Konsernirakenne ja johtaminen Väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Konsernirakenne ja johtaminen Väliraportti"

Transkriptio

1 Konsernirakenne ja johtaminen Väliraportti

2 Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet 1.3. Kevään 2017 kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.6. Keskeiset teemaryhmät tunnistetut yhdyspinnat 1.5. Resurssitarpeet 1-7/2017, 8/ / Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki 2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 2.3. Valtuusto-hallitus-malli: Pirkanmaan liitto 2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus 3. Uuden maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen jäsentyminen 3.1. Vaihtoehtoiset toimielin- ja johtamisrakenteet 3.2. Järjestäjän organisoituminen 3.3. Maakuntastrategian valmistelussa huomioitavaa 3.4. Maakunta-kunta -suhteen jäsentyminen uudessa maakunnassa 3.5. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat

3 1. Teemaryhmän työskentely 1.1. Teemaryhmän kokoonpano Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja Kari Hakari, Pirkanmaan liitto, muutosjohtaja Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto, asiantuntijasihteeri Jaakko Joensuu, Pirkkala Esa Sirviö, Mänttä-Vilppula Janne Salonen, Tampere Isto Nordback, PSHP Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Erkki Hirsimäki, Parkano Juha Sammallahti, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto Vuokko Ylinen, PSHP Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki Mervi Saarinen, PSHP Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Juho Kivistö, PSHP Eeva Torppa-Saarinen, Tampere Tuukka Salkoaho, Tampere (kutsuttu asiantuntija) Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija) Kristiina Lumme, Pirkanmaan liitto (kutsuttu asiantuntija)

4 1.2. Teemaryhmän alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet Konsernirakenteen kuvaus, alatyöryhmät: 1. Järjestäjäorganisaatio ja tarkoituksenmukainen toimielinrakenne Mikko Koponen, Päivi Nurminen, Olli- Pekka Ojanen, Juha Sammallahti, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Vuokko Ylinen, Kristiina Lumme, Riikka Joutsensaari, Anniina Tirronen 2. Palvelutoiminnan organisoitumisen vaihtoehdot (palvelulaitoksen vaihtoehdot: liikelaitos, yhtiö. fokus SOTE-kokonaisuudessa) sekä tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt (hahmottelua, fokus SOTEkokonaisuudessa) Isto Nordback, Olli-Pekka Ojanen, Tarja Puskala, Eeva Torppa-Saarinen, Esa Sirviö, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Heikki Ikonen

5 Johtamisrakenteen kuvaus, alatyöryhmät: 1. Maakuntastrategian rooli Marko Mäkinen, Päivi Nurminen, Mikko Koponen, Reija Linnamaa, Olli Madekivi 2. Hallintosäännön keskeiset kohdat Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Erkki Hirsimäki, Olli-Pekka Ojanen, Tuukka Salkoaho 3. Konserniohjeen keskeiset kohdat sekä konsernin ohjausmalli (esim. tavoiteohjaus, tulosohjaus, sopimusohjaus) ja omistajaohjaus Vuokko Ylinen + lakiryhmä, Ilkka Salminen, Janne Salonen, Tarja Puskala, Kristiina Lumme Alleviivatut henkilöt toimivat koollekutsujina

6 1.3. Kevään 2017 kokoukset ja niiden temaattiset sisällöt Laajennettu työpaja: maakuntaan siirtyvien tehtävien tarkastelu ja ryhmittely Järjestäjätehtävät ja - organisaation työstäminen alkaa. Maakuntastrategian alustus Hallintosäännön alustus. Järjestäjäorganisaation ja toimialarakenteen työstö Konsernirakenteiden nykytilan esitys. Alustava hahmotelma järjestäjäorg. ja toimielinrakenteesta väliraporttiin : Maakuntastrategian runko. Hallintosäännön työstö : Palvelutuotanto ja konsernirakenne sekä konserniohjaus: työstö Loppuraportin käsittely Lokamarraskuu Joulukuu 2016 Toiminnan näkökulmasta liikkeelle. Maakuntaan siirtyvät tehtävät, työstäminen ns. lakanamallilla. Tammikuu Helmikuu Järjestäjätehtävät ja organisaatio Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu väliraportti loppuraportti Konsernirakenteen vaihtoehtojen valmistelu sekä toimielimet Johtamisrakenteen kuvauksen valmistelu

7 1.4. Työn eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Konsernirakenne- ja johtaminen teemaryhmä määritteli esivalmisteluvaiheen tehtäväkokonaisuuksiksi 1. Hahmotelma(t) uuden maakunnan konserni- ja johtamisrakenteeksi. Hahmottelu jatkuu läpi koko valmisteluvaiheen ja siihen lisätään muiden teemaryhmien myöhemmin esiin nostamia toimintamalleja. Alkuun työssä keskitytään erityisesti hallinto- ja johtamisjärjestelmän vaihtoehtojen luontiin sekä järjestäjätehtäväkokonaisuuteen. 2. Tuotetaan sisältöjä hallintosääntöön. Esivalmistelussa tavoitteena on saada aikaan vähintään hallintosäännön runko keskeisimmiltä osin. 3. Hahmotellaan maakuntastrategian roolia uuden maakunnan johtamisen välineenä. 4. Eri toimijatasojen välisten suhteiden jäsentäminen kohtien 1 ja 3 osalta. Pohditaan, miten työnjako kuntien, maakunnan ja valtion välillä on tarkoituksenmukaisinta järjestää. Erityisesti maakuntastrategia tunnistaa yhtymäkohtia kuntien toimintaan ja valtakunnallisten palvelukeskusten kautta jäsentyy valtion suhde maakunnan konsernirakenteeseen. Myös maakunta-maakunta -yhtymäkohdat realisoituvat yhteistyöaluekysymysten kautta. Tavoite : Vaihtoehdot uuden maakunnan konserni- ja johtamisrakenteesta väliaikaishallinnolle. Tavoite : Väliaikaishallinnon työtä konserni- ja johtamisrakenteen jatkovalmistelussa tuetaan. Tavoite : Uuden maakunnan ketterä konserni- ja johtamisrakenne on valmis (valmius itsehallinnolle). Valtuusto on nimennyt käynnistyvän maakunnan toimielimet sekä hyväksynyt hallintosäännön Kaikkien kokonaisuuksien työstäminen on aloitettu ja työ etenee asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Ensimmäisen kohdan osalta on keskeistä, että muutosjohto, jory ja hallitus käyvät arvokeskustelun ja antavat periaatelinjauksen siitä, miltä pohjalta uuden maakunnan johtamis- ja hallintomallin valmistelua jatketaan. Maakuntastrategian ja hallintosäännön sisältöjä pohditaan tarkemmin maaliskuussa. Toukokuun lopussa niiden alustava sisältörunko on hahmollaan väliaikaishallinnon hyödynnettäväksi ja jatkotyöstettäväksi. Kohta neljä läpi leikkaa kaikkia tehtäväkokonaisuuksia ja siihen liittyviä huomioita ja toimintamalleja dokumentoidaan valmistelun aikana

8 1.5. Keskeiset teemaryhmät ja tunnistetut yhdyspinnat Keskeiset valmisteluvaiheen sidos- ja teemaryhmät ovat ainakin: SOTE- ja MAKU-projektiryhmät kokonaisuudessaan Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä (yhteiset) Yhteistoiminta-alue -teemaryhmä (yhteiset) Palveluverkko- ja integraatio -teemaryhmä (SOTE) Tiedolla johtaminen (SOTE) Kaikki substanssiteemaryhmät, jotka arvioivat ja hahmottelevat eri toimintojen uudenlaista organisoimista Teemaryhmän työ on keskeisessä roolissa reunaehtojen/viitekehyksen määrittelyssä muille teemaryhmille. Monet ryhmät ovat todenneet olevansa riippuvaisia uuden maakunnan johtamisperiaatteiden ja rakenteiden mahdollisimman pikaisesta linjaamisesta. Vuoropuhelua edisti pidetty Pirkanmaan2019-seminaari, jossa mm. todettiin, että lähtökohtana on oltava mahdollisimman kevyt hallinto ja että rakenne on mietittävä tehtäväkokonaisuuksittain (lakisääteiset tehtävät virkatyönä ilman poliittista ohjausta, toimielimet linjaavat strategisia ja tilaajan valintoja). Lautakuntarakenne koettiin vanhanaikaisena, valiokuntamalli kiinnostavana vaihtoehtona. Tuotannon puolella peruskysymyksenä on, korostetaanko vahvaa järjestäjää vai vahvaa liikelaitosta. Muutosprojektin toivotaan järjestävän jatkossakin erilaisia yhteis- ja keskustelutilaisuuksia, joissa teemaryhmät voivat käydä valmisteluvuoropuhelua ja tunnistaa keskinäisiä toiminnallisia yhteyspintoja

9 1.6. Resurssitarpeet 1-7/2017 Edellyttää teemaryhmän jäsenten aktiivista työskentelyä. Maakunnan itse tuottamien vapaan valinnan palveluiden toimintaedellytysten selvittäminen kilpailluilla markkinoilla. 8/ /2018 Maakuntastrategian ja hallintosäännön valmistelu- ja kirjoittamistyö Johtaminen ja johtamisjärjestelmä, konserniohje Yleishallinnon järjestäminen (sis. päätösvalmistelu, asiakirjahallinto) Muita huomioita tehtävistä, jotka mahdollisesti tarvitsisivat erillisen resurssin

10 2. Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilankuvaus ja analyysi 2.1. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli: Tampereen kaupunki Kaupunki tytäryhteisöineen muodostaa Tampereen kaupunkikonsernin. Tytäryhteisöjä ovat yhteisöt, joissa kaupungilla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Tytäryhteisöön rinnastetaan myös kaupungin määräysvaltaan kuuluva säätiö. Konserniohjauksella tarkoitetaan omistajaohjausta sekä tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamista. Omistajaohjauksella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla kaupunki omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhteisön hallintoon tai toimintaan. Konserniohjauksen keinot: Konserniohje, omistajaohjauksen periaatteet Hyvä hallinto- ja johtamistapa Tampereen kaupunkikonsernissa ohje Strateginen ohjaus: kuntastrategian osana omistajapolitiikka, yhtiökohtaiset omistajastrategiat Epämuodollinen vaikuttaminen: vuosittaiset omistaja- ja tavoitekeskustelut yhtiöiden hallitusten puheenjohtajien ja toimitusjohtajien kanssa, vaikuttaminen yhtiökokouksissa Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallin (v ) vahvuuksia ja heikkouksia on avattu seuraavilla sivuilla

11 Tampereen kaupungin tilaaja-tuottajamallin arviointia Tilaajan roolin on koettu mahdollistaneen keskustelun kokonaisuudesta ja vaikuttavamman palvelukokonaisuuden luomisesta. Tilaajan on tullut hankkia eri palvelutarpeet huomioiva, elinkaarimallin mukainen mahdollisimman vaikuttava palvelukokonaisuus kaupunkilaisten käyttöön, eikä niinkään katsoa yksittäisten palvelujen merkittävyyttä. Tarvittaessa tilaaja on voinut allokoida voimavaroja sinne, missä palvelujen tarve on suurin. Toisaalta tilaajatuottajamalliin sisältyvä jako konserniin, tilaajaan ja tuottajaan on osin mahdollistanut uudenlaisen osaoptimoinnin. Tilaaja-tuottajamalli on lisännyt monituottajuutta. Sidosryhmät pitävät kaupunkia merkittävänä yhteistyökumppanina ja arvostavat kilpailutusosaamista. Tilaamis-/hankintaosaaminen keskittynyt, millä mahdollisia synergiaetuja Sopimusohjausmalli on periaatteessa koettu hyvänä, mutta sen ongelmina ovat nousseet hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen. Yksityiskohtaisiin suoritteisiin perustuvat sopimusmallit ovat olleet haasteena innovatiivisten ratkaisujen syntymiselle. Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta sekä myös palvelusisältöjen kehittämistä. Kuitenkin mallin aikana toteutetut, kiristyneestä taloustilanteesta johtuvat useat säästöt on toteutettu osin toimintamallin logiikan vastaisesti. Yhteiskehittäminen on toteutunut erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joissa on saatu merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelusta. Mukana ovat olleet kuntalaiset ja palvelujen käyttäjät. Tuotannon poliittinen ohjaus on mahdollista hoitaa kaupunginhallituksen toimesta. Tuotannon johtokuntien tehtävä on ollut epäselvä. Johtamisen selkeytymättömyys (kuka johtaa mitäkin). Tuotannon liikkumavara henkilöstöasioissa ollut vähäistä.

12 Tampereen kaupungin uusi organisaatio alkaen

13 Tampereen kaupungin konsernihallinnon rakenne uudessa toimintamallissa Konsernijohtaja Konsernihallinto Hyvinvoinnin palvelualue Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Konserniohjausyksiköt Strategia Strategiajohtaja Kehittäminen Kehittämisjohtaja Henkilöstö Henkilöstöjohtaja Johtaja Johtaja Johtaja Talous Talousjohtaja Omistajaohjaus Rahoitusjohtaja Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Palvelualueen esikunta Viestintä Viestintäjohtaja Hallinto Hallintojohtaja Konsernipalveluyksikkö Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palveluryhmät Palvelutoiminta Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt Palveluyksiköt

14 Lautakuntien ja palvelualueiden rakenne uudessa toimintamallissa , Tampereen kaupunki KONSERNIJOHTAJA KONSERNIOHJAUS HALLINTO - HENKILÖSTÖ - KEHITTÄMINEN - STRATEGIA - TALOUS - OMISTAJAOHJAUS - VIESTINTÄ Konsernipalveluyksikkö Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivistys- ja kulttuurilautakunta APO HYVINVOINNIN PALVELUALUE Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Avo- ja asumispalvelut Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kasvatus- ja opetuspalvelut Elinvoima- ja osaamislautakunta Asunto- ja kiinteistölautakunta Yhdyskuntalautakunta Kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Alueellinen jätehuoltolautakunta APO APO ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN PALVELUALUE Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Työllisyydenhoito Yritys- ja yhteiskuntasuhteet Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka Kehitysohjelmat KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PALVELUALUE Kaupunkiympäristön suunnittelu Joukkoliikenne Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kestävä kaupunki Kehitysohjelmat Asiakas- ja tukipalvelut

15 2.2. Prosessijohtamismalli: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaminen perustuu valtuuston hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan, Pirkanmaan erikoissairaanhoidon strategiaan sekä perussopimukseen perustuvaan sopimusohjaukseen ja konsernin omistajaohjaukseen. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto (67 jäsentä), joka vastaa sairaanhoitopiirin toiminnasta ja taloudesta, käyttää ylintä päätösvaltaa sekä siirtää sitä hallintosäännön määräyksillä. Se valitsee toimikaudekseen sairaanhoitopiiriä johtavan hallituksen. Hallitus (13 jäsentä) edustaa kuntayhtymää, valvoo sen etua ja tekee kuntayhtymän sopimukset. Hallituksen esittelijänä toimii sairaanhoitopiirin johtaja. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johtaja vastaavat omistajaohjauksesta. Toimivallan siirto on määritelty konserniohjeessa. Hallituksen alaisuudessa toimii yhtymähallinto, joka sairaanhoitopiirin johtajan johtamana vastaa sairaanhoitopiirin strategisesta johtamisesta ja päätöksenteosta yhdessä sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen kanssa. Sairaanhoitopiirin johtajan alaisuudessa työskentelee lisäksi prosessiomistajat, jotka johtavat sairaanhoitopiiritasoisia prosesseja. Prosessijohtaminen ei perustu hierarkiaan vaan verkostojohtamiseen. Yhtymähallinto johtaa myös yliopistollisen sairaalan toimintaa ja huolehtii ERVA-yhteistyöstä. Prosessiomistajista koostuva sairaanhoitopiirin johtoryhmä avustaa johtajaa strategisessa johtamisessa ja sairaalan operatiivisessa johtamisessa. Sairaanhoitopiirissä toimii myös johtajisto, joka on sisäinen johtamisverkosto. Siihen kuulu sairaanhoitopiirin johtoryhmän jäsenet, toimialueiden ja palvelukeskuksen johtajat, henkilöstön edustaja sekä muita johtavia viranhaltijoita. Lisäksi on muita toimielimiä, kuten tarkastuslautakunta (7 jäsentä) ja johtokuntia. Päätöksenteko- ja kokousmenettelystä määrätään hallintosäännössä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän hallinnollista toimintaa ohjataan perussopimuksella ja eräillä johtosäännöillä. Sairaanhoitopiirissä on lisäksi kaksi erityislainsäädäntöön perustuvaa toimikuntaa. Niitä ovat alueellinen eettinen toimikunta sekä erityisvastuualueen tutkimustoimikunta. Lisäksi on muita toimikuntia mm. Rakennustoimikunta. Sairaanhoitopiirissä on Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä neljä tytäryhtiötä: Tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays Sydänsairaala Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja FinnMedi Oy, joita johtavat toimitusjohtajat

16 PSHP:n yhtymähallinnon prosessit Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiin ja Taysin johtaminen Konsernin omistajaohjauksen johtaminen Johtajaylilääkäri Potilashoidon ja palvelutuotannon johtaminen Tutkimuksen ja opetuksen johtaminen Hallintoylihoitaja Hoitotyön ja asiakaspalvelun johtaminen Terveysalan opetuksen ja hoitotieteellisen tutkimuksen johtaminen Talousjohtaja Talouden ja rahoituksen johtaminen Hallintoylilääkäri Yhteisöasiakkuuksien ja tiedolla johtaminen Hallintojohtaja Päätösvalmistelun ja toimeenpanon johtaminen Kehitysjohtaja Toiminnan uudistamisen johtaminen HR johtaja Henkilöstöresurssien ja työnantajatehtävien johtaminen Tietohallintojohtaja Tietohallinnon johtaminen Viestintäjohtaja Sisäisen ja ulkoisen viestinnän johtaminen

17 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin organisaatio

18 2.3. Valtuusto-hallitus -malli: Pirkanmaan liitto Pirkanmaan liitto on lakisääteinen kuntayhtymä, jossa on jäseninä Pirkanmaan maakunnan kunnat. Pirkanmaan liiton tehtävänä on huolehtia lainsäädännössä sille annetuista tehtävistä (mm. laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista, maankäyttö- ja rakennuslaki) sekä jäsenkuntien sille antamista tehtävistä. Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksentekoja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan eri johtosäännöillä (maakuntavaltuuston työjärjestys, taloussääntö, tarkastussääntö, palkkiosääntö). Maakuntavaltuusto (59 jäsentä): Käyttää ylintä päätösvaltaa. Kuntien edustajainkokous valitsee valtuuston jäsenkuntien kunnanvaltuustojen edustajista kunnallisvaalikauden ajaksi siten, että poliittinen jakauma vastaa kunnallisvaalien tulosta Pirkanmaalla. Vastaa Pirkanmaan liiton toiminnasta ja taloudesta. Hyväksyy maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavan. Valitsee maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan jäsenet sekä maakuntajohtajan. Maakuntahallitus (11 jäsentä): Kokoonpanossa on huomioitu poliittisten puolueiden saama kannatus kunnallisvaaleissa sekä tasa-arvolaki. Voi päätöksellään siirtää hallintosäännössä saamaansa toimivaltaa maakuntajohtajalle tai muulle alaiselleen viranhaltijalle. Nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallituksen lisäksi sen puheenjohtaja ja maakuntajohtaja. Valitsee muut viranhaltijat. Päättää Pirkanmaan liiton toimiston organisaatiosta. Tarkastuslautakunta (5 jäsentä): Valvoo liiton toiminnan ja taloudenpidon asianmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Tarkastuslautakunta on vastuullinen maakuntavaltuustolle

19 Maakuntajohtaja Johtaa Pirkanmaan liiton toimistoa ja päättää henkilöstön tehtävistä. Voi päätöksellään siirtää toimivaltaansa alaiselleen viran- tai toimenhaltijalle. Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä. Allekirjoittaa kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, annettavat sitoumukset ja kirjelmät. Pirkanmaan liiton toimisto Toimiston tehtävänä on maakuntahallituksen alaisena huolehtia kuntayhtymän toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta kuntayhtymän perussopimuksen, muiden sääntöjen ja hallintosäännön määräysten mukaisesti. Toimistolla on johtoryhmä, jonka muodostavat maakuntajohtaja, liiton johtajat sekä muut maakuntajohtajan päättämät viran- tai toimenhaltijat. Toimisto on organisoitunut aluekehitys-, innovaatio- ja tulevaisuustyö-, maakuntakaavoitus-, edunvalvonta- sekä hallintoryhmään. Huomioita hallinto- ja johtamismallista Kansanvaltaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden toteutuminen: maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnanvaltuustojen jäseniä, maakuntavaltuustossa olevien ryhmien ääniosuuksien tulee vastata eri ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta. Maakuntavaltuustoon nimetään yksi jäsen kustakin kunnasta jokaista kunnassa asunutta alkavaa asukasta kohden (kuitenkin enintään kolmanneksen rajoittamattomasta jäsenmäärästä). Pohjautuu valtuusto-hallitus-malliin. Liiton hallintosääntö mahdollistaa toimivallan delegoimisen maakuntahallitukselta maakuntajohtajalle, ja edelleen maakuntajohtajalta muille viran- tai toimenhaltijoille. Päätöksenteon suoraviivaistamiseksi on hallintosäännössä maakuntajohtajalle delegoitu päätösvaltaa mm. maakunnan kehittämisrahasta ja EU:n rakennerahastovaroista tehtävistä pienimuotoisista rahoituspäätöksistä sekä hankkeiden muutospäätöksistä (sisältävät paljon rutiinipäätöksiä ). Maakuntahallitus antaa kuntayhtymän nimissä lausunnot ja tekee esitykset kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen tai kuntayhtymän toiminnan kannalta. Muilta osin lausunnot antaa maakuntajohtaja tai maakuntakaavaasioissa maakuntakaavoitusjohtaja. Maakuntahallituksen ja -valtuuston jäsenet ovat kuntien valtuustojen edustajia. Se, millaisena he ymmärtävät roolinsa (kunnan vai maakunnan edustajana) on keskeistä ja vaikuttaa päätöksentekoon

20 2.4. Valtion tulosohjausmalli: Pirkanmaan ELY-keskus ELY-keskuksen ohjauksen perusrakenne ELY-keskukset ovat valtion aluehallintoviranomaisia, jotka hoitavat lukuisia kehittämis-, valvonta- ja toimeenpanotehtäviä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa oman hallinnonalansa lisäksi ELY-keskusten yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta. ELY-keskusten toiminta perustuu ministeriöiden tulosohjausmalliin: substanssiministeriöt ohjaavat ja asettavat mm. tulostavoitteet, tulossopimusmittarit sekä seurantaindikaattorit vastuualueille. ELY-keskuksen vastuualue voi olla useamman ministeriön ohjauksessa. Tulosohjausmallille on keskeistä, että se pohjautuu hallitusohjelmassa asetettuihin politiikkatavoitteisiin, yhtenäisiin koko valtiokonsernille asetettuihin tavoitteisiin ja muihin hallinnolle asetettuihin poikkihallinnollisiin tavoitteisiin. Tulosohjaus on merkittävä osa laajaa resurssi- tai budjettiohjauksen kokonaisuutta. Tulosohjaus on vuorovaikutteinen sopimusajatteluun perustuva ohjausmalli, jonka tavoitteena on löytää tasapaino käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavissa olevien tulosten välille. Samalla tarkoituksena on kehittää palvelujen laatua ja varmistaa niiden tuottamisen kustannustehokas toteutustapa. Tulosohjauksen keskeisimmät ohjausvälineet ovat valtion talousarvio ja ministeriön ja viraston välille laadittava tulossopimus

21 Moni- ja tulosohjausmallin haasteita ELY-keskusten ohjausmallilla on ollut kunniakas pyrkimys sovittaa lukuisa joukko erilaisia tavoitteita yhteen, mutta käytännön tasolla se on ollut hyvin haastava toteuttaa. ELY-keskus on organisoitu perustamisvaiheessa käytännössä hallinnonaloittain Rakenne ei edistä poikkihallinnollisuutta, tehtäväkirjo on erittäin laaja Ministeriöiden keskinäinen sopiminen ja tavoitepriorisointi olisi moniohjauksen ehdoton edellytys Paljon erilaisia ja eri tasoisia tavoitteita / indikaattoreita / mittareita Moniohjaus luo tulossuunnitteluprosessiin hallitsemattomuutta ja päällekkäistä työtä. Toimialakohtaiset substanssitavoitteet jäävät irralliseksi strategisesta suunnittelusta ja koko ELY-keskusta koskevasta tulossopimusmenettelystä

22 Hallinto- ja johtamisrakenteiden nykytilan analyysi Maakunnassa on useita eri toimielinmalleja ja johtamiskulttuureita, jotka jatkossa sulautuvat yhteen maakuntakonserniin. Muutosjohtajuuden ja avoimen viestinnän merkitys korostuvat vrt. muutosprosessin laajuus ja aika. Suurin toimintakulttuurinen siirtymä lienee valtion aluehallinnon viranomaisilla, jotka siirtyvät edustuksellisen päätöksenteon malliin. Tunnistettava ja hyödynnettävä kunkin mallin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä (strategia, hallintosääntö, konserniohje), jotta johtamisrakenteesta muodostuu mahdollisimman suoraviivainen ja tehokas unohtamatta poliittisia ja osallistumisen reunaehtoja. Uuden maakunnan johtamisen mekanismit ja rakenteet valmisteltava laajalla eri organisaatioiden asiantuntijapohjalla. Keskeisimpiä haasteita saada uuden maakunnan konsernirakenne ja johtamismallit tukemaan aidosti asiakas- ja asukaslähtöisyyttä

23 3. Uuden maakunnan konsernirakenteen ja johtamisen jäsentyminen 3.1. Vaihtoehtoiset toimielin- ja johtamisrakenteet Konsernirakenne- ja johtaminen -teemaryhmä on valmistellut keskustelun pohjaksi kolme vaihtoehtoista maakunnan hallintomallia sekä arvion niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Arvioidut vaihtoehdot ovat: 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli 2. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen on linjattava jatkovalmistelun perusteet. Teemaryhmä esittää, että johtoryhmä ja hallitus käyvät periaatekeskustelun siitä, miltä pohjalta konsernirakennetta valmistellaan eteenpäin. Mitä tavoitellaan? Vahvaa poliittista ohjausta, laajaa edustuksellisuutta, suoraviivaisuutta ja tehokkuutta, osallistavaa hallintoa. Mikä on tehtäväkokonaisuuksien järjestämisen periaatteena (elinkaariajattelu, palveluintegraatio, toiminnallisuus, hallinnonala)? Tukeudutaanko perinteisiin malleihin vai haetaanko uusia toimintamalleja? Seuraavilla dioilla on kuvattu eri toimielinmallien vahvuuksia ja heikkouksia

24 1. Valtuusto-hallitus-valiokuntamalli Kuvaus: Valtuusto työskentelee valiokuntiin jakaantuneena. Valiokuntamalli korostaa vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa ja valmistelussa. Valtuuston asema suhteessa hallitukseen vahvistuu mallissa, jossa valiokunnat toimivat päätöksiä tekevinä toimieliminä. Hallituksen asemaa korostavassa valiokuntamallissa valiokunnilla ei ole virallista päätösvaltaa, eikä niille ole delegoitu viranomaistehtäviä vaan valiokunnat toimivat valmistelevina toimieliminä. Vahvuudet: Tukee vahvasti edustuksellisuuden lähtökohtaa. Toteuttaa vahvaa ja suoraa demokratiaa Korostaa valtuuston roolia ja painoarvoa, laajentaa valmistelunäkökulman luottamushenkilötasolle Valiokuntatyöskentely varmistaa päätöksentekoa erityisesti strategisissa asioissa (esim. valinnanvapaus- ja palveluverkkovaliokunta) Korostaa maakuntastrategian roolia Sitoo luottamushenkilöitä valmisteluun ja maakunnan asioihin Malli sopii monitoimialaiseen johtamiseen Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteosta voi tulla jojoilua, kun hankalat päätökset palautuvat valiokuntiin Valmistelevien valiokuntien mallissa riskinä valmistelun objektiivisuuden heikkeneminen, liiallinen politisoituminen Muita huomioita: Selvitettävä mahdollisuudet ottaa käyttöön valiokuntamalli (maakuntalaki). Erilainen, ennakkoluuloton ja rohkea vaihtoehto. Moderni ja perinteistä päätöksentekoa uudistava malli. Oleellista miettiä, miltä osin valiokunnat olisivat valmistelevia tai päätöksiä tekeviä. Maakuntapolitikoinnin ammattimaistuminen, riittääkö substanssiosaaminen ja aika? Mahdollisuus perustaa päätöksentekoa pohjustavia iltakouluja tms. strategisten asiakokonaisuuksien tueksi. Keskeisissä valmistelevissa valiokunnissa olevien valtuutettujen rooli voi ylikorostua päätöksenteossa. Politiikan ammattimaistuminen, motivoi poliitikkoja

25 2. Valtuusto-hallitusmalli + hallituksen jaostot Kuvaus: Hallitus hoitaa perinteisten lautakuntien tehtävät niin pitkälle kuin laki / hallintosääntö antavat mahdollisuuden. Malli on erityisen käyttökelpoinen silloin, kun maakunnan omana toimintana hoidettavat tehtävät ovat vähäisiä esimerkiksi laajan maakuntien välisen yhteistyön vuoksi. Hallitus voi jakautua päättäviin tai valmisteleviin jaostoihin, jolloin käsittelykuormaa voidaan jakaa. Vahvuudet: Ketterä toimintamalli erityisesti toimintaansa aloittavaan uuteen maakuntaan Tehokas ja suoraviivainen päätöksenteko, nopea päätösten toimeenpano (ei otto-oikeutta, päätökset nopeasti lainvoimaisiksi) Erityisesti strategisen johtamisen ja laajojen kokonaisuuksien hallinnan kannalta selkeä ja tehokas malli Keskitetty omistajaohjaus hallituksella Päätös- ja toimivallan sekä valmistelukuorman siirtomahdollisuus jaostoille Tuotannon ja liikelaitoksen johtokunnan rooli kasvaa Laajemmalle osallistumiselle ja vaikuttamiselle luodaan edellytykset, mikäli jaostoiden kokoonpanossa on muitakin kuin hallituksessa olevia Jaostot ainakin imagollisesti ketterämpiä kuin lautakunnat. Heikkoudet/huomioitavaksi: Poliittinen päätöksenteko kapeutuu, kun vähemmän poliittisen päätöksenteon paikkoja Epäsuora poliittinen ohjaus ja vaikuttaminen voivat lisääntyä valmisteluvaiheessa Päätöksentekoon vaikuttaminen voi vaikeutua Vaarana vallan keskittyminen Päätösten paljous tai vaihtoehtoisesti päätökset jäävät ylätasoisiksi Muita huomioita: Edellyttää voimakasta delegointia hallintosääntöön. Määriteltävä tarkasti, mikä on hallituksen ja jaostojen keskinäinen työnjako ja toimivaltasuhteet. Tällä on vaikutusta suoraviivaisuus- ja tehokkuustavoitteisiin. Malli sopisi maakunnan alkuvaiheeseen, jolloin asioita saadaan vietyä eteenpäin tehokkaasti ja reaktiivisesti. Yhtenä osallistavana keinona hallituksen iltakoulut yms. ratkaisut, jossa asioita pohjustetaan ja haetaan konsensusta. Myös laajat tilaisuudet ja foorumit, joissa koko valtuusto ja hallitus mukana

26 3. Valtuusto-hallitus-lautakuntamalli Kuvaus: Ns. perinteinen malli, jossa eri hallinnonalojen lautakunnat vastaavat hallinnonalansa päätöksenteosta, asioiden valmistelusta hallitukselle ja valtuustolle sekä niiden päätösten täytäntöönpanosta. Lautakunnat toimivat hallituksen alaisuudessa ja hallituksella on otto-oikeus lautakuntien päätöksiin. Puheenjohtajamallissa lautakuntien puheenjohtajat nimetään hallituksen jäsenistä. Vahvuudet: Hallinnonalakohtainen valmistelu ja osaaminen Puheenjohtajamalli vahvistaa edustuksellisuutta Sitoutuminen, valmistelun laatu, aika ja osaaminen substanssikohtaisille järjestäjätehtäville Heikkoudet/huomioitavaksi: Päätöksenteon monikerroksisuus: lautakuntien toimivalta suhteessa liikelaitosten johtokuntiin? Hallinto- ja johtamisjärjestelmän näyttäytyminen byrokraattisena Perinteisessä lautakuntamallissa hallinnon lähestyttävyys ja imago ei vastaa uuden maakunnan visiota Puheenjohtajamalli lisää poliittista ohjausta valmisteluun Sektoroituminen, kokonaisuuden hallinta ja systeemisten muutosten läpiajo vaikeutuu (esim. sote-ltk ja maku-ltk) Lautakuntien ristivedot, palveluketjujen integroimisen ja asiakkuuksien hallinnan vaikeutuminen Muita huomioita: Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin toteutuuko perinteisellä mallilla? Tuttu ja turvallinen, luo jatkumon kuntien nykyiselle mallille. Ohjaa helposti perinteisiin ajattelumalleihin. Kuinka paljon jää aidosti päätettävää lautakuntiin suhteessa liikelaitoksen johtokuntiin? Voi lisätä yhden ylimääräisen käsittelytason MAKU-asioihin

27 3.2. Järjestäjän organisoituminen Ennen kuin järjestäjäorganisaatiota voidaan yksityiskohtaisemmin hahmotella, täytyy johtoryhmän ja hallituksen käydä kappaleen 3.1. mukainen linjakeskustelu toimielin- ja johtamismalleista. Hyödynnetään muiden teemaryhmien nykytilakuvaukset ja väliraportit järjestäjäorganisaation rakennevalmistelun pohjana. Järjestäjän viranomaisten organisoitumista (yksikköihin yms.) pohtii myös Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä. Tämä työ tuottaa sisältöä ja ohjaa myös KoJo-ryhmän järjestäjäorganisaation hahmottelua. Vaihtoehtoisia tehtäväkokonaisuuksien järjestämisen organisoimisen luokitteluja Asiakaslähtöinen: yhdistelmä elinkaarimallia (lapsiperheet, ikäihmiset, työikäiset jne.) ja palvelukohteiden asiakkuuksien mukaista jaottelua (yrittäjät, työttömät, maataloustuottajat, asukkaat yms.). Toiminnallinen jaottelu: Suunnittelu (maankäyttö, liikenne, vesihuolto, vesien hoito, palveluverkko, ympäristötieto, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kulttuuriympäristöt jne.), Kehittäminen (aluekehitysviranomaisen tehtävät, ennakointi, kehittämisrahoitus, maaseudun kehittäminen ja rahoitus, innovaatioympäristöt ja kasvupalvelut, terveyden ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin edistäminen), Lupa- ja valvonta (elintarvike-, alkoholi- ja tupakkavalvonta, ympäristöterveydenhuolto), Pelastustoimi ja varautuminen, SOTE Hallinnonala- tai palvelukokonaisuuskohtainen jaottelu: Tutkimus- ja innovaatiot, työllisyys ja yrittäjyys, aluekehitys, SOTE, maankäyttö, yhdyskuntarakenne ja liikenne, ympäristö, maaseutu). Ks. myös /asset_publisher/asiakaslahtoiset-palvelukokonaisuudet-maakuntien-perustaksi Muita: maantieteellisyys, asiakasmäärät ja päätösvolyymit, toiminnan strategisuus vs. operatiivisuus Hybridi edellä mainituista

28 3.3. Maakuntastrategian valmistelussa huomioitavaa Maakuntastrategian moniulotteisuus: sen luonne on ensisijaisesti toimintaa ja taloutta ohjaava, mutta laajasti myös maakunnan yhteistyötä kokoava, yhteisen maakuntakollektiivin hengen luoja, työnantajakuvan välittäjä sekä alueellisen vetovoiman rakentaja. Monialaisen maakuntaorganisaation sisältöosaaminen ja osa-alueet on kytkettävä osaksi maakuntastrategiaa. Valmisteluprosessin on aidosti läpäistävä maakuntaorganisaation kaikki toimialat eikä se voi olla vain konsernitason esikuntatehtävä. Vahvan SOTE-tulokulman rinnalla, on varmistettava strategian merkitys muita toimintoja ohjaavana asiakirjana. Tiedolla johtaminen, laaja-alainen ennakointi ja maakuntaorganisaation toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen liittyvät yhteen ja ne on myös syytä organisoida toistensa yhteyteen sekä resursoida riittävästi. Ennakointi on nähtävä vastuualueet läpileikkaavana ja koko henkilöstön perusosaamisena. Maakuntaorganisaation resurssien kohdentaminen ja palvelujen tarjonta tehtäväkokonaisuuksien kannalta kestävästi edellyttää, että maakunnan oma maakuntastrategia palvelulupauksineen sekä muut tehtäviä linjaavat ohjelmat yms. ovat sisällöllisesti yhteismitalliset ja niiden valmistelu, tuntemus ja painoarvo maakunnan vastuuyksiköissä varmistetaan yhteistyö-, osallistamis-, johtamis- ja resurssijärjestelyillä. Valtiovarainministeriön johdolla ja ministeriöiden kanssa käytävät toiminnallis-taloudelliset neuvottelut määrittävät maakunnan valtionohjauksen taloudelliset puitteet. Neuvotteluja pohjustetaan aluekehityksen ja talouden tilannekuvaindikaattoreilla. Maakunnan kannalta tilannekuva- ja neuvotteluprosessin on pohjauduttava maakuntastrategiassa tehtyihin valintoihin ja painotuksiin, jotta resurssi- ja kehittämistarkastelut kohdistuvat maakunnan itse arvottamiin asioihin

29 Haaste johtamisen suoraviivaisuudelle: toimialaltaan laajassa maakunnassa tarvitaan poikkihallinnollisia strategian toteuttamisohjelmia, toimintasuunnitelmia, kansallista strategiarakennetta ja teemakohtaisia alastrategioita (palvelut, aluekehittäminen, maankäyttö, kasvupalvelut, varautuminen yms.), joiden on kuitenkin toteutettava maakuntastrategiassa määritettyä valtuuston linjaa. Mitä vahvemmin ja selkeämmin valtuuston tavoite- ja sopimusohjauksen periaatelinjat käyvät ilmi strategiasta, sitä suoraviivaisemmaksi hallinnon, järjestäjän tehtävät ja tuotannon ohjaus on mahdollista rakentaa. Näin laajaa strategiaa ei ole ennen tehty - käytännössä ensimmäinen strategia pilotoi valmistelua. Esivalmisteluvaiheessa on ensisijaisena tavoitteena tuottaa väliaikaishallinnolle huomioita maakuntastrategian valmisteluun. Lisäksi teemaryhmä hahmottelee strategian alustavan sisältörungon kevään aikana Tarja Puskala

30 3.4. Maakunta-kunta -suhteen jäsentyminen uudessa maakunnassa Konsernirakenne ja johtaminen teemaryhmän keskusteluissa esiin nousseita huomioita: Maakunta-kunta -suhde ja työnjako nähtävä läpileikkaavana teemana kaikissa maakunnan tehtäväkokonaisuuksissa. Maakunnalla ja kunnalla on samat asiakkaat. Toiminnallisuuksien päällekkäisyyden poistamiseksi ja kustannustehokkuuden lisäämiseksi työnjako kuntien ja maakunnan kanssa määriteltävä tarkasti. Edellyttää yhtymäkohtien tehtäväkohtaista tunnistamista (kukin substanssiteemaryhmä pohtii omassa valmistelussa). Kunta-maakunta -suhdetta jäsennetään toimialakohtaisesti maakuntastrategiassa. Strategiaan kenties yhteinen osio maakunnalle ja kunnille. Jos järjestäminen organisoidaan asiakaslähtöisesti, luo se luontevan yhtymäpinnan kuntiin (yhteiset asiakkaat)

31 3.5. Muut jatkovalmistelussa huomioitavat seikat Perusperiaatteena tulisi olla, että järjestäjä päättää tavoitteista, kriteereistä ja rahasta, mutta tuotannon pitää saada organisoida palvelut mahdollisimman vapaasti. Tuotanto on eturivin toimija asiakasrajapinnassa, jossa on myös paras ymmärrys asiakkaiden palvelutarpeista. Järjestäjän ohjaus- ja hankintaosaaminen on kriittistä, maakunta tarvitsee paljon osaavia substanssivirkamiehiä. Operatiivisen tason järjestäjätehtäviin poliittinen koneisto ja käsittely on aivan liian hidas. Päätöksenteon suoraviivaisuuden edistämiseksi on tarkasti määriteltävä, kuinka paljon ja kuinka isoista kokonaisuuksista päätetään kerrasta. Poliittisten luottamuselinten päätökset pitää hallintosäännöllä ohjata riittävän suuriin asiakokonaisuuksiin. Viranomaisille delegoitava rutiini- ja substanssipäätösmassaa. Monen teemaryhmän valmistelu on riippuvaista toimielin- ja johtamisrakenteen lukitsemisesta. Esivalmistelun johtoryhmän ja hallituksen on linjattava valmistelun perusteet ja käytävä arvovalintakeskustelu siitä, miltä pohjalta konsernirakennetta valmistellaan eteenpäin

Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Konsernihallinto ja johtaminen 19.5.2017 klo 09.00-12.00 Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski (Aleksis Kiven katu 14-16 C, Tampere) 30.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kutsutut osallistujat Tarja

Lisätiedot

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat

KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat KoJo: Projektiryhmälle tiedotettavat asiat 15.12.2016 Työpajassa 30.11. tunnistettiin maakuntaan siirtyvien tehtäväkokonaisuuksien toiminnallisia yhteyksiä. Tuloksena syntyvä visualisointi toimitetaan

Lisätiedot

Liikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen

Liikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus. Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Liikelaitokset ja tytäryhteisöt, omistajaohjaus Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen Tampereen liikelaitokset ja tytäryhteisöjä Tampereen Raitiotie Oy Konsernin avainlukuja 5 liikelaitosta:

Lisätiedot

Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Konsernihallinto ja johtaminen 24.1.2017 klo 08.30-11.25 Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski, 2. krs. 30.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja

Lisätiedot

Konsernirakenne ja johtaminen Loppuraportti

Konsernirakenne ja johtaminen Loppuraportti Konsernirakenne ja johtaminen Loppuraportti 26.5.2017 29.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Sisällys 1. Teemaryhmän työskentely (dia 4) 1.1. Teemaryhmän kokoonpano 1.2. Alatyöryhmät ja niiden tehtäväkokonaisuudet

Lisätiedot

Maakunnan hallintosääntö

Maakunnan hallintosääntö Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Maakunnan hallintosääntö Kuntaliiton ja Kainuun liiton maakuntatilaisuus 24.4.2018 Kirsi Mononen, johtava lakimies Maakunnan hallintosääntö

Lisätiedot

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba

Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba Omistajaohjaus ja konserniohje Alustus KoJo teemaryhmän työpajassa 18.4.2017 Vuokko Ylinen hallintojohtaja, emba 13.4.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi KoJon tavoite tuottaa sisältöä ja linjauksia uuden maakunnan

Lisätiedot

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018

Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018 Päijät-Häme Pohdintaa maakunnan konsernirakenteesta Maaliskuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Poimintoja Maakuntalaista (luonnos ) - lähetekeskustelu hallintosääntötyötä varten

Poimintoja Maakuntalaista (luonnos ) - lähetekeskustelu hallintosääntötyötä varten Poimintoja Maakuntalaista (luonnos 22.12.2016) - lähetekeskustelu hallintosääntötyötä varten 24.1.2017 klo 08.30- Vuokko Ylinen Hallintojohtaja 24.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Hallintosäännön merkitys

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmä

Työsuunnitelma. Konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmä Työsuunnitelma Konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmä 13.12.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Toiminnan tavoitteet 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun aikataulu

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Organisaatiokuvat alkaen

Organisaatiokuvat alkaen Organisaatiokuvat 1.6.2017 alkaen Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2017 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI

Lisätiedot

Maakunnan hallintosääntö

Maakunnan hallintosääntö Maakunnan hallintosääntö Maku verkostotapaaminen 18.1.2018 Johtava lakimies Kirsi Mononen Hallintosäännön valmistelu Hallinto- verkosto» Kokoukset helmi- ja maaliskuussa» Lausuntokierros /nettiin kommentoitavaksi»

Lisätiedot

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018

Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Päijät-Häme Maakunnan konsernirakenteen valmistelu Huhtikuu 2018 Mitä lakiesitykset sanovat maakunnan rakenteesta Maakunnalla tulee olla: Maakuntavaltuusto, maakuntahallitus ja maakuntajohtaja Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Konsernirakenne. POPmaakunta

Konsernirakenne. POPmaakunta Konsernirakenne Pohjois-Pohjanmaan maakunnan konsernirakenne LOPULLINEN päätös rakenteesta on saatava maakuntavaltuustossa alkuvuodesta 2019 JOTTA muu valmistelu pystytään toteuttamaan hallitusti ja tehokkaasti

Lisätiedot

Organisaatiokuvat

Organisaatiokuvat Organisaatiokuvat 1.1.2018 Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2018 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta

Lisätiedot

Maakunnan poliittinen johtaminen

Maakunnan poliittinen johtaminen Maakunnan poliittinen johtaminen Maakuntafoorumi 13.6.2018 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntaliiton korjaussarja Uudistus on toteutettavissa: https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2018/koost e-kuntaliiton-huomioista-maakunta-ja-soteuudistuksen-valmisteluun-toimitusten

Lisätiedot

Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Konsernihallinto ja johtaminen 18.4.2017 klo 12.00-14.30 Attila, nh. Hummeli (Yliopistonkatu 38, Tampere) 11.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala, Tampere, puheenjohtaja

Lisätiedot

ORGANISAATIOKUVAT

ORGANISAATIOKUVAT ORGANISAATIOKUVAT 1.1.2019 Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Organisaatiokuvat päivitetty

Organisaatiokuvat päivitetty Organisaatiokuvat 1.1.2019 - päivitetty 29.04.2019 - Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2019 KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola

Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus. Asko Peltola Maakunta- ja soteuudistuksen ajankohtaiskatsaus Asko Peltola 17.4.2018 1 Maakunta- ja sote-uudistusvalmistelu 4 / 2018 Etelä-Pohjanmaan palvelurakenteen selvitystyö seminaari pidetty 27.3. SOTEMAKU-valmistelun

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Järjestöareena ja maakuntavalmistelun ajankohtaiset. Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen

Järjestöareena ja maakuntavalmistelun ajankohtaiset. Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen Järjestöareena ja maakuntavalmistelun ajankohtaiset Pirjo Peräaho ja Emmi Hyvönen Valtio Maakunta Kunta Uuden maakunnan muodostajat Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Muistio: 19.1.2016 klo 14.00-15.45 Pellava-kokouskeskus, nh. Tammer (Kelloportinkatu 1B, Tampere) 9.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet Petri

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa Erityisasiantuntija, STM Lähde: Maakuntakonsernin johtaminen kehittämisaloite, Kuntaliitto 2017 2 Maakunta järjestäjänä vastaa Palvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Maakunnan johtamisjärjestelmä

Maakunnan johtamisjärjestelmä Maakunnan johtamisjärjestelmä Päijät-Häme 30.1.2018 Johtava lakimies Kirsi Mononen Ennakoiva asenne Uudistuksen tarve on tunnustettu Lainsäädäntö avoin Valmistelut vauhdissa Aikataulu on kireä Vaalit tulossa

Lisätiedot

LAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS Jouko Luukkonen

LAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS Jouko Luukkonen LAPIN MAAKUNTA POLIITTINEN RAKENNE LUONNOS 17.4.2018 Jouko Luukkonen POLIITTISILLE PIIREILLE KESKUSTELTAVAKSI Tarvitaanko lakisääteisten toimielinten lisäksi muita toimielimiä? Jos tarvitaan, muodostetaanko

Lisätiedot

Maakuntafoorumi

Maakuntafoorumi Maakunnan poliittinen johtaminen case Pirkanmaa Maakuntafoorumi 13.6.2018 Pirkanmaan maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän pj Roope Lehto 13.6.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi 23 KUNTAA 512 000 ASUKASTA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen

Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen Hyvinvoinnin edistäminen ja sen johtaminen tulevaisuuden Pohjois-Savossa Elsa Paronen HYTE, TKI, YTA, Ympäristöpoliittinen, Kiinteistö ja arviointi - valmistelua jatkavat 1. vaiheen työryhmät Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Tilannekatsaus

Tilannekatsaus Tilannekatsaus 1.3.2017 Muutoksen laatikot Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 3 5 10 1 6 1 1 1 28 9700 htv EP Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Liikelaitos

Lisätiedot

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa Maakuntakonsernin johtaminen -seminaari 6.6.2017 Kuntaliitto Kari Hakari Muutosjohtaja 1 Maakuntahallinto 2 Maakunnan organisaatiomalli (esimerkki) MAAKUNTAVALTUUSTO

Lisätiedot

Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä

Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä 1. luonnosversio Lauri Tanner 4.6.2018 Lähtökohtia Maakunnan poliittisen päätöksenteon rakenne kuuluu pääsääntöisesti maakunnallisen itsehallinnon piiriin Lakisääteiset

Lisätiedot

Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous

Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous Muistio 1 (4) Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous Aika 15.2.2018 klo 13.03-16.05 Paikka Osallistujat Kokouskeskus Pellava, kh. Valimo (Kelloportinkatu 1B, Tampere) erillinen liite Muistio 2

Lisätiedot

Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM

Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen. Hallintovaliokunta Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM Maakunnan hallinto, toimielimet ja johtaminen Hallintovaliokunta 24.3.2017 Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 23.3.2017 Maakuntavaltuusto Asema maakunnassa vastaa pääosin valtuuston asemaa kunnassa Vastaa

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari 2.5.2017 Kari Hakari

Lisätiedot

Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Konsernihallinto ja johtaminen Muistio: 20.12.2016 klo 13.00-16.00 Tampereen kaupungin virastotalo, Innovation space, 2.krs. (Aleksis Kiven katu 14-16 C) 10.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet

Lisätiedot

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa Maakuntien hyte-valmistelijoiden vertaisfoorumi Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto Muuttuvat kuntien hallintomallit Lautakunta hoitaa kunnanhallituksen

Lisätiedot

Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Konsernihallinto ja johtaminen MUISTIO: Järjestäytymiskokous 4.11.2016 klo 09.00-11.10 Tampereen kaupungin virastotalo, nh. Tammerkoski, 2.krs (Aleksis Kiven katu 14-16 C) 10.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen

Sote- ja maakuntauudistus. Väliaikainen hallinto alkaen Sote- ja maakuntauudistus Väliaikainen hallinto 1.7.2017 alkaen 6.2.2017 Valmistelun vaiheet 9/2016 1.7.2017 1.7.2017 28.2.2018 1.3. 31.12.2018 Esivalmistelu 10 kk Väliaikainen hallinto 8 kk Käynnistäminen

Lisätiedot

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava

Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa. va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Poliittisten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmien uudistaminen ARTTU2 -kunnissa va kehittämispäällikkö Jarkko Majava Tausta Pohjautuu 40 ARTTU2-kunnalle tehtyyn kyselyyn Kuntien poliittisten johtamis-

Lisätiedot

Valiokunta ja lautakunta

Valiokunta ja lautakunta Valiokunta ja lautakunta Järjestämistehtävät ja poliittinen päätöksenteko Järjestäjä ohjaa julkisen rahoituksen käyttöä ja sitä, millaista palvelua ja millä ehdoilla maakunnassa julkisella rahoituksella

Lisätiedot

Maakunnan poliittisen johtamisen valmistelu

Maakunnan poliittisen johtamisen valmistelu Maakunnan poliittisen johtamisen valmistelu Selvitysprosessin kulku Lauri Tanner Yrittäjäfoorumi 12.4.2018 Taustaa Itsehallinnollisissa hallintoyksiköissä (kunnat, kuntayhtymät, maakunnat) hallinnon perustana

Lisätiedot

Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä

Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä 1. luonnosversio Lauri Tanner 1.6.2018 Lähtökohtia Maakunnan poliittisen päätöksenteon rakenne kuuluu pääsääntöisesti maakunnallisen itsehallinnon piiriin Lakisääteiset

Lisätiedot

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin

Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen vaihtoehdot ja katsaus kaupunkien organisaatiouudistuksiin Valtuustoseminaari 23.5.2016 kehitysjohtaja Jarmo Asikainen johtava konsultti Anni Antila, FCG Konsultointi

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Työsuunnitelma. Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Työsuunnitelma Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä 9.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Toiminnan tavoitteet 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun aikataulu

Lisätiedot

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Tilannekatsaus POHJOIS-SAVON maakuntauudistukseen Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 30.5.2017 Työ- ja elinkeino Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen

POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI Hannu Leskinen POHJOIS-SUOMEN NEUVOTTELUKUNTA HKI 8.12.2016 Hannu Leskinen - Järjestämisvastuu Vastaa asukkaan lailla säädettyjen oikeuksien toteutumisesta (ML 7 ) Pitää huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen

Lisätiedot

Luottamushenkilöhallinnon rakenteet

Luottamushenkilöhallinnon rakenteet Luottamushenkilöhallinnon rakenteet Selvitysprosessin kulku - LUONNOS Lauri Tanner Kuntajohtajat/virkamiesjohtoryhmä 28.2.2018 Taustaa Itsehallinnollisissa hallintoyksiköissä (kunnat, kuntayhtymät, maakunnat)

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa

Lisätiedot

Konsernirakenne ja johtaminen

Konsernirakenne ja johtaminen Konsernirakenne ja johtaminen Esivalmistelun II vaihe, 2. kokous nh. Tammerkoski, Pellava-kokouskeskus (Kelloportinkatu 1B) 5.10.2017 klo 09.00-11.35 11.10.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet

Lisätiedot

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv

Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP. 28 ~9700 htv Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet / EP 3 5 10 1 6 1 1 1 28 ~9700 htv EP Valmisteluvaiheet 21.4.2017 3 Ajankohtaista (1/2) Väliaikaishallinnon rakentaminen Väliaikaisen valmistelutoimielimen

Lisätiedot

Ajankohtaista (1/3) SOTEMAKU-johtoryhmä päätti kokouksessaan mm. seuraavista asioista:

Ajankohtaista (1/3) SOTEMAKU-johtoryhmä päätti kokouksessaan mm. seuraavista asioista: Ajankohtaista (1/3) SOTEMAKU-johtoryhmä päätti kokouksessaan 17.3.2017 mm. seuraavista asioista: Väliaikaisen SOTE kuntayhtymän valmistelua ei jatketa, koska sen perustamiselle ei ole kuntakentässä riittävää

Lisätiedot

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten?

Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen uusi strategia: miksi, milloin ja miten? Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti: Mitä olemme, miten erotumme, mitkä ovat keskeiset muutoshaasteemme? 25.4.2017, Tampere-talo, Maestro-auditorio

Lisätiedot

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät

Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät Maakunnan järjestäjän rooli ja tehtävät Vaikuttajaforum Terveydenhuolto 27.9.2017 Vanajanlinna Kari Hakari Muutosjohtaja Sote -muutoksessa olennaista (T.Pöysti) 15.12.201 7 Palveluiden integraatio käyttäjän

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 5.4.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo

Sote-uudistus. Sinikka Salo muutosjohtaja, STM Sinikka Salo Sote-uudistus muutosjohtaja, STM 16.1.2017 1-20.2.2018 Maakunta 2023 -visio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön

Muutosehdotukset yhtymävaltuuston hyväksymään hallintosääntöön Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 1(6) Muutosehdotukset yhtymävaltuuston 23.11.2016 19 hyväksymään hallintosääntöön 3 luku Henkilöstöorganisaatio 9 Henkilöstöorganisaatio

Lisätiedot

Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen. Markus Sovala, muutosjohtaja

Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen. Markus Sovala, muutosjohtaja Maakuntahallituksen osallistuminen #Uusimaa2019 hankkeen ohjaamiseen Markus Sovala, muutosjohtaja markus.sovala@uudenmaanliitto.fi 040-6646091 Sote- ja maakuntauudistuksen eteneminen Maakunnan toiminnan

Lisätiedot

Mikkeli, Kenkäveron Rantapaviljonki

Mikkeli, Kenkäveron Rantapaviljonki 1 Maakuntauudistus - Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta Kokousaika 06.06.2018 kello 15:00 19:00 Kokouspaikka Mikkeli, Kenkäveron Rantapaviljonki Muistio 4/2018 1. Kokouksen avaus... 3 2. Edellisen muistion

Lisätiedot

Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Pirkanmaa2019 väliraportti - Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Teemaryhmän kokous 15.2.2017 15.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Väliraportin sisältö Väliraportti: Teemaryhmän työskentely Palvelu-

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

Muutokseen valmistautuminen etenee

Muutokseen valmistautuminen etenee Muutokseen valmistautuminen etenee Tampereen työmarkkinaseminaari 17.5.2017 Kari Hakari muutosjohtaja Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Kari Hakari Muutosjohtaja

Lisätiedot

Maakuntakonsernirakenne on laajassa yhteistyössä määritelty pitkällä, tilaajatuottaja- ja toimintamallien hahmotus

Maakuntakonsernirakenne on laajassa yhteistyössä määritelty pitkällä, tilaajatuottaja- ja toimintamallien hahmotus Missä uudistuksen valmistelussa mennään? Katseet ovat kääntyneet väliaikaishallinnon aikakauteen Vapaaehtoinen esivalmisteluvaihe lähenee loppua Raportti monialaisen maakunnan perustamisesta on valmistunut

Lisätiedot

MAAKUNTAVAALIOPAS 2018

MAAKUNTAVAALIOPAS 2018 MAAKUNTAVAALIOPAS 2018 MAAKUNTAAN SIIRTYVÄT TEHTÄVÄKOKONAISUUDET www.ekarjala.fi Läänineläinlääkäri, alkoholivalvonta, AVI Työ- ja elinkeinopalvelut, TE-toimisto Elinkeino (sis. maaseutu), liikenne ja

Lisätiedot

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui

Lisätiedot

Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous

Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous Asialista 1 (5) Konsernirakenne ja johtaminen -työryhmän kokous Aika 24.11.2017 klo 12.06-14.33 Paikka Osallistujat Kokouskeskus Pellava, kh. Valimo (Kelloportinkatu 1B, Tampere) Jukka Alasentie, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Maakuntakonsernirakenne on pitkällä, samoin toimintamallien hahmotus

Maakuntakonsernirakenne on pitkällä, samoin toimintamallien hahmotus Missä uudistuksen valmistelussa mennään? Katseet ovat kääntyneet väliaikaishallinnon aikakauteen Vapaaehtoinen esivalmisteluvaihe lähenee loppua Raportti monialaisen maakunnan perustamisesta valmistuu

Lisätiedot

Maakunnan hallintosääntömalli

Maakunnan hallintosääntömalli Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Maakunnan hallintosääntömalli Kuntaliiton ja Pohjanmaan liiton maakuntatilaisuus 16.4.2018 Riitta Myllymäki, johtava lakimies Maakunnan hallintosääntö

Lisätiedot

Palvelustrategian valmistelu

Palvelustrategian valmistelu Palvelustrategian valmistelu Pirjo Marjamäki Leena Turpeinen Markus Pauni Esivalmistelun SOTE-virkamieskoordinaatioryhmä 17.1.2018 Maakuntastrategian ja siihen liittyvien ohjelmien ja suunnitelmien viitekehys

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus Kuntajohtajakokous 24.3.2017 Kari Hakari muutosjohtaja Ajankohtaista Valtakunnallisesti:

Lisätiedot

Maakunnan keskeiset tehtävät

Maakunnan keskeiset tehtävät Työ- ja elinkeinopalvelut Ympäristöterveydenhuolto Sosiaalija terveydenhuolto TE-toimistot ELY-keskukset AVIt Maakuntien liitot Kunnat ja kuntien yhteistoiminta-alueet Maakunnan keskeiset tehtävät Pelastustoimi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen SIIRTYMINEN SOVELLETUSTA TILAAJA- TUOTTAJAMALLISTA TULOSOHJAUKSEEN Mitä mukaan vanhasta, miten muutoksen teemme, millaisella organisaatiolla

Lisätiedot

Konsernihallinto ja johtaminen

Konsernihallinto ja johtaminen Konsernihallinto ja johtaminen 24.8.2017 klo 09.00-10.45 Tampereen kaupungin virastotalon monitoimitila, Innovation Space, 2. krs 13.9.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Kokoukseen osallistuneet Tarja Puskala,

Lisätiedot

Talousteemaryhmän väliraportti

Talousteemaryhmän väliraportti Talousteemaryhmän väliraportti 23.2.2017 28.2.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman toteutuminen, tehtävä 1 Teemaryhmän tehtävät, tekijät ja aikataulu Tehtävä 1 Seurata ja tukea valtakunnallisen

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Missä Pirkanmaalla nyt mennään?

Missä Pirkanmaalla nyt mennään? Missä Pirkanmaalla nyt mennään? Ministeri Saarikon ministerikierros Tampere 25.10.2017 Kari Hakari muutosjohtaja 31.10.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin

Lisätiedot

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta

Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Näkökulmia maakuntauudistuksesta ja maakuntien yhteistyöstä sekä kehittämisinnosta Maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokous 30.-31.8.2016, Kokkola Maakuntauudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 17.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Yhdessä uuteen. maakuntavaaliopas. Millainen on uusi maakuntamme? Etelä-Savon maakunta

Yhdessä uuteen. maakuntavaaliopas. Millainen on uusi maakuntamme? Etelä-Savon maakunta Yhdessä uuteen. Millainen on uusi mme? vaaliopas Kuinka uudistusta on Etelä-Savossa tehty? Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmisteluvaihe alkoi Etelä-Savossa syksyllä 2016. Valmistelua tehdään maakunnan

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen valmistelu

Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen valmistelu Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukainen valmistelu Alueiden kehittäminen Kasvupalvelut Maahanmuuttaja palvelut Liikenne palvelut Pelastus- ja turvallisuus Alueiden käyttö Luonnon suojelu Vesi- ja kalatalous

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén

Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus. Muutosjohtaja Seppo Huldén Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus Muutosjohtaja Seppo Huldén Suomen julkinen hallinto Julkinen hallinto Suomessa koostuu kolmesta eri tasosta, joita ovat valtio, maakunta ja kunta Tehtäviä 1.1.2020

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön Heli Seppelvirta 23.3.2018 Maakuntalaki Maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä

Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä Järjestäjän ja tuottajan roolit -teemaryhmä MUISTIO: Järjestäytymiskokous 14.11.2016 klo 13.05-14.45 Tampella-talon kokouskeskus, kokoushuone Tammer, (Kelloportinkatu 1B, Tampere) 24.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida

Tekijän nimi Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida MIKSI MAAKUNTA- JA SOTE-UUDISTUS TEHDÄÄN? KUVA: Eeva Mäkinen Lapin materiaalipankki Tekijän nimi 12.3.2018 Tätä tekstilaatikkoa voi kopioida Tasa-arvo

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju

Muutokseen valmistautuminen etenee Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju Muutokseen valmistautuminen etenee..2 Työmarkkinaseminaari Muutosjohtaja Pauli Harju 9..2 Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 9..2 Pauli Harju Valtio Maakunnat Kunnat Työnjako kuntamaakuntavaltio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 1 2.3.2017 - Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio Kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen. Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto

Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Lapin sote-valmistelun alaryhmätyöskentely - yhteenveto Sote-uudistuksen eteneminen Lapin maakunnassa Koko Lapin Sote 2-6/2016 7/2016 6/2017 Soteuudistuksen esivalmisteluvaihe Väliaikaishallinnon valmistelutoimie

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1. Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto KOKOUSKUTSU / ASIALISTA 1 Maakuntauudistus, Poliittisen ohjauksen neuvottelukunta Kokousaika 09.03.2018 kello 14:00 Kokouspaikka Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikonkatu 5, Mikkeli

Lisätiedot

MAAKUNTAVIRASTON ORGANISAATIO

MAAKUNTAVIRASTON ORGANISAATIO MAAKUNTAVIRASTON ORGANISAATIO Vaihtoehtoja maakuntaviraston organisoitumisesta MAAKUNTAVALTUUSTO JA -HALLITUS Maakuntajohtaja HYVINVOINTI- LTK Järjestäjäohjaus ELINVOIMA- LTK YMPÄRISTÖ- JA LIIKENNELTK

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot