Jätehuolto: vähennä ja lajittele!

Transkriptio

1 Jätehuolto: vähennä ja lajittele! Yritysneuvojien ympäristökoulutus Minna Partti, YTV Jätehuolto

2 Esityksen sisältö YTV lyhyesti Jätehuoltoa koskevat määräykset Miksi jätteen vähentäminen ja lajittelu kannattavat Jätteen vähentäminen Jätteen lajittelu

3 Mikä YTV on? Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen YTV-lakiin perustuva yhteistyöorganisaatio Vastuualueet: Jätehuolto Seutuliikenne ja pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmien suunnittelu Ilmanlaadun seuranta Seudun kehitystä palveleva tutkimus- selvitystyö

4 YTV Jätehuolto Noin 100 jäteautoa liikenteessä Yli asiakaskiinteistöä Noin 6,5 miljoonaa astiatyhjennystä vuodessa järjestää asuin- ja palvelukiinteistöjen seka- ja biojätteen keräyksen ja kuljetuksen hoitaa yhdyskuntajätteen käsittelyn ja loppusijoituksen kaatopaikalle käsittelee erilliskerätyn biojätteen kompostoimalla kerää ongelma- ja hyötyjätettä huolehtii suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidosta ottaa talteen ja hyödyntää kaatopaikkakaasua vastaa jäteneuvonnasta valmistelee jätehuoltomääräykset Jätehuoltoa ei rahoiteta verovaroista vaan jätemaksuilla!

5 Jätehuollon toimipisteet Konalan Sortti-asema Hyötyjätteen pienkuormat Kotitalouksien ongelmajätteet Seutula Biokaasun talteenotto Kivikon jätepalvelukeskus Sortti-asema Kotitalouksien ja yritysten ongelmajätteet Vuosaari Biokaasun talteenotto YTV:n jätteenkäsittelykeskus, Ämmässuo Sortti-asema Kotitalouksien ongelmajätteet Kompostointilaitos Kaatopaikka Biokaasun talteenotto Mankkaa Biokaasun talteenotto Pasila Hallinto

6 Jätteitä koskevat säädökset Lainsäädäntö ja määräykset EU:n direktiivit Jätelaki 1993 Vn asetukset, Vn päätökset Kunnalliset jätehuoltomääräykset Muut lait (mm. ympäristönsuojelulaki, kemikaalilaki ) Suunnitelmat ja strategiat Biojätestrategia Ehdotus valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2016

7 Jätelaki (1993) Jätelaissa määritellään jätteitä ja jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset periaatteet, mm. Jätteen haltijan on huolehdittava jätehuollon järjestämisestä Jäte on mahdollisuuksien mukaan hyödynnettävä (jätehierarkian mukaisesti) Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin eikä keskenään Jätteet on käsiteltävä lähellä, asianmukaisessa käsittelypaikassa

8 Jätelaki (1993), jatkoa Jätteen tuottajan on huolehdittava jätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisestä Jätteen saa luovuttaa vain hyväksytylle vastaanottajalle Roskaamiskielto ja roskaantuneen alueen puhdistamisvelvollisuus Maaperän saastuttamiskielto, saastuneen maaperän puhdistamisvelvollisuus Jätteen haltija vastaa jätteestä aiheutuvista kustannuksista Jätelakia täsmentävät asetukset ja päätökset, joilla säädellään yksityiskohtaisemmin jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä

9 Jätehuollon järjestäminen (jätelaki) Kunnan järjestämä jätteenkuljetus (YTV: sekajäte, biojäte) Asumisessa syntyvä jäte (jätelaki) Julkishallinnon + julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallintoja palvelutoiminta (jätelaki) Myös asuinkiinteistöissä toimivat yritykset Yritystä koskee asuinkiinteistön jätehuolto ja lajitteluvaatimukset yhteyshenkilönä isännöitsijä

10 Jätehuollon järjestäminen Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Elinkeinoelämä vastaa itse jätehuoltonsa järjestämisestä = kuljetussopimukset suoraan jätteenkuljetusyritysten kanssa (jätelaki). Teollisuus- ja liikekiinteistöt, kauppakeskukset ko. kiinteistön jätehuolto ja lajitteluvaatimukset Tuottajavastuun alaiset tuotteet: kaupan ja teollisuuden velvollisuus on huolehtia niistä syntyvien jätteiden hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja kustannuksista. Tuottajavastuu koskee tällä hetkellä pakkauksia, paperia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, renkaita ja ajoneuvoja. (Akut ja paristot 2008)

11 YTV-alueen jätehuoltomääräykset (2005) Kiinteistöllä kerättävä: Sekajäte Biojäte: väh. 10 asuntoa / 50 kg vko Keräyskartonki: väh. 20 asuntoa / 50 kg vko Keräyspahvi: 50 kg /vko Paperi: jätelain mukaisesti Työmaalla kerättävä: Rakennusjätteet - puu, metalli, pahvi: 50 kg vko Lisäksi Ongelmajätteet: aina! Erityisjätteet: terveydenhuollon jätteistä omat ohjeet Sähkö- ja elektroniikkaromu EI sekajätteeseen Energiajae, keräyslasi, pienmetalli (vapaaehtoinen keräys)

12 Pk-yritysten jätehuolto YTV-alueella Syntypaikkalajittelu YTV:n Jätteenkäsittelykeskus (mm. kaatopaikkajätteen kuorma-autokuormat) Sortti-asemat (seka- ja hyötyjätteen pienkuormat) YTV:n ongelmajäteasema, Kivikko (yritysten ongelmajätteet) Sekajäte Paperi Pahvi/kartonki Biojäte (Energiajae) + Kierrätyskeskukset (Aluekeräyspisteet) Muut vastaanottajat rakennusjätteenkäsittelylaitokset metalliromun käsittelijät Ekokem ongelmajätteet Jne.

13 Jätehuoltolaskutus Arvonlisävero 18% Jätevero 14% Astiavuokra 5% Jätteen käsittely 28% Tyhjennys 35% Asiakashinta keskim. 7,30 e/tyhj hinnaston mukaan Jäteastian tyhjennys autoon Kuljetus käsittelypaikalle Astioiden pesu Asiakaspalvelu Logistiikkajärjestelmä Hallinto Jätteen vastaanotto ja punnitus Jätteen läjitys kaatopaikalle Kaatopaikan rakentaminen ja hoito, vanhojen kaatopaikkojen jälkihoito Ongelmajätehuolto Jäteasema- ja keräyspisteverkosto (osittain) Neuvonta Jätevero 30 e/tonni

14 9 600 litran sekajäteastian hinnan muodostuminen (arvio vuodelle 2008) 8 7 1,32 1,40 euroa ,99 0,88 0,81 0,53 0,34 0,34 1,33 1,12 0,03 0,03 1,21 1,23 1,10 1,05 1,05 0,81 0,34 0,34 0,34 1,66 1,81 1,81 0,03 0,03 0,07 1,05 1,05 0,34 0,34 2,37 2,06 0,12 0,10 alv jätevero astiav. käsitt. siirto 1 2,03 2,02 2,21 2,31 2,31 2,40 2,50 tyhj

15 Kiinteistön maksamat verolliset astian tyhjennyshinnat eri jätejakeista, sis. kuljetus, astiat ja käsittely e/tyhj sekajäte 600 l biojäte 240 l paperi 600 l kartonki 600 l energia 600 l

16 Mitä jätteelle pitäisi tehdä? Jätelain hierarkia 1. Jätteen synnyn ehkäisy Ennalta ehkäiseminen ja vähentäminen Haitallisten aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla Tuotteen uudelleenkäyttö 2. Jätteen hyödyntäminen materiaalina (kierrätys) 3. Jätteen hyödyntäminen energiana 4. Jätteen turvallinen loppusijoitus

17 Miksi ehkäistä jätteen syntyä ja kierrättää? (1) Lainsäädäntö edellyttää (Jätelaki 1993): I Jätteen määrän vähentäminen, materiaalien uudelleenkäyttö II Kierrätys materiaalina III Hyödyntäminen energialähteenä IV Turvallinen loppusijoitus Säästää sekä hankinta- että jätehuoltokustannuksia Jäte on rahalla sisään ostettua tavaraa: hävikkimateriaaleja, pakkauksia, kalusteita, laitteita, välineitä Sekajäte on kalleinta jätettä hinta nousee jatkuvasti Edesauttaa työturvallisuutta ja tehokkuutta Tilaa säästyy Imago, ympäristömyötäisyys asiakkaat edellyttävät

18 Miksi ehkäistä jätteen syntyä ja kierrättää? (2) Pienentää välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia Yli 90 % ihmisen käyttöön ottamista luonnonvaroista muuttuu jätteeksi jo tuotteiden valmistusprosessien aikana. Vähentää välillisesti energiankulutusta Tuotteen valmistus, logistiikka, varastointi, käsittely Välttämätöntä pitkällä aikavälillä... Ilmastonmuutos, luonnonvarojen riittävyys Globaali oikeudenmukaisuus Nykyaikainen tapa toimia Naapurisopu! Turha jäte on luonnonvarojen tuhlausta!

19 Ajattelemisen aihetta

20 Lisää ajattelemisen aihetta Yhden toimistopapeririisin (á 2,4 kg) tuottamiseen tarvitaan 28 kg luonnonvaroja Tietokonepäätteen valmistamiseen kuluu 1,8 tn luonnonvaroja USA:ssa valmistettiin 144 miljardia muovipulloa poisheitettyjen tilalle: tähän kului energiaa 53,5 miljoonan raakaöljybarrelin verran ja syntyi 4,8 miljoonaa tonnia kasvihuonekaasuja. Yksi kangasrullapyyhe vastaa käsipyyhepaperia elinkaarensa aikana Rullapyyhe = 2 kg jätettä Paperipyyhkeet = kg jätettä

21 Jätteen synnyn ehkäisy Jätelain ensisijainen tavoite Luonnonvarojen tehokasta käyttöä ekotehokkuus, materiaalitehokkuus Toimenpiteet, joiden ansiosta jätettä ei synny lainkaan: Jätteen vähentäminen Haitallisten aineiden korvaaminen vähemmän haitallisilla Tuotteen uudelleenkäyttö Eri asia kuin lajittelu. Jätteiden lajittelu hyötykäyttöön ei ole jätteen synnyn ehkäisyä, vaikka se vähentääkin kaatopaikoille vietävää jätettä. Vähemmän materiaaleja ja energiaa = vähemmän jätettä ja päästöjä!

22 Miten jätettä voi vähentää? (1) Kertakäyttöisestä kestävään, määrästä laatuun Vähemmän hävikkiä Toimintatavat remonttiin Jos jokainen Helsingin kaupungin työntekijä säästäisi toimistopaperiarkin päivässä, säästyisi vuodessa yli papeririisiä = 10 miljoonaa paperiarkkia = kilometrin korkuinen pino = euron säästö

23 Apuvälineitä jätteen synnyn ehkäisyyn: Parhaiden käytäntöjen mallit Kauppa (2003), päivitys 2006 Toimistot (2004), päivitys 2006 Oppilaitokset (2004), päivitys 2005 Talonrakentaminen (2005) ja Omakotirakentaminen (2006) Päivähoito (2006)

24 Se mitä ei voi ehkäistä, kannattaa hyödyntää 1) Kierrätys materiaalina = raaka-aineeksi uusille tuotteille 2) Hyödyntäminen energiana Säästää luonnonvaroja Vähentää ympäristöhaittoja Säästää (yleensä) kustannuksia Vähentää kaatopaikkajätteen määrää

25 Miten jäte hyödynnetään? BIOJÄTE kompostoidaan laitoksessa maanparannusaineeksi PAPERI sanomalehtien ja pehmopaperien raaka-aineeksi PAHVI pahvin tai hylsykartongin raaka-aineeksi KARTONKI hylsykartongin raaka-aineeksi ENERGIAJAE oheispolttoaineeksi voimalaitoksille ja teollisuuteen LASI pakkauslasin ja lasivillan valmistukseen METALLI sulatetaan raaka-aineeksi uusiin tuotteisiin SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU puretaan ja eri materiaalit hyödynnetään ongelmajätteet talteen RENKAAT, AUTONROMUT, VAATTEET

26 Biojäte = eloperäinen, maatuva jäte MIKSI? Kaatopaikalla biojäte tuottaa kasvihuoneilmiötä voimistavaa metaania, hajuja, haittaeläinongelmia. KYLLÄ KIITOS Ruoantähteet ja kiinteä rasva Hedelmien ja vihannesten kuoret Kahvinporot ja teepussit Paperiset lautasliinat, hammastikut EI KIITOS: Ei muovipussiin pakattuna! Nesteet > valutetaan viemäriin Nestemäiset rasvat, öljyt > hyvin pakattuna sekajäteastiaan, kasviöljykierrätys Purukumi, tupakantumpit Lääkkeet, myrkylliset aineet

27 Keräyspaperi KYLLÄ KIITOS Sanoma- ja aikakauslehdet Kopio- ja tulostepaperi Mainokset Valkoiset kirjekuoret EI KIITOS Likainen tai märkä paperi Käärepaperi, pehmopaperi Pahvit, kartongit, ruskeat paperikassit Itsejäljentävä paperi Liimapintainen paperi (tarrat) Muovitettu paperi Muut materiaalit

28 Keräyspahvi Keräyskartonki KYLLÄ KIITOS Sisältä RUSKEA aaltopahvi, voimapaperi ja kartonki, paperikassit EI KIITOS Likainen tai märkä pahvi Nestepakkauskartonki tai muu keräyskartonki KYLLÄ KIITOS Kartonkimukit ja -lautaset Maito- ja mehutölkit Paperi-, kartonki- ja pahvipakkaukset EI KIITOS Likainen tai märkä kartonki Likainen ja märkä materiaali homehtuu: hygieniahaitat ja raakaaineen laadun heikentyminen

29 Energiajae = energiantuotannossa hyödynnettävä jäte KYLLÄ KIITOS Muovipakkaukset, muovikääreet Muoviastiat ja -ruokailuvälineet Paperinkeräykseen soveltumaton paperi (käärepaperi, likaantunut paperi) Likaantunut pahvi ja kartonki Puupakkaukset, -lavat Rajatapauksia: CD/DVD-levyt, tekstiilit

30 Energiajae = energiantuotannossa hyödynnettävä jäte EI KIITOS PVC-muovi (numerotunnus 03) mapit, kansiot, muovitaskut, piirtoheitinkalvot suojavaatteet, -käsineet letkut, putket Osa sekoitemuoveista (numerotunnus 07) Metallipinnoitetut esineet: kahvipakkaukset, alumiinivuoratut mehutölkit yms. Biojäte, ruoantähteet Metalli, lasi Siivousjäte Paristot, lamput, ongelmajätteet Eritteillä tahriintuneet jätteet

31 Keräyslasi KYLLÄ KIITOS Pantittomat lasipullot ja purkit Väritön ja värillinen erikseen PANTILLISET PULLOT PALAUTUSPISTEESEEN! EI KIITOS Ikkunalasi, peililasi, muu tasolasi Kristalli Posliini, keramiikka Hehkulamput Kuumuutta kestävä lasi Opaalilasi * Irrota kannet, korkit, helposti irrotettavat tiivisteet yms.*

32 Keräysmetalli KYLLÄ KIITOS Metallitölkit ja purkit Metallikorkit ja -kannet Alumiinivuoat ja foliot Pienet metalliesineet Tyhjät aerosolitölkit (ei saa hölskyä eikä pihistä!) Juomatölkit ensisijaisesti palautuspisteeseen EI KIITOS Sähkö- ja elektroniikkaromu Kahvipaketit Sekamateriaalit, joissa enin osa muuta kuin metallia * Irrota korkit yms.*

33 Sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) Maksuton vastaanotto kuluttajatuotteille (= tuotteita, jotka määrällisesti ja laadullisesti vastaavat kotitalouksissa käytettäviä tuotteita) Kuluttajatuotteita ovat PC-tietokoneet, kodinkoneet, televisiot, kotitulostimet, hifilaitteet jne. Määrärajoitus 3 kpl/laitetyyppi Yksittäisten laitteiden vastaanotto mm. YTV:n Sortti-asemilla Yritystuotteet (pääosin) maksullisia Mm. palvelimet, yritystulostimet ja kopiokoneet, automaatit Suuret erät maksullisia Toimivat laitteet Jälleenmyynti (alan liikkeet, kierrätyskeskukset, sosiaaliset yritykset) Lahjoitus

34 Ongelmajätteet Ongelmajätettä ovat mm. maalit, liimat, lakat, liuottimet, jäteöljyt akut ja paristot, loisteputket, energiansäästölamput kemikaalijäte lääkejäte Pidettävä aina erillään muista jätteestä Toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn Kotitalouksille maksuton vastaanotto YTV:n ongelmajätekonteissa ja Sortti-asemilla Lääkkeet maksutta apteekkiin Yritykset/yhteisöt: pienet määrät YTV:n ongelmajäteasemalle Kivikkoon; suuret määrät ongelmajätelaitokseen

35 Sekajäte KYLLÄ KIITOS Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte, mm. PVC-muovi Muut polttoon soveltumattomat tai tunnistamattomat muovit Siivousjäte, tuhka Hehkulamput Monimateriaalituotteet, joista hyötyjätteitä ei voida irrottaa Jätelajit, joita syntyy vain vähän tai joita ei voida hyödyntää lähialueella EI KIITOS Hyötyjäte, jolle on oma keräys Uudelleen täytettävät pullot Ongelmajätteet

36 Apua! YTV Jätehuolto Asiakaspalvelu puh (sopimukset, neuvonta) Jäteneuvonta Esitteitä: Sähköinen tietopalvelu yrityksille (sähköpostilista)

37 YTV - Parempaa kaupunkiympäristöä KIITOS MIELENKIINNOSTA YTV Jätehuolto Minna Partti Ympäristöasiantuntija minna.partti@ytv.fi