METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS"

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Jari Ahonen puh , fax. (015) , METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

2 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Perus- ja tunnistetiedot Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä lokakuuta 2011 päivättyä ja 5.huhtikuuta 2012 vähäisesti muutettua osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan muutos koskee: Mikkelin kaupungin Sairilan kylän (419) osaa tilasta RN:o 1:344 ja tiloja RN:o 1:342, RN:o 1:343, RN:o 1:142, RN:o 1:247 ja RN:o 1:471, sekä osa vesialueesta 876:2. Osayleiskaavan muutoksella muodostuvat: Jätteenkäsittelyn korttelialue (EJ-1), jätevedenpuhdistamon korttelialue (ET-1) ja maanalaisen jätevedenpuhdistamon sijoitusalue (ma) sekä niihin liittyvät suojaviheralueet (EV ja EV-1). Lisäksi osayleiskaavalla muodostuu yhdyskuntateknisen huollon alueet (ET) olemassa olevalle linkkimastolle ja uudelle sähköasemalle. Osayleiskaavalla osoitetaan lisäksi jätteidenkäsittelyalueen ja suojaviheralueiden ympärillä olevat retkeily- ja virkistysalueet (VR), Riuttalan leirikeskuksen alue (P) ja sitä ympäröivät vesialueet (W) sekä tarvittavat tie-, putki- ja johtolinjat. Osayleiskaavan muutoksen on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, Hollola, puh Kaavoitusta on ohjannut, Mikkelin vesilaitos ja Metsäsairila Oy. Vireilletulo Kaavoituksen käynnistämisestä on tiedotettu asianosaisia postitetulla kirjeellä. Alueen kaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu Itä-Savo paikallislehdessä ja kaupungin virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kaupunginhallituksen hyväksyminen Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle osayleiskaavan muutoksen hyväksymistä _._ Kaupunginvaltuuston hyväksyminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan muutoksen _._ Kaava-alueen sijainti ja vaikutusalue Kaava-alue sijaitsee Metsä-Sairilassa noin 5 km Mikkelin keskustasta itään. Kaava-alueelle sijoittuu Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy. Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on virkistysaluetta, jolla on mm. Tornimäen hiihtokeskus ja Riuttalan leirikeskus. Alueen itäpuolella on virkistysaluetta ja Konijärven luonnonsuojelualue. Kaavan vaikutukset ulottuvat jätehuollon ja jätevesien puhdistuksen osalta koko Mikkelin seudulle ja erityisesti rakentamisen ja toiminnan aikana kaava-alueen lähiympäristöön. Jätevedenpuhdistamon siirtämisellä pois Kenkäveronnimestä on vaikutuksia Mikkelin keskustan kehittämiseen. Ramboll

3 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Suunnittelualueen sijainti kartalla Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tarkoituksena on yhteen sovittaa lähiympäristön asutuksen, virkistyksen ja retkeilyn tarpeet seudullisen jätehuollon toimintaedellytysten turvaamisen kanssa ja osoittaa Mikkelin seudun jätevedenpuhdistamolle sijoituspaikka Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteydestä. Osayleiskaavalla osoitetaan jätteiden käsittelytoiminnan tarvitsemat suojaviheralueet ja alueen ympäristössä kulkevien retkeilyreittien sijaintia tarkistetaan. Jätevedenpuhdistamolle osoitetaan korttelialue ja sallitaan maanalaisten puhdistamotilojen asemakaavoittaminen. Ramboll

4 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Selostuksen sisällysluettelo Contents Perus- ja tunnistetiedot 2 1. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaava Toteuttaminen 8 2. Kaavaprosessin lähtökohdat ja vaiheet Maankäytön kehitysnäkymät Mikkelin seudulla Mikkelin seudun rakennemalli ja keskustan kehittämissuunnitelmat Jätevesihuollon kehitysnäkymät Mikkelin seudulla Jäteveden puhdistamoiden nykytila Mikkelissä Jätehuollon kehitysnäkymät Mikkelin seudulla Metsä-Sairilan jätekeskuksen nykyiset toiminnot Jätevedenpuhdistuksen hankesuunnitelmat ja sijoituspaikkojen vertailu Jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkavaihtoehtojen vertailu Purkupaikkavaihtoehtojen vertailu Kaavoituksen käynnistäminen ja hanketta koskevat päätökset Osallistuminen, yhteistyö ja vuorovaikutusmenettely Yleiskaavan sisältövaatimukset Osayleiskaavalle asetetut muut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Osallisten tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaava-alueen olot ja ominaisuudet Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Maaperä ja maastonmuodot Kasvillisuus ja eläimistö Pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Veden laatu Pohjavedet Maa- ja metsätalous Luonnonsuojelu Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut ja virkistyskäyttö Työpaikat ja elinkeinotoiminta Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaismuistot Tekninen huolto 37 Ramboll

5 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Erityistoiminnat Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö Terveellisyys ja turvallisuus Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Suojelupäätökset Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Osayleiskaavan kuvaus Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Kaavan sisältöä ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Vaikutukset jätevesi- ja jätehuoltoon Mikkelin seudulla Vaikutukset maakäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja virkistykseen Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Vaikutukset tekniseen huoltoon Vaikutukset maisemaan Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Vaikutukset erityistoimintoihin Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön, ihmisten elinoloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset, pohjavesiin, vesistöihin ja vesitalouteen Vaikutukset talouteen Kaavan oikeusvaikutukset ja suhde lainsäädäntöön Ohjausvaikutukset alemman asteiseen kaavoitukseen Yleiskaavamääräykset Ehdollinen rakentamisrajoitus Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Osayleiskaavan toteutus Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 56 Ramboll

6 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Palauteraportti Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Metsä-Sairilan jäteaseman luontoselvitykset (Enviro Oy 2001 ja 2002) Mikkelin seudun jätteiden loppusijoittaminen, YVA selostus ja selvitykset (ins.tsto Paavo Ristola Oy 2003 / Ramboll Finland Oy) Pohjavesi- ja maaperätutkimukset ja laatutarkkailu jätekeskuksen alueella ympäristölupaa varten (GTK 2005) Mikkelin seudun vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma (Etelä-Savon ympäristökeskus 2005) Metsäsairila Oy:n tarkistettu ympäristölupa, Dnro ESA-2004-Y (Etelä-Savon Etelä-Savon ympäristökeskus 2007) Mikkelin seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille ( 2008) Mikkelin uuden keskuspuhdistamon hankesuunnitelma (Kiuru & Rautiainen Oy 2008) Mikkelin kaupungin uuden keskuspuhdistamon purkupaikkaselvitys (Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus 2008) Mikkelin jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkojen luontoselvitys (Enviro Oy 2008) Mikkelin alapuolisen Saimaan vesistötarkkailu (Savolab Oy 2008) Liito-orava ja lepakkoselvitys (Enviro Oy 2008) Uuden jäteveden puhdistamon sijoituspaikkojen ympäristövaikutusten selvitys (Ramboll Finland Oy 2009) Sijoituspaikkojen lepakkoselvitys (Ramboll Finland Oy ja BatHouse 2009) Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo, vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys (Ramboll Finland Oy 2009) Mikkelin kalliopuhdistamon yleissuunnitelma (FCG Oy ja Ramboll Finland Oy 2010) Pappilanselkä tehokkaasti käsiteltyjen jätevesien purkupaikkana (Ramboll Finland Oy 2010) Mikkelin jätevedenpuhdistamon maanpäällisten rakenteiden vaikutukset liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin (Enviro Oy 2011) Mikkelin Vesilaitos Ympäristölupahakemus jätevedenpuhdistamon toiminnalle Metsä-Sairilassa ( Ramboll Finland Oy) Mikkelin seudun rakennemalliluonnokset 2011 (, Sito Oy) Ramboll

7

8 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Osayleiskaava Kaavan nimi on 0042 Metsä-Sairilan osayleiskaavan muutos. Kaavamuutos on laadittu oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan muutos on laadittu kahden voimassa olevan osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaavalla muutetaan osittain Salosaari-Häyrylän osayleiskaavan muutosta ja Sairilan rantaosayleiskaavaa. Osayleiskaavan muutoksella osoitetaan jätevedenpuhdistamon alue voimassa olevan osayleiskaavan jätteidenkäsittelyn alueesta. Jätevedenpuhdistamolle osoitetaan maanalainen rakennusala puhdistamotiloja varten sekä tarvittavat tie-, johto- ja putkilinjat ohjeellisina. Voimassa olevan osayleiskaavan suojaviheralueita laajennetaan vähäisesti virkistys- ja retkeilyalueen suuntaan ja nykyisen jätteenkäsittelyalueen puolelle. Osayleiskaavan muutoksella annetaan erityismääräys suojaviheralueen luontoarvojen säilyttämiselle ja jätevedenpuhdistamon rakenteiden sijoittamiselle. Jätteidenkäsittelyalueen pohjoispuolelle voimassa olevan osayleiskaavan virkistysalue muutetaan suojaviheralueeksi. Alueen itäpuolella olevalla suojaviheralueella kulkeva retkeilyreitti ns. Voudinpolku osoitetaan kauemmas retkeilyalueen puolelle. Muilta osin voimassa olevaa Salosaari-Häyrylän osayleiskaavan muutosta tai Sairilan rantaosayleiskaavaa ei muuteta. Salosaaressa tai muualla vesialueilla ei puhdistamon putkilinjojen kohdalla ole tarvetta osayleiskaavan muutokselle. 1.3 Toteuttaminen Yleiskaava on toteuttamiskelpoinen sen tultua lainvoimaiseksi. Mikkelin kaupungin tulee asemakaavoittaa alue ennen rakennuslupien myöntämistä. Aluehallintoviraston tulee myöntää jätevedenpuhdistamon ja jätekeskuksen toiminnalle ympäristölupa. Yleiskaavan pohjalta voidaan myöntää toimenpideja maisematyölupia kaavan toteuttamista valmisteleville toimenpiteille, retkeily- ja suojaviheralueilla tehtäville hoitotoimenpiteille sekä reittien ja muiden retkeilyyn liittyvien rakennelmien rakentamiselle. Ramboll

9 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kaavaprosessin lähtökohdat ja vaiheet Mikkelin keskusjätevedenpuhdistamon siirtäminen Kenkäveronniemeltä uuteen paikkaan on käynnistänyt tämän kaavahankkeen. Kenkäveronniemi on kaupungin keskustan ranta-aluetta. Kaupungin laajentumisen myötä nykyinen puhdistamo on jäänyt keskeiselle paikalle. Puhdistamon siirtämiseen ja sijoituspaikan valintaan on vaikuttanut useampi suunnitelma ja vaikutusten arviointi, joiden pohjalta on päädytty sijoittamaan jätevedenpuhdistamo Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen. Puhdistamon uusi sijoituspaikka tulee osoittaa oikeusvaikutteisella yleiskaavalla, jossa tutkitaan puhdistamon vaikutukset ympäröivään maankäyttöön. Jätevedenpuhdistamon alueelle tulee lisäksi asemakaavoittaa rakennusoikeutta ja tarpeelliset alueet liikkumiselle ja ympäristöhäiriöiden vähentämiselle. Kaavoituksen käynnistäminen Metsä-Sairilassa mahdollistaa synergiaedun parantamisen jätteidenkäsittelyn ja jätevedenpuhdistuksen välillä sekä jätteenkäsittelyn toimintaedellytysten kehittämisen ja ympäristöhäiriöiden vähentämisen ja tarpeellisten suoja-alueiden tarkemman määrittelyn. 2.1 Maankäytön kehitysnäkymät Mikkelin seudulla Mikkelin seudun rakennemalli ja keskustan kehittämissuunnitelmat Mikkelin seudun väkiluku tulee vähenemään vain hieman seuraavan 30 vuoden aikana, vaikka kokonaisuudessa maakunnan väkiluku laskee enemmän. Eniten väestön vähenemistä tapahtuu hajaasutusalueilta. Nykyiset taajama-alueet ja alueet, joilta on hyvät liikenneyhteydet, tulevat tiivistymään ja asukasmäärä niissä osittain kasvamaan. Kesällä 2007 valmistunut seutusuunnitelma hahmottelee Mikkelin rantakaupunkia ja Saimaanselänteen nauhakaupunkia noin 25 km:n alueelle Mikkelin keskustasta etelään. Asutusta ja myös työpaikkoja suunnitellaan pääasiassa rantaalueille. Toinen kehittyvä alue tulee olemaan Valtatie 5:n tuntumassa, Mikkelin keskustan lähellä. Kesäasutuksen määrä kasvaa tasaisesti koko alueella. Yhä suurempi osa ns. kesäasunnoista on lähes ympärivuoden käytössä ja niiden varustetaso on korkea. Uudet taajama-alueet rannoilla ja kesäasuntojen varustelutason nostaminen vaikuttavat tarpeisiin laajentaa vesihuollon toiminta-aluetta. Mikkelin seudun kunnat, Etelä-Savon maakuntaliitto sekä Etelä- ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset ovat käynnistäneet Mikkelin kaupunkiseudun maankäytön rakennemallityön sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen vuonna Suunnitelmat laaditaan Mikkelin kaupungin toimeksiannosta. Rakennemallihankkeessa ovat mukana Mikkeli, Ristiina, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Liikennejärjestelmätyössä on mukana myös Juvan kunta. Rakennemallityö esittelee pelkistetysti seudun pitkän aikavälin kehittämismahdollisuudet. Tavoitteena on laatia seudulle alueen ominaispiirteitä ja vahvuuksia hyödyntävä yleispiirteinen rakennesuunnitelma, joka kuvaa yhteisiä näkemyksiä alueen kehittämisestä ja toimii tarkempien suunnitelmien pohjana. Rakennemallityössä osoitetaan kehityssuuntia ja keskeisiä toimintojen sijoittumisvaihtoehtoja. Työssä painotetaan strategisia, koko kaupunkiseutua yhdistäviä tavoitteita ja synergiaetuja mm. liikkumisen, vapaa-ajan asumisen ja elinkeinojen suhteen. Seudun maankäytön kehittämisellä tavoitellaan kestävää ja toteuttamiskelpoista alue- ja yhdyskuntarakennetta. Rakennemallityö on luonnosvaiheessa ja aineistot ovat Mikkelin Internet-sivuilla tutustuttavana. Työ on käynnissä ja sen on määrä valmistua vuoden vaihteessa. Rakennemallityön tavoitteet on määritelty kaupungin yhteisen seutuvision kautta. Rakennemallissa on määritelty tulevaisuuden laajenemisalueita ja toimenpiteitä on vaiheistettu. Uuden keskusjätevedenpuhdistamon sijoittaminen Metsä-Sairilaan tukee rakennemallityössä linjattuja ratkaisuja. Ramboll

10 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 2-1 rakennemallin alustavasta luonnoksesta. ( ja SITO Oy) Ristiinan ja Hirvensalmen suunnat ovat pidemmän aikavälin tavoitteellisia laajenemissuuntia yhdyskuntarakenteen, liikenteen ja vesihuollon kehittämisen kannalta. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan keskustojen lähellä olevia tiivistämishankkeita (kartalla punaiset alueet) ja myöhemmin kaupungin ja taajamien välisen alueen kehittäminen (kartalla vihreät alueet). Ristiinan ja Hirvensalmen kehittämiseen liittyy oleellisesti vesihuolto ja viemäriverkoston laajentaminen alueille ja vanhojen alueellisten puhdistamoiden korvaaminen keskuspuhdistamolla. Rakennemallissa on Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueelle kaavailtu työpaikka- ja teollisuustoimintojen aluetta (kohde 29. kartalla), jonne voisi sijoittaa noin k-m 2 rakennusalaa. Alue on varattu myös jätteidenkäsittelyn seudulliseksi kehittämisalueeksi. Metsä-Sairilaa lähimmät asuinalueiden kehittämishankkeet ovat Salosaari-Kirkonvarkaus alueella (kohde 28. kartalla), johon on suunniteltu noin k-m 2 rakentamista. Suunnitelmien toteutuminen ajoittuisi pidemmälle aikavälille. Myös Sairilan kylän alueelle on suunniteltu vähäistä asuinrakentamisen lisäämistä kauemmas jätekeskuksen vaikutusalueelta (kohteet 25. ja 26. kartalla). Mikkelin keskustan kehittämistä on suunniteltu useassa eri vaiheessa jo pidemmän aikaa. Keskustan ranta-alueen kehittämistä käsitellään tulevassa Mikkelin yleiskaavassa ja keskustan ranta-alueen rakentamisesta järjestettävässä arkkitehtuurikilpailussa. Tavoitteena on, että Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo siirretään muualle ja alueen liikennejärjestelyt uusitaan. Alueen maankäytöstä on olemassa yleissuunnitelmia, mutta tarkemmin maankäyttöä ja sen vaikutuksia suunnitellaan ja arvioidaan myöhemmässä vaiheessa. 2.2 Jätevesihuollon kehitysnäkymät Mikkelin seudulla Vesihuollon kehittämissuunnitelma linjaa eräiksi tavoitteiksi viemäriverkoston laajentamisen uusille kaava-alueille ja myös tarpeellisin osin haja-asutusalueelle. Kuntaliitosten ja kuntayhteistyön seurauksena viemäriverkoston ja jäteveden puhdistuksen toiminta-alue on laajentunut ja laajenee edelleen, vaikka alueen väestö kokonaisuudessa väheneekin hieman. Sekä kesäasutuksen että pysyvän asutuksen viemäriin liittymisasteen odotetaan nousevan noin 10 % nykyisestä. Ramboll

11 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Vedenkulutuksen ja jätevesikuormituksen kannalta elintarviketeollisuuden merkitys on Mikkelissä melko suuri. Elintarviketeollisuuden näkymät ovat viime vuosina olleet hieman epävarmat, minkä vuoksi ei ole todennäköistä, että teollisuuden vedenkäyttö merkittävästi enää lisääntyisi. Toisaalta teollisuuden mahdolliset laajennukset eivät välttämättä lisää vedenkulutusta paremman teknologian ansiosta. Puhdistusjärjestelmät ovat osittain saneeraustarpeessa, mutta toimivat kuitenkin vielä hyvin tai välttävästi. Erityisesti Ristiinan suunnan kehittäminen ja Mikkeliin liittyneiden kuntien puhdistamoiden korvaaminen keskuspuhdistamon kapasiteettia parantamalla ja verkostoja kunnostamalla ovat vesihuollon kehittämistavoitteina. Jätevedenpuhdistuksen seudullisen kehittämisen ja toiminta-alueen laajentamisen tarpeen sekä Mikkelin keskustan maankäyttöön liittyvien hankkeiden ja suunnitelmien takia on varauduttu uuden keskusjätevedenpuhdistamon rakentamiseen ja Kenkäveronniemen puhdistamon purkamiseen. Uuden puhdistamon tavoiteaikatauluksi on määritelty 5-7 vuotta Jäteveden puhdistamoiden nykytila Mikkelissä Mikkelin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo toimii seudun keskuspuhdistamona, jonne johdetaan jätevedet aina silloin kun se teknistaloudellisesti on perusteltua. Kenkäveroniemen puhdistamolle johdetaan kantakaupungin, Rantakylän ja Otavan jätevedet sekä Sairilan, Hermannin, Kotalahden, Koivikon Kuivalahden ja Salapirkon vesiosuuskuntien jätevedet. Anttolan ja Suonsaaren puhdistamon ylijäämäliete käsitellään myös puhdistamolla. Puhdistamon merkittävin yksittäinen kuormittaja on Järvi-Suomen Portin elintarviketuotantolaitos. Sairilan vesiosuuskunnan putken kautta puhdistamolle tulevat myös Metsä-Sairilan jätekeskuksen jätevedet ja suotovedet. Nykyisen puhdistamon puhdistusprosessi on mekaanis-biologis-kemiallinen, jonka mekaanisen vaiheen muodostaa välppäys, hiekanerotus ja esiselkeytys ja biologisen vaiheen muodostaa ilmastusaltaissa tapahtuva aktiivilieteprosessi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Saimaan Savilahteen puhdistamon edustalle. Keskuspuhdistamolla muodostuva ylijäämäliete tiivistetään ja mädätetään anaerobisesti, jonka jälkeen liete kuivataan lingoilla ja kuljetetaan kuormaautolla kompostoitavaksi Vapo Oy:n Metsä-Sairilan kompostointilaitokselle. Puhdistamon yhteydessä olevassa Mädättämössä lietteestä saadaan n m 3 /a biokaasua, jonka metaanipitoisuus on ollut %. Biokaasusta 73 % käytetään puhdistamon kiinteistöjen omaksi lämmitysenergiaksi ja loput poltetaan lämpiämänä aikana soihdussa. Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on korkea ja sen kapasiteetti on nykyiselle toiminta-alueelle hyvä. Puhdistamon koneistossa ja rakennuksissa on kuitenkin lähitulevaisuudessa tarvetta suuriin korjauksiin ja saneeraukseen. Puhdistamon toiminnan jatkamiseksi Kenkäveronniemessä ja Savilahden purkupaikassa on jätetty ympäristölupahakemus lupamääräysten tarkistamiseksi keväällä Kuva 2-2 Kenkäveronniemen puhdistamo valtatien liittymästä kuvattuna. Ramboll

12 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Anttolan taajaman jätevedet puhdistetaan Anttolan jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamon toiminta on ratkaistu 2005 myönnetyllä toistaiseksi voimassa olevalla ympäristöluvalla. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on esitettävä mennessä. Puhdistamon lähellä olevan Lotjasaaren tuleva maankäyttö vaikuttaa puhdistamon saneeraussuunnitelmiin. Haukivuoren jätevesipuhdistamolla puhdistetaan Haukivuoren taajaman jätevedet. Puhdistamo kuormittaa vähäisesti Kyyvettä. Alueellisen vesihuoltosuunnitelman mukaan Haukivuoren jätevesipuhdistamo jatkaa pienin saneerauksin vuoteen 2015, jolloin puhdistamolla on edessä tyyppisaneeraus. Viemäriverkoston kunto ja tiiveys on hyvä kaupunkialueella, mutta jo selvästi huonompi liitettyjen kuntien alueella Rantakylässä, Otavassa, Anttolassa ja Haukivuorella. Anttolan verkostojen ja varsinkin pumppaamoiden laitteiden kunto on korkeintaan välttävä. Kantakaupungin viemäriverkoston vuotovesimäärä on keskimäärin alle 30 %. Putkien ja liittymien korjaus on välttämätöntä isolla osalla verkostoa. Jätteidenkäsittelyn ympäristöhäiriöiden ja riskien vähentäminen ja toiminnan keskittäminen ovat keskeisiä tavoitteita jätehuollon seudullisessa järjestämisessä. Mikkelin tavoitteena on edelleen kehittää jätteiden käsittelyä ja hyötykäyttöä materiaalina ja energiana. Loppusijoitettavan jätteen määrä on saatu viimeisen viiden vuoden aikana vähenemään noin 230 kg/asukas alle 100kg/asukas. Loppusijoitettavan jätteen määrää on tavoitteena pienentää edelleen. Mikkelin ympäristöstrategiassa on linjattu mm. jätteiden energiakäytön lisäämisen tavoitteita. Nykyisin suuri osa Metsä-Sairilassa käsiteltävästä energiaksi kelpaavasta jätteestä kuljetetaan Kotka Energian hyötyvoimalan polttoaineeksi. Sopimuskausi kestää vielä noin 10 vuotta. Kuva 2-4 Mikkelin seudun jätehuollon toiminta-alue. Kuva 2-3 Mikkelin jätevesihuollon toiminta-alue. 2.3 Jätehuollon kehitysnäkymät Mikkelin seudulla Mikkelin seudun jätehuoltostrategian mukaisesti 2000-luvun alussa on tehty vaihtoehtojen vertailu ja päätökset seudullisen jätehuollon järjestämisestä Metsä-Sairilan alueella. Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueella on toteutettu päätösten mukaisia toimenpiteitä. Mikkelin seudun muut kaatopaikat on tarkoitus poistaa käytöstä asteittain ja sijoittaa niiden toiminta Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen Metsä-Sairilan jätekeskuksen nykyiset toiminnot Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy aloitti toimintansa vuoden 2006 alussa. Yhtiön perustivat Mikkeli, Haukivuori, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. Haukivuori liittyi osaksi Mikkeliä , jolloin myös Haukivuoren alueen jätteet ohjautuvat Metsä-Sairilan jätekeskukseen. Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueella on ollut kaatopaikkatoimintaa jo vuodesta 1971 lähtien. Yhtiö järjestää hyötyjätteiden kierrätyksen, ongelmajätehuollon, erilliskerätyn biojätteen sekä lietteiden kompostoinnin ja jätteenkuljetuksen. Yhtiön tehtäviin kuuluvat jätehuollon suunnittelu, kehitys ja koordinointi sekä neuvonta ja tiedotus. Ramboll

13 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Metsä-Sairilan jätekeskuksen toiminnot: Vastaanotto ja vaaka Pienerien vastaanotto- ja lajittelulaituri Kaatopaikka jätetäyttöalue (loppusijoitus) Pilaantuneiden maiden vastaanotto sekä katastrofiallas Kompostointikenttä Suotovesiallas ja paineviemäripumppaamo Kierrätyspuun vastaanotto sekä varastointikenttä Lasin, metallin, betonin ja tiilen vastaanottokentät Sairaala- ja asbestijätteiden vastaanottokaivannot Käytöstä poistettujen öljyjen, liuottimien ja niiden vesisekoitteiden vastaanottorakennus Ongelmajätteiden, kuten maalien, lääkkeiden, akkujen ja paristojen vastaanotto-, käsittelyja pakkaus- sekä koneiden suojarakennus Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanotto Biokaasun pumppaamo ja mikroturbiinilaitos Alueella toimii myös Paperinkeräys Oy:n paalaamohalli ja varastokenttä sekä Vapo Biotech Oy:n kompostointilaitos- ja jälkikypsytyskenttä. Lisäksi alueella on käynnissä rakennustoimintaa. Jätekeskuksen sisäinen kehäajoyhteys on toteutuksessa samoin uuden loppusijoitusalueen ja hyötyjätekentän esirakentaminen. Jätekeskuksen alueella tuotetaan biokaasua noin 0,9 milj. m 3 ja se hyödynnetään tuottamalla sähköä noin MWh. Metsä-Sairilan jätekeskuksessa poltetaan kaatopaikkakaasua (metaania) mikroturbiinilaitoksessa. Laitos tuottaa jätekeskuksen, Vapo Oy:n kompostointilaitoksen ja Paperinkeräys Oy:n paalaamohallin tarvitseman sähkön. Osa tuotetusta sähköstä myydään Järvi-Suomen Energia Oy:n verkkoon. Jätekeskuksen jätevedet johdetaan nykyisin suotovesialtaan kautta Sairilan vesiosuuskunnan siirtoviemäriä pitkin kenkäveronniemenpuhdistamolle. 1. Jätekeskuksen sisäänkäynti, jätteen vastaanotto alueet ja vaaka-asema sekä toimisto- ja sosiaalitilat 2. Rakenteilla oleva hyötyjätekenttä Pilaantuneiden maiden ja materiaalien käsittely- ja varastointialue 4. Biojätteen käsittely- ja kompostointilaitos Suotovesiallas 6. Sähköasema, biokaasun pumppaus ja mikroturbiinilaitos Käytössä oleva loppusijoitusalue 8. Käytöstä poistunut loppusijoitusalue 9. Rakenteilla oleva jätteiden käsittelyalue, Lemminkäisen maaainesten ottoalue ja murskaamo 10. Paperijätteen käsittely- ja kierrätyslaitos 11. Rakentamaton jätekeskuksen alue, osittain välivarastointialuetta 12. Voudinpolku, ulkoilureitti 13. Lemminkäisen maa-ainestenottoalue, murskaamo ja asfalttiasema 14. Linkkimasto 15. Siirtoviemäri Kenkäveronniemeen Kuva 2-5 Jätekeskuksen toiminnot kartalla. Ramboll

14 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Jätevedenpuhdistuksen hankesuunnitelmat ja sijoituspaikkojen vertailu Uudelle jätevedenpuhdistamolle on tehty alustavia aluevarauksia keskustan kaakkoispuolelle jo 1990 luvun alkupuolella vahvistettuun osayleiskaavaan. Seudun jätevesien käsittelyvaihtoehtoja on alustavasti hahmoteltu myös vuonna 2005 valmistuneen Mikkelin seudun alueellisen vesihuollon yleissuunnitelmien yhteydessä. Vuonna 2008 on laadittu uuden keskuspuhdistamon hankesuunnitelma, jonka pohjalta osoitettu aluevaraukset Etelä-Savon maakuntakaavaan. Hankesuunnitelman ja maakuntakaavan pohjalta on laadittu tarkempi sijoituspaikkojen ympäristövaikutusselvitys, jonka pohjalta on arvioitu Metsä-Sairilaan sijoitettavan kalliopuhdistamon olevan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto uudeksi keskuspuhdistamoksi Jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkavaihtoehtojen vertailu Uuden keskuspuhdistamon hankesuunnitelmassa (2008) on vertailtu neljää sijoituspaikka vaihtoehtoa. Hankesuunnitelman lähtökohtana oli, että vesistökuormitus tulee uuden puhdistamon myötä pienenemään. Vaihtoehto 0: Kenkäveronniemen puhdistamo jatkaa toiminnassa Rakennukset joudutaan saneeraamaan ja tekniikkaa korjaamaan vuoteen 2015 mennessä. Puhdistettujen jätevesien purkupaikkana käytettään Savilahtea. (Muita nimiä nykyiselle purkupaikalle: Lamponsaarenselkä ja Pappilanselkä). Vaihtoehto 1: Metsä-Sairilan alue Alueelle voidaan toteuttaa joko kompakti kallioon rakennettu puhdistamo tai kokonaan katettu maanpäällinen puhdistamo. Puhdistettujen jätevesien purkupaikkana olisi Annilanselkä. Vaihtoehto 2: Pirttilammen itäpuoli Alueelle voidaan toteuttaa joko kallioon rakennettu puhdistamo tai kokonaan katettu maanpäällinen puhdistamo. Puhdistettujen jätevesien purkupaikkana käytettäisiin Annilanselkää tai Kyyhkylänselkää. Vaihtoehto 3: Kaatlammen eteläpuoli Alueelle voidaan toteuttaa joko kokonaan tai osittain katettu maanpäällinen puhdistamo. Puhdistettujen jätevesien purkupaikkana käytettäisiin Annilanselkää tai Kyyhkylänselkää. Vaihtoehto 4: Eteläiset kallioalueet Alueelle voidaan toteuttaa kallioon rakennettu puhdistamo. Puhdistettujen jätevesien purkupaikkana käytettäisiin Kyyhkylänselkää. Kuva 2-6 Tutkitut sijoitus- ja purkupaikkavaihtoehdot. Ramboll

15 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Hankesuunnitelmassa on vertailtu puhdistamon tyyppien eroja kalliopuhdistamon ja maanpäällisen puhdistamon välillä. Suomessa ja Pohjoismaissa on viimeisten 20 vuoden aikana toteutettu useita kalliopuhdistamoita, mm. Helsingin Viikinmäessä, Lahden Kariniemessä ja Turun Kakolanmäellä. Suomessa on pääosin kuitenkin toteutettu maanpäällisiä kokonaan avoimia tai osittain tai kokonaan katettuja jätevedenpuhdistamoita. Kalliopuhdistamoissa on lukuisia etuja maanpäälliseen puhdistamoon nähden. Kalliopuhdistamo ei häiritse maankäyttöä. Se voi sijaita myös asutuksen alla, mutta erityisen hyvin virkistysalueen alla. Puhdistamon haju- ja meluhaitat saadaan poistettua. Lisäksi saadaan paremmat ympärivuotiset henkilökunnan työskentely- ja laitoksen huolto-olosuhteet. Kalliomassa myös tasaa käsiteltävän veden lämpötilaa, mikä tehostaa käsittelyprosessia. Vaihtoehtojen vertailun mukaan kaikki vaihtoehdot ovat tekniseltä toteutettavuudeltaan samanarvoisia. Sijoituspaikan vaikutus kustannuksiin on vähäinen. Puhdistamon kustannuksiin vaikuttaa eniten puhdistustekniikka ja toteutustapa. Kalliopuhdistamo on kallein toteuttaa, mutta koko elinkaaren kustannukset ja työolosuhteiden paraneminen huomioiden kustannusero muihin muuttuu positiiviseksi. Sijoituspaikan valinnassa tärkeimpiä ovat vaikutukset maankäyttöön, asukkaisiin ja ympäristöön. Vaihtoehtoja 1 ja 2 arvioitiin ympäristövaikutuksiltaan vähäisimmiksi, koska alueiden vieressä on jo ympäristöhäiriötä tuottavia toimintoja. Vaihtoehdossa 1 myös maankäytöllinen yhteishyöty jätekeskuksen kanssa vähentää ympäristövaikutuksia merkittävästi. Kuitenkin molempien vaihtoehtojen toteuttamiseen vaikuttaa läheinen asutus ja virkistyskäyttö. Vaihtoehto 4 tiputettiin pois, koska se sijoittui luonnonsuojelun kannalta arvokkaalle kallioalueelle. Vaihtoehdon laajentamismahdollisuudet olivat kuitenkin parhaimmat. Vaihtoehto 3 todettiin toteuttamiskelpoiseksi, mutta sitä suositeltiin harkittavaksi vasta, jos 1 tai 2 eivät toteudu. Hankesuunnitelman pohjalta päätettiin osoittaa vireellä olleeseen maakuntakaavaan sijoituspaikkavaihtoehdot Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen, joko maanpäällisenä puhdistamona tai kalliopuhdistamona (maakuntakaavassa merkintä et 393) ja Pirttilahden alue kalliopuhdistamona (maakuntakaavassa merkintä et 392). Maakuntakaavan vaihtoehtoja tutkittiin erillisellä ympäristövaikutusten arvioinnilla, johon liittyi erillisiä luonto- ja rakennettavuusselvityksiä. Puhdistamon aiheuttama vaikutus liikenteeseen arvioitiin kaikissa vaihtoehdoissa samaksi, kuten myös puhdistettavien jätevesien määrä ja laatu. Purkupaikka vaihtoehtona oli kaikissa Kyyhkylänselkä. Kuva 2-7 Lahdessa jätevedenpuhdistamo sijaitsee kallion sisällä vanhan olemassa olleen pientaloasutuksen ja puiston alla, uuden satamatorin ja Sibeliustalon vieressä. Ramboll

16 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Selvityksessä keskeisimmäksi valintatekijäksi muodostui synergiaetu jätekeskuksen kanssa ja sitä kautta positiivinen kokonaistaloudellinen hyöty sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Vaihtoehtojen välillä oli vähän eroa, kuten jo hankesuunnitelmassa todettiin. Metsä-Sairilan maanpäällinen vaihtoehto arvioitiin huonoimmaksi sen aiheuttamien haitallisten maankäyttö- ja ympäristövaikutuksien vuoksi. Pirttilammen alue arvioitiin kuljetusetäisyyksien, tiestön parantamisen ja sähkölinjan rakentamisen tarpeen sekä liikenteen merkittävä lisääntymisen ja lähikiinteistöihin kohdistuvan vaikutuksen takia huonommaksi kuin Metsä-Sairilan kalliopuhdistamon vaihtoehto. Puhdistamon sijoittaminen jätekeskuksen yhteyteen oli kokonaistaloudellisesti edullisin, vaikka puhdistamo täytyy toteuttaa läheisen asutuksen ja virkistyskäytön takia kokonaan maan alaisena kalliopuhdistamona Purkupaikkavaihtoehtojen vertailu 2008 hankesuunnitelman purkupaikkavaihtoehtoina olleet Pappilanselkä, Annilanselkä tai Kyyhkylänselkä ovat kaikki varsin samanlaisia vesialueita: rikkonaisia, matalia ja niissä virtaus on pienestä valumaalueesta johtuen vähäistä. Veden laatu on kaikissa välttävä. Kaikkiin kohdistuu myös merkittävä hajakuormitus. Jätevesien osuus kokonaisvirtaamasta olisi huomattavan suuri. Valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat mm. vesialueen nykyinen ja tuleva käyttö sekä riskit vedenhankinnalle. Mikkelin alapuolista Saimaata kuormittaa voimakas hajakuormitus ja vesistön tila on välttävä. Kirkonvarkauden eteläpuoliseen vesistöön kohdistuu suuri hajakuormitus maataloudesta ja haja-asutuksesta. Suurin pistekuormittaja on nykyinen Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamo, joka purkaa puhdistetut vedet Lamponsaarenselälle Savilahteen. Sen lisäksi Kirkonvarkauden yläpuoliseen vesistöön tulee hajakuormitusta mm. kaupungin sadevesiviemäreistä. Nykyinen purkupaikka on siinä mielessä huono, että se sijaitsee Mikkelin rakennetun kaupunkialueen ympäröimässä lahdessa Saimaan ylävesistössä ja sen vaikutus leviää alapuoliseen vesistöön koko Mikkelin kaupungin matkalta. Uuden puhdistamon pienempi fosforikuorma kuitenkin vähentää rehevöittävää vaikutusta ja jätevesien desinfiointi vähentää merkittävästi hygieenistä kuormitusta. Hankesuunnitelman jälkeen käynnistettiin erillinen purkupaikkaselvitys, jossa tutkittiin ja vertailtiin nykyisen Lamponsaarenselän (Pappilanselän) vaihtoehtoisina uusina purkupaikkoina Kirkonvarkautta, Annilanselkää ja Kyyhykylänselkää. Puhdistettujen jätevesien määrää ja laatua arvioitiin samana kaikissa vaihtoehdoissa. Selvityksessä ei arvioitu viemärilinjojen toteuttamista, eikä vertailtu eroja vaihtoehtojen kustannuksissa tai kokonaistaloudellista hyötyä. Jätevesien puhdistustehon paraneminen ja yleinen hajakuormituksen vähentäminen parantavat vesistön tilaa, vaikka purkupaikka säilyisikin Lamponsaarenselällä. Selvitys suositteli kuitenkin Kyyhkylänselän vaihtoehtoa jätevesien purkupaikaksi. Se sijaitsee suhteellisen harvaan asutulla alueella ja Mikkelin puoleisen Saimaan alapuolisessa vesistössä. Purkupaikan siirtäminen sinne vähentäisi Mikkelin keskustan ranta-alueen läheisten vesistöjen pistekuormitusta. Annilanselällä on lukuisia rantakiinteistöjä ja alueella on suunnitteilla raakaveden ottoa tekopohjavedeksi. Jätevesien purkaminen Annilanselälle on huonoin vaihtoehto, se ei tuo parannusta nykyiseen tilanteeseen ja lisää haitallisia vaikutuksia kokonaisuudessa. Kirkonvarkauden vaihtoehdossa tilanne nykyisen purkupaikan lähellä paranisi vain puhdistustehon paranemisen verran. Vaikutukset siirtyisivät noin kilometrin etelämmäs. Purkupaikkaselvityksen jälkeen tehdyn puhdistamon sijaintipaikan ja siirto- ja purkuputkien kustannusarvion mukaan purkupaikan säilyttäminen nykyisen purkupaikan Lamponsaarenselän (Pappilanselän) lähellä on kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kyyhykyläselän ottaminen purkupaikaksi edellyttää uuden pitkän erillisen putkiyhteyden rakentamisen. Jäteveden pääsiirtolinja kuitenkin säilyy Pappilanselällä kulkien Kenkäveronniemestä Metsä-Sairilaan. Purkuputken sijoittaminen samaan käytävään siirtolinjojen kanssa vähentää valvontaan ja korjaukseen käytettäviä kustannuksia. Lisäksi puhdistustehon paraneminen kuitenkin vähäisesti parantaa nykyisen purkupaikan laatua. Purkupaikasta aiheutuva merkittävä pistekuormitus myös säilyy lähes samalla paikalla, jossa se on sijainnut jo vuosikymmeniä. Pistekuormitusta ei siirretä turhaan kokonaan uudelle alueelle. Ramboll

17 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Erillisellä tarkastelulla selvitettiin vielä Pappilanselän soveltuvuutta pistekuormitukseen. Tarkastelun mukaan purkupaikan siirtäminen nykyiseltä kohdalta syvemmälle Pappilanselälle parantaa purkuvesien sekoittumista selvästi. Toisaalta purkuvedet voivat olosuhteiden mukaan kulkeutua nykyistä enemmän yläpuoliselle Launialanselälle ja aiheuttaa haittaa virkistyskäytölle. Kuva 2-8 Pappilanselkä Annilanselältä päin kuvattuna. Kuva 2-9 Putkilinjojen vaihtoehtojen vertailu. Ramboll

18 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kaavoituksen käynnistäminen ja hanketta koskevat päätökset Puhdistamon siirtämistä ja hankkeen aloittamista koskevia päätöksiä on tehty vesiliikelaitoksen johtokunnassa, josta päätökset ovat menneet tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitus on hyväksynyt alueen kaavoittamisen aloittamisen vuosien kaavoituskatsauksen hyväksyminen yhteydessä vuoden 2008 alussa. Etelä-Savon ympäristökeskus on tutkinut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamistarvetta hankesuunnitelman (K&R 2008) pohjalta. Ympäristökeskus on antanut asiasta päätöksen (Dnro ESA-2008-R-3-531), jossa todetaan, että hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätöksen perusteluna on, että hankkeen todennäköiset haitalliset vaikutukset eivät ole verrattavissa YVA-asetuksen hankeluettelon mukaisten hankkeiden vastaaviin vaikutuksiin. Hankeluettelon mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettely on aina tehtävä yli asukkaalle mitoitetusta yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksesta. Sitä pienemmissä hankkeissa alueellinen ympäristökeskus ratkaisee YVA-menettelyn tarpeellisuuden. Päätöksen mukaan hankkeen ympäristövaikutukset on kuitenkin huolella selvitettävä, suunnittelusta on tiedotettava ja pyrittävä riittävään vuorovaikutukseen eri tahojen kanssa. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen edellyttää alueen kaavoittamisen ja ympäristöluvan hakemisen. Putkilinjoja ei tarvitse kokonaisuudessaan kaavoittaa, mutta putkille ja purkupaikalle on haettava ympäristölupa. Päätöksen jälkeen hanketta on suunniteltu ja laadittu edellä kuvatut selvitykset ja vaihtoehtojen vertailut sekä osoitettu tarpeelliset aluevaraukset maakuntakaavassa. Mikkelin Vesilaitos on toukokuussa 2010 tehnyt Mikkelin kaupungille aloitteen Metsä-Sairilan alueen kaavoittamisesta. Kaupunki on viranhaltijan päätöksellä käynnistänyt Metsä-Sairilan alueen osayleiskaavan ja asemakaavan laatimisen ja kuuluttanut osallistumis- ja arviointisuunnitelman julkisesti nähtäville. Kaavaluonnosta ja muuta valmisteluaineistoa on käsitelty teknisessä lautakunnassa ja kokouksessa päätettiin asettaa valmisteluaineisto julkisesti nähtäville. Mikkelin vesilaitos on teettänyt Metsä-Sairilan kalliopuhdistamon ja putkilinjojen tarkempia suunnitelmia ja laatinut ympäristölupahakemuksen uuden jätevedenpuhdistamon toiminnalle kalliotiloissa Metsä- Sairilan jätekeskuksen yhteydessä ja purkuvesien laskemiseksi Pappilanselälle. Aluehallintoviraston Itä-Suomen Ympäristölupavastuualue on kuuluttanut Mikkelin veden ympäristölupahakemuksen vireille. Hakemus koskee Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa (ISAVI/200/04.08/2010 jätevedenpuhdistamo) ja vesihuoltolinjan rakentamislupaa välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila (ISAVI/156/04.09/2010 Vesihuoltolinjat). Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta on antanut lausunnon hakemuksesta , lausunnossa puolletaan luvan myöntämistä ja annetaan joitain ehdotuksia lupamääräyksiksi. Mikkelin kaupunginhallitus on käsitellyt ympäristölupahakemuksia ja antanut asiasta ympäristölautakunnan mukaisen päätöksen. Kaavaehdotusta käsiteltiin teknisessä lautakunnassa , jossa päätettiin esittää kaupunginhallitukselle kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan Kaavaehdotus päätettiin asettaa julkisesti nähtäville. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Mikkelin vesilaitokselle ympäristöluvan Mikkelin kaupungissa sijaitsevan Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja vesilain mukaisen luvan vesihuoltolinjan rakentamiseen välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila (Dnro ISAVI/200/04.08/2010 ja Dnro ISAVI/156/04.09/2010). Päätöksistä on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken. Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavaehdotuksesta saatuja muistutuksia ja kaavaan tehtyjä vähäisiä korjauksia kokouksessaan Tekninen lautakunta on päättänyt esittää osayleiskaavan hyväksymistä. Mikkelin kaupunginhallitus on käsitellyt osayleiskaavaa kokouksessaan 2012 ja päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä Metsä- Sairilan osayleiskaavan muutokseksi Mikkelin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Metsä- Sairilan osayleiskaavan muutoksen 0042 kokouksessaan Päätös kaavan hyväksymisestä on julkaistu kaupungin virallisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kaupungin Internet-sivuilla. Ramboll

19 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Osallistuminen, yhteistyö ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä (Liite 1). Kaavoitus on kuulutettu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä viranhaltija päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kuulutus julkaistiin Itä-Savo lehdessä, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungintalon virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Aineistot olivat nähtävillä teknisen toimen tiloissa ja kaupungin Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hankkeen taustoja esiteltiin Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa pidetyssä asukastilaisuudessa Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Itä-Savo lehdessä ja kirjeitse kaikille hankkeen vaikutusalueen maanomistajille ja asukkaille. Tilaisuudessa oli 8 osallistujaa hankeen suunnittelijoiden lisäksi. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta saatiin yleisötilaisuudessa useita suullisia mielipiteitä, jotka kirjattiin muistioon ja huomioitiin mahdollisuuksien mukaan kaavan laatimisessa. Kaavoituksen ensimmäinen viranomaisneuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin Kokouksessa käsiteltiin kaavahankkeen taustoja, lähtökohtia ja tavoitteita ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo aikana saatiin 2 viranomaislausuntoa ja 9 kirjallista mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden huomioiminen kaavoituksen yhteydessä on kuvattu palauteraportissa joka on kaavaselostuksen liitteessä 3. Kaavaluonnosta ja valmisteluaineistoa käsiteltiin teknisessä lautakunnassa Lautakunta päätti alustavasti hyväksyä päivätyn osayleiskaavamuutoksen luonnoksen suunnitteluperiaatteet, asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville, kuulla lähialueen ja naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita, pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot Etelä-Savon Energialta, Suur-Savon Sähköltä, Fingrid Oyj:ltä, TeliaSonera Oy:ltä, MPY:ltä, pelastuslaitokselta, rakennusvalvonnalta, ympäristöpalveluilta, Mikkelin Vesilaitokselta, Metsäsairila Oy:ltä, Miset Oy:ltä, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kokouksessa päätettiin asettaa kaavan valmisteluaineisto nähtäville väliseksi ajaksi. Kuulutus julkaistiin päätöksen jälkeen Itä-Savo lehdessä, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Aineistot olivat nähtävillä teknisen toimen tiloissa ja kaupungin Internet-sivuilla. Valmisteluaineiston nähtävillä olo aikana pidettiin yleisötilaisuus Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Itä- Savo lehdessä ja kirjeitse kaikille hankkeen vaikutusalueen maanomistajille ja asukkaille. Tilaisuudessa oli 8 osallistujaa hankeen suunnittelijoiden lisäksi. Yksi paikalla ollut edusti samalla myös osakaskuntaa ja yksi osallistuja ilmoitti kannan ottonsa kirjallisesti. Tilaisuuteen osallistui pääosin eri henkilöitä kuin ensimmäisellä kerralla. Valmisteluaineiston nähtävillä olo aikana saatiin 7 pyydettyä viranomaislausuntoa ja 9 kirjallista mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden huomioiminen kaavoituksen yhteydessä on kuvattu palauteraportissa joka on kaavaselostuksen liitteessä 3. Aluehallintoviraston Itä-Suomen Ympäristölupavastuualue on kuuluttanut Mikkelin veden ympäristölupahakemuksen vireille. Hakemus koskee Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupaa (ISAVI/200/04.08/2010 jätevedenpuhdistamo) ja vesihuoltolinjan rakentamislupaa välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila (ISAVI/156/04.09/2010 Vesihuoltolinjat). Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Mikkelin kaupunginkansiliassa välisen ajan. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty aikataulun osalta ja vähäisesti myös sisällön osalta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei erikseen kuulutettu uudelleen nähtäville, mutta se on ollut luettavissa Internet-sivuilta päivitettynä. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessaan Kaavaehdotus päätettiin asettaa julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kuulutus julkaistiin päätöksen jälkeen Itä-Savo lehdessä, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungintalon virallisten kuulutusten ilmoitustaululla. Aineistot olivat nähtävillä teknisen toimen tiloissa ja kaupungin Internet-sivuilla. Kaavaehdotuksen nähtävillä olo aikana pidettiin yleisötilaisuus Mikkelin kaupungintalon valtuustosalissa Yleisötilaisuudesta ilmoitettiin Länsi-Savo lehdessä ja kaikille asianosaisille toimitetulla kirjeellä. Tilaisuudessa oli 8 osallistujaa hankeen suunnittelijoiden lisäksi. Tilaisuuteen osallistui pääosin eri henkilöitä kuin aikaisemmilla kerroilla. Ehdotuksista pyydettiin lausunnot Metsä-Sairilan ympäristön asukkaat ry:ltä (pj. Björn-Eric Svens- Ramboll

20 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos son), Etelä-Savon Energialta, Suur-Savon Sähköltä, Fingrid Oyj:ltä, TeliaSonera Oy:ltä, MPY:ltä, pelastuslaitokselta, rakennusvalvonnalta, Mikkelin seudun ympäristöpalveluilta, Mikkelin Vesilaitokselta, Metsäsairila Oy:ltä, Miset Oy:ltä, Etelä-Savon maakuntaliitolta, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kaavaehdotuksesta saatiin 8 kirjallista lausuntoa/muistutusta. Muistutukset ja niihin annetut vastineet ovat kaavaselostuksen liitteessä 3. Muistutusten edellyttämät muutokset kaavan olivat vähäisiä, eikä niiden käsittelemiseksi viranomaisneuvottelussa ollut tarvetta. 2.7 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Maakuntakaava sallii jätevedenpuhdistamon sijoittamisen Metsä-Sairilan alueelle. Alueella voimassa olevassa yleiskaavassa ei ole jätevedenpuhdistamolle varattua aluetta. Etelä-Savon ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että alueelle on laadittava osayleiskaavan muutos. Osayleiskaavoituksen yhteydessä hankkeen sijoittamisvaihtoehtojen vertailu on tuotava esille ja arvioitava valinnan ympäristövaikutuksia ja erityisesti huomioida hankkeen sosiaaliset vaikutukset ja turvaamaan avoin vuorovaikutusmenettely. Osayleiskaavoituksen yhteydessä on tutkittava hankkeen vaikutuksia erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n sekä maankäyttö ja rakennusasetuksen 17 :n mukaisesti Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava (ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) otettava huomioon siten kuin siitä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Ramboll

21 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavalle asetetut muut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Tähän kuuluu Saimaa osana Vuoksen vesistöä). Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaikki koskettavat jollain tavalla tätä kaavahanketta. Erityisesti hankkeella parannetaan toimivia yhteysverkostoja ja energiahuollon asiakohtaa keskittämällä ja kehittämällä jätteidenkäsittelytoimintaa ja lisäämällä synergiaetuja eri toimintojen välillä. Toimiva aluerakenne ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun asiakokonaisuudet korostuvat erityisesti käytöstä poistettavien puhdistamoiden lähettyvillä, mutta myös uudella sijoituspaikalla, jossa voidaan toteuttaa nykyaikaiset ympäristötavoitteet täyttävä puhdistuslaitos keskitetysti muiden jätehuoltotoimenpiteiden kanssa samalle paikalle. Luonto- ja kulttuuriympäristönä erityiset aluekokonaisuudet (Vuoksen vesistö) huomioidaan siten, että Saimaaseen laskevaa vesistökuormaa vähennetään parantamalla jätevesiverkostoja ja puhdistustehoa sekä siirtämällä vähäisesti purkupaikka syvemmälle ja laajemmalle järvenselälle. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat asiakokonaisuus huomioidaan lisäämällä suojaviheralueita jätekeskuksen ympärillä sekä ohjaamalla rakentamista ja virkistyskäyttöä. Myös puhdistamon siirtäminen pois Kenkäveronniemeltä toteuttaa mm. toimiva aluerakenne ja kulttuuri- ja virkistyskäytön asiakokonaisuuksia Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on löytää kustannustehokas ja pitkälle ulottuva investointipaikka uudelle jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistuksen uusimisen yhteydessä Saimaan veden laadun parantamiseen voidaan paremmin kiinnittää huomiota. Metsä-Sairilan alueen kaavoittamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota, että mahdollisuuksia Tornimäen ja Sairilan ulkoilu- ja retkeilyalueen kehittämiseen ei vaikeuteta tarpeettomasti. Retkeilyn ja virkistyksen toimintaedellytysten ja asumisviihtyvyyden turvaaminen seudullisen jätevedenpuhdistamon ja jätehuoltoalueen vieressä on yksi tärkeistä laatutavoitteista. Kaavalla pyritään ohjaamaan vaihtoehtoisia ulkoilureittejä kauemmas jätehuoltoalueesta. Ympäristöhaittojen minimointiin pyritään toiminnoille varattujen alueiden ja yhteyksien sijoittelulla ja lupamenettelyllä. Suojaviheralueiden laatu ja arvokkaiden luonnonesiintymien säilyminen on turvattava asemakaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavalla vapautetaan maa-alaa Mikkelin keskustan läheiseltä ranta-alueelta. Ranta-alueen kehittämisellä voidaan Mikkelin keskustan ympäristön laatua parantaa Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden perusteella useampi alueen lähiasukas ja loma-asukas vastustaa jätevedenpuhdistamon sijoittamista alueelle. Jätteidenkäsittelyalueen kaavoitusta ei vastusteta, vaan toivotaan jätekeskuksen ympäristöhäiriöitä vähennettäväksi. Lähiympäristön asukkaiden mielestä nykyisten ympäristöhäiriöiden mm. haju-, melu- ja pölyhaittojen tasoa on vähennettävä, eikä niitä saa missään tapauksessa lisätä. Myös retkeilyreittien säilyminen ja viihtyvyyden lisääminen ovat tärkeitä tavoitteita. Eri ulkoilumuotoja toivotaan erotettaviksi toisistaan, siten ettei moottorikelkkailu häiritse muuta ulkoilua. Purkuputken linjaus ja purkuveden laatu huolettavat ranta-asukkaita. Putkia vaaditaan linjattavaksi eri tavalla, eikä puhdistettujen jätevesien purkua sallita Pitkälahdella tai Mustaselälle. Yksittäisissä tavoitteissa on eroja ja hankkeella on myös kannattajia. Tornimäen aluetta toivotaan kehitettäväksi matkailualueena ja sen majoituskapasiteettia toivotaan lisättävän. Ramboll

22 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueen luonto ja lähiympäristön virkistys- ja asuinkäyttö asettavat erityisiä reunaehtoja jätekeskuksen kehittämiselle ja jätevedenpuhdistamon sijoittamiselle alueelle. Alueen maastonmuodot ja maaperä aiheuttavat esirakennustöitä, joiden toteuttaminen on tehtävä ympäristöhäiriöiden vähentäminen huomioiden. Vesistöjen laadun parantamisen edellytykset on huomioitava. Alueelta on löytynyt runsaasti liito-oravien pesäpuita sekä arvokas kalliojyrkänne, joiden säilyminen on turvattava. 2.9 Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkaminen ja laajentaminen Kenkäveronniemessä ja jätekeskuksen toiminnan jatkuminen ympäristöluvan ja voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti Metsä-Sairilassa on mukana arvioitaessa ja vertailtaessa kaavan vaikutuksia. Jätekeskuksen alueelle ei kaavassa ole tutkittu vaihtoehtoja. Alueen voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset rajat todetaan. Toimintojen laajentamisen vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia on arvioitu yleispiirteisesti. Vaihtoehto nolla eli jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkaminen ja laajentaminen Kenkäveronniemessä ja jätekeskuksen toiminnan jatkuminen ympäristöluvan ja voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti Metsä-Sairilassa on mukana arvioitaessa ja vertailtaessa kaavan vaikutuksia Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavaprosessilla ja vuorovaikutusmenettelyllä on ollut merkittävä vaikutus merkintöjen ja määräyksien muokkautumiseen sekä suunnitelmien sisältöön ja arvioituihin vaikutuksiin. Kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen kaavarajausta laajennettiin koskemaan myös purkuputkea Pitkälahden osalta sekä Riuttalan leirikeskusta jätevedenpuhdistamon huoltotien osoittamiseksi. Kaavaselostuksessa kuvattiin hankkeen taustoja ja alueen oloja tarkem-min ja vaikutusten arviointia laajennettiin ja tarkennettiin. Kaavaehdotuksen kuulemisen jälkeen Metsä-Sairilan yksityistien merkintä korjattiin yhdystiestä pääsytieksi. Kaavaan lisättiin sähköaseman paikka 110 kv voimajohtolinjan kohdalle linkkimaston pääsytien varrelle. Muutoin kaavaehdotukseen ei tehty muutoksia. Ramboll

23 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kaava-alueen olot ja ominaisuudet 3.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Metsä-Sairilassa hyvän tieyhteyden päässä noin 5 km Mikkelin keskustasta itäkaakkoon. Kaava-alue on suurelta osin jätteidenkäsittelyaluetta, joka on voimakkaasti ihmistoiminnan muokkaamaa ja jatkuvan jätteenkäsittelytoiminnan alaisena. Jätekeskuksen eteläpuolella sijaitsee asfalttiasema ja sitä ympäröivä suojametsä. Jätekeskuksen länsipuolella on retkeilyaluetta, jolla on mm. Tornimäen hiihtokeskus ja Riuttalan leirikeskus. Alueen itäpuolella on ulkoilumetsää ja Konijärven luonnonsuojelualue. Alue jätekeskuksesta pohjoiseen on metsätalousaluetta, jota käytetään myös ulkoiluun. ta luontoselvityksiä ja niiden tarkennuksia vuosina Osa selvityksistä on lueteltu selostuksen alussa. Jätekeskuksen alueella luontoselvityksiä on tehty YVA-menettelyn aikana sekä toimintojen tarkemman suunnittelun ja ympäristölupien hakemisen yhteydessä sekä tämän kaavahankkeen yhteydessä Maisemarakenne, maisemakuva Metsä-Sairila sijaitsee Mikkelin itäpuolella Saimaan ja Salosaaren takana. Mikkelin kaukomaisemassa jätekeskuksen alue ei näy. Alueilla kulkee useita ulkoilureittejä ja metsäautoteitä. Kuva 3-1 Sairilan kyläasutus sijoittuu etäämmälle jätekeskuksen pohjoispuolelle. Kenkäveronniemi on Mikkelin keskustan välittömässä läheisyydessä maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla ranta-alueella. Alue on pääosin vanhaa pappilan kulttuurimaisemaa. Toisaalta alue on myös leimallisesti valtatie 5:n reuna-aluetta. 3.2 Luonnonympäristö Jätevedenpuhdistamon hankealueella on tehty usei- Kuva 3-2 Riuttalantieltä aukeavassa kaukomaisemassa jätekeskus jää kalliojyrkänteen taakse. Kaava-alue on vaihtelevamaastoinen kukkulainen metsäalue. Kalliomäkien väliin jäävät notkelmat ovat paikoin soistuneita tai niissä on pieni lampi. Jätekeskuksen alue jää ympäröivien kallioselänteiden väliseen kumpuilevaan laaksoon, eikä se näy kauas. Puuston kaukomaisemaa suojaava vaikutus lisääntyy seuraavien 20 vuoden aikana merkittävästi puuston kasvaessa. Toisaalta runkotiheyden harvennuttua näkymät lähimaisemassa voivat avautua enemmän, ellei aluspuustoa tai pensasvyöhykettä pidetä yllä. Jätteidenkäsittelyn takia alueen sisäinen maisema on ihmistoiminnan vahvasti muokkaamaa. Toiminnallisuus, nopeat muutokset ja jatkuva keskeneräisyys ovat maisemalle ominaista. Ramboll

24 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-3 Näkymä jätekeskuksen sisäiseltä kehätieltä. Kuva 3-4 Suojametsä ympäröi Jätekeskuksen aluetta. Kuva 3-5 Voimalinjan kohdalla aukeaa suojaviheralueelta näkymä jätekeskukselle. Ramboll

25 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-6 Linkkimaston kiertävältä reitiltä suojaviheralueelta ei näe jätekeskusta. Kuva 3-7 Retkeilyalueella kulkeva ulkoilureitti. Alueen metsissä kulkee joitakin reittejä ja metsäautoteitä. Reitit kulkevat maastossa mielenkiintoisesti ja alueella on mahdollista kulkea erilaisia ja eripituisia lenkkejä. Reittien ympärillä on paikoin tiheää kuusikkoa ja myös virkistysalueella joitakin hakkuuaukeita. Tornimäen hiihtokeskukselta aukeaa laaja maisema Mikkelin suuntaan. Mäen päältä ei kuitenkaan juuri näe jätekeskuksen aluetta, koska se jää pääosin puuston taakse. Kuva 3-8 Jätekeskukselle johtavan Metsä-Sairilantien vieressä kulkee 110 kv voimalinja. Ramboll

26 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Maaperä ja maastonmuodot Kaava-alueen matalin kohta +78 mpy on luoteiskulmassa Riuttalan niemen lähellä. Rannan suunnasta ja Tornimäeltä päin tultaessa maasto nousee ennen jätekeskusta kalliojyrkänteenä noin 30 metriä paikoin lähes pysty suorana seinämänä. Jätekeskuksen alueen korkeustaso vaihtelee metrin välillä. Jätekeskuksen sisääntuloalue on noin +114 metrin tasolla. Alue laskee pääosin pohjoiseen ja osittain etelän ja kaakon suuntaan. Peruskallion päällä olevan maakerroksen paksuus on suurimmalla osalla aluetta 0,3 2,0 metriä. Pinnan turvekerroksen alla on hiekkaista silttiä, joka muuttuu kiviseksi hiekaksi kallion läheisyydessä moreeniksi. Luoteis- ja pohjoisosan suoalueella on paksu ja turvekerros, joka on suurimmillaan noin 4 5 metriä. Puhdistamon sijoituspaikan maaperä on osin avokalliota. Metsä-Sairilan jätekeskuksen laajennusalueen maaperä koostuu kalliolohkojen väleihin kerrostuneesta moreenista ja sitä paikoin peittävästä lieju- ja turvekerroksista. Moreenin paksuus vaihtelee suuresti. Suurin osa alueesta on vähäpeitteistä moreenin paksuuden ollessa alle kaksi metriä ja turvekerrosten alle metrin. Notkelmien pohjalla ruhjeiden kohdalla moreenia, eloperäisiä maalajeja sekä mahdollisesti myös rapautunutta kalliota saattaa olla kairaustietojen perusteella useita metrejä. Moreeni on rakeisuus-analyysien perusteella hiekkamoreenia ja kyseisen moreenin kantavuus on hyvä Kasvillisuus ja eläimistö Alueella on melko tavanomainen seudulle tyypillinen kasvi- ja eläinlajisto. Vaihtelevien maastonmuotojen ja jyrkänteiden takia alueella on kuitenkin myös pienialaisia arvokkaita luontoalueita. Länsipuolisella suojaviheralueella on arvokas luontokohde Metsä-Sairilan jyrkänne. Rinteen alueella on tehty havaintoja liito-oravasta ja jyrkänne saattaa olla myös huuhkajan pesäpaikka. Myös kallion päällä osittain voimassa olevan yleiskaavan jätteidenkäsittelyalueella on hyvin varttunutta metsänreunaa, jossa kasvaa keskisuuria haapoja. Kuva 3-9 Maisemarakenne ja jätekeskuksen maisemallisen vaikutuksen alueet. Ramboll

27 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-10 Puhdistamon sijoituspaikan vieressä oleva liito-oravan elinympäristön kannalta tärkeä ja maisemallisesti kaunis haaparyhmä ja vanhaa kuusikkoa. Jätekeskuksen alueella keskellä tai itälaidalla ei ole merkittäviä luontokohteita. Jätekeskuksen alue on pääosin hakattu puuttomaksi aivan alueen itäreunaa ja joitakin alueen keskelle jätettyjä metsäsaarekkeita lukuun ottamatta. Alueen ympäristön kasvillisuus vaihtelee pienipiirteisesti mm. alueen kosteusolojen mukaan. Jätekeskuksen itäpuolella noin 400 metrin päässä on 70 hehtaarin laajuinen Konijärven luonnonsuojelualue. Siihen kuuluu järven lisäksi kallioalueita, kangasmetsiä ja pienialaisia soita. Jätekeskuksen eteläpuolella sijaitsee Rantalan puronvarsilehto, joka on kapeahko, soistunut juotti ja sen kasvillisuus on pääosin kangas-, mustikka- ja saniaiskorpea. Alueen pohjoisosan korpialueen puusto on noin 90-vuotiasta kuusivaltaista sekametsää. Jätekeskuksen ympäristössä on tehty useita liitoorava havaintoja. Liito-oravalle parhaiten soveltuvat ja havaintojen mukaan suosituimmat pesimäalueet ovat suojaviheralueilla olevat kalliot ja jyrkänteet. Suojaviheralueilta ja virkistysalueiden puolelta on tehty selvityksissä myös lepakkohavaintoja. Kuva 3-11 Jätekeskuksen koillispuoleinen suojaviheralue on nuorta taimikkoa. Ramboll

28 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-12 Arvokkaat luontokohteet alueen lähellä. Kartalla on mukana suunnittelun aikana esillä olleita vaihtoehtoisia putkiyhteyksiä. Ramboll

29 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Pienilmasto Mikkeli kuuluu Järvi-suomen alueeseen, jonka ilmasto on mantereinen ja laajalta alueelta samanlaista. Vesistöjen runsaus ja rikkonaisuus sekä vaihteleva topografia aiheuttavat kuitenkin suuria paikallisia eroja alueiden pienilmastojen välillä. Etelä- ja länsirinteillä on suotuisin pienilmasto. Korkeiden kalliomäkien pohjoispuolella voi olla useamman asteen kylmempää. Vuoden keskilämpötila on noin +4 astetta, mikä on noin +1 astetta vähemmän kuin maan etelärannikolla. Vuotuinen sademäärä on noin mm, josta keskimäärin puolet tulee lumena. Yleisin tuulensuunta on etelästä, josta tulevat avoimen selän takia myös kaikkein voimakkaimmat tuulet. Länsi- ja itätuulet ovat myös yleisiä. Keskimääräisesti vähiten tuulee koillisesta ja pohjoisesta. Tuulennopeus on keskimäärin 3-5 m/s, mutta alueella on ajoittain myös kovia tuulia. Jätekeskuksen alueen pienilmasto on paikoin avoimien pintojen takia ääreinen. Suojaviheralueilla ja metsissä on alueelle tyypillinen pienilmasto Vesistöt ja vesitalous Alue on osa Vuoksen vesistöä. Kaava-alueen pintavedet laskevat Saimaaseen kolmea ojaa pitkin. Yksi ojista virtaa pohjoiseen noin puolesta välistä kaava-alueen pohjoisreunaa +96 metrin korkeustasosta Pöllänsuon kautta Vuorelaan, jossa se laskee Mustaselälle. Toinen ojista virtaa kaava-alueen etelärajalta noin +110 metrin tasosta ensin Metsä-Sairilantien eteläpuolelle ja sieltä pohjoiseen Tornimäen ja jätekeskuksen välissä olevan laakson kautta Pitkälahteen. Kolmas oja virtaa kaava-alueen kaakkoiskulmasta noin +98 metrin tasolta pienten soiden kautta Iso-Palvasen järveen ja sieltä Linnasen järven kautta ojaa pitkin Mustalahteen Tornimäen länsipuolella. Lähin lampi on Salttinen (etäisyys 700 m) ja lähin järven osa Pitkälahti, jonka kautta osa suunnitelluista putkilinjoista kulkee. Toimivan jätekeskuksen pintavedet johdetaan pääasiassa pohjoiseen virtaavaan ojaan, etelästä lähtevään ojaan virtaa lähinnä osa sisääntuloalueen pintavesistä ja Metsä-Sairilantieltä valuvia vesiä. Kuva 3-13 Jätekeskuksen pintavesien valumasuunnat. Ramboll

30 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kaakosta lähtevään ojaan ei tällä hetkellä juuri virtaa jätekeskuksen alueen vesiä vaan oja saa alkunsa metsästä. Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa jätteidenkäsittelyaluetta, joten tulevaisuudessa ojaan johdetaan pintavesiä jätekeskukselta, ellei jätteiden käsittelyalueen pintaa muotoilla laskemaan pohjoiseen. Ojaan laskee kuitenkin tällä hetkellä Metsä-Sairilantien eteläpuolelle olevan kalliolouhosalueen ja asfalttiaseman pintavesiä. Toimivan jätekeskuksen pintavedet johdetaan pääasiassa pohjoiseen virtaavaan ojaan, etelästä lähtevään ojaan virtaa lähinnä osa sisääntuloalueen pintavesistä ja Metsä-Sairilantieltä valuvia vesiä. Kaakosta lähtevään ojaan ei tällä hetkellä juuri virtaa jätekeskuksen alueen vesiä vaan oja saa alkunsa metsästä. Alue on voimassa olevassa yleiskaavassa jätteidenkäsittelyaluetta, joten tulevaisuudessa ojaan johdetaan pintavesiä jätekeskukselta, ellei jätteiden käsittelyalueen pintaa muotoilla laskemaan pohjoiseen. Ojaan laskee kuitenkin tällä hetkellä Metsä-Sairilantien eteläpuolelle olevan kalliolouhosalueen ja asfalttiaseman pintavesiä. Kaava-alueen itäreunan pintavedet laskevat Konijärven luonnonsuojelualueelle ja Konijärveen. Alue on tällä hetkellä metsää ja kaavan mukaista retkeilyaluetta eikä kaavalla muuteta tilannetta. Uudella jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan rakennettavaa purkulinjaa pitkin Pappilanselän länsiosaan (syvyys n. 10 m). Purkupaikka sijaitsee puhdistamolta noin 3 km luoteeseen, ja noin 1 km alavirtaan vanhasta Mikkelin kaupungin jäteveden purkupaikasta. Pappilanselkä sijoittuu valuma-alueen keskelle. Vedet virtaavat Pappilan selältä Annilanselän ja Kyyhkylänselän kautta, kapean Siikasalmen läpi Ukonvedelle. Täältä vedet virtaavat Pähkeenselän kautta Juurisalmen läpi Louhiveteen, Ala-Saimaan valumaalueelle. Etelä-Savon Energia Oy:n Pursialan voimalaitos ottaa tarvitsemansa jäähdytysveden kahden tulojohdon kautta (Savilahti, Pappilanselkä). Pappilanselän syvännealueelta. Jätevesien johtaminen ei aiheuta ongelmia vedenotolle asetetuille vaatimuksille. Kuva 3-14 Purkupaikka sijaitsee latvavesistössä. Ramboll

31 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Veden laatu Mikkelin kaupungin Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tilaa on seurattu 1960-luvun lopulta lähtien. Jäteveden puhdistamon kuormitus näkyy selvimmin, puhdistamon purkuputken lähellä, Lamposaarenselän (Pappilanselkä) näytteenottopisteellä. Pistekuormitus voidaan havaita etenkin kohonneina typpiyhdisteiden, suolistobakteerien ja sähkönjohtavuuden arvoina. Fosforin osalta puhdistamon vaikutus peittyy osin hajakuormituksen alle. Visulahdesta ja Savilahdesta, purkupaikan yläpuolelta, on jatkuvasti mitattu Lamposaaren selältä mitattuja korkeampia fosforipitoisuuksia. Myös Savilahden hygieenisyys on pääsääntöisesti ollut Lamposaarenselällä mitattua heikompi. Veden laatu on Lamposaaren selällä vuosina ollut pääsääntöisesti välttävä, mutta ajoittain myös huonoa. Ajoittain lievää puhdistamon purkuvesien vaikutusta on havaittavissa myös Annilanselällä, kohonneina suolistoperäisten bakteerien pitoisuutena. Kokonaisuutena Annilanselän veden keskimääräinen laatu on hieman Lamposaaren vastaavaa parempi, mutta tasoa välttävä. Veden laatu Kyyhkylän selän alapuolisella Ukonvedellä oli vuonna 2008 välttävä. Tästä alaspäin, Pähkeenselällä ja Juurisalmessa, veden laatu on ollut pääsääntöisesti tyydyttävä. Jätekeskuksen alueelta vuoteen 1995 asti kaatopaikan suotovedet johdettiin tasausaltaan ja suo-ojien kautta purkuojaan (Sirkkapuro), joka laskee Saimaan Myllylahteen luvun alun jälkeen suotovedet on johdettu viemärissä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Myllylahti on rehevä, lievästi ruskeavetinen, mutta hygieenisesti melko hyvälaatuinen vesialue. Vesialue kuuluu lievästi rehevään/rehevään luokkaan. Vedestä määritettyjen raskasmetallien pitoisuudet ovat olleet pieniä ja hapettomuutta ei ole esiintynyt. Vedenlaatuaineiston perusteella Ukonvesi ja siinä Myllylahti kuuluvat tyydyttävään virkistyskäyttöluokkaan. Kuva 3-15 Pohjoispuolelle virtaavan ojan vesi on kirkasta, eikä jätekeskuksen vaikutus ulotu alueen ulkopuolelle. Ramboll

32 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Nykyisin jätekeskuksen vaikutus eteläpuolella sijaitsevaan Iso-Palvaseen on arvioitu suhteellisen vähäiseksi. Lievästi rehevän ja humuspitoisen Iso- Palvasen alusveden ajoittain koholla olevat kloridija typpipitoisuudet sekä sähkönjohtavuus ilmentävät todennäköisesti jätekeskuksen vaikutusta. Alusvedessä on lisäksi keväisin voimakasta hapenvajausta. Iso-Palvasen veden laadullinen käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön on luokkien tyydyttävä ja välttävä rajoilla. Jätekeskuksen mahdollisia vaikutuksia Konijärven veden laatuun ei seurata järvestä otettavilla vesinäytteillä. Pohjaveden laatua seurataan koillisosan pohjavesiputkista. Tässä Konijärven suunnassa suotovesien vaikutus on yleensä ollut vähäistä Pohjavedet Kaava-alueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Lähimmät luokitellut pohjavesialueet ovat: Porrassalmi, luokka 1, tunnus , joka a noin 3,3 km lounaaseen. Pursiala, luokka 1, tunnus , joka sijaitsee noin 2,9 km itään. Metsä-Sairilan kalliopuhdistamon alueella kallion päällä oleva maakerros on verraten ohut (0 4,2 metriä maanpinnasta). Kalliomäen päällä ei ole irtonaisia maakerroksia, joissa voisi olla hyödynnettävää pohjavettä. Pohjavettä esiintynee lähinnä kalliomäen reunoilla, maaston painanteissa ja kallioruhjeissa. Kalliopuhdistamon kohdalla pohjavesien virtaussuunta on sekä pohjoisen Sirkkapuron suuntaan, että etelään maanpäällisen sijoituspaikan suuntaan. Suoalueilla pohjavesi on luonnollisesti lähellä maanpintaa (~1 metri). Metsä-Sairilan pohjavedessä on havaittavissa kaatopaikkatoiminnan vaikutuksia erityisesti jätekeskuksesta pohjoiseen ja koilliseen. Etelän suuntaan jätekeskuksen vaikutuksia pohjavedessä ei ole havaittavissa. Pohjaveden laatua on tutkittu lähialueiden kaivovesistä ja alueelle asennetuista pohjavesiputkista otetuista näytteistä sekä jätekeskuksen porakaivosta. Vuoden 2005 tutkimustulosten perusteella osalla putkista voitiin havaita lievää jätekeskuksen vaikutusta. Maa- ja kallioperäputkien veden laadussa oli havaittavissa selvä jätekeskuksen vaikutus, kuten myös jätekeskuksen porakaivossa. Aleen ympäristön talousvesikaivojen veden laadussa ei voida havaita selvää vaikutusta ja kaivovesien laatu täyttää talousvedelle asetetut vaatimukset Maa- ja metsätalous Suunnittelualueen ympäristössä lähinnä pohjoispuolella ja kauempana etelässä on metsätalouskäytössä olevia metsiä, joiden käyttöä metsätalousmaana on osin rajoitettu voimassa olevilla yleiskaavoilla. Lähimmät pellot sijaitsevat alueen pohjoispuolella Sairilan kylässä noin 1 kilometrin päässä alueesta. Jätekeskuksen alue rajautuu suojaviheralueisiin ja retkeilyalueisiin, joilla puiden kaataminen vaatii maisematyöluvan Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Kaavaalueen itäpuolella on Konijärven luonnonsuojelualue. Kaava-alueelta on tehty havaintoja liito-oravan ja huuhkajan pesäpaikoista. Arvokkaat luontotyypit tulee tarkemmin huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Kuva 3-16 Puhdistamon suojaviheralueella oleva kalliojyrkänne on erityisen arvokas ja monipuolinen luonnonympäristö. Ramboll

33 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Kaava-alueella ei ole asukkaita. Jätehuollon toimimisella on kuitenkin merkitystä väestön rakenteelle ja kehitykselle koko Mikkelin seudulla. Jätekeskuksen tarjoamat palvelut ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömiä ja lähes koko Mikkelin seudun väestön jätteet sijoitetaan Metsä-Sairilaan. Myös elämyksellisillä virkistyspalveluilla on vaikutusta koko seudun väestölle. Tornimäen hiihtokeskuksen alue tarjoaa urheilu- ja vapaa-ajan palveluita, joita voivat käyttää kaiken ikäiset ihmiset laajalta alueelta. Kuva 3-17 Tornimäen hiihtokeskus on talvisin vilkkaassa käytössä. Kuvan ottamisen aikaan oli arkipäivä ja paikalla oli jo useita laskijoita. Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon maakunnan suunnitelmissa Metsä-Sairilan alueen väestöä ei ole tavoitteena lisätä. Alueen ympäristössä kuitenkin on tavoitteita väestön merkittävällekin lisäämiselle esimerkiksi Salosaaressa ja kirkonvarkaudessa Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee etäällä taajama-asutuksesta ja palveluista. Metsä-Sairilan alueella on yksittäisiä vakituisia asuinrakennuksia ja lomarakennuksia. Alueen pohjoispuolella Sairilassa on kylä. Suunnittelualue on pääasiassa metsää. Sairilan kylässä ja Iso-Palvasen rannalla on pienialaisia peltoja. Suunnittelualueella toimii seudullinen jätekeskus ja alueen eteläpuolella on asfalttiasema. Saimaan Mustanselän rannalla, noin 500 metriä jätekeskuksesta länteen, sijaitsee Mikkelin nuoriso-opiston Riuttalan leirikeskus. Jätekeskuksen lounaispuolella sijaitsee 1970-luvun alussa valmistunut Tornimäen hiihtokeskus Asuminen Lähimmät loma-asutukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä Mustaselän ja Konijärven rannoilla. Lähimmät vakituiset asunnot sijaitsevat noin 700 metrin päässä. Kaikkiaan kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee noin 20 vakituista asuinrakennusta ja 20 loma-asuinrakennusta. Lähin taajama-alue sijaitsee Mikkelin Tuppuralassa 2,5 kilometrin päässä. Hankkeen takia ei vähennetä, mutta ei myöskään lisätä alueen asumista. Kuva 3-18 Jätekeskuksen aluetta lähin loma-asunto Pitkälahden rannalta. Ramboll

34 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-19 Hankkeen lähellä olevat asunnot tai loma-asunnot ja niille tulevan tien kulkusuunta Palvelut ja virkistyskäyttö Kaava-alueella sijaitsee seudullinen jätekeskus ja muita jätteen kierrätykseen ja lajitteluun liittyviä yrityksiä. Kaava-alueen vieressä on Tornimäen hiihtokeskus, jossa voi lasketella ja hiihtää. Keskuksen yhteydessä toimii myös moottorikelkka- ja mönkijävuokrausta tarjoava yritys. Tornimäen pohjoispuolella Mustaselän ja Pitkälahden rannalla on Suomen Nuoriso-opiston Riuttalan hovin koulutus- ja leirikeskus, joka tarjoaa koulutus-, majoitus- ja ruokailupalveluita. Sairilan kylässä on ratsastus- ja retkeilypalveluita tarjoavia yrityksiä. Muutoin palvelut sijaitsevat etäämpänä kaavaalueesta. Hankkeella lisätään alueen jätteiden käsittelyyn liittyviä palveluita. Kuva 3-21 Riuttalanhovin leirikeskuksen infotaulu ja rakennuksia. Kuva 3-20 Metsä-Sairilantien risteyksen viitasta osoittamassa alueella olevia palveluita. Ramboll

35 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella on Metsäsairila Oy:n, VAPO Biotech Oy:n, Paperinkeräys Oy:n ja Lemminkänen Oy:n työpaikkoja. Lisäksi kaava-alueella työskentelee kuljetus-, rakennus-, mittaus- ja suunnittelualan henkilöitä. Kuva 3-22 Tornimäen hiihtokeskuksen valaistujen latujen infotaulu kertoo missä reitit kulkevat, vaikka ei ehkä ole enää parhaimmassa kunnossa. Kuva 3-23 Jätekeskuksen suojaviheralueilla ja suojavyöhykkeillä kulkee nykyisin mönkijäreittejä. Kuva 3-24 Jätekeskus työllistää useiksi vuosiksi suunnittelu- ja maarakennusalan yrityksiä. Hankkeen takia alueelle sijoittuisi myös Mikkelin Vesilaitoksen työpaikkoja. Kaava-alueenympäristössä toivat Tornimäen hiihtokeskus, Sairilan kylän ratsastustallit ja joitakin muita maatiloja. Hanke ei vähennä työpaikkoja kaava-alueen ympäristössä Liikenne Alueelle ajetaan Mikkelistä 13 tien kautta 62 tielle ja siitä Metsä-Sairilan yksityistielle. Metsä-Sairilaan on jo olemassa olevat hyvät kulkuyhteydet alueella sijaitsevan jätekeskuksen vuoksi. Tiehallinnon liikennemääräkarttojen perusteella Anttolaan johtavan tien (tie nro 62) liikennemäärä on Mikkelin keskustan suunnasta Metsä-Sairilan tienristeykseen 4300 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 160 ajoneuvoa/vrk. Metsä-Sairilan jätekeskukselle liikennemäärä on vuosittain ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä on ajoneuvoa. Tämä tarkoittaa Metsä- Sairilan tielle 200 ajoneuvoa/vrk, kun huomioidaan edestakainen matka. Raskaan liikenteen osuus tästä on 77 ajoneuvoa/vrk. Metsä-Sairilantien liikennemäärä kasvaa talvisin, kun Tornimäen laskettelukeskus on käytössä. Marras-huhtikuun välillä Tornimäen liikennemäärä on noin ajoneuvoa, mikä kasvattaa päivittäistä ajoneuvomäärää 670 ajoneuvoa/vrk. Tällöin Metsä- Sairilan tiellä kulkee 870 ajoneuvoa/vrk. Ramboll

36 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-25 Anttolantiellä (mt 62) on turvallista ajaa raskaasta liikenteestä huolimatta. Metsä-Sairilantielle kääntyville on oma kaista Anttolantiellä ja risteyksen liikennemäärä ei hidasta liikennettä. Sekä Anttolantie että Metsä-Sairilantie ovat hyvässä kunnossa. Kuva 3-26 Anttolantiellä on Mikkelistä päin tulessa vasemmalle kääntyvien kaista Metsä-Sairilan yksityistien risteyksen kohdalla. Kuva 3-27 Tiestö liikenteeseen kohdistuvat vaikutusalueet. Ramboll

37 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Rakennettu kulttuuriympäristö Metsä-Sairilassa tai sen läheisyydessä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita kohteita. Nykyinen jätevedenpuhdistamo sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Kenkäveronniemen pappilan alueella Muinaismuistot Kaava-alueella ei ole tunnettuja muinaismuistoja. Kenkäveronnimeltä on tehty useita muinaismuistolöytöjä ja alue on vanhaa kulttuurimaisemaa Tekninen huolto Metsä-Sairilan jätekeskus on liitetty Sairilan vesiosuuskunnan viemäriin. Jätekeskuksen jätetäyttöjen suotovedet ja muut likaiset vedet johdetaan Kenkäveron jätevedenpuhdistamolle siirtolinjaa myöten. Nykyinen viemäriputki kulkee Jätekeskukselta pohjoiseen ja Saimaan pohjassa Kenkäveronniemeen. Kaava-alueen eteläreunassa kulkee 110kV voimalinja. Samassa johtokäytävässä tulee Tornimäelle ja Metsä-Sairilan jätekeskukselle kulkevat sähköjohdot. Jätekeskuksen alueella sähköjohdot kulkevat osittain ilmajohtoina, mutta suunnitelmissa on laittaa kaapelit maahan. Jätekeskuksen alueella tuotetaan sähköä toiminnan omiin tarpeisiin. Alueella on kaatopaikkakaasujen keräämiseen ja polttamiseen tarkoitettu sähkö ja lämpöjärjestelmä. Myös jätevedenpuhdistamolta voidaan kerätä energiaa hyötykäyttöön. Jätteiden loppusijoitusalueiden ja muiden toimintojen esirakentamisen yhteydessä jätekeskuksen alueella on käynnissä kalliokiviaineksen ottoa kolmella eri louhinta- ja murskausalueella. Hajuhaittoja voi ajoittain syntyä kompostoinnista ja jätetäyttöalueelta. Sääolosuhteet ja kulloinkin käynnissä oleva jätteenkäsittelytoimenpiteen vaihe vaikuttaa merkittävästi hajujen syntymiseen ja leviämiseen. Alueen ympäristössä ei ole tehtyjen maastokäyntien tai puhdistamon rakentamiseen liittyvien mittaus- ja kartoitustoimenpiteiden yhteydessä havaittu häiritsevää hajuvaikutusta. Jätekeskuksen toiminnan häiriöt ulottuvat ajoittain alueen ympäristössä kulkeville virkistysreiteille, erityisesti ns. Voudinpolulle, josta erkanevia haaroja kulkee osittain voimassa olevan yleiskaavan mukaisella jätteidenkäsittelyalueella. Alueen vaihtelevan muotoinen maasto parantaa suojaavaa vaikutusta. Jätekeskuksen ja virkistysreitin väliin jäävä kallio tai pieni kumpare vähentää melua huomattavasti myös hyvin lähellä melunlähdettä. Reitin kulkiessa mäen harjalla melu sen sijaan kuuluu selvemmin ja itäpuolisella suojaviheralueella melu on ajoittain häiritsevää Erityistoiminnat Alueella loppusijoitetaan ja käsitellään mm. jätettä, ongelmajätettä, pilaantuneita maita ja biojätteitä. Alueella on tavoitteena puhdistaa koko Mikkelin seudun jätevedet kalliopuhdistamossa ja edelleen lisätä jätteiden käsittelyyn ja hyötykäyttöön liittyviä toimintoja Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen pääasialliset nykyiset häiriötekijät ovat jätekeskuksen esirakentamisesta aiheutuva melu- pöly-, tärinähaitta sekä toiminnasta aiheutuvat hajuhaitat sekä ajoittainen roskaantumisen ja haittaeläinten esiintyminen. Lisäksi alueella aiheuttaa häiriötä myös moottorikelkkojen ja mönkijöiden huvikäyttö, joka ajoittain häiritsee muita alueella liikkujia, erityisesti ratsastusta. Ramboll

38 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3-28 Voudinpolku kulkee aivan voimassa olevan yleiskaavan mukaisen jätteidenkäsittelyalueen (EJ) reunalla. Kuvassa oikean puoleinen haara on EJ-alueella. Jätevedenpuhdistamon takia häiriötä syntyy käytännössä vain rakentamisen aikana, jolloin puhdistamotilat louhitaan kallioon. toiminnan aikana puhdistamo ei aiheuta normaalitilanteessa häiriötä ympäristöön. Kuva 3-29 Rakentamisen (punainen pistekatkoviiva) ja toiminnan aikaiset vaikutusalueet. Ramboll

39 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalinen ympäristö on verrattain monipuolinen. Lähiympäristössä asuu useita kymmeniä ihmisiä ja kaava-alue on osittain myös heidän ulkoilualuettaan. Valtaosa ihmisistä vain käy paikalla ja lähtee pois, joko hiihtämässä tai tuomassa jätteitä yms. Jätekeskuksen alueella työskentelee päivittäin useita ihmisiä ja työympäristöä pidetään pääosin hyvänä. Alueen sosiaalisessa ympäristössä on erilaisia jännitteitä ja alueeseen suhtaudutaan hyvin monella eri tavalla. Alue tarjoaa työpaikan sekä elämyksiä ja monipuolisen toimintaympäristön monelle ihmiselle. Jätekeskuksen toiminta on aiheuttanut paljon vastustusta alueen asukkaiden keskuudessa. Toisaalta taas monelle jätekeskus on helposti saavutettava ja hyvin toimiva, eikä se aiheuta lainkaan häiriötä. Samoin jätevedenpuhdistamon sijoittaminen alueelle on aiheuttanut vastustusrintaman. Yksi suuri sosiaalisia häiriötekijöitä lisäävä vaikutus on, että jätekeskuksen aitaus ei kulje voimassa olevan yleiskaavan mukaisen EJ aluevarauksen reunassa, vaan rajaa vain nykyisin käytössä olevaa toiminta-aluetta. Tämä aiheuttaa epätietoisuutta alueen ympäristön käyttäjille. Tornimäen hiihtokeskuksen rinteet ja hiihtoladut ja myös ympäröivien metisen virkistysreitit ovat myös koettavissa niin, ettei jätekeskuksen olemassa oloa havaitse Terveellisyys ja turvallisuus Mustaselän ja purkupaikaksi suunnitellun Pappilanselän pintaveden laatu on ajoittain vain välttävää. Syyt huonolle laadulle ovat vesistöjen vähäinen virtaus ja ulkoinen kuormitus jätekeskukselta, laskuojien varrella olevilta maatiloilta, haja-asutusalueilta ja loma-asunnoilta. Kuva 3-30 Jätekeskuksen likaiset suotovedet ohjataan suotovesialtaaseen, josta ne pumpataan nykyisin Kenkäveronniemen puhdistamolle. Ramboll

40 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Alueen puusto voi pääosin hyvin eikä alueella ole ilmansaastumisen merkkejä Alueella on terveellistä ja turvallista liikkua, asua ja tehdä töitä. Jätekeskuksen alue on aidattu ja aluetta valvotaan. Toimintojen toteuttamista ja ympäristökuormitusta valvotaan lupaehtojen mukaisesti. Toiminta ei aiheuta merkittävää vaikutusta alueen ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Jätekeskuksen alueella säilytetään vaarallisia aineita, mutta alueella ei ole merkittävän suurkatastrofin riskiä Maanomistus Kaava-alue on suurimmaksi osaksi Mikkelin kaupungin omistuksessa. Keskustasta tuleva siirtoviemäri ja puhdistettujen jätevesien purkuputki sekä puhdistamon maanalaisten tilojen huoltotie kulkevat osittain yksityisten maiden ja yhteisten vesiosuuskuntien kautta. Kuva 3-31 Mikkelin kaupungin maanomistus. 3.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan Maakuntakaavan mukaan Metsä-Sairilassa on jätteenkäsittelyalue (EJ). Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräyksen mukaan alueella sallitaan jätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvä rakentaminen. Alueella on sallittu myös jätteenkäsittelyyn liittyvä teollinen toiminta. Erityismääräys EJ kieltää jätteen loppusijoittamisen 110 kv:n voimalinjan eteläpuoliselle alueelle. Jätteenkäsittelyalueen lounaispuolella on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (et). Merkinnällä osoitetaan merkittävät jäteveden käsittelyä palvelevat nykyiset jätevedenpuhdistamoalueet sekä vaihtoehtoiset uudet alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan jätevedenpuhdistamon sijoituksessa on vaihtoehdot A ja B, joista valitaan toteutettavan puhdistamon sijoituspaikka myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on virkistysmatkailualuetta (V-rm). Merkinnällä osoitetaan keskusverkon ulkopuolisia alueita tehokkaalle virkistyskäytölle, ulkoilulle, urheilulle ja matkailua palveleville toiminnoille. Alueella on yksityiskohtaisemman suunnittelun tarvetta virkistyskäytön ja matkailutoimintojen yhteen sovittamiseksi. Virkistysmatkailualueelta on osoitettu nuolella virkistysyhteystarve pohjoiseen päin. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueiden välisiä tavoitteellisia viheryhteyksiä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot sekä arvokkaiden luontokohteiden säilymisen. Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella on luonnonsuojelualuetta (SL). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Virkistysmatkailu- ja jätteenkäsittelyalueen halki ja itäpuolelta kulkee voimalinjoja ja lounaispuolelta valtatie. Tämä kaavahanke noudattelee maakuntakaavan linjauksia ja aluevarauksia. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu ja perusteltu vaihtoehtoisen sijoitus paikan valinta. Osayleiskaavalla ei vaikeuteta maakuntakaavan toteutumista miltään osin. Ramboll

41 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 3.32 Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Salosaari-Häyrylän osayleiskaavan muutos, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt , ja joka on tullut lainvoimaiseksi Kaavalla on muutettu Salosaari-Häyrylän osayleiskaavan pohjoisosaa. Toinen suunnittelualueella voimassa oleva yleiskaava on hyväksytty Sairilan rantaosayleiskaava. Kaavalla on osoitettu rantarakennuspaikat ja osittain muuta maankäyttöä. Suunnittelualueessa on mukana Mikkelin kaupungin omistama kiinteistö, joka on osoitettu virkistysalueeksi (V-2). Aluetta on hoidettava virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus huomioiden eikä alueella saa tehdä avohakkuita. Sairilan rantaosayleiskaavaa muutetaan vain V-2 merkinnän osalta. Kuva 3.33 Ote Sairilan rantaosayleiskaavasta. Salosaari-Häyrylän osayleiskaavan muutoksessa suunnittelualueelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ-1). Alueelle saa rakentaa jätteiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä rakennelmia ja rakennuksia. Alueen pohjoisreunalla on siihen kuuluva istutettava suojavyöhyke (ev). Jätteenkäsittelyalueen itä- ja länsipuolella on suojaviheralue (EV). Alueella tulee säilyttää nykyinen puusto ja tarvittaessa istuttaa lisää puustoa suojaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Alueella ei saa tehdä avohakkuita. Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella olevalla suojaviheralueella on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) linkkimastoa varten. Suojaviheralueen takana on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR) ja Urheilupalveluiden alue VU jossa sijaitsee Tornimäen hiihtokeskuksen sekä palveluiden alue (P), jossa on Riuttalan leirikeskus. Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella olevalla suojaviheralueella kulkee ulkoilureitti ja suojaviheralueen takana on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Jätteenkäsittelyalueen eteläpuolella on teollisuus- ja varastoaluetta (T-3). Alueelle saa sijoitta myös jätteenkäsittelylaitoksia, mutta aluetta ei saa käyttää jätteiden pääsijoitusalueena. Jätteenkäsittelyalueen eteläreunassa kulkee tie ja voimalinja. Jätteenkäsittelyalue on osayleiskaavassa osoitettu nykyistä toimintaa laajemmalle alueelle. Jätteenkäsittelytoiminnoilla on vähäisesti tilaa laajeta länteen päin, jonne jätevedenpuhdistamoa suunnitellaan ja enemmän tilaa itään päin suojaviheralueen reunaan asti. Ramboll

42 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Rakennuskiellot Alueella on voimassa maakuntakaavan EJ- ja et -merkinnöistä johtuva MRL 33 mukainen rakentamisrajoitus. Kaavoituksen ja lupamenettelyn yhteydessä on alueen ympäristössä huomioitava, ettei luvan myöntäminen vaikeuta tarpeettomasti alueen käyttöä jätteidenkäsittelyalueena tai jätevedenpuhdistamon sijoittamista alueelle. Aluetta ei ole määrätty rakennuskieltoon kaavan laatimisen ajaksi (MRL 38 ). Kuva 3-34 Ote Salosaari Häyrylän osayleiskaavan muutoksesta Asemakaava Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Jätevedenpuhdistamon toteuttamiseksi on käynnistetty asemakaavan laatiminen Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueelle. Asemakaava on tarkoitus laatia tämän osayleiskaavan muutoksen (0042) mukaisesti Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelukohteita. Kaava-alue rajautuu idässä Konijärven luonnonsuojelualueeseen, YSA Muita luonnonsuojelualueita kaava-alueen läheisyydessä ovat: Myllyjoensuun luonnonsuojelualue, YSA Tornimäen rinnelehto, YSA Pahalamminvuoren Natura-alue, FI Suojelualueet sijaitsevat noin 0,8 2 km:n etäisyydellä jätteidenkäsittelyalueesta Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys, joka on hyväksytty Tonttijako ja rekisteri Alue kuuluu Mikkelin kaupungin kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakarttana käytetään 1:5000 mittakaavaista Mikkelin kaupungin pohjakarttaa. Ramboll

43 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Suunnittelualueella oleville toiminnoille on myönnetty seuraavat voimassa olevat ympäristöluvat: Metsä-Sairilan jätekeskuksen toimintalupa (Dnro ESA-2004-Y ) Etelä-Savon ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä myöntänyt Lemminkäinen Oyj:lle ympäristönsuojelulain mukaisen, toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan Mikkelin kaupungin Sairilan kylässä Metsä-Sairilan tilalla RN:o 1:344 sijaitsevaa kallionlouhimoa, louheen murskaamista ja asfalttiasemaa varten. Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään taltionro 1846 pysyttänyt ympäristökeskuksen päätöksen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen tiettyihin lupamääräyksiin tekemien muutosten mukaisena. Lemminkäisen lupamääräysten muuttamisesta on annettu aluehallintoviraston päätös Dnro ISA- VI/280/04.08/2010. Itä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Mikkelin vesilaitokselle ympäristöluvan Mikkelin kaupungissa sijaitsevan Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja vesilain mukaisen luvan vesihuoltolinjan rakentamiseen välille Kenkäveronniemi Metsä-Sairila (Dnro ISAVI/200/04.08/2010 ja Dnro ISAVI/156/04.09/2010). Ympäristölupa koskee Mikkelin kaupungin alueella muodostuvien yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien käsittelyä Metsä-Sairilan puhdistamolla sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista Saimaan Pappilanselälle (Lamposaarenselälle). Lupa sallii myös hyvin puhdistettujen jätevesien johtamisen varapurkuputkea pitkin Saimaan Mustaselälle varsinaisen purkuputken huolto- ja häiriötilanteissa. Ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen ja asian käsittely on kesken Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueen ympäristöön jää osittain voimaan vahvistettu Salosaari-Häyrylän osayleiskaavan muutos ja vahvistettu Salosaari- Häyrylän osayleiskaava sekä hyväksytty Sairilan rantaosayleiskaava. Ramboll

44 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Kaavalla muodostetaan jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelyn korttelialueet sekä niitä ympäröivät suojaviheralueet ja osoitetaan toimintojen tarvitsemat putki- johto- ja tieyhteydet ohjeellisina. Merkinnän selitys Mitoitus Jätevedenpuhdistamo on mitoitettu noin asukkaan jätevesien puhdistamiseen. Jätteidenkäsittelyalueella voidaan käsitellä koko Mikkelin seudun jätteet. Osayleiskaava mahdollistaa toimintojen kehittämisen ja laajentamisen alueella. Kaava-alue on kooltaan noin 167 hehtaaria. Kaavaalueen pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain seuraavat: Aluevaraus Likimääräinen pinta-ala/ ha P Palvelujen ja hallinnon alue 6 VR Retkeily- ja ulkoilualue 60 ET Yhdyskuntateknisen huollon 1 alue ET-1 Seudullisen jäteveden puhdistamon 3,5 korttelialue EJ-1 Jätteidenkäsittelyn korttelialue 54 EV-1 Suojaviheralue, johon saa 14,5 sijoittaa maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakenteita EV Suojaviheralue 16 W Vesialue 12 Yhteensä 167 Kaavan mitoitustiedot on esitetty tarkemmin kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä Palvelut Kaava-alueella sijaitsee seudullinen jätehuoltoyhtiö, jonka toimintaa kehitetään edelleen. Lisäksi alueelle sijoitetaan seudullinen jätevedenpuhdistamo. Laitosten tuottamat palvelut ovat koko Mikkelin seudun käytössä ja toiminta-aluetta voidaan edelleen laajentaa. Laitosten kehittäminen alueella lisää tarvetta mm. työpaikkaruokailun järjestämiseen, mutta ei välttämättä vaadi palvelujen lisäämistä alueella tai lähiympäristössä. Kaavalla ei vaikeuteta viereisen urheilu-, retkeily- ja virkistysalueen käyttöä tai kehittämistä Kaavan sisältöä ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kaavalla eheytetään yhdyskuntarakennetta siirtämällä jätteidenkäsittelyyn ja jäteveden puhdistamiseen liittyvät toimenpiteet vierekkäin. Kaavalla vapautetaan tilaa keskustan kehittämiseen ja huomioidaan toimiva aluerakenne ja eheytyvä yhdyskuntarakenne. Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriperintöön ja virkistyskäytön mahdollisuuksia voidaan parantaa nykytilasta. Vuoksen vesistön tilaa voidaan parantaa tehostamalla Mikkelin seudun jäteveden puhdistusta. Uudella puhdistamolla viemäriverkon toiminta-aluetta voidaan laajentaa, myös puhdistetun veden laatua voidaan parantaa. Osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen ja täyttää yleiskaavoitukselle asetetut sisältövaatimukset. Osallistuminen ja vuorovaikutus ovat vaikuttaneet kaavan sisältöön merkittävästi, vaikka kaikkia osallisten tavoitteita ei ole voitu sellaisenaan huomioida. Kaavaprosessi täyttää siten avoimuudelle ja vuorovaikutukselle lainsäädännössä ja kaupungin toimintatavoissa asetetut laatutavoitteet. Jätehuollon ja jäteveden puhdistuksen seudullinen kehittäminen voidaan teknisesti toteuttaa alueella ympäristöhäiriöiden lisääntymättä nykytilasta. Alueelle on mahdollista toteuttaa maanalainen kalliopuhdistamo. Tulevaisuuden laajenemiselle on tilaa, eikä uusia jätehuoltoalueita tarvitse Mikkelin seudulla perustaa. Alueen ympäristöä voidaan kaavan toteuttamisen jälkeen edelleen hyödyntää virkistys ja retkeilyalueena. Suojaviheralueiden luontoarvot voidaan säästää. Jätteidenkäsittelyyn ja jätevedenpuhdistamoon liittyvät rakennelmat ja toiminnot on sijoitettavissa siten, että ne eivät aiheuta merkittävää haittaa tai näy ympäristöön. Ramboll

45 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Aluevaraukset Korttelialueet Seudullisen jätevedenpuhdistamon korttelialue. Alueella sallitaan maanalainen rakentaminen ja muu jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvä rakentaminen. Alueen rakentamista ohjataan asemakaavalla. Retkeily- ja ulkoilualue. Vesialue. Jätteenkäsittelyalue. Alue on tarkoitettu jätteiden hyödyntämis- ja muille jätteiden käsittelytoiminnoille. Alueella voidaan käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja. Alueelle saa sijoittaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia, kenttiä ja laitteita. Alueen rakentamista ohjataan asemakaavalla. Ohjeellinen maanalainen tila. Alueelle saadaan louhia maanalaisia tiloja ja niiden sisäänkäynnit sekä putki-, ajo- ja huoltoyhteydet. Alueelle tulee laatia maanalaisen rakennusalan ja -oikeuden osoittava asemakaava. Palvelujen ja hallinnon alue. Alue on tarkoitettu leirikeskusta varten Muut alueet Istutettava alueen osa. Alueelle saadaan sijoittaa melu- ja suojavalleja. Alueella oleva puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää ja alueelle tulee istuttaa uutta kasvillisuutta suojaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue. Pääsytie. Ohjeellinen tieyhteys. Suojaviheralue, jolle saadaan louhia maanalaisen jätevedenpuhdistamon toteuttamiseksi tarpeellisia tiloja ja maanalaisten tilojen sisäänkäynnit. Alueelle tulee laatia asemakaava, jolla turvataan alueella olevien luontoarvojen säilyminen. Ohjeellinen ulkoilureitti. Johtoa varten varattu alueen osa. Suojaviheralue. Alueella tulee säilyttää nykyinen puusto ja tarvittaessa istuttaa uutta kasvillisuutta suojaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Alueella kulkevia reittejä ja teitä saadaan parantaa. Ohjeellinen viemärijohtoa varten varattu alueen osa. ---p --- Ohjeellinen puhdistettujen jätevesien purkuputkea varten varattu alueen osa. Ramboll

46 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset ulottuvat jätehuollon ja jätevesien puhdistuksen osalta koko Mikkelin seudulle ja erityisesti rakentamisen ja toiminnan aikana kaavaalueen lähiympäristöön. Jätevedenpuhdistamon siirtämisellä pois Kenkäveronnimestä on vaikutuksia Mikkelin keskustan kehittämiseen. Kaavan vaikutusten arviointi pohjautuu laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin, jotka on lueteltu kaavaselostuksen alussa. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty kaavasta saadun palautteen mukaisesti. Vaikutusten arvioinnissa on vertailtu kaavan toteuttamisen aiheuttamien muutosten vaikutusta ympäristöön suhteessa tavoitteisiin ja voimassa olevaan osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksiin. Arvioinnissa on tuotu esille myös kielteisiä vaikutuksia ja niiden vähentämisen keinoja. Jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkaminen ja laajentaminen Kenkäveronniemessä ja jätekeskuksen toiminnan jatkuminen ympäristöluvan ja voimassa olevan osayleiskaavan mukaisesti Metsä-Sairilassa on mukana arvioitaessa ja vertailtaessa kaavan vaikutuksia. Arvioinnin lähtökohtaisena oletuksena on ympäristölupahakemuksen mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta ja ympäristöluvan mukainen toiminta jätekeskuksen alueella Vaikutukset jätevesi- ja jätehuoltoon Mikkelin seudulla Kaavalla on merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin seudun jätehuoltoon ja jätevedenpuhdistuksen järjestämiseen. Kaavan mahdollistaman uuden keskuspuhdistamon toiminnan alettua voidaan lopettaa joitakin vanhoja puhdistamoita seudulla. Suurimmat lähivuosien investointitarpeet jätevedenpuhdistamoiden saneeraukseen osuvat kaikki samoille vuosille välille. Uusi puhdistamo poistaa saneeraustarpeen. Poistuvien puhdistamoiden purkamisesta ja maaperän puhdistamisesta muuhun käyttöön aiheutuu kuitenkin kustannuksia, jotka voivat etenkin jälkimmäisen osalta olla merkittäviä. Jotkut vanhat siirtolinjat voidaan korvata kokonaan uudenaikaisilla ja vuotojen osalta toimintavarmemmilla putkilla. Uuden puhdistamon suurempi asukasvastineluku mahdollistaa myös viemärin toimintaalueen laajentamisen. Jätekeskuksenn alueella kaava mahdollistaa jätteiden entistä tehokkaamman käsittelyn ja turvaa jätehuollon toiminnan pitkälle tulevaisuuteen. Toiminnaltaan ja laajenemismahdollisuuksiltaan varmistettu laaja-alainen ja monipuolinen jätehuoltoalue vähentää huomattavasti alueen asukkaille ja yrityksille aiheutuvia jätehuoltomaksuja sekä luo varmuutta jätehuoltosidonnaisten investointipäätösten tekemiseen esimerkiksi uuden teollisuustoiminnan sijoittuessa Mikkeliin tai muualle Metsäsairila Oy:n toiminta-alueelle Vaikutukset maakäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja virkistykseen Kaavamuutoksen maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset itse rakentamisalueella ja Metsä-Sairilassa ovat vähäisiä. Jätevedenpuhdistamon siirtämisellä pois Kenkäveronnimeltä on kuitenkin merkittäviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia Mikkelin keskusta alueella. Nykyisen jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen vaikutuksia keskusta-alueen kehittämiselle on vielä vaikeaa kokonaisuudessaan arvioida. Keskusta-alueen suunnittelu on kuitenkin käynnissä. Kenkäveronniemeen jää puhdistamon toiminnan lopettamisesta huolimatta pumppaamo, siirtoviemärit ja huoltotiet. Rakennukset ovat kuitenkin pieniä ja siirtoviemärien kohdalle voidaan tehdä kuluyhteyksiä, joten maankäyttövaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä. Kaavasta aiheutuu maankäyttövaikutuksia myös siellä missä jätevedenpuhdistamo voidaan lopettaa uuden keskuspuhdistamon takia. Kaava-alue on toimivan jätekeskuksen alue, joka on vielä osittain metsäistä kallio- ja suomaata. Alueella ei ole asutusta. Kaava-alueen ympäristö on metsätalouskäytössä olevaa metsämaata sekä virkistysja retkeilyaluetta. Alue sijaitsee etäällä muusta yhdyskuntarakenteesta, eikä sitä voida pitää todennäköisinä taajamarakentamisen laajenemisalueena. Metsä-Sairilan alueelle ei ole osayleiskaavassa tai maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu uutta asuinrakentamista. Rakennemallin mukaan alue on tulevaa työpaikka Ramboll

47 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos ja teollisuusaluetta ja jätteiden käsittelykeskus. Asutusta on rakennemallissa osoitettu lähinnä tulevien viemärin toiminta-alueiden suunnalle ja Salonsaareen. Alueella sijaitsevat jätteidenkäsittelyalue, asfalttiasema sekä virkistys- ja retkeilyalueet toteuttavat voimassa olevia kaavoja. Sairilan rantaosayleiskaavassa alueen pohjoispuolella oleville rannoille on osoitettu joitakin loma- ja asuinrakennuspaikkoja. Kaavalla ei aiheuteta sellaista haittaa olemassa olevalle maankäytölle ja rakentamiselle, että alueiden tai rakennuksien käyttö olisi terveydelle vaarallista tai kiinteistöjen arvo laskisi. Lähin taajama-asutus sijaitsee Mikkelin Tuppuralassa 2,5 kilometrin päässä jätekeskuksesta. Lähimmät lomarakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä ja vakituiset asunnot sekä lähimmät viljelykäytössä olevat pellot noin 600 metrin päässä jätekeskuksesta. Kaavan toteuttamisen aiheuttamat ympäristöhäiriöt ulottuvat arvion mukaan laajimmillaan noin metrin päähän toiminta-alueesta. Puhdistamon rakentaminen aiheuttaa meluvaikutuksia lähimmille loma-asunnolle ja leirikeskukselle Pitkälahden rannalla. Ympäristöhäiriöiden vaikutusta voidaan vähentää tai ne voidaan poistaa toteuttamisen ja toiminnan aikaisilla toimenpiteillä ja niiden ajoittamisella. Rakentaminen kestää arviolta noin 1,5 vuotta. Kaavan toteuttaminen pienentää vähäisesti virkistykseen ja retkeilyyn voimassa olevissa kaavoissa osoitettuja alueita. Alueet osoitetaan kuitenkin suojaviheralueiksi, eikä ulkoilua rajoiteta. Suojaviheraluetta laajennetaan, luontoarvojen säästämiseksi ja jätekeskuksen esirakentamisen aikaisen kalliolouhinnan aiheuttama melu- ja pölysuojaksi. Tornimäen hiihtokeskuksen ladut kulkevat retkeilyalueen ja hiihtokeskuksen ympäristössä. Metsässä kulkee paljon muitakin reittejä. Kaavalla muutetaan nykyisten reittien linjauksia vain itäpuolella, jossa nykyisin käytetty reitti kulkee osittain voimassa olevan yleiskaavan mukaisella jätteidenkäsittelyalueella. Maastossa nykyisin kulkeva ns. Voudinpolku voi edelleen säilyä käytössä niiltä osin kuin se ei kulje jätekeskuksen alueella. Nykyistä jätekeskuksen aluetta ei ole aidattu koko voimassa olevan yleiskaavan mukaiselle alueelle. Maastonmuotojen takia meluvaikutus ei kantaudu kauas retkeilyalueen puolelle kuin maaston korkeimmille kohdille. Reitti voidaan linjata kulkemaan kumpareiden ja mäkien suojaisalla puolella. Riuttalan nykyistä tietä voidaan hyödyntää kalliopuhdistamon rakentamisen aikana louhittaessa puhdistamotiloja, hätäpoistumisteitä ja putkilinjoja. Kalliopuhdistamon rakentamisen aikana Riuttalantiellä on ajoittain paljon raskasta liikennettä ja louhimisesta aiheutuu melua. Puhdistamon toiminnan aikana Riuttalantiellä on vain ajoittain huoltoliikennettä. Myös meluvaikutukset ovat vain rakentamisen aikaisia. Tornimäen mönkijäreitit saavat tällä hetkellä kulkea jätekeskuksen ympärillä Metsäsairila Oy:n luvalla. Moottorikelkkailua harrastetaan alueella. Huviajelu häiritsee mielipiteiden mukaan alueen muita ulkoilijoita, koska mönkijät ja kelkkailijat poikkeavat reitiltä ja ajelevat joka puolella. Mönkijä- ja kelkkailumahdollisuudella on kuitenkin positiivista vaikutusta Tornimäen retkeily- ja ulkoilupalveluiden tarjonnalle. Mönkijöille ei osoiteta kaavalla reittiä, mutta suojaviheralueen määräyksellä mahdollistaan nykyisten reittien parantaminen ja miksei samalla myös niiden reittitoimitus virallisiksi mönkijäreiteiksi. Moottorikelkkareittiä ei osoiteta yleiskaavalla, koska reittiä ei ole selvitetty riittävällä tarkkuudella. Yleiskaavalla ei voida vaikuttaa siihen miten maastossa oikeasti ajetaan. Virallisesti toimitettu reitti kuitenkin selkeyttäisi kelkkailun sääntöjä alueella. Kävelyyn ja ratsastukseen tarkoitetut reitit osoitetaan ohjeellisina kauemmas jätealueesta. Näin jätekeskuksen häiriötekijät eivät ulotu ulkoilureitille asti. Reitit voidaan pääosin toteuttaa olemassa oleville metsäteille tai uriin. Ratsastukseen vaadittava tila ei välttämättä vaadi puiden poistoa Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Jätevedenpuhdistamon toteuttaminen ja jätekeskuksen toiminnan kehittäminen luovat joitakin uusia pysyviä työpaikkoja Metsä-Sairilaan. Lisäksi hanke työllistää alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita, kuten kuljetusyrittäjiä. Rakentaminen työllistää rakennusurakoitsijoita ja heidän alihankkijoitaan yli kahden vuoden ajan. Hankkeen mukaisten toimintojen rakentaminen työllistää ajoittain noin 300 henkilöä ja työllistää noin 200 henkilötyövuotta. Lisäksi hanke työllistää laitetoimittajia valittujen toimittajien tehtailla ja useita suunnittelijoita. Lisäksi pitkälle tulevaisuuteen turvattu seudullinen monipuolinen jätteidenkierrätys ja sijoitusalue turvaavat useamman yrityksen ja teollisuuden alan jätehuollon ja mahdollistavat siltä osin toiminnan laajentamisen. Tällä on seudullisesti vaikutusta yritysten jätemaksuihin ja tarvittaviin kuljetusmatkoihin. Kaavan toteuttamisen työllistävä vaikutus on suurin jätevedenpuhdistamon ja jätteenkäsittelyalueiden Ramboll

48 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos rakentamisen aikana. Mutta myös toiminnan aikana alueen toiminnot tai niiden vaikutus työllistävät ihmisiä. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitsevien retkeilypalveluita tarjoavien hevostallien yrittäjät ovat olleet huolissaan jätekeskuksen aiheuttamista häiriöistä yrityksen kannattavuudelle. Jätekeskuksen esirakentamisen aikainen kalliolouhinta ja toiminnan aikainen ajoittainen hajuhaitta voivat olla häiritseviä tekijöitä retkeily- ja virkistystoiminnalle, jos ne koetaan sellaisina. Kaavalla on osoitettu reitti ratsastukselle ja retkeilylle kauemmaksi jätekeskuksesta. Jätevedenpuhdistamon haitalliset vaikutukset retkeily-yrittäjyydelle ovat vähäisiä. Puhdistamo on huomaamaton, eikä se aiheuta eläimiä tai ihmistä häiritsevää melua. Puhdistamon päällä kulkevilla huoltoteillä voi kulkea ja alueen kasvillisuus voi kasvaa rehevästi. Kaavalla ei ole vaikutusta ympäröivään maa- ja metsätalouteen, siellä missä voimassa oleva yleiskaava ei sitä jo rajoita. Virkistys- ja retkeilyalueilla sekä suojaviheralueilla puiden kaataminen on luvanvaraista Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Liikennöinti alueelle tapahtuu kantatietä 62 (Mikkeli- Anttola) ja siitä erkanevaa Metsä-Sairilan yksityistietä pitkin. Valtaosa alueelle tulevasta liikenteestä tulee Mikkelin keskustan suunnasta. Metsä-Sairilantien liikennemäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden ajan mukaan Tornimäen laskettelukeskuksen vuoksi. Jätekeskukselle tulevasta liikenteestä valtaosa on raskasta liikennettä, mutta myös yksityishenkilöt tuovat jätteitä alueelle ja henkilökunta tulee alueelle autolla. Jätekeskuksen liikenteen osuus kantatie 62 kokonaisliikennemäärästä on ympäristöluvan mukaan nykyään noin 2 % ja raskaan liikenteen määrästä lähes 30 %. Rakentamiseen liittyvät kuljetukset lisäävät oleellisesti raskaiden ajoneuvojen määrää. Kaavan vaikutuksia liikenteen määrän kasvuun on vaikea arvioida kokonaisuudessaan. Jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisen toiminnan toteuttamisen takia liikenteen ennustetaan kasvavan noin 20 %. Liikenteen määrän lisääntyminen on huomattavaa. Liikenne ajoittuu kuitenkin pääosin työaikoihin ja häiriö on siten helposti ennustettavaa. Jätevedenpuhdistamoon liittyvien esiselvityksien mukaan, puhdistamolle tuleva liikenne muodostuu lietteen kuljetuksesta, huoltoajosta, tavarantoimituksista, käsittelykemikaalien kuljetuksista (ferrosulfaatti ja kalkki) sekä henkilöautoliikenteestä. Liikenteen määrän lisäyksen olemassa olevaan liikenteeseen arvioidaan olevan noin 30 ajoneuvoa/ vrk, josta puolet on raskasta liikennettä. Määrällä ei ole merkittävää vaikutusta Anttolan tien (tie nro 62) liikenteeseen, koska se kasvattaa liikenteen määrää vain 0,7 %. Puhdistamon aiheuttama liikennemäärän lisäys Metsä-Sairilantiellä on 3 15 % riippuen vuodenajasta. Metsä-Sairilantie on asfalttipäällysteinen ja rakennettu myös raskasta liikennettä varten, joten liikennemäärän lisäyksellä ei ole merkittävää vaikutusta liikenteeseen Metsä-Sairilan tiellä. Raskaan liikenteen kuljetuksien lisääntyminen Metsä-Sairilantiellä aiheuttaa vaaratilanteiden mahdollisuuksia tien muille käyttäjille, jotka muodostavat ison osan Metsä-Sairilan tien liikenteestä. Tien näkyvyys on maastonmuotojen takia paikoitellen huono. Liikenteen turvallisuutta voidaan parantaa ajamalla varovaisesti ja ohjaamalla kevyttä liikennettä kulkemaan metsänpuoleisilla reiteillä, joskin silloin reitistä tulee pidempi ja mutkittelevampi. Metsä-Sairilantietä käytetään kävelemiseen kuitenkin suhteellisen vähäisesti eikä merkittäviä vaaratilanteita ole ollut. Kuva 5-1 Kuorma-auto lähtee jätekeskukselta takaisin. Metsä-Sairilantie muuttuu jätekeskuksen jälkeen kapeaksi hiekkatieksi, jossa mutkia ja jyrkkiä nousuja ja laskuja kalliomäkien mukaan. Tietä pitkin kuitenkin pääsee edelleen isommille teille ja sitä kautta on kuljettu myös rekalla. Reittiä on poikkeustilanteessa mahdollista käyttää ainakin vähäisissä määrin jätteiden kuljetukseen, mutta tie ei sovellu nopeaan hälytysajoon. Metsä-Sairilan tietä voidaan tulevaisuudessa joutua parantamaan jätekeskukselta eteenpäin. Ramboll

49 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Jätevedenpuhdistamon kalliotiloihin osoitetaan ajoyhteys Riuttalantien kautta. Ajoyhteydellä on merkittävää liikennettä vain kalliotilojen louhinnan aikana, joka kestää noin 1, 5 vuotta. Toiminnan aikana tietä käytetään huoltotienä. Tie rakennetaan kuitenkin kestämään kuorma-autokuljetuksia Vaikutukset tekniseen huoltoon Puhdistamon toteuttamisen takia alueelle on johdettava siirtoviemärit ja puhdistettujen jätevesien purkuputki. Siirtoviemäreitä rakennetaan ainakin Kenkäveronniemestä, mutta mahdollisesti myös Ristiinasta ja Anttolasta. Myös Sairilan suunnasta viemäri voidaan linjata alueelle. Kaavassa varataan ohjeellisia aluevarauksia putkille ja johdoille niiltä osin kuin ne sijaitsevat kaava-alueella. Nykyisen puhdistamon paikalle Kenkäveronniemeen rakennetaan pumppaamo, jossa olemassa olevat keskusta-alueen siirtoviemärit yhdistetään Metsä-Sairilaan johdettavaan siirtoviemäriin. Kenkäveronniemessä ei muuteta nykyisten viemärien sijaintia merkittävästi. Uuden siirtoviemärin lähtölinjausta selvitetään vielä alueella olevien kulttuurihistoriallisten arvojen takia, mutta alueelta on löydettävissä sopiva kohta siirtoviemärille. Purkuputken halkaisija on 800 mm ja puhdistamolle tulevat siirtoviemärit ovat kooltaan 2 x 630 mm. Putkilinjat kulkevat osin järven pohjassa ja osin maaperässä, jolloin asennusvaiheessa niiden tarvitseman väylän leveys on noin 10 metriä (kaivanto + työmaatie). Työmaateinä voidaan useassa kohdassa Metsä- Sairilassa ja Salosaaressa käyttää olemassa olevia teitä, joita täytyy vain paikoin leventää. Tiet jäävät nykyiseen käyttöön rakentamisen valmistuttua. Putkikaivannon kohta täytetään. Kohdalla voi kulkea tie tai se pidetään muuten avoimena. Putkilinjan päälle ei saa kasvattaa puita. Puhdistettujen vesien purkupaikka sijaitsee lähes samalla paikalla Pappilanselällä kuin nykyisen Kenkäveronniemen puhdistamon purkuputki. Merkittävää muutosta nykytilaan ei tapahdu. Purkuputken suunta muuttuu puhdistamon sijainnin vaihtuessa. Jätekeskuksen jätevedet johdetaan nykyisin Kenkäveronnimelle. Kaavan toteuttamisen jälkeen jätevedet voidaan käsitellä lähes syntypaikallaan. Jätekeskuksen jätevesien poistuminen Sairilan viemäriputkesta ja Saimaan pohjasta vähentää mahdollisten vuotojen vaikutuksia. Sairilan vesiosuuskunnan vedet voidaan jatkossa käsitellä lähempänä, mutta viemärin linjaus Metsä- Sairilaan edellyttäisi nykyisen putken siirtämistä. Alueen ulkoiseen sähköverkkoon tulee tehdä muutoksia, jotta sähkön saanti on turvattu kaikissa olosuhteissa. Kaava-alueen eteläreunalla kulkevalle 110 kv voimajohtolinjalle on rakennettava sähköasema, josta vedetään tarvitta-vat sähköyhteydet jätevedenpuhdistamolle ja jätekeskuksen alueelle. Sähköaseman rakentaminen turvaa jätekeskuksen ja puhdistamon sekä Sairilan alueella olevien lomaasuntojen sähkön saannin. Jätekeskuksen alueen sisällä nykyisin kulkevat ilmajohdot on tavoitteena siirtää maakaapeleihin. Jätekeskuksen alueella tuotettavan sähkön ja lämmön määrä voi lisääntyä tulevaisuudessa. Toimintaa varten alueen sisäistä sähkövoimalaa ja -asemaa parannetaan Vaikutukset maisemaan Jätekeskuksen maisema on osittain voimakkaasti ihmisen toiminnan muokkaama ja jatkuvan muokkauksen alaisena. Alueen ympäristössä on paljon eriikäistä metsää ja vaihtelevaa kallio- ja suomaastoa. Alue ei juuri näy kaukomaisemassa. Puhdistamon takia rakennettava poistoilmapiippu on noin 15 metriä korkea, eikä erotu selvästi puiden takaa. Uudet rakennukset ja kaatopaikan toiminta näkyvät pääasiassa vain alueen sisäisessä maisemassa ja ne muodostavat keskenään toimivan kokonaisuuden. Jätekeskuksen alueella maisema muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Alueen yleisilme selkiytyy rakennustoimien valmistuttua ja toimintojen vakiintuessa paikoilleen. Alueen sisäiset kulkuyhteydet on linjattu siten, että toiminnat ovat selkeästi hahmotettavissa. Jätekeskuksen alue ei juuri näy ympäristöön. Suojaviheralueiden puusto ja maastonmuodot peittävät alueen taakseen varsinkin kun jotkut vielä taimikkona olevat alueet kasvavat metsäksi. Tornimäen huipulta katsottunakin alue jää puuston taakse. Suojaviheralueita on entisestään laajennettu kaavalla, joten niiden vaikutus voimistuu. Sähköasema rakennetaan linkkimaston huoltotien varrelle. Huoltotie toimii myös Tornimäen hiihtoreittinä. Sähköasema näkyy reitille selvästi, mutta alue on nykyisinkin puustosta avoin voimajohtokäytävä Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Kaavalla ei ole Metsä-Sairilan alueella vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön tai muinaismuistoihin. Kenkäveronniemessä puhdistamon siirtäminen pois alueelta mahdollistaa kulttuurihistoriallisen ympäristön kehittämisen mm. virkistykseen ja matkailuun ja asumiseen. Ramboll

50 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Nykyisen keskuspuhdistamon rakennukset eivät ole vielä suojelun arvoisia, vaikka ne toisaalta istuvatkin paikalleen maisemallisesti. Uusien kenkäveronnimen pumppaamolta Metsä- Sairilaan johtavien siirtoviemäreiden suunnittelun yhteydessä on linjaa jouduttu siirtämään alueelta löytyneiden muinaismuistojen takia. Putkilinjat on kuitenkin mahdollista toteuttaa siten, että muinaismuistoja ei hävitetä Vaikutukset erityistoimintoihin Kaavalla mahdollistetaan seudullisen jätehuollon ja jätevedenpuhdistuksen kehittäminen alueella. Kaavan toteuttaminen parantaa jätehuollon toimintaedellytyksiä. Alueella voidaan kehittää viimeaikaisimman tekniikan mukaista jätteidenkäsittely toimintaa ja alue riittää pitkälle tulevaisuuteen. Tämä vaikuttaa erityistoimintojen järjestämisen ja ympäristöhaittojen vähentämisen mahdollisuuksiin positiivisesti. Alueelle on mielekästä tehdä haitallisia vaikutuksia vähentäviä investointeja, koska toiminta on turvattu pitkälle Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaavan toteuttaminen aiheuttaa ympäristöhäiriöitä toiminta-alueella. Alue jatkaa toimintaansa seudullisena jätteidenkäsittelyalueena. Alueella myös louhitaan ja käsitellään kiviainesta esirakentamisen yhteydessä. Merkittävimmät häiriötekijät ovat melu, pöly, haju, raskas liikenne, pilaantuneet maat, kemikaalit ja haitta-aineet sekä haittaeläimet. Häiriötekijät ovat pääasiassa paikallisia ja niiden vaikutus ei ulotu jätteidenkäsittelyalueen ulkopuolelle. Haittaeläimien, hajun ja melun vaikutus voi olla ajoittain laajempi. Varsinainen jätekeskuksen ja jätevedenpuhdistamon toiminta eivät aiheuta merkittävää meluhaittaa. Rakentamisen ja toiminnan aikainen liikenne aiheuttavat vähäistä meluhaittaa Metsä-Sairilantien varrelle. Toiminnan aikana jätteiden vastaanotto ja loppusijoitus aiheuttavat jonkin verran pölyämistä. Pölyämistä voidaan kuitenkin estää toiminnan aikaisilla toimenpiteillä, eikä pöly leijaile laajalle kuin poikkeustilanteessa. Hajuhaitat ovat ajoittaisia ja ne saattavat levitä vähäisesti myös melko laajalle alueelle. Hajua aiheuttavat lähinnä kompostointilaitos ja jätteiden loppusijoitusalue. Jätevedenpuhdistamon toiminta ei juuri haise. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat tuulen suunta ja voimakkuus, maaston muodot ja kasvillisuus sekä ilman kosteus ja ilmanpaine. Matalapaineisella kostealla ja tyynellä säällä hajujen sekoittuminen on heikompaa ja siten haju voi kulkeutua voimakkaampana. Yleiskaavan mukainen toiminta on toteutettavissa alueella siten, että ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöiden vähentäminen tai poistaminen voidaan huomioida. Kaavalla on osoitettu lisää suojaviheralueita alueen ympärille. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa suuresti toiminnan aiheuttamaan ympäristöhäiriöihin mm. huomioimalla rakenteiden tiiviys, meluavien toimintojen sijoittelu sekä melulähteiden vaimennustoimenpiteet, jos niihin todetaan olevan tarvetta Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön, ihmisten elinoloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Hankkeella on lukuisia ja hyvin monimuotoisia ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Hyvin toimiva jätehuolto on edellytys nykyisen kaltaiselle sosiaaliselle ympäristölle, myös virkistysalueiden saavutettavuudella ja elämyksellisyydellä ja asuinpaikkojen viihtyvyydellä on suuri vaikutus sosiaaliseen ympäristöön. Puhdistamon siirtäminen pois Kenkäveronnimestä tuo merkittäviä muutoksia Mikkelin keskusta-alueen sosiaaliseen ympäristöön. Kokonaisuudessaan hankkeella vähennetään jätevedenpuhdistamon toiminnan vaikutuksia ihmisten elinoloihin merkittävästi. vaikutukset siirtyvät Metsä-Sairilaan. Alueella on kuitenkin suhteellisen vähän asukkaita ja ympäristöhäiriöt ovat suojavyöhykkeiden ansiosta vähäisiä Metsä-Sairilassa suoria vaikutuksia merkittävämmäksi hankkeessa nousevat koetut vaikutukset. Jätevedenpuhdistamoilla ja puhdistamolietteen käsittelyllä sekä jätekeskuksen toiminnalla on huono maine mm. aikaisemmin aiheutuneiden hajuhaittojen vuoksi. Uusi rakennettava puhdistamo ja siihen suunnitellut tekniset ratkaisut mahdollistavat hajuhaittojen ehkäisemisen aikaisempaa tehokkaammin. Samoin jätteidenkäsittelyn hajun- ja ympäristöriskien poistamisen mahdollisuudet ovat parantuneet. Lähistöllä asuvien ja toimivien huolia sekä pelkoja voidaan yrittää lievittää jakamalla tietoa ja kokemuksia hankkeesta ja vastaavanlaisista toteutuneista hankkeista. Avoin tiedottaminen alueella tehtävistä toimenpiteistä ja osallisten mukaan ottaminen suunnitteluun edes auttavat sosiaalisen ilmapiirin paranemista alueella. Jätehuoltoon liittyvien toimintojen yhteydessä ei normaali tilanteessa aiheudu terveydellistä vaaraa alueella työskenteleville tai alueen ympäristössä liikkuville. Alueella kuitenkin liikutaan isoilla koneilla ja Ramboll

51 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos käsitellään vaarallisia aineita, joten häiriötilanteessa vaaraa terveydelle ja turvallisuudelle voi aiheutua. Alueelle on kuitenkin turvallista tuoda jätteitä myös yksityishenkilönä. Alueella on hyvä liikenteellinen näkyvyys ja toiminnoille on selkeästi tilaa. Hajun esiintymisen syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia. Hajupäästöstä aiheutuvat hajuhaitan kokemiseen vaikuttavat niin yksilölliset erot hajuastin herkkyydessä kuin psykososiaaliset tekijät, kuten hajun miellyttävyys, tottuminen ja suhtautuminen hajun aiheuttajaan. Suomessa ei ole ohjearvoja hajun esiintymiselle tai hajupäästölle. Lainsäädännön mukaan haju ei saa aiheuttaa terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön yleisen viihtyvyyden vähentymistä. Puhdistamotoiminnan tai jätteidenkäsittelyn hajujen ei ole todettu aiheuttavan terveydellistä haittaa laitoksen työntekijöille tai ympäristön asukkaille. Terveydellisen vaaran sijaan hajun aiheuttamaa vaikutusta arvioitaessa on keskitytty viihtyisyyden vähenemisen arvioimiseen ja virkistyskäyttöön kohdistuviin haittoihin. Jätekeskuksen nykyinen toiminta aiheuttaa kokonaisuudessaan vain vähäistä haittaa alueen virkistyskäytölle. Tornimäen reiteillä ja Riuttalan leirikeskuksella jätekeskuksesta ei ole välttämättä tietoakaan ainakaan ulkopaikkakuntalaisille, joita osa Tornimäen Riuttalan käyttäjistä on. Hajuhaitat ovat ajoittaisia. Jätekeskus ei näy virkistysreiteille suojaviheralueilla kulkevia lukuun ottamatta. Murskaus ja räjäytys kuuluvat ajoittain, häiriö ei kuitenkaan ole pysyvää. Suojaviheralueella haitat ovat voimakkaampia ja ne on siksi määritelty alueen ympärille. Kaava on toteutettavissa niin, että siitä ei aiheudu elinolojen laadun eikä terveellisyyden ja turvallisuuden merkittävää vähenemistä alueella Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Osayleiskaavalla ei oleellisesti muuteta voimassa olevan osayleiskaavan aluevarauksia, eikä suojaviheralueita pienennetä. Kaavan aluevarauksien ET-1 ja EJ-1 toteuttamisen takia alueen puustoa on poistettava rakenteiden tieltä ja maaperää on muokattava ja tämä muuttaa paikoitellen vahvasti alueen nykyistä luonnontilaa. Kaavan aiheuttama muutos voimassa olevaan yleiskaavan vaikutuksiin on kuitenkin vähäinen. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna kaavalla sallitaan kalliopuhdistamon rakentaminen maan alle ja sen toimintoihin liittyvien ilmanvaihto-, hätäpoistumis- ja putkirakenteiden sijoittuminen osittain suojaviheralueen puolelle. Jätteidenkäsittelyn alue on muutoin saman laajuinen kuin voimassa olevassa osayleiskaavassa. Kaavan toteuttamisen takia jätekeskuksen maaperää louhitaan, tasoitetaan ja rakennetaan. Maaperävaikutuksia vähennetään tiiviillä rakenteilla ja mahdollisten vuotojen huomioimisella suunnittelussa. Näillä toimenpiteillä estetään vuoto tai onnettomuustilanteissa jäteveden tai käytettävien kemikaalien pääsy maaperään. Laitosten toiminnan aikaisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Kuva 5-3 Jätekeskuksen sisäistä kehätietä rakennetaan parhaillaan. Voimassa olevan osayleiskaavan mukainen jätteidenkäsittelyalue sijoittuu tien molemmille puolille. Kuvassa keskellä näkyvä metsäinen kalliomäki on puoliksi EJ alueella. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja. Ramboll

52 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 5-2 Putkilinja ja huoltotie rakennetaan pääosin hakattuun maastoon. Huoltotie kiertää pienen kalliomäen. Jätevedenpuhdistamon ja suojaviheralueiden huoltoteinä voidaan käyttää pääosin olemassa olevia teitä. Kaavalla on lisäksi osoitettu ohjeellinen ajoreitti Riuttalantien kautta kalliopuhdistamon varauloskäynnille. Uuden ajoyhteyden takia puustoa joudutaan vähäisesti poistamaan, mutta alue on pääosin hakattu joitakin vuosia sitten. Puhdistamon ja putkilinjojen rakenteiden sijoittaminen alueelle on mahdollista arvokkaan kalliojyrkänteen ominaispiirteisiin koskematta. Puustoa joudutaan vähäisesti kaatamaan, mutta ajoluiska voidaan toteuttaa kallion sisään louhimatta jyrkännettä. Voudinpolku on ositettu siirrettäväksi kauemmas retkeilyalueen puolelle. Reitti on osoitettu metsään. Reitti on tarkoitettu ulkoiluun ja ratsastukseen, joten se voi kiertää osan puista ja reitin leveys ei ole suuri Vaikutukset, pohjavesiin, vesistöihin ja vesitalouteen Jätevedenpuhdistamon paikka ja jätekeskus sijaitsevat korkealla kallioalueella. Jätevedenpuhdistamon länsipuolelle sijoittuu pohjois-etelä suuntainen kalliopainanne, jonne osa kaava-alueen pintavesistä valuu. Suurin osa jätekeskuksen pintavesistä valuu pohjoiseen Pöllänsuolle ja edelleen Saimaaseen. Vähäinen määrä alueen etelä- ja kaakkoisosan pintavesiä virtaa myös Iso-Palvasen järveen. Konijärven valumavesiin jätekeskuksella ei ole merkittävää vaikutusta. Alueen ojista otettujen vesinäytteiden mukaan jätekeskuksella on normaalitilanteessa vain vähäistä vaikutusta pintavesiin. Jätekeskuksen laajentaminen on toteutettavissa niin, ettei pintavesiin kohdistu haitallisia vaikutuksia. Jätevedenpuhdistamon tai jätekeskuksen vaikutusalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin käytössä oleva porakaivo on noin 700 m päässä puhdistamon länsi-lounaspuolella oleva Riuttalan leirikeskuksen kaivo. Tornimäen porakaivo sijaitsee noin 1 km etäisyydellä puhdistamon länsipuolella. Ramboll

53 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Alueen muut kaivot ovat yli kilometrin etäisyydellä puhdistamosta. Kaavan toteuttamisella ei ole haittaa pohjavesille. Pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia vähennetään tiiviillä rakenteilla ja ylivalunta-altailla. Jätevedenpuhdistamon purkupaikka on nykyisin Pappilanselkä. Purkupaikka pysyy melkein samana, joten muutokset nykytilaan nähden ovat suhteellisen vähäisiä. Nykyisen purkupaikan vaikutukset vesitöihin ovat kuitenkin vuonna 2008 laaditun purkupaikkaselvityksen mukaan ajoittain haitallisia. Uuden puhdistamon purkuvesien laatu on nykyistä parempi, toisaalta käsiteltävien jätevesien määrän ennustetaan kasvavan. Kaavan toteuttaminen aiheuttaa alueella rakentamisen ja toiminnan aikaista vedenkulutuksen vähäistä lisääntymistä. Toisaalta jätevedenpuhdistamon vedenkäyttö vähenee muualla Vaikutukset talouteen Kaavan toteuttaminen edellyttää Mikkelin Veden ja Metsäsairila Oy:n ja Mikkelin kaupungin investointeja hankkeen toteutussuunnitteluun ja asemakaavoitukseen. Sekä Mikkelin Veden ja Metsäsairila Oy:n investointeja jätevedenpuhdistuksen ja jätteenkäsittely-, varastointi ja kierrätyskeskuksen kehittämiseen sekä Mikkelin kaupungin investointeja suojaviheralueiden hoitoon ja retkeilyreittien toteuttamiseen. Nykyisen keskusjätevedenpuhdistamon puhdistusjärjestelmä ja rakennukset pitää uusia ja kunnostaa seuraavien vuosien aikana lisäksi myös mm. Anttolan ja Haukivuoren jätevedenpuhdistamot ja verkostot vaativat saneerauksen. Mikkelin seudun jätevedenpuhdistukseen on lähitulevaisuudessa joka tapauksessa merkittävästi panostettava taloudellisesti. Nykyistä keskusjätevedenpuhdistamoa Kenkäveronniemellä ei voida kapasiteetiltaan laajentaa ja on mahdollista, että joidenkin vuosien päästä jouduttaisiin kuitenkin harkitsemaan uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista. Metsä-Sairilaan voidaan rakentaa yhdellä investoinnilla pitkälle tulevaisuuteen riittävä nykyaikainen puhdistuslaitos, jonka toimintaa voidaan edelleen kehittää samalla paikalla myös puhdistustekniikoiden kehittyessä. Investointi on suuri, mutta kokonaistaloudellisesti hanke on kannattava. Jätevedenpuhdistamon säilyminen nykyisellä paikalla Kenkäveronniemellä aiheuttaa merkittävästi rajoitteita alueen kehittämiselle osana Mikkelin keskusta-aluetta. Mikkelin keskusta- ja satama-alueen kehittämisen taloudellisia vaikutuksia on kokonaisuudessaan vaikea arvioida, mutta jätevedenpuhdistamon sijoittaminen Metsä-Sairilaan vapauttaa maa-alueita ja poistaa osan suunnittelun rajoitteista Mikkelin kehittyvältä satama-alueelta ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaalta Kenkäveronniemeltä. Jätekeskuksen toimintaedellytyksien turvaaminen ja alueen tehokas hyödyntäminen jätteiden seudulliseen käsittelyyn, kierrätykseen, hyödyntämiseen, varastointiin ja loppusijoitukseen on taloudellisilta vaikutuksiltaan positiivista. Alueen esirakentamisen yhteydessä myös louhitaan taloudellisesti merkittävä määrä kiviainesta seudulliseen hyötykäyttöön. Alueen varaaminen monipuolisten jätteiden käsittelyn ja hyötykäytön turvaamiseksi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaa positiivisesti mm. Mikkelin seudulle sijoittuvien yritysten investointisuunnitelmiin. Tornimäen hiihtokeskuksen ja alueen muiden retkeily-yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan osoittamalla riittävät suojaviheralueet jätekeskuksen toiminnan ympärille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvan toiminnan laajuus huomioon ottaen vaikutuksia yritys- ja kunnallistalouteen voidaan pitää merkittävinä. Kaavan vaikutukset investointeihin ovat kokonaisuudessaan taloudellisesti positiivisia. Kaavalla on positiivisia kunnallistaloudellisia vaikutuksia, kuten lupamaksut, yritystoiminnan ja työllisyyden kasvusta johtuvien verotulojen lisääntyminen. Ramboll

54 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kaavan oikeusvaikutukset ja suhde lainsäädäntöön Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena. Seuraavassa käsiteltävien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisten yleiskaavan oikeusvaikutuksien lisäksi myös muissa laeissa on säännöksiä, jotka edellyttävät yleiskaavan huomioon ottamista niiden lakien mukaisissa menettelyissä. Näistä keskeisimpiä ovat tielait, maa-aineslaki, vesilaki, metsälaki, jätelaki ja ympäristönsuojelulaki Ohjausvaikutukset alemman asteiseen kaavoitukseen Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42 1 mom.). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Velvoite koskee kaikkia kunnan ja valtion viranomaisia, joilla on alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- tai toteuttamistehtäviä (MRL 42 2 mom.). Yleiskaava ei ole asemakaava- eikä ranta-asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42 3 mom.). Yleiskaavan keskeiset periaatteet tulee ottaa huomioon asemakaavoja muutettaessa tai laadittaessa. 5.3 Ympäristön häiriötekijät Osayleiskaavassa alueelle osoitetusta maankäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja niiden vähentämisen keinoja on arvioitu kohdassa 5. Kaavan vaikutukset. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä sekä selostuksen kohdassa 4.2 aluevaraukset. 5.5 Nimistö Kaavalla ei muodosteta uutta nimistöä Yleiskaavamääräykset Yleiskaavassa annetaan määräyksiä, joita tarvitaan yleiskaava-aluetta suunniteltaessa tai muutoin käytettäessä. Ne koskevat maankäytön, rakentamisen ja toimintojen erityistä ohjausta ja haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista (MRL 41 ). Yleiskaavamääräykset ovat juridisesti sitovia sellaisessa muodossa kuin ne on kaavakartalla esitetty Ehdollinen rakentamisrajoitus Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43 2 mom.). Ramboll

55 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Osayleiskaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kuva 6-1 Siirtoviemärin ja purkuputken alustava suunnitelma. Kuva 6-2 Puhdistamon leikkauspiirros. Ramboll

56 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos Kuva 6-3 Puhdistamon rakennuksien suunnitelmia. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Suojaviheralueilla ja retkeilyalueilla voidaan tehdä kaavan mukaisia toimenpiteitä yleiskaavan pohjalta. Jätteidenkäsittely- ja jätevedenpuhdistamon alueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimisen. 6.3 Toteutuksen seuranta Osayleiskaavan toteutumista seurataan lupamenettelyiden ja asemakaavoituksen yhteydessä. Hollolassa 19.päivänä huhtikuuta 2012 Ramboll / Kaavoitusyksikkö Matti Kautto yksikön päällikkö Hannu Eerikäinen kaavoitusarkkitehti Ramboll

57 0042 Metsä-Sairila Osayleiskaavan muutos YHTEYSTIEDOT kaavoitusinsinööri Jari Ahonen puh sähköposti Ramboll Finland Oy yksikön päällikkö Matti Kautto puh sähköposti kaavoitusarkkitehti Hannu Eerikäinen puh sähköposti Ramboll

58 0042 MIKKELIN KAUPUNKI 0042 METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty Ramboll Finland Oy Terveystie HOLLOLA puh

MIKKELIN KAUPUNKI 0042 METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MIKKELIN KAUPUNKI 0042 METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 0042 MIKKELIN KAUPUNKI 0042 METSÄ-SAIRILAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.9.2010 Ramboll Finland Oy Terveystie 2 15870 HOLLOLA puh. 020 755 7800 www.ramboll.fi 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE...

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI 0895 METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA JÄTEKESKUKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MIKKELIN KAUPUNKI 0895 METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA JÄTEKESKUKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2010 MIKKELIN KAUPUNKI 0895 METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA JÄTEKESKUKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.9.2010 Ramboll Finland Oy Terveystie 2 15870 HOLLOLA puh. 020 755 7800

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ 2016 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Suomun matkailukeskuksessa

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80

INARIN KUNTA. Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 INARIN KUNTA Inarin kunta Tekninen osasto Kaavoitus Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos; KORTTELIT 79 JA 80 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 15.2.2017 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS

KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu

tilat Kivihaka ja Kotiranta. Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava on vahvistettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Korttelin 4001 asemakaava

Korttelin 4001 asemakaava Korttelin 4001 asemakaava Kiteen kaupunki 25.10.2017 2 (6) 25.10.2017 Korttelin 4001 asemakaava SISÄLTÖ SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS JA RAJAUS... 3 SELVITYKSET...

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.1.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO LIITE 2 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 14.10.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö-

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA)

RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) RAISION KAUPUNKI RAISIOKANJONIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA (MAHITTULA) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) RAISION KAUPUNKI, TEKNINEN KESKUS, MAANK YTT PALVELUT 10.9.2013 Osallistumis-

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kirkkokangas 15. kortteli (osa) Asemakaavan muutos. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Kirkkokangas 15. kortteli (osa) Asemakaavan muutos. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 1 / 9 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Kirkkokangas 15. kortteli 15002 (osa) Asemakaavan muutos / 19.05.2016 2 / 9 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) VIEREMÄN KUNTA VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 925-417-4-36 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 2

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus POIKINTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 14.3.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Tekla 2.2.2017 3, liite 1 Tekla 24.5.2017 27, liite 4 OAS 1 (4) ONKIVEDEN NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 14.10.2016 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän asemakaavamuutos (Ylä-Kittilän niitty) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VARKAUDEN KAUPUNKI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, Ala-Lylyjärvi (VRK 219/2017)

VARKAUDEN KAUPUNKI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, Ala-Lylyjärvi (VRK 219/2017) OAS 1 (5) Varkauden kaupunki Järvialueen rantaosayleiskaavan muutos, Ala-Lylyjärvi VARKAUDEN KAUPUNKI JÄRVIALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, Ala-Lylyjärvi (VRK 219/2017) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA

SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA SAVONLINNAN KAUPUNKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, EHDOTUS PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLA TARULA 740-544-11-59 Sijaintikartta Punkaharjun Pihlajavedeltä. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos

Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Taalojärven rinteen asemakaava (Seita) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.11.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Kaavatunnus 3-337 Asianumero ASRA.ltk: 19.4.2016 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Vanha Myllytie Asemakaavan muutos koskee korttelin 3772 tonttia 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 3772

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan korttelin 820 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.2.2009 Ilmakuva ja suunnittelualueen rajaus 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS 10. JA 25. KAUPUNGINOSIEN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SEKÄ 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 44 TONTTIEN 6 JA 7 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (KELJO, CITYMARKET)

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

S i s ä l l y s l u e t t e l o

S i s ä l l y s l u e t t e l o S i s ä l l y s l u e t t e l o 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.4 Liitteet 2 2 LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema)

Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) KITTILÄN KUNTA 1 Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 7.12.2012 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Levin asemakaava ja asemakaavamuutos (Ounasrannan sähköasema) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.12.2012

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot