesta tehosterokotteella (dtap, hinkuyskä) hinkuyskää kuitenkin esiintyi tässä ikäryhmässä, mikä viittaa siihen, että rokotteen antama suoja ei ollut pitkäkestoinen. Muita maita, joissa on myös äskettäin ilmoitettu hinkuyskäepidemiasta, ovat: Australia, Iso-Britannia, Uusi-Seelanti, Alankomaat ja jotkin Saksan osavaltiot. Jäykkäkouristusepidemiologia Jäykkäkouristus on Clostridium tetani -bakteerin aiheuttama infektio. Jäykkäkouristusta ilmenee maailmanlaajuisesti ja se on yleisempää maatalousalueilla ja alueilla, joissa maaperän tai eläinten jätösten kanssa kosketuksiin joutuminen on todennäköisempää ja immunisaatio on riittämätön. Vuonna 2015 ilmoitettiin maailmanlaajuisesti kaikkiaan jäykkäkouristustapausta. Suurimmat tapausmäärät ilmoitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Afrikan ja Lounais-Aasian alueilla, joissa rokotettujen määrä on pienin. Jäykkäkouristustoksoideja sisältävien rokotteiden laaja käyttö raskaana oleville naisille on johtanut jäykkäkouristustartunnan saaneiden vastasyntyneiden määrän dramaattiseen vähenemiseen maailmanlaajuisesti. Maissa, joissa on tehokkaat rokotusohjelmat ja hyvä hygieniataso, äitien ja vastasyntyneiden jäykkäkouristustapaukset ovat hyvin harvinaisia, alle 1 tapaus tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohti. Vuonna 2015 ilmoitettiin lisäksi vain 3551 jäykkäkouristustapausta vastasyntyneillä, kun vuonna 1990 tapauksia oli

2 Rokotusta on käytetty hyvin onnistuneesti suojaamaan taudilta, mutta se ei anna elinikäistä suojaa. Siksi tehosterokotukset ovat tärkeitä läpi elämän riittävän immuniteettitason ylläpitämiseksi. Monissa maissa, kuten Argentiinassa, Kanadassa, Saksassa ja Portugalissa, suositellaan dt-tehosteannosta 10 vuoden välein. Luonnollinen Clostridium tetani -tartunta ei myöskään tuota immuniteettia jälkikäteen, ja siksi kaikki taudista selvinneet on rokotettava. Kurkkumädän epidemiologia Kurkkumätä on Corynebacterium diphtheriaen aiheuttama infektio. Sitä ilmenee kaikkialla maailmassa, ja vuonna 2015 ilmoitettiin 4778 tapauksesta maailmanlaajuisesti. Suurin tapausmäärä ilmoitettiin Intiassa (2365). Vuodesta 1980 vuoteen 2015 Intiassa oli jatkuvasti runsaasti kurkkumätätapauksia ja määrä on vähentynyt vain vähän vuosien mittaan. Suurin osa tapauksista ilmenee lapsilla, jotka on rokotettu tautia vastaan joko puutteellisesti tai ei lainkaan. Muualla rokotusohjelmat ovat onnistuneet hyvin kurkkumädän saamisessa hallintaan. Vuodesta 1980 vuoteen 2015 ilmoitettujen kurkkumätätapausten määrä pieneni maailmanlaajuisesti yli 90 % tapauksesta vuonna tapaukseen vuonna Kurkkumätäepidemioita voi kuitenkin yhä esiintyä. Tärkeimmät aiheuttajat ovat sellaisten ihmisten suuri määrä, joilla on heikko immuniteetti (joka johtuu epätäydellisistä lapsuusiän rokotuksista ja tehosterokotteiden puuttumisesta), uuden C. diphtheriae -kannan ilmaantuminen ja heikot sosiaaliset olosuhteet (kuten siirtolaisten määrän kasvu, ahtaat elinolot ja heikko terveyspalveluiden saatavuus). VI.2.2 Yhteenveto hoidon hyödyistä Boostrix (dtap ) -rokotus tuottaa immunologisen vasteen kullekin rokotteen osalle. Boostrix-rokotteen tehosteannos tehostaa suojaa kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan. Boostrix-rokote on tarkoitettu käytettäväksi kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotteiden tehosteena 4 vuoden iästä alkaen. Boostrix voidaan antaa osana kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotusohjelmaa nuorille ja aikuisille, joiden rokotushistoria on tuntematon tai jotka ovat puutteellisesti rokotettuja kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan. Aikuisia koskevan tutkimustiedon perusteella suositellaan kahden kurkkumätäjäykkäkouristusrokotetehosteen ottamista kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua ensimmäisestä annoksesta mahdollisimman suuren vasteen aikaansaamiseksi kurkkumätää ja jäykkäkouristusta vastaan. Yrityksen ehdottamien muutosten lisääminen valmisteyhteenvedon osioihin 4.2 ja 4.6 on hyväksytty seuraavasti: Valmisteyhteenveto (EU), kohta 4.2 Boostrixin käyttöä voidaan harkita raskauden viimeisen kolmanneksen aikana.rokotteen käytöstä ennen raskauden viimeistä kolmannesta katso kohta 4.6 Valmisteyhteenveto (EU), kohta 4.6 Prospektiivisessa havainnoivassa tutkimuksessa, jossa Boostrix rokote annettiin raskaanaoleville naisille viimeisen kolmanneksen aikana (793 raskauden lopputulosta) ja passiivisella seurannalla, jonka aikana raskaanaolevat naiset altistuivat Boostrix tai Boostrix Polio (dtpa-ipv) rokotteelle viimeisen ja toisen kolmanneksen aikana, saatujen turvallisuustietojen perusteella rokote ei vaikuttanut haitallisesti raskauteen tai sikiön/vastasyntyneen lapsen terveyteen. Boostrixin käyttöä voidaan harkita raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Prospektiivisista kliinisistä tutkimuksista ei ole saatavilla tietoja Boostrix rokotteen käytöstä ihmisillä raskauden ensimmäisen ja toisen kolmanneksen aikana. Kuten muiden inaktivoitujen rokotteiden kohdalla Boostrix rokotteen ei kuitenkaan oleteta vaikuttavan haitallisesti sikiöön

3 missään raskauden vaiheessa. Raskauden aikaisen Boostrix rokotteen hyötyjen suhde riskeihin on arvioitava tarkoin. Eläinkokeet eivät osoita suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen tai synnytyksen jälkeiseen kehitykseen (ks. kohta 5.3). Rajallisen tiedon mukaan äidin vasta-aineet voivat vähentää imeväisten, joiden äidit ovat saaneet Boostrix rokotteen raskauden aikana, immuunivastetta joitakin rokotteita kohtaan. Tämän havainnon kliininen merkitys ei ole tiedossa. Suojautuminen näitä kolmea tautia vastaan on merkittävästi pienentänyt jäykkäkouristukseen, kurkkumätään ja hinkuyskään sairastuneiden määrää. Ainoa tapa suojautua hinkuyskää ja hinkuyskäepidemioita vastaan on edelleen rokotus. Ehkäisyn ja tautien hallintaan pyrkivien ponnistelujen tavoitteena on suojata imeväisiä ja muita, joilla on suurin riski sairastua vakavasti, ja suurentaa rokotettujen nuorten ja aikuisten määrää ja erityisesti raskaana olevien. Hinkuyskärokote on edelleen tehokkain yksittäinen keino ehkäistä tartuntaa. Jäykkäkouristusrokotus on ollut maailmanlaajuisesti tärkeä, koska jäykkäkouristukseen sairastuneiden vastasyntyneiden määrä on huomattavasti pienentynyt. Maissa, joissa naisille ei ole tarjolla riittäviä synnytyspaikkoja, synnytetään kotona ja käytetään steriloimattomia välineitä, mikä lisää jäykkäkouristuksen kehittymisen riskiä vastasyntyneellä. Jäykkäkouristuksen tehosterokote annetaan kymmenen vuoden välein, mikä on vähentänyt jäykkäkouristustapausten määrää maailmanlaajuisesti. Kurkkumätä on vakava sairaus, joka voi aiheuttaa vakavia hengitysvaikeuksia ja joissakin tapauksissa kuoleman. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut mahdollista vähentää tapausten määrää maailmanlaajuisesti yli 80 % ainoastaan rokotusten ansiosta. Taudin hallitsemiseksi on aloitettava ja ylläpidettävä tehosterokotusohjelmia. VI.2.3 Hoidon hyötyihin liittyvät asiat, joita ei tunneta Boostrix-rokotetta ei ole laajasti tutkittu raskaana olevilla tai imettävillä naisilla tai alle 4-vuotiailla lapsilla. Nämä erityisryhmät ovat osallistuneet hyvin suppeisiin kliinisiin tutkimuksiin DLP-päivämäärään saakka. Boostrix-rokotetta ei ole tarkoitettu käytettäväksi lasten perusrokotussarjassa,,sitä ei ole tutkittu alle 4-vuotiailla lapsilla. Samaa antigeenia, inaktivoitua poliorokotetta, vastaavan määrän sisältävää, Boostrix Poliota on kuitenkin tutkittu viime aikoina 3-4 vuotiailla lapsilla tehosterokotuksena annosteltuna yhdessä MMR rokotteen kanssa (ks. Liite 12: dtpa-ipv-009 tutkimus ) Viimeaikaiset hinkuyskäepidemiat Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa ja muissa maissa ovat johtaneet raskaana olevien naisten rokotuksiin imeväisten suojaamiseksi. Tämä lisätään asianmukaisesti myös Boostrix-rokotteen pakkausselosteeseen. Eläinkokeet viittaavat siihen, ettei Boostrix-rokotteen käyttöön raskauden aikana liity turvallisuushuolia. GSK seuraa jatkuvasti dtaprokotteen saaneiden raskaana olevien naisten haittatapahtumia ja raskauden lopputuloksia, jotta rokotteen turvallisuutta ymmärrettäisiin paremmin. VI.2.4 Yhteenveto turvallisuustiedoista Tärkeät mahdolliset riskit Riski Immuunihäiriön mahdollisuus vauvoilla, joiden äideille on annettu raskauden aikana Boostrix-rokote Mitä tiedetään Boostrix-rokotteen turvallisuudesta tai immunogeenisuudesta raskauden tai imetyksen aikana on saatavilla vain vähän tietoja. Raskauden aikana annetun Boostrix-rokotteen tuottamat vasta-aineet äidillä voivat myöhemmin pienentää imeväisen immuunivastetta joitakin rokotteita kohtaan. Tämän havainnon mahdollisia seurauksia ei toistaiseksi tunneta.

4 Tärkeät tunnistetut riskit: Ei ole Puuttuvat tiedot Riski dtap-rokotteen tuottaman immuniteetin hiipuminen Riski Vain vähän tietoja Boostrixrokotteen käytöstä raskaana olevilla naisilla Mitä tiedetään Tiedot Yhdysvalloissa myyntiluvan saaneesta Boostrix-rokotteesta, joka sisältää vähemmän adjuvanttia kuin Euroopassa hyväksytty rokote, viittaavat siihen, että Boostrix antaa kohtalaisen suojan ensimmäisen rokotusta seuraavan vuoden ajan ja suoja hiipuu merkittävästi toisesta vuodesta alkaen (tämä havaittiin viimeisen hinkuyskäepidemian aikana Yhdysvalloissa). Mitä tiedetään Boostrix-rokotteen turvallisuudesta tai immunogeenisuudesta raskauden tai imetyksen aikana on saatavilla vain vähän tietoja. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että inaktivoidut rokotteet eivät aiheuta riskiä raskaana oleville tai imettäville naisille tai heidän vauvalle. VI.2.5 Yhteenveto toimenpiteistä riskien minimoimiseksi Kaikista lääkevalmisteista laaditaan valmisteyhteenveto, joka sisältää lääkäreille, apteekkihenkilökunnalle ja muille terveydenhuollon ammattilaisille suunnattua yksityiskohtaista tietoa lääkkeen käytöstä, riskeistä ja suosituksista riskien minimoimiseksi. Pakkausselosteessa kerrotaan valmisteyhteenvedon tiedot lyhyesti maallikkokielellä. Valmisteyhteenvedossa ja pakkausselosteessa mainitut toimet ovat tavanomaisia riskienminimointitoimia. Boostrix-rokotteen valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen viimeisin hyväksytty versio on liitteessä 2. Tällä lääkkeellä ei toistaiseksi ole lisätoimia riskien minimoimiseksi lukuun ottamatta aiemmin kuvattuja lääketurvatoimia. Näitä ovat esimerkiksi kliiniset tutkimukset Boostrix-rokotteen käytöstä raskauden aikana, spontaanien ilmoitusten tarkka seuranta Boostrix-rokotteen saaneilla raskaana olevilla naisilla sekä yritykselle ilmoitettujen, rokotteen puutteelliseen tehoon liittyvien spontaanien ilmoitusten tarkka seuranta.

5 VI.2.6 Kehityssuunnitelma myyntiluvan myöntämisen jälkeen Luettelo markkinoille tulon jälkeiseen kehityssuunnitelmaan sisältyvistä tutkimuksista Tutkimus/aktiviteet ti Tyyppi, nimi ja kategoria (1-3) Useissa maissa toteutettavat kliiniset tutkimukset Boostrix-rokotteen käytöstä raskaana olevilla naisilla Tavoitteet Suunnitteilla on lukuisia tutkimuksia Boostrix-rokotteen käytöstä raskaana olevilla naisilla, ja ne esitetään seuraavassa. [DTPA (BOOSTRIX)- 047] (116945): Havainnoijan suhteen sokkoutettu, satunnaistettu, vaihtovuoroinen, lumekontrolloitu, vaiheen IV monikeskustutkimus, jossa arvioidaan Boostrix -kertaannoksen turvallisuutta ja immunogeenisuutta raskaana olevilla naisilla. Tutkimukseen 047 otetuille äideille syntyneitä imeväisiä seurataan 2 erillisessä kliinisessä tutkimuksessa: DTPA (BOOSTRIX)-048 PRI (201330) ja DTPA (BOOSTRIX)-049 BST: 048 (201334). Tutkimuksessa DTPA (BOOSTRIX)-048 PRI imeväisille annetaan perusrokotussarja Infanrix hexa -rokotetta ja tutkimuksessa DTPA (BOOSTRIX)-049 annetaan toisena elinvuotena tehosteannos, jotta saadaan kerättyä turvallisuus- ja immunogeenisuustietoj a. Tavoite on arvioida Boostrix-rokotteen turvallisuutta raskauden Turvallisuuteen liittyvät näkökohdat, joita selvitetään Tiedot puuttuvat Boostrix-rokotteen käytöstä raskauden aikana ja mahdollisesta immuunihäiriöriskist ä (MedDRA-termi immuunivasteen heikentyminen ). Vaihe (suunniteltu, aloitettu) Aktiivinen Loppuraporttie n aikataulu (suunniteltu tai todellinen) Ennustetut päivämäärät liittyen Boostrix tutkimusten CSR:n saatavuuteen: 047: : : ; 4Q2017

6 aikana (raskauden lopputulos ja komplikaatiot) sekä äidin vasta-aineiden vaikutusta imeväisen vasteeseen perusrokotussarjana ja tehosteena annettua kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotetta vastaan. Tukeva tutkimus dtap-rokotteen käytöstä raskaana oleville naisille (Uusi-Seelanti) - Epidemiology Post- Authorization Safety Study (PASS) epidemiologinen myyntiluvan myöntämisen jälkeen toteutettava turvallisuustutkimus (PASS) Lisäksi toteutetaan tutkimus EPI- PERTUSSIS-037 VS BR (203153). Kyseessä on markkinoille tulon jälkeinen, havainnoiva, retrospektiivinen kohorttitutkimus, jossa arvioidaan Boostrix (dtap) -rokotteen turvallisuutta raskaana olevien naisten rokotusohjelmassa Brasiliassa. Yritys on tarjonnut tukea tutkimuksen toteuttamiseen Uudessa-Seelannissa, missä raskaana olevat naiset saavat Boostrixrokotteen. Kyseessä on havainnointitutkimus EPI-PERTUSSIS-025 VS NZ SUPP (201024), jossa arvioidaan raskauden aikana annetun hinkuyskärokotteen (dtap) turvallisuutta. Rokote sisällytettiin Uuden-Seelannin rokotusohjelmaan vuonna Tiedot puuttuvat Boostrix-rokotteen käytöstä raskaana oleville naisille. Meneillään Tutkimuksen osien 2 ja 3 loppuraportit julkaistu, osan 1 raportti ei vielä saatavilla Uudessa-Seelannissa toteutettavassa tutkimuksessa on 3 osaa: i) Retrospektiivinen kansallisten tietokantojen analyysi

7 kaikista raskaana olevista naisista ja heidän vauvoistaan vuosilta (n = ~ ). Analyysin avulla selvitetään rokottamattomien naisten määrä ja raskauden tärkeimmät lopputulokset rokotusstatuksesta riippuen (turvallisuustulosten mittareina ovat raskaana olevien naisten haittatapahtumat ja haitalliset vaikutukset raskauden lopputulokseen). ii) Prospektiivinen tutkimus haittatapahtumista noin 300 raskaana olevalla naisella dtaprokotuksen antoa seuraavien 4 viikon aikana (reaktogeenisuustiedot, mukaan lukien paikalliset ja yleiset haittatapahtumat, analysoidaan deskriptiivisesti). iii) Prospektiivinen tutkimus, jossa kerätään tietoa (1 ikävuoteen saakka) myös noin 450 vauvasta, joiden äidit on rokotettu. Tutkimuksen osien 2 ja 3 lopputulokset esitetään alla lyhyesti. Tutkimuksen osa 1 jatkuu yhä. Tutkimuksen osiin 2 ja 3 osallistui kaikkiaan 793 raskaana olevaa naista, joiden mediaaniikä oli 32 vuotta.

8 Myyntiluvan myöntämisen jälkeen toteutettava turvallisuustutkimus (PASS-tutkimus) Parhaillaan saatavilla olevien PIPS-tietojen (Pertussis in pregnancy safety, turvallisuustiedot hinkuyskästä raskauden aikana) mukaan Boostrix on hyvin siedetty ja turvallinen raskaana olevilla naisilla. Tutkimuksen osaan 1 liittyvät tiedot eivät ole yrityksen tiedossa. Niiden odotetaan olevan saatavilla aikaisintaan vuoden 2017 toisella neljänneksellä. Rekisteri raskauden aikaisista Boostrixrokotteista Yhdysvalloissa kattaa ajanjakson myyntiluvan myöntämisestä lähtien saakka. Rekisteriä on seurattu huhtikuussa 2014 vaiheen IV tutkimuksessa annettujen, PASStutkimuksia koskevien päivitettyjen vaatimusten mukaisesti. Rekisteri on prospektiivinen, havainnoiva, vapaaehtoisuuteen perustuva ylimääräinen lääketurvatoimi. Sen avulla kerätään tietoa Boostrix-rokotteelle altistumisesta (raskautta edeltävien 28 vrk aikana tai milloin tahansa raskauden aikana), mahdollisista sekoittavista tekijöistä sekä raskauden aikaisen Boostrixrokotteen vaikutuksesta raskauteen ja vastasyntyneeseen. Lisäksi GSK:n Tiedot puuttuvat dtap-rokotteen käytöstä raskauden aikana ja mahdollisesta immuunihäiriöriskist ä (MedDRA-termi immuunivasteen heikentyminen ). Meneillään Loppuraportti odotetaan vuonna Viimeisin väliaikaisraportti (DLP: ) saatavilla Liitteessä 12.

9 Interventiotutkimus (dtap EXT:007 Year9) Interventiotutkimus [DTPA 0.3 (BOOSTRIX)- 012 EXT:001] maailmanlaajuisesta turvallisuustietokannasta on haettu Yhdysvaltain ulkopuolisia raskausraportteja rokotteen lanseerauksesta lähtien saakka. Näitä tietoja arvioidaan säännöllisesti, jotta kaikki signaalit rokotteen käyttöön liittyvistä mahdollisista haittatapahtumista havaittaisiin. Arvioida vasta-aineiden pysyvyyttä 9 vuoden kuluttua yhden dtaprokoteannoksen antamisen jälkeen terveillä vähintään 19- vuotiailla tutkittavilla tutkimuksessa (dtap ). Avoin vaiheen III eisatunnaistettu monikeskustutkimus, jossa on neljä ryhmää ja jossa arvioidaan GlaxoSMithKline (GSK) Biologicals - yhtiön yhdistetyn vähemmän antigeenia sisältävän kurkkumätä-, jäykkäkouristustoksoidi- ja asellulaarisen hinkuyskärokotteen tehosteannoksen immunogeenisuutta ja reaktogeenisuutta, kun se annetaan nuorille aikuisille 10 vuotta edellisen tehosterokotteen antamisen jälkeen tutkimuksessa /001 (dtap ). Vasta-aineiden pysyvyyden arviointi 9 vuoden kohdalla. Toisen Boostrixannoksen immunogeenisuuden ja reaktogeenisuuden arviointi. Aktiivinen Aktiivinen

10 Myyntiluvan ehdoissa mainitut tutkimukset Mikään edellä mainituista tutkimuksista ei ole myyntiluvan edellytys.

11 VI.2.7 Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman päivityksistä Taulukko 1 Merkittävät riskienhallintasuunnitelman päivitykset Version numero Päivämäärä Turvallisuustiedot Kommentti Ensimmäinen 2006 Ei ole Riskienhallintasuunnitelmaa ei ollut, koska ensimmäisessä versiossa ei ollut tunnistettuja riskejä. Toinen Marraskuu 2013 dtapin tuottaman immuniteetin hiipuminen. Tiedot puuttuvat Boostrixrokotteen käytöstä raskaana oleville naisille. Kolmas Elokuu 2016 Lisätiedot Boostrixrokotteen käytöstä raskaana olevilla naisilla (puuttuvat tiedot) ja immuunihäiriön lisääminen uudeksi mahdolliseksi riskiksi. Uusia riskejä ja puuttuvia tietoja tunnistettu äskettäin. Uudet mahdolliset riskit ja lisätietojen puuttuminen otettiin huomioon. Ehdotetaan muutosta valmistetietoihin, kun kyseessä on ensimmäinen rokotuskerta nuorille ja aikuisille, joiden rokotushistoria on tuntematon tai jotka on rokotettu puutteellisesti kurkkumätää, jäykkäkouristusta ja hinkuyskää vastaan osana kurkkumätä-, jäykkäkouristus- ja hinkuyskärokotusohjelmaa. Nykyinen Marraskuu 2016 Hyväksytty muutos valmistetietoihin koskien äidin immunisaatiota. Valmisteyhteenvedon päivitys Boostrixin raskauden ja imetyksen aikaista käyttöä koskevan tiedon päivitys ja immuunihäiriötä koskevan saatavilla olevan kirjallisuuden päivitys. Rokotteen tuottaman immuniteetin hiipumisen päivitys ja tietoa rokotteen epäonnistumisesta myyntitietojen ja markkinoille tulon jälkeisen seurannan kautta.