SVT VI: 6. nimeke. rinnakkaisn. fre. julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue. kieli

Transkriptio

1 SVT VI: kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finfre Yleinen katsaus väkiluvun-muutoksiin Suomessa v. Aperu du mouvement de la population de la Finlande en Helsinki: [Tilastollinen toimisto], Suomen virallinen tilasto : Väkiluvun-tilastoa svt - Suomenmaan virallinen tilasto Väestö - Befolkning - Population Suomi - Finland

2 H U, SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. VI. TiHLDTDI-TILAJTOi. Yleinen katsaus väkiluvun-muutoksiin Suomessa v.. Apergu du mouvement de la population de la Finlande en. HELSINGISSÄ, Keisarillisen Senatin kirjapainossa,.

3

4 Tekstiä (sivv. ). Sisältö. Siv. Johdanto. Väestönlisäys. Tehtyjä ja hajonneita avioliittoja. Lapsensynnyttäjistä. Lapsensynnytysten tuotemäärä. Kuolleet 0. Vertaileva taulu rahoista, mitoista ja painoista. Tauluja (sivv. ).. Katsaus väkiluvunmuutoksiin v.. a) yleinen katsaus. b) kukin kunta erikseen.. Tehtyjä avioliittoja kunakin kuukautena 0.. Tehtyjä avioliittoja, siviilisäädyn mukaan.. Vihityt, ijän ja siviilisäädyn mukaan.. Vihityt ijän, siviilisäädyn ja uskontunnustuksen mukaan..... Orpanusten välillä tehtyjä avioliittoja.. Hajonneiden avioliittojen lukumäärä.. Lapsensynnyttäjät, ijän ja siviilisäädyn mukaan.. Lapsensynnyttäjät, jotka ovat synnyttäneet kaksoisia taikka kolmoisia, ijän mukaan, Elävänä syntyneet kunakin kuukautena.. Kuolleena syntyneet kunakin kuukautena.. Kuolleet, ikävuotten ja uskontunnustuksen mukaan.. Kuolleet, ikävuotten mukaan, läänittäin.. Kuolleet, syntymävuoden mukaan, läänittäin.. Kuolleet, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan 0.. Kuolleet kuukausittain.. Kuolemansyyt.. Tauteihin kuolleet, sukupuolen ja ijän mukaan.. Itsensä surmanneiden lukumäärä. Kuolleet joka läänissä, sukupuolen, siviilisäädyn ja kuolemansyyn mukaan Yhtä vuotta nuorempina kuolleet. Table des matieres. Texte (pages ). Pag. Introduetion,. Accroissement de la population. Mariages contraetes et dissous. Aceouehees. Resultats des couches. Deces 0. Tableau comparatif des monnaies, poids et mesures. Tableaux (pages ).. Mouvement de la population. a) apercu general. b) specification par communes.,.. Mariages contraetes, par mois 0.. D:o d:o par etat civil... D:o par äge et par etat civil.. D:o par äge, par etat civil et par confession.. D:o entre cousins germains..... Nombre de mariages dissous.. Aceouchees par äge et par etat civil.. Femmes aceouchees de deux ou de plusieurs jumeaux, selon l'äge Naissances par mois.. Mort-nes par mois.. Deces par äge et par confession... Deces par äge et par gouvernements.. Deces selon Pannee de la naissance.. Deces par sexe et par etat civil 0.. Deces par mois.. Causes des deces.. Deces causes par maladies, d'apres sexe et äge.. Nombre des suicides.. Deces par gouvernement, selon sexe et l'etat civil ainsi que d'apres les causes des deces Deces au-dessous de an, par sexe.

5 Oikaisuja: Tekstissä, siv., palst., riv. ylhäältä, seisoo: Vuoden kuluessa; lue: Vuotta nuorempina. Taulu, siv., päällekirjoituksessa seisoo: Garsons; lue: Garpons., v, alimmalla rivillä, corsanguins; consanguins. v,, siirroksessa alhaalla, sareke, seisoo:,; lue:,0.

6 ittenkuin Suomenmaan väkiluvuntilasto Armollisen asetuksen johdosta p:ltä Helmikuuta on saanut ajanmukaisempia aineita, on myöskin tullut mahdolliseksi tehdä näihin aineisin perustuvat katsahdukset täydellisemmiksi ja laveammiksi. Ilmoitukset väkiluvun muutoksista tulevat sentähden vasfedes, niinkuin useimmissa muissa Europan maissa on laita, julkaistaviksi joka vuodelta erittäin. Täten saavutetaan* sekin etu että nämät ilmoitukset voivat ilmestyä aikaisemmin ja säännöllisemmin kuin tähän asti. Nykyinen vihko on siis ensimäinen sarjassa niitä vuotisia katsahduksia Suomenmaan väestön suhteisin, joita uutta taulustoa käyttämällä tästälähin julkaistaan. Suomenmaan väkiluvuntilaston ensimäisessä vihossa (Suomenmaan Virallinen Tilasto VI.. Helsingissä 0) on jo annettu kertomus ruotsalais-suomalaisen tauluston synnystä ja kehittymisestä. Vastamainittu asetus Helmikuun p:ltä ei ole saattanut mitään muutosta niissä periaatteissa, jotka ovat olleet sen perustuksena. Niinkuin ennenkin on laillinen tahi oikeammin kirkonkirjoihin kirjoitettu väestö yksinomaisesti tauluston esineenä, jonka tauluston myöskin samoin kuin ennenkin tekevät kirkkoherrat kirkonkirjani ynnä niitten luettelojen johdolla, joita heidän kirkkolain mukaan on velvollisuus pitää kastetuista, vihityistä ja kuolleista sekä sisään- ja ulosmuuttaneista. Suomenmaan väkiluvuntilaston vanha perustus on niinmuodoin yhä vielä entisellään, ja uusi, jota on ruvettu seuraamaan, on ainoastaan tarkoittanut tauluston sisältöä, ei sen korvaamista nimellisillä luetteloilla taikka jollakin muulla alkupepäisten tietojen kokoamistavalla. Luonnollista on ettei numerotaulu, olkoonpa kuinka erityisseikkoja koskeva hyvänsä, voi tarjota tieteelliselle tutkimukselle yhtä rikasta ja monipuolista ainetta kuin henkilöluettelot, jotka erittäin sisältävät ilmoituksia jokaisen yksityisen henkilön elämästä. Niihin numero-yhdistyksiin, jotka taulu kerran sisältää, on aineen käsittelijän useimmissa tapauksissa tyytyminen. Mihinkään uuteen kysymykseen, jonka ratkaiseminen vaatii muita numero-yhdistyksiä, ei hän voi semmoisten aineitten avulla vastata. Näitä seikkoja ei suinkaan jätetty uusia taulujenkaavoja laadittaessa huomioon ottamatta; mutta ne suuret kulungit, jotka olisivat tulleet valtion maksettaviksi, jos koko työ olisi jätetty tilastollisen toimiston tehtäväksi, eivät aluksi sallineet mitään suunnitelmaa, joka olisi tarkoittanut enempää kuin käytännössä olevan tauluston yksinkertaista tarkastusta ja uudistusta. Ne uudet aineet, joita taulunkaavojen muuttamisella on saavutettu, ovat siis yhtä vaillinaiset kuin vanhemmatkin sen puolesta, että ne ovat liian tarkasti rajoitetut; mutta kun ne sisältävät kaikki ne tiedot, jotka yleinen väkiluvuntilasto tätä nykyä etupäässä käsittää, ei tämä vaillinaisuus ole suuresti huomattava. Kaikissa tapauksissa ei taulunkaavojen suhteen nyt tehtyä muutosta tarvinne pitää minäkään lopullisena päämääränä, johon Suomenmaan väkiluvun tilasto, aineitten laatuun ja kokoamiseen katsoen, vastaisuudessakin olisi pysähtyvä. Katsoen siihen suurempaan täydellisyyteen, jonka väkiluvuntilasto kuitenkin on uusien taulunkaavojen kautta saavuttanut, on tämä, mitä vuositauluihin eli väkiluvun muutoksia koskeviin tauluihin tulee, pääasiallisesti seuraavissa varsinaisissa lisäyksissä ja muutoksissa: l:ksi. Jokaisen kuukauden kuluessa elävänä syntyneet

7 eroitetaan nyt avio- ja äpärälapsiin. Kuolleena syntyneet, joiden suhteen entisissä tauluissa ei muuta ilmoitettu kuin kuolleita sikiöitä synnyttäneitten lukumäärä, kirjoitetaan samoin muistoon joka kuukaudelta, ja ilmoitetaan niitten sukupuoli sekä ovatko avio- vai äpärälapsia. :ksi. Vuoden kuluessa avioliittoon menneet henkilöt merkitään niihin ikäluokkain mukaan, jonka ohessa on eri sarekkeita orpanusten ja eri uskontoon kuuluvien välillä tehtyjä avioliittoja varten. Mitä hajonneisin avioliittoihin tulee, on lisätty eri merkintösija,,laillista eroa" varten. :ksi. Lapsensynnyttäjät jaetaan ijän mukaan avio- ja äpärälapsia. synnyttäneisin. Kaksoisia taikka useampia sikiöitä synnyttäneet merkitään samoin ijän mukaan. :ksi. Kuolleita ei jaeta enää monivuotisiin ikälahkoihin, vaan ijän mukaan vuosiryhmiin sekä tämän ohessa myöskin synnyinvuoden, siviilisäädyn ja erityisten tarkemmin mainittujen kuolemansyiden mukaan. Vuoden kuluessa kuolleet ylöskirjoitetaan sitä paitsi erittäin elinkuukausien, ja ne niistä, jotka ovat kuolleet puolta kuukautta nuorempina, elinpäivien mukaan. Tapaturmaisella kuolemalla kuolleita henkilöitä ei eroiteta ainoastaan sukupuolen, vaan myöskin siviilisäädyn ja ikäluokkain mukaan; jota paitsi nämät kuoleman tapaukset merkitään kuukausittain. :ksi. Sisään- ja ulosmuuttaneet, joista ennen ainoastaan kaupunginseurakuntain viisivuotistauluissa oli vaillinaisia ilmoituksia, merkitään nyt vuositauluissa eri päällekirjoituksen alle. Edellä mainittujen muutosten ja lisäysten kautta ovat tärkeimmät muistutukset, joita ennen voitiin tehdä Suomenmaan taulustoa vastaan, poistetut. Täydellisyyteen katsoen saattaakin meidän maamme väkiluvuntilastoa asettaa useimpain muitten Europan maitten väkiluvuntilaston rinnalle, ja jos kohta ne aineet, joihin se perustuu, eivät samassa määrässä salli tilastollisten tutkimustapojen yhä monipuolisempaa ja erityisseikkoihin menevämpää kehittymistä, niin tarjoaa se kuitenkin tässäkin kohden verrattain lavean alan uusille vertailuille, joka tekee yllämainitun vaillinaisuuden, ainakin nykyjään, vähemmin tuntuvaksi. Silmäys tässä vihossa olevien ja edellisissä löytyvien taulujen sisältöön ilmaisee muuten helposti kuinka suuri askel eteenpäin uusien taulunkaavojen käytäntöön panemisella on otettu. Väestönlisäys. Maamme yleiset taloudelliset seikat vuoden kuluessa eivät ylipäänsä olleet väestön lisääntymiselle edulliset. Vuodentulo, jonka laatu tavallisesti vaikuttaa tuntuvimmasti syntyneitten ja kuolleitten lukumäärään, oli edellisenä vuonna kovin niukka. Sateiset ja kylmät ilmat olivat, näet, viivyttäneet myöhään kehittyneitten viljakasvien tuleentumista, niin että lukuisat Elokuun lopulla ja Syyskuussa mainittuna vuonna sattuvat yöhallat ne helposti turmelivat. Neljässä eteläisessä läänissä eivät nämät yöhallat kuitenkaan ehtineet tehdä mainittavia vahingoita, mutta Mikkelin, Kuopion, Waasan ja Oulun läänissä, väheni rukiinsato niitten kautta keskinkertaista huonommaksi, ja sato suviviljoista oli monissa paikoin niin vähäinen, että melkein voi sanoa tulleen katovuoden. Oulun läänistä ilmoitettiin että ainoastaan hyvin harvat tilanomistajat olivat saaneet siemeniksi kelpaavia ohria, ja että monta taloa löytyi, joissa ei oltu saatu kappaakaan perunoita. Suurella osalla maamme maataviljelevää väestöä olivat toimeentulo varat niinmuodoin vuoden alussa tavallista niukemmat, ja kun tähän tuli lisäksi ettei jyväntulo tänäkään vuonna ollut runsas, eivät ehdot sen lopussa suuresti parantuneet. Vaikka asiain laita oli tällainen, oli terveydentila ylipäänsä vuoden kuluessa varsin tyydyttävä. Ainoastaan paikoittain, erittäinkin keski- ja etelä-osassa Mikkelin lääniä, ilmaantui kulkutautia, niinkuin hinku-yskää ja punatautia, jotka vaikuttivat suuren kuolevaisuuden ja olivat syynä siihen että koko maan kuolevaisuuden prosentti hiukan yleni. Enemmän vaikuttivat nuo epäedulliset taloudelliset seikat syntyväisyyteen sekä sisään- ja ulosmuuttamisen suhteisin. Seuraavat syntyneitten ja kuolleitten sekä sisäänja ulosmuuttaneitten lukumäärää kussakin läänissä koskevat summittaiset vertailut antavat yleisen.silmäyksen väestön lisääntymisestä koko maassa ja kussakin läänissä:

8 Läänissä. Gouvernements. Syntyneitä. Naissances. Kuolleita. Ddces. Syntyneitten enemmyys. Surplus des naissances. Uudenmaan...,,, Turun ja Porin,,,0 Hämeenlinnan.,,, Wiipurin....,,,0 Mikkelin....,, Kuopion....,,00, Waasan,0,0, Oulun,,, Koko Suomessa 0,,, Edellisenä vuonna oli syntyneitten enemmyys, henkeä, vuonna :,0, vuonna :,0, vuonna :,, vuonna :,, vuonna : 0,00, vuonna :,0, ja vuonna 0:,0. Luonnollinen väestönlisäys oli niinmuodoin vuonna pienempi kuin yhtenäkään edellisenä vuonna saman vuosikymmenen aikana. Niitten henkilöin yhteenlaskettu lukumäärä, jotka vuonna muuttivat sisään johonkuhun Suomenmaan kuntaan taikka sieltä pois, oli taasen: Läänissä. Gouvernements. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Eroitus. Diffirence. Uudenmaan... Turun ja Porin Hämeenlinnan Wiipurin.... Mikkelin.... Kuopion.... Waasan Oulun,,,0,0,0,,,,,,,,,00,0, Koko Suomessa,, Ilmoitukset sisään- ja ulosmuuttaneista eivät, kuten viitattiin, tarkoita keskinäistä suhdetta Suomenmaan ja ulkomaan välillä, vaan yleisesti muuttelemisia paikasta toiseen, katsomatta ovatko nämät muuttelemiset tapahtuneet oman maan rajojen sisällä taikka ei. Ulkomaalaisten lukumäärä, jotka vuoden kuluessa ovat saaneet Suomen kansalaisoikeudet, samoinkuin myöskin niitten suomalaisten lukumäärä, jotka samana aikana ovat hankkineet itsellensä kodon muissa maissa, ovat siis ainoastaan vähäisinä murtolukuina edellä olevissa summissa. Ylipäänsä kohtaakin maahan sisäänmuut- tamisten ja varsinkin maasta ulosmuuttamisten tarkka ylöskirjoittaminen nykyisten olojen vallitessa erityisiä vastuksia. Ulkomaalaiset, jotka tulevat Suomen alamaisiksi, vaan eivät kuulu maassa löytyviin kirkollis-seurakuntiin, laiminlyövät toisinaan kirjoituttaa itsensä sen seurakunnan kirkonkirjoihin, jossa he asuvat, eivätkä silloin tule taulujen summiin. Mitä taasen tulee maasta ulosmuuttamisiin, ei semmoisia usein ilmoiteta ollenkaan. Useat henkilöt, jotka työnansioa varten matkustavat naapurimaihin, jäävät sinne ottamatta täältä oikeita muuttokirjoja. Erittäin on tuhansittain Venä-

9 jällä asuvien suomalaisten laita niin, että he kaikki yhä vielä ovat kirjoissa kotipaikoillansa Suomessa ja nauttivat Suomen kansalaisoikeuksia, vaikka he todenteolla ovat lakanneet olemasta maan asukkaina. Vaikk'ei yllä olevia ilmoituksia siis saatettane pitää täydelleen tarkkoina, luovat ne kuitenkin yleisissä piirteissä kuvan väestön liikkuvaisuudesta ja ovat nekin puolestansa vähäisenä apuna niitten lakien valaisemiseksi, jotka määräävät tämän liikkuvaisuuden ja sen suunnan. Yllä oleva taulu osoittaa niinmuodoin että eroitus sisään- ja ulosmuuttaneitten lukumäärän välillä koko Suomenmaan suhteen nousee :neen, joten siis niin monta suomalaista enempi on muuttanut maasta pois kuin ulkomaalaisia on muuttanut maahan. Ulosvaeltajain enemmyys on yhteydessä jo puheena olleitten epämyötäisten taloudellisten olojen kanssa. Selvästi tulee tämä yhteys näkyviin varsinkin jos tarkastamme eri suhteita Suomenmaan neljässä pohjoisessa ja neljässä eteläisessä läänissä. Edellisissä, jotka enimmän kärsivät huonon vuodentulon takia vuonna, oli ulosmuuttaneitten lukumäärä, henkeä suurempi kuin sisäänmuuttaneitten, kun sitävastoin eteläisissä lääneissä, joissa vuodentulo oli ollut, jollei hyvä, niin ainakin keskinkertainen, väkiluku sisäänmuuttojen kautta lisääntyi hengellä. Vieläkin yksi todistus maanviljelyksen vaikutuksesta väestön sisään- ja ulosmuuttamiseen vuonna, on se melkoinen eroavaisuus, joka tässä osoittaikse kaupungin- ja maankuntien välillä. Maan kaikkiin kaupunkeihin yhteensä muutti, henkeä enemmän sisään kuin niistä ulos, maankuntiin sitävastoin muutti, henkeä vähemmän kuin niistä ulos. Jos laskemme yhteen tulokset kahdesta yllä olevasta taulusta, on väestön lisääntymys vuonna kussakin läänissä: Läänissä. Gouvernements. Väestönlisäys. Accroissement de la population. Prosenttina keskimääräisestä väkiluvusta. En pour cent de la population moi/enne. Uudenmaan... Turun ja Porin Hämeenlinnan. Wiipurin.... Mikkelin... Kuopion.... Waasan Oulun,,,,0,,,,0,, 0, 0, 0,, 0, Koko Suomessa,, Väkiluvuntilaston edellisessä vihossa (siv. ) tarkastettiin väestön erisuurta lisääntymistä maan eri osissa ja niitä syitä, joista tämä eroavaisuus luultavasti riippui. Viitaten siihen otamme tähän ainoastaan seuraavan vertailevan taulun lähemmin osoittaaksemme missä suhteessa syntyväisyys ja kuolevaisuus vuonna ovat keskimääräiseen prosenttiin kahdeksana edellisenä vuonna: Sataa henkeä kohti keskimääräisestä väkiluvusta tuli: Pour cent de la population moyenne: Syntyneitä. Naissances. Kuolleita. DScis Turun ja Porin,,,,,,,,

10 Syntyneitä. Naissances. Kuolleita. Dtces Hämeenlinnan läänissä. Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun,0,,,,,,,0,,,,0,,,0,,,0,,,,0,,0 Koko Suomessa,,,, Vuosi oli siis ylipäänsä merkillinen sen puolesta että silloin oli syntyväisyys vähempi ja kuolevaisuus suurempi kuin edellisinä vuosina. Ei missään ollut mainittu vähentyminen ja enentyminen niin huomattava kuin Mikkelin läänissä, jossa syntyneitten lasten suhteellinen luku alentui vähimpään määrään eikä edes vastannut kuolemantapausten lukumäärää. Tähän vihkoon liitetty taulu N:o b) sisältää muutoin erityisseikkoihin perustuvia tietoja väkiluvun muutoksista kussakin seurakunnassa. Tätä tarkastaessa huomaa, että useissa yksityisissä kunnissa muissakin osissa maata (erittäinkin Wiipurin läänissä) väkiluku kuolemantapausten suuremman lukumäärän takia vuoden kuluessa suuremmassa taikka vähemmässä määrässä alentui. Tehtyjä ja ^hajonneita avioliittoja. Tehtyjen avioliittojen lukumäärä oli vuonna vähäisempi kuin lähimpinä edellisinä vuosina. Tämä seikka kuitenkaan ei ole, niin paljon kuin huomata voipi, missään yhteydessä naima-ikäisten henkilöiden lukumäärän vaiheitten kanssa, vaan on luettava kokonansa kehnonpuoleisten taloudellisten olojen vaikuttamaksi. Vuoden kuluessa rakennettiin nimittäin, niinkuin taulut lähemmin osoittavat, ainoastaan, avioliittoa, s. o. jokaista 0,000- lukua kohti keskimääräisestä väkiluvusta,os avioliittoa. Vuonna nousi vuoden kuluessa tehtyjen avioliittojen lukumäärä,:mään, vuonna :,0:mään ja vuonna :,:neen. Keskimäärin on naimisliittojen lukumäärä väkiluvun suhteen vuosina ollut Suomessa 0,000 asukasta kohti. Vuosina oli se ja koko aikakautena :. Vertailun vuoksi lainaamme tähän Italialaisen Tilastollisen viraston julkaisemasta teoksesta: Fopolamone, Movimento dello stato civile Anni, Introduzione, seuraavat numerot, jotka osoittavat, naimisliittojen keskimääräistä lukua 0,000 asukasta kohti vuosittain aikakautena. Serbia Unkari 0 Wenäjä Saksan valtakunta 0 Itävalta (Cisleithan.) Englanti Kanska 0 Tanska Italia Belgia Skotlanti Norja 0 Ruotsi Kreikka Irlanti Vuoden kuluessa Suomessa tehdyistä avioliitoista tulee, kaupunkien ja, maanseutujen väestöä kohti. Naimisliittojen keskimääräinen luku oli siis kaupunkien väestölle, ja maanväestölle, avioliittoa 0,000 henkeä kohti. Jokaisessa maassa riippuu avioliittojen suhteellinen lukuisuus etupäässä kansan toimeentulonlähteistä. Suomen-

11 maassa, jossa verrattoman suurin osa väestöä elättää itseänsä maanviljelyksellä ja yhden ainoan vuodentulon laadusta näkee tulevan toimeentulonsa ehdot, tehdään useimmat avioliitot sentähden vuoden lopulla, kolmen eli neljän viimeisen kuukauden kuluessa, kun vilja on korjattu ja elatusvarat ovat verrattain runsaimmat sekä ulkotyöt enimmäkseen seisahtuneet. Kuitenkin osoittaikse tässä mainittava eroavaisuus maamme pohjaisten ja eteläisten osain välillä. Edellisissä lykätään naimisaika tavallisesti vieläkin myöhemmäksi, eli talveen saakka, jolloin pitkät kaupunkimatkat ja niitten kanssa yhteydessä olevat vuodentarpeitten ostokset ovat tehdyt, sekä tulot tervanpoltosta, metsänhakkuusta y. m. saadut rahaksi. Erittäin silmäänpistävä on eroavaisuus nyt mainitussa suhteessa Uudenmaan ja Oulun läänien välillä. Sadasta vuoden kuluessa tehdystä avioliitosta tuli vuoden neljälle ensimäiselle kuukaudelle edellisessä läänissä ainoastaan, mutta jälkimäisessä,. Vasta mainittu eroavaisuus ei muutoin ole mitään merkillistä vuodelle, vaan on tullut näkyviin joka vuoden vihittyjen tauluissa. Vihittyjen siviilisäätyyn katsoen osoittaa taulu N:o, että vuoden kuluessa tehdyistä avioliitoista tekivät kaksi ennen naimatonta..., leskimies ja naimaton,0 leskivaimo ja naimaton leskimies ja leskivaimo l,ooo:sta vuoden kuluessa tehdystä avioliitosta tekivät niinmuodoin kaksi ennen naimatonta 0 leskimies ja naimaton 0 leskivaimo ja naimaton 0 leskimies ja leskivaimo Kymmenvuotisen aikakauden kuluessa tekivät keskimäärin tuhannesta avioliitosta kaksi ennen naimatonta 0, leskimies naimattoman kanssa, leskivaimo naimattoman kanssa sekä leskimies leskivaimon kanssa. Uudestaan-naimisten lukumäärä oli siis vuonna verrattain vähäisempi kuin edellisenä aikana. Tuhannesta vuoden kuluessa vihitystä miehestä oli keskimäärin ja tuhannesta vihitystä naisesta ainoastaan ollut ennen naimisissa. Taulussa N:o on ensimäisen kerran ilmoituksia vihittyjen ijästä. Siitä nähdään että vihityistä miehistä eli,% oli 0 vuotta nuorempia ja eli l,i% ^0 vuotta vanhempia, sekä että vihityistä naisista, eli,% oli 0 vuotta nuorempia ja 0 vuotta vanhempia. Näistä, Iinestä 0 vuotta nuoremmasta naidusta naisesta ei vielä ollut ehtinyt vuoden ikään. Naineitten miesten keskimääräinen ikä oli, vuotta ja naitujen naisten, vuotta. Ensi kerran naimisiin menneitten miesten keskimääräinen ikä oli, ja naisten vuotta; uudestaan naineitten miesten keskimääräinen ikä oli taasen, sekä uudestaan naitujen vaimojen, vuotta. Kun näitä numeroita ei voida verrata ilmoituksiin edellisiltä vuosilta eikä siis ole mahdollista lähemmin määrätä mikäli ne lähestyvät Suomenmaassa vallitsevia säännöllisiä suhteita, näyttää jokainen niihin perustettu päätelmä toistaiseksi liian aikaiselta. Laillisen eron kautta hajonneitten avioliittojen suhteen, joista myöskin ensimäisen kerran on ilmoituksia (taulu ), on muistutettava, että Tilastollinen Toimisto Tuomiokapituleilta on pyytänyt ja saanut luettelot kaikista niissä vuonna annetuista erokirjoista, joissa mainitaan eronneitten nimi ja sääty, syy eroon y. m. Nämät luettelot, joiden tarkkuudesta ja luotettavaisuudesta ei ole epäilemistä, eivät kuitenkaan ole likimainkaan yhtäpitäväiset tauluston kanssa. Viimeksimainitun mukaan olisi vuonna ainoastaan avioliittoa hajonnut laillisen eron kautta, kun sitävastoin Tuomiokapitulein luettelojen mukaan näitten luku on. Asiain näin ollen on varmaa että tauluston ilmoitukset ovat väärät. Vaillinainen kirjanpito kirkkoherrani kanslioissa lienee ainoa syy näihin vääriin ilmoituksiin. Kirkkolaissa ei ole säädetty pidettäväksi mitään luetteloa eronneista; nämät merkitään kenties ainoastaan kirkonkirjaan, jota ylipäänsä ei tarvitse käyttää luetteloa väkiluvun muutoksista tehtäessä. Muistoonpanot jäävät sentähden helposti unhotuksiin. Kun taulu painettiin, ei Tilastollisessa Toimistossa kuitenkaan ollut Tuomiokapitulein yllä mainittuja luetteloja. Siihen pantiin siis täydellä luottamuksella tauluista saadut summat, jotka kuitenkin ovat oikaistavat seuraavain lähemmin erityisseikkoja koskevien ilmoitusten kautta:

12 Vuonna annettujer erokirjojen lukumäärä. Nombre de lettres de divorce en. Miehen pyynnöstä. fcur la demaride du mari. Vaimon pyynnöstä. Sur la demande de la femme. Molempien pyynnöstä. Sur la convtrntion des epoux. Yhteensä. * Uudenmaan läänissä Turun ja Porin Hämeenlinnan Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun KokoSuomessa v Syyt eroon ilmoitetaan olleen seuraavissa tapauksissa: Karkaaminen toisen puolison luota.... Aviollinen uskottomuus. Epäsopu..,. Jommankumman puolison tekemä rikos ja siitä seurannut häpeällinen rangaistus. Parantumaton sairaus lapsensynnyttäjistä. Naisten lukumäärä, jotka vuonna synnyttivät lapsia, oli,. Edellisenä vuonna oli niitten luku,, vuonna :, ja vuonna : 0,0. Ijän suhteen jakautuivat ne ensinmainittuna vuonna seuraavasti: Viidennellätoista ikävuodella. 0 vuoden ijässä..., -...., 0....,.., , -...., ikävuodella ja sitä vanhempina Ilmoittamaton ikä... Prosenttia koko lukumäärästä.,,,,,,00, 0,0 0,0 Ne kaksi lapsensynnyttäjää, jotka eivät olleet täyttäneet vuotta, ilmoitetaan molemmat olleen naituja vaimoja ja kuuluvia evankelis-lutherilaiseen uskontoon, toinen asuva Kemiön seurakunnassa Turun läänissä, toinen Kymin seurakunnassa Wiipurin läänissä. Wiimeksi mainitun suhteen voipi kuitenkin epäillä että ijänilmoitus on epähuomiosta väärin kirjoitettu. Siviilisäätyyn katsoen jaetaan lapsensynnyttäjät taulussa N:o ainoastaan naituihin ja naimattomiin. Nämät nimitykset eivät ole täydelleen oikeat eivätkä yhtäpitäväisetkään taulunkaavan kanssa, jossa lapsensynnyttäjät eroitetaan avioiapsia ja aviottomia synnyttäneisin. Jälkimäisiin ei siis lueta ainoastaan naimattomia, vaan myöskin lesket, eronneet ja naidut vaimot, jotka ovat synnyttäneet äpärälapsia. Kun jaon tarkoitus ainoastaan on eroittaa naisia, jotka ovat sijittäneet lapsia avioliitossa ja ulkona avioliitosta, lienee mainittu virhellisyys myöskin ilman nyt tehtyä oikaisua helposti huomattava. Verrannollinen jakautuminen ikäryhmiin kumpaisessakin luokassa nähdään seuraavista prosenttiluvuista : Accouchees par äge, proportion p. c. 0 vuotta nuorempia vuoden ikäisiä Naituja. MariJes., Naimattomia sekä leskiä ja naituja, jotka ovat synnyttäneet aviottomia lapsia. Filles meres (incl. veuves, mariies etc. accouchees des enfants illigitimes).,,,

13 0 vuoden ikäisiä,,,,,0, 0,, -0,, -0,, 0, -,,*, -0, 0, vuotta vanhempia.. 0,0 0,00 0 vuotta vanhempia, Ilmoittamaton ikä... 0,0 O,oo Tuntematon ikä Sadasta vaimosta, jotka vuoden kuluessa synnyttivät aviolapsia, oli siis vuotta nuorempia ja 0 vuotta vanhempia, jota vastoin sadasta aviottomia lapsia synnyttäneestä 0 oli vuotta nuorempia ja ainoastaan kolme 0 vuotta vanhempia. Mitä taasen tulee suhteesen kaupungin- ja maanseurakuntien välillä, ei lapsensynnyttäjien verrannollisessa ikäjaossa ollut mitään mainittavaa eroavaisuutta. Ilmoitukset lapsensynnyttäjien lukumäärästä kussakin määrätyssä ikäluokassa ovat, saadaksensa merkityksensä demografiassa ja siveellisyyden-tilastossa, pantavat yhteyteen koko naispuolisen väestön, naidun ja naimattoman kanssa, samassa ikäluokassa, ja verrattavat siihen kokonaisuudessaan. Erään edellisen vuoden suhteen onkin sellainen vertailu jo kerran tapahtunut (Suomenmaan Virall. Tilasto VI,, siv. ). Ne puuttuvaiset väkiluvun-ilmoitukset, jotka nykyisin ovat saatavissa, pakoittavat meidät kuitenkin tällä kertaa jättämään vertailut tähän suuntaan sekä lykkäämään ne siksi kuin loppupäätökset väenlaskusta vuonna 0 voidaan panna tähän kuuluvien laskujen perustukseksi. Lasku väestön lukumäärästä eri ikäluokissa, vuonna, joka perustuu ilmoituksiin vuoden väkiluvusta sekä kolmen seuraavan vuoden väkiluvunmuutoksista, on, näet, jotensakin epävakainen, koska taulut vuosilta ja vielä ovat tehdyt vanhan järjestelmän mukaan, jolloin kuolleet jaettiin viisivuotisiin ikäluokkiin ja jolloin ei ollut ilmoituksia sisään- ja ulosmuuttaneista. Uskonnon suhteen olivat lapsensynnyttäjät: Accouchees classifiees selon la religion. Lutherilaisia. Kreikkalaisia. Katolilaisia. Lutheriennes. Orecques. Catholiques. 0 vuotta nuorempia, 0 v:den ikäisiä, Yhteensä,, Näistä synnytti aviolapsia,, Samoin aviottomia.,0 00:sta naisesta, jotka vuonna synnyttivät lapsia, oli niinmuodoin evankelis-lutherilaisissa seurakunnissa,, roomalais-katolisissa, ja kreikkalais-venäläisissä, naimatonta, eli avioliiton ulkopuolella sijittänyttä. Xiapsensynnytysten tuotemäärä. Vuonna synnytti Suomessa, lapsensynnyttäjää kaikkiansa, sikiöä, joista 0, elävänä ja,0 kuolleena syntynyttä. Lapsensynnytysten tuotemäärä on siis likimmittäin sama, joka jo ennenkin on osoittainut olevan meillä säännöllinen.,000 lapsivuoteesta luetaan nimittäin tavallisissa oloissa syntyvän,0 sikiöä, joista on elävänä ja 0 kuolleena syntynyttä. Vuonna syntyi myöskin,0 sikiöä, joista oli eläviä ja kuolleita. Näistä, syntyneestä, elävistä ja kuolleista yhteensä, oli syntynyt Lukumäärä. Prosenttia. yksisikiöisestä lapsivuoteesta 0,, kasisikiöisestä,,0 kolmisikiöisestä 0,0 Useimmat monisikiöiset synnytykset sattuvat naisille ikävuoden välillä. Sadasta lapsensynnyttäjästä sai vuonna keskimäärin, useamman kuin yhden sikiön, mutta eri ikäluokissa muodostui tämä suhde seuraavalla tavalla : Sadasta lapsensynnyttäjästä allamainituissa ikäluokissa synnytti seuraava määrä kaksi taikka useamman sikiön: 0 vuotta nuoremmista 0, 0 ikävuoden välillä olevista 0, -0,

14 0 ikävuoden välillä olevista, -0,0 0, 0,0 Vertailu synnytysten tuotemäärästä, erittäin aviolasten ja erittäin aviottomien suhteen, osoittaa että edellisistä,0 sikiöä syntyi vuoden kuluessa elävänä ja, kuolleena, sekä jälkimäisistä, elävänä ja kuolleena. Sadasta laviolapsesta oli niinmuodoin, ja yhtä monesta aviottomasta, kuolleita. Kuolleena syntyneitten lukumäärä on siis suhteellisesti paljon suurempi jälkimäisissä kuin edelliisissä. Katsahduksessa väkiluvun muutoksiin Suomessa vuosina, siv., huomautettiin suuresta eroavaisuudesta ilmoituksissa kuolleena syntyneistä evankelis-luthetrilaisissa ja kreikkalais-venäläisissä seurakunnissa. Tätä eroavaisuutta, joka myöskin ilmoituksissa vuodelta selvästi tulee näkyviin kuolleena syntyneitten suhteellinen lukumäärä lutherilaisissa on nimittäin, %, mutta kreikkalaisissa ainoastaan,0% e * kuitenkaan voi selittää tauutoin kuin, kuten jo ennenkin on tehty, otaksumalla että kreikkalaiset papit useammissa seurakunnissa eivät pidä miftään luetteloja kuolleena syntyneistä sekä että näitä sitä paitsi kenties ei viimeksi mainituissa seurakunnissa ilmoiteta yhtä tarkasti kuin lutherilaisissa. Sukupuolen suhteen jakautuivat syntyneet seuraavasti: Elävänä syntyneitä: aviolapsia aviottomia yhteensä Kuolleena syntyneitä: aviolapsia aviottomia yhteensä,,,,00,,0,,0 0 Miespuolisten enemmyys yllä olevissa luvuissa on mainittavan iso. Tuhatta vuoden kuluessa elävänä syntynyttä tyttölasta vastasi,0 poikalasta, ja kuolleena syntyneissä sikiöissä taasen nousi suhde vieläkin korkeammaksi, eli niinkuin,000:,0. Mitä erittäin tulee avio- ja jalkalapsiin, tuli,ooo:tta naispuolista kohti seuraava määrä poikalapsia: Elävää. Kuolleena syntynyttä. Aviolasta,0,0 Jalkalasta.0, Vuoden kuluessa syntyneistä lapsista oli,0 syntynyt avioliitossa ja, avioliiton ulkopuolella. Aviottomia lapsia oli siis, prosenttia syntyneitten summasta. Edellisenä vuonna oli mainittu prosenttisuhde,0 ja vuonna :,. Eri läänien suhteen jakautuivat elävänä syntyneet, aviolapset ja aviottomat, seuraavalla tavalla: Läänissä. Aviolapsia. Naissances ligitimes. Aviottomia. Naissances illigitimes. Gouvernements. Miehenpnolta. Yhteensä. Yhteensä. Uudenmaan Turun ja Porin Hämeenlinnan... Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun Koko Suomessa,0,,,,,,,0,,,,,,,,,, 0,,,0,,,, ,0,0,,, ,

15 0 Aviottoman syntyväisyyden verrannolliseen lukuisuuteen katsoen eri osissa maata, olivat suhteet vuonna melkein yhtäläiset kuin ennenkin. Wiipurin läänissä syntyi silloin, niinkuin ainakin, verrattain vähäisin määrä aviottomia lapsia (,%); Uudenmaan läänissä (0, %), Hämeenlinnan läänissä (0%) sekä Turun ja Porin läänissä ( %) taas verrattain suurin. Tauluissa 0 ja on tarkempia ilmoituksia syntyväisyydestä kuukausittain. Jos asetetaan rinnakkain niissä olevia summia, nähdään, että syntyneitten koko lukumäärä, elävänä ja kuolleena syntyneitten yhteensä, oli alla mainittuina kuukausina: Tammikuussa Helmikuussa. Maaliskuussa. Huhtikuussa. Toukokuussa. Kesäkuussa. Heinäkuussa. Elokuussa.. Syyskuussa.. Lokakuussa. Marraskuussa Joulukuussa. Elävänä syntynyttä...,..,..,,..,..,..,00..,..,0..,0..,.., Kuolleena : 0 Yhteensä 0,,0,0,0,,,0,,,,,,,, Kun kaikissa kuukausissa ei ole yhtä monta päivää, eikä vertailua syntyväisyyden lukuisuudesta kunkin kuluessa sentähden välittömästi voi toimittaa yllä olevilla luvuilla, otetaan tähän, niinkuin ennenkin on tehty, seuraava lasku, joka osoittaa kuinka monta syntynyttä,000:sta vuodessa keskimäärin tulee kutakin vuoden eri kuukautta kohti kun luetaan näihin yhtä monta päivää kuhunkin: syntyneitä yhteensä. Tammikuuta kohti tulee, Helmikuuta Maaliskuuta Huhtikuuta Toukokuuta Kesäkuuta Elävänä ja kuolleena,00,00,0,0 Ainoastaan elävänä syntyneitä.,0,0,0,00,0 Heinäkuuta kohti tulee,00 Elokuuta 0 Syyskuuta,, Lokakuuta Marraskuuta Joulukuuta,00 0 Yhteensä,000,000 Suurin määrä syntyneitä tuli siis vuoden kolmelle ensimäiselle kuukaudelle, ja vähin määrä Lokakuulle, Marraskuulle ja Elokuulle. Ennenkin on ylipäänsä suhde Suomessa ollut yhtäläinen; ja erittäin on Tammikuulla ollut suurin ja Lokakuulla vähin määrä syntyneitä. Kuolleet. Ylempänä, väestön lisääntymisestä puhuttaessa, mainittiin jo yleisesti kuolevaisuuden suhteista puheena olevan vuoden kuluessa. Esitetyt prosenttiluvut eivät ainoastaan osoita lähemmin kuolevaisuutta eri lääneissä, vaan myöskin missä suhteessa se oli kuolevaisuuden-numeroihin edellisiltä vuosilta. Kuolleitten lukumäärä oli: Vuonna..., eli prosenttina väkiluvusta,...,,...,,...,,i Se enentyminen, joka on huomattava luvuissa kahdelta jälkimäiseltä vuodelta, on enimmäkseen, varsinkin mitä tulee vuoteen, lisääntyneen lastenkuolevaisuuden matkaansaattama. Kolmea vuotta nuorempina kuolleitten lasten lukumäärä teki nimittäin: V., eli prosenttina kuolleitten lukumäärästä 0,,,,0 0, 0,, Sukupuolen ja siviilisäädyn suhteen jakautuivat kuolleet vuonna seuraavalla tavalla: Yhteensä. Prosenttia. Naimattomia,,0,, Naineita ja naituja.,, 0,, Leskimiehiä ja leskivaimoja sekä eronneita! ^,, Yhteensä,0,, 00,0

16 l,ooo:tta kuollutta naispuolta vastaa niinmuodoin,0 kuollutta miespuolta. Alimmassa ikäluokassa oli miespuolisten kuolleitten enemmyys nyt niinkuin ainakin huomattavin. Vuotta nuorempina kuolleissa lapsissa oli suhde semmoinen että l,ooo:tta kuollutta tyttölasta vastasi, kuollutta poikalasta. Mitä muuten tulee pienten lasten kuolevaisuuteen, huomataan vertaillessa tauluja ja toisiinsa että,:stä yhtä vuotta nuorempana kuolleesta lapsesta, oli syntynyt samana vuonna ja, edellisenä vuonna,. Taulussa N:o 0 on muuten erityisseikkoja koskevia ilmoituksia vuotta nuorempina kuolleista. Kun tällaisia ilmoituksia on julkaistu muutamalta vuodelta eteenpäin, aiomme niitä likemmin tarkastaa. Korkeimmassa ijässä, 0 vuotta vanhempana, kuoli kaikkiansa henkeä, joista miespuolista ja naispuolista. Viimeksi mainituista oli yksi, eräs vaimo Rauman maaseurakunnassa, syntynyt vuonna, täyttänyt 00 vuotta. Eri kuukausina kuoli: Tammikuussa. Helmikuussa.. Maaliskuussa.. Huhtikuussa... Toukokuussa.. Kesäkuussa.. Heinäkuussa.. Elokuussa. Syyskuussa... Lokakuussa.. Marraskuussa. Joulukuussa.. Koko maassa..,0.,0.,.,.,.,0.,.,.,0.,.,.,0 Yhteensä, Kaupungeissa. 0, Maanseuduilla.,,0,,,,0,,0,0,,,,0 Jos luetaan yhtä monta päivää kuhunkin kuukauteen, on kuolevaisuuden suhde,000:teen kussakin näistä: Koko maassa. Kaupungeissa. Maanseuduilla. Tammikuussa.,,0, Helmikuussa. Maaliskuussa.. Huhtikuussa.. Toukokuussa.. Kesäkuussa.. Heinäkuussa.. Elokuussa... Syyskuussa... Lokakuussa.. Marraskuussa. Joulukuussa..,,,,,,,00,,,,, 0 Yhteensä,000,000,000 Kuolevaisuus oli niinmuodoin ylipäänsä vuonna verrattain suurin Helmikuussa ja vähäisin Syyskuussa. Viimeksi mainitussa kuussa onkin tavallisesti kuolevaisuus aina ollut vähäisin. Vuosikymmenen - aikana tuli,000:sta kuolemantapauksesta Syyskuuta kohti,,00 Helmikuuta ja, Toukokuuta kohti. Tuohon suureen eroavaisuuteen kuolevaisuudessa kevät- ja syyskuukausina on kaiketi pääsyynä ilmanlaadun suhteet, varsinkin äkilliset terveydelle vahingolliset lämpömäärän vaihetukset, mutta epäilemättä vaikuttavat siihen myöskin vuodentulon suhteet edellisenä vuonna. Se hätä, jonka katovuosi tuottaa, on, näet, tuntuvin keväällä, kun nälästä ja puutteista heikontuneella väestöllä on vähimmän luonnollista elinvoimaa vastustamaan kivuiloisuutta ja kulkutautia. Kieltämätöntä on että tämä asianlaita on vaikuttanut kuolevaisuuden suhteisin vasta mainittuna vuosikymmenenä sekä erittäin korottanut kuolevaisuuden lukumäärää Toukokuussa. Katsomatta tähän taikka josko mainitun vuosikymmenen keskimääräiset luvut osoittavat suuremmassa tai vähemmässä määrässä satunnaisia vaiheita, näyttää kuolevaisuus kuitenkin vuonna olleen verrattain vähäisempi kevätkuukausina, mutta sitävastoin paljon suurempi talvikuukausina kuin tavallisten säännöllisten olojen vallitessa. Helsingissä, Tilastolliselta Toimistolta, Heinäkuussa. K. E. F. Ignatius.

17 < Tableau comparatif des monnaies, poids et mesures en: Finlunde Russie Suede France Angleterre Markka = 00 peuniä*) 0, rouble = kopek 0,0 krona=0, öre franc 0,0 Liv. Sterling =, pence peninkulma (= 0 virstaa = 0,0 verst mil = 0 ref 0, kilonietres, british-miles =,000 kyynärää =,000, sea miles jalkaa) syltä (= kyynärää) 0, saschen=,0 arscliin 0, stäng, metres, yard jalka (= 0 kymmenystuuinaa) [J virsta (=, tynnyrin- 0, arschin,00 verst fot 0,0 Q mil 0, metre, Q kilometre 0, foot 0,0 O british mi]es alaa) tynnyrinala (==,000 [J jalkaa) kip punta (= 0 leiviskää) 0, deciatine,0 berkovetz = 0, pouds, Q ref centner 0, hectare 0,0 kilogrammes, acre, pound avoirdupois leiviskä (= 0 naulaa) 0,0 poud 0, centner = 0 skal-,0 kilogrammes, pound avoir- pund dupois naula (= luotia) luoti (= kvintiiniä),0 fount,h solotniks skälpund, ort=, korn,0 grammes, grammes 0, pound avoirdupois 0, ounces tynnyri (=, kuutiojalkaa = 0 0,0 tschetverte, kubikfot, hektolitre 0, ioip- quarter = kappaa = kannua), bushels kappa (=, kannua) 0,0 tsjetverik, kanna, litres 0, bushels kannu (= tuoppia = korttelia 0, vedro kanna, litres 0, imp. gallon = 00 kuutiokymmenystuumaa) aarni (= 0 kannua), vedro kubikfot,0 hektolitre, imp. gallon ankkuri (= kannua), vedro,, litres, imp. gallon ton (= 0, kuutiojalkaa**) 0, laste ton tonneau regist. ton *) Par la loi du Aout 'etalon d'or a ete adopte en Finlande. Une piece de 0 marc's contient,0 gramme d'or pur. **) Par la loi du Octobre le registerton est adopte en Finlande comme unite de jaugeage des navires.

18 Tauluja Tableaux.

19 . Katsaus väkiluvunmuutok- siin Suomessa vuonna.») Yleinen. katsaus. Mouvement de la popula- tion en Finlande en. a) Aperpu general. Läänit. Gouvernements. Syntyneitä. Naissances. to < S. s> Väenlisääntymys. Accroissement. E. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. S S i! g. c o S" S E I CO U to < S B. S g S* «I S E, Kuolleita. Dich. H S a S Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Sexe ft?minin. Sexe ftsminin. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (+) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Sexe föminin. Summa, Uudenmaan lääni Turun ja Porin Hämeenlinnan Wiipurin Mikkelin Kuopion Waasan Oulun,,0,0,,,,,0,0,,,,,0,,,,,,,,,0,,00,,,0,,0,0,,0,,0,,0,0,00,,,0,0,0,,,,,0,,0,,,,,0,,,0,,0,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,0,,,0,,,,,,00,0,,0,,00,00,,,0,,0,,,,,,0,,,,,,00,0,0,0,,,,,,0,,,,,,,,,0,,, 0,00,,0,,0 +, +, +, +, -f-,0 +, + +, +, -,0 +, +, +, -f ,0 + +, -f, +, -j- +, Summa,,0 0,,0,,,,0 0,,0,,,,, 0,,,0 +, +,00 +, Josta lutherin-uskoisia (lutheriens). kreikan-venäjän-uskoisia (grecs orihodoxes) ruomin-katholin-uskoisia (catholiques),0, 0,, 0,,0,,,0 0,, 0,0,,,,,, 0,0,,0 -f-, - - +,0 -f, kaupungeissa (dans les villes) v maaseurakunnissa (cotnmunes rurdles),0,,,,,,,,,,0,,,,0,,0,0,,0,0,,,0,0,0,,,0,,,0,0,0,,0 +, -f-,00 +,0 -f, -f-, -,0

20 . Katsaus väkiluvunmuutok- sim Suomessa vuonna. l>) Kukin kunta, erikseen. Mouvement de la popula- tion j e Finlande en. b) Speciflcation par COmmunes. Uudenmaan lääni. a) Lutherin-uskoiset seurakunnat. Kaupungeita. Helsingin ruotsal. ja suomal. seurak. w saksalainen Henkivartiaväen Merisotaväen-kantaväestön v Wiaporin Porvoo Loviisa Tammisaari. Summa Maaseurakuntia. Tenhola Bromarvi Pohja Tammisaaren maaseurakunta Karjalohja Sammatti Karja Snappertuuna Mustion ruukin seurakunta Inko Degerbyy Fagerviikiu ruukinseurakunta... Siuntio Lohja Nummi Pusula Wihti Pyhäjärvi Kirkkonummi Siirretään II ai 0 Syntyneitä. en < S g. M* S! O? sf , 0 0, Väenlisääntymys. Accroissement. 0,0 0, Sisäänmuuttaneita. Immigrations. S a g g'.?' sr H s SL, 0,0 0,, 0 0 0,,0, 0 0, 0 0 0, H c» i JL, 0 0, , Miehenpuo Sexe mascu ' sr 0 Kuolleita. Dfoes. Vaimonpuo Sexe femin? sr 0-0, 0 0 Väenvähentymys. Jliminution. V> a, n sl X M. n n ö a o E Ulosmuuttaneita. Emigrations. S g" s; sr , 0. 0,0 Miehenpuol Sexe mascul S" B 0 0, , Vaimonpuo] Sexe f&nini B B 0, ' 0,,, 0 0 0, Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). f Excedan des naissances et des immigrations. Miehenpuo] Sexe mascul S" sr J f f + o. - -f. + I Vaimonpuo] Sexe ftsmini? S } H- + - s ^ - -f f -f 0 - H f 0 g. -f ' f f f +? - +

21 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Däces. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. S II» *> H s o g SL C E-. E ps ffi H P o a Es Sexe fdminin. i Sexe fdminin Tolal. Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula ja Kellokoski Sipoo Siirretty Porvoon maaseurakunta... Askola, Porneesi Pukkila Mäntsälä Myrskylä Pernaja Liljendaali Laptreski Artjärvi Elimäki Anjala Ruotsin-Pyhtää Orimattila Iitti i 0 0 0, , , , , *!,0 0 0, , , m -f o g + r g + o IOO g -f 00 0 Summa Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä.,,,,0,0,0,0,,,,,,0,,,00,,,,,0,,0,0,0,0,0,,,,,0,,0,,,0,,,, b) Kreikalais-venäläiset seurak. Helsinki c) Ruomin-katholinen seurak. Helsinki + - Koko lääni yhteensä,,0,,00,,,,0,,,,,0,,,0,,,,, Turun ja Porin lääni. a) Lutherin-uskoiset seurakunnat. Turku Naantali Maarianhamina Kaupungeita. Siirretään 0 0,00,0,0, ,0, I

22 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Decfa. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations.! Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (+) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. & S % B.. P ST S II s s <E a. s o P S H c. P H s S E Sexe f&ninin. Sexe f&ninin. Sexe f^minin. Sexe ftminin. Uusikaupunki Rauma Pori Siirretty Summa 0,0,0,,0,, 0, , 0, -f f - - ie Finströmi Geeta Saltviiki Sunti Maaseurakuntia. Wordöö o Hammarlanti Ekkeröö Jomala Lemlanti Lumparlanti Föglöö Köökari... Sottunka. Kumliuki. Bräudöö Taivassalo. Kivimaa Iniö Welkua Wehmaa Lokalahti Uusikirkko Uudenkaupungin maaseurakunta... Laitila Hinnerjoki Pyhämaa (Rohtoinen) Pyhämaan saari Rauman maaseurakunta Lappi Siirretään , , 0!! 0 0, ', f , o io s + -\ f - -f ^ - - o j[ - o g -f j s ie h + - " - i - - -f - 0

23 0 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. tions. Kuolleita. Deces. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Etnigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Mynämäki Mietoinen Karjala Lemu Askainen Rymättylä Masku Rusko Wahto Nousiainen Pöytyä Yläne Orihpää. Nummi Kakskerta Lieto Prunkkala Paimio Sauvo Karuna Naantalin maaseurakunta Raisio Merimasku Korpo Houtskari Rantamäki Paattinen Piikkiö Parainen Navo Kemiö Dragsfjerdi.. Westanfjerdi Hiittinen Halikko Siirretty Siirretään <t> II SL 0, II g.! 0,,0, I, I, o g t , n g,. S' S, , to < s s. n S! a it a S, H g SL, ,, : Miehenpuol S Sexe mascu] ,0 <*> $» S a * P. S?. sr a , , Miehenpuoli Sexe mascul " , Vaimonpuo] Sexe f mini 0 0,! 0 0, Miehenpuol Sexe mascu] f? , Vaimonpuo- Sexe femin]» , i i!, t \ , S S a i f F - - i - g + - -f n is - g ^ n v S g II O - 0 io i - ii ii io + -r ii io f g ,00

24 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Dich.! Väenvähentymys. Diminutim. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des ' immigrations. Pertteli Perniö ynnä Ylikylä Marttila vnnä Karinainen Ulvila p or i Nakkila Kulia Normarkku Siirretty Siirretään, 0 0 0,, , a H c o g E,, , s s- l * S g, S?, 0 0 0,, 0 0,0, 0 0 0,,!! ,,! i ,, ,, ,0, 0 0 0,, ,, 0 0 0, i, ,, 0 0,, ,0 Sexe föminin., ,0, UI , + + ^ f ^ + -j- + -f U I f -j- + -f -f- -f, f f -f f -f f- -f + + -f- +,0 +, f f f ,0

25 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations Kuolleita. Dffcds. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. ii Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Siirretty Wiljakkala». Kankaanpää.. Summa, 0 0,, 0 0,0, , ;, 0 0,,0 0.,0, ,, ,, 0 0, Total, ,,0 0 0,0,,0 sf E?, 0 0,!, 0 0,0,,0, ,, ,0, , 0, , +, -f + + j f 0 + -J- -j ,0 -, ± - - -f - -,00 ii E o -f,0 - -f ' , Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä.,0,,.,0,0,,,,,,,,0,,,,0 +, -,,0 b) Kreikalais-venäläiset seurak. Turku Koko lääni yhteensä,0,,,,0,,0, 0,,,,,,0,,,, + * +, "f ^ +,0 + +, Hämeenlinnan lääni. Kaupungeita. Summa ,00, , f - - Jokioinen Maaseurakuntia. Siirretään f

26 i i Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. \ Sisäänmuuttaneita.! Immigrations. Kuolleita. Bices. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Siirretty Humppila. Wanaja. Wauaian osa Renkoa... Renko Janakkala. J Sääksmäki Hattula Akaa.. Pirkkala Ylöiärvi..... J Kangasala Teisko Orivesi Kuru Siirretään ,0 I ,0 I ,0 0 cc cc CM OO X CO CO, 0, , , ,! i! , 0 0 0, i 0 i 0 0 0, #, , , j i , ,!? S " a a o a P , ,! I + + -f f + -f f f -f 0 -f -j- -f + rh H -f- 0 -f -j f io -h, i io g * j- + o - + o - i»0i ^ f io -,00

27 Hollola Nastola Kärkölä Hauho Tuulos. Asikkala Padasjoki Korpilahti Siirretty Summa Sexe masculin,0 0, Syntyneitä. Naissances., ,, ,0 Väenlisääntymys. Accroissement. Sexe masculin, 0 0 0, Sisäänm uuttaneita. Immigrations.,0,., 0,,00 0 0,, 00,, 0 0 0, S puo ta. scul in., 0 00,00 Kuolleita. Deces.? * a' m puo! mini p, 0 0 0, H s *» s p, 0 0 0, Väenvähentymys. Diminution. n & n n g" S g- s,,0 Ulosm uuttaneita. Emigrations S a puo mini P,, H s?, , ij z s- ' a puo, 0 0, mon xe fe " a o s sf,0 0 0,0 i ^. ma. ai.,, Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. n S a o s g. O ' sr, -f - -f ,0 g g? puo min S -, f - + -, ' p, " P -, t- -f +,0 Koko lääni yhteensä,0,,,,,0,,,,,,,00,,,,,,, +, Wiipurin lääni. a) Lutherin-uskoiset seurakunnat. Kaupungeita. Wiipurin suomalainen seurakunta.. v ruotsalainen.. v saksalainen.. Suomen Kadettikoulu Kruununkehruuhuone.. Sortavala. Summa , o I f ^ e + Wirolahti Wehkalahti Maaseurakuntia. Siirretään ii - -f ii + - -f -

28 i 0 Syntyneitä. Naissances. i Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. i Kuolleita. Drcis. Väenvähentymys. J Diminution. i Ulosmuuttaneita. Emigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f-) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Sippola. Kymi. Pyhtää Suursaari ja Tytärsaari Lape Joutseno Walkiala Savitaipale Suomenniemi Luumäki Lemi Taipalsaari Wiipuri Antrea Muola Boinjoki Johannes Koivisto Uusikirkko Kuolema} ärvi Kivennapa Walkjärvi Rautu Sakkola ja Metsäpirtti. Pyhäjärvi Käkisalmi Kaukola Räisälä Kurkijoki, Parikkala Ruokolahti... Rautjärvi Jääski, Kirvu Hiitola Siirretty Siirretään , Sexe föminin , 0 i 0 0 0, Sexe fcsminin !, , ,0 0* ,! , , , j i i , '< j! , Sexe f&ninin ' 0 0, Summa odo 0 i, f- + + o o 0 +, f + + o H- li - n f j f + - j + [ + o + o f 0 -f f J f * + + o ioo ,0

29 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accrois&ement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations. Kuolleita. Deces. Väenvähentymys. Diminution. Ulosmuuttaneita. ilmigrations. Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (-f) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des immigrations. Jaakkima. Sortavala. Uukuniemi Ruskeala. Impilahti. Siirretty Summa S n g E-. '?,,0, 0,,, n i! s E S. S S 0 0 II B g, ' S,00, 0, g II n e C O, 0, S*,0 0, S., 0, Mi ehenpuolta.,,,,, 0, 0 Sexe feininin. 0,, Miehenpuolta, 00,0, 0,, 0 0 0, % g ä n v s S -f j- -f- + * f -f-, , Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä.,,0,,,0,,,,0,,,0 0,,0,,, -f, f, b) Kreikalais-venäläiset seurak. Kaupungeita. Wiipuri... Hamina... Lappeenranta Sortavala.. Käkisalmi. Summa o - o f- + + Maaseurakuntia. Suojärvi Korpiselkä Suistamo Raivola Uusikirkko Palkiala Krasnoselski (Kyyrölä). Tiuriin Sortavala Kitelä Salmi Summa Kreik.-venäläiset seurak. yhteensä Taulua ei,0 le tullut ± + -f- 0 + o + * i -f -f -f -f + + -h + o + + ^ f o io + + -f- -f c) Ruomin-katholinen seurak. Wiipuri Koko lääni yhteensä,,,,0,0,0,0,0,,, 0,*,,,, 0 0,00 +, ,0

30 Syntyneitä. Naissances. Väenlisääntymys. Accroissement. Sisäänmuuttaneita. Immigrations Kuolleita. DJces. i Väenvähentymys. Diminutinn. Ulosmuuttaneita. Emigrations: i Enemmän syntyneitä ja sisäänmuuttaneita yhteensä (+) taikka kuolleita ja ulosmuuttaneita yhteensä (). Excedant des naissances et des j immigrations. j Mikkelin lääni. a) Lutherin-uskoiset seurakunnat. Kaupungeita. Mikkeli Heinola Savonlinna Summa Maaseurakuntia. Heinolan maaseurakunta Hartola Joutsa Leivonmäki Sysmä Luhanka Juva Mikkelin maaseurakunta Mäntyharju Kangasniemi Ristiina Puumala Hirvensalmi Sulkava Anttola Pieksämäki Haukivuori Jäppilä Joroinen Rantasalmi Sääminki Kerimäki Savonranta, Enonkoski. Heinävesi Kangaslampi Summa Lutherin-uskoiset seurak. yhteensä. s S 0 0 0,,0» g Ä..?sr ,, S SL ,, 0 0 I S g'. S. s st ,00, H e E ,0,0 " ST 0.,, to < n g g ,, H c. E ,, ,, j 0 0 0,, H c, SL ,, j 0 0,0!, ,0, ,, j ,, Sexe i&ninin ,, O g E s> 0 0 0,, f -f g -f 0 j. + i + +! + 0 -f + -f "h -f j- 0 -f + 0 -f f- b) Kreikalais-venäläinen seurak. Savonlinna Koko lääni yhteensä,,,,,0,,,0,,00 ^_,,,,, - - K -