Käypä hoito -suositus 1 (13) Niskakipu, Lisätietoa aiheesta, lausuntokierros

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus 1 (13) Sisällysluettelo: [nix00158]=niskan kliinisen manuaalisen tutkimuksen toistettavuus... 2 [nix00159]=juurioireprovokaatio- ja helpotustestit juurikompression diagnostiikassa... 3 [Y3]=Inspektio... 4 [Y4]=Tunnon tutkiminen... 6 [Y5]=Lihasvoiman tutkiminen... 7 [Y6]=Jänneheijasteet... 8 [Y7]=Ylemmän motoneuronin merkkitestit... 9 [Y10]=NDI-FI -kysely... 10

2 Käypä hoito -suositus 2 (13) [nix00158]=niskan kliinisen manuaalisen tutkimuksen toistettavuus Eira Viikari-Juntura Kaksi sokkoutettua tutkijaa tutki kliinisesti 52 peräkkäistä neurokirurgiselle osastolle kaularangan varjoainekuvaukseen lähetettyä potilasta [R1]. Tutimukseen kuului tavanomainen neurologinen tutkimus palpaatioita lihasvoiman ja liikkuvuuden arviointia ja juurivaurion provokaatio- ja helpotustestejä. Tutkijoiden välinen toistettavuus oli hyvä käden alueen lihasten lihaskadon havainnoinnissa kosketus- ja kiputunnon tutkimisessa niskan kompressiotestissä ja aksiaalisessa manuaalisessa traktiotestissä. Lihasvoiman ja liikkuvuuden arvioinnin toistettavuus oli kohtalainen, kun taas useimpien alueiden palpaatiossa ja lihasjännityksen arvioinnissa toistettavuus oli huono. Kirjallisuutta R1=Viikari-Juntura E. Interexaminer reliability of observations in physical examinations of the neck. Phys Ther 1987;67: PubMed

3 Käypä hoito -suositus 3 (13) [nix00159]=juurioireprovokaatio- ja helpotustestit juurikompression diagnostiikassa Eira Viikari-Juntura Juurioireprovokaatio- ja helpotustestien sensitiivisyyttä ja spesifisyyttä tutkittiin 43:lla kaularangan välilevyrappeumapotilaalla, joille kaikille tehtiin kaularangan varjoainekuvaus [R1]. Testituloksia verrattiin radikulaariseen kipuun neurologisiin löydöksiin hermojuuripuristukseen varjoainekuvissa ja kahden viimemainitun yhdistelmään. Spesifisyys vaihteli testistä ja validiteettikriteeristä riippuen %. Sensitiivisyys oli suurin, kun neurologisten ja varjoainekuvauslöydösten yhdistelmää käytettiin validiteettikriteerinä. Niskan kompressiotestin sensitiivisyys oli oikealla 40 % ja vasemmalla 64 %, aksiaalisen manuaalisen traktion 43 % ja olkavarren abduktion 50/43 %. Kirjallisuutta R1=Viikari-Juntura E, Porras M, Laasonen EM. Validity of clinical tests in the diagnosis of root compression in cervical disc disease. Spine (Phila Pa 1976) 1989;14:253-7 PubMed

4 Käypä hoito -suositus 4 (13) [Y3]=Inspektio Jari Arokoski, Jaro Karppinen, Katri Laimi Vastaanotolla tarkkaillaan liikkumista ja asentoa kävellessä, istuessa ja seistessä[r1]. Normaalisti kävellessä pää pysyy neutraalissa asennossa katse eteenpäin ja ryhti on suora, vaikka kehon painopiste muuttuu kävelyvaiheen mukaan. Hartiat pysyvät rentoina, yläraajojen myötäliikkeet ovat symmetriset ja lapaluut seuraavat yläraajojen liikkeitä. Luiset maamerkit helpottavat ruumiinrakenteen, symmetrisyyden, skolioosin ja niska-hartia-olkaalueen ryhdin havainnointia. Poikkeava ryhti liittyy asentotottumuksiin tai rangan ja pehmytosien rakenteellisiin poikkeavuuksiin. Poikkeama neutraaliasennosta kuormittaa niskan rakenteita ja lisää kipuriskiä. Seistessä sivulta katsottuna painopistelinja kulkee korvasta olka- ja lonkkanivelten kautta polvilumpion takaa nilkkaan. Istuessa korva, olkapää ja suoliluun harju ovat samalla linjalla [R2]. Toiminnallinen asentopoikkeama kuten korostunut kyfoosi korjaantuu etutaivutuksessa, mutta rakenteelliset poikkeavuudet esim. Scheuermannin taudissa korostuvat. Pään eteen työntyminen liittyy usein asentotottumuksiin, jolloin pään paino kuormittaa yläniskan rakenteita, jolloin yläkaularangan ojennus korostuu. Samanaikaisesti olkapäät ja lapaluut työntyvät eteen ja rintarangan kyfoosi korostuu. Pään kallistuminen tai kiertyminen voi viitata kierokaulaisuuteen, rangan deformiteettiin tai kompensatoriseen asentoon esim. kuulon alentuessa. Toiminnallinen huono ryhti voi korjaantua vatsaa sisään vetäessä. Hartioiden pieni korkeusero on yleistä oireettomilla. Toisaalta kipeää hartiaa herkästi nostaa ja lihasatrofiassa hartialinja näyttää painuneelta. Lapaluut sijaitsevat symmetrisesti. Pitkän rintahermon (n. thoracicus longus) vaurioon liittyvässä serratuspareesissa lapaluu siirrottaa ( enkelinsiipi ), jolloin lapaluun sisäreuna irtoaa rintakehästä erityisesti työnnettäessä kädellä seinää vasten [R2]. Toiminnallista lapaluun siirrotusta voi liittyä myös rintalihasten kireyteen ja lapaluuta stabiloivien lihasten (etummaisen sahalihas, epäkäslihaksen alaosa), heikkouteen. Paikallinen lihasatrofia viittaa hermojuuren, ääreishermon tai lihaksen sairauteen, yleinen lihaskato inaktiviteettiin tai yleissairauteen. Epäkäslihaksen yläosan atrofiassa (n. accessorius hermovaurio) terävöityy kaula-hartiakulma [R2], hartialihaksen (m. deltoideus) atrofiassa (n. axillaris -vaurio) terävöityy hartia-olkakulma. Suprascapularis-hermovaurio ja laaja kiertäjäkalvosinrepeämä atrofioivat ylempää ja alempaa lapalihasta. Lievää supraspinatusatrofiaa on vaikea havaita. Yläraajojen lihasmassojen symmetria arvioidaan thenar- ja interosseus -lihaksiin asti. Inspektiossa nähtävä lihashypertrofia ja pään tärinä voivat liittyä dystoniaan. Myös iho huomioidaan inspektiossa. Punoitus, kuumotus ja turvotus viittaavat tulehdukseen. Poikkeamat ihon lämpötilassa samanaikaisesti ihoalueen hikoilumuutosten, turvotuksen ja allodynian kanssa viittaavat monimuotoiseen paikalliseen kipuoireyhtymään (CRPS). Kirjallisuutta: [R184]= Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim Näin tutkin. [Examination of neck pain in adults]. Duodecim. 2014;130(20):

5 Käypä hoito -suositus 5 (13) [R1]=Karppinen J, Laimi K, Krüger L, Kankaanpää M, Arokoski J, Lepistö P. Alaselkäpotilaan kliininen tutkimus [verkkodokumentti]. Lääkärin tietokannat, Duodecim [R2]=Magee DJ. Orthopedic Physical Assessment. 6. painos. St Louis: Elsevier-Saunders 2014.

6 Käypä hoito -suositus 6 (13) [Y4]=Tunnon tutkiminen Jari Arokoski, Jaro Karppinen, Katri Laimi Kosketustunto tutkitaan sormenpäillä tai siveltimellä arvioiden tuntoaistimuksen määrä (heikentyminen tai herkistyminen) ja laatu (esim. dysestesia ja allodynia). Tuntoa verrataan vastakkaiseen raajaan tai molemmin puoleisessa oireessa distaalista tuntoa proksimaaliseen. Hermojuurikipu ja tuntohäiriö noudattavat dermatomirajoja. Vierekkäisten hermojuurien hermotusalueet menevät osittain päällekkäin, ja dermatomien laajuus ja paikantuminen vaihtelevat. Neuropaattista kipua tai CRPS-oireyhtymää epäiltäessä tutkitaan myös terävän, kylmän ja lämmön aistimista ja värinätunto. Eri tuntolaadut (esim. lämpötunto ja kosketustunto) voivat välittyä yhdelle dermatomille eri hermojuurilta. Terävätuntoa tutkitaan esim. hammastikulla, kylmän ja lämpimän aistimista vedessä jäähdytetyllä tai lämmitetyllä refleksivasaran varrella. Allodynia on yleistä neuropaattisessa kivussa. Hansikasmainen tuntomuutos on tyypillinen polyneuropatialle. Kirjallisuutta: R184=Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim Näin tutkin. [Examination of neck pain in adults]. Duodecim. 2014;130(20):

7 Käypä hoito -suositus 7 (13) [Y5]=Lihasvoiman tutkiminen Jari Arokoski, Jaro Karppinen, Katri Laimi Lihasvoima tutkitaan myotomeittain. Tutkitaan useampia merkkilihaksia hermojuurten ja ääreishermojen toimintahäiriön erottamiseksi. Hermojuurten merkkilihaksissa esiintyy yksilöllistä vaihtelua ja jokainen lihas saa hermotusta useammalta hermojuurelta. Lihasvoima tutkitaan vastustetuilla isometrisillä testeillä yhtä aikaa molemmista yläraajoistaja vähintään kahdesta saman myotomin lihaksesta. Niska-hartia-alueen voimat tutkitaan parhaiten istuen. Lievä heikkous löytyy helpommin, kun lihastyötä tehdään 5 sekuntia tai testiä toistetaan. Huomattava lihasvoiman heikkous (lihastyö ei voita painovoimaa) on harvinaista yhden hermojuuritason ongelmissa ja viittaa usean hermojuuren, selkäytimen tai esim. ääreishermon sairauteen. Puristusvoimaa ja sormien avainotetta voi mitata näihin kehitetyillä mittareilla. Lihasvoimamittaus arvioi voiman lisäksi motivaatiota, kivun pelkoa ja tukilihasten epätasaista voiman tuottoa. Mikäli eniten oireita tulee isometrisessä lihastestauksessa, syy on usein rangan ulkopuolella. Tämän tutun oireen provosoitumisen kautta on potilaankin helpompi ymmärtää vaivan mahdollinen lihasperäisyys. Erotusdiagnostisesti on muistettava hermovamma, dystonia ja sentraaliset sairaudet. Kirjallisuutta: R184=Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim Näin tutkin. [Examination of neck pain in adults]. Duodecim. 2014;130(20):

8 Käypä hoito -suositus 8 (13) [Y6]=Jänneheijasteet Jari Arokoski, Jaro Karppinen, Katri Laimi Jänneheijasteet (biceps, brachioradialis, triceps ja thenar) testataan koputtamalla refleksivasaralla tutkittavaa kohtaa rentoa yläraajaa tarkkaillen ja verraten nivelliikettä ja lihassupistusta vastakkaiseen puoleen. Symmetrisesti vaimeat tai vilkkaat heijasteet eivät oikeuta diagnostisiin johtopäätöksiin. Lapsilla jänneheijasteet ovat vilkkaat, mutta iän mukana ne vaimenevat. Kiihtyneet ja klooniset heijasteet viittaavat ylemmän motoneuronin ja heikentyneet tai puuttuvat alemman motoneuronin vaurioon tai ongelmaan. Kirjallisuutta: R184=Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim Näin tutkin. [Examination of neck pain in adults]. Duodecim. 2014;130(20):

9 Käypä hoito -suositus 9 (13) [Y7]=Ylemmän motoneuronin merkkitestit Jari Arokoski, Jaro Karppinen, Katri Laimi Epäiltäessä myelopatiaa tai muuta ylemmän motoneuronin sairautta kannattaa tutkia erikseen Babinskin heijaste (jalkapohjarefleksi) ja Lhermitten ja Hoffmanin merkkitestit. Babinskin testissä tutkija vetää esim. spaattelin kärjellä kantapäästä jalkapohjan lateraalista osaa pitkin kaartaen kohti päkiän mediaaliosaa. Jos isovarvas ojentuu, on testi positiivinen. Lhermitten testissä kaularanka taivutetaan äkillisesti äärifleksioon, jolloin testin ollessa positiivinen se aiheuttaa sähköiskumaisen tuntemuksen selkään tai ylä- tai alaraajoihin. Hoffmanin testissä potilaan keskisormi otetaan tutkijan peukalon ja etusormen väliin painaen kevyesti potilaan kynnen distaaliosaa. Tutkija liuttaa potilaan keskisormen kynnen päällä olevaa sormea distaalisesti, jolloin tutkijan otteen livetessä potilaan kynsi napsahtaa irti otteesta aiheuttaen refleksin. Jos potilaan tutkittavan käden sormet kääntyvät refleksinomaisesti fleksioon, on Hoffman testi positiivinen. Kirjallisuutta: R184=Arokoski J, Karppinen J, Kankaanpää M, Kaukinen P, Laimi K. Aikuisen kipeä niska. Lääketieteellinen Aikakauslehti Duodecim Näin tutkin. [Examination of neck pain in adults]. Duodecim. 2014;130(20):

10 Käypä hoito -suositus 10 (13) [Y10]=NDI-FI -kysely NISKAKIPUINDEKSI Kyselyn tarkoituksena on antaa tietoa siitä, kuinka kipu on vaikuttanut kykyynne suoriutua jokapäiväisistä toimistanne. Rastittakaa joka kohdasta vain se ruutu, joka parhaiten kuvaa tilannettanne tänään. 1. Kivun voimakkuus Minulla ei ole kipua tällä hetkellä. Kipu on hyvin lievä tällä hetkellä. Kipu on kohtalainen tällä hetkellä. Kipu on melko voimakas tällä hetkellä. Kipu on hyvin voimakas tällä hetkellä. Kipu on pahin mahdollinen tällä hetkellä. 2. Itsestä huolehtiminen (peseytyminen, pukeutuminen jne.) Selviydyn näistä toimista normaalisti, eikä niistä aiheudu lisää kipua. Selviydyn näistä toimista normaalisti, mutta niistä aiheutuu lisää kipua. Näistä toimista selviytyminen on kivuliasta vaatien aikaa ja varovaisuutta. Tarvitsen hieman apua, mutta selviydyn useimmista toimista itsenäisesti. Tarvitsen apua päivittäin useimmissa näistä toimista. En pukeudu, peseydyn vaivalloisesti ja pysyttelen vuoteessa. 3. Nostaminen Voin nostaa raskaita taakkoja, eikä se lisää kipua. Voin nostaa raskaita taakkoja, mutta se lisää kipua. Kipu estää minua nostamasta raskaita taakkoja lattialta, mutta voin nostaa niitä, jos ne on sijoitettu sopivasti, esim. pöydälle. Kipu estää minua nostamasta raskaita taakkoja, mutta voin nostaa kevyitä tai kohtalaisia taakkoja, jos ne on sijoitettu sopivasti.

11 Käypä hoito -suositus 11 (13) Voin nostaa vain hyvin kevyitä taakkoja. En voi nostaa tai kantaa mitään. 4. Lukeminen Voin lukea niin pitkään kuin haluan ilman niskakipua. Voin lukea niin pitkään kuin haluan tuntien lievää niskakipua. Voin lukea niin pitkään kuin haluan tuntien kohtalaista niskakipua. En voi lukea niin pitkään kuin haluan, mikä johtuu kohtalaisesta niskakivusta. En voi lukea juuri lainkaan, mikä johtuu voimakkaasta niskakivusta. En voi lukea lainkaan. 5. Päänsärky Minulla ei ole lainkaan päänsärkyä. Minulla on ajoittain lievää päänsärkyä. Minulla on ajoittain kohtalaista päänsärkyä. Minulla on usein kohtalaista päänsärkyä. Minulla on usein voimakasta päänsärkyä. Minulla on lähes koko ajan päänsärkyä. 6. Keskittymiskyky Halutessani voin keskittyä täydellisesti ilman vaikeuksia. Halutessani voin keskittyä täydellisesti, mutta siinä on hieman vaikeuksia. Minun on kohtalaisen vaikeaa keskittyä silloin kun haluan. Minun on vaikeaa keskittyä silloin kun haluan. Minun on erittäin vaikeaa keskittyä silloin kun haluan. En voi keskittyä lainkaan.

12 Käypä hoito -suositus 12 (13) 7. Työ Voin tehdä työtä niin paljon kuin haluan. Voin tehdä vain tavallisen työni mutta en enempää. Voin tehdä suurimman osan tavallisesta työstäni mutta en enempää. En voi tehdä tavallista työtäni. En voi tehdä juuri mitään työtä. En voi tehdä mitään työtä. 8. Autolla ajaminen Voin ajaa autolla ilman niskakipua. Voin ajaa autolla niin pitkään kuin haluan tuntien lievää niskakipua. Voin ajaa autolla niin pitkään kuin haluan tuntien kohtalaista niskakipua. En voi ajaa autolla niin pitkään kuin haluan, mikä johtuu kohtalaisesta niskakivusta. En voi ajaa autolla juuri lainkaan, mikä johtuu voimakkaasta niskakivusta. En voi ajaa autolla lainkaan. 9. Nukkuminen Minulla ei ole univaikeuksia. Uneni on hyvin vähän häiriintynyt (alle tunnin unettomuus). Uneni on vähän häiriintynyt (1-2 tunnin unettomuus). Uneni on kohtalaisesti häiriintynyt (2-3 tunnin unettomuus). Uneni on voimakkaasti häiriintynyt (3-5 tunnin unettomuus). Uneni on täysin häiriintynyt (5-7 tunnin unettomuus). 10. Vapaa-aika Voin osallistua kaikkiin vapaa-ajan toimiin ilman niskakipua. Voin osallistua kaikkiin vapaa-ajan toimiin tuntien lievää niskakipua.

13 Käypä hoito -suositus 13 (13) Voin osallistua useimpiin mutta en kaikkiin tavallisiin vapaa-ajan toimiin niskakivun takia. Voin osallistua vain muutamiin tavallisiin vapaa-ajan toimiin niskakivun takia. En voi osallistua juuri mihinkään vapaa-ajan toimiin niskakivun takia. En voi osallistua mihinkään vapaa-ajan toimiin.