PEDAGOGISIA RATKAISUJA TALOUSKASVATUKSEEN

Transkriptio

1 PEDAGOGISIA RATKAISUJA TALOUSKASVATUKSEEN

2 Kirjoittajat Maisa Alastalo Hanna-Maija Närvänen Juuso Talikka Juha Anttila Venla Pentikäinen Tiina Tuomi Sylvie Daoud Arto Pesonen Elina Vanhanen Julius Kalliomaa Veli-Pekka Piirainen Anna Varis Arja Kilpeläinen Larissa Pimenoff Jani Varpa Sanni-Karoliina Louko Janna Porola Lili Wagner Maria Myllyrinne Sini-Maria Saarnio Maria Nikander Simo Sorri Toimittaja Julkaisija Kuluttajanoikeuksien päivän toimikunta: Anu Raijas Suomen lasten ja nuorten säätiö Hille Janhonen-Abruquah, Eila Kauppinen, Taina Mäntylä, Anu Raijas 2

3 Pedagogisia ratkaisuja talouskasvatukseen 3

4 Pedagogisia ratkaisuja talouskasvatukseen 5 Tiedote: Rahapaja tarjoaa taloustaitoja kasvatuksen ammattilaisille 6 Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää juhlistettiin Rahapajassa 8 Kuluttajan sopimukset Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta 10 Velkaantuminen ja pikavipit Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 12 Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä -tutkimushanke Kuluttajatutkimuskeskus 14 Ruoka & raha Marttaliitto ry, Finlands svenska Marthaförbund rf 16 Esteettömyys viestinnässä Näkövammaisten Keskusliitto ry 18 Finanssialan talouskasvatus Suomen lasten ja nuorten säätiö, Danske Bank 20 Velkaantuminen ja velkaantumisen riskien välttäminen Takuu-Säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry 22 Turvallinen korttimaksaminen Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE 4

5 Tiedote Rahapaja tarjoaa taloustaitoja kasvatuksen ammattilaisille Rahapaja on Helsingin yliopiston, Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Suomen lasten ja nuorten säätiön järjestämä tapahtuma, jossa lähes sata opettajaksi opiskelevaa saa ajankohtaista tietoa talous- ja kuluttajakasvatuksesta. Tapahtumalla juhlistetaan Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää, jota vietetään vuosittain maaliskuun puolivälissä. Rahapaja järjestetään torstaina Nuoret tarvitsevat taloustaidon opetusta Talouden peruskäsitteet ovat suomalaisille verraten vieraita. Taloustermistö voi olla tuttua mediasta, mutta syvempi ymmärrys termin tai käsitteen sisällöstä saattaa puuttua. Etenkin nuoret tarvitsevat apua talousasioiden ja oman rahan käytön harjoittelussa. - Nuorten velkaongelmat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosien aikana, ja vaikka velkasummat ovat usein suhteellisen pieniä, niiden vaikutus nuoren elämään voi olla dramaattinen. Taloustaidot ovat yhä tärkeämpi osa elämäntaitoja ja auttavat selviytymään arjen haasteissa, sanoo Eila Kauppinen Suomen lasten ja nuorten säätiöstä. Yksi keskeinen taloustaitojen oppimisen paikka on koulu, siksi tulevien opettajien valmiuksien lisääminen on tärkeää. Rahapajaan osallistuu lähes sata opettajaksi opiskelevaa kasvatuksen ammattilaista. Työpisteissä ovat mukana Kuluttajaliitto, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta, Kuluttajatutkimuskeskus, Marttaliitto, Marthaförbundet, Näkövammaisten keskusliitto, Suomen lasten ja nuorten säätiö, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, Takuu-Säätiö ja Suomen Setlementtiliitto. Tapahtuma järjestetään Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella klo (Minerva-tori, Siltavuorenpenger 5 A, Helsinki). Päivän anti kootaan Suomen lasten ja nuorten säätiön julkaisemaan raporttiin. Lisätietoja Eila Kauppinen toiminnanjohtaja, Suomen lasten ja nuorten säätiö puh Suomen lasten ja nuorten säätiö lyhyesti Suomen lasten ja nuorten säätiö (SLNS) on nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee ongelmien syntymistä. Vuonna 2001 perustettu säätiö toteuttaa tehtäväänsä sekä Suomessa että useissa kehitysmaissa. SLNS haastaa myös yrityksiä panostamaan nuorten hyvään elämään ja tarjoaa keinoja yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Suomen lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A, Helsinki puhelin saatio@nuori.fi 5

6 Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää juhlistettiin Rahapajassa Hille Janhonen-Abruquah yliopistonlehtori, Kotitaloustieteen koulutus, Helsingin yliopisto Kansainvälistä kuluttajanoikeuksien päivää vietetään vuosittain maaliskuun puolivälissä. Keväällä 2013 päivää juhlistettiin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rahapaja-tapahtumassa. Päivä toteutettiin yhteistyössä Suomen lasten ja nuorten säätiön sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa. Toista kertaa järjestetty yhteistyötapahtuma fokusoi tällä kerralla talouskasvatukseen. Se vahvisti yhteistyöverkostoa kuluttajakasvatuksesta kiinnostuneiden toimijoiden kesken. Rajapaja tarjosi opettajankoulutuksessa opiskeleville, tuleville opettajille, mahdollisuuden tutustua kuluttajakasvatuksen yhteistyötahoihin. Rahapaja harjaanutti myös pedagogisten ratkaisujen luomisessa erityisesti talouskasvatuksen sisältöjen näkökulmasta. Yliopiston tehtäviin kuuluu tutkimuksen ja opetuksen ohella yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Rahapaja-yhteistyö on tästä hyvä esimerkki. Perusopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö on tällä hetkellä käynnissä. Uusi opetussuunnitelma antanee enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja laajentaa aktiivisemmin oppimisympäristöä koulun seinien ulkopuolelle. Myös tämän vuoksi on tarpeen, että opiskelijat harjaantuvat asiantuntijayhteistyöhön jo opiskeluaikana. Opettajankoulutuslaitoksen uusi Minerva-tori monine teknologisine mahdollisuuksineen tarjosi Rahapajalle kiehtovan oppimisympäristön. Avointa oppimistilaa ympäröivissä saleissa oli kahdeksan erilaista työpistettä, joissa käsiteltiin taloussuunnittelua, velkaantumista, pikavippejä, kuluttajan sopimuksia, nuorten taloudellista osaamista, ruokaa talouden näkökulmasta, esteetöntä viestintää sekä pankkialan nuorille suunnattua talousviestintää. Työpisteissä osallistujat pääsivät väittelemään, pelaamaan, tekemään testejä, kokeilemaan esteettömän viestinnän apuvälineitä, kuuntelemaan asiantuntijapuheenvuoroja, keskustelmaan sekä kyselemään ja kyseenalaistamaan. 6

7 Työpajoissa esittäytyivät Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Kuluttajatutkimuskeskus Marttaliitto ry, Finlands svenska Marthaförbund rf Näkövammaisten Keskusliitto ry Suomen lasten ja nuorten säätiö, Danske Bank Takuu-Säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen eri tavoin osallistuneille. Kiitos yhteistyötahojen asiantuntijoille arvokkaasta työpanoksesta niin opiskelijoiden ohjauksessa työpajojen suunnittelussa kuin itse työpajoissakin. Kiitos kotitaloustieteen toisen vuosikurssin Taitava kuluttaja - ja Media- ja teknologiataidot kuluttajakasvatuksessa -kurssin opiskelijolle. Opintojaksot haastoivat opiskelijoita talouskasvatuksen sisältöjen omaksumisessa, asiantuntijayhteistyön tekemisessä sekä etenkin pedagogisten taitojen ja teknisesti kiehtovan oppimistilan yhteensovittelussa. Opetusteknologiakoordinaattori Mikko Halosen innostava ja kannustava ohjaus oli korvaamattoman tärkeää. Kiitos amanuenssi Irja-Liisa Unkurille erityisen joustavista tilavarauksista. Kiitos myös kotitaloustieteen ensimmäisen vuosikurssin Taloustaito -kurssilaisille aktiivisesta osallistumisesta Rahapajaan. Pajapäivä oli avoin tilaisuus opettajankoulutuslaitoksella, joten siihen oli mahdollisuus osallistua myös piipahtamalla Minerva-torille tai kurkistamalla avoimelle torille laitoksen muista kerroksista. Erityisen kiitoksen ansaitsevat Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen Kotitalouden voimavarat -luentokurssin opiskelijat, jotka osallistuivat Rahapajaan sekä kirjoittivat työpisteiden kuvaukset ja analysoivat niiden toimintaa. Kurssin vastuuopettaja, Kuluttajatutkimuskeskusken tutkimuspäällikkö Anu Raijas on koostanut opiskelijoiden kurssitöistä tämän julkaisun. Kiitos yhteistyöstä. Suomen lasten ja nuorten säätiölle kuuluu kiitos raportin toimitus- ja julkaisutyöstä. Toiminnanjohtaja Eila Kauppinen ja ylitarkastaja Taina Mäntylä ovat olleet Kansainvälisen kuluttajanoikeuksien päivän kantavat voimat. Kiitos teille. Ensi vuoden kuluttajakasvatuksen yhteistyötapahtuman suunnittelu on jo käynnissä. Tervetuloa mukaan ideoimaan, toteuttamaan sekä osallistumaan kevään 2014 tapahtumaan. Vuoden 2012 tapahtuman KULUTTAJUUS ARJEN TAITONA - PEDAGOGISTA TARKASTELUA Kuluttajakasvatuksen oppimispolku -raportti on luettavissa Suomen lasten ja nuorten säätiön sivulta: Kansainvälinen kuluttajanoikeuksien päivä - WCRD is an opportunity to promote the basic rights of all consumers, for demanding that those rights are respected and protected, and for protesting the market abuses and social injustices which undermine them. Minerva-tori on toiminnallisuutta, aktivoivaa opetusta ja erilaisten teknologioiden opetuskäyttöä tukeva muunneltava oppimisympäristö (Engaging Learning Environment ELE). Lisätietoa: 7

8 Kuluttajan sopimukset Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Talous- ja velkaneuvonta Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Ulla Peuhkuri, Niina Hopia, Liisa Voutilainen, Saila Paavola Asiantuntijat: Ylitarkastaja Taina Mäntylä ja Erikoissuunnittelija Sanna Helesuo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) organisaatio koostuu pääjohtajan alaisuudessa olevista markkinatutkimus-, viestintä- ja hallintoyksiköistä. Näiden yksiköiden lisäksi organisaatio on jaettu kahteen vastuualueeseen, jotka ovat kuluttaja-asioiden yksikkö ja kilpailuasioiden yksikkö. KKV:n ydintehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. KKV:n toimintaan kuuluu osallistuminen kuluttajapolitiikan ja kuluttajasuojan kehittämiseen myös kansainvälisellä tasolla. KKV osallistuu yhteiskunnan kuluttajavalistukseen ja -kasvatukseen sekä ohjaa ja kouluttaa julkisen sektorin kuluttajaneuvontaa tuottavien instituutioiden työntekijöitä. Virastossa tehdään myös toimialaan liittyvää tutkimusta ja julkaisutoimintaa sekä pidetään yllä valmismatkarekisteriä. KKV tuottaa kuluttajille, yrityksille ja opettajille toimialaan liittyvää tietoa ja antaa neuvontaa julkisen sektorin roolissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tarjoaa kotisivuillaan kattavasti tietoa kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista, talous- ja velkaneuvonnasta sekä kilpailunvalvonnasta ja edistämisestä. Viraston kotisivuilta löytyy muun muassa Eko-ostajan opas, vanhemmille toimintaohjeita lapsen kuluttajuudesta sekä apua talous- ja velkaneuvontaan. Sivuilta löytyy oleellista tietoa raha-asioiden hoitamisesta. KKV julkaisee ajankohtaisia kuluttajanoikeuksia koskevia aiheita ja tuotetestien tuloksia Kuluttaja-lehdessä ja kuluttaja-asiamiehen verkkolehdessä. Kuluttaja- ja kilpailuvirasto palvelee myös yrittäjiä kuluttajanoikeusasioissa. Opettajille KKV tarjoaa taustatietoa, oppimateriaaleja ja ideoita kuluttajakasvatuksen tueksi. Keskeisinä teemoina virasto esittelee media- ja teknologialukutaidon ja kestävän kulutuksen. Rahapajassa KKV:n Talous- ja velkaneuvonnan työpisteen aiheena olivat erilaiset kuluttajan sopimukset. Aihe on tärkeä, koska nyky-yhteiskunnassa kuluttajan elämään liittyy useita sopimuksia. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tarjoaa internet-sivuillaan kattavan määrän kuluttamiseen liittyvää informaatiota, josta kuluttaja hyötyy tehdessään erilaisia talouteensa vaikuttavia päätöksiä. Tarvittavan tiedon puuttuessa kuluttajan ei tarvitse jäädä yksin ongelmineen, vaan hänen on mahdollista olla yhteydessä kuluttaja-asiamieheen ja pyytää tältä lausuntoa. Työpisteellä olikin hyödynnetty Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuottamaa materiaalia mielekkäällä tavalla, ja työpisteen lähestymistapa kuluttajan tekemiin sopimuksiin oli hyvin käytännönläheinen ja osallistujia aktivoiva. 8

9 Työpisteelle oli valittu käsiteltäväksi aitoja nuorten aikuisten elämään liittyviä sopimuksia ja niiden tiimoilta esiin nousseita ongelmatilanteita, joita ratkottiin osallistujien kesken käydyillä väittelyillä. Lopuksi KKV:n asiantuntijat kertoivat oman näkemyksensä siitä, miten tapaus todennäköisesti tultaisiin ratkaisemaan. Paja oli vuorovaikutteinen ja kannusti osallistujia osallistumaan. Toteutustapa oli mielenkiintoinen ja käytännönläheinen. Materiaalina pajassa olivat KKV:n nettisivut, velkaneuvonta-vihkonen ja kuusi tapausta sopimusongelmista. Pisteen tarkoituksena oli esitellä kuluttajan tekemien sopimusten merkitystä ja toisaalta sitä, miten näistä sopimuksista voidaan elinkeinonharjoittajan kanssa myöhemmin neuvotella. Väittelyissä korostui näiden kirjallisten sopimusten laatimisen tärkeys, niiden tarkka sisällöllinen määrittely ja ymmärrettävyys. Kilpailu- ja kuluttajaviraston läsnäolo nosti esiin, ettei kuluttaja ole sopimusongelmiensa kanssa yksin. Kuluttaja nähdään sopimustilanteessa elinkeinonharjoittajaa heikompana toimijana ja näin hänellä on käytössään lakisääteinen kuluttajasuoja, jonka hyödyntämiseen on apua tarjolla useita eri kanavia pitkin. Näin ollen suurimmaksi anniksi pisteellä muodostui käytännön tieto siitä, millaisissa asioissa kuluttajaviranomaiset voivat auttaa tarpeen vaatiessa. Työpisteen käytännönläheinen työskentelymetodi saattaa havahduttaa nuoren pohtimaan tekemiensä sopimusten vastuita entistä tarkemmin, sillä jokapäiväisessä elämässä yleiseksi mielletty sopimus voikin osoittautua kuluttajan kannalta ongelmalliseksi. Työpisteen antina onkin näin ollen se, että nuori herää pohtimaan sopimusten tekemistä nimenomaan omista lähtökohdistaan ja omasta tilanteestaan käsin. Tehty sopimus sitoo molempia osapuolia, ja sopimuksesta neuvottelu jälkikäteen voi osoittautua erittäin vaikeaksi ja laajaa asiantuntemusta vaativaksi. LÄHTEET Kauppalaki. KL355/ Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Kilpailuvalvonta ja kilpailunedistäminen Kuluttaja.fi Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Organisaatio Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viraston esittely Kuluttajansuojalaki. KSL38/ Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. OikTL228/

10 Velkaantuminen ja pikavipit Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Aura Ahola, Silja Hakala, Liisa Lavonen ja Mari Herttuainen Asiantuntijat: Järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsi ja Lakimies Timo Niemi Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Kuluttajaliitto on kansalaisjärjestö, jonka tehtävänä on edistää kuluttajien etuja ja oikeuksia. Sen toimintaan kuuluu muun muassa neuvonta ja tiedonjako kuluttaja-asioissa. Järjestön verkkosivujen ( laajat sisällöt ovat kaikkien Internetin käyttäjien saatavilla. Kuluttajaliitto myös edustaa kuluttajia erilaisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Kuluttaja- ja talouskasvatuksen materiaaleja Kuluttajaliitto on toteuttanut erilaisten hankkeiden käyttöön. Lapsille, nuorille ja heidän kasvattajilleen suunnattua materiaalia ovat esimerkiksi Valtti tietosuora nuoren talouteen ja Talousaapinen avuksi taloustaidon opetukseen. Kuluttajaliitto on myös luonut piirroshahmo Napposen, jonka on tarkoitus hauskasti ja innostavasti opastaa lapsia tiedostavaan kuluttamiseen: niin ruoanvalinnan, medialukutaidon kuin raha-asioiden hallinnan alueillakin. Rahapaja-tapahtumassa Kuluttajaliiton työpisteen aiheena oli velkaantuminen ja pikavipit. Aihe on tärkeä, sillä suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt ja pikavippikäytännöt vakiintumattomat ja monelle kuluttajalle epäselvät. Alan suitsimiseksi onkin tehty lainsäädännöllisiä muutoksia; 1. helmikuuta säädetty uusi laki astuu voimaan 1. kesäkuuta Kuluttajaliiton työpisteessä kävijöille annettiin aktiivinen rooli. Työpistetoiminta aloitettiin jakamalla jokaiselle osallistujalle tablettitietokone, jolla he pääsivät Kuluttajaliiton www-sivuille tekemään taloustestin ( Testi käsitteli kuluttajan ostokäyttäytymistä ja -tottumuksia sekä talouden seurantaa. Kysymykset liittyivät oman taloudenhoidon toimivuuden itsearviointiin. Lopputuloksena testi arvioi suppeasti tekijän nykyistä taloudenhoidon tilannetta. Testin päätarkoitus ei kuitenkaan ollut sen tulos, vaan tekemisen prosessi, joka sai osallistujan analysoimaan kysymyksiä ja sen aikana syntyneitä oivalluksia ja niin arvioimaan omaa taloudellista vakauttaan. Kysymykset olivat monitulkintaisia ja jokainen sai itse päätellä kunkin kysymyksen ajankohtaisuutta omassa elämäntilanteessaan. Testin tekeminen kesti noin viisi minuuttia, minkä jälkeen saattoi esittää kysymyksiä omaan testitulokseen nojautuen ja keskustella syntyneistä ajatuksista. Toisena työpisteessä toteutettiin lyhyen kehyskertomuksen tuella tehtävä, jossa jouduttiin pohtimaan talouden hallinnan keinoja silloin, kun velkaantumista on jo tapahtunut. Yksi vetäjistä luki ääneen Kuluttajaliiton www-sivuilta löytyvän tarinan kuluttajasta, jolla on maksuhäiriöitä ja velkaongelmia. Työpisteellä saattoi lukea tekstin myös tablettitietokoneella, minkä jälkeen 10

11 kuvitteellisen kuluttajan ongelmiin tuli keksiä yhdessä ratkaisuja ja toimintatapoja. Pisteellä vierailevan ryhmän tehtävänä oli rakentaa osallistujien ratkaisuehdotuksista miellekartta (mind map). Päivän kaikkien ryhmien miellekarttojen sisällöt olivat hyvin samankaltaisia, vaikka tekijöitä ei oltu opastettu miellekartan tekemisessä kovin tarkasti. Lähes jokainen osallistuja totesi tärkeimmän asian olevan velkaantuneen ihmisen taito myöntää itselleen tilanteen vakavuus ja olla valmis puhumaan asiasta rehellisesti itselleen ja muille. Muita neuvoja olivat mm. turhien menojen kuten vaateostoksien ja kahvila- tai ravintolakulujen karsiminen. Myös maksusuunnitelmien laatimista suosittiin, ja tulojen ja menojen kirjaamista ylös. Kirjanpidon avulla omaa kulutusta on helpompi kontrolloida, ja koska kuluttaja on tilivelvollinen itselleen, tulee heräteostoksia tehtyä vähemmän. Vierailijoiden kehotuksiin kuului myös eri tilien perustamista eri tarpeille. Tällä helpotetaan tulojen kohdentamista eri tarpeisiin, esimerkiksi ruokaan, vuokraan ja muuhun kulutukseen. Näin eri tileille asetettujen summien tulee riittää kyseisen asian kuluihin, eikä kulutus velaksi ole vaihtoehto. Velkaantunutta kehotettiin myös rohkaistumaan ja pyytämään apua, niin omilta vanhemmilta kuin talous- ja velkaneuvonnasta. Asiantuntijoina Kuluttajaliitosta olivat tapahtumassa paikalla järjestösihteeri Kaisa Pannimaa-Pätsi ja lakimies Timo Niemi, heiltä saattoi saada tietoa velkaantuneita auttavista tahoista ja velkoja koskevasta lainsäädännöstä. He toivat esille konkreettisia tarinoita nuorten hankaluuksista taloudenhoidon suhteen ja mahdollisia keinoja niiden purkamiseen. Työpisteen talousviestintämateriaali tuotettiin suurimmaksi osaksi digitaalisessa muodossa, uusimman tekniikan avulla, ja siinä päästiin siten hyvin myös hyödyntämään osallistujien omia oivalluksia. Kaikki työpisteessä käytetty materiaali pohjasi Kuluttajaliiton verkkosivujen sisältöihin. Siellä on tapahtumassa käytetyn taloustestin lisäksi saatavilla kattava Velkaopas, sekä runsaasti muuta taloustietoa liittyen velkojen maksuun ja perintään ja ylipäätään kuluttajan talouden tasapainottamiseen. LÄHTEET Finanssivalvonta, Kuluttajaluotot/Pages/Pikavipit.aspx, Kuluttajaliitto, Kuluttajavirasto, Pikalaina- ja perintäyritykset, mukana+perint%c3%a4bisneksess%c3%a4/a , Suomen pienlainayhdistys, Takuu-Säätiö, kotitalouksien-velkaantuminen/,

12 Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä -tutkimushanke Kuluttajatutkimuskeskus Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Maija Oja, Netta Alhainen ja Elina Nieminen Asiantuntijat: Tutkija Liisa Peura-Kapanen ja Erikoistutkija Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskus Kuluttajatutkimuskeskus on Suomen valtion omistama, vuonna 1990 perustettu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa toimiva tutkimuskeskus. Sen tarkoituksena on tuottaa erilaista tutkimustietoa ja julkaista kotimaassa tuotettua tutkimustietoa kulutusyhteiskunnasta. Lisäksi Kuluttajatutkimuskeskus osallistuu tutkijakoulutukseen ja edistää tutkijaverkostojen toimintaa sekä tutkijoiden kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Kuluttajatutkimuskeskus pyrkii tutkimuksillaan vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kehitykseen ja siten myös kuluttajien arkipäiväiseen elämään. Keskuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on kuluttajien hyvinvoinnin edistäminen esimerkiksi vahvistamalla kuluttajien oikeuksia päätöksenteossa. Rahapajan työpiste keskittyi käsittelemään nuorten talousosaamisen kehittämistä. Työpisteen toiminnan keskiössä oli hanke Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä (TOKATA), jota olivat johtaneet Anu Raijas ja Outi Uusitalo vuosina Kaksivuotisen tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää käytännön työkaluja nuorille ja taloudellisen toimintaympäristön kaikille toimijoille nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseen. Lähtökohtana oli, että vastuu nuorten taloudellisen osaamisen edistämisestä kuuluu nuorten itsensä lisäksi myös taloudellisen ympäristön muille toimijoille. Kuluttajatutkimuskeskuksen hanke keskittyi vuotiaiden nuorten talousosaamiseen. Talousosaamisen osa-alueista hankkeen tuottamasta aineistosta käsiteltiin erityisesti nuorten päivittäistalouden hoitoa sekä tulevaisuuden suunnittelua. Talousosaaminen voidaan jakaa useaan eri ulottuvuuteen ja 12

13 se vaatiikin taloudellisen tietämyksen ja ymmärryksen lisäksi taloudellisia taitoja sekä vastuuta. Taloudellisen osaamisen ulottuvuuksista hankkeessa korostui tietämyksen ja ymmärryksen lisääminen, jonka kautta nuoret voivat kehittää taloudellisia taitojaan ja lisätä vastuunottoaan talousasioistaan. Tutkimushankkeen keskeinen johtopäätös oli, että talousosaamiseen liittyvien toimijoiden kentän sirpaleisuuden vuoksi tarvitaan eri toimijoiden kesken koordinoitua yhteistyötä ja työnjakoa. Viime kädessä voidaan sanoa, että tutkimushankkeen tavoitteet jopa ylittyivät, sillä se onnistui herättämään keskustelua nuorten taloudellisesta osaamisesta. TOKATA -hankkeessa ilmestyi useita artikkeleita ja raportteja. Muutamia näistä ovat Nuorten talousosaamisen edistäminen opas toimijoille (Peura-Kapanen 2012), Nuorten taloudellinen osaaminen määrittelyä, toimijoita, materiaaleja (Peura-Kapanen & Lehtinen 2011) sekä Nuoret ja talousosaaminen Toimijat, kanavat ja tavat nuorten talousosaamisen edistämisessä (TOKATA) -hankkeen loppuraportti (Raijas & Uusitalo 2012). Rahapajan työpisteessä pääosassa oli kalvoesitys, jossa esiteltiin lyhyesti Kuluttajatutkimuskeskus ja TOKATA -tutkimushanke. Esitys keskittyi pääosin hankkeessa ilmestyneeseen nuorten talousosaamisen testiin, josta oli poimittu kysymyksiä yleisön pohdittavaksi. Kysymyksien kautta työpajassa keskusteltiin mm. vakuutusten ehdoista, opintorahasta, rahankäytöstä sekä ohjeiden ja sopimustekstien ymmärtämisestä. Tarkoitus oli saada opiskelijat pohtimaan sitä, mistä kysymyksiin voisi löytyä vastaus, ei niinkään esittää valmiita vastauksia. Rahapaja -tapahtumassa työpisteen pieni tila mahdollisti esityksen intiimin tunnelman, ja jokainen pystyi osallistumaan esityksen kulkuun ja vetäjien esittämiin kysymyksiin. Työpistettä pitäneet opiskelijat ottivat kuuntelijat hyvin mukaan esitykseen, esittäen yleisölle useita kysymyksiä. Esitystä seuranneet opiskelijat eivät tyytyneet vain vastaamaan esitettyihin kysymyksiin, vaan esittivät myös laaja-alaista pohdintaa ja analysointia. Monet kertoivat avoimesti omista kokemuksistaan kysymyksiin liittyvissä aiheissa, ja keskustelu pysyi kiitettävästi yllä esityksen aikana. Aineiston avulla pyrittiin saamaan opiskelijoita pohtimaan, miten vaikeaa talousasioiden ymmärtäminen voi olla alaikäisille nuorille, kun kaikkiin kysymyksiin ei löydetty yksiselitteisiä vastauksia yliopisto-opiskelijoidenkaan keskuudessa. Monen kysymyksen kohdalla tultiinkin lopputulokseen, että oikeaa vastausta on usein vaikea tietää. Varsinkin kysymyksissä esiintyneet taloustermit herättivät keskustelua. Kuuntelijat olivat esityksen jälkeen yhtä mieltä siitä, että nuorten talousopetukseen tulee tulevaisuudessa panostaa yhä enemmän. Tämän tyylinen työpiste olisi erinomainen työkalu nuorten taloustietojen opettamisessa ja erityisiä taloustietopäiviä voitaisiin järjestää kouluissa vuosittain. Ammattilaisten läsnäolo ja erilaiset työpajat, esitykset ja pelit saisivat varmasti suosiota nuorten keskuudessa, ja samalla nuorten taloustaitoja pystyttäisin kohentamaan. Myös yritykset voisivat hyödyntää erilaisia työpajoja ja tapahtumia, ja näin osallistua nuorten talousosaamisen kehittämiseen. Pankkien sekä vakuutus- ja sijoitusyhtiöiden olisi hyödyllistä kehittää läheisemmät välit nuoriin, ja tämän tapaisiin tapahtumiin nuorten olisi helppo ja mukava osallistua. Kynnys tutustua yrityksiin ja erilaisiin talousasioihin ei olisi nuorille niin suuri, kun opetus aloitettaisiin jo aikaisin mieluisalla tavalla. Kaiken kaikkiaan tällainen työpiste olisi varmasti hyödyllinen ja positiivinen kokemus jokaiselle nuorelle. 13

14 Ruoka & raha Marttaliitto ry, Finlands svenska Marthaförbund rf Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Kati Korpi-Kaija, Vanessa Vuori ja Eija Väänänen Asiantuntijat: Kehittämispäällikkö Teija Jerkku ja Kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitto ry sekä Sakkunnig i ekonomi Janine Smeds Finlands svenska Marthaförbund rf Marttaliitto on Lucina Hagmanin vuonna 1899 perustama suomalainen kansalaisjärjestö. 114 vuoden ajan Marttajärjestö on keskittynyt edistämään kotien ja perheiden hyvinvointia. Tärkeänä tehtävänä on pidetty myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksien ja monipuolisen toiminnan tarjoamista järjestön jäsenille. Paikalliset yhdistykset ja piirit valtakunnallista keskusliittoa unohtamatta järjestävät jäsenelleen 16 eri marttapiirissä ruuanlaittoon, kodin ja puutarhanhoitoon, erilaisiin käden taitoihin ja kulttuuriin liittyvää ohjelmaa ja neuvontaa. Ruotsinkielinen Marthaförbundet on vuonna 1924 Sivistystä kodeille / Bildning i hemmen- järjestöstä erkaantunut Marttaliiton sisaryhdistys, jolla on noin jäsentä. Järjestö pyrkii tuottamaan tietoa, jakamaan neuvoja ja ideoita niin perheeseen kuin naisten elämään liittyen. Työpiste aloitti lyhyellä ja tiiviillä esittelyllä omasta toimintaideastaan sekä sen takana olleista järjestöistä, Marttaliitosta ja Marthaförbundetista. Samalla kuvattiin muutamalla lauseella tiivistetysti järjestöjen toimintaa. Heti esittelyn jälkeen yleisöä otettiin mukaan osallistavalla kysymyksellä. Osallistujille annettiin tehtäväksi pohtia, kuinka paljon rahaa omalta taloudelta kuluu ruokaan kuukaudessa ja arvion sai esittää halutessaan ääneen muille. Muutaman vastauksen jälkeen edettiin taulukkoon, joka näytti ruoan hankintaan keskimäärin kulutetun rahamäärän kotitalouden koon ja ikärakenteen mukaan. Vetäjät selittivät taulukon sisällön asianmukaisesti myös suullisesti. Oli erittäin mielenkiintoista verrata aiemmin ryhmältä saatuja vastauksia taulukon antamiin tietoihin. Pisteen seuraavassa osassa siirrettiin tekeminen pääosin yleisölle. Kahtia jaetulle ryhmälle annettiin molemmille taulut, joissa oli erilaisten elintarvikkeiden kuvia, toisessa juomia ja toisessa ruokia. Samalla jaettiin molemmille muistilapuille kirjoitettuna erilaisia hintoja, jotka tuli sitten oman vapaan arvion mukaan yhdistää oikeisiin elintarvikkeisiin. Kokeilu oli todella hauskaa ja osanottajat selvästi kiinnostuneita pelistä. Lopuksi näytetyt oikeat vastaukset herättivät hilpeyttä ja tyytyväisyyttä. Vuorovaikutteisuus ja tehtävän leikkimielisyys olivat kuitenkin omiaan sitouttamaan ja pitämään yllä mielenkiintoa. Tämän jälkeen osallistujia pyydettiin tutustumaan pöydille aseteltuihin ruokakasseihin. Molemmissa oli hyvin erilaisia tuotteita, joiden hintoja ja niiden muodostamia summia kahtia jaetun ryhmän tuli sitten arvioida, kumpikin ryhmä omaansa. Lopuksi kasseja vaihdettiin ja ryhmät saivat 14

15 tutustua toiseen tuotesarjaan. Vastausten lopuksi ryhmät esittivät hinta-arvion kasseille ja ruudulla esitettiin oikea vastaus sekä kunkin yksittäisen tuotteen hinta. Ryhmältä pyydettiin myös arvioita mielleyhtymistä, joita kauppakassit heissä herättivät. Lähemmässä tarkkailussa ryhmille tuli selväksi, että toisessa kassissa oli paljon valmiseineksiä, kun halvemmassa oli enemmän aineksia itse tekemiseen. Tehtävä oli käytännönläheinen ja interaktiivinen sekä toimi loistavana johdantona työpisteen viimeiseen osioon. Lopuksi vetäjät esittelivät halvemman ruokakassin sisällön aineksista saatavia reseptejä, kuten sämpylöitä ja spagettiannoksen useammalle hengelle. Näihin käytettyjen raaka-aineiden hintoja verrattiin valmiina ostetun tuotteen, kuten valmissämpylöiden hintaan. Ruoka ja raha -työpiste oli äärimmäisen interaktiivisesti ja mielikuvituksekkaasti organisoitu. Ryhmän ideat olivat luovia ja pitivät osallistujien mielenkiintoa yllä. Etenkin viimeinen harjoitus oli hyvin käytännönläheinen, mikä korostaa aiheen arkipäiväsidonnaisuutta. Lopullinen viesti osattiin sitouttaa hyvin osaksi pisteen takana seisseiden järjestöjen toimintaa, mikä sai aikaan ehjän ja valistavan kokonaisuuden. Huolimatta ajoittaisesta syventymisen puutteesta, pisteessä osattiin antaa yleisölle helposti mieleen jääviä ja oivalluksen iloa tuovia faktoja ja esimerkkejä, joista jokainen osallistuja osasi varmasti viedä hyödyllistä tietoa mukanaan. LÄHTEET Jerkku, T. & Hopsu-Neuvonen, A. Haastattelu Lehtinen, A-R & Varjonen, J. & Raijas, A. & Aalto, K. & Pakoma, R Mitä eläminen maksaa? Kohtuullisen minimin viitebudjetit. Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja. Niemelä, M. & Raijas, A Kohtuullinen kulutus ja perusturvan riittävyys. Näkökulmia kohtuullisen kulutuksen määrittelyyn ja mittaamiseen. Kela. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita. Raijas, A Kotitalouksien toimeentulo. Helsingin yliopisto. Taloustieteen laitos. Luentomonisteita. Raijas, A. & Lehtinen, A-R & Varjonen, J Lasten ja nuorten syrjäytymisvaaratoimeentulon ja kulutuksen näkökulmasta. Kuluttajatutkimuskeskus. Keskustelualoitteita. WWW-LÄHTEET Helsingin Sanomat Luettu kallistuivat+rajusti+alkuvuonna+/a Marthaförbundet Luettu Marttaliitto Marttaliiton strategia Luettu fi/site/assets/files/8679/strategia_ _hallituksen_hyv_ksym_28_9_2011_id_6248. pdf. 15

16 Esteettömyys viestinnässä Näkövammaisten Keskusliitto ry Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Emmi Lepistö, Heli Hokajärvi, Katri Mettälä ja Emmi Laitinen Asiantuntija: Kuluttajasihteeri Kirsi Ilmarinen Näkövammaisten keskusliitto Näkövammaisten Keskusliitto ry edistää sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa ja tuottaa heille tarvittavia palveluja. Toiminta-ajatuksena on, ettei näkövamma saisi olla esteenä ihmisen perus- ja ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden toteutumiselle. Liiton arvot ovat oikeudenmukaisuus, osallisuus, turvallisuus ja heikomman puolelle asettuminen. Liitto pyrkii toiminnallaan edistämään näkövammaisten sosiaaliturvaa, työllisyyttä ja kuntoutusta. Keskusliitto perustettiin 1928 ja sillä on jäseniä tällä hetkellä yli Vuosibudjetti liitolla on noin 22 miljoonaa euroa, joka koostuu RAY:n ja yksityisten kansalaisten avustuksista sekä kuntoutuspalvelujen järjestämisestä saatavista korvauksista. Näkövammaisten Keskusliiton toiminta koostuu kuntoutus-, apuväline- ja työllisyyspalveluista, näkövammaisten tiedonsaantia ja tiedonhallintaa koskevista palveluista, tiedonkulun kehittämisestä uutta teknologiaa hyödyntäen, oikeuksienvalvonnasta ja vaikuttamisesta, asiantuntijapalveluista ja vapaa-ajan toiminnoista, kuten kulttuuri- ja liikuntatoiminnoista. Näkövammaiset ovat kuluttajaryhmänä rajoittuneempia kuin normaalisti näkevät kuluttajat. Näkövamma saattaa rajoittaa taloustiedon hankintaa ja taloustaitoja. Näkövammaisten tiedonsaanti edellyttää, että informaatio on saatavilla eri muodoissa: äänitteenä, pistekirjoituksella, isokirjoituksella tai elektronisesti. Tällä hetkellä painopiste tiedonsaannin parantamisessa kohdistuu esteettömään verkkoviestintään, jota pyritään edistämään parantamalla sokeiden ja heikkonäköisten mahdollisuuksia käyttää www-sivuja ja sähköisiä palveluja. Näkövammaisten Keskusliiton työpisteessä käsiteltiin näkövammaisten kohtaamia ongelmia kulutustilanteissa ja viestinnässä. Työpisteen presentaatiossa esiteltiin tarkemmin, esimerkiksi kaupassa asiointia ja esteetöntä verkkoviestintää. Presentaation yhteydessä näkövammaisten näkörajoitteita havainnollistettiin haittalaseilla, joilla rajoitettiin työpisteeseen osallistujien näkökykyä vastaamaan erityyppisiä näkövammoja, kuten putkinäköä ja sokeutta. Lasien kanssa tutustuttiin erilaisiin tuotepakkauksiin, kolikoihin ja sirukortilla maksamiseen. Presentaation loppupuolella käsiteltiin esteetöntä verkkoviestintää, jossa kerrottiin, että näkövammaisille pyritään tänä päivänä tarjoamaan enemmän sähköisiä palveluja ja internetin käyttöä. Näkövammaisten Keskusliitto 16

17 pyrkii edistämään esteetöntä verkkoviestintää lisäämällä verkkosivujen omistajien osaamista näkövammaisten erikoistarpeista. Tällöin näkövammaisten mahdollisuudet hankkia taloustietoa verkosta lisääntyvät. Verkkoviestinnän osuus tiedonhankintakanavana on viime vuosina lisääntynyt ja varmasti sen merkitys lisääntyy entisestään, kun palvelut siirtyvät verkkoon. Näkövammaiselle oleellinen tieto tulisi olla saatavilla tietokoneen avulla ilman hiirtä, grafiikkaa tai lisäohjelmaa. Vaatimuksia esteettömälle verkkosivulle olisi www-sivun helppo hahmotettavuus, mahdollisuus apuvälineiden käyttöön, mahdollisuus muokata värejä ja fontteja käyttäjän omien tarpeiden mukaan. Esimerkiksi valkoinen teksti mustalla pohjalla on helppolukuinen näkövammaiselle. Kirjaisinkoko tulisi olla Näkövammaisten arkea on tullut helpottamaan myös puhuvat otto- ja lippuautomaatit. Ongelmana vielä ovat itsepalveluautomaatit ja vuoronumerojärjestelmät, koska näihin kulutustapahtumiin näkövammainen tarvitsisi avustusta. Näkövammaisten esteetöntä liikkumista on myös pyritty parantamaan yleisillä paikoilla, esimerkiksi kohoumilla lattiassa, jotka ohjaavat liikkumista (Kampin kauppakeskus) tai porraskaiteissa olevilla kohoumilla, jotka kertovat kyseisen kerroksen numeron. Näkövammaisen arki on hyvin rutiinimaista, jolloin spontaanius on vaikeaa. Nämä henkilöt joutuvat varaamaan normaalia enemmän aikaa päivittäisiin kotitöihin ja kulutukseen, esimerkiksi tavallinen kulutustapahtuma, kaupassakäynti, on näkövammaiselle paljon suunnittelua vaativaa. Henkilön pitää esimerkiksi soittaa etukäteen kauppaan ja pyytää kaupalta henkilö avustamaan tavaroiden etsimisessä ja valitsemisessa. Näkövammainen toimii näin hyvin paljon muistinsa varassa, kuten missä kohtaa hyllyä tavarat ovat ja minkälainen on tuotteen pakkaus. Näin ollen, jos tuotteen design ja ulkomuoto vaihtelevat usein, tekee se kaupassa käymisen entistä haasteellisemmaksi. Markkinoille tulleet uuden tuotteet vaikeuttavat valintaa entisestään. Työpisteen yhteydessä oli mahdollista tutustua laajemmin Näkövammaisten Keskusliiton julkaisemaan materiaaliin. Esillä oli kattava määrä liiton esitteitä, joissa esimerkiksi kerrottiin eri näkövammoista, keskusliiton yleisestä toiminnasta ja näkövammaisen arjen sujuvuudesta. Näkövammaisten keskusliiton työpisteellä oli mahdollisuus myös kokeilla pistekirjoituksen tunnistamista ja vierailijat saivat mukaansa pistekirjoituksen aakkos- ja numerolistan. Työpisteen avulla on mahdollista lisätä tietoisuutta näkövammaisten arjen ongelmatilanteista. Se sopisi hyvin tietoiskuksi kaupanalan koulutustilaisuuksiin sekä viestintäosuutensa puolesta myös internetsivuja suunnittelevien henkilöiden koulutustilanteisiin. Mielestämme työpiste auttaisi kaupan toimijoita tunnistamaan näkövammaisten tarpeet asiakkaina ja kehittämään heille suunnattuja palveluita. LÄHTEET Näkövammaisten Keskusliitto ry. (luettu ). Raijas, Anu, Uusitalo Outi Nuoret ja talousosaaminen. Kuluttajatutkimuskeskus. Tampereen yliopistopaino. Sen, A Inequality Re-examined. Oxford: Clarendon Press 17

18 Finanssialan talouskasvatus Suomen lasten ja nuorten säätiö, Danske Bank Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Anna-Mari Nykänen, Marjo Ranta, Maiju Tunkelo, Ann-Mari Henell Asiantuntijat: Toiminnanjohtaja Eila Kauppinen Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Viestintäpäällikkö Taina Mustamo Danske Bank Suomen lasten ja nuorten säätiö on vuonna 2001 perustettu organisaatio, jonka alaisuudessa työskentelee noin 10 vakituista työntekijää ja lisäksi noin 200 vapaaehtoista. Säätiön tehtävänä on edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä. Lisäksi se pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä ja parantamaan lasten ja nuorten elinoloja. Säätiö edistää ja tukee nuorisotyötä sekä Suomessa että kansainvälisesti, ja se on osa International Youth Foundationin maailmanlaajuista jäsenverkostoa. Kansainvälinen toiminta kattaa noin puolet säätiön kaikesta toiminnasta. Suomen lasten ja nuorten säätiön kaiken toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen työ nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Säätiö toimii yleisellä ja kohdennetulla tasolla. Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret ja sen tavoitteena on elämäntaitojen vahvistaminen ja nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen. Elämäntaitoihin liittyvän toiminnan tarkoituksena on parantaa nuorten itsetuntemusta, sosiaalisia valmiuksia ja työelämätaitoja, ja näin madaltaa työelämään siirtymisen kynnystä. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat vuotiaat nuoret, ja tavoitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Tavoitteena on lisäksi toimia sillanrakentajana erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden välillä. Kaikissa säätiön toteuttamissa hankkeissa on mukana yrityksiä sekä julkinen sektori. Hankkeissa säätiön pyrkimyksenä on haastaa yrityksiä ottamaan vastuuta erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Yksi näistä projekteista on vuonna 2012 käynnistynyt taloustaitohanke, jonka tarkoituksena on ehkäistä nuorten talousongelmia ja kasvattaa taloustietoja ja -taitoja. Osana tätä hanketta Suomen lasten ja nuorten säätiö ja Danske Bank ovat yhteistyössä kehittäneet nuorten taloustaitoja testaavan Dream On pelin suomalaisen version. Peli on vuotiaille nuorille suunnattu virtuaalinen oppimisympäristö, jota voi pelata internetissä kirjautumalla peliin Facebook -tunnuksella. Säätiön toiminnanjohtaja Eila Kauppisen mukaan pelille ilmeni tarvetta, koska haluttiin löytää keino tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevat ja muut talousasioista tietämättömät nuoret. Nuorten taloustaitojen kartuttamiseksi valittiin peli, koska ajateltiin, että peli on tehokas keino tavoittaa nuoret monista eri ympäristöistä sosiaalisen median kautta. Kauppisen mukaan pyrkimyksenä on ollut luoda konkreettinen ja hauska peli, josta nuoret voivat aidosti innostua. Pelissä on ideana synnyttää pelaajalle oivalluksia taloudenhallinnasta merkittävien tarinoiden kautta. Yksi pelin tärkeimmistä tavoitteista on, että nuoret oppisivat pyytämään apua tarvittaessa. Pelissä on talousaiheinen tietovisa ja virtuaalikauppa, joissa nuori pääsee testaamaan taloustietämystään ja tekemään konkreettisia kulutusvalintoja. Virtuaalikaupassa maksuvälineenä toimii tietovisassa oikeilla vastauksilla ansaitut pisteet. 18

19 Työpiste toimi perusajatukseltaan hyvin, koska pelin pelaaminen oli suhteellisen itseohjautuvaa, eikä työpisteen ylläpitäjien tarvinnut antaa sen pidempää ohjeistusta työpisteen toimintatavoista. Käytettävissä oleva, lyhyt 15 minuutin aika pystyttiin näin käyttämään tehokkaasti hyödyksi alusta loppuun saakka. Lisäksi työpisteen tunnelma oli rento ja osallistujat saivat pelata peliä vapaasti. Tämä teki työpisteeseen osallistumisen varmasti mukavaksi myös opiskelijoille, koska heidän ei tarvinnut esimerkiksi vain kuunnella esitelmää, vaan he pääsivät myös itse osallistumaan. Jokainen osanottaja pystyi aloittamaan työskentelyn itsenäisesti ja työskentelemään omassa tahdissaan. Työpisteellä syntyi jonkin verran vuorovaikutusta osallistujien kesken, vaikka käytännössä täysin itsenäisestikin työskentely olisi ollut mahdollista. Lähtökohtaisesti jokainen osallistuja pelasi peliä yksin omalla tietokoneellaan. Pelaamisen aikana osallistujat antoivat järjestäjien pyynnöstä palautetta pelistä. Palautteenannon yhteydessä ei oikeastaan syntynyt vuorovaikutusta työpisteen ohjaajien ja osallistujien välille, koska palaute kerättiin e-lomakkeella, joka täytettiin yksilökohtaisesti. Palautteen keräystavaksi oli valittu e-lomake, koska tulosten analysointi oli tällä tavoin helpointa. Keskustelimme myös vaihtoehdosta, jossa palaute pelistä olisi annettu joko pareittain tai pienessä ryhmässä ideoiden. Yhdessä pohtiminen olisi ehkä voinut tuottaa hedelmällisempiä ja monipuolisempia tuloksia ja ryhmäkeskustelu olisi saatettu kokea mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi kuin mekaanisen e-lomakkeen täyttäminen. Monet osallistujista kuitenkin kommunikoivat keskenään, esimerkiksi kommentoimalla pelin eri ominaisuuksia ja pohtimalla yhdessä vastauksia kysymyksiin. Mielestämme parhaat oivallukset ja ideat peliä koskien tulivat esille juuri näissä osallistujien spontaaneissa kommenteissa. Lisäksi ryhmänä toimiessa uskalletaan ottaa puheeksi sellaisiakin asioita, joita kaikki eivät muuten tulisi ajatelleeksikaan. Samanlaista työpistettä voitaisiin jatkossa hyödyntää vastaavanlaisissa tilaisuuksissa, jossa halutaan saada testiryhmän mielipiteitä pelistä ja sen toimivuudesta. Työpiste voitaisiin järjestää uudelleen esimerkiksi opettajien koulutustilaisuuksissa tai muissa alan ammattitapahtumissa. Tällä ammattiryhmällä on varmasti tietoa nuorten talouskasvatuksesta ja heidän palautteensa pelistä saattaisi olla arvokasta pelin kehittämisen kannalta. Peli julkaistiin keväällä

20 Velkaantuminen ja velkaantumisen riskien välttäminen Takuu-Säätiö, Suomen Setlementtiliitto ry Työpisteen suunnittelu ja toteutus: Maritta Paakkinen, Ilona Helminen, Sanni Louko ja Jonna Wirėn Asiantuntijat: Viestintäpäällikkö Minna Mattila Takuu-Säätiö ja Projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi Suomen Setlementtiliitto ry Takuu-Säätiö on vuonna 1990 perustettu valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, jonka tavoitteena on edistää taloudellisessa kriisitilanteissa olevien henkilöiden itsenäistä selviytymistä. Säätiöllä on Velkalinja-puhelin, josta saa maksutta henkilökohtaista opastusta taloudellisiin ongelmiin. Lisäksi säätiö myöntää takauksia järjestelylainoihin ihmisille, jotka voivat selviytyä velkojensa hoitamisesta itsenäisesti, mikäli ne yhdistetään yhdeksi uudeksi pankkilainaksi. Säätiö järjestää myös tukitoimintaa päihde- ja rikostaustaisille sekä mielenterveys- ja peliongelmaisille. Säätiö pyrkii myös edistämään ja kehittämään talouden hallintaan ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi vuonna 2013 käynnistetään pienlainakokeilu kolmella pilottipaikkakunnalla. Suomen Setlementtiliiton toiminta-alueet ovat seniori- ja vanhustyö, lapsi- ja nuorisotyö, monikulttuurinen työ, yhteisöllisten asumismuotojen kehitys, tuetun asumisen eri muodot, kehitysvammaispalvelut, rikosuhritoiminta, velkaneuvonta sekä trauma- ja kriisityö. Liitto pyrkii mahdollistamaan kriiseistä selviytymisen eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville henkilöille. Työpisteen teemana oli velkaantuminen ja velkaantumisen riskien välttäminen. Aihe jakaantui alateemoihin, joista ensimmäisenä käsiteltiin nuorta kuluttajana ja velkaantumisen riskiä. Nuorella kuluttajalla tarkoitettiin alle 30-vuotiasta. Nuoret ovat tänä päivänä merkittävä kuluttajajoukko, jotka ilmentävät elämäntyylejään, identiteettiään ja asemaansa yhteiskunnassa monin eri tavoin. Nuorilla on oma kulutuskulttuurinsa ravintoloissa, baareissa ja festivaaleilla, ja heitä on pidetty eräänlaisena riskiryhmänä velkaantumisessa ja talouden hallinnan menetyksessä. Nuoret haluavat käyttää rahaa muuhunkin kuin vain välttämättömyyshyödykkeisiin ja pystyvät tinkimään tarpeen vaatiessa jopa ruuasta voidakseen kuluttaa kalliimpiin rahaa vieviin kohteisiin. Trendinä on Suomen kaltaisen kulutusyhteiskunnan tyylin mukaan ollut yhä kasvavassa määrin ilmiö, jossa menot ylittävät tulot. 20