Sisällys. 1. Tiivistelmä. Kansainvälistymisen alaryhmän (KV) loppuraportti

Transkriptio

1 Kansainvälistymisen alaryhmän (KV) loppuraportti Sisällys 1. Tiivistelmä Työryhmän ehdotus toimintamalliksi Nykytila-analyysi Palvelutarpeet Sopimukset Yhteistyö ja viestintä sidosryhmien kanssa Rajapinnat muihin työryhmiin ja maakuntauudistukseen Työryhmän kokoonpano Tiivistelmä 1 Työryhmä on kartoittanut maakuntauudistusorganisaatioiden nykyistä kansainvälistä toimintaa, ja siihen kytkeytyviä tehtäviä ja käytäntöjä. Työryhmä ehdottaa, että uuteen maakuntahallintoon muodostetaan aluekehityksen strategisen suunnittelun palvelualueelle sijoittuva kv-ryhmä, joka palvelee laaja-alaisesti uutta maakuntaorganisaatiota, sekä maakunnan toimijoita. Kansainvälisyys on läpileikkaava ja monialainen toimiala, joka tarvitsee teemaan erityisesti perehtyneitä resursseja. Uuteen maakuntaorganisaatioon siirrettäviä kansainvälistymistoimintoja ovat kansainvälistymisen toimintaohjelmatyö, kansainvälisen hanketoiminnan tukimalli, EURES - verkostotyö, maahanmuuton ja kotoutuksen koordinaatio, EU-tietokeskus, Botnia Atlantica rahoitusohjelman tietopiste, Team Finland yrityspalvelukokonaisuus sekä erilaiset maakunnalliset työryhmät. Brysselin toimiston (WFEO) toimintaa ehdotetaan painotettavan entistä enemmän kansainvälisen hankevalmistelun tukemiseen. Nykyiset ystävyysmaakunnat ja verkostojäsenyyksien koordinaatio siirtyvät uudelle maakuntaorganisaatiolle. Raportissa on kartoitettu maakunnan kansainvälistymisen nykytilanne. Maakunnassa Kansainvälistymistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaalla suunnitelmallisesti ja strategioiden kautta. Kv-ryhmä luontevin sijoitus uudessa organisaatiossa on osana aluekehityksen

2 strategisen suunnittelun palvelualuetta. maahanmuuttajien, kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten matkailijoiden volyymit ovat vähäiset. Kansainvälistyminen tarvitsee tukea tulevalta maakuntaorganisaatiolta. Kansainvälisen rahoituksen hyödyntämisessä Etelä-Pohjanmaa pärjää hyvin suhteessa muihin maakuntiin. Rahoitus on tällä hetkellä hyvin riippuvaista Etelä-Pohjanmaan liiton panostuksista rahoituksen hakemiseen. Raportissa on kartoitettu liitosorganisaatioiden kansainvälinen toiminta. Lisäksi raportissa on selvitetty palvelutarpeita asiakaskyselyn avulla. Yhteistyökumppanit ja asiakkaat arvioivat kansainvälisen toiminnan edistämisen tärkeäksi maakunnan toiminnoksi

3 2. Työryhmän ehdotus toimintamalliksi 2019 Työryhmä ehdottaa, että uuteen maakuntahallintoon muodostetaan kv-ryhmän, joka palvelee laaja-alaisesti uutta maakuntaorganisaatiota, sekä maakunnan toimijoita. Kvryhmän henkilöstö hoitaa tehtäviään päätoimisesti eikä esim. oman toimen ohella. Kansainvälistymisen toimintaohjelmatyötä on tehty Etelä-Pohjanmaalla systemaattisesti tämä vuosikymmen. Osana prosessia on koottu teemojen ympärille laaja joukko maakunnan toimijoita, jotka ovat sitoutuneet kehittämään työryhmien teemoja, jotka ovat 1. koulutus-, tutkimus- ja projektitoiminta, 2. maahanmuutto ja kotoutus, 3. kansainvälinen liiketoimintaympäristö ja 4. kv-matkailu kulttuuri ja infrastruktuuri. Kvtoimintaohjelmatyö on mahdollistanut systemaattisen ja tavoitteellisen kehittämistoiminnan, jonka avulla Etelä-Pohjanmaalle on mm. luotu kansainvälinen koulutusketju päiväkodista, korkea-asteelle, edistetty maahanmuuttajien kotoutumista ja yrittäjyyttä, panostettu kansainvälisen hankerahan saamiseen alueelle, kehitetty kansainvälisen kaupan tukipalveluita ja yhteistyötä ja tavoitteellisuutta kansainvälisen matkailun ja kulttuuritoimijoiden välillä. Työryhmä esittää, että työta jatketaan osana maakunnan strategista suunnittelukokonaisuutta. Työn jatkaminen sai vahvaa tukea sidosryhmille teetetyn kyselyn vastauksissa. Kansainvälisen hanketoiminnan tukimalli tulisi siirtää tulevaan organisaatioon lähes nykymuodossaan. Tukimallin avulla alueelle on generoitu merkittävästi kansainvälistä TKI rahoitusta. Tämä rahoitus on kohdentunut aluekehitykseen sekä maakunnan kärkialoihin ja kytkeytyy vahvasti osaksi strategista maakunnallista suunnittelutyötä. Vuonna 2016 maakunnan toimijat pääsivät tukipalvelun avulla lukuisiin hyväksyttyihin hankkeisiin, joiden kokonaisrahoitus oli yli 20 miljoonaa euroa. Rahoituksesta yli kolme miljoonaa kohdistui Etelä-pohjanmaalle. Etelä-pohjanmaan liiton valmistelutuki on pitänyt sisällään mm. Käytännön valmisteluapua, kv-valmistelurahaa (AIKO), kv-hankkeiden välittämistä, kv hankeosaajakoulutusta, tiedottamista rahoitusmahdollisuuksista ja toimijoiden aktivointia kv-rahoitushakemusen hyödyntämiseen. Toiminnalla on vahva maakunnan toimijoiden tilaus, joka heijastuu työryhmän teettämän kyselyn vastauksissa. EURES- verkostotyön avulla Etelä-Pohjanmaa kytkeytyy osaksi kansainvälistä verkostoa, joka hyödyntää ja vaihtaa tietoa kansainvälisiin rekrytointeihin liittyen, maakuntien välillä, valtakunnallisesti ja Euroopan laajuisesti. Toiminnan avulla on toteutettu kvtyönvälistystä. Työryhmä esittää, että syntyneitä verkostoja ja hyvää toimintamallia hyödynnetään myös tulevan maakuntaorganisaation työssä. Kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyvät prosessit ovat olleet ELY-keskuksen koordinoimaa kotoutumiseen, kouluttamiseen, maahanmuuttoon, pakolaisasioihin, laajamittaiseen maahantuloon, alueelliseen koordinaatioon, seurantaan ja yhteensovittamiseen liittyviä tehtäviä. Nämä prosessit toimintamalleineen tullaan kuvaamaan erikseen lainsäädännössä (Laki kotoutumisen edistämisestä). Työryhmä katsoo, että tätä lakisääteistä työtä on syytä jatkaa myös tulevassa maakuntaorganisaatiossa. 3 Kotoutumiseen ja maahanmuuttoon liittyvien asioiden valmistelun ja toimeenpanon tueksi ja yhteistyön kehittämiseksi ja vahvistamiseksi tulisi perustaa ryhmä/jaos. Ryhmä koostuisi maakuntaviraston maahanmuutto- ja sote-asiantuntijoista, seutukuntien edus-

4 tajista sekä yhteistyötahojen edustajista. Ryhmä pohtisi maahanmuuton ja kotoutumisen alueellista toimeenpanoa tuoden siihen sekä kuntien että muiden sidosryhmien panoksen. Brysselin toimiston toiminnan tehostamisesta käytiin runsaasti keskusteluja työryhmässä, ja tarve hankeorientoituneempaan Brysselin toimistoon on tunnistettavissa myös sidosryhmille toteutetussa kyselyssä. Työryhmä esittää, että toimintaa muutettaisiin entistä enemmän ns. Etelä-Tanskan toimiston mallin mukaiseksi. Malli pitäisi sisällään, että toimiston resurssit keskitetään kv-rahoituksen hakemiseen. Etelä-Tanskan mallissa 99 prosenttia toimiston toiminnoista on hankerahan hankkimista alueelle, eikä toimisto osallistu muihin kuin sellaisiin tilaisuuksiin, joista on mahdollista saada rahaa alueelle. Toimisto generoi Etelä-Tanskaan viime ohjelmakaudella 25 miljoonaa euroa. Toimiston tiimit ovat organisoituneet maakunnan älykkään erikoistumisen painoalojen mukaan, ja raportoivat viikoittain maakuntaan uusista hankemahdollisuuksista. Toimisto ei tee yleistä EUtiedotustyötä, ja myös lobbaus on vähemmällä painoarvolla. Toimisto järjestää ainoastaan sellaisia tilaisuuksia, joissa suunnitellaan uusia kansainvälisiä hankkeita. Osa palveluista voisi työryhmän näkemyksen mukaan olla myös maksullisia toimijoille (esim. kv.hankkeiden kirjoituspalvelu). Koska toimiston toimintaa rahoittavat myös muut Länsi- Suomen maakunnat, tulisi asiaa edistää yhteistyössä muiden jäsenten kanssa. EU-tietokeskus ja Interreg Botnia Atlantica tietopiste toimivat tällä hetkellä Etelä- Pohjanmaan liitossa. EU tietokeskus saa rahoitusta Komissiolta. Se on suora linkki EU: toimielimiin Etelä-Pohjanmaalta. Tietokeskus mahdollistaa laajamittaisemman tiedottamisen EU-asioista, ja sen työ kytkeytyy myös muuhun aluekehittämistyöhön. Tällä ohjelmakaudella toimintansa aloittanut Interreg Botnia Atlantica tietopiste Etelä- Pohjanmaalla on onnistunut tehtävässään hyvin. Viime ohjelmakaudella pistettä ei ollut, ja myös Etelä-Pohjanmaan liitto osallistui hyvin vähän ohjelman hallintoon. Viime ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaa sai ohjelmasta vain yhden hyväksytyn rahoitetun hankkeen. Tällä ohjelmakaudella jokaisesta hausta on mennyt läpi eteläpohjalaisia hankkeita. Ohjelman yhteyspistettä on sitouduttu pitämään ohjelmakauden loppuun, ja sen säilyttäminen myös jatkossa on tärkeää. Team Finland South Ostrobothnia toimintaa on hyvä kehittää laajassa yhteistyössä maakunnan kansainvälisen kaupan toimijoiden kanssa. Tämä vaatii aktiivista yhteydenpitoa maakunnan yrityskenttään sekä kansainvälistymisen toimintaohjelmassa määriteltyjen vienninedistämistoimenpiteiden edistämistä. Team Finland -koordinaatio sijoittuisi kuitenkin luontevimmin osaksi uuden maakuntaorganisaation rahoitus- ja kehittämispalveluita. Maakunnallisten työryhmien vakiinnuttaminen. Etelä-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä työryhmiä, jotka edistävät maakunnan kansainvälistymistä. Team Finland South Ostrobothnia koostuu maakunnan vientiin ja kansainväliseen kauppaan erikoistuneista toimijoista. Etelä-Pohjanmaan maahanmuuttajafoorumi kokoaa yhteen maahanmuuttotyötä tekevät tahot. Etelä-Pohjanmaan kv. Excellence Forum edistää kansainvälisen hankerahoituksen hyödyntämistä ja koulutusvientiä. Näiden työryhmien toiminta vakiinnutetaan, ja uudella maakunnalla on selkeä rooli työryhmissä. Työryhmiä hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa

5 Jatkovalmistelussa on syytä selvittää, että olisiko kansainvälisyysasioihin syytä perustaa uudessa maakuntaorganisaatiossa lautakunta. Alle on linjattu 2019 toiminnan tavoitteet (yhteiskunnalliset, alueelliset ja asiakasryhmäkohtaiset) TOIMINNAN TAVOITTEET 2019 Työryhmä on määritellyt uuden maakunnan tärkeimmät tavoitteet kansainvälistymisessä: suunnitelmallisuuden lisääminen (kansainvälistymisen toimintaohjelma ja RIS3) toimintaedellytysten parantaminen kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen kansainvälisissä verkostoissa toimiminen Kansainvälisen yhteistyön edistäminen kansainvälisen osaamisen lisääminen maahanmuutto ja kotouttamisasiat kansainvälisen liiketoiminnan tukipalvelut kansainväliset työnvälityspalvelut kansainvälinen alueyhteistyö kansainvälisten järjestöjen toimintaan osallistuminen ja edunvalvonta Etelä-Pohjanmaalla on tällä vuosikymmenellä panostettu merkittävästi maakunnan kansainvälistämistyöhön. Työn avulla on koordinoitu maakunnallisia prosesseja, ja muun muassa korvattu väheneviä rakennerahastovaroja hakemalla suoraa kansainvälistä rahoitusta. Menestyksellinen kansainvälinen toiminta edellyttää kansainvälisiin asioihin keskittynyttä henkilökuntaa (vrt. Etelä-Pohjanmaan liiton kv-tiimi). Esimerkiksi kansainvälisten ohjelmien hauissa on keskeistä, että organisaatiossa on henkilöitä, jotka voivat päivätyönään seurata rahoitusohjelmien muuttuvia vaatimuksia. Suunnittelu- ja toteutusvaiheessa on tärkeä kytkeä mukaan substanssiosaajia organisaation eri vastuualueilta. Työryhmä kat- 5

6 soo, että myös tulevassa maakuntahallinnossa on tärkeää olla kansainvälisiin asioihin erikoistunut tiimi, joka palvelee kaikkia tulosyksiköitä ja maakunnan sidosryhmiä. Hallituksen esityksessä aluekehitys ja kasvupalvelulaiksi (luonnos ) 12 kohdan mukaan maakunnan liitto hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Mikä toimii tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaa on Suomen paras tiettyjen kansainvälisten rahoitusohjelmien hyödyntäjänä. Etelä-Pohjanmaan tukimalli on onnistunut, ja kv-tiimin toiminta tuloksellista. Maakunnan kansainvälistämistyö on tavoitteellista, strategista ja hyvin johdettua Kansainvälistymisen toimintaohjelmatyöllä on laaja kentän sitoutuminen ja toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin Maahanmuuttajien parissa tehty työ on laadukasta, ja maahanmuuttajien työttömyys on muuta maata alhaisempi Mikä ei toimi tällä hetkellä Vaikka mukaan on saatu organisaatioita eri puolilta maakuntaa, tarvitaan entistä enemmän organisaatioita, jotka ovat valmiita panostamaan kansainvälisen hankerahan hyödyntämiseen. Nykyisellään työ on muutaman kärkitoimijan varassa Keskuskaupungin resurssit kansainvälistymisen edistämiseksi ovat ohuet Matkailun kansainvälistyminen tarvitsee lisää resursseja ja toimijoiden yhteistyötä Maakunta tarvitsee lisää vientiä. Tavoitteeksi asetetaan maakunnan pk-viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Maakunta ei ole erityisen kansainvälinen, joten paljon työtä on vielä tehtävänä. Uuden maakunnan kumppanuudelta odotetaan Uudella organisaatiolla on laajempi asiantuntijaryhmä, jonka kytkeminen kansainvälistymistyöhän on tärkeää. Kansainvälisen tiimin täytyy pystyä palvelemaan organisaatioita laaja-alaisesti. Uuden organisaation suurempi kassa mahdollistaa suuremman kansainvälisen hankekannan tulevalla ohjelmakaudella (kansainvälisten hankkeiden maksatukset vaativat aikaa) Kumppanuus vahvistaa liitosorganisaatioiden kansainvälistä osaamista 6

7 3. Nykytila-analyysi Nykytila-analyysin tarkoituksena on lyhyesti tarkastella Etelä-Pohjanmaan keskeisiä kansainvälistymisen indikaattoreita. Tarkastelun avulla luodaan katsaus Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen nykytilaan, mikä mahdollistaa toiminnan tarpeiden kartoittamisen. Ulkomaalaisperäinen väestö Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2015 lopussa 4935 ulkomailla syntynyttä asukasta, ja 3147 ulkomaan kansalaista pysyvinä asukkaina. Maakuntien välisessä vertailussa Etelä- Pohjanmaalla on viidenneksi vähiten ulkomaalaisia asukkaita. 7

8 Huomioitavaa on kuitenkin, että ulkomaalaisten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen viidentoista vuoden aikana. Vuoteen 2000 saakka ulkomaalaisväestön määrä pysyi vakaana eikä merkittävää kasvua tapahtunut. Vuodesta 2000 lähtien aina vuoteen 2006 kasvuvauhti kiihtyi ollen vuosittain hengen luokkaa. Suurin ulkomaalaisväestön kasvun lisäys tapahtui aikavälillä Tuolla ajanjaksolla maakunnan ulkomaalaisväestön määrä melkein kolminkertaistui. Vuoden 2005 lopussa maakunnassa oli 1061 ulkomaankansalaista ja vuoden 2014 lopussa ulkomaan kansalaisten määrä oli jo Ulkomaalaisväestön kasvuvauhti aikavälillä oli Etelä-Pohjanmaalla peräti 196%, joka on Suomen maakunnista nopein. Kasvava ulkomaalaisväestö edellyttää, että maakunnan palveluntarjonta vastaa muuttuneita tarpeita. Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2015 lopussa noin 90 eri kansallisuutta olevaa henkilöä. Eniten oli virolaisia ja toiseksi eniten venäläisiä. Etelä-Pohjanmaan ulkomaalaisväestö on varsin työikäistä. 76.4% maakunnan ulkomaalaisista on työikäisiä (20-59 vuotiaita). Myös sukupuolijakaumaltaan ulkomaalaiset jakautuvat varsin tasaisesti. Miehiä on ulkomaalaisista 1647 ja naisia

9 Maailman kymmentä puhutuinta kieltä (kiina, espanja, englanti, hindi, arabia, portugali, bengali, venäjä, japani, panjabi) äidinkielenään puhuvia asui maakunnassa 1174 henkeä, ja koko maassa henkilöä. Ulkomaalaiset asukkaat voisivat avata uusia väyliä myös eteläpohjalaiselle viennille. 9

10 Maahanmuuttajien määrän kasvaessa myös työttömien maahanmuuttajien määrä on kasvanut. Työttömien määrä ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa kuin ulkomaan kansalaisten määrä. Suhteessa eniten on kasvanut ulkomaalaisten työnhakijoiden määrä, mikä saattaa tarkoittaa halukuutta työpaikan vaihtoon, syynä saattaa olla ammattia vastaamaton työ. Maahanmuuttajien työttömyys pysyi varsin vakaana aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka, jolloin työttömyysluvut lähtivät hienoiseen nousuun. Tämä hienoinen ulkomaalaisten työttömien määrän nousu on jatkunut tähän päivään saakka. Tilastosta näkyy, että työttömien määrä lisääntyy aina kesän lopulla, selityksenä on se, että Etelä- Pohjanmaalle muutetaan ulkomailta pääsääntöisesti kesäaikaan. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut varsin maltillisesti pysytellen nykyään noin 50 henkilössä. Ulkomaan kansalaisista työttömiä työnhakijoita on eniten ( ) virolaisia, venäläisiä, unkarilaisia ja thaimaalaisia eli niitä kansallisuuksia, joita on myös maakunnassa eniten. 10

11 Ulkomaankauppa Etelä-Pohjanmaan tavaraviennin arvo oli vuonna viime vuonna 553 miljoonaa euroa. Tämä on prosentin luokkaa valtakunnan kokonaisviennistä. Tilastoa vääristää jossain määrin se, että osa eteläpohjalaisten vientiyritysten viennistä kirjautuu muihin maakuntiin, mikäli esimerkiksi yrityksen päätoimipaikka sijaitsee muualla. Lisäksi moni eteläpohjalaisyritys toimii alihankintaketjussa, joka tuottaa tuotteita vientiyrityksille. Etelä-Pohjanmaan suora vienti on joka tapauksessa varsin vähäistä. Ulkomaankauppa tarvitsee tulevina vuosina vielä erityistä tukea. Maakuntaviranomainen voi toimia tärkeänä toimijana viennin aktivoimisessa ja tiettyihin maihin kauppaa tehtäessä avata myös ovia vientiyrityksille viennin aloittamiseksi. Alkuvuonna 2016 maakunnan tavaraviennin arvosta 93,9% oli teollisuuden vientiä. Vientiä harjoittavia toimipaikkoja oli 500 ja ulkomaankauppaa EU-maiden ulkopuolelle harjoitti 243 toimijaa. 11

12 Kansainvälinen matkailu Kansainvälinen matkailu on lisääntynyt hieman tällä vuosikymmenellä. Eteläpohjanmaalla on majoittautunut viime vuosina vuosittain noin ulkomaalaista turistia. Tilastossa näkyy ainoastaan ne majoitusliikkeet, joissa on yli 20 huonetta. Tämän johdosta merkittävä osa eteläpohjalaisista majoitusliikkeistä ei ole tilastoinnin piirissä. Viimeisenä kahtena vuotena Saksa on noussut kolmen suurimman matkailijaryhmän joukkoon. Vuonna 2015 eniten ulkomaalaisia yöpyjiä Etelä-Pohjanmaalle tuli Saksasta (2556). Seuraavat ryhmät olivat ruotsalaiset ja virolaiset. Venäläisten yöpymisten määrä on laskenut jokaisena vuonna ajanjaksolla EU-maista tulevien osuus ulkomaalaisten yöpymisistä oli vuonna prosenttia. Aasian maista tulevien osuus oli vuonna 2015 jo 15% kaikista kokonaisypöymisistä. 12

13 Kansainvälinen hanketoiminta Etelä-Pohjanmaan liitto on aktiivisesti edistänyt kansainvälisen rahoituksen saamista maakuntaan. Maakuntahallitus on esittänyt tavoitteen kolminkertaistaa Etelä- Pohjanmaalle saatava kansainvälinen hankerahoitus. Maakuntaliitto pyrkii ensisijaisesti tukemaan maakunnan muita toimijoita kansainvälisen rahoituksen saamisessa. Tietyissä rahoitusohjelmissa aluehallintoviranomaisen läsnäolo hankepartnerina on edellytyksenä, ja maakuntaliitto on myös itse partnerina osassa kansainvälisiä hankehakemuksia. Erityisen tärkeiksi rahoitusohjelmiksi Etelä-Pohjanmaalle on muodostunut Interreg rahoitusohjelmat (Merenkurkun alueen Interreg Botnia Atlantica, Itämeren Interreg Baltic Sea Region ja koko euroopan kattava Interreg Europe). Keskeisiä hankehakijoita Etelä-Pohjanmaalla kansainvälisille hankkeille ovat muun muassa Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis Oy, Eptek ry, SeAMK ja seudulliset elinkeinokeskukset. Etelä-Pohjanmaan liitto toimi vuonna pääpartnerina kansainvälisessä suoraan Euroopan Komission rahoittamassa Connected for Health hankkeessa. Hankekonsortiossa oli useita eteläpohjalaisia partnereita. Hankkeen avulla pilotoitiin terveysteknologiasovelluksia avoimissa valokuituverkoissa. Hankkeen budjetti oli 1,7 miljoonaa Euroa. Viime ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan toimijat osallistuivat ainoastaan yhteen Interreg Botnia Atlantica hankkeeseen. Tällä ohjelmakaudella hyväksyttyjä hankkeita on jo 13

14 tähän mennessä viisi. Hankkeissa edistetään muun muassa biotalous toimialaa, elintarvikealaa, korjausrakentamista, tuulienergiaa ja terveysteknologiaa. Maakunnan älykkään erikoistumisen strategian toimeenpanoa sekä elintarvike ja energiatoimialojen kansainvälistymistä edistetään EmpInno hankkeella, jossa Etelä- Pohjanmaan liitto on partnerina. Etelä-Pohjanmaa on Suomen johtava Interreg Europe ohjelmaa hyödyntävä maakunta. Etelä-Pohjanmaalta on tähän mennessä päästy mukaan jo viiteen Interreg Europe hankkeeseen. Hankkeisiin osallistuu eteläpohjalaisia toimijoita maakunnan eri osista. Interreg Europe ohjelmassa maakuntaviranomaisen mukanaolo hankkeessa on erityisen suotavaa. Hankkeiden avulla edistetään muun muassa kiertotalous toimialaa, digitalisaation hyödyntämistä, elintarvikeinnovaatioiden syntymistä, matalaenergiarakentamista ja luomutoimialaa. Keväällä 2017 odotetaan tuloksia useista eteläpohjalaisista kansainvälisistä hankehauista, joiden EP:n toimijoiden budjetti on yli kaksi miljoonaa euroa. Kansainvälinen rahoitus on muodostunut alueelle tärkeäksi pienenevien rakennerahastovarojen korvaajaksi ja kansainvälisen yhteistyön mahdollistajaksi kokonaisbudjetti EP:n toimijat BOTNIA ATLANTICA Biohub Foodbait Renovation center FWindCoE Nordic Telemedicine Center INTERREG BSR Empinno INTERREG EUROPE ECOWASTE4FOOD (ruokahävikki ja elintarvikkeen sivuvirrat) CESME (kiertotalous) ERUDITE (digitalisaatio)

15 NICHE (elintarvikeinnovaatio) ZEROCO2 (matalaenergiarakentaminen) SME Organics (luomu) YHTEENSÄ *Kuortaneen Urheiluopiston Botnia Atlantica NordInC - hankkeen lopullinen budjetti ei ole vielä selvillä Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistymisen tehtäväalueen tavoitteena on suunnitelmallisuuden lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen kansainvälisissä asioissa. Etelä-Pohjanmaalla on voimassa oleva Älykkään erikoistumisen strategia ja kansainvälistymisen toimintaohjelma. Niiden toteutumista edistetään ja seurataan aktiivisesti. Tavoitteena on kansainvälisten rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen, niin että kansainvälisellä hankerahoituksella voidaan toteuttaa hankkeita, jotka ovat maakunnan strategisten painopisteiden mukaisia. kansainvälisistä hankerahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen maakunnan toimijoille sekä lyhytkestoisen koulutuksen tai tietoiskutyyppisten tilaisuuksien organisointi on osa Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälistä toimintaa. Potentiaalisten kansainvälisten hankkeiden kohdalla sparrataan hankeidean edelleenkehittämistä, välitetään tietoa ja yhteistyökontakteja, kootaan verkostoja ja kommentoidaan hakemuksia. Etelä- Pohjanmaan liitolta valmisteluapua saavien kv-hakemusten määrä on noin kpl vuodessa. Luvussa ovat mukana ne hankeaihiot, jotka lopulta jalostuvat kv-hakuihin jätettäviksi hakemuksiksi Vuonna 2016 tähän mennessä läpi menneiden sellaisten Interreg-hakemusten määrä, joissa on mukana eteläpohjalaisia toimijoita, yhteenlaskettu budjetti on noin 16 miljoonaa euroa, josta eteläpohjalaisten toimijoiden osuus on vajaa 2 milj.. myös Etelä-Pohjanmaan liitto on partnerina mukana toteuttamassa osaa hankkeista. 15 Kansainvälisissä hankehakemuksissa maakuntaviranomaisella on merkittävä rooli myös kansallista vastinrahoitusta haettaessa. Osa rahoitusohjelmista myös edellyttää maa-

16 kuntaviranomaisen mukanaoloa hankkeen partnerina. Aktiivinen yhteydenpito ja yhteistyö eri maiden viranomaisten välillä on tärkeä osa hankevalmistelutyötä. Etelä- Pohjanmaan liitto on yhteistyössä Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kanssa toteuttanut myös kansainvälinen -hankeosaaja koulutukset, joihin on osallistunut runsaasti osallistujia eri puolilta maakuntaa. Etelä-Pohjanmaan liitto toimii aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Verkostojen avulla halutaan täydentää maakunnan osaamispotentiaalia ja löytää muualla Euroopassa toimivaksi osoittautuneita toimintamalleja Etelä-Pohjanmaalle. Toiminnan tavoitteena on osaamispääoman lisääminen kansainvälisissä asioissa. Yhteistyötä edistetään alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Etelä-Pohjanmaan liitossa on myös Euroopan Komission neuvontapalveluna Europe Direct -tiedotuspiste sekä Interreg Botnia Atlantica -ohjelman yhteyspiste. Lisäksi kansainvälistä yhteistyötä tehdään Länsi-Suomen Eurooppatoimiston kanssa. Maahanmuuttoasioissa Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu maakunnalliseen maahanmuuttajafoorumiin ja laatii maahanmuuttoasioissa tiedotteita sekä välittää informaatiota toimijoiden välillä. Kansainvälistymisen toimintaohjelmatyön kautta osallistutaan kotoutumista edistävien toimenpiteiden toteutukseen ja koordinointiin. Pohjanmaan Etnisten Asioiden Neuvottelukunnassa on Etelä-Pohjanmaan liiton edustaja. Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu liiketoiminnan kansainvälistymisen tukipalveluihin maakunnan kansainvälistymisen toimintaohjelmatyön koordinoinnin ja seurannan sekä Team Finland yhteistyön kautta. Maakuntaliitto auttaa maakunnan yrityksiä mielellään myös avaamaan ovia liiketoimintamahdollisuuksille erityisesti maissa, joissa viranomaisten mukanaolosta on hyötyä. Etelä-Pohjanmaan liitto toteuttaa Kansainvälistä alueyhteistyötä virallisten ja virallistamien ystävyysmaakuntien kanssa. Alueyhteistyön kautta valmistellaan muun muassa yhteisiä hankkeita, tehdään tunnetuksi maakunnan elinkeinoelämää ja tuetaan muiden maakunnan organisaatioiden kansainvälistymispyrkimyksiä Etelä-Pohjanmaan liitto osallistuu Kansainvälisten järjestöjen toimintaan ja edunvalvontaan erilaisten järjestöjen kautta. Järjestöjä ovat muun muassa AER, Merenkurkun Neuvosto ja ehealth for Regions -verkosto. Länsi-Suomen Eurooppatoimiston kautta osallistutaan myös ERRIN ja ERIAFF -verkostojen toimintaan Etelä-Pohjanmaan liiton aluekehitys tehtäväalue Etelä-Pohjanmaan liitto myöntää kansallista AIKO-rahoitusta (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) kansainvälisten hankkeiden valmistelua varten. Maakuntahallituksen päättämien pelisääntöjen mukaan tukea maksetaan pääsääntöisesti enintään 50 % hyväksyttävistä kustannuksista ja enintään yhtä valmisteltavaa kv-hanketta kohti. Valmistelurahoituksen maksamisen edellytyksenä on mm. teknisesti hyväksyttävissä oleva, sovittuun kv-hakuun jätetty hankehakemus. AIKO-rahoitusta on käytettävissä vuosina 16

17 Tähän mennessä AIKO-rahoitusta on myönnetty neljän kansainvälisen hankkeen valmisteluun. Etelä-Pohjanmaan liiton kautta myönnetään rakennerahasto-ohjelman EAKR-rahoitusta, jota on vuosittain käytettävissä noin 1,5-2 milj. lähinnä uusimman tiedon ja osaamisen tuottamista ja hyödyntämistä koskevaan toimintalinjaan. Hakijoina ovat tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, elinkeinojoen kehittämisorganisaatiot tai kunnat. Hankkeissa toteuttavia sisältöjä ovat esimerkiksi alueen tutkimukseen ja innovointiin liittyvän osaamisen ja teknologisten valmiuksien parantaminen. Toimenpiteillä vahvistetaan maakunnan älykästä erikoistumista, ja toiminnassa voi korostua yhteistyö ja verkottuminen paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti. Etelä-Pohjanmaalla on rahoitettu esimerkiksi lämpöyrittäjyyden osaamiskeskittymän kansainvälistämiseen, ruokaketjun koulutusvientiin sekä kansainvälisiä tutkijoita tavoittelevaan biotalouden tutkijahotellitoimintaan liittyviä EAKR-hankkeita Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Leader-ryhmät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön pääasiallinen tehtävä on huolehtia maa-seutuohjelman toimeenpanosta Etelä-Pohjanmaan alueella. Etelä-Pohjanmaalla ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät (Aisapari ry, Kuudestaan ry, Liiveri ry ja Suupohjan Kehittämisyhdistys) vastaavat maaseutuohjelman kansainvälistymiseen liittyvistä toiminnoista. Maaseutuohjelmasta rahoitetaan varsinaisia kansainvälisiä kehittämishankkeita ja lisäksi voi olla kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimenpiteitä ns. tavallisessa kehittämishankkeessa. ELY-keskuksen rahoituskehyksestä voidaan hakea tukea em. kv-toimenpiteisiin ja lisäksi ELY-keskus tekee LEADER-ohjelman mukaisiin kv-toimenpiteisiin laillisuustarkastuksen ja viranomaispäätöksen Leader-ryhmän hallituksen esityksestä. ELY-keskuksen ja myös Leader -rahoituskehyksestä tuetaan ohjelmakaudella joitakin varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, ja lisäksi kymmenissä kehittämishankkeissa on mukana jotakin kansainvälistä toimintaa. Rahoitustukipäätösprosessiin liittyy myös kv- toimenpiteiden neuvonta. Yli puolet tuetuista yritysryhmähankkeista on kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä hankkeita ja mukana niissä 2016 v. lopussa noin kolmisen kymmentä yritystä. Yritysten tuetuissa toimenpiteissä (investointituki, perustamistuki) on noin %:ssa kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita (viennin lisäys, kansainvälinen yhteistyö, jne). Leader-ryhmät ovat osa eurooppalaista Leader-verkostoa, johon kuuluu noin 2500 Leader-ryh-mää. Leader-ryhmät ovat Suomen kylätoiminta ry:n kautta jäseniä The European LEADER Asso-ciation for Rural Development (ELARD) -järjestössä. Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä, jotka voivat rahoituksen myöntämisen lisäksi toimia myös itse kehittäjinä toteuttaen erilaisia hankkeita. Kylien kehittämisessä kotokansainvälistyminen ja sitä kautta muun maussa maahanmuuttajien kotoutuminen on yksi tärkeä toimenpide. Leaderryhmät myös ohjaavat toimijoita muiden rahoituslähteiden piiriin ja ovat myös itse mu- 17

18 kana muista ohjelmista rahoitetuissa hankkeissa (muun muassa Kansalaisten Eurooppa - ohjelma). KV-toimenpiteiden osuus tulee lisääntymään maaseutuohjelmassa. Jatkossa ELYkeskuksen aktiivisempi osallistuminen KV- yhteistyöhön sidosryhmien kanssa. Yritysten KVvalmiuksien edistäminen ja neuvonta. Pienten yritysten KV-palveluiden kehittäminen. Maaseutuohjelman KV-palveluiden kehittäminen tapahtuu henkilöresursseja lisäämällä. Viranomaisyhteistyötä on lähinnä kansallisella tasolla liittyen KV-toimintoihin (MMM, Maaseutuverkostoyksikkö). Jonkin verran on tapaamisia kansainvälisten kumppaneiden osalta erityisesti LEADER-työssä. Resurssitarve: ELY-keskuksen maaseutuyksikön kv-toimintojen osalta yhteensä noin 0,2 htv. Leader-ryhmien resurssitarve noin 0,6 htv Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritys- ja työvoimayksikön tehtäväkenttään kuuluvat maahanmuuttoasiat, Team Finland toimintamalli sekä ulkomaalaisten elinkeinonharjoittajien oleskelulupa-asiat Maahanmuuttoasiat Kotouttamisen alueellinen kehittäminen, yhteensovittaminen, seuranta ja yhteistyö. Kotouttami-sen ja maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen kehittäminen ja suunnittelu sekä kuntien tukeminen ja neuvonta kotoutumisen edistämisessä, esim. Kotouttamisohjelmat ja pakolaisten vastaanotto. TE-toimiston ohjaus, neuvonta, tukeminen ja osaamisen kehittäminen kotouttami-sessa ja työllistymisen edistämisessä. Pakolaisten kuntaan osoittamisen alueellisen strategian ja toimintamallin laatiminen sekä toi-meenpano. Pakolaisten kuntapaikkojen hankinta sekä kuntaan sijoittaminen. Ilman huoltajaa maassa asuville lapsille ja nuorille tarkoitettujen perheryhmäkotien ja muiden asuinyksiköiden perustamisesta sopiminen ja toiminnan valvonta. Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen suunnittelu, hankinta ja valvonta. Eri EU:n rahastoihin liittyvät tehtävät, kuten tiedottaminen, neuvonta ja lausunnonanto sekä val-takunnallisiin hankeisiin osallistuminen ja niistä tiedottaminen, kuten esim. Sylvia-, Kotona Suo-messa hanke, Kotouttamisen osaamiskeskus. Hyvien etnisen suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen sekä laajamittaiseen maahantulon varautumiseen liittyvät tehtävät. Neuvonta, suunnittelu ja yhteistyö työvoiman maahanmuuttoon ja rekrytointiin liittyvissä asioissa ja toimii EURES verkoston alueellisena vastuutahona. ELY-keskus laatii ja ylläpitää alueellista työ-lupalinjausta. 18

19 ELY-keskus osallistuu kansainvälisiin hankkeisiin, osallistuminen ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Vuonna 2015 alkanut turvapaikanhakija määrien huima kasvu on ohjannut ELYkeskuksen toimin-taa jo yli vuoden ajan. Loppukesästä 2015 alkaen aina kevääseen 2016 saakka ELY-keskus oli mukana kartoittamassa uusia vastaanottokeskuksia ja alaikäisyksiköitä turvapaikanhakijoille. Etelä-Pohjanmaalle perustettiin kolme vastaanottokeskusta ja yksi ryhmäkoti alaikäisille yksin saa-puneille turvapaikanhakijoille. Vastaanottokeskuksista Kivitippu lopetti toimintansa elokuussa, muut yksiköt ovat yhä toiminnassa. Jo alku keväästä painopiste on siirtynyt kuntapaikkojen hankkimiseen myönteisen oleskeluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja kiintiöpakolaisille. Alaikäisille myönteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta on käyty neuvotteluja alueen kuntien kanssa perheryhmäkodin sekä tukiasumisyksikön perustamisesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on ilmoittanut tavoitteeksi, että alueen vastaanottokeskuksista myönteisen luvan saaneet turvapaikanhakijat sijoitetaan sii-hen maakuntaan, minkä alueella vastaanottokeskus sijaitsee. Työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti ELY-keskuksia laatimaan ja toimeenpanemaan vuoden loppuun mennessä pakolaisten kuntaan osoittamisen alueellisen strategian ja toimintamallin. Etelä-Poh-janmaan toimintamalli saatiin valmiiksi lokakuussa ja se on otettu myös käyttöön. Toimintamalli valmisteltiin yhteistyössä ELY-keskuksen, pakolaisia vastaanottavien kuntien sekä alueen vastaan-ottokeskusten ja ryhmäkodin kanssa. Tällä hetkellä ELY-keskuksen tekemisessä painottuvat edelleen kuntapaikkojen hankinta sekä neuvottelut kuntien kanssa. Kuntien ja muiden toimijoiden ohjaus ja neuvonta pakolaisten ja tur-vapaikanhakijoiden vastaanotossa. Pyritään päivittämään kuntien kotouttamisohjelmat sekä vi-rittämään kuntien maahanmuuttoyhdyshenkilöverkoston toimintaa. Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvissä asioissa maakunnassa on osaamista, mutta se ei kata vielä koko maakuntaa, joten tältä osin neuvontaan ja ohjaukseen täytyy panostaa. Maahanmuuttoon ja kotoutumisen osalta tehdään yhteistyötä valtakunnallisesti ja alueellisesti sekä tarvittaessa myös kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyötä tehdään eri ministeriöiden, niiden alaisten virastojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Pyritään viemään valtakunnallisia visioita ja suunnitelmia alueelliseen toimintaan Etelä-Pohjanmaan ominaispiirteet ja edellytykset huomioon ottaen. Resurssit: Palveluiden toteutuksesta vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa 1,5 htv maaliskuun loppuun 2017 asti. Sen jälkeen resurssit ovat 1 htv Team Finland -toimintamalli 19 Team Finland -toimintamallissa tavoitteena on edistää maakunnan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Maakunnissa Team Finland-koordinaatiotehtävässä sovitetaan

20 maakunnan tulevat kasvupalvelut ja kansallinen (valtakunnallinen) TFpalvelukokokonaisuus yhteen. Kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori toimii keskeisenä linkkinä maakunnan toimijoiden ja valtionhallinnon toimijoiden välillä. Koordinaattorin tehtävänä on saattaa helposti yhteen yritysten saataville verkostoituneet Team Finland -palvelut, kasvupalvelut sekä muut yrityksille suunnatut alueen palvelut Etelä- Pohjanmaan maakunnassa. Toiminnan tavoitteena on tuottaa alueemme yrityksille merkittävää lisäarvoa edistäen asiakasyritysten liiketoiminnallista kilpailukykyä ja kasvua. Team Finland koordinaattorin tehtäviin kuuluu yhteydenpito kansallisiin ja kv-toimijoihin ( esim. suurlähetystöt) sekä alueellisiin organisaatioihin ( = Team Finland South Ostrobothnia -verkosto). Team Finland toimintaa ohjaa Valtioneuvoston kanslia, joka on asettanut tavoitteeksi pk-viennin kaksinkertaistamisen v alkuun mennessä. Team Finland kokoaa yhteen kaikki valtiorahoitteiset kansainvälistymispalvelut. Palvelu tarjoaa tietoa markkinoista ja niiden mahdollisuuksista eri puolilla maailmaa, auttaa yrityksiä suunnittele-maan yrityksien kansainvälistymistä tai tarjoa apua käytännön kysymyksiin. Palvelun avulla voi saada apua liikekumppanin/ partnerin etsimiseen joko liiketoimintaan tai tutkimukseen. Palvelun avulla voidaan myös auttaa avaamaan ovia maissa missä valtiota tarvitaan mukaan kontaktien luomiseen. Palvelun avulla kartoitetaan yrityksen tarvitsemat viranomaiskontaktit eri maissa ja tuetaan yhteyksien luomisessa, myös luomaan kontakteja mediaan ulkomailla. Voimakasta kv-kasvua hakevalle pkyritykselle voidaan laatia myös Team Finland palveluehdotus, johon on koostettu yrityksen tarpeiden mukainen kooste ajankohtaan parhaiten sopi-vista palveluista. Team Finlandilla on myös puhelimitse ja sähköisesti toimiva jatkuva neuvonta-palvelu. Team Finlandilla on kymmeniä kasvuohjelmia, joissa on tällä hetkellä mukana kolmisenkymmentä etelä-pohjalaista yritystä. Team Finlandilla on myös verkossa toimiva Market opportunities palvelu, jonka avulla yritykset voivat löytää kiinnostavia tarjouksia eri puolilta maailmaa. Alueellisessa Team Finland South Ostrobothnia verkostossa on mukana organisaatiot, joiden tehtäviin kuuluu edistää elinkeinotoimintaan liittyvää kansainvälistämistä. TF- SOB:n toiminnan tarkoitus on toimia yhteistyöfoorumina, joka ideoi ja tarvittavia kvtoimenpiteitä ja palveluja sekä synergoi niitä. Lisäksi TFSOB antaa palautetta kansalliselle tasolle Team Finlandin toiminnasta. Resurssit: Rekrytoinnin jälkeen palveluiden toteutuksesta vastaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksessa 1 htv Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen ulkomaalaisten elinkeinonharjoittajien oleskelulupiin liittyvät asiat hoidetaan tällä hetkellä keskitetysti Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Resurssit: Etelä-Pohjanmaalla 0 htv. 20

21 Keski-Suomen ELY-keskus (TEM:n yrityksen kehittämisavustus ja yritysten kehittämispalvelut) Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alan yrityksen ke-hittämisavustus (rahoituspalvelut pk-yrityksille) ja yritysten kehittämispalvelut (koulutus- ja konsul-tointipalvelut pk-yrityksille) Etelä-Pohjanmaalla. Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää investointeihin sekä muuhun kehittämiseen, kuten liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, hankkeiden valmisteluun sekä muuhun niihin rinnastettavaan yritystoiminnan merkittävään kehittämiseen. Aluetuilla pyritään parantamaan pk-yritysten toimintaedellytyksiä ja kannustetaan yrityksiä kas-vuun ja kansainvälistymiseen. Yrityksen kehittämisavustuksissa pääpaino Etelä- Pohjanmaan yritys-rahoituslinjausten mukaan on vientiä aloittavien ja toimintaansa uusille markkina-alueille laajen-tavien pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantamiseen ja muuhun yritystoiminnan uudis-tamiseen tähtäävissä hankkeissa. Avustusmuotoista rahoitusta suunnataan hyvät kasvuedellytyk-set omaaville yrityksille. Painoarvoa kohdistetaan kasvulle, aidolle uusiutumiselle, kansainvälisty-miselle ja työllisyydelle. Etelä-Pohjanmaan alueen pk yritysten hankkeita on rahoitettu vuosittain 3,5-4 miljoonalla eu-rolla. Lisäksi vuosina oli käytössä erillinen pelkästään yritysten kansainvälistymishank-keisiin tarkoitettu määräraha, jolla haluttiin innostaa yrityksiä aloittamaan vientitoimintaa tai etsimään uutta kasvua kansainvälisisiltä markkinoilta. Avustuksiin käytettävissä oleva Euroopan alue-kehitysrahastosta tuleva määräaha kohdistuu pelkästään yrityskohtaisiin hankkeisiin ja on allo-koitu Etelä-Pohjanmaalle. ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksella osaltaan vahvistetaan valtionneuvoston kanslian ohjaamaa Team Finland verkostoa. Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysrahoitusasiantuntijat kuu-luvat E-P:n Team Finland valtiotiimiin, jonka yhteistyö on tiivistä. Voimakasta kasvua kansainväli-siltä markkinoilta hakeville yrityksille laaditaan yhteistyössä TF-palveluehdotus, jossa kukin valtio-toimija omalta osaltaan esittää yrityksen tilanteeseen parhaiten istuvat palvelut. Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutus palveluja, joi-den avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Palve-luihin kuuluvat yrityskohtainen analyysi, konsultointi ja avainhenkilöiden liikkeenjohdon koulutus-ohjelmat. Kehittämispalvelut pyritään joustavasti integroimaan osaksi yritysten kehittämisen ja ra-hoituksen kokonaispalveluketjua ELY-keskuksessa. Kehittämispalvelut rahoitetaan kansallisella määrärahalla. Resurssit: Palveluiden toteutuksesta vastaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa yksi henkilö, 1 htv. Valtakunnalliset Tekesin palvelut Tekesin palvelut koordinoidaan valtakunnallisesti vuoden 2017 alusta alkaen. 21 Seinäjoen yksikön pääasiallinen tehtävä on edistää elinkeinoelämän erityisesti vientipohjaista kasvua. Edistämistyö on paitsi yrityksiin, myös tutkimusorganisaatioihin suuntau-

22 tuvaa työtä. Tä-män lisäksi kokonaisuuteen voi liittyä myös julkisten toimijoiden innovaatiotoiminnan edistämistä ( terveydenhuollon prosessit, julkiset hankinnat yms). Edistämistyön ytimessä on Tekesin rahoitus, joka voi olla avustus- tai lainamuotoista. Viimevuosina Etelä-Pohjanmaalle on kohdentunut 4-11 Meur rahoitusta vuosittain. Maakunnallista allokaatiota ei ole, lukuunottamatta n. 0,3 Meur EAKR-kiintiötä. Läpileikkaava teema on kansainvälisyys: vienti ja osaamispohjainen yhteistyö. Yritysasiakaskunnan kohteena on muutama prosentti maakunnan yrityksistä. Potentiaalisimpien asiakkaiden ( yritykset, julkiset laitokset) määrä Etelä-Pohjanmaalla on kpl. Viennin määrä on viime vuosina ollut hiukan alle 600 Meur vuodessa. Tästä arviolta puolet on pk-yritysten vientiä. Viennin ja vientiä harjoittavien yritysten määrän kasvu ovat oleellisia tavoitteita. Yrityskannan uu-distumiseen, ml vientiin tähtäävät start upit, kiinnitetään huomiota. Uuden osaamisen luonti ja uuden osaamisen liiketoiminnallistaminen ovat myös osa uudistumista ja uusiutumista. Tekes antaa myös kv-rahoitukseen ja kansainvälistymiseen liittyvää neuvontaa ja sparrausta. Kv-rahoituksen merkittävin lähde on EU:n puiteohjelma Horizon. Kansainvälistymisen toimenpiteitä on aina mukana myös Tekesin ohjelmissa. Tekesillä on myös Market access ohjelmia Yhdysval-toihin, Kiinaan ja Kaakkois-Aasiaan. Resurssit: Ei alueellisesti kohdennettua resurssia, vaan palvelut ovat valtakunnallisia Pirkanmaan ELY-keskus Tekes-painotusten osalta yhteenvetona kansainvälistymisen haasteet Etelä- Pohjanmaan osalta: kv-osaamisen hyödyntäminen alueen yrityksissä liian suppeaa; kvmyynti-, markkinointi- ja johtamisosaamista tarvitaan lisää; maakunnan kvasennemaailma konservatiivinen esimerkiksi Pohjanmaahan verrattuna; tutkimustoiminnan ohuus ja lyhyt historia, joka ei ole vielä suuressa määrin generoinut uusia liiketoimintoja. Asiakasnäkökulmasta palvelutarpeet ovat moninaiset: kansainvälistymisen alun koulutus- ja neuvonta, edistyneiden yritysten täsmäpalvelut, yleinen asennemuokkaus ja tutkimustoiminnassa kv-rahoituksen haussa auttaminen. TE-toimisto 22 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutumista tukevista lakisääteisistä työvoima- ja yrityspalveluista Etelä- Pohjanmaan alueella. TE-toimisto myös huolehtii palvelujen soveltumisesta maahanmuuttajille. TE-toimisto vastaa työnhakijoiksi rekisteröityneiden asiakkaiden alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien tekemisestä sekä kotoutumiskoulutukseen ohjaamisesta. Erityisten kotoutumista edistävien toimien lisäksi maahanmuuttajat voivat hyödyntää kaikkia TE-toimiston henkilöasiakkaille tarkoitettuja palveluja.

23 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto vastaa myös eurooppalaisen työnvälityksen lakisääteisten palvelujen toteuttamisesta alueellaan osana valtakunnallista ja eurooppalaista julkista työnvälitysverkostoa. Toiminta perustuu Euroopan komission ja parlamentin EURESasetukseen sekä kansalliseen työvoima- ja yrityspalvelulainsäädäntöön. TE-toimistosta annetaan myös perusneuvontaa työlupiin liittyvissä asioissa. TE-toimisto osallistuu Team Finland alueelliseen yhteistyöhön. TE-toimiston yrityspalvelut ohjaavat kansainvälistymishakuisia yrityksiä tarpeensa mukaisiin kansainvälistymispalveluihin Henkilöstöresurssit Etelä-Pohjanmaan liitto: 23

24 Kansainvälistymisen tehtäväalue kansainvälistymisja kulttuurijohtaja (1/2) Johtaa tehtäväalueen toimintaa, suunnittelua ja omia kansainvälisiä hankkeita, Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman toteutumista, johtaa kansainvälistä rahoitusvalmistelua ja neuvontapalvelua, osallistuu Interreg Itämeriohjelman kansalliseen työryhmään, osallistuu Interreg Botnia Atlantica -ohjelman hallintokomiteaan ja hallitukseen, Länsi- Suomen Eurooppatoimiston ohjausryhmään. Osallistuu kansainväliseen alueyhteistyöhön ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan (AER, Merenkurkun Neuvosto). 24 kansainvälisten asioiden päällikkö 1htv Vastaa Etelä- Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman päivittymisestä ja toteutumisesta, valmistelee uusia kansainvälisiä hankehakemuksia ja neuvoo alueen toimijoita, osallistuu alueyhteistyöhön, osallistuu kansainvälisten verkostojen toimintaan (mm. ehealth for Regions verkoston ohjausryhmä), toimii Interreg Botnia Atlantica - ohjelman Etelä- Pohjanmaan yhteys-

25 henkilönä ja vastaa ohjelman Etelä- Pohjanmaan tiedotuspisteestä. On vastuualueen johtajan varahenkilönä kansainvälisissä järjestöissä ja rahoitusohjelmien päätöksentekoelimissä. Neuvoo ja auttaa alueen toimijoita verkostoitumaan kansainvälisesti Projektikoordinaattori 1htv Toimii kv-hankeissa projektikoordinaattorina (EmpInno ja Niche), vastaa kansainvälisten hankkeiden talouden seurannasta ja raportoinneista. Projektikoordinaattori 1htv Toimii Etelä- Pohjanmaan EUtietokeskuksen pääasiallisena työntekijänä ja toimii projektikoordinaattorina kvhankkeissa (Erudite ja Cesme). Projektikoordinaattori 1htv Toimii projektikoordinaattorina Ecowaste4Food -hankkeessa Henkilöstöresurssit Etelä-Pohjanmaan ELY: Maaseutuyksikkö 0, 2htv, Kehittämisasiantuntija, yritystutkija KVrahoitushakemusten käsittely, päätöksenteko, neuvonta 25

26 1htv, maahanmuuttoasiantuntija Maahanmuutto ja kotouttaminen Kuntaan sijoittaminen ,5 htv, suunnittelija, määräaikainen saakka TF-toiminta 1 htv kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori Team Finland koordinaatio aluetasolla: Yhteydenpito kansallisen ja kvtason TF-toimijoihin, yritysten neuvonta ja aktivointi. Keskitetty UUDELYyn vuoden 2017 alusta alkaen. Ei suoraa henkilöresurssia. Maahanmuuttajataustaisten yrityksen perustajien oleskelulupalausunnot UUD- ELYlle. Yritys- ja työvoimayksikkö Maahanmuuttoasiat EHOLlausunnot Henkilöstöresurssit Keski-Suomen ELY: 26 Yrityksen kehittämis-avustus (TEM) Asiantuntijat, 2 hlöä, joiden työ pääasiassa kohdis- Yritysten kehittämistarpeiden analysointi, rahoitusneu-

27 tuu E-P:n alueelle. vonta, rahoitusneuvottelut, rahoituspäätösten valmistelu ja esittely, osallistuminen TFvaltiotiimin työhön jne. Valtakunnalliset Tekes -palvelut: Tekesin palvelut Tekesin palvelut( rahoitus, ohjelmat, kv-neuvonta yms). Henkilöstöresurssit TE-toimisto Henkilöstöresursseja ei pystytä suoraan kohdistamaan alueellisesti, koska toiminnon ovat valtakunnallisia. kansainvälistymisen tehtäväalue Asiantuntija, EURES (1) Koordinoi ja toteuttaa kansainvälisen työnvälityksen palveluja työnantaja- ja työnhakija-asiakkaille Etelä- Pohjanmaan alueella. Osallistuu valtakunnallisten EUREStehtävien hoitoon, toiminnan suunnitteluun ja palvelujen kehittämiseen. Toimii osana eurooppalaista työnvälitysverkostoa. Antaa työlupaasioissa perusneuvontaa. Asiantuntijat, osaamisen Toteuttavat työnhakijaksi rekisteröityneidenmaahanmuut- 27

28 kehittämispalvelut 3 htv Asiantuntija, yrityspalvelut 0,2 htv tajien työvoimapalveluja; alkukartoitus, kotoutumissuunnitelmat, kotoutumiskoulutukseen ohjaus ja muut työvoima- ja elinkeinopalvelut työllistymisen edistämiseksi Maahanmuuttajataustaisten yrityksen perustajien neuvonta, Team Finland alueellinen yhteistyö Keskeisimmät sidosryhmät/kumppanit Keskeisimmät sidosryhmät ja kumppanit: kunnat, kunnalliset ja muut kehittämisyhtiöt oppilaitokset, korkeakoulut ja yliopistot yrittäjäjärjestö, kauppakamari, muut maakunnan yhteistyöryhmässä edustettuina olevat tai maakunnan kehittämiseen liittyvät järjestöt ja tahot Länsi-Suomen alueen maakuntaliitot ELY-keskus ja Leader-ryhmät tiedotusvälineet Ministeriöt (TEM, UM, OKM,) Länsi-Suomen Eurooppatoimisto ja toimiston verkostot (ERRIN ja Eriaff) Kansainväliset järjestöt (Merenkurkun Neuvosto, AER, ehealth for Regions) Kansainväliset yhteistyöalueet ulkomailla Kansainväliset hankekumppanit Euroopan Komissio, neuvosto ja EU-parlamentti Kuntaliitto Kansainväliset asiantuntijayhteisöt ja yritykset Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis Oy Eptek ry 28

29 Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seinäjoen yliopistokeskus KESELYN keskeisimmät sidosryhmät ja kumppanit: EPOELY:n maaseudun yritysrahoitusasiantuntijat Finnvera Oyj Tekes Muut TF-toimijat TEM TE-toimisto Pankit Elinkeino- ja kehittämisyhtiöt, kuntien elinkeinotoimi Uusyrityskeskus Leader-ryhmät SEAMK ym. Etelä-Pohjanmaan ELY :n sidosryhmät ja kumppanit MAVI, Maaseutuverkostoyksikkö LEADER-ryhmät yritykset Tekes Finnvera Finpro MMM TEM SM OKM Länsi- ja Sisä-Suomen AVI 29

30 30 VTT Etelä-Pohjanmaan Kauppakamari EP:n yrittäjät Viexpo SeAMK SEDU TE-toimisto Elinkeino- ja kehittämisyhtiöt Teknologiateollisuus Seinäjoen yliopistokeskus/epanet verkosto Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis oy Suomen metsäkeskus Yliopistot Suomen yrittäjäopisto LUKE ProAgria MTK-Etelä-Pohjanmaan Atria Valio TTS Alueen kunnat Uusyrityskeskus Maahanmuuttovirasto SPR Länsi-Suomen Piiri Vastaanottokeskukset Ryhmäkodit ja perheryhmäkodit

31 Maitraatti KELA Poliisi PIR-ELYn keskeisimmät sidosryhmät ja kumppanit: 31 yritykset Tekes Finnvera Finpro UM TEM Finnfund Finnpartnership VTT Kauppakamari EP:n yrittäjät Viexpo SeAMK SEDU TE-toimisto Elinkeino- ja kehittämisyhtiöt Teknologiateollisuus Seinäjoen yliopistokeskus/epanet verkosto EPSHP Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis oy LEADER ryhmät

32 Alueen kunnat Uusyrityskeskus TE-toimisto keskeisimmät sidosryhmät ja kumppanit TE-toimistot ELY-keskus TEM EURES-verkosto (EU/ETA-maat) työnhakija- ja työnantaja-asiakkaat Etelä-Pohjanmaalla, Suomessa ja Euroopassa alueelliset yhteistyökumppanit Kuvataan muuta mahdollista kokonaisuuteen liittyvää kehittämistoimintaa. 4. Palvelutarpeet Etelä-Pohjanmaan liitto selvitti loppuvuonna 2016 asiakasnäkökulmaa internetpohjaisen kyselyn avulla. Kysely lähetettiin 51 kansainvälisyysasioiden kanssa tekemisissä olevalle sidosryhmän jäsenelle eri puolilta maakuntaa. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin henkilöt, jotka ovat työsuhteessa maakuntauudistuksen kohteena oleviin organisaatioihin. Kyselyyn vastasi 31 sidosryhmän edustajaa. Kyselyssä vastaajat pystyivät arvioimaan kansainvälistymisen osa-alueiden merkityksellisyyttä omasta lähtökohdastaan Likertin asteikolle 1-5 asettuvan mittariston avulla. Lisäksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa kehittämisehdotuksiaan avoimessa vastauskentässä. Raportin alussa kuvattu toimintamalli pohjautuu vahvasti tämän selvityksen tuloksiin, sekä siihen, minkä toiminnan sidosryhmät kokeva tärkeäksi. Kyselyn ensimmäisessä osassa selvitettiin maakunnan koordinoiman kansainvälistymisen edistämistyön sekä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman osaalueiden tärkeyttä vastaajien lähtökohdista. Kyselyyn vastanneista sidosrymien edustajista kaikki pitivät tärkeänä, että maakunnan tehtävänä on suunnitelmallinen kansainvälistymisen edistämistyö. Erittäin tärkeänä tätä piti peräti lähes 64 prosenttia vastaajista. 32

33 Kyselyn toisessa osassa keskityttiin erityisesti kansainvälisen hanketoiminnan tukitoimintoja koskeviin kysymyksiin. Vastaajat kokivat maakunnallisella toimijalla olevan tärkeä rooli toimijoiden hankkeiden valmistelutyön tukemisessa sekä yhteyksien avaajana ja tiedonvälittäjänä. Tiedon saamista maakunnalta erilaisista kansainvälisistä rahoitusohjelmista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista piti erittäin tärkeänä yli 60 prosenttia vastaajista ja melko tärkeänä lähes 40 prosenttia vastaajista. Kansainvälisten partnerihakujen ja hankeideoiden välittäjänä maakunnalla arvioitiin olevan erittäin tärkeä rooli 67 prosentissa vastauksista ja melko tärkeä rooli yli 30 prosentissa vastauksista. Kyselyn kolmannessa osassa selvitettiin eteläpohjalaisten toimijoiden näkemyksiä Länsi- Suomen Eurooppatoimiston kansainvälistymispalveluista sekä tiedotuspalvelusta. Toimiston merkitys eteläpohjalaisille toimijoille ei ollut yhtä merkityksellinen kuin maakunnassa tarjottavien palveluiden, mutta noin 45 prosenttia vastaajista piti toimiston palveluita melko tärkeinä, ja yli 12 prosenttia erittäin tärkeinä. Tiedotuspalvelua piti melko tärkeänä niin ikään noin 45 prosenttia ja erittäin tärkeänä 13 prosenttia vastanneista. Tiedo- 33

34 tuspalvelun osalta toisaalta myös niiden vastaajien osuus, jotka eivät pitäneet tiedotuspalvelua erityisen tärkeänä oli suurempi noin 22,5 prosenttia vastaajista Avoimissa kysymyksissä muutama vastaaja toivoi maakunnan tiedottavan kansainvälisistä rahoitusohjelmista sivustonsa kautta. Etelä-Pohjanmaan liitto kuitenkin tiedottaa tällä hetkellä rahoitusohjelmista sivujensa kautta, eli nykyinen tiedotus ei ole selvästikään tavoittanut kaikkia vastaajia. Yksittäisiä toivomuksia tuli myös kansainvälisten hankkeiden käyttöpääomaan tai kassoittamiseen, alueellisen yhteistyön tiivistämiseen tai verkostoyhteyksien tiivistämiseen. WFEO toimiston toiminnan kehittämistä koskevissa avoimissa vastauksissa useampi vastaaja kaipasi, että toimisto siirtäisi painopistettä politiikan seuraamisesta kansainvälisen hankevalmistelun tukeen. Bryssel nähtiin erilaisten valmisteluverkostojen solmukohtana, jota kautta pitäisi tehokkaammin päästä mukaan hankevalmistelukonsortioihin. Eräs vastaajista olisi valmis myös laajentamaan toimiston toimintaa: "Laajentaa yhdessä muiden maakuntien kanssa nykyistä WFEOn toimistoa, paljon enemmän operatiiviseen hankkeistamisen suuntaan. Toimiston pitäisi systemaattisemmin etsiä rahoitusmahdollisuuksia maakunnista tuleville hankeideoille ja auttaa niin hankkeistamisessa ja rahoituksen saamisessa. Useimmilla Euroopan mailla ja maakunnilla on juuri tämän tyyppisiä toimistoja Brysselissä. Tehtävänä imuroida vielä tehokkaammin rahaa takaisin kohdemaahan." Kokonaisuutena arvioiden kyselyn voidaan nähdä osoittavan hyvin vahvan yhteistyöverkoston tilauksen erityisesti maakunnan kansainvälisen strategisen suunnittelutyön ja kansainvälistymisen tukipalvelun jatkamiselle. Eteläpohjalaiset toimijat keskimäärin tuntevat nykyisellään melko huonosti kansainvälisiä rahoitusohjelmia ja niiden taustalla olevia strategioita (esim. Itämeristrategia). Viestintään ja ohjeistukseen ohjelmien sisällöistä ja hakukriteereistä tulee panostaa merkittävästi myös jatkossa. Erityisesti kansainvälisissä hankkeissa ja niiden saamiseksi alueelle, tulee varata riittävästi resursseja uudelle maakunnalle auttamaan eritoimijoita hankkeiden valmistelutyössä ja hankevalmistelun edetessä tulee huolehtia hakijan yhteydenpidosta kansainvälisiin rahoitusviranomaisiin. Sähköisten viestintävälineiden käytön merkitys korostuu kansainvälisissä konsultaatiotilanteissa. 34