sarvesta ytimeen LOPPURAPORTTI SARVESTA YTIMEEN Käsityöelinkeinojen kehittämishanke

Transkriptio

1 sarvesta ytimeen LOPPURAPORTTI SARVESTA YTIMEEN Käsityöelinkeinojen kehittämishanke

2 LOPPURAPORTTI SARVESTA YTIMEEN hanke HANKKEEN TOTEUTTAJA: SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS 2. HANKKEEN NIMI JA TUNNUS: SARVESTA YTIMEEN hanke nro YHTEENVETO HANKKEESTA Sarvesta ytimeen hanke on jatkanut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen käsityöelinkeinojen kehittämishankkeiden sarjaa. Sen tavoitteena on ollut kehittää porotalouden sivutuotteiden, erityisesti luun ja sarven kaupallista hyötykäyttöä edistämällä niiden valmistus- ja tuotekehitysmenetelmiä. Hanke on järjestänyt useita työpajoja Inarissa, Utsjoella, Sevettijärvellä ja Vuotsossa. Hanke on järjestänyt myös kansainvälisiä työpajoja, ns. osallistavia opintomatkoja Venäjälle Arkangeliin ja Pietariin. Hanke on osallistunut Suomessa design- ja markkinointitapahtumiin, mm. Tampereen Kädentaidot messuille ja Arktisille Markkinoille Rovaniemellä. Käsitöiden ja muotoilijoiden välistä tiedonvälitystä on tehostettu sosiaalista mediaa käyttämällä. Muotoilijoille järjestettiin Inspiroidu Inarista työpajamatka Inariin. Hankkeen toteutusaika oli Hankkeen on rahoittanut Pohjoisimman Lapin Leader ry, Lapin Ely-keskuksen maaseutujen elinkeinojen kehittämisrahastosta. 4. HANKKEEN TAVOITTEET: 1. Sarven ja luun kaupallisen hyötykäytön edistäminen 2. Valmistus- ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä materiaalin talteenoton kehittäminen 3. Työpajojen järjestäminen 4. Internetsivuston avaaminen 5. Käsityöntekijöiden ja muotoilijoiden verkostoituminen 6. Design- ja markkinointitapahtumiin osallistuminen 5. HANKKEEN TOTEUTUS 5.1. HANKKEEN ALOITUS Sarvesta ytimeen hankkeen toteuttaminen alkoi helmikuussa projektinvetäjäksi hankkeelle palkattiin Kikka (Pirkka) Laakso ajalle Hankkeelle palkattiin osa-aikainen hanketyöntekijä Inka Laiti ajalle Inka Laitin työsuhdetta jatkettiin Hankkeelle haettiin jatkoa ajalle ja Kikka Laakso toimi tämän ajan hankevetäjänä. Hankkeen aloituksesta tiedotettiin paikallislehden Inarilaisen kautta ja pidettiin Inarissa tiedotustilaisuus. Sähköpostitiedotusta varten kerättiin verkosto käsityöntekijöitä ja yrittäjiä. 1

3 Poro Muotiin -hankkeen aikaisia yhteyksiä käytettiin myös hyödyksi. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin avaamalla Facebookiin Sarvesta Ytimeen yhteisöpalsta, jonka kautta tavoitettiin entistä enemmän kiinnostuneita. Facebookin kautta on myös helppo välittää kuvia tapahtumista ja toimenpiteistä TYÖPAJOJEN JÄRJESTÄMINEN Hankkeen aikana järjestettiin seitsemän työpajaa, joista neljä järjestettiin Inarissa ja kolme eri kylissä Sevettijärvellä, Utsjoella sekä Vuotsossa. Työpajat ovat olleet onnistunut tapa saada erilaisia käsityöntekijöitä ja yrittäjiä mukaan toimintaan ja työpajojen vieminen kyliin teki niistä entistä intensiivisempiä ja tehokkaampia SISUSTUSTYÖPAJA INARI Sisustustyöpaja järjestettiin Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Työpajan ohjaajana toimi professori, sisustusarkkitehti Simo Heikkilä. Apuohjaajina toimivat Inka Laiti, metalli, Kikka Laakso sarvet ja nahka ja Arto Saijets, taonta ja sarvet. Pajaan osallistui 12 kädentaitajaa Inarista, Utsjoelta, Savukoskelta, Jyväskylästä, Lapin Yliopistosta, Utsjoelta, Rovaniemeltä, Osallistujat edustivat hyvin monenlaista ammattilaista ja osaajaa. Tavoitteena oli ideoida erityisesti matkailuun liittyvien tilojen sisustuksia. Teimme inspirointimatkan Nellimin Erähotelliin, jossa pohdittiin majoituskäyttöön soveltuvia ideoita. Sisustuspajassa syntyi valaisimia ja kynttilänjalkoja, joista erikoisin oli ehkä hirvenlapaluusta valmistettu seinävalaisin. Päämateriaaleina olivat perinteiset poromateriaalit kuten sarvi, nahka ja luut, mutta myös erilaiset puut ja puupohjaiset levyt ja metallit. Lisäksi olimme hankkineet valaisimiin tarvittavat valonlähteet. Tuloksena saimme tuotua sisustusratkaisuihin aivan uudenlaista näkemystä ja taiteellista ilmettä hyödyntäen todellisia kestävän kehityksen poromateriaalejamme. Sisustuspajan valaisintekniikkaa ja poromateriaalin yhdistämistä olisi mahdollista kehittää vielä eteenpäin SARVITYÖPAJA SEVETTIJÄRVI Kylätyöpajojen sarjan aloitti Sevettijärven sarviveistospaja, jonka vetäjänä toimi sarviveistostaiteilija Jaakko Paajanen Enontekiöltä. Sevettijärvelle osallistui 7 opiskelijaa alun perin 10 ilmoittautuneesta. Sevettijärven kyläpajan tiloissa oli hyvä tehdä töitä, osan mikroporakoneista olimme tuoneet SAKK:sta Inarista ja Jaakko Paajaselta myös saimme osan välineistä. Työpajan tavoitteena oli kokeilla sarviveistostekniikkaa, jonka Jaakko Paajanen hallitsee erinomaisesti. Veistosmainen sarvenkäsittely oli uutta ja opimme hyödyntämään uusia 2

4 koneita. Kurssin päätyttyä pidimme näyttelyn kurssitöistämme, sarviveistostaito antoi uutta näkemystä myös perinteisiin tuotteisiin ja tulokset kurssilta oli todella näyttäviä SARVITYÖPAJA UTSJOKI Heti perään Sevettijärven kurssin jälkeen pidettiin Utsjoen sarviveistospaja Jaakko Paajasen johdolla, joka myös toteutettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kyläpajassa sekä uudessa remontoidussa Ailigas-talossa. Työpajaan osallistui 8 opiskelijaa. Utsjoen kyläpajan tilat sijaitsivat myös koulun tiloissa kuten Sevettijärvelläkin, mutta sarvi/puutyötiloissa ei ollut varsinaista luokkahuonetta, onneksi Ailigas-talo sijaitsi ihan pihapiirissä ja kuljimme näin kahden talon väliä. Meillä oli myös omat mikroporakoneet mukana, joten suurin osa työstä voitiin tehdä Ailigastalon käsityötiloissa. Tilat tarjosi Utsjoen Tiede-ja Taidetalo hanke, joka myös markkinoi työpajaa Utsjoen kirkonkylällä. Pajassa oli jälleen innokkaat oppilaat ja teimmekin töitä iltamyöhään asti. Tavoitteena oli tuoda uutta sarviveistostekniikkaa myös Utsjoen kylän käsityöntekijöiden tietoisuuteen ja viimeisenä päivänä viikon työn tuloksista pidettiin näyttely kylän väelle. Yle Saamen Radio kävi myös tekemässä haastattelun veistospajastamme SARVENSAHAUS JA KOIPIEN NYLKYPAJA Inarissa järjestettiin sarvensahaus ja koivennylkypaja, jossa opetettiin hyvän sarvimateriaalin tuntemusta ja oikeanlaista käsittelyä saamenkäsityömestari Ilmari Laitin johdolla. Työpajaan osallistui yhteensä 25 henkeä, joista 13 oli SAKK:n opiskelijoita, kaukaisimmat osallistujat tulivat Sallasta saakka. Työpaja järjestettiin kahtena päivänä ja toimi siten, että osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista toiset olivat ensin kuuntelemassa Ilmari Laitia ja toiset olivat koiven nylkyopissa. Iltapäivällä ryhmät vaihtoivat päittäin paikkaa. Työpajassa Ilmari Laiti ensin kertoi tarkoin millaista on hyvä ja tiivis sarvimateriaali ja mistä sen tunnistaa. Sitten hän opetti oikeanlaista sahausta ja jokainen pääsi kokeilemaan hyvän sarvimateriaalin tarkoituksenmukaista sahausta. Nylkyopissa jokainen pääsi irrottamaan koivet taljasta oikeasta kohden, ja piirtämään koivet sekä nylkemään ja lastuttamaan ne. Myös konttiluut ja kynnet ovat erinomaista materiaalia käsityön tarpeisiin, jotka otettiin talteen. Osallistujille jaettiin ohjeet sarvien oikeaoppisesta sahauksesta. Ohjemateriaali toteutettiin Kikka Laakson, Ilmari Laitin ja Ulla Isotalon yhteistyönä. Samoin tehtiin koipien oikeaoppisesta käsittelystä. Materiaalin sain käyttööni ja muokattavaksi Merja Heikkisen ja Marja-Liisa Laitin kansioista, jotka oli tehty koulun opiskelijoita varten. 3

5 5.2.5 POROMATERIAALIEN UUSI ELÄMÄ, VUOTSOSSA Vuotsossa järjestettiin sarvi- ja nahkatyöpaja Sompion Arjan tiloissa. Kurssin vetäjänä toimi vaatesuunnittelija Jaana Moona, Arja Kustula ja Kikka Laakso toimivat teknisinä avustajina. Työpajaan osallistui 8 henkeä Vuotsosta ja aina Kemijärveltä ja Torniosta saakka. Työpajassa valmistettiin monenlaisia tuotteita, kuten vöitä, liivejä, laukkuja, neulakota ja koruja luusta, tinalangasta ja poronnahasta. Työpaja toimi nonstop-periaatteella, eli työpajaan osallistuttiin joustavasti omien aikataulujen mukaan. Työpaja kuului hankkeen kylätyöpajojen sarjaan ja täytti hyvin tavoitteemme osallistujien ja valmistuneiden tuotteiden mukaan, vaikka aikataulua jouduttiinkin siirtämään TYÖKALUJEN VALMISTAMISPAJA INARISSA Työkalujen valmistamisen paja järjestettiin Inarissa, jossa on valmiina erinomainen metallipaja sekä ohjaaja. Työkalupajan vetäjänä toimi puukkomestari, muotoilija Pasi Jaakonaho. Pajaan osallistui yhteensä 8 henkeä. Työkalupajassa tehtiin mm. monikäyttöisiä korvakorukoukkujigejä, sarvikaivertimia, taottiin kuksan kovertimia ja jiekiörautoja. puukonteriä ja ulu-nahkatyökaluja, syntyipä kuppauskirveskin Tavoitteena oli valmistaa pajassa niitä työkaluja, joita tarvitaan erityisesti sarven-, pahkan- ja nahantyöstöön. Näitä poromateriaalien työstämiseen tarvittavia työkaluja on erittäin vaikea saada ja ne täytyy melkein aina itse valmistaa Työpaja tuli aitoon tarpeeseen ja toiveena olisi saada vastaavanlaisia työpajoja jatkossa myös muille alueille, koska kysyntää näille työkaluille on käsityöntekijöiden keskuudessa.. 4

6 ELLIN RUMPUPAJA INARISSA Elli Maaret Helander veti rumputyöpajan Inarissa, jossa valmistettiin aito saamelainen rumpu. Hänellä on jo yli kahdenkymmenen vuoden kokemus rumpujen valmistamisesta. Pajaan osallistui 10 käsityöntekijää. Rummun valmistaminen perustuu perinteisiin menetelmiin. Rumpunahka, poron raakanahka valmistetaan itse, silloin siitä saadaan silloin kestävä ja parkitsemalla kauniin värinen. Rummun valmistamisessa tarvitaan sekä kovia materiaaleja että pehmeitä materiaaleja. Työpajassa käytettiin hyödyksi tehokkaasti koulun tiloja. Tulityöpajassa taivutettiin kehikko, puu- ja sarviluokassa liimattiin ja hiottiin kehikko, nahkatyöluokassa valmistettiin sisna ja pingotettiin se. Rumpupajaan oli tulossa useampi kuin mitä voitiin ottaa mukaan, toivon mukaan koululla on jatkossa mahdollisuus järjestää uusia pajoja kiinnostuneille DESIGN- JA MYYNTITAPAHTUMIIN OSALLISTUMINEN Hanke osallistui moniin tapahtumiin. Varsinkin Inarissa järjestetään vuosittain useita kulttuuriin ja käsitöihin liittyviä tapahtumia. Uusi saamelaiskulttuurikeskus Sajos toi Inarin kylälle aivan uudenlaista tapahtumavirtaa IJAHIS IDJA saamelaismusiikkitapahtuma Inarissa Hankkeemme osallistui käsityöntekijöiden kanssa Ijahis Idjan konsertissa omien tuotteiden esittelyyn sekä hankkeemme esittelyyn avolaavussa. Iltakonsertissa vieraili yli 700 asiakasta ja saimme positiivista palautetta asiakkailta. Mukana oli 4 käsityöntekijää yhteislaavussa sekä muita käsityöyrittäjiä neljässä eri laavussa. Esittelimme tuotteitamme ja hankettamme asiakkaille aina pimeäntuloon saakka. 5

7 SUOMEN KÄDENTAIDOT MESSUT TAMPEREELLA Merkittävin tapahtuma oli osallistuminen Suomen Kädentaidot messuille Tampereella. Messujen päänäyttely oli Lapin käsityökulttuuria esittelevä yhteinen näyttely Arctic Label- hankkeen sekä Pro Agria hankkeen kanssa otsikolla Tähtinä pohjoisen poro ja lammas, jossa yhdistyivät saamenkäsityö, perinteinen muotokieli ja moderni käsityömuotoilu. Näyttely herätti ihastusta ja kertoi vieraille, kuinka porosta ja lampaasta voidaan hyödyntää kaikki. Messuilla vieraili n vierasta. Lisäksi Lapin osastolla oli 6 muuta myynti/esittelyosastoa. Sarvesta ytimeen hankkeella oli yksi yhteisosasto käsityöntekijöiden kanssa sekä yksi käsityöyrittäjän oma osasto. Suomen Kädentaidot --messuille ja näyttelyyn osallistui 9 henkeä. Näyttelyn järjestäminen oli erinomainen saavutus käsityöntekijöiltä ja erityisesti porosta valmistetut tuotteet kiinnostivat ARKTISET MARKKINAT ROVANIEMELLÄ Arktisten markkinoiden suunnittelu alkoi samaan aikaan, kun yhteistyönäyttely Arctic label 2 - hankkeen kanssa osallistumisesta Suomen kädentaidot messuille päätettiin. Rovaniemen Arktikumissa pidettäville Arktisille markkinoille rakennettiin sama Tähtinä lapin poro ja lammas - näyttely, kuin mikä oli Tampereella, tosin tiivistettynä. 6

8 Näyttely sijaitsi Arktikumin sisääntuloaulan syvennyksessä. Hankkeeltamme siellä oli esillä sarviveistotyöpajojen ja sisustystyöpajojen tuloksia. Lisäksi näyttelyn yhteydessä oli esiteteline, jossa oli sekä hankkeemme, että oppilaitoksemme Sogsakkin esitteitä. Itse myyntipöydät sijaitsivat eteisaulan vieressä olevassa kokoustilassa. Me kerroimme hankkeesta ja sen tulevista työpajoista. Mukana myyntitapahtumassa oli 7 käsityöntekijää, joista 4 yrittäjää. Näillä design-markkinoilla vieraili n kävijää HELSINKI KNIFE SHOW Hankkeen vetäjä Kikka Laakso kävi tutustumismatkalla Helsinki Knife Show näyttelyssä. Matkaan oli myös tarkoitus osallistua käsityöntekijöitä, mutta ajankohta tuntui karsivan kaikki kiinnostuneet. Tapahtuma oli kuitenkin hankkeemme luonteelle sopiva, joten kävin tutustumassa tapahtumaan ja esittelin tilaisuutta käsityöntekijöille Facebook-sivustomme sekä sähköpostijakelun kautta. Helsinki Knife Show järjestettiin nyt kolmannen kerran Hotelli Marskissa Näytteilleasettajia oli noin 50, ja edustettuina 12 eri maata. Inaria tilaisuudessa edusti puukkomestari Pasi Jaakonaho. Näytteilleasettajat olivat käsityönä valmistettujen puukkojen valmistajia, Suomesta mukana oli kymmenkunta puukontekijää. Mukana oli myös materiaalin toimittajia, joilla oli pääasiassa puukonteriä ja kahvamateriaaleja. Näyttely antoi kuvan myös tämänhetkisestä käsintehtyjen puukkojen hintatasosta ja valmistustyyleistä. Perinteiset saamenpuukot (ruotsalaiset) sopivat hyvin näyttelyyn mukaan. Helsinki Knife Show on nousemassa arvostetuksi käsintehtyjen puukkojen myyntitapahtumaksi. Hyvin monet arvokkaat korupuukot oli myyty tai varattu ilmeisesti keräilijöille ja kauppa kävi myös materiaalien ja käyttöpuukkojenkin osalta. Helsingin sijainti Venäjän läheisyydessä on tuonut itärajan takaa varakkaita ostajia. Käytäväpuheissa kuuluikin, että Helsinki Knife Show on nousemassa ehkä tärkeimmäksi puukkotapahtumaksi koko Euroopassa. 7

9 5.3.4 ARCTIC DESIGN -SEMINAARI ROVANIEMELLÄ Rovaniemi Design Weekin aikana 24. helmikuuta järjestettiin Arctic Design -seminaari, joka kokosi yhteen arktisten alueiden johtavia tutkijoita ja yrittäjiä etsimään arktisen muotoilun avulla ratkaisuja kestävään kehitykseen. Lapin yliopiston ja Rovaniemen Kehitys Oy:n yhteinen Arktinen muotoilu - hanke järjesti tapahtuman luodakseen edellytyksiä arktisen muotoiluosaamisen kehittämiselle ja hyödyntämiselle tutkimuksessa ja liiketoiminnassa. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös Arktinen muotinäytös sekä Lapin muotoilunäyttely. Kikka Laakso ja Inka Laiti osallistuivat seminaariin, jossa oli erinomainen mahdollisuus verkostoitua ja tutustua uusiin muotoilijoihin SAJOS, POHJOISTA MUOTOILUA Pohjoista muotoilua käsitöiden myyntinäyttely liittyi Inarin Poro Anára Boazu viikkoon Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opiskelijoita ja Sarvesta ytimeen hanke osallistuivat myös tapahtumaan järjestämällä mm. nonstop käsityöpajoja halukkaille. Sajoksen avajaistapahtumissa vieraili arviolta yli 500 henkeä ESITTELYTILAISUUDET PROTODESIGN ESITTELYTILAISUUS INARISSA Lapin Ammattiopistosta projektipäällikkö Tarmo Aittaniemi esitteli Proto Design 2 hanketta. Proto Design 2 -hanke tarjoaa Lapin yrityksille uusia tuotekehitys- mahdollisuuksia tuotteiden muotoiluun, palvelumuotoiluun, prototyyppien valmistukseen ja testaukseen. Proto Design 2 on Lapin ammattiopiston, Lappian, Lapin yliopiston, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen yhteinen hanke, jossa tehdään yhteistyötä myös muiden alan oppilaitosten ja yrittäjien kanssa. Hankkeen tavoitteena on saada myös pienet ja aloittavat yritykset käyttämään tuotekehityspalveluita ja hanke tarjoaa yrittäjille tuotekehityspalveluita kohtuuhintaan HANKE-ESITTELY UTSJOELLA AILIGAS-TALON AVAJAISISSA Ailigastalon avajaisiin osallistui Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta Virpi Jääskö, yritysneuvoja, 8

10 Inka Laiti, Sarvesta ytimeen hankkeen projektityöntekijä sekä käsityölehtori Avajaisia varten rakennettiin pieni näyttely hankkeemme tuotoksista. Arto Saijets NÄYTTELY SAJOKSESSA JA KÄSITYÖSEMINAARI SAJOKSESSA Inka Laiti rakensi Sajoksen Käsityöseminaarin yhteyteen näyttelyn hankkeemme työpajojen tuloksista yhteistyössä opiskelijoiden, Kolttakulttuurihankkeen sekä Anniina Turusen huivinäyttelyn kanssa. Sajoksen käsityöseminaarissa hankevetäjä Kikka Laakso piti esittelyn käsityön pienyrittäjän mahdollisuuksista ja ongelmista TYÖPAJA- JA OPINTOMATKAT TYÖPAJA- JA KULTTUURIMATKA ARKANGEL- LOMONOSOVIIN Hankkeen järjestämälle luutyöpaja- ja kulttuurimatkalle osallistui 9 käsityön ammattilaista ja opiskelijaa. Matkan tavoitteena oli tutustua Arkangelin alueen runsaaseen käsityö- ja perinnekulttuuriin sekä saada oppia Kholmogory-Lomonosov-alueen mystisestä yli 400 v vanhasta luunveistotaidosta. Matkan tavoitteet saavutettiin täydellisesti luunveisto tiedon, kulttuuriannin ja jopa ilmojen puolesta. Matkanjärjestelyt aloitettiin keväällä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pitkäaikaisten yhteistyökumppaneiden kanssa, ja matkaa suunnitteli kanssamme Arkangelin alueen nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluministeriö, Käytännön järjestelyt Arkangelissa hoiti lopulta Barents Tour, jonka työntekijöistä kaksi puhui suomea. Olimme ensimmäinen käsityöryhmä, joka aktiivisesti osallistui opetukseen ja sen verran erikoinen ryhmä, että sekä Lomonosovin koululla että Arkangelissa MalyeKorelyn puurakennus taiteen museolla oli TV-toimittajat kuvaamassa ja haastattelemassa meitä Arkangelin alueen televisioon. Lomonosov-Kholmogory alueen ohjelman suunnittelussa meitä auttoi Vlad Peskov, Jasavei - nenetsikansan järjestön varapuheenjohtaja ja Arkangelin alueen kansanedustaja. Matka lisäsi suunnattomasti kulttuuri- ja käsityötietouttamme ja antoi intoa jatkaa kulttuurinvaihtoa. Sarvi- ja luutöiden taitajat maailmalla ovat pieni ryhmä, jonka haasteena olisi verkostua ja toimia laajemminkin yhdessä ja yhteistyössä. 9

11 INSPIROIDU INARISTA, MATKA MUOTOILIJOILLE INARIIN Tällä kertaa järjestimme Inariin työpaja- ja opintomatkan, joka oli kohdistettu erityisesti muotoilijoille ja käsityöntekijöille. Ideana oli tarjota osallistujille erilainen työpajamatka Inarin kulttuurikyliin, jossa pääsi paikallisten taitajien ohjauksessa tutustumaan aitoon saamelaiskulttuuriin ja kokeilla perinteisiä kädentöitä poromateriaaleista. Matka olikin monipuolinen kulttuurielämys, johon kuului perehdytystä helmikirjontaan, sarven ja luun työstämiseen sekä sisnatöihin. Kolttakulttuuriin perehdyttämisen hoiti Heini Wesslin Sevettijärvellä. Saimme 6 osallistujaa Tarton yliopistosta, Etelä-Savon taidetoimikunnasta sekä Metropoliasta. Tavoitteenamme olikin edistää eri alueiden osapuolien välistä verkostoitumista ja tiedonvaihtoa sekä kulttuurintuntemusta ja puolin ja toisin. Matkan osallistujat esittelivät myös omaa toimintaansa koulumme opiskelijoille ja hankkeestamme kiinnostuneille. 10

12 PIETARIN OPINTO- JA TYÖPAJAMATKA Hankkeemme kutsuttiin Pietariin Pohjoinen valo Venäjän sarvitaidenäyttelyn avajaisiin ja seminaariin, niinpä järjestimme kiinnostuneille käsityöntekijöille työpaja- ja opintomatkan Pietarin alueelle. Pietari on myös tunnettu arvokkaista pohjoisen alueen museokokoelmistaan. Matkaohjelma oli niin kiinnostava, että matkalle ilmoittautui peräti 13 henkilöä. Ohjelmaamme kuului tutustuminen Pietarin perinteisen kulttuurin kollegeen, jossa opiskellaan perinteisiä venäläisiä käsitöitä, kuten puumaalausta ja -veistoa. Osallistuimme siellä työpajaan. Vierailimme myös Pietarin ammattikoulutuksen pedagogisessa instituutissa ja esittelimme hankettamme heille. Tutustuimme Pietarin antropologian ja etnografian museoon, jossa meille avattiin museon erikoisvarasto. Siellä näimme runsaasti Venäjän historiallisesti arvokkaita koruja. Katselimme vielä muutaman tunnin kaksikerroksisen museon kokoelmia Venäjän eri kansojen puvuista, koruista ja tarve-esineistä. Torstaina tapasimme Siperian alueen luunveiston mestarit Venäjän luunveistomestarien POHJOINEN VALO tapahtumassa, joka pidettiin presidentin Pietarin residenssissä. Näyttelyn avajaisissa esitettiin juhlapuheiden lisäksi eri alueiden tanssi- ja lauluesityksiä. Näyttelyyn oli kerätty veistoksia Arkangelin, Taimyrin, Nenetsian, Jakutian, Yamalo-Nenetsia sekä Tsukotkan alueelta. Näiden alueiden mestarit olivat parhaiden oppilaittensa kanssa esittelemässä töitään. Avajaispäivään kuului seminaari, jossa esittelimme töitämme sekä projektimme toimintoja. Oli hieno kokemus olla saman pyöreän pöydän ääressä koko Venäjän pohjoisten alueiden luunveistomestarien kanssa. 6. TIEDOTUS 6.1. LEHTIEN ARTIKKELIT Inarilainen lehdessä tiedotettiin hankkeen aloittamisesta Taito lehti, Arkangelin matkan matkakertomus Lapin Kansa, lehtijuttu Tuunausta ja Lappidesignia Vuotson työpajasta Poromies lehti, Sarvesta ytimeen artikkeli hankkeen toiminnoista Saamen Radiossa, - Arkangelin matkan kuulumiset - Utsjoen sarviveistospajan näyttelystä 11

13 6.2. HANKETIEDOTUSTILAISUUDET Inarissa Sevettijärvellä käsityökurssilaisille Ivalossa SAKK:n opiskelijoille Rojektoimma rennosti Inarissa Poropäivät poroalan kouluttajille ja hankeihmisille Arktisen poronhoidon innovaatiot ja perinteet seminaari, Inari, Projektipäivä Sajoksessa, järj. Inlike Oy, Inari Saamenkäsityöseminaari Sajoksessa, Inarissa SÄHKÖINEN TIEDOTUS Huhtikuussa 2011 avasimme Facebookissa Sarvesta ytimeen yhteisöpalstan, jonka kautta on ollut helppo välittää kuvia ja tietoja ajankohtaisista ja tulevista tapahtumista, sekä myös kertoa jo toteutuneista toimenpiteistä. Facebook tavoittaa erityisesti nuorempia käsityöntekijöitä. Hankkeesta on tiedotettu aktiivisesti sähköpostin kautta SAKK:n henkilökunnalle, opiskelijoille sekä postituslistalla noin 50 kiinnostuneelle. Työpajoista on myös ilmoitettu paikallislehdissä. Arctic Label 2 hankkeen uutiskirjeessä kerrottiin myös hankkeestamme. (Peräpohjolan Kehitys ry:n käsityön aktivoimishanke) ja uutiskirjeissä on aktiivisesti tiedotettu työpajoistamme sähköpostitse koko Lapin alueella. 7. HANKKEEN TOIMENPITEISIIN OSALLISTUNEITA Osallistujien määrä tapahtumiin on noudattanut hyvin hankesuunnitelman tavoitteita ja työpajoihin ja tapahtumiin on osallistunut 133 käsityöntekijää Työpajoihin osallistuneita Kansallisiin 75 Kansainvälisiin 20 Design/myyntitapahtumiin osallistuneita 38 Tiedotustilaisuuksiin osallistuneita 102 Yhteensä YHTEISTYÖ Sarvesta ytimeen hanke on tehnyt erityisen paljon yhteistyötä eri hankkeiden kanssa ja olemme saavuttaneet sekä taloudellisia säästöjä yhteisillä esiintymisillä että hyödyntäneet toistemme tietotaitoja ja näin jakaneet omaa osaamistamme toisten hankkeiden kanssa. Rovaniemellä toimiva Proto Design 2-hanke esitteli toimintojaan Inarissa. Sevettijärvellä järjestimme yhdessä Kolttakulttuuria yli rajojen hankkeen kanssa sarvipajan ja Utsjoella yhteistyökumppanimme oli Utsjoen Tiede- ja Taidetalo Ailigas hanke. Näyttelyt Tampereella ja Rovaniemellä toteutettiin yhdessä Arctic Label 2 hankkeen sekä 12

14 Pro Agrian Yhteistyöllä kilpailukykyä lammasosio hankkeen kanssa. Hankkeemme on tarjonnut myös aktiivisesti tapahtumia ja työpajoja alueen yrittäjille ja tietenkin SAKK:n käsityöopiskelijoille. Opiskelijat ovatkin osallistuneet kiitettävästi hankkeemme toimintaan. 9. RESURSSIT JA TOTEUTUKSEN ORGANISAATIO Hanketta on toteutettu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Inarin toimipaikassa, jossa hankevetäjä ja hanketyöntekijä ovat työskennelleet. SAKK on järjestänyt kirjanpito- ja muut maksatukseen ja laskutukseen liittyvät asiat, samoin toimistotarvikkeet. Työpajat ja opettaja- ja oppilasresurssien tieto-taito ja osallistuminen on hankkeen onnistumisen kannalta erityisen tärkeää, samoin SAKK:n hankkima laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Jäsen Pasi Jaakonaho, Saamelaisalueen koulutuskeskus Janne Näkkäläjärvi, Saamelaisalueen koulutuskeskus Leena Magga, poronhoitaja, Hammastunturin paliskunta Hanna-Leena Talvensaari, Pohjoisimman Lapin leader ry. Petteri Laiti, T:mi Laiti Petteri Atelje Samekki Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Riitta Näkkäläjärvi, Inarin kunta Varajäsen Merja Heikkinen, SAKK Liisa Holmberg, SAKK Jouni Lukkari, Hammastunturi Minna Laiti, Pll ry Ilmari Laiti, käsityömestari Eija Harju, Lapin Ely-keskus Arvi Kustula, Inarin kunta 10. RAPORTOINTI JA SEURANTA Hanke on pitänyt kolme varsinaista kokousta ja kaksi sähköpostikokousta toimikauden aikana. Hankkeen ohjausryhmä piti ensimmäisen kokouksen Ohjausryhmän toinen kokous pidettiin Inarissa, jossa hyväksyttiin ensimmäinen maksatushakemus sekä varajäsenet ohjausryhmälle. Hankesuunnitelmaan haettiin muutos kustannuslajien välille , josta saatiin päätös Ohjausryhmä kolmas kokous pidettiin Inarissa, jossa hyväksyttiin mm. Pietarin opintomatka toukokuussa sekä muutoshakemus hankkeelle kululajien välille sekä pidennystä saakka. Ohjausryhmän neljäs kokous pidettiin sähköpostikokouksena Kokouksessa hyväksyttiin maksatushakemus ajalle sekä Kikka Laakso palkkaus Viimeinen ohjausryhmän kokous pidetään myös sähköpostikokouksena, jossa hyväksytään loppuraportti ja viimeinen maksatushakemus. 13

15 11. KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kustannukset ja omarahoitus Yhteensä Hyväksytty KUSTANNUKSET Palkat 20151, , , , , ,48 Palkkiot Ostopalvelut 272,4 4656, , ,32 Vuokrat 123,01 969,10 325,00 969, , ,37 Kotim.matkakulut 1285, , , , , ,02 Ulkom. Matkakulut 9236, , , ,45 Muut kustannukset 1205, ,18 791, , , ,36 Yhteensä 32274, , , , , Omarahoituskertymä Yhteensä Sitoutumismaksut Työpajaosallistujat Opintomatka Näyttelyosallistum Nellim Erähotelli Inspiroidu Inarista Ellin Rumpupaja Yhteensä HANKKEEN TULOKSET JA VAIKUTUKSET Sarven ja luun kaupallisen hyötykäytön edistäminen ja valmistus- ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä materiaalien talteenoton kehittäminen Materiaalin talteenoton kehittämisessä ja pienteollisessa hyödyntämisessä riittää tulevaisuudessakin haasteita. Poronsarvet kerätään talteen ja niille löytyy taloudellista kysyntää jopa niin paljon, etteivät käsityöntekijät saa aina hankittua riittävästi hyvää materiaalia käyttöönsä. Kun taas konttiluut eli sääriluut ja koparat teurastamoesimiehiltä kysyttäessä ovat jätemateriaalia. Konttiluun kysynnän pitäisi kasvaa todella paljon, jotta sitä kannattaisi ottaa talteen teurastamoilta. Poromateriaalien hyödyntämisessä koko tuotannon ketjulle tulisi saada lisää taloudellista arvoa. Ongelmana onkin luumateriaalin taloudellinen hyödyntäminen. Mikäli koipinahat nyljettäisiin teurastamoilla kynteen saakka, olisi mahdollista hyödyntää paremmin myös luumateriaalia. Luumateriaalin pienteollinen hyödyntäminen vaatisi jatkossa lisää uusien tuotteiden kehittämistä 14

16 sekä materiaalin työstämistä väliportaan avulla, jotta se olisi kannattavaa. Hankkeen työpajoissa pyrittiin kehittämään myös luumateriaalille uutta käyttöä. Työpajojen järjestäminen Hankkeelle asetetut työpaja- ja osallistumistavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Työpajoihin ja opinto/työpajamatkoille osallistui 133 osallistujaa, joka osoitti niiden tarpeellisuuden. Erityisesti kyläpajojen järjestäminen tuntui haasteelliselta, mutta niiden intensiivisyys oli ihan omaa luokkaansa. Pajojen etukäteismarkkinointi osallistujien saamiseksi vaati työtä ja aikaa, mutta onnistuimme siinä ja mukaan saimme myös alueen ulkopuolisia ammattilaisia. Työpajojen onnistuminen ja niihin osallistuminen oli osaltaan taitavien vetäjien ansiota. Työpajoissa kannattaakin panostaa vetäjien ammattitaitoon, mutta myös työpajojen aiheeseen. Taontapajalle ja työkalujen valmistamiselle sekä rumputyöpajalle erityisesti toivottiin jatkoa. Venäjälle suuntautuneet matkat olivat osallistujille silmiä avartavia. Yhteiset työpajakokemukset ja matkalta saadut vaikutteet toivat tietoisuuteen myös muiden alueiden arktista kulttuuria ja luunkäsittelytaitoa. Ilman kansainvälistä osuutta ja työpajoja hanke ei olisi onnistunut näin hyvin. Pienyrittäjän oma tuotekehitystyö jää usein oman tuotannollisen työn jalkoihin. Työpajoissa on mahdollista kokeilla uusia ideoita ja saada niihin vuorovaikusta toisilta tekijöiltä, jota yksinyrittäjät usein kaipaavat. Työpajamahdollisuuksien järjestäminen pienyrittäjille olisi tärkeää jatkossakin. Internetsivuston avaaminen Huhtikuussa 2011 avasimme Facebookissa Sarvesta ytimeen yhteisöpalstan, jonka kautta on ollut helppo välittää kuvia ja tietoja ajankohtaisista ja tulevista tapahtumista, sekä myös kertoa jo toteutuneista toimenpiteistä. Facebook tavoittaa erityisesti nuorempia käsityöntekijöitä. Hankkeen päättymisen aikaan sivustolla on ollut 99 fania. Käsityöntekijöiden ja muotoilijoiden verkostoituminen Käsityöelinkeinohankkeiden jatkumo Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on saanut opiskelijoita mukaan hankkeiden tapahtumiin ja kannustanut ammatinharjoittamiseen opiskelujen jälkeen. Tästä osoituksena oli opiskelijoiden avaama kesäkauppa Tee Kesä Käsin Ivalon Koppelossa. Yhteisen putiikin 10 osallistujasta 8 osallistui Sarvesta ytimeen hankkeen käsityöpajoihin sekä designtapahtumiin. Järjestimme Inarin alueelle Inspiroidu Inarista työpaja- ja opintomatkan, joka oli kohdistettu erityisesti muotoilijoille ja käsityöntekijöille. Ideana oli tarjota osallistujille erilainen työpajamatka Inarin kulttuurikyliin, jossa pääsi paikallisten taitajien ohjauksessa tutustumaan aitoon saamelaiskulttuuriin ja kokeilla perinteisiä kädentöitä poromateriaaleista. Matkaan osallistui 6 muotoilijaa Tarton yliopistosta, Etelä-Savon taidetoimikunnasta sekä Metropoliasta. Tavoitteenamme oli edistää eri alueiden osapuolien välistä verkostoitumista ja tiedonvaihtoa sekä kulttuurintuntemusta ja puolin ja toisin. Matkan osallistujat esittelivät myös omaa toimintaansa koulumme opiskelijoille ja hankkeestamme kiinnostuneille. Matkailun, muotoilun ja käsityötaidon yhdistämistä erilaisten työpajamatkojen avulla voisi tuoda lisää elinkeinomahdollisuuksia alueelle tulevaisuudessakin. 15

17 Design- ja markkinointitapahtumiin osallistuminen Tampereen kädentaidot messuille osallistuminen oli erinomainen yhteistyön näyttö eri hankkeiden kesken sekä osoitus käsityöntekijöiden talkootyöhengestä yhteisen näyttelyn eteen. Yhteiset esiintymiset myös edesauttoivat käsityöntekijöiden keskinäisen verkoston lujittumista ja rohkeutta oman tuotteen esittelyyn ja myyntityöhön. Tuote-esittelyt ja näyttelyt myös kertovat, kuinka monipuolista ja laadukasta materiaalia porosta saadaan. 13. ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Laadukkaiden ja modernien tuotteiden pienteollista valmistamista perinteisistä poromateriaaleista tulisi kehittää edelleen, sillä työpajojen tulosten perusteella poromateriaaleja olisi mahdollista hyödyntää huomattavasti enemmän omalla alueellamme. Yhä edelleen suurin osa poron sivutuotteista nahkaa, sarvia ja luita myöten hyödynnetään etelämpänä Lapissa ja Suomessa. Käsityön pienteollinen kehittäminen vaatii aikaa ja kahden vuoden hankeaika on lyhyt, jotta pitkäjänteistä kehittämistä voitaisiin toteuttaa. Käsityön elinkeinollisten hankkeiden sarjaa olisi kuitenkin tarkoituksenmukaista jatkaa ja kehittää edelleen mikroyrittäjyyden ja alihankinta edellytysten suuntaan. Tuotantoa ja tuotekehitystä olisi edelleen tuettava työpajoilla sekä erityisillä täsmäkoulutuksilla sekä voida tutustua eri alueiden toimintatapoihin. Käsityöntekijöiltä tiedusteltaessa ammatinharjoittamisen suurimpia esteitä ovat työtilojen ja työkoneiden hankkiminen aloitusvaiheessa ja muut taloudelliset riskit. Myös työvoimavaltaisen pienyritystoiminnan ylläpitäminen askarruttaa, varsinkin arvonlisä-, työeläke- ja muiden pakollisten yrittäjäkulujen osalta. Pienyrittäjät myös kaipaavat tukijärjestelmää omaan tuotekehitystyöhön. Käsityötuotteiden kehittäminen vaatii eteenpäin katsomista, mutta taaksepäin vilkuilu ei aina olisi pahitteeksi. Perinteen tunteminen ja vanhoihin työmenetelmiin tutustuminen voi kuitenkin antaa paljon tietoa ja taitoa myös tulevaisuuden tuotteille. Inarissa Liisa Holmberg rehtori Kikka Laakso projektinvetäjä LIITTEET Liite 1. Poromies-lehti artikkeli 6/12 Liite 2. Inspiroidu Inarista muotoilijoiden matka Inariin esite Liite 3. Artikkeli Taito-lehti 1/12 Liite 4. Artikkeli Lapin Kansa 16