KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 1

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto Aika klo 18:12-20:06 Paikka Kunnantalo, kunnanvaltuuston kokoushuone Käsitellyt asiat :t 1-12 Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 Pöytäkirjantarkastajat 5 3 Valtuustoaloite / Lehmon alueen liikennejärjestelyt 6 4 Valtuustoaloite / Omaishoitajien hyvinvoinnin tukeminen 8 5 Valtuustoaloite / Joensuun seudun Soten vuoden 2016 alussa käyttöön ottama minikilpailutusmenettely 10 6 Vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtuminen 13 7 Kontiolahden kunnan takauspolitiikka / päivitys Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valinta 15 9 Kuntalais- ja valtuustoaloitteet Kontiolahden kunnan lisätuki ampumahiihdon maailmancupin kilpailuihin Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavan muutos Valtuustolle jätetty aloite 24

2 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto Saapuvilla olleet jäse net Kuusela Mika puheenjohtaja Nyyssönen Leena 1. vpj. Tikkanen Mauri 2. vpj. Ahlholm Pekka jäsen Arveli Eila jäsen Harinen Jertta jäsen Haukka Pertti jäsen Hiltunen Mika jäsen Poissa 10 klo 18:35-20:03 Huttunen Satu jäsen Kettunen Pekka jäsen Kontkanen Mika jäsen Kukkonen Seppo jäsen Kuronen Vesa jäsen Laakkonen Anu jäsen Mustonen Sakari jäsen Möntti Pirkko jäsen Niiranen Sanna jäsen Nykänen Markku jäsen Paalanen Saara jäsen Pakarinen Sirpa jäsen Pihlatie Marja-Leena jäsen Piiparinen Kirsi jäsen Puumalainen Jukka jäsen Pykäläinen Samuli jäsen Romppanen Anne jäsen Romppanen Johanna jäsen Ryhänen Kauko jäsen Sihvonen Aulikki jäsen Simonen Samuli jäsen Sivonen Miitri jäsen Strandman Sami jäsen Suvanto Johanna jäsen Toppi Seppo jäsen Tukiainen Markku varajäsen Varis Matti varajäsen Muut saapuvilla olleet Penttilä Jere kunnanjohtaja Himanka Riitta hallintojoht., ptk:npit. Rautiainen Jyrki sivistysjoht., asiantuntija Asikainen Antti tekninen joht., asiantuntija Pietikäinen Pauliina Talousjoht., asiantuntija Poissa Koskimies Minna jäsen Salo Jukka jäsen Allekirjoitukset Mika Kuusela puheenjohtaja Riitta Himanka pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus

3 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Kontiolahti Eila Arveli Pekka Kettunen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kunnantalo, keskushallinto klo 9.00 alkaen pöytäkirjanpitäjä Riitta Himanka

4 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanvaltuusto Puheenjohtajan ehdotus: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjantarkastajat Kunnanvaltuusto Puheenjohtajan ehdotus: Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eila Arveli ja Pekka Kettunen.

6 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtuustoaloite / Lehmon alueen liikennejärjestelyt 147/ /2016 Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kontiolahden kunnan valtuustossa on tehty valtuustoaloite Lehmon liikennejärjestelyistä. Aloitteessa esitetään, että käynnissä olevan Lehmon asemakaavatyön yhteydessä suunnitellaan uusi tieyhteys Kajaanintien ja Lehmon väliin. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta toteaa valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Lehmon uudet tiejärjestelyt ja uudet asuntoalueet suunnitellaan käynnissä olevassa Lehmon osayleiskaavassa, jossa selvitetään laajasti uudet tarpeet ja mahdollisuudet. Osayleiskaavatyö on nyt työn alla ja erilaisia vaihtoehtoja selvitetään parhaillaan. Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan lisäksi seuraavaa: Lehmon eritasoliittymän rakentumisen myötä Lehmon sisäinen liikenneverkko koki suuren muutoksen, toimihan Sammalkatu pääsisäänkäyntinä Lehmon taajamaan ja Ruottisenahonkatu taas pääkokoojakatuna syöttäen tonttiliikennettä tasaisesti taajaman sisään. Voidaan sanoa, että verkollisesti liikenne toimi tällöin varsin hyvin ja olemassa olevat lähipalvelut olivat oikeassa paikassa. Lehmon taajaman tuloliikenne rakentuu nykyään Lehmon eritasoliittymän ja Vanhan Nurmeksentien varaan. Kontiolahden kunnan etelärajan ja Lehmon eritasoliittymän välillä vuorokautinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Vanhalla Nurmeksentiellä vuorokauden liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk ja vilkkaimpana tunteina liikennemäärä on yli 600 ajoneuvoa. Lehmon sisäinen liikenne jakautuu nyt neljälle pääkokoojatielle, Kruununtielle, Sammalkadulle, Ruottisenahonkadulle ja Kylmäojantielle. Taajaman pohjoisosa on nyt rakentumassa lopulliseen muotoonsa Kylmäojan alueella, jossa viimeisenä alueena otamme rakentamiseen Metoksen alueen. Kylmäojan alueen liikenne painottuu Pohjatuulentielle, Voudintielle ja Kylmäojantielle ja sieltä Vanhalle Nurmeksentielle tai Kruununtielle ja sieltä edelleen Lehmon eritasoliittymään. Lehmon taajaman kasvu painottuu tulevaisuudessa nykyisen taajaman eteläosaan ja tästä johtuen alueen liikenneverkkoa joudutaan tarkastelemaan ja kehittämään uusista lähtökohdista. Olennaista ovat

7 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto toimivat yhteydet sekä olemassa olevaan taajamarakenteeseen ja uusille rakentamisalueille että taajaman ulkopuolelle. Uusia eritasoliittymiä tai suoria liittymiä Kajaanintielle ei saada ja tämä poistaa jo tiettyjä kehittämismahdollisuuksia.taajaman eteläosan ulkoinen syöttöliikenne painottuu väkisin Vanhalle Nurmeksentielle ja kaupungin kokoojakatuna toimiville Jukolankadulle tai Salpakadulle. Lehmon taajaman eteläosan ulkoiset liittymäongelmat kohdistuvat tällä hetkellä Nurmeksentien, Jukolankadun ja Salpakankaankadun risteykseen, jossa ajoittaan liikennevirta on tukossa, vaikka liikennevalot ohjaavatkin liikennettä. Toinen ongelma kohta on ns. Raatekankaan risteys, tämä ongelmakohta on kuitenkin nyt poistumassa uuden eritasoliittymän valmistumisen myötä. Lehmon liikenneverkolliseen tarkasteluun oikea työkalu on alueen laadinnan alla oleva osayleiskaava. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle annettavaksi vastauksena kyseiseen valtuustoaloitteeseen ympäristölautakunnan antaman vastauksen lisäksi yllä selvitetyn. Aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Liitteet Valtuustoaloite / Lehmon alueen liikennejärjestelyt

8 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtuustoaloite / Omaishoitajien hyvinvoinnin tukeminen 234/ /2016 Kunnanhallitus Omaishoitajien hyvinvoinnin tukemista koskevassa valtuustoaloitteessa , jonka ensimmäinen allekirjoittaja on Johanna Suvanto, esitetään, että kontiolahtelaisille omaishoitajille myönnettäisiin Kontiolahden kunnan henkilöstöetuuksia vastaavat edut; liikunta- ja kulttuuriseteleiden käyttö ja liikuntatilojen käyttö. Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa: Laissa omaishoidon tuesta (937/2005) tarkoitetaan: 1) omaishoidolla vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla; 2) omaishoitosopimuksella hoitajan ja hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan välistä toimeksiantosopimusta omaishoidon järjestämisestä. Kyseessä ei siten ole työsopimus, eikä työsuhde. Tuloverolain (1535/1992) 69 :n mukaan veronalaiseksi tuloksi ei katsota koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevan työnantajalta saamaa tavanomaista ja kohtuullista etua työantajan järjestämästä virkistys- ja harrastustoiminnasta. Veroalaiseksi eduksi ei myöskään katsota työnantajan työntekijälleen antamaa liikunta- ja kulttuuriseteliä enintään 400 euron arvosta vuodessa (TVL 69.2 ). Koska omaishoitaja ei ole omaishoidontuen maksajaan työsuhteessa, ei työnantajan järjestämään virkistys- ja harrastustoimintaan luettavia liikunta- ja kulttuuriseteleitä tai kuntosalien käyttöoikeutta voida tarjota omaishoitajille verovapaasti. Mikäli etu annetaan, se on veronalaista muuta ansiotuloa. Omaishoitajan veronalaiseksi ansiotuloksi katsotaan se kustannus, joka kunnalle aiheutuu liikunta- ja kulttuuriseteleiden hankkimisesta tai liikuntatilojen käyttämisestä. Kulttuuri- ja liikuntasalien jakaminen omaishoitajille osana verotettavaa ansiotuloa on hankalaa järjestää. Koska omaishoitajien palkkiot maksetaan Siun sote -kuntayhtymän toimesta, kulttuuri- ja liikuntasetelien verottaminen ei ole yksinkertaisesti järjestettävissä. Käytännössä kunnan olisi annettava Siun sotelle tieto, että seuraavassa kuussa kaikkia omaishoitajia verotetaan ylimääräisestä summasta, joka jaettu liikuntaseteleinä hoitajien kotiin. Seteleiden postittaminen vaatisi omaishoitajien henkilötietojen käsittelyä ja tietojen vaihtamista eri organisaatioiden välillä. Mikäli seteleitä päätettäisiin jakaa kaikille omaishoitajille, kaikkia verotettaisiin seteleiden arvosta käytettiinpä etua tai ei. Setelien jakaminen asettaisi omaishoitajat eriarvoiseen asemaan sen suhteen, haluavatko omaishoitajat käyttää etuutta vai eivät. Lisäksi kunnan henkilöstölle jaettavista liikunta- ja kulttuuriseteleistä peritään omavastuuosuus, jonka periminen yhdenvertaisesti myös omaishoitajilta ei olisi mahdollista. Siun sote-kuntayhtymän yhtymähallitus on vahvistanut kokouksessaan

9 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto omaishoidon tuen myöntämisen perusteet alkaen. Perusteiden mukaan omaishoitoa tukevina palveluina voi olla muun muassa kotihoidon- ja/tai tukipalveluita, vuorohoitoa, asunnon muutostöitä, hoitotarvikkeita, kuljetuspalveluita, apuvälineitä. Omaishoitoa tukevana palveluna on myös hoitajille järjestettävät hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Palveluista sovitaan tarkemmin hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoitajille järjestetään tarvittaessa valmennusta omaishoitoon yhteistyössä järjestöjen kanssa. Omaishoitajille järjestetään hyvinvointi- ja terveystarkastuksia, myös omaishoitajien jälkihuoltoon kiinnitetään huomioita (tilanteessa, kun omaishoito syystä tai toisesta päättyy). Laadittujen omaishoidon tuen myöntämisen perusteiden tarkoituksena on turvata kuntayhtymän alueen asukkaiden yhdenvertaisuus omaishoidon tukea myönnettäessä. Koska kuntayhtymä vastaa omaishoidon tuen myöntämisestä, tulisi kuntayhtymässä harkita myös muita omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista tukevia toimenpiteitä, jotka voitaisiin tarjota yhdenvertaisesti kaikille omaishoitajille maakunnassa. Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Milla Paasu, p Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle annettavaksi valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen. Aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle annettavaksi valtuustoaloitteeseen yllä olevan vastauksen. Lisäksi kunnanhallitus pitää tärkeänä, että kunnassa selvitetään ja pyritään toteuttamaan omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista tukevia toimenpiteitä. Aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Kunnanjohtajan muutettu ehdotus hyväksyttiin. Liitteet Valtuustoaloite / Omaishoitajien hyvinvoinnin tukeminen

10 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtuustoaloite / Joensuun seudun Soten vuoden 2016 alussa käyttöön ottama minikilpailutusmenettely 233/05.00/2016 Kunnanhallitus Valtuutettu Pekka Kettunen on jättänyt Kontiolahden kunnanvaltuustolle valtuustoaloitteen vanhusten sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden uusien hoitopaikkojen minikilpailutusmallista. Aloitteessa esitetään, että on selvitettävä, onko minikilpailutusmalli lainsäädännön vastainen. Vastauksena valtuustoaloitteeseen esitetään annettavaksi seuraavaa: Joensuussa, Kontiolahdella ja Outokummussa otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa uudenlainen toimintamalli, kun ikäihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja sosiaalista asumista tarvitseville myönnetään asumispaikka yksityiseen asumispalveluun. Asumispalvelut kilpailutettiin hankintalain mukaisesti ja uutena toimintana otettiin käyttöön ns. minikilpailutusmalli. Kilpailutuksen jälkeen tarjouspyynnön vaatimukset täyttävien palveluntuottajien kanssa tehtiin normaalit puitesopimukset. Mallin taustalla olevan puitejärjestelyn sopimuksia hallinnoi Joensuun seudun hankintatoimi ja sopimuksen tilaajatahoina ovat tähän saakka olleet Joensuun kaupungin, Outokummun kaupungin ja Kontiolahden kunnan muodostama sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue, jonka vastuukuntana toimii Joensuun kaupunki. Yksityisiä asumispalveluja käytetään sen mukaisesti, kuinka paljon kuntien valtuustot ovat talousarvion yhteydessä hyväksyneet määrärahaa. Ikäihmisten palveluissa aikaisempi puitesopimus oli sellainen, että asiakkaat sijoitettiin asumisyksiköihin sen mukaisesti, missä oli halvin asumispaikka. Asiakas/omainen eivät pystyneet esittämään toiveitaan siitä, mihin hoitokotiin he haluaisivat, ainoastaan puitesopimuksen mukainen järjestys ratkaisi sen. Uusi minikilpailutusmalli otettiin myös käyttöön sen vuoksi, että voidaan kuulla paremmin asiakkaan toiveita asumisyksikön valinnassa. Ikäihmisten palveluissa minikilpailutuksia on tehty 26 ja hoitopaikkojen saannissa ei ole ollut mitään vaikeuksia. Lisäksi palveluseteleitä on myönnetty vuonna 2016 yli 40, kun niitä vuonna 2015 oli käytössä 5. Tämäkin on lisännyt asiakkaiden valinnan vaputta huomattavassa määrin. Myös mielenterveysasiakkaille ja sosiaalisessa asumisessa otettiin käyttöön vuoden 2016 alussa uudenlainen toimintamalli, kun sosiaalisen asumisen palveluja tarvitsevalle asiakkaalle myönnetään asumispaikka yksityiseen asumispalveluun. Mielenterveys- ja sosiaalisen asumisen asiakkaat on sijoitettu pääsääntöisesti minikilpailutusmallin kautta ja malli on ollut suhteellisen toimiva. Teknisten alkukankeuksien jälkeen prosessit on onnistuttu viemään läpi sujuvasti ja mahdollisia kilpailutusten jälkeen nousseita epäkohtia on korjattu. Uusia palveluntuottajia on tullut jonkin verran markkinoille ja se näkyy minikilpailutettujen asiakkaiden hoitopäivien hinnoissa jonkin verran. Sosiaalipalveluiden puolella on tehty yhteensä 44 minikilpailutusta. Mielenterveyspalvelujen puolella minikilpailutuksia on tehty 15 kpl. Tarjouksissa hintavaihtelu on ollut hyvin

11 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto pientä, ollen pääsääntöisesti tavoitehinnan tasolla. Asumispaikan etsiminen alkaa usein yhteistyössä mm. kotihoidon, sairaalan tai kuntoutusyksikön henkilöstön kanssa ja asiakkaan mielipide on keskeisessä roolissa. Kuntoutumisen edellytyksenä on asiakkaan oma motivaatio ja sitoutuminen hoitavaan tahoon. Kun uudelle asiakkaalle minikilpailutetaan asumispaikka, kysytään asiakkaalta/omaiselta tai hoitavalta taholta, onko heillä toiveita hoitokodista. Jos on, niin minikilpailutukseen valitaan vähintään kolme (3) palveluntuottajaa siltä alueelta (kenellä paikkoja vapaana), mistä asiakas on esittänyt toiveensa (ikäihmiset) tai asiakkaan toiveisiin ja tarpeisiin vastaavia hoitokoteja/asumispalveluyksikköjä puitesopimuksesta (mt- ja sosiaalinen asuminen). Tilaaja on pyrkinyt valitsemaan minikilpailutuksiin mallin mukaisesti aina vähintään kolme (3) palveluntuottajaa, mutta asiakaslähtöisyyden perusteella on jouduttu tekemään poikkeuksiakin. Varsinkin mielenterveyspalveluissa sijoitetut asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet haasteellisia sijoittaa ja taustalla on ollut jo useita kokeiluja eri asumisyksiköissä. Lisäksi asiakkaan oma mielipide on usein rajannut voimakkaasti palveluntuottajien määrää minikilpailutusprosessissa. Tämän jälkeen palveluntuottajille lähetetään asiakasprofiili ja palveluntuottajat itse määrittelevät hoitopäivän hinnan ja tarjoavat sitä. Kun tarjoukset ovat tulleet, niin halvin hinta ratkaisee. Asiakkaalle valikoituva hoitokoti ei välttämättä ole se, mitä on toivonut, mutta kuitenkin hoitokotialueella (ikäihmiset) tai ennalta valikoituneiden hoitokotien/asumisyksikköjen joukosta (mt- ja sosiaalinen asuminen). On huomioitava, että kaikilla palveluntuottajilla on pitänyt täyttyä ne laatukriteerit, mitä kilpailutuksessa vaadittiin ennen kuin on päässyt puitesopimuksen piiriin. Jokaisesta minikilpailutuksesta on tehty sovitun mukaisesti päätös, jossa minikilpailutukseen osallistuneet asianomaiset palveluntuottajat ovat saaneet tiedoksensa ko. minikilpailutuksen vertailutaulukon. Mallin ansiosta tilaaja saa kokonaisvaltaisemman näkemyksen sijoitettavasta asiakkaasta lähettävältä taholta, joka helpottaa asiakkaalle parhaiten soveltuvimpien palveluntuottajien valintaa minikilpailutuksiin. Koemme, että perusteellinen asiakasprofiili antaa myös palveluntuottajalla aiempaa enemmän tietoa asiakkaasta. Prosessissa asiakkaan ja omaisten mielipidettä kuunnellaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Toiveiden huomioimissa haasteita on asettanut asiakkaiden ja omaisten alueelliset toiveet, koska tietyillä alueilla tarjontaa on kysyntää vähemmän. Työntekijöiden näkökulmasta asiakkaan sijoittaminen ei ole juurikaan muuttunut aikaisemmasta, ollen ehkä hivenen sujuvampaa aikaisempaan verrattuna. Vuoropuhelua tulee käydä edelleen ohjaavan tahon henkilöstön kanssa, jotta heillä on selkeä käsitys nykyisestä kilpailutusmallista ja sopimuksen sisällöstä. Vuoropuhelua tulee käydä myös palveluntuottajien kanssa, jotta heillä myös selvä käsitys tästä uudesta kilpailutusmallista ja esim. siitä, että kaikilla yksiköillä on ko. asiakasryhmälle asetetut samat laatuvaatimukset ja niitä valvotaan sopimuskauden ajan.

12 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Käytössä oleva kilpailutusmalli ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon lakien tai hankintalain vastainen. Asumispaikan valinnassa lähtökohtana on aina asiakkaan tarvitsema asumisen palvelu ja kuntoutus. Aina ei ole olemassa myöskään vapaita paikkoja yksiköissä, joihin asiakas haluaisi. Malli kohtelee palveluntuottajia tasapuolisemmin kuin aikaisemmat mallit ja samalla varmistetaan asiakaslähtöisesti laatua. Valmistelijat: hoito- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Karukannas, sosiaalipalvelujen johtaja Leena Korhonen ja ma. mielenterveystyön päällikkö Maria Haarala Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että vastauksena valtuustoaloitteeseen annetaan yllä selvitty. Aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Kunnanvaltuusto Johanna Suvanto ja Mika Hiltunen ilmoittivat esteellisyytensä. Johanna Suvanto ja Mika Hiltunen olivat poissa kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Liitteet Valtuustoaloite / Joensuun seudun Soten vuoden 2016 alussa käyttöön ottama minikilpailutusmenettely

13 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtuminen 222/ /2016 Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kontiolahden tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy:n toimitusjohtaja Helge Vuotilta on tullut päivätty ilmoitus vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtumisesta JHTT Tuomo Pikkaraisen jäädessä eläkkeelle alkaen. Vuoden 2016 tilintarkastuksen saattaa loppuun JHT, HT Taina Törrönen. Lisätietoja: tilintarkastaja Taina Törrönen p Puheenjohtajan ehdotus: Tarkastuslautakunta merkitsee tiedoksi vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtumisen. Lisäksi tarkastuslautakunta esittää ilmoituksen vastuunalaisen tilintarkastajan vaihtumisesta kunnanvaltuustolle tiedoksi.

14 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kontiolahden kunnan takauspolitiikka / päivitys / /2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kontiolahden kunnalla on ollut määritelty takauspolitiikka vuodesta 2012 lähtien. Viimeisin päivitys takauspolitiikkaan on tehty Kontiolahden kunnan takauspolitiikassa on määritelty, että kunnan takausvastuut eivät saa ylittää 9 miljoonaa euroa. Kyseinen summa on kuitenkin jouduttu ylittämään siinä yhteydessä, kun tytäryhtiö Kontiolahden Yrityspalvelu Oy:lle on annettu 80-prosenttinen takaus teollisuushallien ostamista koskevalle lainalle. Euromääräinen raja on muuttuvassa toimintaympäristössä hankala. Euromääräisen rajan sijaan takauksia tulee arvioida Kuntalain näkökulmasta siten, että kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kontiolahden kunnan takauspolitiikkaa on tarpeen päivittää alkaen. Päivitetty takauspolitiikka on liitteenä. Oheismateriaalina on asiakirja, jossa tehdyt päivitykset merkitty punaisella tekstillä. Lisätietoja: talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, p Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä olevan päivitetyn takauspolitiikan, joka tulee voimaan ja koskee sen jälkeen hyväksyttäviä takauksia. Liitteet Kontiolahden kunnan takauspolitiikka

15 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajan valinta 302/ /2016 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto on myöntänyt Heikki Lukkariselle eron tarkastuslautakunnan jäsenyydestä alkaen kokouksessaan Hänen sijaansa tarkastuslautakunnan jäseneksi on valittu Aimo Kettunen. Tässä yhteydessä on jäänyt huomioitta, että Heikki Lukkarinen on ollut myös tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja. Tästä johtuen tulee valtuuston nimetä uusi varapuheenjohtaja tarkastuslautakunnalle Heikki Lukkarisen sijaan. Tarkastualautakunnan jäsenet ja varajäsenet: jäsen Sirpa Pakarinen varajäsenenään Olavi Pennanen jäsen Aimo Kettunen varajäsenenään Sakari Mustonen jäsen Minna Kuusela varajäsenenään Jertta Harinen jäsen Samuli Pykäläinen varajäsenenään Ahti Korhonen jäsen Otto Rantanen varajäsenenään Sanna Niiranen puheenjohtaja Sirpa Pakarinen Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajaksi valitaan uusi henkilö Heikki Lukkarisen sijaan. Esitys varapuheenjohtajasta kokouksessa. Varapuheenjohtajaksi esitetään valittavaksi Minna Kuusela.

16 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kuntalais- ja valtuustoaloitteet /00.00/2017 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kuntalain 28 :n (365/1995) mukaan valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston työjärjestyksen 5 :n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Vuoden 2016 aikana tehdyistä valtuusto- ja kuntalaisaloitteista on tehty luettelo, josta käy ilmi aloitteet, jotka kunnanvaltuusto on käsitellyt loppuun sekä aloitteet, joita ei olla vielä lopullisesti käsitelty. Käsittelemättömien aloitteiden osalta luettelosta selviää, missä aloitteet ovat valmistelussa. Lisätietoja: hallintojohtaja Riitta Himanka, p Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle tiedoksi liitteen mukaisen yhteenvedon valtuusto- ja kuntalaisaloitteista vuodelta Liitteet Yhteenveto valtuusto- ja kuntalaisaloitteista vuodelta 2016

17 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kontiolahden kunnan lisätuki ampumahiihdon maailmancupin kilpailuihin /14.02/2017 Kunnanhallitus Kontiolahdella järjestetään ampumahiihdon maailmancupin kilpailut Kilpailupäivät ajoittuvat viikonlopulle Osakilpailut oli alun perin tarkoitus järjestää Venäjän Tjumenissa, mutta Venäjän luopuessa kilpailuista Kansainvälinen Ampumahiihtoliitto IBU myönsi kisat nopealla aikataululla Kontiolahdelle. Kisojen järjestäjä on Kontiolahden Urheilijat ja he kantavat vastuun kisojen järjestelyistä ja ottavat myös taloudellisen riskin. Maailmacupin kisojen budjetti on noin 1,5 M. Kontiolahden Urheilijat järjestää tänä talvena: - IBU-cupin kilpailut Ampumahiihdon veteraanien kansainvälinen mestaruuskilpailu (Master-kilpailu) (20-vuotisjuhlakilpailu) - Maastohiihdon SM-kilpailut Em. tapahtumia varten kunnanvaltuusto myönsi Kontiolahden Urheilijoille talousarviossa :n avustuksen. Kun avustus myönnettiin, MC-kilpailujen järjestämisvastuu ei ollut vielä tiedossa. Niinä vuosina, kun Kontiolahdella on järjestetty MM-kilpailut tai MC-kilpailut, on kunnan tuki Kontiolahden Urheilijoille ollut Kontiolahden Urheilijat ja kunnan virkamiesjohto ovat keskustelleet mahdollisesta lisätuesta MC-kilpailuille. Kunnan myöntämä lisätuki olisi tarkoituksenmukaista kohdentaa ns. teknisenä tukena, jolloin kunta osallistuu tilaispäirakentamisen (mm. lisäkatsomot, kontit, teltat) kustannuksiin eurolla (alv. 0%). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunta maksaa em. summalla tilapäisrakentamisen kustannuksia. Tilapäisrakentamisen osuus MC-kilpailujen aikana on kokonaisuudessaan euroa. Kontiolahden kunnan panostus ampumahiihtostadionin kehittämiseen on tänä vuonna edellä mainitun avustuksen ja teknisen tuen lisäksi seuraavaa: - Kontiolahden kunnan panos ampumahiihtostadionin ylläpitoon on vuosittain noin Kunnan kokonaismenot ovat 92,3 M, eli osuus on 0,22 % käyttötalousmenoista. Tämä pitää sisällään mm. rakennusten lämmityksen, siivouksen, sähkön ja kunnan osuuden Jäähdytetty Latu Oy:stä, stadionin latuverkoston ylläpidon henkilöstömenoineen sekä kisojen aikaiset auraukset yms. kustannukset. - Investointimenot kunnassa ovat tänä vuonna hieman yli 7 M.

18 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Investoinneista merkittävimmät ovat uudet päiväkodit, uusien koulujen suunnittelu, liikenneväylät, katuvalaistukset, vesihuolto, liikuntapaikat yms. Ampumahiihtostadionin osalta investoinneissa on varattu reittien kehittämiseen ja alueen maisemointiin Ampumahiihtostadion osuus investoinneista on siis 1,7 %. Kontiolahden kunnan lisäksi Joensuun kaupunki on vahvasti mukana suurtapahtumien järjestämisessä niin rahallisesti kuin toiminnallisesti. Samoin mukana ovat Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto ja muut julkiset toimijat. Erittäin myönteistä on myös, että Suomen Ampumahiihtoliitto on uuden puheenjohtajan myötä ottanut kannustavan ja yhteistyöhenkisen otteen Kontiolahden kanssa. Joensuun kaupunginhallitus on myöntänyt Kontiolahden Urheilijoille euron suurtapahtumatuen sekä teknistä tukea yhteensä euroa (alv 0%). Tekninen tuki osoitetaan mm. yleisökuljetusten järjestämiseen, yleisöteltan hankintaan, henkilökuntaan ja viestintään. Joensuun kaupungin panostus Kontiolahden Urheilijoiden talven 2017 tapahtumiin on siis yli euroa. Pohjois-Karjalan Maakuntahallitus on myöntänyt maakunnan kehittämisrahasta ja Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta yhteensä euroa hankerahaa MC-kilpailujen viestintään ja markkinointiin. MC-kilpailuilla on merkittävä talous- ja imagovaikutus alueelle, minkä vuoksi kilpailujen markkinointi on käynnistettävä heti ja sen on oltava voimakasta. Näin turvataan kisojen riittävä katsojamäärä ja kisojen onnistuminen taloudellisesti. Hankkeen hyötynä on, että sillä vahvistetaan Pohjois-Karjalan tapahtumaimagoa, kilpailukykyä ja vetovoimaa. Lisäksi hanke tukee ja monipuolistaa harvaanasutun alueen palveluiden kilpailukykyä tuomalla maakuntaa esiin tapahtumapaikkana sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tästä hyötyvät pohjoiskarjalaiset ja Joensuun seudun matkailu- ja majoitusyritykset ja muut palvelutuottajat. Ampumahiihdon maailmacupin kisoilla on merkittävä talousvaikutus. Vuonna 2014 maailmancupin kilpailuissa oli paikalla yleisöä kolmen päivän aikana noin Lisäksi median edustajia oli eri puolilta maailmaa. Yritysten yhteiskuntavastuu on Pohjois-Karjalassa hyvällä tasolla. Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta ja Joensuun seudun elinkeinoyhtiö Josek Oy kartoittavat edelleen alueen yrityskenttää tavoitteena saada elinkeinoelämän edustajat vahvasti mukaan kisojen järjestelyihin. Suurtapahtumat tuovat alueelle rahaa. Selvitysten perusteella kaksiviikkoiset ampumahiihdon MM-kisat toivat aluetalouteen yli 10 M :n vaikutukset. MC-kisojen vaikutus on noin 2-3 M, riippuen yleisömäärästä. Oheismateriaalina esitys ampumahiihdon maailmancupin teknisen

19 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto toteutuksen tueksi, Joensuun kaupunginhallituksen päätös sekä Pohjois-Karjalan Maakuntahallituksen päätös Lisätietoja: kunnanjohtaja Jere Penttilä, p Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää euroa (alv 0%) teknistä tukea Kontiolahdella järjestettäviin ampumahiihdon maailmancupin kilpailuihin. Lisämääräraha tullaan huomioimaan osavuosiraportti 1/2017 käsittelyn yhteydessä. Kunnanvaltuusto Keskustelun aikana Kauko Ryhänen ehdotti, että Kontiolahden kunta ei myönnä esitettyä euron (alv 0%) teknistä tukea Kontiolahdella järjestettäviin ampumahiihdon maailmancupin kilpailuihin. Kunnanhallituksen puheenjohtaja totesi ehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Kauko Ryhänen ilmoitti jättävänsä asiasta eriävän mielipiteen kirjallisine perusteluineen. Mika Hiltunen ilmoitti esteellisyytensä ja oli poissa valtuustosalista asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Esteellisyyden syy, asialla voi olla välittömiä vaikutuksia valtuutetun harjoittamaan liiketoimintaan. Keskustelun aikana Vesa Kuronen ehdotti, että Kontiolahden kunnan :n lisätuki ampumahiihdon IBU Maailman-cup kisojen järjestelyihin hoidetaan vahvistetun talousarvion sisältä AH-keskukseen varatuista varoista. Mauri Tikkanen kannatti Vesa Kurosen tekemää ehdotusta. Oli tehty kunnanhallituksen pohjaehdotuksen lisäksi kannatettu päätösehdotus, joten asiasta tuli äänestää. Valtuuston puheenjohtaja teki äänestysehdotuksen, että suoritetaan nimenhuutoäänestys siten, että kunnanhallituksen tekemää pohjaehdotusta kannattavat äänestävät "jaa" sanalla ja Vesa Kurosen tekemää kannatettua päätösehdotusta kannattavat äänestävät "ei" sanalla. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritettiin nimenhuutoäänestys. Äänestyksessä annettiin yhteensä 34 ääntä, joista 22 jaa-ääntä ja 12 ei-ääntä. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja totesi suoritetun äänestyksen tuloksena kunnanhallituksen pohjaehdotuksen tulleen kunnanvaltuuston päätökseksi äänin Liitteet Eriävä mielipide Ryhänen

20 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Äänestysluettelo, kvalt

21 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavan muutos 174/ /2016 Ympäristölautakunta Maanomistaja on anonut tilansa alueelle kaavan muutosta. Tila 31:88 kuuluu Marjala-Onttola-Pikkko-Puntarikoski osayleiskaava-alueeseen. Osayleiskaavaan on merkitty kymmenen rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksella rakennuspaikkojen lukumäärä pysyy ennallaan. Rakennuspaikkojen sijaintia vain muutetaan. Muutokselle on selvät perusteet maaperäolosuhteista johtuen. Maanomistaja maksaa kaikki kaavan muutoskustannukset. Kunnalle maksettava kustannus on voimassa olevan taksan mukaan euroa ja lisäksi maanomistaja maksaa konsultille aiheutuvat kustannukset. Osayleiskaavasta pidettiin viranomaisneuvottelu Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut ja ne voidaan laittaa nähtäville ja pyytää niistä lausunnot. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa päivätyt Marjala-Onttola-Pikko-Puntarikoski osayleiskaavan muutosasiakirjat ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja 63 :n sekä MRA 30 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnot Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta ja Pohjois-Savon ELYkeskukselta. Ympäristölautakunta Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavan muutosasiakirjat ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat julkisesti nähtävillä Lausunnot pyydettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta. Lausunto saatiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Museovirasto on todennut aikaisemmin, ettei sillä ole huomautettavaa. Pohjois-Karjalan ELY -keskus Tiivistelmä: Kaavan muutoksessa koillisosan AO-tontit on rajattu kiinteistön rajaan saakka, jolloin kortteli rajautuu kiinni alkuperäisen osayleiskaavan AO-kortteliin kiinteistöjen 53:6 ja 53:29 kohdalla. Kaavaluonnoksen mukaisena kortteleiden välinen viheryhteys menetetään. ELY-keskus esittää, että kaavan muutoksella toteutettavia AO-kiinteistöjä ei rajata esitetyn syvyisiksi vaan kortteleiden väliin jätetään voimassa olevan kaavan mukainen MU-käytävä. Muutoin alueella ei todeta olevan erityisiä luonto- eikä maisema-arvoja.

22 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vastine: Lausunnon mukaisesti emätilan itärajan ja AO-alueiden väliin jätetään rakentamiselta vapaaksi jäävä ns. katkeamaton viheryhteys (MU). Viheryhteyden rajauksessa otetaan kuitenkin huomioon nyt kaavamuutoksessa osoitettavat ja olevat AO-tontit, jolloin viherväylä jää niistä johtuen paikoin kapeaksi. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää asettaa päivätyt Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavan muutosehdotusasiakirjat julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti ja pyytää niistä lausunnon MRA 20 :n mukaiseti Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavamuutoksen ehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä Pohjois-Karjalan ELY-keskus totesi lausuntonaan, että koska aiempi lausunto on huomioitu kaavaehdotuksessa, sillä ei ole huomautettavaa. Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Matti Moisala, puh Kaavoitusjohtajan ehdotus: Ympäristölautakunta päättää hyväksyä päivätyt Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavamuutoksen ehdotusasiakirjat ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä ympäristölautakunnan ehdotuksen ja esittää sen edelleen hyväksyttäväksi kunnanvaltuustolle.

23 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto Liitteet Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavan muutos, kaavakartta Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski-osayleiskaavan muutos, kaavaselostus Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski osayleiskaavan muutos, osallistumisja arviointisuunnitelma

24 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanvaltuusto Valtuustolle jätetty aloite Kunnanvaltuusto Eila Arvelin ym. valtuustoaloite, jossa todetaan, että Kontiolahden Keskuskatu ajoneuvokaistoineen, jalankulkuväylineen ja pyöräteineen Kontiolahden koulun ja Kirkonkylän alakoulun alueilla on huolestuttavan sekava ja uhkaavan vaarallinen koululaisille. Aloitteessa esitetään, että Keskuskadun pulmakohdat tuodaan kuntalaiskeskusteluun, niin että asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa uuteen laadittavaan liikenneturvallisuussuunnitelmaan ja liikenneväylän kehittämiseen turvalliseksi ja ympäristöystävälliseksi. Aloite luettiin tiedoksi valtuutetuille ja todettiin sen tulevan asianmukaisessa järjestyksessä käsittelyyn.

25 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot ja niiden perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 365/1995, 91 :n (muuttuu kuntalain 410/2015, 136 :n) mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöönpanoa: Pykälät 1-6, 9, 12 Hallintolainkäyttölain 586/1996, 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muu tosta valitta malla: Pykälä 11 ja valituskiellon peruste MRL 132/1999, mom. (pelkästään kunnan jäsenyyden perusteella ei valitusoi keutta) Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen, asiointiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite: PL 1744, Kuopio Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64, Kuopio Sähköposti: ita-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: Faksi: Kunnallisvalitus, pykälät 7, 8, 10, 11 Valitusaika 30 päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosai sen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lä het tämi ses tä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asian osai sen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tie dok si saan ti to distuk seen merkittynä aikana. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätök ses tä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain 132/1999, 188 :n mukaan kaa van tai rakennusjärjestyksen hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen kaikkien valitukseen oikeu tet tu jen tietoon silloin, kun päätöksen sisältävä pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edus tajan sa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitetta va myös tämän ni mi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot, joihin asiaa kos ke vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi säh köise nä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täy den tää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syy tä epäillä.

26 KONTIOLAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Valitukseen on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päi vänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai sem min toimi tet tu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin lain hallintolainkäyttölain muut ta mises ta 799/2015, 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston au ki olo ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai ju han nus aat to tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä ar ki päi vä nä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun. Maksuista säädetään tuo miois tuin mak su lais sa 1455/2015. Pöytäkirja Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Kontiolahden kunnan kirjaamosta. Sähköpostiosoite: Käynti- ja postiosoite: Keskuskatu 8, Kontiolahti Puhelinnumero: (vaihde) Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.