PoKa- hanke Eija-Maria Gerlander, Marjatta Ollila, Sanna Pesonen, Tapio Ropponen, Taina Tuomi, Susann Wecksten
|
|
- Eeva-Kaarina Eveliina Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti PoKa- hanke Eija-Maria Gerlander, Marjatta Ollila, Sanna Pesonen, Tapio Ropponen, Taina Tuomi, Susann Wecksten
2 Sisällysluettelo 1 Hankkeen tavoitteet Aktiivisen tuen toimintatavan kehittämisen tuki Aktiivisen tuen toimintatavan rakentamisen prosessi Aktiivisen tuen toimintamallit ja kehittämistyön eteneminen Kuntoutuspalveluohjaus Hankkeen tulokset Kevan sisäinen yhteistyö Johtopäätöksiä ja haasteita jatkoon... 8 Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 2
3 1 Hankkeen tavoitteet Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin yhteishanke, PoKa- hanke toteutettiin viidentoista kuntaorganisaation kanssa vuosina Kuntoutussäätiö toimi Kevan yhteistyökumppanina. Hankkeeseen osallistui Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymä, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK), Rääkkylä, Tohmajärvi sekä Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Helli. Hankkeen kokonaistavoitteena oli vaikuttaa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön riskiin joutua ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ja näin pienentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia merkittäviä kustannuksia. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ammatillisen kuntoutuksen toimintakäytäntöjä työpaikoilla, edistää työterveyshuollon käypiä toimintamalleja sekä ylläpitää ja parantaa yhteyksiä Kevan kuntoutusyksikköön ja eläkeratkaisutoimintaan. Hankkeen toisen osakokonaisuuden tavoitteena oli työkyvyn ja työterveyden edistäminen kehittämällä varhaisen tuen, tehostetun tuen sekä paluun tuen toimintamalleja. 2 Aktiivisen tuen toimintatavan kehittämisen tuki Hankeen rahoittajana ja päävastuullisena toimijana oli Keva. Eläkelaitoksesta hankkeeseen osallistui vakuutuslääketieteen ja kuntoutuksen osasto, työkyvyttömyyseläkeosasto sekä työhyvinvointiyksikkö. Hanke eteni kolmella eri tasolla: kunta-, rypäs- sekä maakuntatasolla. Tammi-maaliskuun aikana 2010 Kevan edustajat tapasivat jokaisen Pohjois-Karjalan kunnan ja kuntayhtymän johdon edustajia. Tapaamisessa esiteltiin hankkeen tavoitteet sekä selvitettiin organisaation kiinnostus osallistua hankkeeseen. Jos organisaatio halusi lähteä mukaan hankkeeseen, sitä pyydettiin ilmoittamaan Kevalle tarkemmin omat tavoitteensa hankkeelle, organisaation oman projektiryhmän koostumuksen sekä hankkeen yhteyshenkilön. Kuntoutussäätiön tammikuussa 2010 tekemän esiselvityksen mukaan hankkeen alussa kolmella kuntaorganisaatiolla oli jo ollut käytössä varhaisen tuen toimintamalli. Kuntaorganisaatioissa, joissa ei kirjattuja malleja vielä ollut hankkeen alussa, oli joitakin sovittuja käytäntöjä esimiesten ja työterveyshuollon rooleista mm. työhön paluun ja sairauspoissaolojen seurannan osalta. Ne eivät kuitenkaan olleet systemaattisia. Kuntoutussäätiön esiselvityksen mukaan varhainen reagointi ja työhön paluun onnistuminen arvioitiin käytännössä olevan pitkälti esimiehen toimista kiinni. Työterveyshuollon arvioitiin toimivan esimiesten arvokkaana tukena. Keskeiseksi ongelmaksi työterveyshuoltoyhteistyössä arvioitiin hankkeen alussa työterveyshuoltohenkilöstön resurssipula ja vaihtuvuus maakunnassa. 2.1 Aktiivisen tuen toimintatavan rakentamisen prosessi Jokaiseen hankeorganisaatioon perustettiin projektiryhmä. Projektiryhmät muodostuivat pääsääntöisesti henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työntekijäjärjestöjen edustajista. Joissakin Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 3
4 organisaatioissa mukana oli myös toimialajohtoa, poliittista johtoa ja esimiehiä. Projektiryhmät vastasivat kuntatasolla hankkeen tavoitteiden toteuttamisesta. Hankkeeseen osallistuneista organisaatioista muodostettiin viisi toiminnallista rypästä. Rypäskuntia yhdistivät samanlainen lähtötaso. Yhden ryppään (Rypäs 1) muodostivat organisaatiot, joissa varhaisen tuen toimintamalli oli jo hyväksytty ja käytössä. Tämän ryppään hanketavoitteena oli varhaisen tuen toimintatavan vahvistaminen sekä työkyvyttömyyden kustannusten hallinta. Neljä muuta rypästä (Rypäs 2-5) muodostuivat kunnista, joissa ei ollut hyväksyttyä tai työpaikkojen arjessa toimivaa varhaisten tuen mallia. Keskeisenä tavoitteena oli toimivan mallin rakentaminen. Varhaisen reagoinnin toimintatavan rakentamisessa ja kehittämisessä työskentely eteni rypästapaamisten ja esimiesvalmennusten vuorotteluna. Lähtökohtana oli, että Kevan asiantuntijat auttavat kutakin kuntaa rakentamaan ja kehittämään omista lähtökohdistaan sopivaa toimintatapaa työkyvyn heikkenemisen tilanteisiin. Kuntien projektiryhmät kokoontuivat rypästapaamisiin, joissa Kevan asiantuntijoiden johdolla perehdyttiin toimintatavan rakentamisen prosessiin ja sisältöön. Rypästapaamisten välissä pidettiin Kevan johdolla pääsääntöisesti organisaation omat, kolme esimiesvalmennuspäivää. Niissä käsiteltiin varhaisten tuen perusasioita, puheeksiottamista sekä tehostettua tukea. Rypästapaamisten ja esimiesvalmennusten vuorottelun avulla pyrittiin saamaan esimiesten näkökulmaa toimintamallin rakentamiseen ja kehittämiseen. Vuorottelun odotettiin edesauttavan myös toimintatavan kehittämisen tunnetuksi tekemistä alusta alkaen ja siten helpottavan sen juurtumista. Ryppäät kokoontuivat virallisesti 1-3 kertaa ja osalla ryppäistä oli muuta yhteydenpitoa tarpeiden mukaisesti. Rypäs 1 kokoontui kaksi kertaa keskittyen työkyvyttömyyden kustannusten hallintaan ja laskentaan. Rypästapaamisten tavoitteena oli tukea verkostoitumista ja vaihtaa kokemuksia kuntien välillä. Näitä tavoitteita tukivat myös maakuntatason seminaarit sekä hankkeen päätyttyä aktiivisen tuen arviointiseminaari. Maakuntatasolla PoKa- hankkeessa järjestettiin aloitusseminaari joulukuussa 2009 ammatillisen kuntoutuksen verkostotyöpaja vuonna 2010 työterveyslääkäreiden sosiaaliturvapäivä syksyllä 2010 strategisen työhyvinvoinnin verkostotyöpaja syksyllä 2011 aktiivisen tuen arviointipuimala helmikuussa 2012 hankkeen päätösseminaari toukokuussa Aktiivisen tuen toimintamallit ja kehittämistyön eteneminen PoKa-hankkeen yhtenä tavoitteena oli kehittää Kevan omaa näkemystä varhaisesta puuttumisesta sekä siihen liittyvää työnantajapalvelua. Hankeorganisaatioiden kehittämistyön aikana varhaisen puuttumisen malli kehittyi ja laajeni Aktiivisen tuen toimintatavaksi. Aktiivisen tuen toimintatapa käynnistyi työyksikössä tapahtuvan varhaisen tuen/työkyvyn heikkenemistä ennakoivien hälytysmerkkien syttyessä. Jos työyksikön omat toimet eivät riittäneet tilanteen korjaamiseen, käynnistyi yhteisneuvottelua edellyttävä tehostetun tuen prosessi. Paluun tuki viritettiin pitkältä sairauslomalta palaamisen tueksi. Työterveyshuoltoyhteistyö oli mukana eri tavoin aktiivisen tuen prosesseissa. Keskeinen innovaatio oli aktiivisen tuen ymmärtäminen kokonaisuutena, joka sisältää erilaisia tuen vaiheita ja erilaista verkostoyhteistyötä riippuen työkyvyn heikkenemisen syistä ja Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 4
5 tilanteista. Toinen keskeinen innovaatio oli eri toimijoiden - projektiryhmän, esimiesten ja poliittisen ja ammatillisen johdon samanaikainen kytkeminen kehittämistyöhön. Hankkeen päättyessä Aktiivisen tuen toimintamallien kehittämistyö on saatu valmiiksi kaikissa hankekunnissa. Kehittämistyön onnistuneisuutta arviointiin kahdella tavalla. Ensiksi Keva järjesti helmikuussa 2012 hankekunnille yhteisen arviointipuimalan. Se koostui projektiryhmien itsearvioinnista nk. arviointitutkan avulla sekä puimalassa toteutetusta yhteisarvioinnista. Itsearviointi saatiin kaikista hankeorganisaatioista. Arviointipuimalaan osallistui 54 henkilöä 11 organisaatiosta. Toiseksi Kuntoutussäätiö toteutti kyselyn koko hankkeen onnistuneisuudesta. Strukturoidussa haastattelussa haastateltiin yhteensä 27 henkilöstöhallinnon (5), työterveyshuollon (16) ja esimiesten (6) edustajaa. Arviointitutkassa projektiryhmät tarkastelivat hankkeen onnistuneisuutta kahdeksan eri arviointinäkökulman kautta. Ne olivat 1) Poka-hankkeen strategiakytkentä ja johdon tuki 2) Kevan tuen soveltuvuus kehittämistyöhön 3) kehittämistyön linkittyminen organisaation toimintaan ja muuhun kehittämiseen 4) Kevan aktiivisen tuen jäsennyksen toimivuus 5) kehittämistilaisuuksien hyödyllisyys ja vertaistuki 6) toimintatavan seuranta ja arviointi 7) toimintatavan juurtuminen 8) välittämisen kulttuurin ja yhteistyön vahvistaminen. Arviointiasteikolla 1-5 tyytyväisimpiä oltiin Kevan tuen soveltuvuuteen, jäsennyksen toimivuuteen ja kehittämistilaisuuksien hyödyllisyyteen (keskiarvo ). Eniten kehittämishaastetta nähtiin välittämisen kulttuurin sekä seurannan ja arvioinnin rakentamisessa (keskiarvo 2.9 ja 3.0). Yleisenä huomiona oli, että hyvää aktiivisen tuen toimintaa tukee henkilöstöhallintoon nimetyt henkilöt, joiden vastuulla on uudelleensijoitus ja työterveyshuoltoyhteistyö. Aktiivisen tuen toimintaa näyttää edistävän myös henkilöstöhallinnossa oleva määräraha, mikä mahdollistaa eri hallintokuntien välisen työkokeilun. Keskeisimmiksi lähiajan haasteiksi organisaatiot nimesivät mallin juurruttamisen, seuranta- ja arviointitavan rakentamisen osaksi jatkuvaa kehittämisen toimintaa sekä johdon tuen vahvistamisen ja näkyväksi tekemisen. Seurannan ja arvioinnin kehittäminen oli tässä hankkeessa vain yhden ryppään lähtötavoitteena. Ilman sitä ei kuitenkaan voida arvioida toimintatavan onnistuneisuutta eikä kehittämisen tarpeita. Erityisen tärkeänä pidettiin positiivista viestintää onnistumisen kokemuksista organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä. Kuntoutussäätiön keräämän haastatteluaineiston perusteella aktiivisen tuen toimintamallin kehittämisen ja kuntoutuspalveluohjauksen myötä toimijoiden roolien ja vastuiden koettiin selkiytyneen työntekijän työkyvyn ja työssä jatkamisen prosessin eri vaiheissa. Lisäksi yhteistyö työterveyshuollon ja työnantajan välillä koettiin tiivistyneen hankkeen aikana. Haastatellut työterveyshuollon edustajat kuitenkin näkivät, että muiden toimijoiden rooli tulisi olla aktiivisen tuen toimintatavassa aktiivisempi, eikä toiminta saisi olla niin paljon työterveyshuollon varassa kuin aikaisemmin. Välittämisen kulttuurin koettiin vahvistuneen joiltakin osin kaikissa hankekunnissa, mutta tärkeä kysymys jatkon kannalta on, ovatko asenteet muuttuneet aktiivisen tuen toimintatapaa tukeviksi. Hankekunnat arvioivat Kevan tuen hankkeen aikana soveltuneen hyvin aktiivisen tuen toimintatavan kehittämiseen. Kevan järjestämät kehittämistilaisuudet koettiin hyödylliseksi erityisesti vertaistuen Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 5
6 kannalta. Kevan tarjoaman aktiivisen tuen jäsennysmallin koettiin tukeneen kuntien omaa kehittämisprosessia. Rypästyöskentelyn ei kuitenkaan koettu tukevan kaikissa ryppäissä kehittämistyötä aivan odotetusti, johtuen kehittämistyön eri aikaisuudesta joidenkin ryppäiden sisällä. Ryppäissä, joissa kehittämistyö oli samassa vaiheessa tai kehittämistyö pohjasi samaan malliin, koettiin tällainen työskentely kuitenkin hyväksi. Yhden ryppään osalta kuntien yhteistyö jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen. 3 Kuntoutuspalveluohjaus Hankkeen aikana Pohjois-Karjalassa toimi alueellinen kuntoutuspalveluohjaaja, jonka tehtävänä oli ohjata ja neuvoa työntekijöitä, työnantajia ja työterveyshuollon edustajia ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittämisessä kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Kuntoutuspalveluohjauksen tavoitteena oli vahvistaa työpaikoilla ja työterveyshuolloissa jo käytössä olevia ammatillisen kuntoutuksen käytäntöjä sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaistamiseen. Alueelliselle kuntoutuspalveluohjaajalle ohjattiin kuntoutusasiakkaita Kevan kautta joko ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuprosessin myötä tai työkyvyttömyysosaston ratkaisutoiminnan kautta. Kriteereinä kuntoutuspalveluohjaajalle ohjauksessa oli, että kuntoutujalla tuli olla palvelussuhde kuntaorganisaatioon voimassa, ei keskeneräisiä hoitoja eikä akuuttia alkoholiongelmaa. Lisäksi, jos kuntoutujalla oli jo olemassa tarkoituksenmukainen kuntoutussuunnitelma, ei ohjausta kuntoutuspalveluohjaajalle pidetty tällaisissa tapauksissa tarpeellisina. Suurin osa kuntoutuspalveluohjaajalle tehdyistä yhteydenotoista tuli työterveyshuoltojen tai työnantajien ohjaamina ja hankkeen kuluessa kuntatyöntekijät ottivat myös yhä aktiivisemmin itse suoraan yhteyttä kuntoutuspalveluohjaajaan. Käytännön tasolla kuntoutuspalveluohjaajan ohjaus tapahtui yksilöohjauksina tai ryhmäohjauksina työyksiköissä. Kuntoutuspalveluohjaaja jakoi ohjaustilanteet joko pitkiin tai lyhyisiin ohjaustilanteisiin. Pitkissä yksilöprosesseissa kuntoutuspalveluohjaaja suunnitteli yhdessä työntekijän, esimiehen, työterveyshuollon ja tarvittaessa henkilöstöhallinnon kanssa kuntoutujan työssä jatkamisen tukitoimia, kuten työkokeilusuunnitelmaa. Lyhyiksi ohjaustilanteiksi kuntoutuspalveluohjaaja luokitteli puhelinohjaukset tai 1-2 ohjauskertaa, joissa hän ohjasi kuntoutujaa mm. tilanteen selvittelyssä, hakemusten täyttämisessä tai neuvoi ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon, työnantajaan, Kevaan, Kelaan tms. Lisäksi kuntoutuspalveluohjaaja ohjasi hankkeen aikana yksilöllisesti myös työterveyshuollon edustajia, esimiehiä tai muita kuntaorganisaation edustajia. Kuntoutuspalveluohjaajan työnkuvaan kuului myös merkittävänä osana jäsenyhteisöiden ja työntekijöiden informoiminen hankkeesta ja kuntoutuspalveluohjauksesta. Lisäksi kuntoutuspalveluohjaaja osallistui Kevan vetämiin esimiesvalmennuksiin sekä aktiivisen tuen toimintamallien rakentamisen aikana työnantajan tai työterveyshuollon esimiehille ja työntekijöille järjestettyihin tiedotus- ja koulutustilaisuuksiin. 4 Hankkeen tulokset Kuntoutussäätiö vastasi hankkeen arvioinnista, joka koostui tammikuussa 2010 tehdystä esiselvityksestä, sekä työelämälähtöisestä kehittävästä arvioinnista, joka keskittyi Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 6
7 kuntoutuspalveluohjauksen arviointiin sekä aktiivisen tuen mallien kehittämiseen ja niiden arviointiin. Työelämälähtöisessä kehittävässä arvioinnissa Kuntoutussäätiö toteutti kuntoutuspalveluohjaukseen osallistuneille työntekijöille strukturoidut ennakko- ja seurantakyselyt sekä kyselyt esimiehille. Lisäksi Kuntoutussäätiö haastatteli henkilöstöhallinnon, esimiesten ja työterveyshuollon edustajia. Arvioinnin aineistoina Kuntoutussäätiö käytti myös helmikuussa 2012 järjestetyn Puimala-arviointityöpajan materiaaleja sekä Kuel-tilastoja ja kuntaorganisaatioiden sairauspoissaolojen kehitystä vuosien välisenä aikana. Kuntoutussäätiön keräämän haastatteluaineiston perusteella kuntoutuspalveluohjaus koettiin edesauttaneen eri toimijoiden yhteisten toimintamallien ja prosessien syntymistä sekä sujuvoittaneen eri toimijoiden välistä yhteistyötä työntekijöiden työssä jatkamisen tukiprosesseissa. Ohjauksen myötä esimiesten rooli kuntoutusprosessissa koettiin selkiytyneen ja esimiehet kokivat osaavansa toimia nyt paremmin tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on uhattuna. Lisäksi kuntoutuspalveluohjauksen koettiin tiivistäneen yhteyksiä Kevaan sekä tehneen Kevan palvelut tutummiksi kuntatoimijoille. Esimiehet arvioivat ohjaukseen osallistumisen edistäneen alaistensa kuntoutussuunnitelmien toteutusta. Kuntoutuspalveluohjaus näyttäisi työntekijöille suunnattujen ennakko- ja seurantakyselyjen perusteella tehostaneen työssä selviytymistä ja jaksamista. Työn fyysisessä ja henkisessä kuormittavuudessa koettiin positiivista kehitystä. Ennakko- ja seurantakyselyn tulosten perusteella voidaan myös havaita, että muutos kuntoutuspalveluohjaukseen osallistuneiden koetussa työkyvyssä oli positiivinen; täysin työkyvyttömäksi itsensä tuntevien määrä laski ja täysin tai osin työkykyiseksi kokevien osuus kasvoi. Kuntoutuspalveluohjauksen aikana työpaikoilla työkykyä parantaviksi toimenpiteiksi vastaajat mainitsivat yleisimmin työajan lyhennykset ja töiden keventämisen Näiden toimenpiteiden taustalla useimmissa tapauksissa oli työkokeilu, jonka kautta ratkaisut työpaikalla oli löydetty. Suurimmiksi haasteiksi arvioitiin kuntoutuspalveluohjauksen jatkuvuus hankkeen päättymisen jälkeen. Tietotaidon ja toimintatapojen siirtyminen osaksi henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja esimiesten yhteistä toimintaa koettiin haasteelliseksi mm. niukkojen resurssien vuoksi. Lisäksi haastatellut esimiehet kokivat haasteena ne esimiehet, jotka eivät osaa tai eivät halua ottaa ajoissa esille työntekijöiden työkykyongelmia. Työterveyshuolto taas koki kuntoutusprosessiin liittyvän tiedonhankinnan vievän paljon aikaa työterveyshuollolta. Työntekijät puolestaan nostivat seurantakyselyssä esille uuden osa-aikatyön työajan riittämättömyyden suhteessa työtehtäviin. Kuntoutussäätiöllä oli käytössään arvioinnin tilastollisessa osuudessa Pohjois-Karjalan maakunnan Kuel tilastot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden, työkyvyttömyyseläkkeiden päätösten ja niiden hylkäysprosenttien, kuntoutuspäätösten ja niiden hylkäysprosenttien sekä varhaiseläkemenoperusteisten maksujen osalta vuosilta Kuel- tilastojen perusteella ei voida vielä hankkeen päättyessä arvioida onko aktiivisen tuen toimintamalleilla ja kuntoutuspalveluohjauksella ollut vaikutuksia työeläkepäätösten ja Kuel- maksujen kehitykseen. Tätä pystyttäneen arvioimaan vasta pidemmällä aikajänteellä. Sairauspoissaolojen kehityksen arvioinnissa ongelmaksi osoittautui kuntaorganisaatioiden erilaiset sairauspoissaolojen tiedonkeruutavat ja ohjelmat, joten saadut tiedot eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Arviointiaineisto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että kehitetyt toimintatavat voivat tulevaisuudessa vähentää kuntatyöntekijöiden sairauspoissaoloja perinteisiä menetelmiä tehokkaammin, koska ne korostavat aktiivista tukea, välittämisen kulttuuria ja varhaista työkyvyn tukemista. Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 7
8 5 Kevan sisäinen yhteistyö Pohjoiskarjalaisten kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen yhtenä tavoitteena oli ylläpitää ja parantaa yhteyksiä Kevan kuntoutusyksikköön ja eläkeratkaisutoimintaan. Poka-projektin myötä työkyvyttömyyseläkeosastolle nimettiin Pohjois- Karjalan alueelle vastuuratkaisuasiantuntija, joka keskitetysti käsitteli alueen kaikki työkyvyttömyyseläkehakemukset. Kuntoutusosastolla oli jo aikaisemmin käytössä alueellinen työnjako Pohjois-Karjalan osalta. Alueellinen työnjako selkeytti ja helpotti eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä kuntaorganisaatiossa että Kevassa. Hankkeen tavoitteena oli vaikuttaa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön riskiin joutua ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Poka-projektin myötä kokeiltiin kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkekäsittelyn yhteydessä eri toimintakäytäntöjä palvelujen parantamiseksi työssä jatkamiseen ja työhön paluuseen liittyvissä kysymyksissä. Moniammatillinen yhteistyö, kuntoutuspalveluohjaus ja aktiivisen tuen toimintatapojen entistä tehokkaampi käyttö jäsenyhteisöjen keskuudessa sekä asiakkaiden oma aktivoituminen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että Kevaan Pohjois-Karjalasta saapuvien kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkehakemusten laatu ja oikea-aikaisuus ovat parantuneet. Tämä on helpottanut kuntoutus- ja eläkeratkaisutoimintaa, koska muut työssä jatkamisen vaihtoehdot ovat usein etukäteen jo valmiiksi selvitetty (esim. työjärjestelyt ja ammatillinen kuntoutus). Tämä on myös mahdollistanut pitempiaikaisten ja kattavampien ratkaisukokonaisuuksien tekemisen (esim. työkokeilu työhönpaluun tukemiseksi ja osatyökyvyttömyyseläkkeen ennakkopäätös työssä jatkamisen mahdollistamiseksi) jotka ovat palvelleet asiakkaita ja jäsenyhteisöä entistä paremmin. Kuntoutustukipäätöksien yhteydessä on pilotoitu myös tehostettua kuntoutusohjausta. Jos ammatillisen kuntoutuksen edellytykset täyttyivät ja Kevan tekemän arvioinnin mukaan asiakas pystyi sairaudesta huolimatta jatkamaan työelämässä, niin asiakkaalle lähetettiin kirje eläkepäätöksen liitteenä, jossa kerrottiin, että asiakkaalla olisi mahdollisuus ammatillisen kuntoutukseen (yleensä työkokeilu) tai asiakasta pyydettiin olemaan yhteydessä kuntoutusasiantuntijaan kuntoutusvaihtoehtojen selvittämiseksi. Aktiivisilla työhön paluuta tukevilla toimenpiteillä haluttiin vähentää työkyvyttömyysriskiä. Kevan tilastojen valossa (työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, työkyvyttömyyseläkepäätökset ja niiden hylkäysprosentit, kuntoutuspäätökset ja niiden hylkäysprosentit sekä varhaiseläkemenoperusteiset maksut) todellista muutosta kehitettyjen toimintatapojen vaikuttavuudesta voidaan tarkastella vasta pidemmällä aikajänteellä. Kuntoutustuen ja täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavien määrä on pysynyt viime vuosien aikana samalla tasolla. Vuosina osatyökyvyttömien määrä on kasvanut tasaisesti kuten muuallakin Suomessa. Kuntoutuspäätösten päätösmäärät ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla tarkasteluvuosien aikana. 6 Johtopäätöksiä ja haasteita jatkoon Suurimpana haasteena lienee jatkossa nyt rakennettujen hyvien toimintamallien juurruttaminen käytäntöön. Tämä vaatii jatkuvaa asioiden kertaamista, koulutusta ja esille ottoa, koska henkilöstö vaihtuu niin työpaikalla kuin työterveyshuollossa. Esimiehille ei tapauksia tule välttämättä edes joka vuosi. Tämän vuoksi on pidettävä huolta siitä, että toimintatavat ovat hyvin kirjattuna ja toimivat Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 8
9 konsultaatiomahdollisuudet ovat aina olemassa niin henkilöstöhallintoon kuin myös työterveyshuoltoon. Suurena haasteena on myös tänä päivänä, huolimatta kiristyvästä taloudellisesta tilanteesta, osatyökykyisistä työntekijöistä huolehtiminen. Työn rakentaminen työntekijän terveydelle sopivaksi on usein vaativaa, mutta harvemmin kuitenkaan mahdotonta. Tavoitteeksi jokaiselle työpaikalle tulisi asettaa, että työntekijä jaksaa ja selviytyy tehtävistään mahdollisimman pitkään, mieluiten ainakin vanhuuseläkeikään asti. Työntekijöiden haasteena on mallien oivaltaminen omaksi edukseen. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus tarttua asioihin silloin kun työkyvyn menetyksen uhka tulee tietoisuuteen. On muistettava, että kukaan ei voi tukea, mikäli asioista ei tiedetä tai niitä ei oteta esille. Joustavaan ja sujuvaan arjen toimintaan tarvitaan yhteisiä näkemyksiä sekä tavoitteiden ja toimintatapojen selkiyttämistä. Yhtenä vielä vähän käytettynä resurssina työpaikoilla tulisi tiivistää yhteistyötä työsuojeluorganisaation kanssa. Toimivalla työpaikan ja työterveyshuollon välisellä yhteistyöllä voidaan vähentää työkyvyttömyyden tarpeetonta pitkittymistä. Tätä yhteistyötä tukee työkyvyn arviointia vaativa laki. Oikea-aikaisella, tehokkaalla hoidolla ja kuntoutuksella voidaan estää sairauksien pitkittymistä ja siitä aiheutuvia toimintakyvyn haittoja. Kun työterveyshuolto saa tiedon kaikista sairauspoissaoloista mahdollisimman varhain, se voi varmistaa hoidon toteutumisen sekä pohtia, miten työhön paluuta voidaan tukea. Työterveyshuollon resurssien kohdentaminen entistä enemmän varhaiseen reagointiin, työ- ja toimintakykyä palauttavaan toimintatapaan sekä työterveysyhteistyöhön tulee saada toiminnan painopisteeksi. Aktiivisen tuen toimintamallien kehittämisen ja kuntoutuspalveluohjauksen myötä kuntoutuksen osaamisen toimijaverkosto on tiivistynyt ja aitojen kehittämiskumppanuuksien syntymiselle on Pohjois-Karjalan alueella aidot edellytykset. Kuntoutuspalveluohjaajan tuki on ollut hyvin tärkeää toimijaverkostojen yhteistyökuvioiden kehittymisessä. toimijaverkoston osaamisen ylläpitoon ja yhteistyön jatkuvuuteen on kiinnitettävä huomiota kuntoutuspalveluohjaaja-palvelun loputtua. Ammatillisen kuntoutuksen polut näyttävät tehostuvan aktiivisen tuen toimintamallien ja kuntoutuspalveluohjauksen myötä. Aktiivisen tuen toimintamallit ovat rakentuneet eri kuntaorganisaatioissa eri tahdissa ja osassa kehittämistyö on edelleen kesken. johdon tulee olla sitoutunut aktiivisen tuen mallien juurruttamiseen ja linkittämiseen osaksi strategista ja operatiivista toimintaa. Seurannan ja arvioinnin avulla aktiivisen tuen malleja tulee kehittää jatkuvasti, jotta ne palvelevat mahdollisimman hyvin kuntaorganisaatiota myös tulevaisuudessa ja juurtuisivat toimiviksi työvälineiksi organisaatioiden arkityöhön. Arviointi aineisto antoi viitteitä siitä, että kehitetyt toimintatavat voivat vähentää tulevaisuudessa työkyvyttömyyskustannuksia. Valitettavaa on, että kuntaorganisaatioiden tilastot sairauspoissaolojen osalta eivät ole tällä hetkellä vertailukelpoisia. Toimintamallit korostavat aktiivista tukea, välittämisen kulttuuria ja oikea-aikaista puuttumista, joiden jo itsessään tulisi vähentää työkyvyttömyyttä pitkällä tähtäimellä. Todellista muutosta kehitettyjen toimintatapojen vaikuttavuudesta työkyvyttömyyskustannuksiin, lausuntojen laatuun ja ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen voidaan arvioida vasta pidemmällä aikajänteellä. Pohjois-Karjalan kuntatyöpaikkojen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankkeen loppuraportti 9
PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen
PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotMiten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä
Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotTyökykyjohtamisen tila
Työkykyjohtamisen tila Kaari-laskurin lisäanalyysipalvelussa tehdään Kevan asiantuntijoiden arviointi siitä, miten organisaation työkykyjohtamisen toimintatavat tukevat työkyvyttömyyskustannusten hallintaa.
LisätiedotKehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.
AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista
LisätiedotMiten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista
Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotAktiivisen tuen avaimet
SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotKaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?
Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotVerkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK
Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki
Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotMasennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella
Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyöhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari
Työhyvinvointi keskiössä Hallituksen seminaari 3.-4.10.2018 25.10.2018 1 Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät
LisätiedotTyökykykoordinaattori työterveyshuollossa
Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
LisätiedotHenkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna
Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10
LisätiedotHyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014
LisätiedotLiikkeellä voimaa vuosiin
Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotVantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ
Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään
LisätiedotVarhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus
Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus - Ratkaisuja työpaikkojen hyvinvoinnin parantamiseksi? Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava Mitä reagointimalleilla taas tarkoitettiinkaan?
LisätiedotKainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö
Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotAina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?
Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi
LisätiedotKuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita
Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää
AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotKunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi
Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotAKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN
AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut
LisätiedotToimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö
Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö Hanna Hakulinen, kehittämispäällikkö Sanna Pesonen, tutkija @TTHvaikuttavuus Toimiva työterveysyhteistyö on työnantajan, työntekijöiden tai heidän edustajiensa
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotAMMATILLINEN KUNTOUTUS
AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan
LisätiedotHenkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta
Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle
Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500
LisätiedotTyökaluja työhyvinvoinnin johtamiseen
Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden
LisätiedotOsatyökykyisen tukeminen työpaikalla. Tehy, Työsuojelun teemaseminaari , Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki
Osatyökykyisen tukeminen työpaikalla Tehy, Työsuojelun teemaseminaari 7.11.2017, Tuija Merkel, työkykykoordinaattori Espoon kaupunki Työkyvyn hallinta; Varhainen tuki työpaikalla Työhyvinvoinnin lähtökohdat
LisätiedotVieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20
Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien
LisätiedotTyökyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen
ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä
LisätiedotTyöterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012
Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,
LisätiedotJulkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen
Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotTyökyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011
Työkyvyn tuki- nettityökirja Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Pauliina Juntunen (TtM, ft) Kuntoutussäätiö/ Punk Työkyky - Masto-hanke julkaisee yrittäjän työkyvyn tukitietokortin - MastDO tarjoaa myös tietoa!
LisätiedotSaadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön
Saadaanko työkykyjohtamiseen vaikuttavuutta panostamalla työterveysyhteistyöhön -etukäteiskyselyn tulokset -kokemukset Kaari-laskurista Risto Kaartinen Dmitry Poletaev Työterveyspäivän ennakkokyselyn vastaukset
LisätiedotMiten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?
Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotMaria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot
Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen
LisätiedotIkääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia
Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotVarhaisen välittämisen
Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotAmmatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena
Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva
LisätiedotSAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi
SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman
Lisätiedot26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee
26.4. Uudistuva työeläke, osa 2/5: Jos työkyky heikkenee Helena Alkula, palvelupäällikkö, Varma Elina Juth, palvelupäällikkö, Varma Arja Iisakkala, asiakaspalvelupäällikkö, Varma 30 Työnantaja työterveyshuolto:
LisätiedotKelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä
Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotKYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti
KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella
Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotHyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.
Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,
LisätiedotPorvoon kaupunki. Yleistä kyselystä. Yleistä raportoinnista. Raportin rakenne. Raportti tehty: , klo 16.
n kaupunki Raportti tehty: 7..7, klo 6.9 Vastaajia: 75 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Työhyvinvointikyselyn
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!
Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotTyön kaari kuntoon. avulla
Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön
Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä
Lisätiedot