ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista

Transkriptio

1 ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista Matti Wiberg Acta Politica Aboensia A5 Turun yliopisto valtio-oppi

2 Juvenesprint 2017 Turku ISSN X ISBN painettu 2

3 3 ÄÄNESTYSVALTA SUOMEN KUNNISSA Analyysi vuonna 2017 valituista valtuustoista ABSTRACT Who s holding political power, especially a priori voting power in Finnish municipalities? By using the Shapley-Shubik index the voting power of political groups in Finnish municipalities (N = 295), excluding the municipalities in the Åland under majority rule are analysed on the basis of election results from the 2017 municipal election. How is power distributed among the parties? How much voting power do the different political groups have? Which parties are dummies, ie. parties which have seats in the municipal council, but cannot affect voting outcomes at all? In how many municipalities does this particular situation occur for each party? Which political groups have more voting power than their share of seats? Which have less? How fragmented are the municipalities as measured by the Laakso-Taagepera number of effective parties index? Cluster analysis is applied to sort out the various relevant groups. Finnish municipal politics is a game where Centre is by far the strongest player. SISÄLLYS Johdanto ja tausta Valtaindeksiarvojen laskeminen Tutkimustehtävä Poliittisen vallan jakautuminen: perustarkastelu...17 Klusterianalyysi 61 Äänestysvaltatulokset Klusterianalyysitulokset puolueittain. 139 Efektiivisten puolueiden lukumäärä kunnanvaltuustoissa. 141 Äänestysprosentti Puolueiden äänestysvalta väkiluku- ja aluetietojen valossa Kiitokset Lähteet

4 4 Käytetyt puoluelyhenteet KOK SDP KESK VIHR VAS PS RKP KD MUUT VALITSIJAYHDISTYKSET Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Suomen Keskusta Vihreä liitto Vasemmistoliitto Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Kristillisdemokraatit Muut puolueet Kuvio- ja taulukkoluettelo Kuvio 1. Kunnanvaltuustojen lukumäärä paikkaluvuittain. Kuvio 2. Kunnanvaltuustojen valtuutettujen lukumäärän laatikko-jana-kuvio. Kuvio 3. Puolueita edustettuina valtuustoissa: histogrammi. Kuvio 4. Kunnanvaltuustojen puolueiden lukumäärän laatikko-jana-kuvio Kuvio 5. Sirontakuvio valtuustojen koosta ja puolueiden määrästä valtuustoissa. Kuvio 6. Manner-Suomen valtuustoryhmien paikkaluku v puolueittain. Kuvio 7. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on valtuutettuja sekä valtuutettujen lukumäärä. Kuvio 8. Histogrammi kokoomuksen paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 9. Histogrammi SDP:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 10. Histogrammi keskustan paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 11. Histogrammi perussuomalaisten paikkaosuudesta kunnittain 2017.

5 5 Kuvio 12. Histogrammi vihreiden paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 13. Histogrammi vasemmistoliiton paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 14. Histogrammi RKP:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 15. Histogrammi KD:n paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 16. Histogrammi muiden puolueiden paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 17. Histogrammi valitsijayhdistysten paikkaosuudesta kunnittain Kuvio 18. Laatikko-jana-kuvio kokoomuksen Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 19. Laatikko-jana-kuvio SDP:n Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 20. Laatikko-jana-kuvio keskustan Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 21. Laatikko-jana-kuvio perussuomalaisten Shapley-Shubik - äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 22. Laatikko-jana-kuvio vihreiden Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 23. Laatikko-jana-kuvio vasemmistoliiton Shapley-Shubik - äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 24. Laatikko-jana-kuvio RKP:n Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 25. Laatikko-jana-kuvio kristillisdemokraattien Shapley-Shubik - äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 26. Laatikko-jana-kuvio muiden puolueiden Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, ja 2008 kuntavaalien jälkeen.

6 6 Kuvio 27. Laatikko-jana-kuvio valitsijayhdistysten Shapley-Shubik - äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, ja 2008 kuntavaalien jälkeen. Kuvio 28. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolue on dummy tai vailla paikkoja. Kuvio 29. Sirontakuvio kokoomuksen valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 30. Sirontakuvio SDP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 31. Sirontakuvio keskustan valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 32. Sirontakuvio perussuomalaisten valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 33. Sirontakuvio vihreiden valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 34. Sirontakuvio vasemmistoliiton valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 35. Sirontakuvio RKP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 36. Sirontakuvio kristillisdemokraattien valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 37. Sirontakuvio muiden puolueiden valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 38. Sirontakuvio valitsijayhdistysten valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvio 39. Kokoomuksen äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

7 7 Kuvio 40. SDP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla. Kuvio 41. Keskustan äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla. Kuvio 42. Perussuomalaisten äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 43. Vihreiden äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla. Kuvio 44. Vasemmistoliiton äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 45. RKP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla. Kuvio 46. KD:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik- äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla. Kuvio 47. Muiden puolueiden äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 48. Valitsijayhdistysten äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla. Kuvio 49. Histogrammi kuntien Laakso-arvoista Kuvio 50. Kunnanvaltuustojen Laakso-arvojen varsi ja lehti -esitys.

8 8 Kuvio 51. Kunnanvaltuustojen laatikko-jana-kuvio Laakso-arvoista. Kuvio 52. Puolueiden lukumäärä pystyakselilla ja Laakso-arvot vaaka-akselilla. Kuvio 53. Puolueiden lukumäärä vaaka-akselilla ja Laakso-arvot pystyakselilla. Kuvio 54. Valtuustopaikkojen määrä pystyakselilla ja Laakso-arvot vaakaakselilla. Kuvio 55. Valtuustopaikkojen määrä vaaka-akselilla ja Laakso-arvot pystyakselilla. Kuvio 56. Äänestysprosentin histogrammi. Kuvio 57. Äänestysprosentti ja valtuuston koko. Kuvio 58. Äänestysprosentti ja puolueiden lukumäärä. Kuvio 59. Äänestysprosentti ja Laakso-arvo. Kuvio 60. Kokoomuksen Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 61. SDP:n Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 62. Keskustan Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 63. Perussuomalaisten Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 64. Vihreiden Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 65. Vasemmistoliiton Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 66. RKP:n Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti.

9 9 Kuvio 67. KD:n Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 68. Muiden puolueiden Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Kuvio 69. Valitsijayhdistysten Shapley-Shubik -äänestysvalta ja kunnan äänestysprosentti. Taulukko 1. Valtuustopaikkojen muutokset kunnittain (vain muutoskunnat). Taulukko 2. Valtuustojen koot vuosien 2017, 2012, 2008, 2004 ja 2000 kuntavaalien jälkeen. Taulukko 3. Puolueiden lukumäärä kunnittain: perustilasto. Taulukko 4. Puolueiden paikkaluvun perustilasto. Taulukko 5. Puolueita kunnissa: tilastollisia tunnuslukuja. Taulukko 6. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on ja ei ole valtuutettuja sekä valtuutettujen yhteismäärä puolueittain. Taulukko 7. Puolueiden valtuutettujen kokonaismäärä ja prosenttiosuus Manner-Suomen valtuutetuista vuosien 2017 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Taulukko 8. Niiden kuntien määrä, joissa puolueella on valtuutettuja ja kuntien prosenttiosuus Manner-Suomen kunnista. Taulukko 9. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % kokoomuksen valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 10. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % SDP:n valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 11. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % keskustan valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 12. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % perussuomalaisten valtuutettujen lukumäärän mukaan.

10 10 Taulukko 13. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % vihreiden valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 14. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % vasemmistoliiton valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 15. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % RKP:n valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 16. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % KD:n valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 17. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % muiden puolueiden valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 18. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % valitsijayhdistysten valtuutettujen lukumäärän mukaan. Taulukko 19. Puolueiden prosenttiosuus valtuustopaikoista kunnittain Taulukko 20. Valtuuston koon (eli valtuutettujen lukumäärän) ja puolueiden paikkaosuuksien Pearson-korrelaatiot. Taulukko 21. Puolueiden paikkaosuuden perustilasto. Taulukko 22. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, neljä klusteria. Taulukko 23. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, kolme klusteria. Taulukko 24. Puolueiden Shapley-Shubik -äänestysvalta kunnittain yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Taulukko 25. Puolueiden Shapley-Shubik -arvojen perustilasto. Taulukko 26. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: kokoomus.

11 11 Taulukko 27. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: SDP. Taulukko 28. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: keskusta. Taulukko 29. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: perussuomalaiset. Taulukko 30. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: vihreät. Taulukko 31. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: vasemmistoliitto.. Taulukko 32. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: RKP. Taulukko 33. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: kristillisdemokraatit. Taulukko 34. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: muut puolueet. Taulukko 35. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: valitsijayhdistys. Taulukko 36. Niiden kuntien lukumäärä vuosina 2017, 2012, 2008, 2004 ja 2000, joissa yhdellä puolueella on kaikki äänestysvalta, eli Shapley-Shubik - arvo on 1. Taulukko 37. Kunnat, joissa jollakin puolueella on kaikki äänestysvalta. Taulukko 38. Puolueet, joilla ei ole valtuutettuja (-) tai äänestysvaltaa (Shapley- Shubik -arvo on 0). Taulukko 39. Kuntien lukumäärä ja osuus kunnista, joissa puolue on äänestysvallaton eli dummy tai vailla paikkoja, sekä ne joissa puolueella on vähintään 50% äänestysvallasta. Taulukko 40. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen ja puolueiden määrän Pearson-korrelaatiot ja niiden havaitut merkitsevyystasot. Taulukko 41. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kaksi klusteria, kaikki Manner-Suomen kunnat.

12 12 Taulukko 42. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kolme klusteria, kaikki Manner-Suomen kunnat. Taulukko 43. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: neljä klusteria, kaikki Manner-Suomen kunnat. Taulukko 44. Äänestysprosentin ja puolueiden paikkaosuuden Pearsonkorrelaatiot. Taulukko 45. Äänestysprosentin ja puolueiden Shapley-Shubik -arvojen Pearson-korrelaatiot kunnittain. Taulukko 46. Kuntien jaottelu neljään klusteriin äänestysprosentin mukaan. Taulukko 47. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen perustilasto, jossa kunnat on painotettu asukasluvun mukaan ja huomioitu ne kunnat, joissa puolueella on valtuutettuja. Taulukko 48. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen perustilasto, jossa Manner- Suomen kunnat on painotettu asukasluvun mukaan ja kaikki kunnat huomioitu. Taulukko 49. Puolueiden paikkaosuuksien ja kuntien alueluokkien Pearsonkorrelaatiot. Taulukko 50. Puolueiden Shapley-Shubik-äänestysvallan ja kuntien alueluokkien Pearson-korrelaatiot. Taulukko 51. Keskustan hallitsemien kuntien (SSI = 1) määrä aluetyypeittäin. Taulukko 52. RKP:n hallitsemien kuntien (SSI = 1) määrä aluetyypeittäin.

13 13 Johdanto ja tausta Keillä on äänestysvalta Suomen kunnissa? Kuinka paljon eri toimijoilla on valtaa Suomen kunnissa, erityisesti kunnanvaltuustoissa? Tyydyttävää vastausta näihin kysymyksiin ei anna pelkästään valtuustoryhmien äänimäärän luetteleminen. Täydellinen vastaus puolestaan edellyttäisi suomalaisen kunnallishistorian tyhjentävää kuvausta. Toinen vastaus kertoo meille liian vähän ja toinen liian paljon. Miten kunnallisvaltaa sitten voisi kuvata? Relevantti kysymyksenasettelu kiinnittää huomiota valtuustoryhmien äänestysvaltaan. Olennaista ei ole pelkästään valtuustoryhmien prosentuaalinen paikkaosuus vaan se, mitä näillä paikoilla voidaan saada aikaan erityisesti äänestystilanteissa. Valtuustoryhmän paikkamäärä on vain väline valtuustoryhmän tavoitteiden toteuttamisessa: puolueryhmittymän paikkaluku on puolueen instrumentti sen tavoitteiden mukaista politiikkaa toteutettaessa. Mikään kunnallispolitiikan seurauksista kiinnostunut valtuustoryhmä ei pyri pelkästään maksimoimaan paikkalukuaan, vaan nimenomaan valtansa politiikkatuotosten sisältöön nähden. Eräs aspekti valtuustoryhmien todellisen vallan määrittämisessä on siten niiden päätöksentekokapasiteetti äänestystilanteissa. Matemaattinen päätöksentekoteoria on kehittänyt joukon tapoja laskea määrällisesti eri toimijoiden äänestysvaltaa äänestystilanteissa päätöksentekoelimessä. Äänestysvaltaindeksit kertovat meille oleellisesti enemmän kuin pelkän päättäjien paikkaluvun jakautumisen. Valtaindeksit näet mittaavat toimijoiden paikkaosuuksista määräytyvää päätöksentekovaltaa, jota toimija tietyn päätössäännön puitteissa voi saada liittoutumalla muiden toimijoiden kanssa eli muodostamalla koalitioita. Koalitiot ovat voittavia tai häviäviä. Menemättä tässä yhteydessä vallan käsitteen välttämättömien ja riittävien ehtojen sisältöä koskevaan monitahoiseen keskusteluun totean, että ratkaisevuus äänestystilanteissa on eräs oleellinen vallan ulottuvuus. Harva väittää, etteikö juuri vaa ankielen asemassa olevalla toimijalla olisi valtaa. Äänestysvalta on juuri ratkaisuvaltaa. Toimijalla on äänestysvaltaa, jos tämä pystyy kontrolloimaan äänestysten lopputulosta. Toimijan äänestysvalta on funktio kaikkien päättäjien ääniosuuksista, päätöksentekoelimessä käytetystä päätössäännöstä sekä toimijoiden koalitioitumismahdollisuuksista. Valtaindeksien tarkoituksena on eritellä vallan potentiaalisia aspekteja, siis poliittisen käyttäytymisen ehtoja ei selittää todellista poliittista käyttäytymistä. Valtaindeksit analysoivat siis sitä, kuinka

14 14 paljon valtaa toimijat voivat saada liittoutumalla äänestyksissä muiden toimijoiden kanssa. Valtaindeksejä on kehitelty useita. Tärkeimmät ovat Banzhafin (1965) sekä Shapleyn ja Shubikin kehittelemät (Shapley ja Shubik 1954). Niistä on käyty varsin monipuolista tieteellistä keskustelua (ks. kirjallisuudesta esim. Wiberg 2004, Wiberg 2005 ja niissä mainitut lähteet). Analyysien tuloksia on monissa yhteyksissä sovellettu käytännön päätöksenteossa. Jokaisen toimijan onkin kannaltaan järkevää selvittää, mitä seurauksia hänen omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa on sillä, minkä suuruinen päätöksentekoelin päätökset tekee tai mitä päätössääntöä käytetään eli millä määräenemmistöllä päätöksiä saadaan tehtyä. Jokainen politiikkatuotoksista kiinnostunut on kiinnostunut paitsi omista päätöksentekokyvyistään, myös muiden toimijoiden koalitioitumismahdollisuuksien vaikutuksesta äänestysten lopputuloksiin. Äänestysvaltaindeksit vastaavat kysymykseen: Mikä on todennäköisyys, että määrätyn toimijan ääni vaikuttaa äänestystulokseen? Sekä Banzhaf- että Shapley-Shubik-indeksin voi tulkita vastaavan tähän kysymykseen tietyin edellytyksin. Banzhaf-indeksi vastaa tähän kysymykseen edellyttäen, että toimijoiden mielipiteet ovat homogeenisia, ts. kunkin toimijajoukon jäsenet äänestävät yhdenmukaisesti. Esimerkiksi puolueen X kunnanvaltuutetut äänestävät keskenään kaikki samoin. Shapley-Shubik-indeksi taas vastaa tähän kysymykseen edellyttäen, että toimijoiden mielipiteet ovat riippumattomia, ts. kukin toimija äänestää toisista toimijoista ja heidän mielipiteistään riippumatta. Esimerkiksi puolueen X kunnanvaltuutetut äänestävät toisista puolueista riippumatta. Toimijan äänestysvaltaa määritettäessä huomiomme kiinnittyy seuraavaan kysymyksenasetteluun: mikä on todennäköisyys, että ehdotus hyväksytään, jos toimija äänestää sen puolesta, ja vastaavasti mikä on todennäköisyys, että ehdotus hylätään, jos toimija äänestää sitä vastaan? Valtaindeksiarvojen laskeminen Normalisoidun Banzhaf-äänestysvaltaindeksin määrittämiseksi joudutaan tarkastelemaan jokaista mahdollista minimaalisesti voittavaa koalitiota. Määrätyn toimijan Banzhaf-äänestysvaltaindeksin mukaan toimijan äänestysvalta on yhtä kuin sen kriittisten läsnäolojen suhteellinen osuus kaikista kriittisistä läsnäoloista voittokoalitioissa. Minimaalisesti voittava koalitio on

15 15 siis sellainen, joka muuttuisi voittavasta häviäväksi yhdenkin jäsenen jättäessä sen. Toimijan Banzhaf-arvo on niiden minimaalisesti voittavien koalitioiden lukumäärä, joissa toimija on kriittinen jaettuna kaikkien toimijoiden (kyseinen toimija mukaan lukien) kriittisten poistumisten lukumäärällä. Äänestyselimen kaikkien toimijoiden yhteenlaskettu Banzhaf-arvo on siten 1. Toimijan valta ymmärretään tässä siis toimijan kyvyksi uhata poistumisellaan minimaalisesti voittavan koalition muita jäseniä. Esimerkki: Olkoon päätöksentekoelimessä kolme jäsentä: A, B ja C, joilla kullakin on yksi ääni. Päätössääntönä on yksinkertainen enemmistö. Tällöin minimaalisesti voittavat koalitiot ovat: AB, AC, BC. Kukin toimija on siis mukana kahdessa voittavassa koalitiossa ja tällöin kriittisiä poistumisia on yhteensä kuusi eli kunkin puolueen Banzhaf-arvo on 2/6 = 1/3 = Toimijan Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi lasketaan seuraavasti. Ensin tarkastellaan kaikkia mahdollisia äänestysjärjestyksiä, joissa päätöksentekoelimen jäsenet voivat äänestää päätösehdotuksesta. Sitten identifioidaan jokaisesta mahdollisesta äänestysjärjestyksestä toimija, jonka ääni ratkaisee äänestyksen lopputuloksen. Tätä toimijaa kutsutaan tuon äänestysjärjestyksen osalta ratkaisevaksi. Kunkin toimijan valta on täsmälleen hänen ratkaisevuuksiensa suhde kaikkiin mahdollisiin järjestyksiin. Päätöselimen toimijoiden yhteenlaskettu äänestysvalta on 1. Todettakoon, että toimijoiden lukumäärän kasvaessa mahdollisten äänestysjärjestysten lukumäärä (n!) kasvaa hyvin nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, että indeksiarvojen laskemiseen tarvitaan erittäin tehokas tietokone, jos pelaajia on yli 10. n! toimijoiden lukumäärän n funktiona: n n!

16 16 Esimerkki Shapley-Shubik-indeksin laskemisesta: Olkoon päätöksentekoelimessä kolme jäsentä: A, B ja C, joilla kullakin on yksi ääni. Päätössääntönä on yksinkertainen enemmistö. Mahdolliset äänestysjärjestykset ovat A(B)C, A(C)B, B(A)C, B(C)A, C(B)A, C(A)B. (Kunkin järjestyksen ratkaiseva toimija on suluissa). Kussakin järjestyksessä toinen ääni riittää enemmistön turvaamiseksi, joten kuudesta mahdollisesta permutaatiosta kukin toimija on ratkaiseva kahdessa. Täten kunkin toimijan Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi on 2/6 = 1/3 = Määrätyn toimijan Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi kertoo siis sen todennäköisyyden, jolla toimija muuttaa sattumanvaraisesti valitussa äänestysjärjestyksessä ehdotuksen saaman äänimäärän vähemmistöstä enemmistöksi. Tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on eritellä eri valtuustoryhmien äänestysvaltaa kaikissa manner-suomen kunnanvaltuustoissa (N=295) vuoden 2017 kunnallisvaalien jälkeisessä tilanteessa. Täsmällinen tutkimusongelma on seuraava: Miten äänestysvalta jakautuu eri valtuustoryhmien kesken Suomen kunnissa? Selvitämme, miten valtuustoryhmien äänestysvalta on jakautunut Shapley- Shubik-indeksillä arvioituna yksinkertaista enemmistöä sovellettaessa. Erityisesti olemme kiinnostuneita puolueryhmien paikkaosuuksien ja ryhmien äänestysvaltaosuuksien suhteista: Mitkä puolueet ovat vahvimmat ja heikoimmat toimijat? Millä puolueryhmillä on enemmän/vähemmän paikkoja kuin äänestysvaltaa? Miten vahvasti puolueiden paikkaosuudet ja äänestysvaltaosuudet korreloivat keskenään? Miten äänestysvallan jakautuminen vuonna 2017 valituissa valtuustoissa eroaa vuosina 2004, 2008 ja 2012 valittujen valtuustojen äänestysvallan jakautumisesta? (Vrt. Wiberg 2005, 2011 ja 2013.) Erityistä huomiota kiinnitetään tulosten havainnolliseen esittämiseen Norjan yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston perustajan ja johtajan Stein Rokkanin ( ) hengessä: "Cut the prose, just show me the figures and the tables." Havainnollistamme löydökset oleellisen informaation hahmottamisen helpottamiseksi. Helpoiten tämä käy kahden muuttujan tarkasteluin. Lähtökohtana on sunnuntaina toimeenpannut kuntavaalit. Puolueiden valtuustopaikkaluvut ovat peräisin Tilastokeskuksen vaalitilastosta (Suomen

17 17 virallinen tilasto SVT). Vaalien jälkeisiä valtuustoryhmien puoluepoliittisen kokoonpanon muutoksia ei ole huomioitu. Myös vertailut aiempiin kuntavaaleihin perustuvat vastaavalla tavalla vaalien jälkeiseen tulokseen, paitsi vuoden 2008 kuntavaalien osalta niissä kunnissa, joissa toimitettiin uusintavaalit vuoden 2009 aikana, analyysi perustuu uusintavaalien tuloksiin (Wiberg 2004, 2005, 2011 ja 2013). Poliittisen vallan jakautuminen: perustarkastelu Aloitamme ensin kartoittamalla poliittiset valtasuhteet manner-suomen kunnissa eli tavanomaiseen tapaan Ahvenanmaan kunnat pois lukien. Kuntien ja valtuutettujen määrä väheni edellisiin vaaleihin verrattuna. Kunnallisvaaleissa 2017 oli ehdolla yhteensä ehdokasta (vuoden 2012 kuntavaaleissa ehdokkaita oli ehdokasta), yhteensä 295 kunnassa. Miehiä ehdokkaista oli (60,1 %) ja naisia (39,9 prosenttia joka on 1,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa). Paikkoja oli jaossa yhteensä Ehdokkaista 6 656, eli 19,8 prosenttia oli edellisessä kunnanvaltuustossa toimivia kunnanvaltuutettuja ja 162 kansanedustajaa ja neljä europarlamentaarikkoa. Puoluerekisteriin merkityistä kuudestatoista puolueesta 15 asetti ehdokkaita (Oikeusministeriö 2017). Ehdokkaista valitsijayhdistysten asettamia oli 2,4 prosenttia. Kaikista ehdokkaista 96 prosenttia oli nykyisten eduskuntapuolueiden asettamia. (Tilastokeskus 2017a.) Kuntaliitosten takia kuntien määrä supistui vuoden 2012 vaalien 304:sta 9:llä ollen huhtikuun 2017 vaaleissa 295. Valtuustopaikat supistuivat kuntaliitosten sekä kuntien asukasmäärien muutosten takia 675:llä: 2012 valittiin Manner- Suomeen yhteensä 9674 valtuutettua, vuonna 2017 puolestaan enää Taulukko 1. Valtuustopaikkojen muutokset kunnittain (vain muutoskunnat). Kunta Muutos Akaa Asikkala Aura Eurajoki Evijärvi Halsua Hanko

18 Kunta Muutos Hartola Hausjärvi Heinävesi Huittinen Hämeenkoski Hämeenlinna Jalasjärvi Janakkala Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Jämijärvi Kaavi Kannonkoski Karijoki Kaustinen Keitele Kemijärvi Keminmaa Kempele Kinnula Kiuruvesi Kivijärvi Kokkola Kuortane Kustavi Kuusamo Köyliö Laitila Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lavia Lestijärvi Loppi Loviisa Lumijoki

19 Kunta Muutos Luumäki Luvia Maaninka Masku Mikkeli Muhos Muonio Myrskylä Nakkila Nastola Nurmes Orimattila Orivesi Parainen Parkano Pelkosenniemi Pello Perho Petäjävesi Pieksamäki Polvijärvi Posio Pudasjärvi Pukkila Pyhäranta Rantasalmi Ranua Rauma Reisjärvi Ristijärvi Rovaniemi Ruovesi Saarijärvi Salla Sastamala Savukoski Simo Sodankylä

20 20 Kunta Muutos Sonkajärvi Sotkamo Suomussalmi Sysmä Taivalkoski Tarvasjoki Tervola Toholampi Tuusniemi Ulvila Urjala Utajärvi Vaala Vaasa Vesilahti Ylitornio Pienimmässä valtuustossa on 13 jäsentä (kolme kuntaa) ja suurimmassa 85 jäsentä (Helsinki). Valtuustojen keskiarvo on 30,51 valtuustopaikkaa, keskihajonnan ollessa 12,77. Kunnissa on yhteensä 14 erikokoista valtuustoa. Kuvio 1. Kunnanvaltuustojen lukumäärä paikkaluvuittain

21 21 Kunnanvaltuustojen koot ovat muuttuneet 2000-luvulla. Kuntaliitosten myötä pienimpien valtuustojen määrä on vähentynyt ja suurten valtuustojen määrä lisääntynyt. Vuonna 2017 voimassa olevan kuntalain mukaan valtuustojen koko on kunnan asukasmäärästä riippuen vähintään 13 (enintään 5 000), 27 ( ), 43 ( ), 51 ( ), 59 ( ), 67 ( ) tai 85 (yli ) valtuutettua (Kuntalaki 410/ ). Kuntalaki ei siis enää määrittele valtuustojen tarkkaa kokoa, vaan asettaa valtuustojen koolle vähimmäismäärän asukaslukuun perustuen. Kunta saa täten itse määritellä valtuustonsa koon, kunhan se täyttää lain edellyttämän vähimmäiskoon. Taulukossa 2 on esiteltynä valtuustojen kokojen määrän ja prosentuaalisen osuuden kehitys 2000-luvulla. Taulukko 2. Valtuustojen koot vuosien 2017, 2012, 2008, 2004 ja 2000 kuntavaalien jälkeen. Valtuuston koko Valtuustoja 2017 %- osuus 2017 Valtuustoja 2012 %- osuus 2012 Valtuustoja 2008 %- osuus 2008 Valtuustoja 2004 %- osuus 2004 Valtuustoja 2000 %- osuus , ,4 5 1, ,1 5 1,6 6 1,8 3 0,7 4 0, ,5 25 8,2 28 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,5 35 8,4 36 8, , , , ,1 19 6,3 17 5,2 20 4,8 20 4, ,0 11 3,6 9 2,7 5 1,2 6 1, , ,5 5 1,2 4 0, ,

22 ,3 1 0,3 4 1, ,3 1 0,3 1 0,3 1 0,2 1 0,2 Yhteensä Laatikko-jana-kuvio 2 havainnollistaa muuttujan jakauman sijaintia ja hajontaa, sillä se antaa muuttujan pienimmän arvon (minimi), alakvartiilin, mediaanin ja yläkvartiilin sekä muuttujan suurimman arvon (maksimi). Janojen päät paljastavat minimin ja maksimin. Laatikon poikkiviiva on muuttujan mediaani. Kuvio 2. Kunnanvaltuustojen valtuutettujen lukumäärän laatikko-jana-kuvio.

23 23 Seuraavaksi tarkastellaan puolueiden lukumäärää kunnissa eli valtuustoissa edustettuina olevien puolueiden lukumäärää. Vuonna 2017 valituissa valtuustoissa toimi keskimäärin hieman vähemmän puolueita (5,73) kuin vuonna valituissa valtuustoissa (5,76). Taulukossa 3 on esiteltynä puolueiden lukumäärän, sen prosenttiosuuden ja kumulatiivisen prosenttiosuuden kehitys edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Puolueiden keskimääräisen määrän lievä väheneminen selittyy osittain perussuomalaisten valtuustopaikkojen vähenemisellä: vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaisten valtuustoryhmä oli 94,7 prosentissa Manner- Suomen kunnista, kun taas vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen sellainen oli enää 85,4 prosentissa kunnista. Vihreät puolestaan saivat valtuutettuja edelliseen valtuustokauteen verrattuna useampaan kuntaan: vuoden 2017 vaalien jälkeen vihreiden ryhmä on 51,9 prosentissa kunnista, kun edellisten vaalien jälkeen sellainen oli vain 41,4 prosentissa kunnista. Tämän kirjan tilastoissa valitsijayhdistysten valtuustoryhmät on koodattu yhteen samaan luokkaan valitsijayhdistys. Muutamissa kunnissa on valtuutettuja useammassa eri valitsijayhdistyksen ryhmässä, mikä ei mainitusta koodausperusteesta johtuen erotu taulukossa. Taulukko 3. Puolueiden lukumäärä kunnittain: perustilasto. Puolueita Frekvenssi 2017 %- osuus 2017 Kumulatiivinen %-osuus 2017 Puolueita 2012 Frekvenssi 2012 %-osuus 2012 Kumulatiivinen %-osuus ,3 0, ,4 1, ,3 1, ,4 8, , , ,5 17, , , ,3 69, ,4 90, ,7 89, ,8 98, , , ,6 99, ,3 100

24 24 Yhteensä Yhteen sä Taulukossa 4 esitellään keskeisiä tilastollisia tunnuslukuja puolueiden paikkaluvusta niissä kunnissa, joissa puolueilla on valtuutettuja. Puolueiden paikkaluvun perustilastosta havaitaan, että Keskustalla on selvästi muita puolueita suurempi paikkaluku Manner-Suomen valtuustoissa yli tuhat valtuutettuja enemmän kuin paikkamäärältään toiseksi suurimmalla, SDP:llä. Keskilukujen ja persentiilien osalta Kokoomus ja SDP ovat tasavahvoja, mutta SDP:llä on hieman enemmän pieniä valtuustoryhmiä ja Kokoomuksella suuria. Perussuomalaisten valtuustoryhmät ovat useimmiten pienehköjä, 2-6 hengen ryhmiä. Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien paikkaluku on enimmäkseen pieni, ja näille puolueille tyypillisimpiä ovatkin yhden hengen valtuustoryhmät, vaikka niistä jokaisella on ainakin muutamissa kunnissa suuriakin ryhmiä. RKP:n paikkaluvuissa vaihtelu on kaikkein suurinta: ruotsinkielisillä seuduilla RKP on valtapuolue suurine paikkalukuineen, kaksikielisissä kaupungeissa puolueen paikkaluku on pieni, kun puolestaan suomenkielisillä alueilla puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja. Korsnäsin kunnassa RKP:llä on kaikki kunnan 21 valtuustopaikkaa. Taulukko 4. Puolueiden paikkaluvun perustilasto. KOK SDP KESK VIHR VAS PS RKP KD MUUT VAL. YHD. N Valideja Puuttuu ,4 Keskiarvo 5,82 6,24 10,05 3,49 3,39 3,06 8 1,77 2,09 3,72 Mediaani , Moodi Keskihajonta 4,29 4,33 4,56 3,43 2,53 1,83 9,29 1,42 2,21 2,83 Kurtosis 2,42 0,09-0,08 6,15 3,01 0,75-0,32 28,4 3 5,48 3,74 Minimi

25 25 Maksimi Yhteensä Persentiilit , , , Kuvioista 3 ja 4 ilmenee, että suurimmassa osassa Manner-Suomen valtuustoista toimii 5 7 puoluetta. Korsnäsiä lukuun ottamatta jokaisen muun kunnan valtuustossa on vähintään kaksi puoluetta. Kuvio 3. Puolueita edustettuina valtuustoissa: histogrammi.

26 26 Keskimäärin kunnissa on siis 5,73 puoluetta. Puolueiden määrän mediaani on 6, mutta kuten kuviosta 3 havaitaan, eniten Manner-Suomen kunnissa on seitsemän puolueen valtuustoja. Keskihajonta puolueiden määrästä on 1,517. Kuvion 4 laatikko-jana-kuvio havainnollistaa puolueiden määrän jakaumaa. Korsnäs ainoana yhden puolueen kuntana erottuu poikkeavana havaintona. Kuvio 4. Kunnanvaltuustojen puolueiden lukumäärän laatikko-jana-kuvio. Valtuustoissa edustettuina olevien puolueiden lukumäärä ja valtuutettujen lukumäärä vaihtelee.

27 27 Paikkamäärältään pienten kunnanvaltuustojen väheneminen ja puolueiden määrän lisääntyminen erottuu puoluemäärien tilastollisissa tunnusluvuissa. 57,9 prosentissa Manner-Suomen kunnanvaltuustoista on vähintään kuusi puoluetta. Korkeintaan kolmen puolueen valtuustoja on 8,1 prosenttia kaikista valtuustoista. Taulukossa 5 on esitetty tilastollisia tunnuslukuja puolueiden määrästä vuosien 2017, 2012 ja 2008 kuntavaalien jälkeen. Taulukko 5. Puolueita kunnissa: tilastollisia tunnuslukuja Keskiarvo 5,73 5,92 5,46 Mediaani Moodi Varianssi 2,3 1,964 2,542 Keskihajonta 1,517 1,401 1,594 Kurtosis -0,342-0,066-0,453 Minimi Maksimi Kuvio 5 on sirontakuvio valtuustojen koosta ja puolueiden määrästä valtuustoissa. Siihen on tavanomaiseen tapaan estimoitu lineaarinen regressiosuora. Tämän suoran voi karkeasti ajatella sijoittuvan pisteparven keskelle siten, että kaikista pisteistä pystysuoraan viivalle piirrettyjen janojen yhteispituus on pienin mahdollinen. Regressiosuora kulkee aina pisteparven painopisteen kautta ja on siis eräänlainen tasapainosuora. Todettakoon varmuuden vuoksi, että tässä käytetty regressiosuora eroaa pääkomponentista, joka saadaan kun etäisyys lasketaan kohtisuoraan viivaa kohtaan eikä pystysuoraan kuten regressiosuora. Kuviosta 5 nähdään, että valtuustojen koko ja puolueiden määrä korreloivat, mutta suhde ei ole täysin yksiselitteinen. Myös keskikokoisissa valtuustoissa puolueiden kokonaismäärä on muutamissa tapauksissa pieni, ja osassa pienimmissäkin valtuustoissa toimii jopa seitsemän puoluetta.

28 28 Suuremmissa, yli 50 valtuutetun valtuustoissa on kuitenkin kaikissa vähintään kuusi puoluetta. Kuvio 5. Sirontakuvio valtuustojen koosta ja puolueiden määrästä valtuustoissa. Manner-Suomen kunnissa on yhteensä valtuustopaikkaa yhteensä 295 kunnassa. Niistä keskustalla on (31,4 %), kokoomuksella (16,6 %), SDP:llä (18,9 %), perussuomalaisilla 770 (8,6 %), vasemmistoliitolla 658 (7,3 %), RKP:llä 482 (5,4 %), vihreillä 534 (5,9 %), kristillisdemokraateilla 305 (3,4 %), valitsijayhdistyksillä 216 (2,4 %) ja muilla puolueilla (MUUT) 23 (0,3 %) paikkaa.

29 29 Kuviossa 6 on esitetty asiaa havainnollistavasti Manner-Suomen valtuustoryhmien paikkaluku vuonna 2017 puolueittain suuruusjärjestyksessä. Kuvio 6. Manner-Suomen valtuustoryhmien paikkaluku vuonna 2017 puolueittain KESK SDP KOK PS VAS VIHR RKP KD VAL.YHD. MUUT Taulukosta 6 ilmenee, että keskustalla on valtuutettuja lähes jokaisessa Manner- Suomen kunnassa 95,3 prosentissa kunnista on keskustan ryhmä. Poikkeuksen siihen tekevät vain 14 kuntaa, joista useassa RKP on vahva. SDP:llä on seuraavaksi useimmin, 92,2 prosentissa kunnista valtuustoryhmä. Kokoomuksella ja perussuomalailla on kummallakin valtuustoryhmä myös lähes 90 prosentissa kunnista. RKP:lla ja valitsijayhdistyksillä on ryhmä alle viidenneksessä kunnista, muilla puolueilla vain pienessä osassa (3,4 %) kunnista.

30 30 Taulukko 6. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on ja ei ole valtuutettuja sekä valtuutettujen yhteismäärä puolueittain. KOK SDP KESK VIHR VAS PS RKP KD MUUT VAL. YHD. Kuntia, joissa valtuutettuja % 86,8 92,2 95,3 51,9 65,8 85,4 15,9 58,3 3,7 19,7 Kuntia vailla valtuutettuja % 13,2 7,8 4,7 48,1 34,2 14,6 84,1 41,7 96,3 80,3 Valtuutettuja yhteensä Kuviosta 7 ilmenee, että vaikka keskustalla, SDP:llä ja kokoomuksella on valtuutettuja lähes kaikissa Manner-Suomen kunnissa, valtuutettujen kokonaismäärissä on suuria eroja: Keskustan valtuustoryhmät ovat useimmissa kunnissa paljon suurempia kuin SDP:llä tai kokoomuksella. SDP:llä ja Kokoomuksella valtuutettujen määrissä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja (vrt. taulukko 4). Kokoomuksella ja SDP:llä on kummallakin siis sekä suuria että pieniä valtuustoryhmiä kunnasta riippuen. Perussuomalaisten, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien ja vihreiden valtuustoryhmät erottuvat kuviosta omana ryppäänään, joskin niiden välillä on eroja: esimerkiksi KD:lla on valtuutettuja useammassa kunnassa kuin vihreillä, mutta silti vihreillä on KD:a enemmän valtuutettuja. Valitsijayhdistykset, RKP ja muut puolueet muodostavat kolmannen ryppään, joilla kaikilla on alle 500 valtuutettua yhteensä alle viidenneksessä Manner- Suomen kunnista. Valitsijayhdistyksillä on valtuutettuja useammassa kunnassa kuin RKP:lla, mutta RKP:n vahvoista alueista johtuen sillä on kuitenkin enemmän paikkoja.

31 31 Kuvio 7. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueilla on valtuutettuja sekä valtuutettujen lukumäärä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittiin 675 valtuutettua vähemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Taulukossa 7 on kunkin puolueen absoluuttinen paikkamäärä sekä paikkojen osuus kaikista jaetuista valtuustopaikoista vuosien 2017 ja 2012 kuntavaaleissa. Viimeisinä sarakkeina on valtuustopaikkojen ja prosenttiosuuksien muutos näiden vaalien välillä puolueittain. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset menettivät sekä paikkoja että osuuttaan kaikista paikoista. SDP menetti paikkojaan, mutta kasvatti siitä huolimatta prosentuaalista osuuttaan kaikista paikoista. Vihreät kasvatti sekä paikkamääräänsä että niiden prosenttiosuutta merkittävästi. Vasemmistoliitto, RKP, KD, valitsijayhdistykset ja muut puolueet kasvattivat kukin sekä paikkaosuuttaan että paikkojaan jonkin verran edellisistä vaaleista.

32 32 Taulukko 7 Puolueiden valtuutettujen kokonaismäärä ja prosenttiosuus Manner-Suomen valtuutetuista vuosien 2017 ja 2012 kuntavaalien jälkeen. Puolue Valtuutettuja 2017 %-osuus valtuutetuista 2017 Valtuutettuja 2012 %-osuus valtuutetuista 2012 Muutos valtuutettuja Muutos %- yksikköä KOK , , ,3 SDP , , KESK , , ,4 PS 770 8, , ,8 VIHR 534 5, , ,6 VAS 658 7, ,6 18 0,7 RKP 482 5, ,4 KD 305 3, ,1 5 0,3 MUUT 23 0,3 10 0,1 13 0,2 VAL. YHD , ,9 31 0,5 Yhteensä Taulukossa 8 on niiden kuntien määrä, jossa kullakin puolueella on valtuutettuja sekä näiden kuntien prosenttiosuus Manner-Suomen kunnista vaalien 2017 ja 2012 jälkeen. Viimeisessä sarakkeessa on näiden muutos vaalien välillä. Taulukosta ilmenee, että vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen Keskusta oli edustettuna miltei kaikissa Manner-Suomen kunnissa samaan tapaan kuin vuoden 2012 vaalien jälkeenkin. Vain muutamissa RKP:n hallitsemissa kunnissa ei ollut Keskustan valtuutettuja. Myös SDP:llä ja Kokoomuksella on valtuustoryhmä suurimmassa osassa Manner-Suomen kunnista, vaikka puolueiden menestys olikin hieman edellisiä vaaleja heikompi. Vuoden 2012 kuntavaaleissa perussuomalaisten ryhmien määrä kasvoi vuoden 2008 vaaleihin verrattuna huimasti, mutta vuoden 2017 vaaleissa perussuoalaisten ryhmä putosi valtuustossa useissa kymmenissä kunnissa. Sellaisten kuntien osuus, joissa on Vihreiden ryhmä, kasvoi yli kymmenellä prosentilla. Pienempien puolueiden ja valitsijayhdistysten prosenttiosuudet kasvoivat hieman edellisistä vaaleista. Kuntaliitosten myötä onkin todennäköisempää, että

33 33 useampia pienten puolueiden edustajia menee vaaleissa läpi, koska kuntavaaleissa käytettävässä suhteellisessa vaalitavassa piilevä äänikynnys laskee, kun valtuuston kokoa kasvatetaan. Suuremmat puolueet siis menettivät paikkojaan, ja pienemmät ryhmät kasvattivat osuuttaan. Taulukko 8. Niiden kuntien määrä, joissa puolueella on valtuutettuja ja kuntien prosenttiosuus Manner-Suomen kunnista. Puolue Kuntia 2017 %-osuus kunnista 2017 Kuntia 2012 %-osuus kunnista 2012 Muutos kuntia Muutos %- yksikköä KOK , , SDP , , ,6 KESK , , ,1 PS , , ,3 VIHR , , ,5 VAS , ,1-7 -0,3 RKP 46 15, ,5 5 2,1 KD , ,2-2 1,1 MUUT 11 3,7 7 2,3 4 1,4 VAL. YHD , ,8 1 0,9 Puolueiden valtuustopaikkojen lukumäärä vaihtelee monella tavalla kunnittain. Taulukoissa 9 18 on eriteltynä puolueittain erikokoisten valtuustoryhmien määrät Manner-Suomen kunnissa. Valtuutettuja-sarakkeissa on esitetty kunkin puolueen valtuustoryhmien koot, Kuntia-sarakkeessa niiden kuntien lukumäärä, joissa kyseisen suuruinen valtuustoryhmä on, %-sarakkeessa näiden validi prosenttiosuus ja Kumulatiivinen % -sarakkeessa kyseisen luokan ja sitä edeltävien luokkien prosentuaalinen osuus yhteensä. Sekä kokoomuksella että SDP:llä (taulukot 9 ja 10) yli puolet valtuustoryhmistä on korkeintaan viiden hengen suuruisia, kokoomuksella niitä on hieman enemmän. Kokoomuksella korkeintaan 12 hengen valtuustoryhmiä on yli 90 prosenttia, SDP:llä lähes saman verran. SDP:n suurin ryhmä on kooltaan 20 valtuutettua, kokoomuksella puolestaan on kaksi tätä suurempaakin ryhmää kooltaan 25 ja 26 valtuutettua.

34 34 Taulukko 9. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % kokoomuksen valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,9 12, ,3 26, ,2 36, , ,1 57, ,4 66, ,5 72, ,5 75, ,1 78,9 Valideja ,9 84, ,5 88, ,1 91, ,9 95, ,2 96, , ,4 98, ,8 99, ,4 99, ,4 100 Yhteensä Ei KOK-valtuutettuja 39 13,2 Kuntia yhteensä Manner-Suomen 295 kunnasta 39 (13,2 %) on sellaisia, joissa Kokoomuksella ei ole valtuutettuja. SDP:llä vastaava luku on 23 (7,8), eli sosialidemokraateilla on ryhmä useammassa kunnassa kuin kokoomuksella.

35 35 Taulukko 10. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % SDP:n valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,2 9, ,3 22, ,7 33, ,7 43, , ,4 59, ,1 67, ,2 72, ,5 78, ,1 82,3 Valideja ,8 84, ,1 88, ,5 93, ,2 95, ,4 96, ,5 97, ,4 98, ,7 98, ,7 99, ,4 100 Yhteensä Ei SDP-valtuutettuja 23 7,8 Kuntia yhteensä Keskustan valtuustoryhmät (taulukko 11) puolestaan ovat useimmiten suuria, esimerkiksi likimain puolet Keskustan valtuustoryhmistä on kymmenen hengen suuruisia tai suurempia. Pieniä valtuustoryhmiä Keskustalla on vain muutamissa kunnissa: korkeintaan viiden hengen valtuustoryhmien osuus kaikista ryhmistään keskustalla on alle viidenneksen. Suurin ryhmä keskustalla on kooltaan 24 valtuutettua. 14 kunnassa (4,7 %) ei ole keskustan valtuustoryhmää.

36 36 Taulukko 11. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % keskustan valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % 1 4 1,4 1, ,9 4, , ,9 12, ,4 18, ,9 21, ,4 26, , ,6 44, ,2 52, ,4 63,2 Valideja ,6 72, ,2 81, ,3 85, ,2 88, ,8 90, ,2 93, ,8 95, ,5 97, ,1 98, ,4 99, ,4 99, ,4 100 Yhteensä Ei KESK-valtuutettuja 14 4,7 Kuntia yhteensä Perussuomalaisten valtuustoryhmät (taulukko 12) ovat enimmäkseen pieniä, kooltaan muutaman hengen ryhmiä. Korkeintaan viiden valtuutetun ryhmiä on perussuomalaisten ryhmistä lähes 90 prosenttia. Suurin ryhmä perussuomalaisilla on kooltaan 9 valtuutettua. 43 kuntaa (14,6 %) on sellaisia, joissa perussuomalaisilla ei ole valtuustoryhmää ollenkaan.

37 37 Taulukko 12. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % perussuomalaisten valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,2 24, ,2 46, ,7 65, ,1 78,2 Valideja ,3 86, , ,4 98, ,2 99, ,4 100 Yhteensä Ei PS-valtuutettuja 43 14,6 Kuntia yhteensä Vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmät (taulukot 13 ja 14) ovat enimmäkseen pieniä yhden, kahden tai kolmen valtuutetun ryhmiä. Vihreillä melkein 40 prosenttia ryhmistä on yhden hengen suuruisia, vasemmistoliitolla puolestaan lähes neljännes ryhmistä. Muutamissa kaupungeissa kummallakin puolueella on myös suurehkoja valtuustoryhmiä, esimerkiksi vähintään kymmenen hengen suuruisia valtuustoryhmiä on kummallakin puolueella yhteensä yhdeksän kappaletta. Vihreiden suurin ryhmä on kooltaan 21 valtuutettua, vasemmistoliitolla puolestaan 15 valtuutettua. Manner-Suomen kunnista 142 (48,1 %) on sellaisia, joissa vihreillä ei ole valtuustoryhmää, ja 101 (34,2 %) sellaisia, joissa vasemmistoliitolla ei ole valtuutettuja. Taulukko 13. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % vihreiden valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,9 37, ,9 Valideja , ,8 73, ,8 81,7

38 , ,6 89, ,6 92, , ,7 94, ,3 96, ,7 96, , ,7 99, ,7 100 Yhteensä Ei VIHR-valtuutettuja ,1 Kuntia yhteensä Taulukko 14. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % vasemmistoliiton valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,7 22, ,8 48, ,4 62, ,4 75, ,8 85, ,6 88,7 Valideja 7 9 4,6 93, ,1 95, ,1 98, , ,5 99, ,5 100 Yhteensä Ei VAS-valtuutettuja ,2 Kuntia yhteensä RKP:n valtuustoryhmien koot (taulukko 15) vaihtelevat huomattavasti. Puolueella on Suomen suurin valtuustoryhmä 35 valtuutettua Mustasaaren kunnassa ja suuria valtuustoryhmiä monissa muissa ruotsinkielisten alueiden

39 39 valtuustoissa. Korsnäsin 21 valtuutetun valtuustossa RKP:llä on kaikki kunnan valtuustopaikat. Toisaalta RKP:llä on myös pieniä valtuustoryhmiä monissa suuremmissa kaupungeissa. 20 prosenttia RKP:n valtuustoryhmistä on kooltaan yhden valtuutetun suuruisia. Korkeintaan viiden valtuutetun ryhmiä on 44,4 prosenttia. Noin puolet RKP:n ryhmistä on kooltaan kuitenkin vähintään kymmenen valtuutetun kokoisia. 249 kuntaa (84,4 %) on sellaisia, joissa RKP:llä ei ole ollenkaan valtuustoryhmää. Taulukko 15. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % RKP:n valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,7 26, ,1 37, ,7 44, ,2 46, ,2 48, ,2 51, ,4 55, ,2 57, ,2 60 Valideja ,2 62, ,7 68, ,4 73, , ,2 82, ,7 88, ,4 93, ,2 95, ,2 97, ,2 100 Yhteensä Ei RKP-valtuutettuja ,4 Kuntia yhteensä

40 40 Kristillisdemokraateilla (taulukko 16) yli puolet 55,8 prosenttia valtuustoryhmistä on yhden valtuutetun ryhmiä, ja vain 13 kunnassa puolueella on suurempi kuin kolmen valtuutetun ryhmä. KD:lla on kuitenkin kahdessa kunnassa suurikin valtuustoryhmä: Luodon kunnassa 13 valtuutettua ja Pedersören kunnassa 10 valtuutettua. 123 kuntaa (41,7 %) on sellaisia, joissa kristillisdemokraateilla ei ole valtuutettuja. Taulukko 16. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % KD:n valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,8 55, ,1 84, ,6 92,4 Valideja 4 8 4,7 97, ,7 98, ,6 99, ,6 100 Yhteensä Ei KD-valtuutettuja ,7 Kuntia yhteensä Valitsijayhdistysten ja muiden puolueiden valtuustoryhmät (taulukot 17 ja 18) ovat useimmiten pieniä. Muiden puolueiden ryhmistä puolet ja valitsijayhdistysten ryhmistä hieman vajaa neljännes on kooltaan yhden valtuutetun suuruisia. Toisaalta vuoden 2012 kuntavaalien tulokseen verrattuna valitsijayhdistysten ryhmät ovat hieman kasvaneet: vuoden 2012 vaalien jälkeen niillä oli seitsemässä kunnassa yli viiden hengen valtuustoryhmä, vuoden 2017 vaalien jälkeen yli viiden hengen ryhmiä niillä on 12 kunnassa. 284 kuntaa (96,3 %) on sellaisia, joissa muilla puolueilla ei ole valtuustoryhmää, ja 237 (80,3 %) sellaisia, joissa valitsijayhdistyksillä ei ole valtuutettuja.

41 41 Taulukko 17. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % muiden puolueiden valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % Valideja Yhteensä Ei MUUT-valtuutettuja ,3 Kuntia yhteensä Taulukko 18. Kuntien lukumäärä, % ja kumulatiivinen % valitsijayhdistysten valtuutettujen lukumäärän mukaan. Valtuutettuja Kuntia % Kumulatiivinen % ,8 22, ,3 35, ,8 57, ,3 70, ,8 78,9 Valideja ,3 91, ,5 94, ,8 96, ,8 98, ,8 100 Yhteensä Ei val.yhd.-valtuutettuja ,3 Kuntia yhteensä Tarkastellaan seuraavaksi puolueiden prosentuaalista osuutta kuntien valtuustopaikoista. Taulukossa 19 on kunkin puolueen prosentuaalinen paikkaosuus kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

42 42 Taulukko 19. Puolueiden prosenttiosuus valtuustopaikoista kunnittain KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Akaa 11,4 22,9 8,6 34,3 11,4 8,6 0,0 2,9 0,0 0,0 Alajärvi 54,3 17,1 17,1 2,9 0,0 2,9 0,0 5,7 0,0 0,0 Alavieska 61,9 4,8 19,0 0,0 4,8 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 Alavus 48,6 14,3 17,1 11,4 2,9 0,0 0,0 5,7 0,0 0,0 Asikkala 25,8 19,4 9,7 6,5 9,7 0,0 0,0 3,2 25,8 0,0 Askola 29,6 25,9 3,7 25,9 7,4 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 Aura 26,3 31,6 10,5 31,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Enonkoski 58,8 0,0 5,9 29,4 0,0 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 Enontekiö 52,9 23,5 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 5,9 11,8 0,0 Espoo 4,0 34,7 9,3 13,3 22,7 4,0 8,0 2,7 1,3 0,0 Eura 31,4 11,4 5,7 37,1 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Eurajoki 37,1 20,0 11,4 28,6 0,0 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Evijärvi 70,6 11,8 0,0 5,9 0,0 5,9 0,0 5,9 0,0 0,0 Forssa 16,3 23,3 7,0 32,6 4,7 14,0 0,0 2,3 0,0 0,0 Haapajärvi 51,9 3,7 11,1 29,6 0,0 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 Haapavesi 63,0 3,7 14,8 0,0 0,0 18,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Hailuoto 58,8 5,9 5,9 17,6 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Halsua 73,3 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 13,3 0,0 0,0 Hamina 18,6 20,9 16,3 27,9 11,6 0,0 0,0 4,7 0,0 0,0 Hankasalmi 48,1 3,7 11,1 14,8 3,7 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 Hanko 0,0 6,5 6,5 29,0 3,2 12,9 32,3 0,0 3,2 6,5 Harjavalta 3,7 22,2 3,7 48,1 3,7 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 Hartola 35,3 29,4 11,8 17,6 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hattula 17,1 28,6 5,7 25,7 8,6 5,7 8,6 0,0 0,0 0,0 Hausjärvi 31,0 24,1 6,9 20,7 3,4 10,3 0,0 3,4 0,0 0,0 Heinola 9,3 25,6 7,0 30,2 2,3 0,0 0,0 7,0 0,0 18,6 Heinävesi 35,3 11,8 11,8 29,4 0,0 0,0 0,0 5,9 0,0 5,9 Helsinki 2,4 29,4 7,1 14,1 24,7 11,8 5,9 2,4 2,4 0,0 Hirvensalmi 52,4 14,3 4,8 9,5 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 14,3 Hollola 18,6 27,9 16,3 20,9 7,0 4,7 0,0 4,7 0,0 0,0 Honkajoki 58,8 0,0 29,4 0,0 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Huittinen 33,3 22,2 14,8 14,8 3,7 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Humppila 38,1 23,8 0,0 28,6 4,8 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Hyrynsalmi 57,1 0,0 4,8 28,6 0,0 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Hyvinkää 7,8 25,5 11,8 27,5 13,7 7,8 0,0 5,9 0,0 0,0 Hämeenkyrö 22,9 20,0 14,3 20,0 2,9 14,3 0,0 5,7 0,0 0,0 Hämeenlinna 9,8 27,5 11,8 27,5 11,8 5,9 5,9 0,0 0,0 0,0

43 43 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Ii 48,6 11,4 2,9 5,7 5,7 25,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Iisalmi 34,9 14,0 4,7 18,6 7,0 16,3 0,0 4,7 0,0 0,0 Iitti 40,7 14,8 0,0 29,6 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 11,1 Ikaalinen 29,6 18,5 18,5 22,2 3,7 3,7 0,0 3,7 0,0 0,0 Ilmajoki 45,7 22,9 11,4 17,1 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Ilomantsi 48,1 7,4 14,8 22,2 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 3,7 Imatra 7,0 27,9 14,0 44,2 2,3 4,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Inari 22,2 37,0 0,0 14,8 11,1 14,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Inkoo 0,0 18,5 0,0 14,8 11,1 0,0 55,6 0,0 0,0 0,0 Isojoki 61,9 23,8 9,5 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Isokyrö 55,6 22,2 3,7 14,8 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Janakkala 24,2 15,2 9,1 30,3 9,1 9,1 0,0 3,0 0,0 0,0 Joensuu 20,3 15,3 8,5 25,4 15,3 10,2 0,0 5,1 0,0 0,0 Jokioinen 33,3 11,1 3,7 25,9 7,4 18,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Joroinen 44,4 3,7 3,7 22,2 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 22,2 Joutsa 44,0 24,0 8,0 16,0 4,0 0,0 0,0 4,0 0,0 0,0 Juuka 47,8 4,3 8,7 30,4 4,3 0,0 0,0 4,3 0,0 0,0 Juupajoki 29,4 23,5 5,9 29,4 5,9 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Juva 51,9 11,1 11,1 18,5 0,0 0,0 0,0 7,4 0,0 0,0 Jyväskylä 16,4 17,9 7,5 19,4 20,9 10,4 0,0 6,0 1,5 0,0 Jämijärvi 64,7 0,0 11,8 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Jämsä 16,3 11,6 11,6 30,2 4,7 9,3 0,0 2,3 0,0 14,0 Järvenpää 9,8 21,6 7,8 19,6 15,7 5,9 0,0 3,9 0,0 15,7 Kaarina 5,9 29,4 9,8 23,5 17,6 5,9 2,0 5,9 0,0 0,0 Kaavi 35,3 11,8 17,6 11,8 5,9 0,0 0,0 5,9 0,0 11,8 Kajaani 27,5 15,7 11,8 13,7 9,8 19,6 0,0 2,0 0,0 0,0 Kalajoki 57,1 11,4 2,9 5,7 8,6 11,4 0,0 2,9 0,0 0,0 Kangasala 9,8 25,5 11,8 23,5 13,7 5,9 0,0 9,8 0,0 0,0 Kangasniemi 44,4 7,4 7,4 25,9 11,1 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Kankaanpää 31,4 11,4 25,7 20,0 2,9 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Kannonkoski 53,3 13,3 0,0 20,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kannus 70,4 3,7 11,1 11,1 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Karijoki 60,0 20,0 13,3 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Karkkila 11,4 17,1 5,7 20,0 11,4 28,6 0,0 2,9 0,0 2,9 Karstula 48,1 14,8 11,1 22,2 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Karvia 47,6 14,3 19,0 14,3 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Kaskinen 0,0 11,8 11,8 29,4 5,9 11,8 29,4 0,0 0,0 0,0 Kauhajoki 40,0 17,1 22,9 11,4 2,9 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Kauhava 46,5 20,9 14,0 9,3 0,0 0,0 0,0 9,3 0,0 0,0 Kauniainen 0,0 37,1 2,9 2,9 8,6 0,0 45,7 2,9 0,0 0,0

44 44 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Kaustinen 61,9 0,0 28,6 4,8 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Keitele 52,6 5,3 15,8 10,5 0,0 10,5 0,0 5,3 0,0 0,0 Kemi 16,3 11,6 4,7 30,2 2,3 34,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Kemijärvi 48,1 7,4 14,8 7,4 0,0 18,5 0,0 3,7 0,0 0,0 Keminmaa 41,9 3,2 3,2 6,5 0,0 22,6 0,0 0,0 0,0 22,6 Kemiönsaari 7,4 0,0 0,0 11,1 3,7 7,4 48,1 0,0 0,0 22,2 Kempele 46,2 12,8 7,7 20,5 2,6 7,7 0,0 2,6 0,0 0,0 Kerava 5,9 25,5 11,8 25,5 17,6 11,8 0,0 2,0 0,0 0,0 Keuruu 28,6 11,4 11,4 31,4 2,9 2,9 0,0 11,4 0,0 0,0 Kihniö 33,3 4,8 33,3 9,5 0,0 0,0 0,0 14,3 0,0 4,8 Kinnula 66,7 13,3 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kirkkonummi 3,9 25,5 7,8 13,7 21,6 2,0 21,6 3,9 0,0 0,0 Kitee 40,0 14,3 20,0 22,9 0,0 0,0 0,0 2,9 0,0 0,0 Kittilä 33,3 3,7 11,1 3,7 3,7 14,8 0,0 3,7 0,0 25,9 Kiuruvesi 51,5 18,2 6,1 0,0 0,0 21,2 0,0 3,0 0,0 0,0 Kivijärvi 60,0 13,3 0,0 26,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokemäki 29,6 14,8 11,1 25,9 0,0 18,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Kokkola 27,9 11,6 7,0 18,6 4,7 7,0 11,6 11,6 0,0 0,0 Kolari 42,9 0,0 0,0 4,8 0,0 33,3 0,0 0,0 0,0 19,0 Konnevesi 61,9 4,8 4,8 19,0 0,0 4,8 0,0 4,8 0,0 0,0 Kontiolahti 34,3 17,1 8,6 34,3 5,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korsnäs 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 100,0 0,0 0,0 0,0 Koski TI 57,1 23,8 4,8 9,5 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kotka 2,0 23,5 11,8 31,4 11,8 13,7 2,0 3,9 0,0 0,0 Kouvola 15,3 22,0 8,5 27,1 10,2 3,4 0,0 6,8 0,0 6,8 Kristiinankaupunki 11,1 18,5 3,7 3,7 0,0 0,0 63,0 0,0 0,0 0,0 Kruunupyy 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 59,3 3,7 0,0 37,0 Kuhmo 45,7 5,7 20,0 11,4 5,7 5,7 0,0 5,7 0,0 0,0 Kuhmoinen 23,8 42,9 4,8 23,8 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Kuopio 23,7 20,3 10,2 18,6 13,6 8,5 0,0 5,1 0,0 0,0 Kuortane 47,4 26,3 15,8 5,3 0,0 0,0 0,0 5,3 0,0 0,0 Kurikka 44,2 23,3 9,3 11,6 4,7 2,3 0,0 4,7 0,0 0,0 Kustavi 33,3 46,7 0,0 20,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuusamo 61,5 12,8 5,1 5,1 10,3 5,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kyyjärvi 76,5 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 11,8 0,0 0,0 Kärkölä 11,1 11,1 3,7 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 0,0 55,6 Kärsämäki 57,1 9,5 14,3 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lahti 6,8 23,7 8,5 32,2 11,9 6,8 0,0 6,8 0,0 3,4 Laihia 40,7 22,2 11,1 14,8 0,0 7,4 0,0 3,7 0,0 0,0 Laitila 45,2 12,9 6,5 16,1 3,2 0,0 0,0 0,0 6,5 9,7

45 45 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Lapinjärvi 23,8 9,5 0,0 14,3 9,5 0,0 42,9 0,0 0,0 0,0 Lapinlahti 41,9 6,5 16,1 9,7 3,2 9,7 0,0 12,9 0,0 0,0 Lappajärvi 68,4 5,3 10,5 5,3 0,0 0,0 0,0 10,5 0,0 0,0 Lappeenranta 21,6 19,6 11,8 25,5 11,8 0,0 0,0 3,9 0,0 5,9 Lapua 40,0 31,4 11,4 5,7 0,0 2,9 8,6 0,0 0,0 0,0 Laukaa 32,6 11,6 7,0 23,3 11,6 7,0 0,0 7,0 0,0 0,0 Lemi 57,1 23,8 9,5 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lempäälä 16,3 30,2 7,0 20,9 11,6 7,0 0,0 7,0 0,0 0,0 Leppävirta 45,7 8,6 5,7 25,7 0,0 8,6 0,0 5,7 0,0 0,0 Lestijärvi 66,7 0,0 6,7 6,7 0,0 13,3 0,0 6,7 0,0 0,0 Lieksa 34,3 8,6 14,3 37,1 0,0 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Lieto 18,6 30,2 7,0 16,3 11,6 9,3 0,0 7,0 0,0 0,0 Liminka 54,3 8,6 11,4 5,7 8,6 8,6 0,0 2,9 0,0 0,0 Liperi 34,3 11,4 17,1 25,7 2,9 0,0 0,0 5,7 0,0 2,9 Lohja 9,8 19,6 11,8 23,5 13,7 11,8 2,0 2,0 0,0 5,9 Loimaa 32,6 25,6 9,3 11,6 2,3 16,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Loppi 33,3 25,9 7,4 25,9 3,7 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Loviisa 5,7 8,6 5,7 22,9 5,7 0,0 51,4 0,0 0,0 0,0 Luhanka 46,7 33,3 6,7 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Lumijoki 76,5 5,9 0,0 0,0 0,0 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Luoto 0,0 0,0 0,0 14,8 0,0 0,0 37,0 48,1 0,0 0,0 Luumäki 56,5 26,1 0,0 13,0 0,0 0,0 0,0 4,3 0,0 0,0 Maalahti 0,0 0,0 0,0 22,2 0,0 0,0 77,8 0,0 0,0 0,0 Marttila 47,1 35,3 11,8 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Masku 14,3 28,6 11,4 25,7 11,4 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Merijärvi 86,7 0,0 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Merikarvia 52,4 9,5 4,8 33,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Miehikkälä 71,4 23,8 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Mikkeli 27,5 21,6 5,9 27,5 11,8 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 Muhos 44,4 3,7 22,2 7,4 0,0 18,5 0,0 0,0 0,0 3,7 Multia 52,9 5,9 5,9 17,6 5,9 5,9 0,0 5,9 0,0 0,0 Muonio 41,2 17,6 5,9 11,8 0,0 11,8 0,0 11,8 0,0 0,0 Mustasaari 0,0 0,0 2,3 4,7 0,0 0,0 81,4 2,3 0,0 9,3 Muurame 34,3 17,1 5,7 25,7 8,6 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Mynämäki 40,0 20,0 5,7 22,9 0,0 11,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Myrskylä 52,9 17,6 5,9 5,9 5,9 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 Mäntsälä 27,9 20,9 7,0 25,6 4,7 4,7 0,0 2,3 0,0 7,0 Mänttä-Vilppula 22,9 11,4 11,4 37,1 8,6 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Mäntyharju 33,3 22,2 11,1 18,5 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 11,1 Naantali 11,6 37,2 9,3 23,3 11,6 4,7 0,0 2,3 0,0 0,0

46 46 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Nakkila 27,6 20,7 13,8 17,2 0,0 17,2 0,0 3,4 0,0 0,0 Nivala 65,7 8,6 11,4 8,6 2,9 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Nokia 5,9 21,6 7,8 19,6 21,6 17,6 0,0 3,9 2,0 0,0 Nousiainen 29,6 29,6 11,1 11,1 0,0 18,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Nurmes 48,4 6,5 9,7 29,0 0,0 0,0 0,0 6,5 0,0 0,0 Nurmijärvi 21,6 29,4 11,8 17,6 13,7 3,9 0,0 2,0 0,0 0,0 Närpiö 0,0 0,0 0,0 8,6 0,0 0,0 91,4 0,0 0,0 0,0 Orimattila 24,2 24,2 18,2 18,2 6,1 0,0 0,0 3,0 0,0 6,1 Oripää 47,1 29,4 0,0 5,9 0,0 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Orivesi 19,4 29,0 6,5 29,0 3,2 9,7 0,0 3,2 0,0 0,0 Oulainen 59,3 14,8 3,7 11,1 0,0 7,4 0,0 3,7 0,0 0,0 Oulu 25,4 19,4 9,0 11,9 14,9 16,4 0,0 1,5 0,0 1,5 Outokumpu 33,3 7,4 14,8 25,9 0,0 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 Padasjoki 14,3 33,3 4,8 14,3 33,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Paimio 22,9 25,7 2,9 22,9 8,6 11,4 0,0 5,7 0,0 0,0 Paltamo 52,4 4,8 4,8 9,5 4,8 19,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Parainen 2,9 11,4 0,0 17,1 11,4 5,7 51,4 0,0 0,0 0,0 Parikkala 44,4 14,8 3,7 11,1 3,7 0,0 0,0 7,4 14,8 0,0 Parkano 38,7 16,1 16,1 19,4 0,0 6,5 0,0 3,2 0,0 0,0 Pedersören kunta 0,0 0,0 0,0 8,6 0,0 0,0 62,9 28,6 0,0 0,0 Pelkosenniemi 38,5 0,0 0,0 0,0 7,7 15,4 0,0 0,0 0,0 38,5 Pello 46,2 7,7 7,7 7,7 0,0 30,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Perho 78,9 0,0 5,3 10,5 0,0 5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Pertunmaa 41,2 11,8 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 29,4 Petäjävesi 42,9 9,5 14,3 9,5 9,5 4,8 0,0 9,5 0,0 0,0 Pieksamäki 31,4 14,3 8,6 25,7 11,4 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Pielavesi 48,1 7,4 18,5 7,4 0,0 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 Pietarsaari 2,3 0,0 0,0 23,3 2,3 11,6 44,2 9,3 0,0 7,0 Pihtipudas 44,4 3,7 7,4 22,2 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 14,8 Pirkkala 7,0 32,6 7,0 27,9 16,3 4,7 0,0 4,7 0,0 0,0 Polvijärvi 57,1 4,8 4,8 33,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pomarkku 47,6 23,8 0,0 19,0 0,0 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Pori 8,5 22,0 13,6 28,8 8,5 15,3 3,4 0,0 0,0 0,0 Pomainen 37,0 14,8 14,8 25,9 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Porvoo 7,8 13,7 3,9 23,5 15,7 2,0 31,4 2,0 0,0 0,0 Posio 70,6 0,0 5,9 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,6 Pudasjärvi 66,7 3,7 3,7 11,1 7,4 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Pukkila 52,9 29,4 5,9 5,9 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Punkalaidun 33,3 23,8 23,8 14,3 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Puolanka 71,4 0,0 4,8 0,0 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 4,8

47 47 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Puumala 47,6 9,5 14,3 23,8 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 0,0 Pyhtää 14,8 25,9 18,5 18,5 7,4 3,7 11,1 0,0 0,0 0,0 Pyhäjoki 71,4 9,5 0,0 0,0 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 4,8 Pyhäjärvi 44,4 0,0 0,0 14,8 0,0 14,8 3,7 3,7 0,0 18,5 Pyhäntä 80,0 0,0 6,7 13,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pyhäranta 15,8 52,6 5,3 26,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Pälkäne 25,9 40,7 0,0 22,2 7,4 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Pöytyä 42,9 28,6 5,7 11,4 2,9 5,7 0,0 2,9 0,0 0,0 Raahe 44,2 7,0 4,7 16,3 2,3 23,3 0,0 2,3 0,0 0,0 Raasepori 0,0 4,7 2,3 30,2 9,3 2,3 51,2 0,0 0,0 0,0 Raisio 7,0 25,6 9,3 30,2 9,3 14,0 2,3 2,3 0,0 0,0 Rantasalmi 63,2 5,3 5,3 21,1 5,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Ranua 70,6 11,8 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5,9 Rauma 11,6 18,6 9,3 41,9 7,0 7,0 0,0 4,7 0,0 0,0 Rautalampi 42,9 9,5 14,3 14,3 0,0 9,5 0,0 4,8 0,0 4,8 Rautavaara 29,4 0,0 5,9 23,5 0,0 29,4 0,0 11,8 0,0 0,0 Rautjärvi 47,6 4,8 4,8 42,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Reisjärvi 76,5 5,9 5,9 5,9 0,0 5,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Riihimäki 4,7 23,3 7,0 25,6 11,6 20,9 0,0 7,0 0,0 0,0 Ristijärvi 73,3 13,3 6,7 0,0 0,0 6,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Rovaniemi 31,4 19,6 7,8 19,6 5,9 11,8 0,0 3,9 0,0 0,0 Ruokolahti 44,4 14,8 7,4 29,6 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Ruovesi 33,3 28,6 0,0 14,3 0,0 9,5 0,0 0,0 0,0 14,3 Rusko 25,9 33,3 3,7 18,5 14,8 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Rääkkylä 42,9 0,0 23,8 9,5 0,0 14,3 0,0 9,5 0,0 0,0 Saarijärvi 48,4 9,7 3,2 29,0 3,2 3,2 0,0 3,2 0,0 0,0 Salla 52,4 0,0 14,3 14,3 0,0 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Salo 21,6 23,5 11,8 25,5 9,8 3,9 0,0 3,9 0,0 0,0 Sastamala 25,6 18,6 9,3 25,6 4,7 7,0 0,0 9,3 0,0 0,0 Sauvo 38,1 23,8 9,5 14,3 4,8 9,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Savitaipale 52,4 9,5 4,8 9,5 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 14,3 Savonlinna 33,3 11,8 7,8 27,5 9,8 3,9 0,0 5,9 0,0 0,0 Savukoski 53,8 30,8 0,0 0,0 0,0 15,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Seinäjoki 37,3 29,4 5,9 15,7 5,9 2,0 0,0 3,9 0,0 0,0 Sievi 66,7 3,7 22,2 0,0 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Siikainen 47,1 0,0 11,8 29,4 0,0 0,0 0,0 11,8 0,0 0,0 Siikajoki 63,0 11,1 7,4 7,4 0,0 11,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Siikalatva 74,1 0,0 3,7 14,8 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Siilinjärvi 41,9 11,6 9,3 16,3 9,3 7,0 0,0 4,7 0,0 0,0 Simo 52,9 5,9 11,8 5,9 0,0 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0

48 48 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Sipoo 4,7 25,6 4,7 11,6 11,6 0,0 39,5 2,3 0,0 0,0 Siuntio 0,0 29,6 3,7 11,1 18,5 7,4 29,6 0,0 0,0 0,0 Sodankylä 40,7 14,8 7,4 7,4 7,4 18,5 0,0 3,7 0,0 0,0 Soini 52,4 9,5 14,3 0,0 0,0 0,0 0,0 23,8 0,0 0,0 Somero 48,6 20,0 5,7 20,0 2,9 2,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Sonkajärvi 47,6 4,8 19,0 23,8 0,0 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Sotkamo 48,1 14,8 7,4 3,7 0,0 18,5 0,0 7,4 0,0 0,0 Sulkava 52,4 9,5 0,0 28,6 0,0 0,0 0,0 9,5 0,0 0,0 Suomussalmi 54,8 9,7 3,2 0,0 0,0 32,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Suonenjoki 40,7 11,1 14,8 18,5 0,0 7,4 0,0 7,4 0,0 0,0 Sysmä 33,3 33,3 4,8 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 9,5 Säkylä 44,4 11,1 11,1 25,9 3,7 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Taipalsaari 40,7 14,8 3,7 14,8 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 22,2 Taivalkoski 47,8 0,0 4,3 26,1 0,0 4,3 0,0 0,0 0,0 17,4 Taivassalo 52,9 35,3 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tammela 37,0 18,5 3,7 22,2 3,7 3,7 0,0 0,0 0,0 11,1 Tampere 6,0 22,4 6,0 23,9 20,9 10,4 1,5 3,0 0,0 6,0 Tervo 58,8 17,6 11,8 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tervola 58,8 0,0 5,9 0,0 0,0 35,3 0,0 0,0 0,0 0,0 Teuva 40,7 25,9 7,4 7,4 0,0 14,8 0,0 3,7 0,0 0,0 Tohmajärvi 48,1 11,1 7,4 29,6 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 Toholampi 58,8 11,8 5,9 17,6 0,0 0,0 0,0 5,9 0,0 0,0 Toivakka 47,6 4,8 14,3 19,0 0,0 4,8 0,0 9,5 0,0 0,0 Tornio 51,2 7,0 7,0 14,0 2,3 16,3 0,0 0,0 0,0 2,3 Turku 4,5 25,4 7,5 17,9 20,9 17,9 4,5 1,5 0,0 0,0 Tuusniemi 47,1 5,9 11,8 11,8 5,9 17,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Tuusula 9,8 23,5 5,9 25,5 5,9 3,9 2,0 2,0 0,0 21,6 Tyrnävä 66,7 7,4 7,4 11,1 0,0 7,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Ulvila 18,5 22,2 7,4 33,3 3,7 11,1 0,0 3,7 0,0 0,0 Urjala 39,1 21,7 8,7 30,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Utajärvi 58,8 0,0 17,6 11,8 0,0 11,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Utsjoki 33,3 20,0 6,7 13,3 0,0 13,3 6,7 6,7 0,0 0,0 Uurainen 38,1 4,8 23,8 19,0 0,0 4,8 0,0 9,5 0,0 0,0 Uusikaarlepyy 0,0 0,0 0,0 18,5 0,0 0,0 77,8 3,7 0,0 0,0 Uusikaupunki 20,9 18,6 4,7 32,6 0,0 9,3 0,0 2,3 0,0 11,6 Vaala 58,8 0,0 17,6 0,0 0,0 23,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaasa 3,4 16,9 10,2 22,0 6,8 6,8 30,5 3,4 0,0 0,0 Valkeakoski 4,7 23,3 11,6 37,2 2,3 11,6 0,0 4,7 0,0 4,7 Valtimo 52,4 0,0 4,8 23,8 4,8 9,5 0,0 4,8 0,0 0,0 Vantaa 4,5 25,4 11,9 26,9 17,9 7,5 3,0 3,0 0,0 0,0

49 49 KUNTA Kesk Kok PS SDP Vihr Vas RKP KD Muut Val. yhd. Varkaus 7,0 23,3 4,7 46,5 2,3 11,6 0,0 4,7 0,0 0,0 Vehmaa 42,9 14,3 0,0 9,5 0,0 14,3 0,0 0,0 0,0 19,0 Vesanto 61,9 4,8 14,3 19,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vesilahti 28,6 33,3 9,5 9,5 9,5 0,0 0,0 9,5 0,0 0,0 Veteli 61,9 0,0 19,0 4,8 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 9,5 Vieremä 61,9 4,8 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 4,8 0,0 23,8 Vihti 23,3 23,3 11,6 23,3 9,3 4,7 2,3 2,3 0,0 0,0 Viitasaari 37,0 7,4 7,4 29,6 3,7 3,7 0,0 7,4 0,0 3,7 Vimpeli 42,9 0,0 9,5 0,0 0,0 9,5 0,0 4,8 0,0 33,3 Virolahti 47,6 14,3 14,3 23,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Virrat 33,3 22,2 0,0 22,2 0,0 7,4 0,0 3,7 0,0 11,1 Vöyri 0,0 0,0 0,0 3,7 0,0 0,0 96,3 0,0 0,0 0,0 Ylitornio 64,7 0,0 0,0 5,9 0,0 29,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Ylivieska 54,3 11,4 8,6 11,4 8,6 2,9 0,0 2,9 0,0 0,0 Ylöjärvi 13,7 23,5 11,8 19,6 15,7 9,8 0,0 5,9 0,0 0,0 Ypäjä 42,9 28,6 0,0 14,3 9,5 4,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Ähtäri 44,4 18,5 0,0 25,9 0,0 3,7 0,0 7,4 0,0 0,0 Äänekoski 18,6 7,0 11,6 27,9 7,0 23,3 0,0 4,7 0,0 0,0 Taulukossa 20 on esitetty valtuuston koon ja puolueiden paikkaosuuksien Pearson-korrelaatiot ristiintaulukoituna. Taulukosta nähdään, että Keskustan paikkaosuus korreloi selkeästi negatiivisesti valtuuston koon kanssa, kun puolestaan Vihreiden paikkaosuus korreloi positiivisesti valtuuston koon kanssa. Keskustan paikkaosuus on suurin väestömäärältään pienissä kunnissa, ja Vihreiden paikkaosuus on suuri suurissa kunnissa. Myös Kokoomuksen ja SDP:n osalta paikkaosuuden ja valtuuston koon korrelaatio on positiivinen ja tilastollisesti merkitsevä, vaikkakaan korrelaatio ei ole niin voimakas kuin Keskustalla ja Vihreillä. Muilla puolueilla paikkaosuuden ja valtuuston koon korrelaatiot ovat vähäisiä. Puolueiden paikkaosuuksien keskinäisiä korrelaatioita tarkasteltaessa on havaittavissa, että Keskustan paikkaosuus korreloi selvästi negatiivisesti kaikkien muiden paitsi Perussuomalaisten ja muiden puolueiden paikkaosuuden kanssa. SDP:n, Kokoomuksen ja Vihreiden paikkaosuudet puolestaan korreloivat positiivisesti. Kokoomuksen paikkaosuus korreloi hieman negatiivisesti perussuomalaisten, vasemmistoliiton, RKP:n, kristillisdemokraattien ja valitsijayhdistysten paikkaosuuksien kanssa. Perussuomalaisten paikkaosuuden korrelaatiot eri puolueiden kanssa ovat hyvin vähäisiä.

50 50 Taulukko 20. Valtuuston koon (eli valtuutettujen lukumäärän) ja puolueiden paikkaosuuksien Pearson-korrelaatiot. Valtuu tettuja Kesk p.o Kok p.o PS p.o SDP p.o Vihr p.o Vas p.o RKP p.o KD p.o Muut p.o Val. Yhd.p.o Valtuutettuja Kesk p.o Pears. 1 HTM Pears. HTM 0 -,612** 1 Kok p.o Pears.,309** -,393** 1 HTM 0 0 PS p.o Pears. 0,06 0,078-0,097 1 HTM 0,305 0,181 0,098,214* SDP p.o Pears.,336** -,442** * -0,021 1 HTM ,715,404* * -0,041 Vihr p.o Pears.,660** -,545** HTM ,485 0,001,201* * 1 Vas p.o Pears.,118* -0,043 -,147* -0,041 -,123* 0,034 1 HTM 0,044 0,465 0,011 0,487 0,035 0, ,200*,305* * * -,132* 0,006 RKP p.o Pears. 0,061 -,481** HTM 0,3 0 0, ,023 0,915 0,001 -,186* * 1 KD p.o Pears. 0,094 -,133* -,129* 0, ,016 -,120* 0,035 1 HTM 0,106 0,023 0,026 0,215 0,996 0,783 0,039 0,55 - Muut p.o Pears. 0,011-0,017 0,032-0,044-0,089 0,077-0,089 0,025 0,021 1 HTM 0,857 0,774 0,585 0,454 0,128 0,187 0,128 0,668 0, ,197*,158*,153* - * * * -,134* -0,015 0,026 0,067 Val. Yhd. p.o Pears. -0,069-0,079 HTM 0,235 0,176 0,001 0,006 0,009 0,022 0,791 0,66 0,251 0,647 ** Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,01-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi). * Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,05-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) HTM = havaittu merkitsevyystaso Pears. = Pearsonkorrelaatio P.o = paikkaosuus - 0,027 1

51 51 Taulukossa 21 on puolueiden paikkaosuuden perustilasto: minimit, maksimit, keskiarvot, keskihajonnat, kurtosis-arvot sekä kurtosis-keskivirheet. Taulukosta nähdään, että keskustalla on keskimäärin selvästi suurimmat paikkaosuudet Manner-Suomen kunnissa: keskimäärin keskustan osuus on 36,7 prosenttia valtuustojen koosta. Kokoomuksen ja SDP:n keskimääräiset paikkaosuudet ovat seuraavaksi suurimpia. Paikkaosuuksien keskihajonnat ovat suurehkoja ja osoittavat, että puolueiden paikkaosuuksissa on suuria kunnittaisia vaihteluja. Kurtosis-arvo eli paikkaosuuksien jakauman huipukkuus kertoo kuinka tasaisesti tai epätasaisesti puoleen paikkaosuudet ovat jakautuneet: negatiivinen arvo merkitsee tasaista jakaumaa erilaisia paikkaosuuksia, positiivinen arvo puolestaan tarkoittaa, että paikkaosuus on suurimmassa osassa sama. Esimerkiksi muiden puolueiden kurtosis on erittäin suuri, koska suurimmassa osassa kunnista Muut-paikkaosuus on tasan nolla. Myös kristillisdemokraateilla, RKP:llä ja valitsijayhdistyksillä paikkaosuuksien jakaumien huipukkuus on selvästi positiivinen. Keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä kurtosis-arvot ovat negatiivisia, eli niillä on erilaisia paikkaosuuksia laidasta laitaan. Keskustalla kurtosis-arvo on selvästi negatiivisin. Perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton paikkaosuuden vaihtelu puolestaan on puolestaan pienempää, ja kurtosis-arvo on niillä positiivinen. Taulukko 21. Puolueiden paikkaosuuden perustilasto. N Minimi Maksimi Keskiarvo Keskihajonta Kurtosis Kurtosiskeskivirhe KOK ,6 15,2 10,5-0,309 0,283 SDP ,1 17,4 10,2-0,461 0,283 KESK ,7 36,7 20,7-0,822 0,283 PS ,3 8,4 6 1,139 0,142 VIHR ,3 4,4 5,7 2,8 0,283 VAS ,3 6,9 7,6 1,577 0,283 RKP ,9 16,4 14,7 0,283 KD ,1 3,2 4,5 35,717 0,142 MUUT ,8 0,2 1,9 121,89 0,283 VAL.YH D ,6 2,6 7,1 16,802 0,283 Valideja N 295

52 52 Puolueiden paikkaosuuksien vaihtelua tarkastellaan seuraavaksi histogrammeissa kuvioissa Paikkaosuudet vaihtelevat kunnittain suuresti, kuten histogrammeista havaitaan. Kuvio 8. Histogrammi kokoomuksen paikkaosuudesta kunnittain 2017.

53 53 Kuvio 9. Histogrammi SDP:n paikkaosuudesta kunnittain 2017.

54 54 Kuvio 10. Histogrammi keskustan paikkaosuudesta kunnittain 2017.

55 Kuvio 11. Histogrammi perussuomalaisten paikkaosuudesta kunnittain

56 56 Kuvio 12. Histogrammi vihreiden paikkaosuudesta kunnittain 2017.

57 Kuvio 13. Histogrammi vasemmistoliiton paikkaosuudesta kunnittain

58 58 Kuvio 14. Histogrammi RKP:n paikkaosuudesta kunnittain 2017.

59 59 Kuvio 15. Histogrammi KD:n paikkaosuudesta kunnittain 2017.

60 Kuvio 16. Histogrammi muiden puolueiden paikkaosuudesta kunnittain

61 61 Kuvio 17. Histogrammi valitsijayhdistysten paikkaosuudesta kunnittain Klusterianalyysi Seuraavaksi siirrymme kuntien ryhmittelyanalyysiin (cluster analysis). Klusterianalyysi on eksploratorista data-analyysia, jolla tavoitellaan luokitteluongelmien ratkaisuja. Tavoitteena on tässä luokitella kuntia klustereihin siten, että samaan luokkaan kuuluvien kuntien kesken on paljon samankaltaisuutta ja eri luokkien välillä on mahdollisimman vähän samankaltaisuutta. Seuraavaksi tarkastelemme eri perustein muodostuvia kuntaryhmiä klusterianalyysin keinoin. Klusterianalyysin tehtävänä on arvioida ovatko kunnat jonkin muuttujan mukaan siinä määrin samanlaisia, että ne voidaan

62 62 ryhmitellä joihinkin luokkiin. Organisoimme kunnat mielekkäisiin rakenteisiin eli luomme kuntataksonomian. Yritämme siis ryhmitellä kunnat siten, että samassa ryhmässä olevat kunnat ovat jotenkin enemmän toistensa kaltaisia kuin muiden ryhmien kuntien kaltaisia. Kuntien joukosta eritellään siis sitä, missä määrin kunnat ovat keskinäisesti samankaltaisia. Analyysi luokittelee samanlaiset kunnat samaan luokkaan. Sovellamme ns. K-means-klusterointitapaa, joka ensin valitsee satunnaiset alkiot klustereiden keskipisteiksi, toistaa tämän proseduurin ja sijoittaa kukin aineiston alkion siihen klusteriin, jonka keskipiste on lähinnä, minkä jälkeen se korvaa kunkin klusterin keskipisteen klusterin alkioiden keskiarvovektorilla. Näin tehdään, kunnes klustereiden keskipisteet eivät enää muutu. Puolueiden paikkaosuuksien mukaan saadaan neljän klusterin ratkaisuna taulukon 22 osoittamat tulokset. (N viittaa kunkin klusterin sisältämien tapausten eli kuntien lukumäärään ja matriisin luvut lopullisiin klusterikeskuksiin). Neliluokkaisessa klusteriratkaisussa erottuvat: 1) Kunnat, joissa kunnat, joissa valta on jakaantunut keskustan, kokoomuksen ja SDP:n kesken ja myös perussuomalaisilla, vasemmistoliitolla ja vihreillä on kohtalaisia paikkaosuuksia. 2) RKP:n likimäin yksinään hallitsemat kunnat, joissa lisäksi lähinnä SDP:llä, valitsijayhdistyksillä ja kristillisdemokraateilla on pieniä valtuustoryhmiä. 3) Keskustan hallitsemat kunnat, joissa myös perussuomalaisilla, SDP:llä, kokoomuksella ja vihreillä on paikoitellen kookkaitakin valtuustoryhmiä. 4) Kunnat joissa RKP on vahva, SDP:llä ja kokoomuksella on kohtalainen paikkaosuus sekä eri puolueilla valtuutettuja. Vastaavasti kolmen klusterin ratkaisussa (taulukko 23) ensimmäisessä klusterissa erottuvat kunnat, joissa RKP on vahva, toisessa klusterissa kunnat, joissa valta on jaettu monien puolueiden kesken, ja kolmannessa klusterissa kunnat, joissa keskusta on vahva.

63 63 Taulukko 22. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, neljä klusteria. Lopullinen klusterikeskus Klusteri 1 (N=115) 2 (N=9) 3 (N=155) 4 (16) KESK p.o 21,99 1, ,87 KOK p.o 22,45 2,06 10,73 13,71 PS p.o 8,98 0,67 8,92 3,72 SDP p.o 24,27 7,78 12,82 18,23 VIHR p.o 7,75 0 1,61 9,06 VAS p.o 8,07 0 6,77 4,37 RKP p.o 0,72 78,88 0,16 40,11 KD p.o 3,26 4,26 2,99 4,49 MUUT p.o 0,29 0 0,24 0,2 VAL.YHD p.o 2,23 5,14 2,77 2,23 Taulukko 23. Klusterianalyysi puolueiden paikkaosuuksien mukaan, kolme klusteria. Lopullinen klusterikeskus Klusteri 1 (N=24) 2 (N=116) 3 (N=155) KESK p.o 2,88 21,83 53 KOK p.o 8,85 22,48 10,73 PS p.o 2,4 8,97 8,92 SDP p.o 14,5 24,18 12,82 VIHR p.o 5,14 7,87 1,61 VAS p.o 2,83 8,02 6,77 RKP p.o 55,42 0,9 0,16 KD p.o 4,43 3,27 2,99 MUUT p.o 0,13 0,28 0,24 VAL.YHD p.o 3,42 2,21 2,77

64 64 Äänestysvaltatulokset Seuraavaksi tarkastelemme kuntakohtaisesti puolueiden äänestysvallan yksityiskohtaista jakautumista. Tehdyt analyysit osoittavat eri puolueiden äänestysvallaksi seuraavat lukemat (taulukko 24). Tyhjät ruudut matriisissa ovat sellaisia, joissa puolueella ei ole valtuustoryhmää kyseisessä kunnassa. Taulukko 24. Puolueiden Shapley-Shubik -äänestysvalta kunnittain yksinkertaisella äänten enemmistöllä. KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Akaa Alajärvi Alavieska Alavus MUU T Asikkala Askola Aura Enonkoski VAL. YHD. Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki

65 65 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUU T VAL. YHD. Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo Isojoki Isokyrö Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski

66 66 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Kannus Karijoki MUU T VAL. YHD. Karkkila Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkko-nummi Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski TI Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kuopio

67 67 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi MUU T VAL. YHD. Kärkölä Kärsämäki Lahti Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luoto Luumäki Maalahti Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Mikkeli Muhos

68 68 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Multia Muonio MUU T VAL. YHD. Mustasaari Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nivala Nokia Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas

69 69 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pomainen Porvoo MUU T VAL. YHD. Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori Raisio Rantasalmi Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala

70 70 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Sauvo MUU T VAL. YHD. Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Ulvila

71 71 KUNTA KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy MUU T VAL. YHD. Uusi-kaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valtimo Vantaa Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat Vöyri Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen minimit, maksimit, keskiarvot, mediaanit, keskihajonnat ja kurtosis-arvot on koottu taulukkoon 25. Sarakkeessa N on niiden kuntien lukumäärä, joissa puolueella on valtuustopaikkoja. Taulukko osoittaa, että keskimäärin keskusta on ylivertaisen voimakas puolue äänestysvallaltaan. Myös RKP on keskimäärin erittäin vahva niissä kunnissa, joissa puolueella on ryhmä. Kokoomuksella ja SDP:llä on keskimäärin merkittäviä äänestysvaltaosuuksia, joskin kummakin puolueella äänestysvallan keskihajonta on suurehko. Se

72 72 johtuu siitä, että monissa kunnissa kaikki äänestysvalta kuuluu Keskustalle tai RKP:lle, ja toisaalta monissa kunnissa Kokoomuksella ja SDP:llä on ryhmiä, joilla on hyvin suuri osuus äänestysvallasta. Perussuomalaisten äänestysvalta jää keskimäärin edellä mainittuja puolueita pienemmäksi, ja samoin Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat useimmiten äänestysvallaltaan pieniä puolueita. Kristillisdemokraatit, muut puolueet ja valitsijayhdistykset ovat yleensä äänestysvallaltaan pieniä puolueita valtuustoissa, joskin valitsijayhdistyksillä on yhdessä kunnassa Kärkölässä kaikki äänestysvalta. Taulukko 25. Puolueiden Shapley-Shubik -arvojen perustilasto. N Minimi Maksimi Keskiarvo Mediaani Keskihajonta Kurtosis KOK 257,0000 1,0000 0,1373 0,1190 0,1293 6,574 SDP 274,0000 0,7140 0,1453 0,1330 0,1364 1,544 KESK 281,0000 1,0000 0,5295 0,5000 0,3446-1,314 PS 254,0000 0,8020 0,0696 0,0670 0, ,875 VIHR 153,0000 0,6670 0,0697 0,0550 0, ,006 VAS 194,0000 0,6670 0,0746 0,0570 0, ,922 RKP 40,0000 1,0000 0,4416 0,3310 0,4116-1,560 KD 176,0000 0,3330 0,0423 0,0330 0, ,044 MUUT 9,0000 0,3000 0,0593 0,0210 0,0948 1,400 VALYHD 58,0000 1,0000 0,1089 0,6700 0, ,072 Seuraavaksi tarkastellaan kunkin puolueen äänestysvallan jakautumista kunnittain. Taulukoissa on esitettynä puolueiden äänestysvallan validit arvot, niiden frekvenssit, prosenttiosuudet kaikista kunnista sekä kumulatiivinen prosentti. Taulukoiden alaosassa on summarivi ja tieto kuntien määrästä, jossa puolueella ei ole paikkoja. Taulukoissa esiintyvä 0-rivi ei siis pidä sisällään puuttuvia kuntia, vaan ainoastaan ne kunnat, joissa puolueella ei ole paikoistaan huolimatta yhtään Shapley-Shubikin valtaindeksin mukaista äänestysvaltaa. Taulukossa 26 esitellystä kokoomuksen äänestysvallan jakaumasta ilmenee, että Kokoomus on jäänyt vaille äänestysvaltaa 68 kunnassa, joista 61 tapauksessa se johtuu kaiken äänestysvallan kuulumisesta Keskustalle, viidessä kunnassa äänestysvallan kuulumisesta RKP:lle ja yhdessä kunnassa kaiken äänestysvallan

73 73 kuulumisesta valitsijayhdistykselle. Yhdessä kunnassa kokoomus on ilman äänestysvaltaa äänestysvallan muunlaisesta jakautumisesta johtuen. Kokoomuksella on erittäin monia erisuuruisia äänestysvaltamääriä eri kunnissa. Äänestysvallattomien ryhmien jälkeen toiseksi tyypillisin Kokoomuksen äänestysvallan määrä oli yksi kuudesosa, jonka verran Kokoomuksella on äänestysvaltaa 22 kunnassa. Useimmissa niistä Keskustalla on puolet äänestysvallasta, mutta se tarvitsee jonkun toisenkin valtuuston puolueista tuekseen. Lähes yhtä monessa kunnassa kokoomuksella on 6,7 prosenttia valtuuston äänestysvallasta. Sellaisia kuntia, joissa Kokoomuksella on vähintään kolmasosa äänestysvallasta on yhteensä 24, ja puolet tai sitä enemmän äänestysvallasta kahdessa kunnassa, mikä on varsin vähän verrattuna siihen, että puolue sai eniten ääniä vuoden 2017 kuntavaaleissa. Suurissa kaupungeissa kokoomus joutuukin jakamaan äänestysvallan monien eri puolueiden kesken. Taulukko 26. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: kokoomus. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,1 26,5 0, ,3 26,8 0, ,7 28,8 0, ,1 0, ,3 31,5 0, ,8 39,3 0, ,3 39,7 0, ,4 41,2 0, ,3 41,6 0, ,3 42 0,1 14 4,7 47,5 0, ,6 0, ,3 49 0, ,3 49,4 0, ,3 49,8 0, ,7 50,6

74 74 0, ,3 51 0, ,3 51,4 0, ,1 54,9 0, ,7 55,6 0, ,3 56 0, ,4 57,6 0, ,3 58 0, ,5 66,5 0, ,3 66,9 0, ,3 67,3 0, ,3 67,7 0, ,7 68,5 0, ,7 69,3 0,2 7 2,4 72 0, ,3 72,4 0, ,3 72,8 0, ,3 73,2 0, ,4 74,7 0, ,7 75,5 0, ,3 75,9 0, ,1 79,4 0, ,3 79,8 0, ,3 80,2 0, ,3 80,5 0, ,3 80,9 0, ,7 81,7 0, ,9 0, ,3 83,3 0, ,7 84 0, ,3 84,4 0, ,3 84,8 0, ,7 85,6 0, ,3 86 0, ,3 86,4 0, ,3 86,8 0, ,7 87,5 0, ,3 87,9

75 75 0,3 4 1,4 89,5 0, ,3 89,9 0, ,3 90,3 0, ,3 90,7 0, ,4 95,7 0, ,3 96,1 0, ,3 96,5 0, ,3 96,9 0, ,1 0, ,3 98,4 0, ,3 98,8 0, ,3 99,2 0,5 1 0,3 99, ,3 100 Yhteensä ,1 Ei kokoomus-ryhmää 38 12,9 Kuntia Taulukosta 27 nähdään, että SDP:n äänestysvallan jakautuminen on melko samankaltainen kuin Kokoomuksenkin. Äänestysvallattomia SDP:n ryhmiä on 78 kunnassa, joista 64 on Keskustan hallitsemia kuntia ja 11 RKP:n hallitsemia, yksi kokoomuksen hallitsema ja yksi valitsijayhdistyksen kokonaan hallitsema kunta. Yhdessä kunnassa äänestysvallattomuus SDP:llä johtuu vallan jakautumisesta muuten kunnan muille puolueille. SDP:lle tyypillisimmät äänestysvallan määrät äänestysvaltaisten ryhmien osalta on kuudesosa, kymmenesosa ja 6,7 prosenttia, joita esiintyy useimmiten sellaisissa kunnissa, joissa Keskustalla on suuri äänestysvalta, mutta joissa Keskusta tarvitsee jonkin muun puoleen tuekseen. SDP:llä on myös runsaasti ryhmiä, joilla on noin kolmasosa äänestysvallasta. Monissa tällaisissa tapauksissa kunnassa toimii kolme vahvaa puoluetta, joista kaksi pystyy määräämään kunnan politiikasta. Vahvimmillaan SDP:llä on yhteensä viidessä kunnassa vähintään puolet äänestysvallasta.

76 76 Taulukko 27. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: SDP. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,4 28,5 0, ,7 29,2 0, ,3 0, ,3 30,7 0, ,4 37,6 0, ,4 40,1 0, ,3 40,5 0,1 19 6,4 47,4 0, ,3 47,8 0, ,3 48,2 0, ,7 48,9 0, ,4 52,6 0, ,3 52,9 0, ,3 53,3 0, ,3 53,6 0, ,3 54 0, ,1 0, ,3 55,5 0, ,5 64,6 0, ,3 65 0, ,3 65,3 0, ,3 65,7 0, ,8 0, ,3 67,2 0, ,7 67,9 0, ,3 68,2 0,2 4 1,4 69,7 0, ,7 70,4 0, ,5 0, ,3 71,9 0, ,3 72,3 0, ,4

77 77 0, ,7 77,4 0, ,3 77,7 0, ,3 78,1 0, ,7 79,9 0, ,3 80,3 0, ,3 80,7 0, ,4 82,1 0, ,3 82,5 0, ,3 82,8 0, ,3 83,2 0, ,3 83,6 0, ,3 83,9 0, ,7 84,7 0, ,7 85,4 0, ,3 85,8 0,3 5 1,7 87,6 0, ,3 88 0, ,3 88,3 0, ,3 88,7 0, ,7 92,7 0, ,7 93,4 0, ,3 93,8 0, ,3 94,2 0,36 1 0,3 94,5 0, ,7 95,3 0, ,3 95,6 0, ,3 96 0,4 2 0,7 96,7 0, ,7 97,4 0, ,3 97,8 0, ,3 98,2 0, ,3 98,5 0, ,3 98,9 0, ,7 99,6 0, ,3 100 Yhteensä ,9 Ei SDP-ryhmää 21 7,1

78 78 Kuntia Keskustan äänestysvalta on keskimäärin huomattavasti suurempi millään muulla puolueella. Keskustalle tyypillisin valtuusto on sellainen, jossa puolue käyttää yksinään kaikkea äänestysvaltaa. Yli puolella Keskustan ryhmistä on ainakin puolet kunnan äänestysvallasta. Keskustalla on myös lukuisia keskivahvoja ja muutamia äänestysvallaltaan heikkoja valtuustoryhmiä. Keskusta on valtapuolue lähes koko Manner-Suomessa. Lähinnä vain pääkaupunkiseudulla, Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa ja niiden läheisissä kunnissa ja muualla Suomessa sellaisilla teollisuuspaikkakunnilla, joissa vasemmisto on vahva, sekä RKP:n hallitsemilla alueilla muut puolueet kuin keskusta ovat äänestysvallaltaan vahvoja tai jakavat vallan keskustan kanssa. Kokonaan ilman äänestysvaltaa keskusta on seitsemässä kunnassa. Taulukko 28. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: keskusta. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja 0 7 2,4 2,5 0, ,3 2,8 0, ,3 3,2 0, ,3 3,6 0, ,3 3,9 0, ,3 4,3 0, ,7 5 0,04 1 0,3 5,3 0, ,3 5,7 0, ,8 0, ,7 7,5 0, ,3 7,8 0, ,7 8,5 0, ,7 9,3 0, ,3 9,6 0, ,7 11,4

79 79 0, ,3 11,7 0, ,3 12,1 0, ,2 0, ,2 0, ,3 14,6 0, ,7 15,3 0, ,3 15,7 0, ,7 16,4 0, ,3 16,7 0, ,3 17,1 0, ,3 17,4 0, ,3 17,8 0, ,7 18,5 0, ,3 18,9 0, ,3 19,2 0, ,3 19,6 0,2 4 1,4 21 0, ,4 22,4 0, ,3 22,8 0, ,3 23,1 0, ,3 0, ,7 26 0, ,3 26,3 0, ,7 27 0, ,3 27,4 0, ,7 28,1 0, ,3 28,5 0,3 8 2,7 31,3 0, ,3 31,7 0, ,3 32 0, ,1 36,3 0, ,3 36,7 0,35 1 0,3 37 0, ,3 37,4 0, ,3 37,7 0, ,8 0, ,4 40,2

80 80 0, ,3 40,6 0, ,3 40,9 0, ,1 0, ,3 43,4 0, ,7 44,1 0, ,7 44,8 0, ,9 0, ,3 46,3 0, ,3 46,6 0, ,4 48 0,5 20 6,8 55,2 0, ,3 55,5 0, ,3 55,9 0, , ,3 58,4 0, ,3 58,7 0,6 15 5,1 64,1 0, ,7 65,8 0, ,4 70,5 0, , ,1 100 Yhteensä ,3 Ei keskusta-ryhmää 14 4,7 Kuntia Perussuomalaisten osalta (taulukko 29) tyypillisin ryhmä toimii vailla äänestysvaltaa: 85 kunnassa ryhmä on äänestysvallaton, joista 67 keskustalla on kaikki äänestysvalta, 4 kunnassa RKP:lla, yhdessä valitsijayhdistyksellä ja yhdessä kokoomuksella. Muissa kunnissa, joissa perussuomalaisilla ei ole äänestysvaltaa, valta jakautuu useammalle muulle puolueelle. Tavallisimmin perussuomalaisilla on pienehkö osuus äänestysvallasta. Yhteensä 109 kunnassa, joissa perussuomalailla on jonkin suuruista äänestysvaltaa, äänestysvalta on korkeintaan 10 prosenttia. Yhteensä 70 kunnassa perussuomalaisten äänestysvalta on prosentin välillä. Vain seitsemässä kunnassa perussuomalaisilla on tätä suurempi äänestysvalta. Suurin äänestysvalta Perussuomalaisilla on Uuraisilla, jossa puolueella on puolet äänestysvallasta.

81 81 Taulukko 29. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: perussuomalaiset. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,8 33,5 0, ,7 34,3 0, ,7 35 0, ,3 35,4 0, ,3 35,8 0, ,4 37,4 0, ,7 38,2 0, ,3 38,6 0, ,4 42,5 0, ,9 0, ,3 45,3 0, ,3 45,7 0, ,7 46,5 0, ,7 47,2 0, ,3 47,6 0, ,8 59,1 0, ,2 0, ,3 60,6 0, ,3 61 0, ,7 61,8 0, ,3 62,2 0, ,4 63,8 0, ,7 64,6 0, ,4 67,3 0, ,3 67,7 0, ,7 69,7 0,1 17 5,8 76,4 0, ,3 76,8 0, , ,3 78,3 0, ,7 79,1 0, ,3

82 82 0, ,3 80,7 0, ,7 82,7 0, ,4 89 0, ,3 89,4 0, ,3 89,8 0, ,3 90,2 0, ,3 90,6 0, ,7 96,1 0, ,3 96,5 0,2 2 0,7 97,2 0, ,3 97,6 0, ,3 98 0, ,3 98,4 0, ,3 98,8 0,3 1 0,3 99,2 0, ,3 99,6 0, ,3 100 Yhteensä ,1 Ei PS-ryhmää 41 13,9 Kuntia Vihreiden valtuustoryhmien äänestysvalta (taulukko 30) on pääsääntöisesti vähäinen, vaikka puolueen ryhmillä useimmiten onkin hieman äänestysvaltaa eroten esimerkiksi perussuomalaisista. Äänestysvallattomia ryhmiä vihreillä on 39, joista Keskustan kokonaan hallitsemia kuntia on 18 ja RKP:n neljä. Lopuissa vihreiden äänestysvallattomien ryhmien kunnissa äänestysvalta jakautuu muiden puolueiden kesken. Suuremmissa valtuustoissa, joissa toimii lukuisia puolueita, pienilläkin valtuustoryhmillä on usein ainakin hieman äänestysvaltaa tästä johtuen vihreillä yleensä on ainakin jonkin verran äänestysvaltaa. Suurimmat äänestysvaltaosuudet vihreillä onkin suurissa kaupungeissa. Jyväskylässä vihreät nousi ensimmäistä kertaa missään kunnassa koko valtuuston suurimmaksi ryhmäksi.

83 83 Taulukko 30. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: vihreät. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,2 25,5 0, ,7 28,8 0, ,4 33,3 0, ,3 34 0, ,3 34,6 0, ,7 35,9 0, ,3 36,6 0, ,7 39,9 0, ,7 43,1 0, ,3 43,8 0, ,3 44,4 0, ,4 49 0, ,3 49,7 0, ,3 50,3 0, ,7 51,6 0, ,7 52,9 0, ,1 62,7 0, ,7 0, ,7 66 0, ,3 66,7 0, ,3 67,3 0, ,3 68 0, ,9 0, ,7 71,2 0,1 9 3,1 77,1 0, ,3 77,8 0, ,3 78,4 0, ,4 0, ,3 81 0, , ,3 83,7 0,13 1 0,3 84,3

84 84 0, ,3 85 0, ,3 85,6 0, ,6 0, ,3 88,2 0, ,7 89,5 0, ,3 90,2 0, ,7 91,5 0, ,3 92,2 0, ,3 92,8 0, ,3 93,5 0,2 2 0,7 94,8 0, ,7 96,1 0, ,3 96,7 0, ,3 97,4 0,23 1 0,3 98 0, ,3 98,7 0,3 1 0,3 99,3 0, ,3 100 Yhteensä ,9 Ei Vihreät-ryhmää ,1 Kuntia Vasemmistoliiton (taulukko 31) äänestysvalta on useimmiten pieni. Puolueella on valtuutettuja lähes kahdessa kolmasosassa Manner-Suomen kunnista. Äänestysvallaton ryhmä on vasemmistoliitolle tyypillisin: 54 kunnassa vasemmistoliiton ryhmä on vailla äänestysvaltaa, joista 40:ssä keskustalla on kaikki valta, kahdessa RKP:llä ja yhdessä valitsijayhdistyksellä. Tällaisissa Vasemmistoliiton ryhmissä on useimmiten 1 5 valtuutettua, mutta esimerkiksi Suomussalmella 10 valtuutetun ryhmä toimii äänestysvallatta. Seuraavaksi tyypillisimmät äänestysvaltaindeksit ovat 0,067, 0,100 ja 0,033. Vasemmistoliitolla on viidesosa tai sitä enemmän äänestysvaltaa vain 12 kunnassa.

85 85 Taulukko 31. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: vasemmistoliitto. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,3 27,8 0, ,4 29,9 0, ,7 30,9 0, ,7 32 0, ,3 32,5 0, ,7 38,1 0, ,3 38,7 0, ,4 40,7 0,04 1 0,3 41,2 0, ,3 41,8 0, ,4 46,9 0, ,5 0, ,7 49,5 0, , ,3 51,5 0, ,3 52,1 0, ,1 61,3 0, ,4 63,4 0, ,3 63,9 0, ,3 64,4 0, ,3 64,9 0, ,7 66 0, ,5 0, ,7 68,6 0, ,7 69,6 0,1 11 3,7 75,3 0, ,3 75,8 0, ,3 76,3 0, ,7 77,3 0, ,3 77,8 0, ,4 0, ,7 80,4

86 86 0, ,3 80,9 0, ,7 85,1 0, ,7 86,1 0,15 2 0,7 87,1 0, ,7 88,1 0, ,7 92,3 0, ,3 92,8 0, ,3 93,3 0, ,3 93,8 0,2 1 0,3 94,3 0, ,7 95,4 0, ,3 95,9 0, ,3 96,4 0, ,3 96,9 0, ,4 99 0,4 1 0,3 99,5 0, ,3 100 Yhteensä ,8 Ei VAS-ryhmää ,2 Kuntia RKP:llä (taulukko 32) on erilaisia äänestysvaltamääriä alkaen vähäisestä ja päätyen Korsnäsin kuntaan, jossa sillä on kaikki valtuustopaikat. Vajaalla kolmanneksella RKP:n ryhmistä on vain niukasti noin 5 prosenttia tai alle äänestysvaltaa, yleensä kyseessä on 1 3 valtuutetun ryhmät suuremmissa kaupungeissa. RKP:llä on muutamia keskisuuria ryhmiä kunnissa, joissa on paljon sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä väestöä, kuten Hangossa, Kirkkonummella ja Vaasassa. Ruotsinkielisillä alueilla RKP:llä on erittäin vahvoja valtuustoryhmiä ja 12 kunnassa kaikki äänestysvalta. Puolet RKP:n valtuustoryhmistä on sellaisia, joilla on vähintään kolmannes kunnan äänestysvallasta.

87 87 Taulukko 32. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: RKP. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja 0 2 0,7 5 0, ,7 10 0, ,3 12,5 0, ,4 22,5 0, ,3 25 0, ,3 27,5 0, ,3 30 0, ,3 32,5 0, ,3 35 0, ,3 37,5 0, ,3 40 0, ,3 42,5 0,3 2 0,7 47,5 0, ,3 50 0, ,3 52,5 0, ,3 55 0, ,3 57,5 0, ,3 60 0, ,3 62,5 0,6 2 0,7 67,5 0, , ,1 100 Yhteensä 40 13,6 Ei RKP-ryhmää ,4 Kuntia Kristillisdemokraattien äänestysvalta on vähäinen (taulukko 33). Kahdessa kunnassa sillä on kolmannes äänestysvallasta, mutta muutoin sen äänestysvalta jää pieneksi. Tyypillisimmin KD:lla ei ole äänestysvaltaa ollenkaan (49 kuntaa). Puolet KD:n valtuustoryhmistä on sellaisia, joilla on korkeintaan viisi prosenttia kunnan äänestysvallasta. Kristillisdemokraattien valtuustoryhmissä on

88 88 tavallisesti vain yksi tai kaksi valtuutettua, minkä vuoksi puolueen äänestysvalta jää vähäiseksi. Taulukko 33. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: kristillisdemokraatit. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,6 28 0, ,7 29,1 0, ,3 29,7 0, ,7 36 0, ,7 37,1 0, ,7 38,3 0, ,7 0, ,4 0, ,7 46,3 0, ,1 53,1 0, ,3 53,7 0, ,7 58,3 0, ,3 58,9 0, ,7 63,4 0,05 1 0,3 64 0, ,4 0, ,3 68 0, ,7 70,9 0, ,6 0, ,3 73,1 0, ,8 84,6 0, ,7 85,7 0, ,3 86,3 0, ,7 87,4 0, ,3 88 0, ,3 88,6 0,1 12 4,1 95,4 0, ,3 96 0, ,3 96,6 0, ,3

89 89 0,2 1 0,3 98,9 0, ,7 100 Yhteensä ,3 Ei KD-ryhmää ,7 Kuntia Muut puolueet, Suomen Kommunistinen puolue, Kommunistinen työväenpuolue, Itsenäisyyspuolue, Piraattipuolue, Liberaalipuolue, Suomen Eläinoikeuspuolue ja Feministinen puolue ovat äänestysvallaltaan ja määrältään marginaalinen ilmiö. Toisaalta monet puoluerekisteriin merkitsemättömät pienet puolueet ovat tässä aineistossa valitsijayhdistysten joukossa. Taulukko 34. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: muut puolueet. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja 0 1 0,3 11,1 0, ,3 22,2 0, ,3 33,3 0, ,3 44,4 0, ,3 55,6 0, ,3 66,7 0, ,3 77,8 0, ,3 88,9 0,3 1 0,3 100 Yhteensä 9 3,1 Ei MUUT-ryhmää ,9 Kuntia Valitsijayhdistyksiä on useissa kunnissa, mutta vain yhteensä neljässä kunnassa niillä on vähintään kolmannes äänestysvallasta (taulukko 35). Kärkölä-ryhmällä on Kärkölässä 15 paikallaan kunnan kaikki äänestysvalta. 13 kunnassa valitsijayhdistysten valtuustoryhmillä ei ole lainkaan äänestysvaltaa. Näistä 10 kuntaa on keskustan ja kaksi RKP:n hallitsemia kuntia. Puolet valitsijayhdistysten ryhmistä on sellaisia, joilla on alle 7 prosenttia äänestysvaltaa. Kuten edellä on todettu, tämän kirjan aineistossa kaikki

90 90 valitsijayhdistykset on koodattu samaan puolueluokkaan, joten ne muutamat kunnat, joissa on useita eri valitsijayhdistysten ryhmiä, eivät taulukoissa erikseen erotu. Taulukko 35. Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksien jakauma: valitsijayhdistys. Frekvenssi %-osuus kunnista Kumulatiivinen prosentti Valideja ,4 22,4 0, ,3 24,1 0, ,3 25,9 0, ,3 27,6 0, ,3 29,3 0, ,3 31 0, ,7 34,5 0, ,3 36,2 0, ,3 37,9 0, ,3 39,7 0, ,7 43,1 0, ,4 55,2 0, ,3 56,9 0, ,3 58,6 0, ,3 60,3 0, ,3 62,1 0,1 4 1,4 69 0, ,3 70,7 0, ,3 72,4 0, ,7 75,9 0, ,3 77,6 0, ,7 86,2 0,2 1 0,3 87,9 0, ,7 91,4 0, ,3 93,1 0, ,7 96,6 0, ,3 98, ,3 100

91 91 Yhteensä 58 19,7 Ei VAL.YHD.-ryhmää ,3 Kuntia Seuraavissa laatikko-jana-kuvioissa on huomioitu kunkin puolueen äänestysvalta kaikissa Manner-Suomen kunnissa kuntavaalien 2017, 2008 ja 2004 jälkeen. Näin tulkittuna kuviot vastaavat siihen, kenellä on äänestysvaltaa, mutta toisaalta ne eivät erottele tilanteita, joissa puolueella on äänestysvallaton valtuustoryhmä tilanteesta, jossa puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja. Aineistossa puuttuvat havainnot on koodattu nolliksi, joten äänestysvaltajakaumat kuvaavat puolueiden äänestysvallan jakaumaa koko Manner-Suomessa, ei pelkästään niissä kunnissa, joissa niillä on valtuustopaikkoja.

92 92 Kuvio 18. Laatikko-jana-kuvio kokoomuksen Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Laatikko-jana-kuviossa harmaa palkki osoittaa jakauman keskimmäisen puolikkaan. Palkin sisällä oleva musta viiva osoittaa jakauman mediaanin. Mustat janat osoittavat jakauman ylä- ja alakvartiilin, ja mahdolliset poikkeavat havainnot näkyvät merkkeinä niiden yllä tai alla. Kuvioita tulkitessa tulee huomioida Y-akselin skaalaus jokaisen kuvion kohdalla erikseen. Kuviosta 18 ilmenee, että noin neljänneksessä Manner-Suomen kunnista kokoomuksella on yli viidesosa äänestysvallasta. Vuoden 2012 vaalien jälkeen Kokoomuksella oli puolet tai sitä enemmän äänestysvallasta viidessä kunnassa:

93 93 Espoossa, Inarissa, Maskussa, Naantalissa ja Padasjoella. Vuoden 2017 vaalien jälkeen tällaisia kuntia oli enää kaksi: Inari ja Pyhäranta. Kokoomuksen äänestysvaltajakauman alakvartiili sijoittuu nollaan, sillä puolueella oli äänestysvallaton ryhmä vuoden 2012 vaalien jälkeen 71 kunnassa ja vuoden 2017 vaalien jälkeen 68 kunnassa. Tarkasteltujen vaalien välillä kokoomuksen äänestysvallassa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Vuoden 2017 vaalien jälkeen sillä on hieman enemmän kuntia suurella äänestysvaltaosuudella kuin edellisten vaalien jälkeen. Kokoomuksen äänestysvaltakuvio on ollut jokseenkin samankaltainen koko tarkastellun ajan. Kaksissa edellisissä kuntavaaleissa puolueen äänestysvaltaosuudessa on tapahtunut hienoista vähentymistä. SDP:n äänestysvaltakuviot (kuvio 19) muistuttavat kokoomuksen vastaavia. Alakvartiilit ovat nollassa ja jakaumien keskimmäiset puolikkaat vaalien välillä suhteellisen muuttumattomat. Äänestysvalta on hieman lisääntynyt kaksien edellisten välillä. Vuoden 2012 vaaleissa äänestysvallassa oli puolestaan vähennystä vuoden 2004 tilanteeseen verrattuna. Vuonna 2008 SDP:n äänestysvallan mediaani nousi aiempaan verrattuna, mutta niin yläkvartiili kuin maksimikin molemmat laskivat vuoteen 2004 verrattuna. Vuoden 2017 vaalien tuloksessa suuren äänestysvaltaosuuden kaksi kuntaa erottuvat poikkeavina havaintoina. SDP:llä on vähintään puolet äänestysvallasta vuoden 2017 vaalien jälkeen neljässä kunnassa: Harjavallassa, Imatralla, Raumalla ja Varkaudessa.

94 94 Kuvio 19. Laatikko-jana-kuvio SDP:n Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Keskustan äänestysvaltajakaumien laatikko-jana-kuviot ovat säilyneet melko muuttumattomina koko tarkastellun ajan, vaikka Manner-Suomen kuntarakenne on samaan aikaan muuttunut kuntaliitosten myötä. Yläkvartiili sijoittui kaikkien vaalien jälkeen maksimiarvoon, jossa kaikki äänestysvalta kuului keskustalle. Alakvartiilin ja mediaanin muutokset ovat olleet pieniä, ja mediaanina keskustalla on noin puolet äänestysvallasta. Mediaani on vuoden 2017 vaaleissa laskenut hieman vuoden 2012 vaaleista jolloin puolestaan siinä oli pientä kasvua edellisiin vaaleihin verrattuna.

95 95 Kuvio 20. Laatikko-jana-kuvio keskustan Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kuviosta 21 ilmenee perussuomalaisten äänestysvallan väheneminen tarkasteltujen kaksien edellisten vaalien välillä. Vuoden 2008 vaaleista vuoden 2012 vaaleihin puolueen äänestysvallassa oli päinvastoin huomattavaa kasvua. Vuoden 2004 vaalien jälkeen Perussuomalaisilla oli äänestysvaltaa ainoastaan muutamissa kunnissa: vain 4,6 prosentissa Manner-Suomen kunnista oli tuolloin Perussuomalaisten valtuutettuja, joilla oli äänestysvaltaa. Vuoden 2000 kuntavaalien jälkeen vastaava luku oli 3,7 prosenttia (Wiberg 2005, 89). Vuoden 2012 vaalien jälkeen perussuomalaisilla on äänestysvaltaisia valtuutettuja 199 kunnassa, vuoden 2017 vaalien jälkeen puolestaan enää 169 kunnassa. Puolueen mediaaniäänestysvalta on 0,0670. Suurimmassa osassa kunnista perussuomalaiset on siis äänestysvallaltaan pieni puolue. Vähintään viidennes äänestysvallasta (Shapley-Shubik-indeksi 0,2) perussuomalaisilla

96 96 oli vuoden 2012 vaalien jälkeen 11 kunnassa, vuoden 2017 vaalien jälkeen puolestaan enää seitsemässä kunnassa. Kuvio 21. Laatikko-jana-kuvio perussuomalaisten Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen.

97 97 Kuvio 22. Laatikko-jana-kuvio vihreiden Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Vihreiden äänestysvallan (kuvio 22) merkittävä kasvu näkyy selvästi vuosien 2012 ja 2017 vaalien tuloksia verratessa. Mediaani- ja maksimiarvot ovat nousseet selvästi, ja jakauma on vuoden 2017vaalien jälkeen leveämpi kuin 2012 vaalien jälkeen. Alakvartiili on vihreillä nollassa johtuen äänestysvallattomista kunnista. Kuvioissa näkyy runsaasti poikkeavia havaintoja suurempien äänestysvaltaosuuksien kunnissa, mikä johtuu siitä, että suurimmassa osassa kuntia vihreillä ei ole lainkaan äänestysvaltaa. Kuntamäärän vähentyminen ja puolueen kannatuksen kasvu vuoteen 2004 verrattuna ovat sitä seuraavissa kolmissa vaaleissa johtaneet yläkvartiilin erottumiseen nollasta.

98 98 Kuvio 23. Laatikko-jana-kuvio vasemmistoliiton Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Vasemmistoliiton äänestysvallan mediaani sijoittuu nollaan, vaikka puolueella on valtuutettuja yli puolessa Manner-Suomen kunnista. Monissa tapauksissa vasemmistoliiton valtuustoryhmä, kuten monien muidenkin puolueiden ryhmät, on vailla äänestysvaltaa, koska kaikki äänestysvalta on keskustalla. Suurimman äänestysvallan, vähintään kolmanneksen, vuoden 2017 vaaleissa vasemmistoliitto on saavuttanut Kemissä, Kolarissa, Laihialla, Pelkosenniemellä ja Rautavaarassa. Nämä näkyvät muusta jakaumasta poikkeavina havaintoina kuviossa 23. Vuoden 2012 vaaleissa suurin äänestysvalta puolueella oli Kemissä, Kolarissa ja Karkkilassa.

99 99 Kuvio 24. Laatikko-jana-kuvio RKP:n Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Koko Manner-Suomen mittakaavassa RKP:n äänestysvalta on poikkeuksellista. Kuviot olisivat kovasti toisennäköiset, jos niissä huomioitaisiin ainoastaan ne kunnat, joissa puolueella on paikkoja. Ruotsinkielisillä seuduilla RKP on valtapuolue, ja Korsnäsin kunnassa vuoden 2017 vaalien jälkeen sillä on kaikki kunnan 21 valtuutettua. Laatikko-jana-kuvioissa kaikki nollaa suuremmat äänestysvaltaindeksit näyttäytyvät siksi poikkeuksina. RKP:llä onkin suuri kirjo äänestysvallaltaan erikokoisia valtuustoryhmiä aina 100 prosentin paikkaosuudesta kaupunkien pienryhmiin, joilla on vain vähän äänestysvaltaa. RKP:n äänestysvallan jakauma on tarkasteltuina ajanjaksoina pysynyt hyvinkin muuttumattomana.

100 100 Kuvio 25. Laatikko-jana-kuvio kristillisdemokraattien Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, 2008 ja 2004 kuntavaalien jälkeen. Kristillisdemokraattien äänestysvaltaa kuvaavat laatikko-jana-kuviot ovat säilyneet myös likimain samanlaisina. Puolueella on paljon ryhmiä, joilla on hieman äänestysvaltaa. Äänestysvallan mediaani on alle viiden prosentin. Suuremmat äänestysvaltaosuudet näyttäytyvät poikkeamina muussa jakaumassa. Alakvartiili KD:n äänestysvaltajakaumassa on monen muun puolueen tavoin nollassa johtuen pääasiassa keskustan ja RKP:n kokonaan hallitsemista kunnista. Eniten äänestysvaltaa kristillisdemokraateilla on vuoden 2017 vaalien jälkeen Luodon ja Laihian kunnissa (Shapley-Shubik äänestysvalta = 0,333).

101 101 Kuvio 26. Laatikko-jana-kuvio muiden puolueiden Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, ja 2008 kuntavaalien jälkeen. Muiden puolueiden äänestysvalta on kaikkiaan hyvin vähäistä, ja muilla puolueilla on kaiken kaikkiaan niukasti valtuutettuja. Vuoden 2012 vaalitulokseen verrattuna muiden puolueiden äänestysvallassa on kuitenkin vuonna 2017 tapahtunut kasvua: sekä maksimi, yläkvartiili että mediaani ovat hieman kasvaneet vertailtujen vaalien välillä. Kaikkiaan muilla puolueilla on yleensä muutaman prosentin verran äänestysvaltaa. Vuoden 2004 tietoja ei sisällytetty vertailuun, koska kyseisenä vuonna valitsijayhdistysten ja muiden puolueiden tietoja ei eroteltu toisistaan (Wiberg 2005).

102 102 Kuvio 27. Laatikko-jana-kuvio valitsijayhdistysten Shapley-Shubik -äänestysvallasta vuosien 2017, 2012, ja 2008 kuntavaalien jälkeen. Valitsijayhdistysten äänestysvallassa esiintyy suuria vaihteluja. Koko Manner- Suomen laajuisesti tarkasteltuna valitsijayhdistysten äänestysvaltajakaumassa on runsaasti poikkeavia havaintoja johtuen suuresta määrästä kuntia, joissa niillä ei ole lainkaan äänestysvaltaa. Valitsijayhdistysten äänestysvalta on kuitenkin muiden puolueiden tavoin (vrt. kuvio 26) hieman kasvanut vertailtujen vaalien välillä. Kaikkiaan valitsijayhdistysten äänestysvalta on yleensä melko vähäistä muutamissa kunnissa valitsijayhdistyksillä on kuitenkin merkittävä osuus äänestysvallasta. Vuoden 2012 vaalien jälkeen valitsijayhdistyksillä oli yli viidennes äänestysvallasta kuudessa kunnassa: Heinolassa, Joroisissa, Pelkosenniemellä, Pyhärannassa, Tuusulassa ja

103 103 Vimpelissä. Vuoden 2017 vaalien jälkeen tällaisia kuntia oli seitsemän: Kärkölä (jossa valitsijayhdistyksellä on kaikki äänestysvalta), Kolari, Pelkosenniemi, Tuusula, Heinola, Kittilä ja Keminmaa. Saatujen tulosten perusteella tarkastelemme seuraavaksi eräitä äänestysvallan jakautumisen kiintoisia peruspiirteitä. Taulukosta 36 ilmenee, että yhden puolueen dominoimien kuntien määrä vähentyi ensin kuntaliitosten myötä huomattavasti vuosina Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen niitä tuli kuitenkin 11 lisää: keskustalle seitsemän, RKP:lle kaksi sekä kokoomukselle ja valitsijayhdistyksille kummallekin yhdet. Yhden puolueen dominoimia kuntia on lähes kolmannes Manner-Suomen kunnista. Usein äänestysvallan kuuluminen yksin keskustalle on kiinni vain yhdestä tai muutamasta valtuutetusta. Esimerkiksi vuoden 2017 aineistossa sellaisissa kunnissa, joissa keskustan äänestysvalta on 1, oli keskustan paikkaosuus 44 kunnassa 50 ja 60 prosentin välillä (mikä on 55 prosenttia keskustan dominoimista kunnista). RKP:llä tällaisia täpäriä enemmistöjä oli puolestaan vain viidessä kunnassa kolmestatoista muissa sen kokonaan hallitsemissa kunnissa paikkaosuus on vielä selvemmin ylivoimainen. Taulukko 36. Niiden kuntien lukumäärä vuosina 2017, 2012, 2008, 2004 ja 2000, joissa yhdellä puolueella on kaikki äänestysvalta, eli Shapley-Shubik -arvo on 1. Puolue Kuntia 2017 %-osuus kunnista 2017 Kuntia 2012 %-osuus kunnista 2012 Kuntia 2008 %-osuus kunnista 2008 Kuntia 2004 %-osuus kunnista Kuntia 2000 %-osuus kunnista 2000 KESK 80 27, , , RKP 13 4,4 11 3, ,3 22 5,1 VAL.YHD. 1 0, ,5 2 0,5 KOK 1 0, , SDP ,2 1 0,2 Yhteensä 95 32, , , , ,8 Taulukossa 37 on lueteltu kunnat, joissa kaikki äänestysvalta on yhdellä puolueella. Kunnat ovat enimmäkseen väkiluvultaan pieniä. Keskustan hallitsemista 80 kunnasta 74:ssä oli Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan tammikuussa 2017 (Tilastokeskus 2017b) alle asukasta, ja kyseisistä kunnista väkirikkaimmassa, Torniossa asukasta. Myös RKP:n

104 104 hallitsemat kunnat ovat väkiluvultaan pieniä, kolmestatoista kunnasta vain viidessä on yli asukasta. Suurimmassa näistä kunnista Raaseporissa oli tammikuussa asukasta. Keskimäärin Keskustan hallitsemissa kunnissa asukkaita oli ja RKP:n hallitsemissa kunnissa Taulukko 37. Kunnat, joissa jollakin puolueella on kaikki äänestysvalta. Kunta Alajärvi Alavieska Enonkoski Evijärvi Haapajärvi Haapavesi Halsua Hirvensalmi Honkajoki Hyrynsalmi Isojoki Isokyrö Juva Jämijärvi Kalajoki Kannonkoski Kannus Karijoki Kaustinen Keitele Kinnula Kiuruvesi Kivijärvi Konnevesi Koski TI Kuusamo Kyyjärvi Kärsämäki Lapinjärvi Lemi Lestijärvi Puolue Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta

105 105 Liminka Keskusta Lumijoki Keskusta Luumäki Keskusta Merijärvi Keskusta Merikarvia Keskusta Miehikkälä Keskusta Multia Keskusta Myrskylä Keskusta Nivala Keskusta Oulainen Keskusta Paltamo Keskusta Perho Keskusta Polvijärvi Keskusta Posio Keskusta Pudasjärvi Keskusta Pukkila Keskusta Puolanka Keskusta Pyhäjoki Keskusta Pyhäntä Keskusta Rantasalmi Keskusta Ranua Keskusta Reisjärvi Keskusta Ristijärvi Keskusta Salla Keskusta Savitaipale Keskusta Savukoski Keskusta Sievi Keskusta Siikajoki Keskusta Siikalatva Keskusta Simo Keskusta Soini Keskusta Sulkava Keskusta Suomussalmi Keskusta Taivassalo Keskusta Tervo Keskusta Tervola Keskusta Toholampi Keskusta Tornio Keskusta Tyrnävä Keskusta Utajärvi Keskusta

106 106 Vaala Valtimo Vesanto Veteli Vieremä Ylitornio Ylivieska Pyhäranta Inkoo Korsnäs Loviisa Maalahti Mustasaari Närpiö Parainen Raasepori Uusikaarlepyy Vöyri Kärkölä Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Keskusta Kokoomus RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP Valitsijayhdistys Taulukko 38. Puolueet, joilla ei ole valtuutettuja (-) tai äänestysvaltaa (Shapley-Shubik -arvo on 0). KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo - Eura

107 107 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halsua Hamina Hankasalmi Hanko - - Harjavalta Hartola Hattula Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki - Hirvensalmi Hollola Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Inkoo

108 108 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Isojoki Isokyrö Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutsa Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä - - Jämijärvi Jämsä - - Järvenpää - - Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karkkila - - Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi

109 109 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Keminmaa Kemiönsaari Kempele Kerava Keuruu Kihniö Kinnula Kirkkonummi Kitee Kittilä - - Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola - - Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski TI Kotka - - Kouvola - - Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Lahti - -

110 110 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Laihia Laitila Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liminka Liperi Lohja - Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luoto Luumäki Maalahti Marttila Masku Merijärvi Merikarvia Miehikkälä Mikkeli Muhos Multia Muonio Mustasaari

111 111 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Muurame Mynämäki Myrskylä Mäntsälä - - Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali Nakkila Nivala Nokia - - Nousiainen Nurmes Nurmijärvi Närpiö Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - - Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi

112 112 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Pietarsaari Pihtipudas Pirkkala Polvijärvi Pomarkku Pori Pomainen Porvoo - - Posio Pudasjärvi Pukkila Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe Raasepori Raisio - - Rantasalmi Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti

113 113 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Ruovesi Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo Savitaipale Savonlinna Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tampere -

114 114 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio Turku Tuusniemi Tuusula - Tyrnävä Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa - - Valkeakoski - - Valtimo Vantaa - - Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti - - Viitasaari - - Vimpeli Virolahti Virrat Vöyri

115 115 KESK KOK PS SDP VIHR VAS RKP KD MUUT VAL. YHD. Ylitornio Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri Äänekoski Miten monessa kunnassa kukin puolue on äänestysvallaton eli dummy? Entä miten monessa kunnassa puolueen äänestysvalta on yli 50 %? Taulukoista 38 ja 39 ilmenee, että RKP on vailla äänestysvaltaa ainoastaan kahdessa kunnassa, jossa sillä on valtuutettuja, ja Keskustalla äänestysvallattomia valtuustoryhmiä on hyvin vähän, vaikka puolueella on valtuutettuja miltei kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Keskustan ja RKP:n valta-asema jättää monissa kunnissa SDP:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten valtuutetut vaille äänestysvaltaa. Osassa äänestysvallattomista ryhmistä kyse on toki siitä, että pieni ryhmä tai yksittäinen valtuutettu ei kuulu mihinkään mahdolliseen voittokoalitioon. Vihreillä äänestysvallattomia ryhmiä on suhteellisen vähän, sillä puolue toimii enimmäkseen suuremmissa valtuustoissa, joissa valta on jakautunut usealle puolueelle.

116 116 Taulukko 39. Kuntien lukumäärä ja osuus kunnista, joissa puolue on äänestysvallaton eli dummy tai vailla paikkoja, sekä ne joissa puolueella on vähintään 50 % äänestysvallasta. Puolue Monessako kunnassa puolue on dummy? Dummyjen osuus niistä kunnista, joissa puolueella on paikkoja (%) Monessako kunnassa puolue on dummy tai sillä ei ole paikkoja? %:a kaikista kunnista (N = 295) Monessako kunnassa puolueella on vähintään 50 % äänestysvallasta? %:a kaikista kunnista (N = 295) KOK 68 26, ,9 2 0,7 SDP 78 28, ,6 5 1,7 KESK 7 2,5 21 7, ,5 PS 85 33, ,7 1 0,3 VIHR 39 25, ,4 0 0 VAS 54 27, ,9 0 0 RKP ,5 16 5,4 KD 49 27, ,9 0 0 MUUT 1 11, ,3 0 0 VAL.Y HD , ,7 1 0,3 Kuvio 28 havainnollistaa, että Kokoomuksen, SDP:n ja Perussuomalaisten äänestysvallattomien ryhmien määrä on likimain samassa suuruusluokassa. Vihreillä ja vasemmistoliitolla ei ole valtuutettuja suuressa osassa Manner- Suomen kunnista, vasemmistoliitolla on äänestysvallattomia valtuustoryhmiä hieman vihreitä enemmän. Kristillisdemokraateilla äänestysvallan puuttuminen puolestaan johtuu useammin siitä, että puolueen valtuutetut jäävät äänestysvallattomiksi Keskustan tai RKP:n äänestysvallan vuoksi tai ryhmän pienuudesta ja muiden ryhmien suuruuksista johtuen. RKP:llä on kahta kuntaa lukuun ottamatta äänestysvaltaa kunnissa, joissa sillä on ryhmiä, mutta suurimmassa osassa kuntia sillä ei ole paikkoja lainkaan. Muut puolueet ja valitsijayhdistykset erottuvat histogrammissa RKP:n tavoin sillä, ettei niillä yleensä ole paikkoja lainkaan.

117 117 Kuvio 28. Niiden kuntien lukumäärä, joissa puolue on dummy tai vailla paikkoja Dummy Dummy tai ei valtuutettuja Millainen on valtuustoryhmien paikkaosuuden ja äänestysvallan suhde? Vastaavatko ne toisiaan? Erityisesti: Onko joillakin ryhmillä enemmän/vähemmän paikkoja kuin äänestysvaltaa? Seuraavaksi tarkastellaan sirontakuvioin kunkin puolueen osuutta Shapley- Shubik-äänestysvallasta (pystyakseli) ja valtuustopaikoista (vaaka-akseli) kunnittain. Kuvioihin on estimoitu lineaarinen regressiosuora. Kuvioissa ainoastaan Keskustan, RKP:n ja muiden puolueiden regressiosuorien kulma on vähintään noin 45 astetta, eli näillä puolueilla äänestysvalta lisääntyy keskimäärin enemmän kuin paikkaosuus osuuden kasvaessa.

118 118 Kuvio 29. Sirontakuvio kokoomuksen valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuvioissa 29 ja 30 kokoomuksen ja SDP:n äänestysvalta- ja paikkaosuushavainnot ovat hyvin samankaltaisia. Kuvioista erottuu se, että suurimmilla paikkaosuuksilla äänestysvaltaindeksi on paikkaosuutta suurempi. Alle viidesosan äänestysvalta-arvoja on saatu hyvin erilaisilla valtuustopaikkaosuuksilla. Kummallakin puolueella on myös suuria valtuustoryhmiä vailla äänestysvaltaa. Vaakasuorille linjoille asettuvista havainnoista huomataan, että hyvin erikokoisilla paikkaosuuksilla voidaan päätyä yhtä suuriin osuuksiin äänestysvallasta.

119 119 Kuvio 30. Sirontakuvio SDP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Keskustan äänestysvaltajakauma on erilainen kuin muilla puolueilla. Puolueella on kaikenkokoisia valtuustoryhmiä pienistä suuriin sekä runsaasti valtuustoja, joissa puolueella on kaikki äänestysvalta. Näiden valtuustojen paikkaosuus vaihtelee juuri hieman yli 50 prosentista lähes 90 prosenttiin. Äänestysvallattomia ryhmiä keskustalla on vain vähän.

120 120 Kuvio 31. Sirontakuvio keskustan valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Perussuomalaisten äänestysvalta on useimmissa kunnissa pienehkö, ja vain harvoissa kunnissa perussuomalaisilla on enemmän kuin viidennes äänestysvallasta. Kokonaan äänestysvallattomia ryhmiä on lukuisia. Etenkin pienemmissä kunnissa pienetkin muutokset puolueiden paikkaosuuksissa voisivat muuttaa voimakkaasti äänestysvaltajakaumaa.

121 121 Kuvio 32. Sirontakuvio perussuomalaisten valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Vihreiden paikkaosuus ja äänestysvalta ovat pääsääntöisesti pienehköjä. Kuviossa 33 muista paikkaosuudeltaan ja äänestysvaltaindeksiltään suurempana erottuva havainto on Helsinki.

122 122 Kuvio 33. Sirontakuvio vihreiden valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Vasemmistoliiton äänestysvalta on useimmiten pienehkö, lähes kaikki indeksin arvot sijoittuvat alle viidesosaan ja suurin osa alle kymmenesosaan. Muutamat kunnat tekevät tästä poikkeuksen. Vasemmistoliitolla on myös runsaasti äänestysvallattomia ryhmiä, joiden paikkaosuudet ovat yhtä suuria kuin äänestysvaltaisilla ryhmillä.

123 123 Kuvio 34. Sirontakuvio vasemmistoliiton valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Kuviossa 35 suurin osa RKP-havainnoista sijoittuu origoon, koska puolueella on valtuutettuja vain pienessä osassa Manner-Suomen kunnista. Niissä kunnissa, joissa RKP:llä on valtuutettuja, nähdään leveä paikkaosuuksien jakauma, joka on rakenteeltaan samankaltainen kuin Keskustalla.

124 124 Kuvio 35. Sirontakuvio RKP:n valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

125 125 Kristillisdemokraattien äänestysvalta ja paikkaosuus jäävät pääsääntöisesti korkeintaan kymmenykseen. Muista havainnoista erottuvasti kristillisdemokraateilla on kaksi kuntaa, jossa sillä on kolmannes äänestysvallasta: toisessa niistä pienellä ja toisessa suurella paikkaosuudella. Kuvio 36. Sirontakuvio kristillisdemokraattien valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

126 126 Kuviosta 37 nähdään, että muilla puolueilla on vain muutama viidestä prosentista poikkeava paikkaosuus, ja vain yksi yli kymmenyksen äänestysvaltaosuus. Pääsääntöisesti muiden puolueiden paikkaosuus ja äänestysvalta ovat hyvin vähäisiä. Kuvio 37. Sirontakuvio muiden puolueiden valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa.

127 127 Valitsijayhdistysten äänestysvalta on monissa kunnissa pienehkö verrattuna niiden paikkaosuuteen. Se johtuu useimmiten siitä, että kyseisissä kunnissa keskustalla on suuri osuus valtuustopaikoista ja äänestysvallasta. Valitsijayhdistyksillä on merkittävilläkin paikkaosuuksilla täysin äänestysvallattomia valtuustoryhmiä. Kuvio 38. Sirontakuvio valitsijayhdistysten valtuustopaikkaosuudesta ja äänestysvallasta kaikissa Manner-Suomen kunnissa. Tarkastellaan seuraavaksi puolueiden Shapley-Shubik -äänestysvallan ja valtuustojen koon suhdetta puolueittain. Kuvioissa on huomioitu ne kunnat, joissa kyseisellä puolueella on valtuutettuja. Pystyakseleilla on kunkin puolueen äänestysvaltaosuus, ja vaaka-akseleilla Manner-Suomen kuntien valtuustojen koko.

128 128 Kuvioista 39 ja 40 nähdään, että kokoomuksen ja SDP:n valtaindekseissä esiintyy suurta hajontaa suhteessa valtuustojen kokoihin. Kuvioihin estimoidun suoran R²-selitysaste on hyvin pieni, eikä valtuuston koko selitä kokoomuksen tai SDP:n äänestysvaltaosuutta. Kokonaan äänestysvallattomia valtuustoryhmiä kokoomuksella ja SDP:llä on lähinnä alle 40 hengen kokoisissa valtuustoissa, eli suuremmissa kaupungeissa niillä on aina äänestysvaltaa. SDP:llä on kokoomusta useammin pienempiä äänestysvaltaosuuksia suurissa valtuustoissa. Kuvio 39. Kokoomuksen äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

129 129 Kuvio 40. SDP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

130 130 Myös Keskustan (kuvio 41) äänestysvalta-arvoissa esiintyy paljon vaihtelua erikokoisissa valtuustoissa, mutta erotuksena kokoomuksen ja SDP:n havaintoihin, keskusta menestyy selvästi paremmin pienissä valtuustoissa. Kuvioon estimoidun käyrän selitysaste on hieman suurempi kuin SDP:llä ja kokoomuksella, ja sen suunta on jyrkästi laskeva. Kokonaan äänestysvallattomat ryhmät keskustalla ovat suhteellisen pienissä valtuustoissa. Täysi äänestysvalta painottuu samoin pieniin valtuustoihin, mutta täyttä äänestysvaltaa keskustalla on myös yli 40-paikkaisissa valtuustoissa. Kuvio 41. Keskustan äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

131 131 Perussuomalaisten äänestysvalta-arvoissa hajonta on hyvin suurta, ja kuvioon estimoidun suoran selitysaste on hyvin pieni (0,068). Perussuomalaiset menestyvät tasaisesti niin suurissa kuin pienissäkin valtuustoissa. Suurimmat äänestysvaltaindeksit sijoittuvat pääsääntöisesti pieniin valtuustoihin, mutta toisaalta monissa pienissä valtuustoissa Perussuomalaiset toimivat vailla äänestysvaltaa. Perussuomalaisten äänestysvallattomat valtuustoryhmät sijaitsevat kooltaan alle 40-paikkaisissa valtuustoissa. Kuvio 42. Perussuomalaisten äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla.

132 132 Vihreiden äänestysvalta-arvojen hajonta on myöskin suurehkoa. Kuviosta 43 on kuitenkin suurissa valtuustoissa erotettavissa taipumus hieman suurempiin äänestysvalta-arvoihin kuin pienissä valtuustoissa. Kuvioon estimoidun suoran kulma on kuitenkin pieni ja selitysaste melko pieni. Ylipäätään vihreiden valtuustoryhmät sijoittuvat suurempien valtuustoiden kuntiin, mikä vaikuttaa äänestysvallankin sijoittumiseen suurempien valtuustojen alueelle. Kuvio 43. Vihreiden äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

133 133 Kuviosta 44 ilmenee, että Vasemmistoliiton äänestysvalta-arvot ovat jakautuneet hyvin tasaisesti erikokoisissa valtuustoissa. Regressiosuora kulkee lähes vaakatasossa, ja selitysaste on alle prosentin suuruinen. Valtuuston koolla ei siis ole vaikutusta vasemmistoliiton äänestysvaltaosuuteen. Kuvio 44. Vasemmistoliiton äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla.

134 134 RKP:n äänestysvalta-arvojen hajonta on erittäin suurta. Kuviossa 45 erottuu suurimpien äänestysvalta-arvojen sijoittuminen pieniin ja keskikokoisiin valtuustoihin, josta seuraa regressiosuoran laskeva suunta. Suuremmissa valtuustoissa RKP:n äänestysvalta on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 10 prosentin luokkaa. Mallin selitysaste on 20 prosentin suuruinen. Kuvio 45. RKP:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

135 135 Kuviosta 46 erottuu, että kristillisdemokraattien äänestysvalta-arvot ovat jakautuneet hyvin tasaisesti erikokoisissa valtuustoissa. Vasemmistoliiton tavoin kristillisdemokraattienkin kuviossa suora on melkein vaakasuorassa ja mallin selitysaste alle prosentin. Suuremmat äänestysvaltaosuudet KD:lla on kuitenkin pienemmissä valtuustoissa. Valtuustoryhmiä sillä on tasaisesti kaiken suuruisissa valtuustoissa, ja tyypillisesti äänestysvaltaa niissä selvästi alle kymmenen prosenttia. Kuvio 46. KD:n äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley-Shubikäänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaaka-akselilla.

136 136 Ryhmän muut puolueet valtuustoryhmät sijoittuvat kaiken kokoisiin valtuustoihin (kuvio 47). Kaikissa näissä tapauksissa äänestysvalta on hyvin pieni, pienemmissä valtuustoissa hieman suurempi. Kuvio 47. Muiden puolueiden äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla.

137 137 Valitsijayhdistyksiä toimii hyvin tasaisesti niin suurissa kuin pienissäkin valtuustoissa. Myös äänestysvalta-arvojen jakauma on varsin tasainen, vaikkakin suurimmissa valtuustoissa Valitsijayhdistysten äänestysvalta on varsin pientä. Mallin selitysaste on valitsijayhdistystenkin kohdalla alle prosentin suuruinen. Kuvio 48. Valitsijayhdistysten äänestysvallan ja valtuustojen koon tarkastelu: Shapley- Shubik -äänestysvaltaindeksi pystyakselilla ja valtuustojen koko vaakaakselilla.

138 138 Taulukossa 40 on huomioitu puolueiden äänestysvalta-arvojen ja valtuuston puolueiden määrän korrelaatiot Manner-Suomen kunnissa (n = 295) (vrt. taulukko 20). Laskentatapa ei erottele äänestysvallattomia ryhmiä sellaisista tilanteista, joissa puolueella ei ole lainkaan valtuutettuja, paitsi valtuustossa edustettuina olevien puolueiden määrän osalta. Taulukosta 40 erottuvat keskustan voimakkaasti negatiiviset korrelaatiokertoimet: kun äänestysvalta on keskustalla, sitä ei liikene toisille, ja ellei keskustalla ole vahvaa asemaa, äänestysvalta jakautuu monien puolueiden kesken. Myös RKP:n kohdalla on nähtävissä samankaltainen jakauma. Kaikkien muiden puolueiden positiiviset kertoimet osoittavat niiden jakavan äänestysvallan silloin, kun se ei ole keskustan tai RKP:n hallussa. Kristillisdemokraattien ja valitsijayhdistysten kertoimet ovat lievästi negatiiviset. Taulukko 40. Puolueiden Shapley-Shubik-arvojen ja puolueiden määrän Pearson-korrelaatiot ja niiden havaitut merkitsevyystasot. Puolueita KESK ss KOK ss PS ss SDP ss VIHR ss VAS ss RKP ss KD ss MUUT ss VAL YHD ss Pears. 1 Puolueita HMT Pears. -,613** 1 KESK ss HMT 0 Pears.,293** -,702** 1 KOK ss HMT 0 0 Pears.,290** -,435**,262** 1 PS ss HMT Pears.,441** -,714**,469**,347* * 1 SDP ss HMT Pears.,322** -,424**,376**,525* *,265** 1 VIHR ss HMT ,001 Pears. - 0,087,339** 0,101 0,146,158* 0,096 1 VAS ss HMT 0, ,184 0,056 0,033 0,294 RKP ss Pears -,807** -0,

139 139 KD ss MUUT ss VAL.YH D ss.,731** 0,294,749**,494** 0,307 HMT 0 0, , ,008 0,144 Pears,335* -. -0,068-0,15-0,079 0,121-0,059-0,107 * 0,087 1 HMT 0,366 0,051 0,318 0,126 0,444 0, ,681 Pears -. -0,204 0,038-0,042 0,463,851**,736* 0,831 0,806 0,494 1 HMT 0,598 0,929 0,915 0,209 0,004 0,037 0,081 0,403 0,319. Pears ,000*. -0,031,421** -0,054 0,041-0,179-0,158 0,046 0,009 0,233 * 1 HMT 0,819 0,001 0,723 0,785 0,214 0,44 0,794 0,981 0,177. **. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,01-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) *. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä 0,05-merkitsevyystasolla (kaksisuuntainen testi) HMT = havaittu merkitsevyystaso Pears. = Pearson-korrelaatio ss = Shapley-Shubikin valtaindeksin mukainen äänestysvalta Klusterianalyysitulokset puolueittain Tarkastelemme seuraavaksi millaisia ryhmiä puolueiden äänestysvallan jakautumisen mukaan syntyy kahden, kolmen ja neljän klusterin ratkaisuina. Sovellamme jälleen K-means-klusterointitapaa. Taulukko 41. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kaksi klusteria, kaikki Manner- Suomen kunnat. Lopulliset klusterikeskukset Klusteri 1 (N=24) 2 (N=271) KESK ss 0,0139 0,5478 KOK ss 0,0614 0,1248 PS ss 0,023 0,0583 SDP ss 0,0824 0,1374 VIHR ss 0,0469 0,033 VAS ss 0,0246 0,049 RKP ss 0,7113 0,0022

140 140 KD ss 0,0255 0,0288 MUUT ss 0,0012 0,0019 VAL.YHD ss 0,0095 0,0203 Taulukossa 41 kahden klusterin jaottelussa muista kunnista erottuvat ensimmäisessä ryhmässä ne 24 kuntaa, joissa RKP:llä on suuri äänestysvaltaosuus. Toisessa klusterissa puolestaan erottuvat keskustan suuren äänestysvaltaosuuden kunnat. Taulukossa 42 kolmen klusterin jaottelussa erottuvat 1) ne kunnat, joissa valta on jaettu useiden puolueiden kesken, 2) ne kunnat, joissa keskusta on äänestysvallaltaan vahva, ja 3) ne kunnat, joissa vastaavasti RKP on äänestysvallaltaan vahva. Taulukko 42. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: kolme klusteria, kaikki Manner- Suomen kunnat. Lopulliset klusterikeskukset Klusteri 1 (N=162) 2 (N=116) 3 (N=17) KESK ss 0,2821 0,8871 0,0106 KOK ss 0,1994 0,0222 0,0244 PS ss 0,084 0,0231 0,0048 SDP ss 0,221 0,0254 0,0284 VIHR ss 0,0543 0,0068 0,0284 VAS ss 0,0734 0,0157 0,0098 RKP ss 0, ,8734 KD ss 0,0402 0,0147 0,0106 MUUT ss 0,0024 0, VAL.YHD ss 0,0315 0,0039 0,0098 Taulukossa 43 neljän klusterin jaottelussa erottuvat 1) ne kunnat, joissa kokoomus ja SDP ovat vahvoja, 2) kunnat, joissa keskustalla on kaikki äänestysvalta, 3) kunnat, joissa Keskusta on valtapuolue, mutta jakaa äänestysvallan muiden puolueiden kanssa ja 4) kunnat, joissa RKP on vahva.

141 141 Taulukko 43. Klusterianalyysi puolueiden äänestysvallasta: neljä klusteria, kaikki Manner- Suomen kunnat. Lopulliset klusterikeskukset Klusteri 1 (N=102) 2 (N=80) 3 (N=96) 4 (N=17) KESK ss 0, ,5242 0,0106 KOK ss 0, ,1089 0,0244 PS ss 0, ,0916 0,0048 SDP ss 0, ,1217 0,0284 VIHR ss 0, ,0191 0,0284 VAS ss 0, ,0655 0,0098 RKP ss 0, ,002 0,8734 KD ss 0, ,0419 0,0106 MUUT ss 0, , VAL.YHD ss 0, ,032 0,0098 Efektiivisten puolueiden lukumäärä kunnanvaltuustoissa Markku Laakso ja Rein Taagepera ovat kehittäneet puoluejärjestelmän fragmentoitumisastetta kuvaavan ns. efektiivisten puolueiden lukumäärä -indeksin (Effective Number of Parties) (Laakso ja Taagepera (1979), jota sovelletaan seuraavassa puolueiden paikkaosuuksien mukaan laskettuna. Kaava on missä s i = puolueen valtuustopaikkojen osuus. N osoittaa sitä hypoteettista samankokoisten puolueiden lukumäärää, jolla olisi sama hajauttava vaikutus puoluejärjestelmään kuin todellisilla erikokoisilla puolueilla. Erikokoisten puolueiden ollessa kyseessä N:n arvo on yleensä murtoluku. Murtoluvun etuna on se, että se osoittaa myös asteittaiset muutokset puolueiden lukumäärässä; toisin kuin tapauksissa joissa puolueiden lukumäärää tarkastellaan jonkin raja-arvon (äänikynnyksen) avulla, jolloin muutokset ovat jyrkkiä, kuten esimerkiksi jos tarkastellaan mitkä puolueet ovat saanet

142 142 vähintään kymmenen prosenttia paikoista. Käytännön tilanteisiin sovellettuna efektiivisten puolueiden lukumäärä on lähes aina ± 1 niiden puolueiden lukumäärästä, jotka ovat saaneet yli kymmenen prosenttia äänistä. Efektiivisten puolueiden lukumäärä N ottaa muutokset kuitenkin paljon herkemmin huomioon kuin raja-arvoilla laskettu efektiivisten puolueiden lukumäärä, koska se saa murtoluvullisia arvoja. (Taagepera & Shugart 1989, 79, Taagepera 2007.) Kuvioista 49 ja 50 nähdään, että Laakso-arvojen jakauma muistuttaa normaalijakaumaa muuten, paitsi kahden, kolmen ja viiden efektiivisen puolueen kohdalla jakaumassa on myös pienet huiput. Äänestysvallan ja puolueiden efektiivisen lukumäärän suhde on sikäli erikoinen, että Laakso-arvot ovat useimmiten kaksi tai enemmän myös sellaisissa kunnissa, joissa kaikki äänestysvalta kuuluu yhdelle puolueelle. Esimerkiksi Laakso-arvo on keskimäärin 2,30 niissä kunnissa, joissa jonkin puolueen (aineistossa keskusta, kokoomus, RKP tai valitsijayhdistys) Shapley- Shubik-valtaindeksi on yksi. Kuvio 49. Histogrammi kuntien Laakso-arvoista 2017.