Pro gradu -tutkielma luonnonmaantieteessä. Jan Hjort

Transkriptio

1 Pro gradu -tutkielma luonnonmaantieteessä Jan Hjort

2 Miten aloittaa? Aloitus ja aiheen valinta: - Ensimmäiseksi on hyvä miettiä omaa aikataulua: milloin haluaisin aloittaa, milloin voin täysipainoisesti satsata työhön ja milloin haluaisin valmistua? Aikaa Pro gradun tekemiseen on hyvä varata lukuvuosi, koska harva pystyy panostamaan koko lukukautta täysipainoiseen työskentelyyn - Toiseksi kannattaa pohtia omia kiinnostuksen kohteita: (1) mistä luonnonmaantieteen teemasta/ilmiöstä/osaalueesta olen kiinnostunut? (2) haluanko tehdä kenttätöitä ja kuinka isossa roolissa ne olisivat vai perustuuko työni ennemmin valmiisiin aineistoihin? (3) mitkä voisivat olla työni keskeisimmät analysointimenetelmät (esim. geoinformatiikka ja/tai tilastollinen mallintaminen) - Alustavien pohdintojen jälkeen kannattaa sopia keskusteluaika (jan.hjort@oulu.fi) tutkielman aiheesta/aiheen valinnasta.

3 Miten aloittaa? - Mistä aihe työlle: (1) oma aihe (itse keksitty aihe tai aihealue), (2) luonnonmaantieteen tutkijoilta (ryhmän nettisivut: ja toisinaan laitamme tiedusteluja Atlas-listan kautta) tai (3) omaaloitteisesti tutkimusryhmän ulkopuolisilta tahoilta (sektoritutkimuslaitoksilta; esim. SYKE, LUKE, Metsähallitus, GTK ) hankittu aihe. Viimeisessä tapauksessa on toivottavaa, että ulkopuolinen taho osallistuu myös ohjaukseen Aiheen valinnan jälkeen tutkielman tekeminen etenee yksilöllisesti ohjaajan/ohjaajien opastuksella, mutta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kannattaa osallistua pro gradu -seminaariin Kannattaa myös tutustua oman aihealueen (tai ylipäätään luonnonmaantieteen) pro gradu -tutkielmiin

4 Pro gradu -seminaari Seminaarin ajantasainen aikataulu löytyy WebOodista Suoritusvaatimukset: (1) opiskelijan tulee seurata yhteensä 14 seminaariesitystä, (2) pitää omasta tutkielmastaan kolme erivaiheen (ks. alla) esitystä ja (3) opponoida toisen osallistujan III-vaiheen seminaarityö Vaatimusten saavuttamiseksi opiskelija voi tarvittaessa osallistua myös muihinkin kuin luonnonmaantieteen seminaariryhmään Yhdelle seminaarikerralle mahtuu pääsääntöisesti enintään 3 esitystä (mahdollisista poikkeuksista sovitaan tapauskohtaisesti seminaarin vetäjän kanssa) Seminaarityöt lähetetään (jan.hjort@oulu.fi) PDFmuodossa viimeistään esitysviikon maanantaina klo mennessä, kun seminaari on torstaina klo

5 Seminaariesitykset (I III) Seminaari I (tutkimussuunnitelma) pidetään työn alkuvaiheessa. Siinä esitetään tutkielman aihepiiri, ongelmanasettelu, mahdolliset hypoteesit, aineistot, menetelmät, alustava sisältörunko, rahoitus, aikataulu ja tutkielman ohjaaja(t). I-seminaarin kirjallinen osuus on n s. ja esityksen kesto on min. Seminaari II (teoria ja metodologia) pidetään tutkielman kirjoitusvaiheen käynnistyttyä, jolloin opiskelija esittelee työn tarkemman sisältörungon, tutkimuksen tavoitteet/tutkimuskysymykset, teoreettisen viitekehyksen sekä empiirisen tarkastelun suuntaviivat. II-seminaarin kirjallisen osuuden pituus vaihtelee tapauskohtaisesti, mutta on tyypillisesti joitakin kymmeniä sivuja. Suullisen esityksen kesto on min. Seminaari III:ssa esitetään lähes lopullinen tutkielma (mitä pidemmällä työ tässä vaiheessa on, sitä helpompi se on saattaa loppuun saadun palautteen pohjalta). Suullisen esityksen kesto on min. Esityksessä on hyvä taustoittaa työtä (mm. esitellä työn tavoitteet ja lyhyesti aineisto ja menetelmät), mutta pääpainon tulee olla keskeisissä tuloksissa, tulosten tarkastelussa ja johtopäätöksissä. Toinen opiskelija toimii III-vaiheen työn opponenttina (esityksen pitäjä etsii opponentin omalle työlleen).

6 Pro gradun sisältö Tutkielma noudattaa tyypillisesti seuraavaa sisältöjakoa (ohjeelliset sivumäärät kuvineen ja taulukkoineen; tutkielman kokonaispituus on tyypillisesti s.; huom. Työn arvioinnissa ratkaisee sisältö ei pituus) Tiivistelmä 1. Johdanto (2 4 s.) [jos työssä on paljon lyhenteitä, voi luettelo niistä olla ennen johdantoa omana listanaan] 2. Taustateoria (15 20 s.) 3. Tutkimusalue (3 8 s.) 4. Tutkimusaineisto ja menetelmät (4 12 s.) 5. Tulokset (5 15 s.) 6. Tulosten tarkastelu (/ Pohdinta) (8 15 s.) 7. Johtopäätökset (/ Yhteenveto ja johtopäätökset) (1 3 s.) (Kiitokset) Kirjallisuus Liitteet

7 Pro gradun sisältö 1. Johdanto (2 4 s.): - tutkimusaiheen taustoitus (aiheen tärkeys ja merkitys, miksi kyseistä teemaa tulee tutkia lukijan kiinnostuksen herättäminen; keskeisimpiä viitteitä mukaan) - Lopussa esitetään työn tarkoitus ja tavoitteet, jotka yleensä kannattaa konkretisoidaan tutkimuskysymyksillä ja/tai hypoteeseilla 2. Taustateoria (teoreettinen viitekehys) (15 20 s.) - Tutkielman kannalta keskeisten ilmiöiden ja prosessien käsittely - teoriaa on hyvä jäsentää kaaviokuvien avulla

8 Pro gradun sisältö 3. Tutkimusalue (3 8 s.) - Tutkimusalueen kuvaus: sijainti, topografia, geologia, geomorfologia, ilmasto, hydrologia, kasvillisuus ja ihmistoiminta (eri osa-alueiden huomioiminen/painotus riippuu työn aiheesta) 4. Tutkimusaineisto ja -menetelmät (4 12 s.) - Aineiston hankinnan (esim. kenttä- tai laboratoriotyömenetelmät), koostamisen (esim. GISaineistot) ja/tai laskennan (esim. GIS-analyysit) kuvaus viitteiden avulla - Tutkielmassa käytettyjen menetelmien kuvaus (ja tarvittaessa valintaperustelut) keskeisen kirjallisuuden avulla à Jos työ on metodologisesti monivaiheinen tai sisältää erilaisia menetelmiä ja tekniikoita, niin vaiheita ja valintoja kannattaa selkeyttää kaaviokuvan avulla (esim. vuokaavio, jossa esitetty mitä menetelmää on käytetty missäkin vaiheessa ja mihin tarkoitukseen)

9 Pro gradun sisältö 5. Tulokset (5 15 s.) - Tulosten esittäminen työn kannalta loogisessa järjestyksessä (esim. työn tavoitteiden mukaisessa järjestyksessä tai analyysien tekovaiheiden mukaan) - Sisältää tuloskuvia ja -taulukoita sekä olennaisimpien tulosten sanallista kuvausta (tässä vaiheessa ei kuitenkaan vielä varsinaista tulosten tulkintaa eikä viittauksia) - Sanallisessa kuvauksessa ei saa merkittävästi toistaa kuvissa ja taulukoissa olevia (mm. numeerisia) tuloksia (eli ei samojen tulosten esittämistä kahteen kertaan) - Jos tuloksia on paljon, niin tässä esitetään vain tutkimuksen tavoitteiden ja kysymyksenasettelun kannalta keskeiset tulokset (vähemmän olennaisia tuloksia voi esittää liitteissä)

10 Pro gradun sisältö 6. Tulosten tarkastelu (/ Pohdinta) (8 15 s.) - Keskustellaan tuloksista olennainen kansainvälinen kirjallisuus huomioiden - Yleensä on tarkoituksenmukaista, että pohdintaosuus noudattaa samaa sisältölogiikkaa kuin tulososuus (mm. tutkimustavoitteiden mukainen etenemisjärjestys) - Osuus on hyvä aloittaa tulosten kapeaalaisemmalla/yksityiskohtaisemmalla tarkastelulla ja siirtyä sitten keskustelussa yleisemmälle tasolle (esim. miten omat tulokset on tulkittavissa, mitä ne tarkoittavat, miten ne nivoutuvat aikaisempiin havaintoihin ja taustateoriaan/globaaleihin ilmiöihin) - Virhelähteet voivat olla osana tulosten tarkastelua, alalukuna tai tarvittaessa omana päälukuna pohdintaosuuden jälkeen

11 Pro gradun sisältö 7. Johtopäätökset (1 3 s.) - Luvun alussa voi olla tiiviisti esitettynä työn tarkoitus ja tavoitteet sekä keskeisimmät aineistot ja menetelmät (tällöin otsikkona esim. Yhteenveto ja johtopäätökset) - Esitetään työn tavoitteiden kannalta (huom. johdannossa esitetyt tutkimuskysymykset ja/tai hypoteesit) olennaiset johtopäätökset työn tuloksista (ei siis tulosten toistoa, vaan tulokset ja niiden merkitys yleisemmällä tasolla) - Lopuksi (esim. yhden kappaleen verran) voi olla hyvä tehdä yleisen tason päätelmä/päätelmiä (esim. suosituksia jatkotutkimuksille, mihin tai miten saatuja tuloksia voidaan soveltaa/hyödyntää käytännössä tai miten tulokset palvelevat laaja-alaista tieteellistä keskustelua kuten globaalimuutostarkastelua tai käytännön ympäristösuojelua/-seurantaa tms.)

12 Pro gradun sisältö Kirjallisuus - Tavoitteena käyttää mahdollisimman korkeatasoista vertaisarvioitua lähdemateriaalia (etenkin artikkeleja kansainvälisistä julkaisusarjoista) - Kirjallisuusluetteloon vain ne lähteet, joihin viitattu tekstissä, kuvissa tai taulukoissa Liitteet - Liitteisiin tarpeen mukaan yksityiskohtaisempia tuloksia, suurikokoisia taulukoita tms. jota ei ole mielekästä sisällyttää esim. tutkimusalueen tai aineiston kuvaukseen tai tuloksiin

13 Pro gradun loppuunsaattaminen ja valmistuminen Kuvamateriaalia laadittaessa kannattaa huomioida, että muiden tekemiä/julkaistuja kuvia, karttoja jne. ei saa käyttää ilman asianmukaista lupaa à lisätietoa: Kun III-seminaari pidetty: (1) viimeistele gradu saadun palautteen avulla ja/tai keskustele ohjaajan kanssa viimeistelystä, (2) täytä tiivistelmälomake (on samalla FM-vaiheen kypsyysnäyte) ja lähetä hyväksyttäväksi, (3) täytä omalta osaltasi esitys gradun tarkastajiksi -lomake (laita mukaan myös työn englanninkielinen otsikko) ja lähetä Janille, (4) liitä hyväksytty tiivistelmä graduun ja varmista ohjaajalta, että työ on valmis Laturiin ja (5) tallenna viimeistelty gradusi kirjaston ohjeiden mukaan Laturijärjestelmään (ohjeita: à HUOM. Kun Johtoryhmän kokous on keskiviikkona, tulee gradun olla Laturissa viimeistään kokousta edeltävän viikon maanantaina eli n. 1,5 viikkoa ennen kokousta (aikataulusta kannattaa sopia etukäteen myös Janin/tarkastajien kanssa) Lomakkeita ja lisätietoa valmistumisesta (myös Katri Suorsa tai LuTK):

14 Pro gradun arvostelu Lomake ja lisätietoa arvostelusta (myös tämän dokumentin lopussa): yksikon-toiminta/organisaatio

15 Pro gradun arvostelu Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): - Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita. - Viitonen (5) taas edellyttää, että tutkielma on erittäin laadukas ja sillä on selkeitä tieteellisiä ansioita. Alemman arvosanan saavissa töissä eri osakokonaisuuksien hallinta on vaatimattomampaa, korkeammissa laadukkaampaa (ks. arviointilomake). Arvostelun suorittavat kaksi tarkastajaa (vähintään FM-tutkinto), jotka laativat perustellun lausunnon. Tutkielma hyväksytään pääsääntöisesti maantieteen laitoksen johtoryhmässä. Poikkeustapauksissa yksikön johtaja ja tutkintoohjelmavastaavat voivat yhdessä hyväksyä tutkielman. Arvostelulomakkeessa ( arvioitavien osa-alueiden keskiarvo ei välttämättä ole suoraan tutkielman arvosana. Seuraavissa kalvoissa on luonnehdittu tyypillisiä eritasoisiin arvosanoihin liitettäviä piirteitä.

16 Arvosana 5 Aihe tieteellisesti, teoreettisesti, käytännöllisesti tai yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä. Työssä on itsenäinen, kriittinen ja innovatiivinen ote. Tutkimus ilmentää kykyä organisoida ja jäsentää laajoja asia-/ongelmakokonaisuuksia (työ on johdonmukainen kokonaisuus ongelmanasettelusta johtopäätösiin). Tutkimusongelman kannalta asianmukaisia menetelmiä on käytetty ansiokkaasti ja kriittisesti. Saavutettu uutta tietoa, jollakin osa-alueella (teoria, menetelmät, aineistonhankinta) suhteessa omaan tutkimusongelmaan. Sisältää monipuolista ja kriittistä pohdintaa. Kieli on sujuvaa ja tutkimus on hyvin dokumentoitu. Tutkielma voidaan julkaista sellaisenaan tai vähäisin muokkauksin tieteellisellä foorumilla / tutkielman pohjalta voidaan laatia vertaisarvioitava tieteellinen artikkeli.

17 Arvosana 3 4 Tutkimus kohdistuu tärkeään ja uudella tavalla hahmotettuun ongelmaan. Johdanto, teoriatausta, ongelmanasettelu ja käsitteet osoittavat hyvää perehtyneisyyttä aiheeseen. Tutkimusasetelma on periaatteessa moitteeton (johdonmukainen kokonaisuus ilman selkeitä puutteita). Tutkimuksen lähtökohta, ongelmanasettelu, aineiston valinta, käsittely ja tulokset osoittavat pyrkimystä uuden tiedon tuottamiseen. Aineisto on riittävän laaja ja menetelmät hallitaan hyvin. Tulokset ja johtopäätökset oikein johdettuja. Tulosten tulkinta ja päätelmät loogisia. Tieteellisen raportoinnin säännöt hyvin hallussa, hyvää ja asiallista kielenkäyttöä, ei selkeitä muodollisia virheitä.

18 Arvosana 2 3 Edellisten lisäksi: Aihe tavanomainen. Lähdemateriaali vanhahtava (mutta sisällöllisesti asianmukaista) ja lähteet hieman satunnaisia (työn kannalta keskeisimmät puuttuvat). Aineistossa, menetelmien valinnassa/hallinnassa, analyyseissä, tulosten esittämisessä, pohdinnassa ja/tai johtopäätöksissä ongelmakohtia. Tulosten yhteys teoreettiseen taustaan jää heikoksi. Johtopäätösten yhteys ongelmanasetteluun jää epäselväksi. Muodollisessa esityksessä esiintyy joitakin virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia.

19 Arvosana 1 2 Suppea lähdekirjallisuus tai osin aihepiiriin kuulumatonta lähdemateriaalia (esim. pelkästään suomenkielisiä oppikirjoja tai artikkeleita). Aineistossa, menetelmien valinnassa/hallinnassa, analyyseissä, tulosten esittämisessä, pohdinnassa ja/tai johtopäätöksissä selkeitä ongelmakohtia, kuten esim.: - aineisto sopii heikosti tutkimusasetelmaan - menetelmällisiä/analyyttisiä virheitä - työssä ilmenee paikka paikoin tulosten kritiikitöntä yleistämistä - puutteita/virheitä lähteissä, taulukoissa ja kuvissa - tutkielman tuloksia on heikosti tarkasteltu aihepiirin kirjallisuuden avulla (melko pinnallista pohdintaa) - johtopäätökset horjuvia ja jopa virheellisiä

20 Arvosana 1 Aihe on maantieteen näkökulmasta vähämerkityksinen. Tutkimuksen tarkoitusta, lähtökohtia ja käsitteitä ei juuri selvitetä (tutkimuksen taustatiedot hyvin puutteelliset). Aineistosta jää epämääräinen vaikutelma, sen hankintaa ei kuvata riittävästi ja/tai aineisto hyvin suppea tarkoitukseensa. Aineisto ja aihealueen taustateoria eivät kohtaa toisiaan. Selkeitä virheitä menetelmien käytössä/analyyseissä. Tulokset esitetty puutteellisesti. Tuloksia ei verrata aikaisempaan tutkimukseen (polveilevaa ja pinnallista pohdintaa). Lähteet pääosin kotimaisia, ei-tieteellisiä selvityksiä ja raportteja. Kieli- ja työn ulkoasussa virheitä ja puutteita.