Ravistellun vauvan oireyhtymä vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu
|
|
- Ari-Pekka Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tieteessä katsaus Niina Salokorpi LL, erikoislääkäri OYS, neurokirurgian klinikka Oulun Craniofaciaalikeskus Medical Research Center Oulu Oulun yliopisto, neurokirurgian tutkimusryhmä Juha-Jaakko Sinikumpu LT, erikoislääkäri OYS, lasten ja nuorten klinikka, lastenkirurgian yksikkö Oulun Craniofaciaalikeskus Medical Research Center Oulu Oulun yliopisto, PEDEGOtutkimusryhmä Willy Serlo professori, ylilääkäri OYS, lasten ja nuorten klinikka, lastenkirurgian yksikkö Oulun Craniofaciaalikeskus Medical Research Center Oulu Oulun yliopisto, PEDEGOtutkimusryhmä Vertaisarvioitu Ravistellun vauvan oireyhtymä vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu Vauvan ravistelu voi aiheuttaa hengenvaarallisia aivovammoja. Lääkärin tulee uskaltaa epäillä ravisteluvammaa, kun pienellä lapsella on neurologisia oireita. Diagnoosiin ja asianmukaiseen hoitoon on pyrittävä viipymättä. Lääkärin velvollisuus on tehdä lastensuojeluilmoitus. Tee ilmoitus nopeasti ja itse, äläkä jätä tehtävää jollekin muulle. Lääkäri on uudistetun sosiaalihuoltolain mukaan velvollinen ilmoittamaan pahoinpitelyepäilystä poliisille viipymättä, jotta poliisi voi käynnistää tutkinnan heti. Yleensä väsynyt aikuinen ravistelee itkevää lasta saadakseen itkun loppumaan. Ravistellun vauvan oireyhtymä on tahallisesta ravistelusta ja joskus myös lyömisestä syntyvä pienen lapsen yleensä diffuusi aivovamma. Taval lisia ovat kovakalvonalaiset verenvuodot, muut aivovammamuodot ja verkkokalvojen veren vuodot ( % tapauksista) (1,2). Joskus potilailla on liitännäisvammoina luunmurtumia raajoissa tai kylkiluissa (19 28 %) (3,4). Ravistellun vauvan oireyhtymän esiintyvyys on tapausta :ta alle yksivuotiasta lasta kohden (5,6,7). Pahoinpitelyn kohteeksi joutuvat yleisimmin 3 4 kuukauden ikäiset vauvat (7). Arvioiden mukaan kaikista alle kaksivuotiaista lapsista vajaata 3 %:a on ravisteltu vähintään kerran. Lisäksi arvioidaan, että jokaista vaikeaa ravisteluvammaa kohti 152 muuta lasta on joutunut lievemmän ravistelun kohteeksi ja heidän subkliiniset oireensa jäävät toteamatta (8). Vaikeista, tehohoitoa vaativista lasten aivovammoista puolet johtuu pahoinpitelystä (6). Suomessa ei ole tehty laajoja epidemiologisia tutkimuksia lasten ravistelusta. Vuonna 2008 analysoitiin kaikki pahoinpitelyepäilyn vuoksi TYKS:n lastenklinikassa hoidossa olleet lapset (yhteensä 48 potilasta, keski-ikä 2,2 vuotta). Pahoinpitelyepäilyjen ilmaantuvuus kasvoi tutkimusjakson aikana. Kallonmurtumia todettiin 14 lapsella ja heidän keski-ikänsä oli kuusi kuukautta. Kovakalvonalaisia vuotoja todettiin 6 lapsella. Yksi potilaista menehtyi kallonmurtumaan (9). Vammamekanismi Ravistellun vauvan oireyhtymälle ominaiset vammat syntyvät, kun lasta ravistellaan voimakkaasti edestakaisin vartalosta tai raajoista kiinni pitäen (kuva 1). Yleensä tuskastunut, väsynyt lasta hoitava aikuinen ravistelee itkevää lasta saadakseen itkun loppumaan (10). Pienen lapsen pää on iso ja painava suhteessa muuhun vartaloon ja niskalihakset ovat vielä heikot ja selkäranka hyvin taipuisa (11). Tämän vuoksi ravistelussa syntyy äkkinäisiä, voimakkaita ja kontrolloimattomia pään heilahteluja edestakaisin. Heilahtelusta syntyy liike kallon luiden, kovakalvon ja aivokuoren välillä ja samoin harmaan ja valkoisen aivoaineen välillä. Aivokudoksen siirtyessä suhteessa kovakalvoon siltalaskimot kovakalvon ja aivokudoksen välillä voivat katketa aiheuttaen kovakalvonalaisia verenpurkaumia. Myös kaatumiset voivat aiheuttaa kallonmurtumia, mutta niihin harvoin liittyy verenpurkaumia muualla kuin pinnallisesti murtuman lähellä (12). Ravistelussa on yleensä mukana myös kiertoliikettä, joka on erityisen vahingollinen aivokudokselle, koska sen repivä voima on suurempi kuin suorassa iskussa syntyvä ja se aiheuttaa aivokudoksen voimakkaamman vaurioitumisen. Tämä aiheuttaa aivoruhjeita ja aksonaalisia aivovaurioita (diffuse axonal injury eli DAI) (12,13). Samanaikaisesti hyperekstensiosta kallon ja kaularangan alueella voi syntyä aksonitasoinen 1487
2 Kirjallisuutta 1 Starling SP, Patel S, Burke BL, Sirotnak AP, Stronks S, Rosquist P. Analysis of perpetrator admissions to inflicted traumatic brain injury in children. Arch Pediatr Adolesc Med 2004;158: Matschke J, Puschel K, Glatzel M. Ocular pathology in shaken baby syndrome and other forms of infantile non-accidental head injury. Int J Legal Med 2009;123: King WJ, MacKay M, Sirnick A, Canadian Shaken Baby Study G. Shaken baby syndrome in canada: Clinical characteristics and outcomes of hospital cases. CMAJ 2003;168: Keenan HT, Runyan DK, Marshall SW, Nocera MA, Merten DF. A population-based comparison of clinical and outcome characteristics of young children with serious inflicted and noninflicted traumatic brain injury. Pediatrics 2004;114: Niederkrotenthaler T, Xu L, Parks SE, Sugerman DE. Descriptive factors of abusive head trauma in young children--united states, Child Abuse Negl 2013;37: Keenan HT, Runyan DK, Marshall SW, Nocera MA, Merten DF, Sinal SH. A population-based study of inflicted traumatic brain injury in young children. JAMA 2003;290: Parks S, Sugerman D, Xu L, Coronado V. Characteristics of non-fatal abusive head trauma among children in the USA, : Application of the CDC operational case definition to national hospital inpatient data. Inj Prev 2012;18: Theodore AD, Chang JJ, Runyan DK, Hunter WM, Bangdiwala SI, Agans R. Epidemiologic features of the physical and sexual maltreatment of children in the Carolinas. Pediatrics 2005;115:e Hurme T, Alanko S, Anttila P, Juven T, Julin J, Svedström E. Lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset TYKS:n lastenklinikassa. Suom Lääkäril 2008;63: Altman RL, Canter J, Patrick PA, Daley N, Butt NK, Brand DA. Parent education by maternity nurses and prevention of abusive head trauma. Pediatrics 2011;128:e Kriss VM, Kriss TC. SCIWORA (spinal cord injury without radiographic abnormality) in infants and children. Clin Pediatr (Phila) 1996;35: Duhaime AC, Alario AJ, Lewander WJ ym. Head injury in very young children: Mechanisms, injury types, and ophthalmologic findings in 100 hospitalized patients younger than 2 years of age. Pediatrics 1992;90: Kuva 1. Ravistellun vauvan pää heilahtelee voimakkaasti ja kontrolloimattomasti, ja aivokudoksen törmäys kallon rakenteisiin synnyttää vaurioita. vaurio aivorungon alaosaan ja kaulaytimen yläosaan (11,14). Vieläkin vakavampi vaurio syntyy, jos ravistellun lapsen pää kaiken jälkeen törmää lattiaan tai muuhun alustaan, jolloin vammamekanismiin tulee lisäksi äkillisestä jarrutuksesta syntyvä isku (15). Välittömän, ravistelusta johtuvan aivokudosvaurion lisäksi oireyhtymään liittyy sekundaarisen aivovaurion riski, koska verenpurkaumien, ruhjeiden sekä aksonivauriosta syntyvän turvotuksen takia kallonsisäinen paine nousee ja aivojen verenkierto heikkenee johtaen kudoksen hapenpuutteeseen. Aivojen hypoksiaa pahentaa tajunnan tason heikkenemisestä johtuva hengitysvajaus. Lisäksi aivovauriota voivat pahentaa epileptiset kohtaukset. Aivorungon vaurio voi johtaa hengityskatkoksista ja hypoventilaatiosta seuraavaan hapenpuutteeseen. Jos ravistelu aiheuttaa selkäytimeen korkealla tasolla sijaitsevan vaurion, seurauksena voi olla eriasteinen tetrapareesi, joka taas osaltaan johtaa hypoventilaation ja sekundaarisen hypoksisen aivovaurion pahenemiseen. Kudosvaurioiden monimutkaista syntymekanismia kuvastaa se, että pahoinpitelyyn kuolleista vauvoista yli 80 %:lla on laajat hapenpuutteesta johtuvat hermosoluvauriot (14). Ravistelun taustatekijät Poikavauvat on suuremmassa vaarassa joutua pahoinpidellyksi kuin tytöt (3,5,12). Lapsen itkuisuus lisää pahoinpitelyn riskiä (16, 17). Selvittääkseen ravistelua Barr ym. vertasivat pienten vauvojen itkuisuutta ja ravisteltujen vauvojen sairaalaantuloikää. Sekä itkuisuuden että ravistelun ilmaantuvuus alkavat kasvaa 2 3 viikon iässä ja pienetä merkittävästi 9 kuukauden iässä, mutta toisaalta ravistelun ilmaantuvuushuippu tulee 4 6 viikkoa voimakkaimman itkuisuuden jälkeen (17). Havainto viittaa siihen, että sairaalaan hakeutuminen viivästyy, ja toisaalta siihen, että oireiden taustalta usein löytyy eri-ikäisiä vammoja (18). Eräässä kyselytutkimuksessa tiedusteltiin äideiltä, kuinka paljon heidän vauvansa mielestään itkevät ja ravistelevatko he vauvojaan. Ravistelun myönsi 12 % niistä äideistä, jotka raportoivat vauvojen itkevän poikkeuksellisen paljon. Vastaavasti ravistelun myönsi 4 % niistä, joiden mielestä itkuisuus ei ollut poikkeuksellisen suurta (19). Muita ravistelulle altistavia tekijöitä on äidin nuori ikä, vauvan keskosuus, kaksosuus, yksinhuoltajuus (6), puolisoiden suhteen ongelmat (avioero ym.) sekä vanhempien työttömyys (16). Äidin tupakointi raskauden aikana, perheen suuri lapsimäärä, köyhyys, vanhempien naimattomuus sekä vauvan pieni syntymäpaino ovat riskitekijöitä, joiden samanaikainen esiintyminen moninkertaistaa pahoinpitelyn riskin jopa seitsenkertaiseksi (3,20). Myös muu väkivalta perheessä, päihteiden haitallinen käyttö, mielenterveysongelmat ja lapsen vammaisuus ovat ravistelun riskitekijöitä (21) (taulukko 1). Monesti jää selvittämättä, kuka on aiheuttanut ravistelun, jolloin syyllisyys jää näyttämättä toteen. Vuonna 1995 julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että pahoinpitelijä on useimmiten mies, joko lapsen isä (37 %) tai äidin muu miesystävä (21 %). Seuraavaksi yleisimmät pahoinpitelijät ovat perheen ulkopuoliset naiset (17 %) sekä lapsen oma äiti (13 %) (22). Samat tutkijat julkaisivat 2004 artikkelin, jossa he rapor toivat alueensa kaikki lasten pahoinpitelyn seurauksena syntyneet aivovammat Näissä tapauksissa pahoinpitelijänä oli useim- 1488
3 13 Case ME. Abusive head injuries in infants and young children. Leg Med (Tokyo) 2007;9: Geddes JF, Hackshaw AK, Vowles GH, Nickols CD, Whitwell HL. Neuropathology of inflicted head injury in children. I. patterns of brain damage. Brain 2001;124: Duhaime AC, Christian CW, Rorke LB, Zimmerman RA. Nonaccidental head injury in infants--the shaken-baby syndrome. N Engl J Med 1998;338: Reijneveld SA, van der Wal MF, Brugman E, Sing RA, Verloove-Vanhorick SP. Infant crying and abuse. Lancet 2004;364: Barr RG, Trent RB, Cross J. Age-related incidence curve of hospitalized shaken baby syndrome cases: Convergent evidence for crying as a trigger to shaking. Child Abuse Negl 2006;30: Jenny C, Hymel KP, Ritzen A, Reinert SE, Hay TC. Analysis of missed cases of abusive head trauma. JAMA 1999;281: van der Wal MF, van den Boom DC, Pauw-Plomp H, de Jonge GA. Mothers reports of infant crying and soothing in a multicultural population. Arch Dis Child 1998;79: Wu SS, Ma CX, Carter RL ym. Risk factors for infant maltreatment: A population-based study. Child Abuse Negl 2004;28: Ennis E, Henry M. A review of social factors in the investigation and assessment of non-accidental head injury to children. Pediatr Rehabil 2004;7: Starling SP, Holden JR, Jenny C. Abusive head trauma: The relationship of perpetrators to their victims. Pediatrics 1995;95: Oral R, Yagmur F, Nashelsky M, Turkmen M, Kirby P. Fatal abusive head trauma cases: Consequence of medical staff missing milder forms of physical abuse. Pediatr Emerg Care 2008;24: Barlow KM, Thomson E, Johnson D, Minns RA. Late neurologic and cognitive sequelae of inflicted traumatic brain injury in infancy. Pediatrics 2005;116:e Bajanowski T, Vennemann M, Bohnert M ym. Unnatural causes of sudden unexpected deaths initially thought to be sudden infant death syndrome. Int J Legal Med 2005;119: Aryan HE, Ghosheh FR, Jandial R, Levy ML. Retinal hemorrhage and pediatric brain injury: Etiology and review of the literature. J Clin Neurosci 2005;12: Sinikumpu J, Ojaniemi M, Lehenkari P, Serlo W. Osteogenesis imperfecta synnynnäinen luutumisvajaus. Suom Lääkäril 2011;66: Taulukko 1. Ravistelulle altistavia tekijöitä. LAPSEEN LIITTYVÄT Sukupuoli (poika) Itkuisuus Keskosuus Pieni syntymäpaino Kaksosuus Vammaisuus PERHEESEEN LIITTYVÄT Äidin nuori ikä Yksinhuoltajuus Ihmissuhdeongelmat perheessä Muu väkivalta perheessä Vanhempien naimattomuus Työttömyys Köyhyys Iso lapsimäärä perheessä Äidin tupakointi raskauden aikana Päihteiden haitallinen käyttö perheessä Vanhempien mielenterveysongelmat Taulukko 2. Ravistellun vauvan oireet sairaalaan saapuessa. Tajunnanmenetys- ja kouristuskohtaukset Tajunnan tason heikkeneminen Hengitysvaikeudet Ärtyneisyys Oksentelu Ei mainintaa vammasta (noin 2/3 tapauksista) Vamma-anamneesi ei selitä löydöksiä Ei ulkoisia vamman merkkejä (yli 1/3 tapauksista) min isä (45 %), äidin miesystävä (13 %) ja äiti (12 %) (1). Noin puolet vamman aiheuttajista oli myöntänyt ja puolet kieltänyt tekonsa. Suurin osa tunnustaneista oli kieltänyt lyöneensä lasta. Oireet ja sairaalaan hakeutumisen syy Ravistellun vauvan oireet ovat sairaalaantulovaiheessa monimuotoisia. Tavallisimpia ovat tajun nanmenetys- ja kouristuskohtaukset (45 %), tajunnan tason tai vireystilan heikkeneminen (43 %) tai hengitysvaikeudet (34 %) sekä oksentelu ja ärtyneisyys (3) (taulukko 2). Sairaalaan tullessa saattaja ei yleensä mainitse omaaloitteisesti vauvaan kohdistetusta ravistelusta. Niinpä vammasta tai vammamekanismista ei yleensä ole tietoa tässä vaiheessa (yli 60 % tapauksista). Lapsi tuodaan sairaalaan usein viiveellä ja huonokuntoisena (4,12,23). Koska oireet ovat epämääräiset eikä esitietoja vammasta ja ravistelusta ole, kaltoinkohtelu voi aluksi jäädä huomaamatta. Noin puolessa tapauk sista lapsilla ei ole ulkoisia vamman merkkejä sairaalaan tullessa (3). Myös vaikeissa aivovammoissa ulkoiset vamman merkit puuttuvat 35 %:lta potilaista (4). Joka kolmannella ravistellulla vauvalla todetaan kuvantamistutkimuksissa merkkejä toistuvasta pahoinpitelystä (4). Tutkimuksissa verkkokalvoilla on todettu verenpurkaumia %:ssa tapauksista (1,2,7,14,24). Lapsen ravistelu pitää muistaa myös kätkytkuolemaan menehtyneiden lasten kuolemansyyn selvittelyssä, sillä vaarana on, että osa pahoinpitelytapauksista jää paljastumatta. Saksassa vuosina tehdyissä ruumiinavauksissa yhteensä 339:stä alun perin luonnolliseksi kuolemaksi (kätkytkuolemaksi) epäillystä tapauk sesta 17 vauvan (5 %) kuolemansyy ei ollut luonnollinen ja 7 vauvalta löytyi ruumiinavauksessa aivovamma (25). Suomessa tehdään kaikissa imeväisten äkillisissä kuolemantapauksissa kuolemansyyn selvittely, johon kuuluu huolellinen ulkoinen tarkastus, kuvantamistutkimukset (tietokonetomografia tai röntgenkuvat), ruumiinavaus sekä laajat histologiset ja oikeuskemialliset tutkimukset. Neuropatologia konsultoidaan usein aivojen tutkimisesta. Oikeuslääkärin näkökulmasta kätkytkuolemaepäily on aina potentiaalinen henkirikos, kunnes toisin osoitetaan. Tästä ennakkoasetelmasta huolimatta pahoinpitely saattaa jäädä ruumiinavauksessa huomaamatta (suullinen tieto, oikeuslääketieteen professori Marja-Leena Kortelainen, Oulun yliopisto). Diagnostiikka Ravistellun vauvan oireyhtymän diagnoosi perustuu tyypillisiin pään magneettikuvauslöydöksiin sekä silmänpohjatutkimuksessa havaittuihin verenpurkaumiin. Magneettikuvassa vammalle ominaisia löydöksiä ovat kovakalvonalaiset verenvuodot sekä aivoruhjeet. 1489
4 28 Ganesh A, Jenny C, Geyer J, Shouldice M, Levin AV. Retinal hemorrhages in type I osteogenesis imperfecta after minor trauma. Ophthalmology 2004;111: Gago LC, Wegner RK, Capone A Jr, Williams GA. Intraretinal hemorrhages and chronic subdural effusions: Glutaric aciduria type 1 can be mistaken for shaken baby syndrome. Retina 2003;23: Whitby EH, Griffiths PD, Rutter S ym. Frequency and natural history of subdural haemorrhages in babies and relation to obstetric factors. Lancet 2004;363: Emerson MV, Pieramici DJ, Stoessel KM, Berreen JP, Gariano RF. Incidence and rate of disappearance of retinal hemorrhage in newborns. Ophthalmology 2001;108: Bilginer B, Onal MB, Oguz KK, Akalan N. Arachnoid cyst associated with subdural hematoma: Report of three cases and review of the literature. Childs Nerv Syst 2009;25: Vinchon M, Noule N, Soto-Ares G, Dhellemmes P. Subduroperitoneal drainage for subdural hematomas in infants: Results in 244 cases. J Neurosurg 2001;95: Ersahin Y, Mutluer S, Kocaman S. Continuous external subdural drainage in the management of infantile subdural collections: A prospective study. Childs Nerv Syst 1997;13: Arsalo A, Louhimo I, Santavuori P, Valtonen S. Subdural effusion: Results after treatment with subdural-pleural shunts. Childs Brain 1977;3: Stipanicic A, Nolin P, Fortin G, Gobeil MF. Comparative study of the cognitive sequelae of school-aged victims of shaken baby syndrome. Child Abuse Negl 2008;32: Anderson V, Jacobs R, Spencer- Smith M ym. Does early age at brain insult predict worse outcome? neuropsychological implications. J Pediatr Psychol 2010;35: Keenan HT, Runyan DK, Nocera M. Child outcomes and family characteristics 1 year after severe inflicted or noninflicted traumatic brain injury. Pediatrics 2006;117: Hymel KP, Makoroff KL, Laskey AL, Conaway MR, Blackman JA. Mechanisms, clinical presentations, injuries, and outcomes from inflicted versus noninflicted head trauma during infancy: Results of a prospective, multicentered, comparative study. Pediatrics 2007;119: Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Diagnoosin määrittäminen perustuu kuitenkin aina löydösten ja havaintojen perusteella tehtyyn kokonaisarvioon, koska oireet voivat olla erilaisia ja esitiedot puutteellisia. Potilasta tutkittaessa on tärkeää kysellä huolellinen anamneesi ja tutkia lapsi perusteellisesti sekä kirjata löydökset pikkutarkasti. Poikkeavien mustelmien tai muiden näkyvien löydösten valo kuvaaminen on perusteltua. Yleensä akuutissa tilanteessa tehdään pään tietokonetomografia (TT), koska se on helposti saatavilla ja nopeasti tehtävä tutkimus; tämä on etu, kun potilas on huonokuntoinen (kuva 2). Pään magneettikuvaus (kuva 3) taas antaa paremman kuvan aivokudoksen vaurion laajuudesta, aivorungon ja selkäytimen yläosan vammoista sekä erityisesti diffuusista aksonaalisesta vauriosta (DAI). Sen muutokset eivät välttämättä näy heti akuutissa vaiheessa otetussa magneettikuvassa, vaan kuvaus on uusittava myöhemmin, esimerkiksi parin viikon kuluttua. Kaikukuvaus voidaan helposti tehdä jopa sängynvierustutkimuksena, mutta sen diagnostinen tarkkuus ei ole riittävä ravisteluvamman selvittämisessä. Veren hyytymistutkimukset tehdään lisääntyneestä vuotoalttiudesta johtuvan kallonsisäisen vuodon poissulkemiseksi. Silmänpohjat tarkastaa asiantuntija (2). Luuston radiologinen yleiskuvaus kuuluu tutkimusrutiineihin pahoinpitelystä mahdollisesti syntyneiden luunmurtumien poissulkemiseksi (kuva 4). Erotusdiagnostiikka Kovakalvonalaisia ja aivokudoksen sisäisiä verenvuotoja syntyy pienille lapsille kaltoinkohtelun lisäksi vain suurienergiaisilla vammamekanismeilla, esimerkiksi korkealta pudotessa tai liikenneonnettomuuksissa. Näissä vammoissa verkkokalvovuodot ovat harvinaisia (alle 3 %), kun taas ravisteluvammoissa ne ovat yleisiä (2). Elvytyksen jälkeen on vain harvoin todettu verkkokalvonalaisia verenvuotoja ja on ollut epäselvää, johtuivatko vuodot paineluelvytyksestä vai elvytykseen johtavasta tapahtumasta (2). Keskushermosto-infektion seurauksena voi kehittyä kroonisia kovakalvonalaisia vuotoja muistuttavia löydöksiä (26). Niiden erotusdiagnostiikassa tärkeitä ovat anamneesi, laboratoriotutkimukset ja aivo-selkäydinnesteen tutkimukset. Veren hyytymishäiriöt voivat altistaa verenvuodoille. Vuototaipumisten selvittely on KUVA 2. Akuutissa vaiheessa otettu pään TT-kuva, jossa näkyy eri-ikäisiä kovakalvonalaisia vuotoja. Oikealla on subakuutti kovakalvonalainen vuoto, vasemmalla krooninen effuusio ja keskiviivassa falxin vieressä tuore, akuutti verenpurkauma. KUVA 3. Akuutissa vaiheessa otettu pään magneettikuva. Kuvissa näkyy effuusioiden lisäksi oikean lateraaliventrikkelin etusarven edessä jälkitilatyyppinen atrofinen kystinen alue ja laajat muutokset valkeassa aivoaineessa. 1490
5 KUVA 4. Luuston röntgenkuvissa paljastunut reisiluun murtuma. Vasemman femurin diafyysissä näkyy hento, viisto kirkastumalinja ja lähes koko diafyysin mittainen vahva periostireaktio ja kallus. Löydös sopii murtumaan, joka on vähintään viikon ikäinen, mahdollisesti vanhempikin. tärkeää myös sen vuoksi, että potilaalle voidaan joutua tekemään toistuvia leikkauksia. Synnynnäinen luutumisvajaus (osteogenesis imperfecta) on pysyvä luuston haurastumatauti, johon voi liittyä murtumia kaikkialla luustossa, myös kallossa (27). Ganesh ym. kirjoitti vuonna 2004 kolmesta sitä sairastavasta potilaasta, joille Joka kolmannella ravistellulla vauvalla todetaan merkkejä toistuvasta pahoinpitelystä. kehittyi suhteellisen lievän luonnollisen tapaturman seurauksena kovakalvonalainen vuoto ja verkkokalvon vuoto (28). Eräisiin harvinaisiin ainevaihduntasairauksiin voi liittyä ravisteluvammoja muistuttavia löydöksiä. Ravistellun vauvan oireyhtymää muistuttaa oirekuvaltaan eniten glutaarihappovirtsaisuus I, jota esiintyy 1 tapaus :ta vastasyntynyttä kohti. Näille potilaille kehittyy alle yhden vuoden iässä kovakalvonalaisia vuotoja ja verihyytymiä, ja vuotoja voi joskus tulla myös verkkokalvoille. Tähän harvinaiseen sairauteen kuuluvat myös vastasyntyneen makrokefalia ja aivoatrofia. Enkefalopatian kliiniset ja radiologiset merkit tulevat ilmi noin yhden vuoden iässä. Taudin toteamiseen tarvitaan biokemiallisia erityistutkimuksia (29). Vaikeaan synnytykseen tai ulosauttoon liittyvät perinataaliset kovakalvonalaiset vuodot sekä verkkokalvovuodot resorboituvat pois neljässä viikossa, eivätkä ne vaadi kirurgisia toimenpiteitä (30,31). Jos lapsella on araknoidaalikysta, subduraalivuodon riski on suurentunut pienenkin vamman yhteydessä. Tämä hyvin harvinainen tilanne on pidettävä mielessä, kun lapsella todetaan subduraalihematooma pienen vamman yhteydessä (32) (taulukko 3). Hoito Lapsen turvallisuuden takaaminen Lastensuojelulain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus tehdä viipymättä lastensuojeluilmoitus lapsen kotikunnan lastensuojeluviranomaiselle lapsen pahoinpitelystä tai sen epäilystä (Lastensuojelulaki /417, Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuus kumoaa salassapitovelvollisuuden. Ilmoitus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntien lastensuojeluviranomaisia ilmoittamaan poliisille tietoonsa tulleet pahoinpitelyepäilyt, joissa lapselle on aiheutunut vammoja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastensuojelukäsikirja, lastensuojelunkasikirja). Uuden sosiaalihuoltolain mukaan kaikissa lasten pahoinpitelyepäilyissä lastensuojeluilmoituksen tekemisen yhteydessä terveydenhuollon ammattihenkilöitä velvoitetaan ilmoittamaan asiasta aina myös suoraan poliisille Taulukko 3. Erotusdiagnostiikassa huomioitavat tilat. Muusta syystä johtuva aivovamma (suurienergiainen aivovamma, esim. liikenneonnettomuus). Keskushermoston infektiot Koagulopatiat Synnynnäinen luutumisvajaus Aineenvaihduntasairaudet (esim. glutaarihappovirtsaisuus I) Vaikeaan synnytykseen ja ulosauttoon liittyvät perinataaliset vuodot Araknoidaalikystaan liittyvä vuoto 1491
6 Ravistelusta on harvoin tieto lapsen tullessa hoitoon Viime vuosina Oulussa on ollut ravisteluvamman vuoksi hoidossa kuusi alle kaksivuotiasta lasta. Viisi heistä oli tehohoidon tarpeessa ja toipuminen vaati leikkauksia (taulukko 4). Tapauksista kaksi oli tullut ilmi neuvolassa. Toisessa äiti oli neuvolassa kertonut ravistelleensa lasta. Esitietojen perusteella lapselle tehtiin pään magneettikuvaus, jossa paljastui ohut krooninen subduraalihematooma. Hematooma oli pieni ja se resorboitui itsestään eikä kirurgista hoitoa tarvittu. Toisessa tapauksessa neuvolassa huomio kiinnittyi lapsen pään kiihtyneeseen kasvuun ja lapsen huonoon katsekontaktiin. Tarkemmissa tutkimuksissa paljastui eriikäisiä subduraalihematoomia, osa niin isoja, että hematoomaontelot jouduttiin dreneeramaan ja myöhemmin tekemään suntti keuhkoonteloon. Myöhemmin lapselle kehittyi hydrokefalus, epilepsia ja laajaalaisia kehitysviiveitä, mm. puheen kehityksen viivästymä. Neljä lasta tuotiin sairaalaan päivystykseen yleistilan heikkenemisen, oksentelun ja kouristuskohtausten vuoksi. Yksi lapsista oli kotona mennyt elottomaksi ja elvytetty. Vain yhdessä tapauksessa kuudesta ravisteluvamma oli hoitoyksikön tiedossa lapsen tullessa hoitoon. Muissa tapauksissa hoitoon tullessa ei ollut tietoa vammasta. Tavallisesti esitiedot olivat epämääräisiä, kuten lapsi on ollut viime aikoina itkuisempi, vaisumpi, flunssainen. Kun aivovamma oli diagnosoitu ja ravisteluvammaa osattiin epäillä, kahdessa tapauksessa toinen vanhemmista kertoi ravistelleensa lasta rauhoittaakseen itkevää lasta tai saadakseen lapsen hereille. Yhdessä tapauksessa vanhemmat kertoivat tässä vaiheessa lapsen ehkäpä kaatuneen alle yhden metrin korkeudesta joitakin viikkoja aikaisemmin. Kahden lapsen tapauksessa ei mitään vammaanamneesia saatu esiin. Useissa tapauksissa rikosilmoituksen tekemisessä viivyteltiin, ja se johti vaikeuksiin ravistelijan tunnistamisessa varmuudella. Oikeudessa käsiteltiin viisi tapausta. Niistä kolmessa ei voitu todeta, milloin ja missä ravistelu oli tapahtunut ja kuka oli ravistelija, eikä ketään tuomittu. Yhdestä tapauksesta on tullut tuomio, ja yhden tapauksen käsittely on kesken. Taulukko 4. OYS:ssa hoidetut kuusi tapausta, joissa lapsella oli ravistelun aiheuttama vamma. Hoitoontulo Lapsen ikä (keskosen korjattu ikä) Ensioireet Vammaanamneesi Aivovamma Verkkokalvojen vuodot Murtumat Leikkaukset Toipuminen Päivystyspoliklinikka 3 kk tajuton, kouristelee alkuun ei, ravistelu yrittäen hereille diffuusi iskeeminen vaurio, effuusiot molemmin puolin kyllä kylkiluissa dreeni oikeanpuoleinen jäykkähalvaus, aivoatrofia, ei pitkäaikaista seurantatietoa Neuvolan kautta 6 kk (4 kk) päänympä ryksen kasvu + 2 SD, huono katsekontakti alkuun ei, myöhemmin äiti kertoi ravistelusta krooninen subduraalihematooma molemmin puolin ei ei dreeni, subduroperitoneostomia, ventrikuloperitoneostomia epilepsia, hydrokefalus, puheen kehityksen viivästymä, laajaalaisesti viivettä kehityksessä Päivystyspoliklinikka 4 kk kouristus ei tietoa vammasta subduraalihematooma molemmin puolin, kontuusiot kyllä ei dreeni, subduroperitoneostomia toistaiseksi kehittyy normaalisti Päivystyspoliklinikka 2 kk (2 vk) eloton, elvytys ei tietoa vammasta subduraalihematooma molemmin puolin, kontuusiot ei reisiluussa dreeni, subduroperitoneostomia oikeanpuoleinen jäykkähalvaus, epilepsia, aivoatrofia Päivystyspoliklinikka 1v 4 kk oksentelu, lämpöily, osastolla kouristus alkuun ei, jokunen viikko sitten kaatunut sohvalta akuutti subduraalihematooma oikealla, kontuusio oikealla kallo kraniotomia toistaiseksi kehittyy normaalisti Neuvolan kautta 2 kk ei oireita äiti kertoi ravistelusta subduraalihematooma vasemmalla ei ei ei toistaiseksi kehittyy normaalisti 1492
7 Valtaosalle jää ravistelusta pysyvä vamma ja kolmasosa vammautuu vakavasti. (Sosiaali huoltolaki /1301, voimassa alkaen). Pahoinpitelyepäilystä on välitettävä tieto poliisille viipymättä, jotta poliisi voi käynnistää tutkinnan heti. Hidastelusta voi seurata se, että pahoinpitelijä jää tunnistamatta. Tilanteissa, jossa lapsi on hengenvaarallisesti loukkaantunut, terveydenhuollon ammattihenkilön vaitiolosäännökset väistyvät ja hän voi tehdä asiasta ilmoituksen suoraan poliisille tutkinnan nopeuttamiseksi. Ravistellun vauvan oireyhtymä on aina lähtökohtaisesti hengenvaarallinen tila, joten vamman aiheuttaminen luoki tellaan törkeäksi pahoinpitelyksi. Rikoslain mukaan alle 15-vuotiaaseen kohdistuva pahoinpitely on yleisen syyttäjän alainen rikos (Rikoslaki /39, ajantasa/1889/ ). Kirurginen hoito Kun lapsella on tilaa vievä akuutti tai krooninen kovakalvonalainen verenvuoto ja kohonneen aivo paineen oireet, vamma edellyttää päivystysleikkausta. Kirjallisuudessa ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ohjetta leikkauksen aiheista tai ensisijaisista menetelmistä (33). Verihyytymän huuhtelu kalloon poratun reiän kautta tai hyytymän punktointi tuottavat harvoin pysyvän tuloksen, mutta hätätilanteissa kumpikin on hyväksyttävä ratkaisu. Kallon porauksen yhteydessä useiksi vuorokausiksi asetettava subduraalitilan ulkoinen dreeni voi olla riittävä hoito noin puolessa tapauksista (34). Pysyvän ratkaisun aivo paineongelmaan voi varmistaa läpätön suntti subduraalitilasta vatsaonteloon tai keuhkopussiin (35). Suntti poistetaan muutaman kuukauden kuluttua vammasta, kun kuvantamistutkimuksissa todetaan hyytymien hävinneen (33,34). Menetelmään liittyvät riskit ovat suntin tukkeuma (9 17 %) sekä leikkauksenjälkeiset infektiot (3 5 %) (33). Jos verihyytymä on tuore, ei tyhjennys poranreiän kautta onnistu, vaan toimenpide täytyy tehdä avaamalla kallo. Vanhaan hyytymään on usein kehittynyt paksuja kalvomaisia rakenteita ja vuoto uusiutuu herkästi. Ratkaisuna on laaja avoleikkaus verenpurkauman ja kroonisen vuodon korjaamiseksi sekä kalvorakenteiden poistamiseksi (33). Leikkauksessa saadaan myös lisä tietoa infektion kehittymisen mahdollisuudesta ja epäilyttävissä tapauksissa otetaan bakteeriviljelynäytteet. Myös hematooman ikää voidaan arvioida leikkauksessa sillä perusteella, minkä värinen ja kokoinen subduraalihematooma on ja onko hyytymässä erilaisia alueita kalvostojen välissä. Oma käytäntömme on ensisijaisesti tyhjentää hematooma poranreiän kautta ja tehdä hematoomaontelon huuhtelu. Dreeninä toimiva katetri yhdistetään suljettuun ventrikulostomiaa varten suunniteltuun keräilyjärjestelmään. Huuhtelua jatketaan useita vuorokausia. Jos subduraalitila edelleen tuottaa runsaasti eritettä, dreeni poistetaan ja vuotoalueelle asennettaan läpätön subduropleuraalinen suntti. Jos subduraalihematooma on molemminpuolinen, subduraalikatetri on laitettava keskiviivan kummallekin puolelle erikseen. Suntti poistetaan noin kuuden kuukauden kuluttua, mikäli hyytymät ovat magneettikuvassa hävinneet. Toivuttuaan alkuvaiheen toimenpiteistä lapsi tarvitsee pitkäaikaista lastenneurologista seurantaa ja kuntoutusta. Ennuste Alle kaksivuotiaiden lasten aivovammakuolemista suuri osa johtuu pahoinpitelyn seurauksena saaduista aivovammoista (6). Ravistellun vauvan oireyhtymässä kuolleisuus on 7 23 % (3,5,6,23). Valtaosalle (75 %) eloonjääneistä jää pysyvä vamma: kehitysvammaisuus, kielellisiä kehityksen puutteita (64 %), halvausoireita (60 %), epilepsia (20 73 %), näköhäiriöitä (48 %), käyttäytymisongelmia (52 %) (23,24). Kolmasosa vammautuu vaikeasti ja tarvitsee jatkossa huomattavaa apua jokapäiväisissä toiminnoissa (24). Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa neurologisia vaurioita oli kotiutumisvaiheessa 55 %:lla ja näköhäiriöitä 65 %:lla ja oireet tomia oli vain 22 % lapsista (3). Lapsen aivovamman seurausten arviointi on vaativaa, eikä lyhyt seuranta paljasta kaikkia aivo vamman seurauksia. Monet tarkkailtavat asiat tulevat normaalin iänmukaisen kehityksen vuoksi ajankohtaisiksi vasta vuosia vamman jälkeen. Kun ravisteltuja lapsia on tutkittu kouluiässä, ongelmina on todettu alentunut älykkyysosamäärä, heikompi työmuisti ja kognitiivisten 1493
8 Sairaalaan tullessa aivovamman sekundaariset mekanismit ovat usein käynnistyneet. FAKTA Lastensuojeluilmoitus on tehtävä Ilmoitusvelvollisilla ei ole lain mukaan harkintavaltaa, jonka perusteella he olisivat oikeutettuja siirtämään lastensuojeluilmoituksen tekemistä arvioidessaan, ettei ilmoitus todennäköisesti johda välittömiin lastensuojelutoimenpiteisiin. Ilmoituksen tekemistä ei saa viivästyttää delegoimalla ilmoituksen tekemistä esimerkiksi esimiehelle. arvellessaan, että joku muu on jo tehnyt ilmoituksen: toisen tahon ilmoitusvelvollisuus ei poista omaa ilmoitusvelvollisuutta. Jos lapsi tai perhe on jo lastensuojelun asiakkaita on tehtävä uusi ilmoitus. ilmoitus johtaa tilanteen uudelleenarviointiin ja mahdollisesti kiireellisesti toteutettaviin toimenpiteisiin. toimintojen säätelyn ongelmia ikätovereihin verrattuna (36). Vammautuneilla oli myös huonompi suoriutuminen kielellisissä tehtävissä verrattuna terveisiin verrokkeihin (24,36). Käyttäytymisongelmia 2 3 ikävuoden tienoilta alkaen on todettu 52 %:lla ravistelusta selvinneistä lapsista (24). Ravistelun uhreilla todetaan seurannassa usein päänympäryskasvun hidastumista ja aivoatrofiaa (24). Aikaisemmin on ajateltu, että lasten aivojen plastisuus eli kyky organisoida uudelleen toiminnat aivovamman jälkeen mahdollistaisi paremmat paranemistulokset ja vähäisemmät puutosoireet kuin aikuisilla. Tämän hypoteesin kannattajat ovat ajatelleet, että aivojen plastisiteetti on suurin kehityksen alkuvaiheessa, kun keskushermosto ei ole vielä lopullisesti erilaistunut eivätkä yhteydet neuronien välissä ole vielä kehittyneet lopulliseen muotoon (37). Nykytieto ei tue tätä teoriaa. Alle 2-vuotiaan ja erityisesti alle 1-vuotiaan lapsen aivot ovat vasta kehit tymässä, ja sen vuoksi vamman seuraukset ovat tuhoisampia ja toipuminen huonompaa kuin vanhemmilla lapsilla. Tietojen ja taitojen kehittyminen on ratkaisevasti riippuvainen tiettyjen aivojen osien suotuisasta kehityksestä tietyissä kehityksen vaiheissa. Sen vuoksi näiden alueiden vaurioituminen juuri tällaisena herkkyysajanjaksona johtaa kognitiivisen kehityksen pysyvään vammautumiseen (37). Ravisteluvammojen ennuste on huonompi kuin tavallisten tapaturmissa syntyneiden saman kaltaisten vammojen (38,39). Pahoinpideltyjen lasten aivovamman mekanismi on erilainen, vaurio on syvemmällä aivokudoksessa ja vammoihin liittyy tavallista enemmän diffuuseja hypoksis-iskeemisiä aivovaurioita. Ravistelupotilaiden tajunnan taso sairaalaan tullessa on usein heikompi kuin spontaanin vamman vuoksi hoitoon tuoduilla, tajuttomuuden kesto on yleensä pidempi ja samanaikaista kardiorespiratorista vajaatoimintaa ilmenee useammin (39). Nämä kaikki huonontavat kokonaisennustetta. Kun lisäksi altistuminen ravisteluvammalle on saattanut olla toistuvaa ja hoitoon tulo viivästynyt, sairaalaan tullessa sekundaariset aivovamman mekanismit ovat voineet jo käynnistyä (38). Jos ravisteluvammaa ei tunnisteta, uuden kohtalokaan pahoinpitelyn riski on suuri (18,23). Ravisteluvamman parasta hoitoa onkin sen ehkäisy. Suuri yleisö ei välttämättä ymmärrä, kuinka hengenvaarallista lapsen ravistelu on. Kyselytutkimusten mukaan jopa 3 6 % pienten lasten vanhemmista on ainakin kerran ravistellut lastaan (8,16,19). Vanhempien valistaminen jo synnytyssairaalassa ennen kotiutumista on osoittautunut hyödylliseksi, ja tällaisella aktiivisella ehkäisytyöllä on osoitettu voivan vähentää ravistelun esiintymistä peräti 75 % (10). Suomen lastenlääkäriyhdistyksen verkkosivuilta ( voi ladata vapaaseen käyttöön ravistelun vaaroista kertovan esitteen Käsiteltävä varoen. English summary in english Shaken baby syndrome a challenging form of child abuse 1494
9 English summary Niina Salokorpi M.D. Department of Neurosurgery, Oulu University Hospital Juha-Jaakko Sinikumpu M.D., Ph.D. Department of Paediatric Surgery, Oulu University Hospital Willy Serlo M.D., Ph.D., Professor Department of Paediatric Surgery, Oulu University Hospital Shaken baby syndrome a challenging form of child abuse Shaken baby syndrome (SBS) is a potentially lethal form of child abuse often associated with severe morbidity. Typical findings are brain trauma with retinal haemorrhage. Most cases are infants under the age of two years. At this age the head is heavy compared to the rest of the body, and shaking the child easily causes damage in brain tissue. Children with SBS are brought to the emergency department with delay, often in a bad clinical condition. They usually do not have outer signs of trauma nor is trauma mentioned on admission. Thus shaken baby syndrome should be suspected in young children with neurological signs that bear no logical correlation with the history. Medical authorities should immediately report all cases suspicious for abuse to child welfare personnel. Police should be informed directly by the medical authorities in cases with severe injury. Failure to recognize abuse could lead to repeated abuse and worse outcome. SBS is lethal in 7-23% of cases. Various forms of permanent disability or developmental delay are present in three out of four survivors. Surgical management is frequently needed to deal with intracranial haematomas and later fluid collection (effusions). We also report a series of six cases of SBS treated in Oulu University Hospital. 1494a
Ravistellun vauvan oireyhtymä
Ravistellun vauvan oireyhtymä Sarimari Tupola LT, Lastentautien erikoislääkäri HUS Lasten ja nuorten sairaala, sosiaalipediatrian yksikkö 10.5.2007 Ravistellun vauvan oireyhtymä Syntyy ravistelemalla vauvaa
LisätiedotLapsen pahoinpitelyn tunnistamisen historia
Katsaus SATU KIVITIE-KALLIO JA SARIMARI TUPOLA llä (shaken baby syndrome) tarkoitetaan oireita, vammoja ja löydöksiä, joita vauvan voimakas ravistelu aiheuttaa aivojen, silmien ja mahdollisesti kaularangan
LisätiedotMitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi?
Näin tutkin SARIMARI TUPOLA, SATU KIVITIE-KALLIO, LIISA VIHERIÄLÄ JA PENTTI KALLIO Mitä teen, kun epäilen lapsen joutuneen fyysisen pahoinpitelyn kohteeksi? Oikeanlainen suhtautuminen lapsen pahoinpitelyvammoihin
LisätiedotAsiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa. Taustaa
Asiakaspalautteen merkitys laboratoriovirheiden paljastamisessa Paula Oja, TtT Laboratorio, Oulun yliopistollinen sairaala Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26. 27.1.2011 1 Taustaa Laboratorion tulee
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotVANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA. Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia
VANHUKSEN KUOLEMANSYYN SELVITTÄMINEN TERVEYSKESKUKSESSA Hanasaari 4.2.2014 Pekka Harve, yleislääketieteen el. Inari Ei sidonnaisuuksia Näkökulmani aiheeseen 38 vuotta terveyskeskuslääkärinä 24 vuotta Lääkintöhallituksen,
LisätiedotENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET
ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,
LisätiedotStakes laatinut ohjeet on lasten kaltoinkohtelun selvittämisestä
Alkuperäistutkimus Timo Hurme, Soile Alanko, Pirjo Anttila, Taina Juven, Jouni Julin, Erkki Svedström Lasten pahoinpitelyepäilyjen selvitykset TYKS:n lastenklinikassa Lähtökohdat Pienten lasten pahoinpitelyyn
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotRadiologiset tutkimukset epäiltäessä lapsen fyysistä pahoinpitelyä
TEEMA: LASTEN KALTOINKOHTELU Leena Valanne ja Anna Föhr Radiologin rooli tunnistuksessa Radiologiset tutkimukset epäiltäessä lapsen fyysistä pahoinpitelyä Lapsen pahoinpitelyyn liittyvillä vammoilla on
LisätiedotRavistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa
Ravistellun vauvan oireyhtymä sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossa Jonna Korhonen Jenni Lindman TAMK 08eh Ravistellun vauvan oireyhtymä Englanninkielisestä termistä Shaking baby syndrome (SBS) Vauvoihin
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMilloin tulisi epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä?
https://helda.helsinki.fi Milloin tulisi epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä? Nikkola, Eeva 2017 Nikkola, E & Korkman, J 2017, ' Milloin tulisi epäillä lapseen kohdistunutta pahoinpitelyä? ' Suomen
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotLastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa
Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotLAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA
LAPSEEN KOHDISTUNUT VÄKIVALTA Lasten ja nuorten yksikkö Maija Tuominen 8.5.2016 Ensihoitajien kevätopintopäivät Savonlinnassa Minkälaista väkivaltaa lapsiin kohdistuu aktiivinen fyysinen väkivalta (mustelmat,
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia
LisätiedotSidonnaisuudet. Riitta Kauppila. Sirkka Goebeler
Sidonnaisuudet Riitta Kauppila LT, oikeuslääketieteen erikoislääkäri Päätoimi Ylilääkäri, oikeuslääkintäyksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä
LisätiedotKASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala
KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotValidation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire
Validation and Cultural adaptation of the Finnish version of the KOOS-Child questionnaire Antti Saarinen, BM 1, Eetu Suominen, BM, MSc 1, Johanna Syvänen, MD 1, Jussi Repo, MD, PhD 2, Juha Paloneva, MD,
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotLastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi
Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen
LisätiedotSUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007. Taulukot/Tabeller/Tables:
SUOMEN IVF-TILASTOT 1992-2007 FINLANDS IVF-STATISTIK 1992-2007 FINNISH IVF STATISTICS 1992-2007 Taulukot/Tabeller/Tables: Taulukko 1: IVF-hoitoja antavien klinikoiden määrä ja koko 1992-2007 Tabell 1:
LisätiedotKohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS
Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI
LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotLähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa
Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSairastettu virtsatieinfektio
Sairastettu virtsatieinfektio Mikä on ennuste? Milloin ja miksi annan lähetteen jatkotutkimuksiin? Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistyksen koulutustilaisuus Turku 25.10.2007 Timo Jahnukainen TYKS,
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
Lisätiedot1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)
Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotLasSe LASTEN PAHOINPITELY- JA SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTTÖEPÄILYN TOIMINTAOHJEET. Pohjanmaan
Pohjanmaan toimintaohjeet perustuvat PsT Julia Korkmanin koulutukseen ja niitä työstivät LasSe -hankkeessa keväällä 2015: Vanhempi rikoskonstaapeli Virve Haikonen, Pohjanmaan poliisilaitos Psykologi Susanna
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotLasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta
Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset
LisätiedotMihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää?
Mihin vaikeasti vammaisten hoidon rajoituspäätökset perustuvat ja kuka päättää? Tuula Lönnqvist Lastenneurologian dosentti HYKS LNS Neurologian toimiala / Lastenneurologian konsultaatioyksikkö Seminaari:
LisätiedotKoska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei?
Koska veriryhmästä voi poiketa - ja koska ei? Turvallinen verensiirto 15.3.2016 Susanna Sainio, SPR Veripalvelu 1 1 1 1 1 Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita 2 222 2 2 Entä
LisätiedotLasten kaltoinkohtelu
Lasten kaltoinkohtelu Satu Kivitie-Kallio, LKT, Dos., lastentautien ja lastenneurologian erikoislääkäri Sarimari Tupola LT, lastentautien erikoislääkäri HYKS Sosiaalipediatrian vastaanotto Lapsen kaltoinkohtelu
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotVASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA
VASTASYNTYNEIDEN HARVINAISTEN SYNNYNNÄISTEN AINEENVAIHDUNTA- SAIRAUKSIEN SEULONTA Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet Harvinaisia, periytyviä sairauksia Esiintyvyys < 1:2000 Oireet ilmenevät yleensä
Lisätiedot1-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 1-vuotiaan lapsen terveystarkastus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotLasten fyysinen pahoinpitely. selvitykset TYKS:n lastenklinikassa. Ylilääkäri Timo Hurme
Lasten fyysinen pahoinpitely selvitykset TYKS:n lastenklinikassa Ylilääkäri Timo Hurme Stakesin ohjeet kaltoinkohtelun selvittäm viranomaisten koulutusta ja katsauksia viranomaisten välinen yhteistyö selvitystyön
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotIlmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla. Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola
Ilmoitusvelvollisuudet miten toimia Pirkanmaalla Pirkanmaan poliisilaitos Rikoskomisario Pasi Nieminen 4.12.2013 Sampola Toimintaympäristö 1.1.2014 Pirkanmaan ja Keski-Suomen poliisilaitoksista Sisä-Suomen
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotOpetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi
Opetusmateriaali lasten kaltoinkohtelun tunnistamisesta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Terveysala Opinnäytetyö 2012 Jääskö Johanna & Pääkkö Heidi Johdanto Kaltoinkohtelun eri muodot Vammatyypit Lastensuojeluilmoitus
LisätiedotLASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1
LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013
LisätiedotDraft VAMMOJEN EHKÄISYYN. Markku Tuominen. Suomen jääkiekkoliitto. International Ice Hockey Federation
JOUSTOKAUKALON VAIKUTUS VAMMOJEN EHKÄISYYN Markku Tuominen Suomen jääkiekkoliitto International Ice Hockey Federation IIHF:N VAMMAREKISTERÖINTI IIHF:n turnaksissa vuodesta 1998 M vuodesta 2006 10 kautta
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotIÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ
Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
Lisätiedot5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE
5 RASKAUDENILMOITUSLOMAKE RO-GNE: RASKAUDEN ILMOITUSLOMAKE ILMOITTAJAN TIEDOT Ensimmäinen Seuranta Ilmoittajan nimi: Tyyppi: Lääkäri (erikoisala) Farmaseutti/proviisori Kuluttaja Muu (mikä) Yhteydenotto-osoite:
LisätiedotLikvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala
Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu
LisätiedotLastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO
Lastensuojelun tarpeen tunnistaminen terveydenhuollossa JUKKA OLLIKAINEN LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LT KUOPION PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO Taustaa u Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on
LisätiedotKiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015. Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.
Kiusaaminen koulun arjessa 10.11.2015 Merja Rasinkangas Oulun poliisilaitos ylikonstaapeli, koulupoliisi merja.rasinkangas@poliisi.fi Oulun poliisilaitos 750 työntekijää 16 poliisiasemaa pääpoliisiasema
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotKaihileikkauksen komplikaatiot. Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS
Kaihileikkauksen komplikaatiot Saara Yli-Kyyny Silmätautien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskuluja: Johnson & Johnson Intraoperatiiviset komplikaatiot Takakapseliruptuura +/- lasiaismenetys
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSaattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -
Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European
LisätiedotVUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*
(Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7 POTILASTIEDOT Pvm Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika* Onko sinulla vuoto-oireita, jotka häiritsevät normaalielämää tai ovat vaatineet lääkärin arviota? Minkä
LisätiedotOHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS
OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotMihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018
Mihin Vältä viisaasti suosituksia tarvitaan ja miten ne tehdään? Jorma Komulainen Yleislääkäripäivät 2018 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja endokrinologian erikoislääkäri
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotTAPAUS-VERROKKITUTKIMUS
TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotVERKOSTOFOORUMI KUOPIO
VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS. Tapio Ivalo 2009
AIVOTÄRÄHDYS Tapio Ivalo 2009 AIVOTÄRÄHDYKSET Usein esiintyviä vammoja urheilussa myös amerikkalaisessa jalkapallossa (urheiluperäisiä aivotärähdyksiä USA 822 kpl/vrk) Vuosittain USA:ssa sattuu yli 300
Lisätiedot