Paikka/Plats Vaasa. Päiväys Datum

Transkriptio

1 Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum Dnro Dnr LSU 2006 R 30(53) Vattenfall Sähköntuotanto Oy Poutuntie LAPUA Viite Hänvisning Asia Ärende Päätös harkinnanvaraisen ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Nurmonjoen Hipinkosken perkaamiseen ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen Hankkeesta vastaava Hankkeen kuvaus Vattenfall Sähköntuotanto Oy Poutuntie LAPUA Vattenfall Sähköntuotanto Oy suunnittelee Nurmonjoen Hipinkoskeen teholtaan enintään 468 kw voimalaitosta, joka on mitoitettu 12 m³/s virtaamalle. Laitos tulisi käyttämään Hipinkosken jo olemassa olevan säännöstelypadon ylä ja alavesipintojen välisestä korkeuserosta muodostuvaa putouskorkeutta, joka 12 m³/s suuruisella virtaamalla vaihtelee välillä 3,50 4,70 m. Voimalaitoksen rakentamistyön yhteydessä suoritettaisiin perkauksia Hipinkosken alueella noin 340 metrin matkalta. Perkaus on olennainen toimenpide riittävän putouskorkeuden ja siten hankkeen kannattavuuden kannalta. Perkauksia suoritettaisiin vain vesialueilla. Perkauksessa syntyviä massoja (arviolta m³/ktr) ei tulla sijoittamaan perattavan uoman läheisyyteen. Perkausmassojen sijoituspaikkaa koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. Eräitä joessa olevia saaria joutuu perkaustyön kohteeksi joko osittain tai kokonaan. Vaasan maanmittauskonttorin selvityksen mukaan saaret eivät kuulu viereisiin rantatiloihin eikä saarten jakamisesta ole rekisterimerkintöjä, jolloin perkausalueella olevat saaret kuuluvat hakijalle. Nurmonjoen perkaus tasoon 28,60 paaluvälillä tapahtuisi siten kokonaisuudessaan Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n omistamalla vesialueella. Ympäristötalo Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice PL/PB 262, VAASA/VASA PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI Koulukatu/Skolhusgatan 19 Torikatu/Torggatan 40 Torikatu

2 Rakentamisvaiheen kokonaiskestoksi on arvioitu 6 8 kuukautta. Perkaustyön kestoksi on arvoitu noin 2 kuukautta ja perkaus tullaan todennäköisesti suorittamaan kesäaikana, jolloin vesimäärä joessa on pieni. 2/5 Kuuleminen Hankkeesta vastaava on toimittanut Länsi Suomen ympäristökeskukseen alustavia hanketietoja ja tiedustellut YVA menettelyn tarpeellisuutta hankkeessa. Hanketietoja on täydennetty 23.10, ja Ennen päätöksentekoa on arviointimenettelyn tarpeesta käyty neuvottelut , johon osallistui Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Vattenfall Sähköntuotanto Oy:n lisäksi Nurmon kunnan ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän edustajat. Neuvottelun yhteydessä hankkeesta vastaavalle varattiin tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Hankkeesta vastaavalla ei ollut esitykseen huomautettavaa. Ympäristökeskuksen ratkaisu Päätöksen perustelut Nurmonjoen Hipinkosken perkaamiseeen ja voimalaitoksen rakentamiseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (YVA laki) 4 :n mukaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä, haitallisia ympäristövaikutuksia, tulee soveltaa YVAlain mukaista arviointimenettelyä. YVA asetuksen 6 :n hankeluettelon 3 c) alakohdan mukaan arviointimenettelyä sovelletaan vesistön säännöstelyhankkeisiin, jos vesistön keskivirtaama on yli 20 kuutiometriä sekunnissa ja virtaama tai vedenkorkeusolosuhteet muuttuvat olennaisesti lähtötilanteeseen nähden. Arviointimenettelyä sovelletaan yksittäistapauksissa myös sellaiseen hankkeeseen, joka todennäköisesti laajuudeltaan ja laadultaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, aiheuttaa hankeluettelossa mainittuihin hankkeisiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkasteltaessa vaikutusten merkittävyyttä yksittäistapauksessa huomioidaan lisäksi hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Yksittäistapauksissa hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisentarpeesta päättää alueellinen ympäristökeskus. Hankkeen todennäköiset ympäristövaikutukset Hipinkosken patoaminen ja säännöstelykäytännön muutokset on tehty 1980 luvun lopulla. Tuolloin patoon tehtiin varaus myös voimalaitokselle, jonka tila täytettiin maaaineksilla. Nyt suunnitteilla olevan Hipinkosken voimalaitoksen kautta pyritään juoksuttamaan kokonaan Hirvikosken voimalaitoksen kautta tuleva vesi sekä lisäksi Hipin altaan omalta valuma alueelta tuleva vesi lukuun ottamatta tulva aikoina mahdollisesti ohijuoksutettavaa vesimäärää. Hanke ei vaikuta voimalaitoksen yläpuoliseen vedenkorkeuteen, koska Hipinallas tasaa jo tällä hetkellä Hirvikosken lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamia vedenkorkeuden vaihteluita eikä Hipin altaan juoksutukseen tulisi olennaisia muutoksia verrattuna nykyiseen juoksutuskäytäntöön patoluukusta. Keskimääräisenä vesivuonna keskivirtaaman suuruisen vesitilanteen aikana Hipinaltaan tulovirtaama 12 tunnin ajan on noin 15 m³/s. Juoksutusrytmiikkaa säätelemällä saavutetaan lupaehtojen mukainen 1 m³/s vuorokausikeskiarvon virtaama. Voimassa olevan lupamääräyksen mukaan altaan sallittu vedenkorkeuden

3 3/5 vaihteluväli on talviaikana 1,0 m ja kesäaikana 0,5 m. Perkausalueen vedenkorkeudet laskevat luonnontilaisesta tasosta, mutta Koskelankosken ja Nyrhilän pohjapadon vaikutuksesta vedenkorkeuksien vaihteluväli tasaantuu huomattavasti. Hipinkosken perkauksen ja voimalaitoksen rakentamisen yhteydessä virtaama tai vedenkorkeusolosuhteet eivät siten muuttuisi olennaisesti nykytilanteesta. Voimalaitoksen rakentaminen näkyy ympäristössä vähän, koska perusrakenteet ovat jo olemassa nykyisessä padossa. Voimalaitoksen alapuolella tehtävän perkauksen vaikutukset kohdistuvat lähimpien kiinteistöjen rantamaisemaan siten että luonnonkoski ja saaret häviävät perkausalueelta. Joen uoma sijaitsee melko syvässä kanjonissa ja rantatörmät ovat monin paikoin tiheän puuston peitossa, jolloin maisemalliset vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen vähäisiksi. Paaluvälillä uoman pohja ja rannat ovat maaperätutkimusten mukaan melko tiivistä hietamoreenia. Perkauksen pohjaleveydeksi tulisi 12,5 m ja luiskien kaltevuudeksi 1:2. Perkaus on tarkoitus suorittaa uoman pohjalta käsin, jolloin jokiluiskat jäisivät koskemattomiksi. Perkaus saattaa jonkin verran lisätä jokiuoman eroosiota. Nurmonjoen kasvillisuus ja habitaattikartoituksen (Koivisto 2004) mukaan perkausalueen pohjassa ei esiinny vesikasvillisuutta. Nurmonjoen vesi on ravinteikasta, erittäin humuspitoista, runsaasti kiintoainetta sisältävää sekä hygieeniseltä laadultaan huonoa. Perkausalueella kalaston tila on heikohko ja kalastuksella on varsin pieni merkitys jokivarren asukkaille. Perkausta tehtäessä vedenlaatu tulee tilapäisesti heikkenemään, mutta hankkeen pitempiaikaiset vaikutukset Nurmonjoen vedenlaatuun, kalastoon, pohjaeläimiin tai vesikasvillisuuteen eivät tule olemaan merkittäviä. Koska perkausta ei uloteta rantaalueille, hankkeella ei tule olemaan vaikutuksia rantojen kasvillisuudelle. Hankkeen merkittävin vaikutus on luonnonkosken ja saarten häviäminen perkauksen yhteydessä. Hankkeella ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia nykyiseen jäätilanteeseen tai virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Perkausmassojen läjitysalueesta ei ole vielä tehty päätöksiä. Massat tulee sijoittaa läjitykseen topografialtaan soveltuvalle alueelle ja sijoittamisessa tulee huomioida geoteknisten ratkaisujen lisäksi maisemalliset vaikutukset. Hipin kokoluokan laitos tullaan liittämään maakaapelilla alueella jo olevaan 20 kv:n sähkönjakeluverkkoon, jolloin sähkölinjoista ei aiheudu maisemavaikutuksia. Suunniteltua voimalaitosta tullaan ajamaan kaukokäytöllä jolloin nykyinen padolle menevä tie on voimalaitoskäyttöön riittävä kulkuyhteys. Liikennejärjestelyihin ja liikennemääriin ei siten tule merkittäviä muutoksia ja laitoksen käytönaikaiset vaikutukset pysyvät vähäisinä. Hankkeen rakentamisvaiheessa työkoneista aiheutuu lähikiinteistöille todennäköisesti meluvaikutuksia. Myös työmaaliikenteestä aiheutuu jonkin verran vaikutuksia hankkeen rakentamisvaiheessa, kun perkausmassoja tullaan kuljettamaan yksityisteitä pitkin läjitysalueelle. Yhteenveto Sovelletut säännökset Ympäristökeskus katsoo, että Nurmonjoen Hipinkosken perkaamiseen ja voimalaitoksen rakentamiseen ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankekokonaisuudesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan ja laadultaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7

4 4/5 Muutoksenhaku Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettavaa Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan. (YVA lain 19 :n 3 momentti) Johtaja Pertti Sevola Projektipäällikkö Martta Ylilauri Päätöksestä tiedottaminen Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin, suoritemaksutta Päätöksen jäljennös Nurmon kunta Lapuan kaupunki Seinäjoen seudun terveysyhtymä Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus on nähtävänä Nurmon kunnan ja Lapuan kaupungin ilmoitustauluilla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristökeskuksen kotisivuilla LIITE Valitusosoitus

5 5/5 Liite Länsi Suomen ympäristökeskuksen päätökseen V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto oikeuden kirjaamoon. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta, päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä, todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, asiamiehen valtakirja sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto oikeuden kirjaamon aukioloaika on kello Vaasan hallinto oikeus Käyntiosoite Korsholmanpuistikko 43 Postiosoite PL 204, Vaasa Telefax Puhelinvaihde Sähköpostiosoite vaasa.hao@om.fi