NÄKE- MYKSIÄ SUUDEN T ULEVAI- KIRJASTO - MAISEMISTA

Transkriptio

1 NÄKE- MYKSIÄ T ULEVAI- SUUDEN KIRJASTO - MAISEMISTA 1

2 Sis ä llys Luk ija l le... 5 Ber ndt son Maija... 6 Drake Su n n iva ja Sa n nema n n Jaak ko... 8 For sma n Ma r ia... 9 Haav isto Tuu la Harju Elina Hei k k i nen H i lk ka Hor mia-pout a nen K r ist i i na I ha m ä k i Saa ra Karhu la Pä iv i k k i Kar i nen Vi l le Kar vonen Minna Ketonen A n neli Köpp ä Seija Leht i nen Kalle Li ndberg Pi rk ko Lu nd A n n i ka M ä k i nen Ol li

3 Niemel ä i nen R it va Ni k k i l ä Li isa Nu mmela Ma r ia N ä r ä A nja Pakar i nen A nt t i Pi lppu la Rebek ka Ryöm ä Ma rket t a Saa r t i Ja r mo Tonter i Pet r i Tuominen K i mmo Va lto Jy rk i Verho Seppo Wi nqv ist Dit te ja Lov io Maisa A r i na Teemu Li ite : Kehik ko, johon a r t i k kelit ja k i r joit ukset pohjaut uvat Li ite : Lis ä t ietoa k i r joit t ajist a Li ite : Olemassa olev ia st rateg ioit a t aust at iedok si

4 4

5 Luk ija lle Pyysin alkusyksyllä 2009 kirjastoalan ammattilaisilta puheenvuoroja ja tekstejä aiheesta Millainen on kirjastomaisema vuonna Kirjoitusten yhtenäisyyden vuoksi toivottiin julkaisun lopussa olevan kyselylomakkeen mukaisia lyhyitä tekstejä. Hain kirjoittajiksi eri-ikäisiä, maan eri osissa asuvia, erilaisissa tehtävissä ja eri kirjastotyypeissä työskenteleviä. Näkemyksiä tulevaisuuden kirjastomaisemista -julkaisussa on koottuna kirjoittajien tekstit ja artikkelit. Liitin niissä olleita ajatuksia myös lokakuussa ilmestyneeseen julkaisuun Opetusministeriön Kirjastopolitiikka 2015, yleiset kirjastot, kansalliset strategiset painoalueet, jota olin tuolloin viimeistelemässä. Tässä julkaisussa artikkeleita ja tekstejä ei ole sisällöllisesti toimitettu, vaan ne ovat pääosin kirjoittajien lähettämässä muodossa. Annoin tekstit luettavaksi verkkosukupolvea edustavalle Teemu Arinalle. Pyysin häntä laatimaan ei-kirjastoammattilaisena oman näkemyksensä tulevaisuuden kirjastomaisemasta. Kaikille kirjoittajille parhaimmat kiitokset siitä, että kaiken kiireen keskellä tartuitte nopeasti ja rohkeasti spontaaniin kirjoituspyyntöön. Osa pahoitteli keskeneräistä, tiukassa aikataulussa luotua tekstiä. Valmiita tekstejä ei odotettukaan, vaan erilaisia ajatuksia jatkokeskustelun pohjaksi. Yhteiskunta, tietotekniikka ja kirjastojen käyttötavat muuttuvat nopeasti. Helsingissä Kirsti Kekki kulttuuriasiainneuvos opetusministeriö puh

6 B e r n dt s o n M aija Millainen on k i r jastomaisema v uon na 2035 Mikä kirjasto on? Käytän esittelyissä nykyisin kolmiota, jossa toimeksiantajana toimii sekä poliitikko että kansalainen/asukas. Kirjastokokonaisuus muodostuu suhteista päättäjän tai kansalaisen, työntekijän ja aineiston/sisällön välillä. Toimintakenttänä on joko verkkotila tai fyysinen tila. Ympärillä on toimintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka palvelujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon. Koska kirjasto tarjoaa palveluja kaikenikäisille, väestörakenteen muutos ei ole yhtä dramaattinen kuin esimerkiksi kouluille tai päiväkodeille. Kirjastotilaa tarvitaan eri-ikäisille ja painopiste tilan käytössä vain vaihtelee ikärakenteen mukaan. Kirjaston vahvuudet ovat tulevaisuudessa juuri fyysinen tila sekä henkilökohtainen palvelu niin fyysisessä tilassa kuin verkossakin. Kommunikaation ja erilaisen opastuksen ja neuvonnan tarve kasvaa, kun kansalaiset löytävät itse suuren määrän informaatiota omin voimin. Kirjastoon tullaan hakemaan opastusta silloin kun itse ei enää löydä tai löydetään liikaa aineistoa. Kirjasto on jo 2000-luvun alkupuolella muuttunut hybridikirjastoksi, jossa perinteistä kirjastoa käytetään entistä tehokkaammin ja monipuolisemmin verkkopalvelujen avulla. Uutta on tällöin ollut se, että käyttäjä on saanut kirjastopalvelut lähelle itseään kotiin tai työpaikalle. Erityisesti 2010-luvulla on alkanut muutos, jossa visiona on rajaton kirjasto. Se on kääntänyt jossain suhteessa kirjaston aikaisemman toimintatavan päinvastaiseksi. Kun kirjasto aiemmin oli pääasiassa aineiston säilytystila, on tulevaisuudessa suuri osa aineistosta kirjaston seinien ulkopuolella eikä kirjasto suorita enää samassa määrin aineistovalintaa. Vaikka kirjastossa toki edelleenkin on jossain määrin aineistoja sekä fyysisiä että verkossa olevia on tilojen painopiste siirtynyt monimuotoisten tilojen luomiseen erilaisille toiminnoille, joissa keskeisessä roolissa ovat käyttäjät itse. Kirjastotila on luovutettu käyttäjien hallintaan tekemisen ja toimimisen paikaksi. Toimimiseen sisältyy myös perinteisiä asioita kuten hiljaisuuden tarve, mutta tarvitaan myös uudenlaisia oppimisen tiloja, jotka eivät perustu vain verbaalisuuteen, vaan myös liikkumiseen, ääneen ja kuvaan. Tila on ubiikkiyhteiskunnan älykäs tila, jossa tekniikka on kaikkialla läsnä olevana ja sisäänrakennettuna, mutta osittain myös näkymättömänä. RFID:n avulla on luotu kommunikoivia ja opastavia hyllyjä ja muita välineitä (esimerkiksi lattia voi myös opastaa). Joustavuus on maksimaalinen koska muutokset tapahtuvat nopeasti ja niihin on reagoitava entistä herkemmin. Monenlaisesta tekniikasta huolimatta kirjasto ei ole tunnelmaltaan kylmä ja tekninen, vaan lämmin ja ihmistä arvostava. Kirjaston käyttö perustuu entistä enemmän mobiilipalvelujen käyttöön. Kirjaston järjestyksen ja ylläpitoon liittyvät ammatilliset tarpeet kuten erilaiset luettelot ja luokitukset 6

7 ovat käyttäjiltä näkymättömissä ja niistä on tehty käyttäjäliittymiä ja muita tuotteita, jotka ovat asiakasystävällisiä ja ymmärrettäviä käyttäjälle. Kirjasto edustaa yhteiskunnassa jatkuvuutta ja luotettavuutta kaupallisten palvelujen rinnalla. Esimerkiksi Google-kirjasto tai muu vastaava yksityinen kirjasto voi alkaa sensuroida aineistoa tai seurata käyttäjien intressejä ja käyttää niitä käyttäjiä vastaan tai heitä vahingoittaakseen. Monopolit ovat aina vaarallisia ovat ne sitten poliittisia tai kaupallisia! Kirjastokenttä muodostuu edelleen kunnallisista kirjastoista ja erilaisista tieteellisistä kirjastoista. Niiden erittely johtuu ennen kaikkea rahoitustaustan ja kohderyhmien erilaisuudesta. Muut kuin kunnalliset kirjastot eivät tarjoa palveluita kaikenikäisille ja eri sosiaaliryhmille, mutta silti niiden pitäisi olla vapaasti kaikkien käytettävissä. Tämän pitäisi olla itsestään selvyys maassa, jossa menestys perustuu suurelta osin ihmisten koulutukseen. Kunnalliset kirjastot toimivat entistä suuremmissa yhteenliittymissä joko maakuntakirjaston tai muun suuren kirjaston kokoamina. Maakuntakirjastoja ja yleisten kirjastojen keskuskirjastoa tarvitaan edelleen kunnallisten kirjastojen paikallisen ja maanlaajuisen yhteistoiminnan varmistamiseksi. Kansalliskirjaston aineisto on sen omista kokoelmista digitoidun aineiston osalta kaikkien käytettävissä ja se toimii edelleen asiantuntijana muun digitaalisen aineiston hankinnassa koko kirjastoverkolle. Sen perustehtäviin kuuluu koko kirjastoverkon tarvitsemien työkalujen hoitaminen (esim. standardit) mutta muilta osin siltä ostetaan palveluja erillisten sopimusten mukaan. Varastokirjastosta on tullut lähes yksinomaan yleisten kirjastojen palvelupiste, koska nämä kirjastot ovat siirtäneet sinne tieteellisiä kirjastoja enemmän aineistoa. Se sijaitsee Kuopiossa, mutta uuden hajautettua toimintatapaa korostavan hallintomallin mukaan sen kehysorganisaatio on Kuopion kaupunginkirjasto tai jokin muu yleinen kirjasto. Varastokirjaston rahoitus hoidetaan edelleen opetusministeriön määrärahoista, koska varastokirjasto on kansallinen voimavara ja yksi (joskin hyvin pieni) Google-monopolin vastapainoista. Kirjaston työntekijöiden koulutustausta voi vaihdella suuresti. Valinnan kriteereitä ovat testit tai kokeet, joissa varmistetaan kommunikaatiokyky, palveluhalukkuus, yleissivistyksen taso sekä kirjastoaatteen sisäistäminen. 7

8 D rak e S u n n i va ja S a n n e m a n n Ja ak k o Mit ä t u lee t apa ht u maa n seu raav ien 2 5 v uoden aikana k i r jastokent ä l l ä Kunnallisissa kirjastoissa tulee tapahtumaan suuri murros aineistonkäytössä. Nykyisistä alle 30 vuotiaista ja tulevista nuorista tulee kirjaston käyttäjinä uudenlaisia tilassa piipahtajia ja oleskelijoita. Heille ei esimerkiksi kirjamuoto tai levymuoto enää ole merkityksellinen. Autenttiset kulttuurituotteet tulevat jäämään näillä ikäpolvilla käyttämättä. Sosiaalinen verkostoituminen ja kommunikaatio ovat sisältö ja ratkaiseva tekijä kiinnostukselle. Kun kirjastot tarjoavat tilat ja palvelut oleskeluun, tapaamiseen, konsultaatioon ja laiteopastukseen, niin silloin kirjastot ovat yleisiä. Koska Web2-ihmiset ovat tekemiseltään itseohjautuvia valitessaan välineitään ja tilojaan, voimme vain olettaa että kirjasto on onnistunut saamaan nämä asiakkaat itselleen tulevaisuudessa. Täten asiakkaiden omaehtoisuus, omatoimisuus ja trenditietoisuus tuovat heidät lyömään leimansa trendittömään kirjastoon, johon heillä on legitimiteetti. He ovat omistajia. Kirjasto tarvitsee uudenlaisen omistajuuden uuden ajan ihmisten kautta. Tila on maksuton. 8

9 Fo r s m a n M a r i a Y hteisku nt apoliit t iset asiat Vuoteen 2035 mennessä väki vähenee ja suuret ikäluokat ikääntyvät. Onko meillä silloin terveitä, aktiivisia ja vaatimaan tottuneita vuotiaita vai sairaita, kenties dementoituneita vanhuksia? Mitä he odottavat kirjastoilta ja palveluilta? Näihin muutoksiin on syytä varautua. Tuolloin on aikuisiässä myös nyt lapsuuttaan eläviä maahanmuuttajia. Millaiset ovat heidän tarpeensa ja tilanteensa? Voiko sitä verrata ruotsinsuomalaisten asemaan 2000-luvun taitteessa, kun meidän suuresta maastamuutostamme oli kulunut vuotta? Miten ilmastonmuutos vaikuttaa niihin välineisiin, joita meillä on tuolloin käytettävissä? Kent ä n t a r peet Muuttuuko informaatiokulttuuri yhä enemmän tietoverkkojen maailmaan ja millaiseen, vai onko kirja edelleen voimissaan? Ja missä muodossa? Paperi vai sähkö? Mitä kirjastoväen pitäisi osata? Pa lvelut /t uot a n not Miten sosiaalinen media tästä kehittyy? Millaisia muotoja se saa? Eriytyykö yhä pienempiä ryhmiä? Toisaalta, ihmisten kohtaamisen tarve tuntuu kuitenkin olevan suuri. Olisiko kirjasto siihen sopiva yhteinen tila? Miten se pitäisi ottaa huomioon tämän ajan kirjastoarkkitehtuurissa? Minun sukupolveni kirjastoväelle tärkeää on ollut mm. Turun kirjastopäivien 1981 julkilausumassa esitetty ajatus siitä, että tieto kuuluu kaikille. Halutaanko tätä edelleen tukea? Nähdäänkö tämä yhä 25 vuoden kuluttua demokratian kannalta keskeisinä? K i r jasto - ja i nfor maat ioa la n t yöntek ij ä t Kun katsoo ajassa 25 vuotta taaksepäin, muutoksia on loppujen lopuksi ollut vähemmän, kuin ehkä silloin kuvitteli tulevan. Suurimmat muutokset liittyvät informaatioteknologiaan ja tietoverkkojen vallankumoukseen. Julkaisumuodot ovat muuttuneet, tietosisältöjen kantajat ovat saaneet uuden olemuksen, mutta tieto ja elämykset ovat olemassa. Vuorovaikutus on lisääntynyt, samoin ihmisten valmius siihen. 9

10 Niinpä tätä taustaa vasten alan koulutuksessa on säilynyt pitkälti samat perusasiat: tiedon tallentaminen, muokkaaminen ja välittäminen. Koulutuksessa niihin on reagoitu mielestäni hyvin, ja niin varmasti jatkuu edelleen. Tiedon merkitys on tulevaisuudessa varmasti suuri. Nyt pyritään säästämään henkilöstömenoja suurten ikäluokkien eläköityessä ja samalla pohditaan, että mistä saadaan uusia tekijöitä! Uudet tekijät kasvavat koko ajan tässä vieressämme. Heitä täytyy vain kannustaa ja tukea tällä alalla. Mit ä t u lee t apa ht u maa n seu raav ien 2 5 v uoden aikana k i r jastokent ä l l ä Tällä hetkellä yhteiskunnassa ja kirjastoissa näyttää olevan trendinä kulkea kohti suuria kokonaisuuksia. Perusteluina ovat säästöt, tehokkuus, työvoimapula Näin ehkä onkin. Toisaalta ihmisillä näyttäisi olevan kaipuuta pienempään, paremmin hallittavissa olevaan elämään olipa kyseessä työ, asuminen tai kaupassa käyminen. Ehkäpä pienet lähikirjastot saavat uuden roolin niin yleisten kirjastojen kuin tieteellisten kirjastojen puolella. Tieteellisten kirjastojen maailmassa saattaa käydä niin, että tutkijat alkavat (taas kuten historiassa ennenkin) luoda ympärilleen uutta kirjastoa tai tietopalvelua, jos suuret kirjastokokonaisuudet etääntyvät liikaa tutkijoiden arjen tarpeista tai jos kirjastoväki ei osaa kuunnella tutkijoiden ääntä. Yhteinen kieli ja keskinäinen arvostus ovat tärkeää. Saattaa olla, että meillä on Kansalliskirjasto ja Varastokirjasto yhtenä kokonaisuutena ja ehkä muitakin isoja kokonaisuuksia. Ihmisellä on halu vaikuttaa lähiympäristöön ja hallita omaa elämäänsä. Yhä suurempi osa suomalaisista on 25 vuoden kuluttua koulutetumpaa kuin nyt, ja varmasti enemmän kansalaisia kuin alamaisia aiempiin aikoihin verrattuna. He haluavat ehkä vaikuttaa myös kirjastojen kehitykseen ja toimintaan. 10

11 H a a v i s to Tu ul a Y hteisku nt apoliit t iset asiat Voi olla että ilmastonmuutos ja sen liikkeelle ajamat pakolaisjoukot ovat muuttaneet maiseman niin perusteellisesti, että kirjastot painuvat ainakin joksikin ajaksi marginaaliin. Toinen megamuutos toteutuu varmasti: suuri osa tieto- ja kulttuurisisällöistä on siirtynyt kokonaan verkkoon; digitaalista sisältöä on nykyistä helpompi löytää ja käyttää. Se taipuu notkeasti erilaisille alustoille. Kaunokirjallisuus säilyy pisimpään kirjamuodossa, epäilemättä pääosin vielä Toisaalta verkko synnyttää myös uusia tarinankerronnan ja oman historian taltioinnin muotoja, joita kirjastojen voi olla vaikea saada kokoelmiinsa tai välitykseensä. Kansalaisten omatoimi- ja vertaisverkkopaikkoja on 2035 paljon, ja niiden kulttuurisisältöjen tallentaminen voi olla kirjastoille haaste. Tosin ehkä jo 2035 asia saattaa olla pitkälti ratkaistukin. Kirjastojen kannalta on tärkeää, että yksi yhteiskunnan toiminnan peruspiirre ei häviä: tieto- ja kulttuurisisältöjä pitää edelleen järjestää ja taata niihin tasa-arvoinen pääsy. Tässä kirjastoilla tai vastaavia tehtäviä hoitavilla organisaatioilla on edelleen rooli. EU:n lainsäädännöllinen ja taloudellinen integraatio on edennyt ja laajentunut, mutta kansalliset kulttuurit ovat vastapainoksi voimissaan, koska niitä tuetaan aktiivisesti. Kirjasto on tässä yksi väline (vrt. kirjasto tukee esimerkiksi Ranskassa jo nyt voimakkaasti ranskan kieltä). Suomi ei ole enää vain etnisten suomalaisten. Arvelen että % asukkaista on muuta etnistä alkuperää ja kasvava osa monitaustaisia, suomalaisten ja muuntaustaisten jälkeläisiä. Suomen kielen rinnalla on englanti ja jonkin verran venäjä. Suomen kieli voi olla jopa vaikeuksissa. Viihdettä tarjotaan muilla kielillä, ja sen vaikutus on suuri. Jos vuosina on aktiivisesti tehty töitä asian eteen, että monikulttuurisuus ja suomalaisuus on saatettu saada elämään hedelmällisesti rinnakkain. Tämä on merkittävä kulttuuris-mentaalinen haaste. Kirjastot voivat osallistua näihin talkoisiin esimerkiksi norjalaisen Rangar Audunsonin vetämän PLACE-tutkimuksen hengessä: kun ihmiset henkilökohtaisine korvanappimusiikkeineen pystyvät yhä tehokkaammin eristäytymään kaikesta muusta kuin omasta elämänpiiristään, tarvitaan poliittisen tahdon vauhdittamaa viranomaistyötä rakentamaan tarkoituksellisesti sekalaisen kohtaamisen paikkoja. Kirjastot kuuluvat tähän joukkoon. Myös kansalaiset ja kolmas sektori ovat tässä tiiviissä yhteistyössä. Jos integroimisessa ei onnistuta, on meillä 2035 vaarallisia asuinalueita siten kuin nyt Marseillessa tai jopa Malmössä. Näillä alueilla kirjaston rooli lähenee sosiaalityön roolia. 11

12 Kansalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun on arkipäivää ja sille on hyvät menetelmät. Tämä koskee tietysti myös kirjastopalveluja. Suurten ikäluokkien paine on hellittänyt. Mikä mahtaisi olla nuorempien ikäpolvien vastaisku ja sen kulttuurinen elementti? Lukemisen vastaisuus? Lukeminenhan on suurille ikäluokille positiivinen itsestäänselvyys, mutta tähän on Suomessa vaikea uskoa. Suomella on suuria vaikeuksia vähentää syrjäytymistä. Henkinen ilmapiiri ei suosi tätä teemaa. Jokin iso syrjäytyneiden ryhmä on puheena myös Juuri nyt voi ihmetellä vaikka sitä, että näin rikkaassa maassa 25% yksinhuoltajaperheistä on pienituloisia ja ero muihin kasvaa. Inf rast r ukt uu r i /rakenteet Hallinnon perusyksiköt on saatu järkevän kokoisiksi, vähintään asukasta koskeviksi. Toisessa päässä saattaa sitten olla suomalaisittain melkoisia jättiläisiä. Pääkaupunkiseutu ainakin on yhtä kuntaa. Väestö on keskittynyt nykyistä isompiin keskuksiin, maaseudun infraa ei pidetä yllä yhtä kattavasti kuin nykyisin. Resursseja jaetaan jollain priorisointikriteerillä, ehkä lomanviettoon ja matkailuun liittyvä. Esimerkiksi Aamulehti uutisoi visiosta, jonka mukaan koko maassa ei voi jatkossa olla täysmittainen yhteysverkosto maantiet-lentoyhteys-rautatie. Tietoliikenteen infra on entistä tärkeämpi ja sen ylläpitoon satsataan. Kent ä n t a r peet Tältä osin viittaan Yleisten kirjastojen neuvoston strategiaan. Sitä tukee vielä kaikki mitä kuultiin esimerkiksi tämän vuoden Kirjastopäivillä ja IFLAssa. Ragnar Audunsonin esitys Kirjastopäivillä antoi ajatuksille tutkimusperustaista lisäpontta. Pa lvelut /t uot a n not Palveluiden saavutettavuus: fyysiset pisteet vähenevät, verkko ja joku liikkuvan palvelun muoto korvaavat fyysiset palvelupisteet. Vähemmistöjen tarpeet: maahanmuuttajat otettava huomioon, vammaisasioissa tuskin taannutaan kirjastojenkaan osalta, mikäli Suomi aikoo pysyä sivistysvaltioiden kirjoissa (paitsi jos ilmastonmuutos aiheuttaa liian suuren kaaoksen). Työllisyys: mm. koulutustason nousu ja nuoren sukupolven tottuminen pätkätöihin muuttaa mentaliteettia niin paljon, että ihmiset vaihtavat nykyistä useammin tehtäviä. Tästä seuraa tiedontarpeita. Myös kirjastoissa työskentelee alalle vihkiytyneiden lisäksi kaikenlaista kulkuväkeä ja tämä täytyy oppia käyttämään vahvuutena. 12

13 Talous: kuka rahoittaa oman alan? Nopeasti ja mielijohteesta sanoisin että mielellään valtio, mutta se perustuu tämänhetkiseen kuntarakenteeseen. Jos/kun kuntarakenne järkevöityy, se voi olla kuntakin. Epäilen, että vuoteen 2035 mennessä valtion ja kunnan rahoitus-suhteissa on tapahtunut joku erittäin suuri muutos. On kuitenkin vaikea arvella, mikä se voisi olla. K i r jasto - ja i nfor maat ioa la n t yöntek ij ä t. A la n kou lut us - millainen t u lisi ol la Kulttuurin- ja tiedon tuotantorakenteiden ja sisällön sekä hakemisen ja käytön lainalaisuudet pitäisi tuntea, samoin aineiston järjestämisen menetelmät ei siis suuria muutoksia itse asiassa mutta sovellettavat kohteet ovat kovasti muuttuneet. Osallistamisen menetelmien oppiminen kuuluu itsestään selvänä opintoihin, siis kansalaisten kuuleminen ja toiminnan kehittäminen yhdessä käyttäjien kanssa. Mit ä t u lee t apa ht u maa n seu raav ien 2 5 v uoden aikana k i r jastokent ä l l ä Yksiköt ovat muodostaneet isompia hallinnollisia kokonaisuuksia, pikku irtopisteet ovat kadonneet kuten myös emo-organisaatioissa. Kansallisen tason kieleen sidottua verkkotyötä tehdään yhteisissä yksiköissä hallinnollisista rajoista riippumatta. Aito kansainvälisyys on edennyt niin pitkälle, että kansallisilla toimijoilla on isot kansainvälisiä asioita hoitelevat osastot. Fyysisessä maailmassa menestyvät yleiset kirjastot ovat kohtaamispaikkoja joista nyt haaveillaan: fyysisen kokoelman osuus lattia-alasta voi olla jopa vain 25%, loppu menee ihmisten toimintaan. Sitä on esimerkiksi medialukutaidon tukeminen eri tavoin eri ikäryhmille. Sisällönesittely on päivittäinen itsestäänselvyys, jonka muodot ovat edelleen moninaistuneet. Pienet lähikirjastot ovat kadonneet, ne korvaa joku uusi kirjastoauton sukuinen innovaatio. Edessä voi olla jopa liikkuvien kirjastopalvelujen renessanssi. Kouluissa osa opettajista on vakavasti paneutunut myös tiedonhankintataitojen opastamiseen, yhteistyö kirjaston kanssa on saumatonta. Kansalliskirjastojen osalta Milanon IFLAssa 2009 oli mielenkiintoinen sessio. Kansalliskirjastot on pitkään eri maissa koettu aika lailla tehokkaina, mutta rahastuksenhimoisina laitoksina, mutta nyt peräänkuulutettiin aitoa yhteistyötä, luottamusta ja muuta sen tapaista (Carnaby). Tämä vaikuttaa uskottavalta. Kirjastoala on niin pieni, että sen on vaikea pärjätä maailmassa jos on sisäistä eripuraa. 13

14 H a r j u Eli n a Y hteisku nt apoliit t iset asiat Yksilöllisiä, vaativia ikäihmisiä Nuorison uudet tarpeet Maahanmuuttajien vaikutus elossa lisääntyy Inf rast r ukt uu r i Keskukset jatkavat kasvuaan, mutta suuriin yksiköihin liittyy myös kritiikkiä. Maaseudulle on herännyt uudenlaista yhteisöllisyyttä, mutta suurin osa maaseudusta on hyvin harvaan, jos ollenkaan asuttua. Ilmaston muutoksen vaikutukset tuntuvat rajusti ja vaativat ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan. Kestävyydellä on uusi merkitys. Yhteisöllisyydelle haetaan uusia muotoja. Pa lvelut /t uot a n not. K i r jasto - ja i nfor maat ioa la n t yöntek ij ä t Kaunokirjallisuuden nousu kirjamuodossa, mutta myös e-kirjana Tieto- ja musiikki ovat kokonaan netissä Kirjasto tilana tärkeä yhteisöllisenä ja hiljaisuutta, keskittymistä tukevana paikkana Kirjasto torjuu yksinäisyyttä ja tukee yhteisöllisyyttä Kirjastojen palvelut vuorovaikutteisina netissä Kaupalliselle/pinnalliselle kulttuurille haetaan vastapainoa kirjastoista Osa nuorista käyttää kirjastoa vain netin kautta, osa ei ollenkaan. On kuitenkin kasvava ryhmä nuoria, joille kirjastojen tilat sekä erilaisen toiminnan mahdollisuudet ovat tärkeitä. Tiloja ja toimintoja on kehitetty yhdessä nuorisoalan väen ja nuorten kanssa. Nuoret haluavat tehdä itse, yksin ja yhdessä. He tarvitsevat apua kaunokirjallisuuden kanssa ja ovat kiinnostuneita taiteella vaikuttamisesta. Kirjastot, taidemuseot, media tekevät luovaa yhteistyötä nuorten kanssa. Kirjastoautoista on kehitetty monipalveluautoja, jotka Internetiä hyödyntäen pystyvät palvelemaan maaseutu alueita monipuolisesti ja yksilöllisiä tarpeita. Suuret pääkirjastot ovat saaneet rinnalleen yhteisönsä keskuksina toimivia lähikirjasto/ kulttuuri/tapahtumakeskuksia. Kirjastoissa tehdään hyvää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja näin saadaan resurssit riittämään. Tietotekniikka ja yhteisöllisyys ovat lisänneet joustavuutta aukioloajoissa. Kirjastojen tilat ovat monipuolisessa käytössä. 14

15 Kirjastolaisia tarvitaan informaatiotulvan keskellä suunnistamiseen. Tietopalvelut vaativat yksilöllistä ohjausta ja konsultointia. Kirjastoammattilaisia tarvitaan hyvän kaunokirjallisuuden löytämiseen, lukupiirien vetämiseen netissä ja kirjastoissa, musiikin, nettisisältöjen, kirjallisuuden vinkkaamiseen ja ääneen lukuun sekä kulttuuri tapahtumien järjestämiseen. Kirjastolaisissa on kulttuurityön painottuneita tekijöitä sekä tiedon etsinnän, arvioinnin ammattilaisia. Kirjasto suuntautuu uteliaasti ulkomaailmaan ja tulkitsee sen ilmiöitä ja etsii koko ajan omaa rooliaan yhteiskunnallisena toimijana. Kirjastoalalle houkutellaan eri alojen osaajia. Samalla alan koulutusta tarkistetaan ja suunnataan. Suomalaiset kirjastoihmiset ovat haluttuja kouluttajia ja yhteistyökumppaneita ympäri maailman kirjastoalan kehittämisasioissa. Kansainvälinen yhteistyö kukoistaa. 15

16 H e ik k i n e n Hilk k a Lapin näkökulmasta tulevaisuuden trendejä ovat ekologisuus, matkailu, monikulttuurisuus, puhtaus, turvallisuus, vakaus. Lappi voi tulevaisuudessa olla korkeasti koulutettujen, turvallista ja puhdasta elinympäristöä etsivien työntekijöiden ja yritysten kotipaikka. Lisäksi Lapissa voidaan harjoittaa matkailuyritystoimintaa, joka paisuessaan vetää palvelualoille enenevässä määrin mm. maahanmuuttajia ja lisää siten monikulttuurisuutta. Lapin arvo on puhdas, turvallinen ja vakaa elinympäristö. Heikko signaali on elintason nousu esim. Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa, jolloin länsimainen yksilökeskeisyys yhteiskunnassa voi muuttua yhteisön / ryhmän etua arvokkaana pitäväksi kulttuuriksi. Tämä vaatii uusia toimintatapoja ja palvelukulttuuria sekä tiloja yhteisöllisyydelle. Asia ei kuitenkaan ole Suomessa vieras, koska meillä yhä elää maalla sama yhteisöllisyys talkooperinteineen. Uhat ovat ilmastollisia, taloudellisia ja kansainväliseen rikollisuuteen liittyviä. Ilmastonmuutos voi ratkaisevasti muuttaa Lapin herkkää ekologista tasapainoa. Nykyinen kehitys ilman muutoksia on mm. Lapin autioitumista, väestön vanhenemista, matkailuyritysten kasvua. Tähän en kuitenkaan usko, vaan oletan, että Lappi ja muut Suomen syrjäseudut saavat tulevina vuosikymmeninä uutta yritystoimintaa ja sen lisäksi palvelutuotantoa vakaiden, puhtaiden ja turvallisten elinolosuhteidensa avulla. Tulevaisuuden kirjastojen asiakaskunta on jo syntynyt, jos kirjastot eivät pysy muuttumaan ja muokkaamaan toimintaansa uusien formaattien esilletuomiseen. Nuoret lukevat jo nyt lähes kaiken netistä ja vain ahkeralla panostamisella lukemisharrastuksen kehittämiseen voidaan säilyttää edes osa ikäluokista kirja-käyttöliittymän käyttäjinä. Ihmisillä on kuitenkin tarve kohdata toisia ihmisiä ja siinä kirjasto puolustaa paikkaansa kohtaamispaikkana ja kuntien yleiskulttuuritilana ja viihtymisen keskuksena. Tähän voidaan sitten lisätä virtuaaliset tilat ja kirjaston fyysinen aineisto. Kuntayksiköt ovat tulevaisuudessa suurempia ja toivottavasti myös toimivat virtuaalisesti ja tehokkaammin kuin nykyiset byrokraattiset järjestelmät, jotka eivät pysty tuottamaan tehokkaasti ja edullisesti palveluja. Kaikki kirjastotietokannat on tulevaisuudessa yhdistetty, koska voimavaroja ei kannata tuhlata pienellä kielialueella rinnakkaisjärjestelmiin. Kirjastojärjestelmien yhdistäminen edistää myös eri kirjastoyksiköiden yhdistymistä. Paikalliset kirjastoyksiköt ovat pienempiä ja tarvitsevat entistä monitaitoisempaa henkilökuntaa. Tässä kehitys seuraa mm. pankkien ja postien kehitystä. Kirjasto voi olla missä vain, mutta se on pienempi yksikkö kuin aiemmin ja toimii joustavammin tai esim. itsepalveluperiaatteella. Koulutettua henkilökuntaa tarvitaan edelleen mutta ilman palkkaremonttia alalle voi olla vaikeaa saada päteviä ihmisiä, kun ikäluokat pienenevät. 16

17 Ho r m i a - Po ut a n e n K r i s t i i n a Muutostek ijöit ä Käyttäjien tarpeet Palvelut käyttäjien työskentely ja oleskelu ympäristöihin/ integrointi prosesseihin Access; teksti -> audiovisuaalinen aineisto; Konteksti Digitaaliset sisällöt E-kirjat, Tutkimusdata Uusi teknologia ja arkkitehtuurit Web 2.0/3.0; Semanttinen web; Mobiilipalvelut Talouskriisi OS, uudet ratkaisumallit Juridiikka (tekijänoikeus) Standardointi (uudet DL standardit) R at kaisuja Kansallisten ja kansainvälisten arkkitehtuurien kehittäminen Valtionhallinnon/julkishallinnon taso kirjastojen taso: Kansalliset digitaaliset kirjastot; Pitkäaikaissäilytysratkaisut; Käyttäjän tunnistus ja auktorisointi; Verkkomaksaminen; Auktoriteettitietokannat; Pysyvien tunnisteiden ratkaisut; Henkilöstöresurssien ja työnkulkujen kehittäminen Erilaisen osaamisen yhdistäminen; Uudet painotukset henkilöstöprofiileissa (digitaalisen kirjaston edellyttämä osaaminen); Sektorirajat ylittävä yhteistyö Kirjastot eri sektoreilta; Toimialan eri toimijat esim. kirjasto-tietohallinto: kirjasto - henkilöstön kehittäminen, kirjasto- viestintä; Kirjastot, arkistot, museot; Valtionhallinnon ja julkishallinnon eri toimijoiden välinen yhteistyö Uudet työmuodot; Tilat ja virtuaaliset tilat; Yhteiset työskentely- ja kehittämisympäristöt; Erilaisten työskentelytapojen ja menetelmien yhdistäminen A rk k iteht uu r i n er i t asoja Valtasa Kansallinen käyttäjän tunnistus ja verkkomaksaminen (Vetuma); Palautejärjestelmä; URN; Ontologia; KDK-taso Integraatioalusta; Auktoriteettitietokanta; Kysy kamuilta; Taustajärjestelmien kehittäminen (metadatatietokannat + paikalliset tietokannat) 17

18 Iham äki Saara Maailma Vuonna 2009 suomalainen lähdevesi maksaa Lontoon Harroldsin tavaratalossa 30 euroa litra. Vuonna 2035 puhdas vesi, ilma ja vakaa kallioperä ovat kymmenen kertaa kovempaa valuuttaa. Suomen maaseutu vetää eläkkeelle jääviä ja lapsiperheitä kaikkialta maailmasta. Virastojaot ovat hävinneet tuskin havaittaviksi. Demokraattisessa itsepalveluvaltiossa kansalainen ei ole asiakas vaan toimija, jolta edellytetään itsenäisyyttä. Holhousyhteiskunta on väistynyt. Tämä sopii monelle, onhan varhaisessa keski-iässä tuolloin nk. internet-sukupolvi. He ovat tottuneet omatoimisuuteen, nopeuteen ja keskinäiseen avunantoon. Kelkasta putoavat maahanmuuttajat ja sosiaalisesti syrjäytyneet. K i r jasto kolme n ä köku lmaa biljardi Maaseudun virkeät eläkeläiset ja muu väki vaativat tasokkaita mutta melko perinteisiä kirjastopalveluja. Näin pitkään historiaan nojaava suomalainen kirjasto jatkaa kunniakasta olemassaoloaan. Suurissa kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, kirjasto on muuttunut radikaalisti. Lukeva Suomen kansa on muualla. Maahanmuuttajien myötä ja urbaanin nuorison haastamana kirjasto on iltanuotio, paikka jossa mennyt kerrotaan eteenpäin. Nuotiona on vaikkapa biljardipeli jonka äärellä voit valita joko aktiivin osallistujan tai sivullisen tarkkailijan roolin. Biljardi on metafora, mutta se on myös hyvin konkreettinen tilaan sijoitettu esine. Kirjasto on yhteiskunnallisten ja sosiaalisten selviytymistaitojen ensiapupaikka. Ennen vain verkkopalveluissa maan ja taivaan väliltä esitetyt kysymykset ovat levittäytyneet fyysiseen tilaan. Virastorajojen liudennettua ja itsepalvelun levitessä yhä uusille alueille kirjasto on saanut yhteiskunnan kaatopaikan roolin. Kansalaiset hakevat itsepalveluneuvontapalveluja. Toisaalta kirjasto on yhteisön keskiössä korttelipoliisin roolissa, ongelmanratkaisija ja aktiivinen viestinvälittäjä. Toivetta vai todellisuutta, mutta kirjastossa on visuaalinen hiljaisuus. Vaihtuvan infon skriinejä ei ole. Tekniikka on pitkälle vietyä, mutta näkymätöntä nykyiseen verrattuna. Kirjastotilassa yllättää ajattomuus. 18

19 vinyyli Kokoelma on ennakoimaton. Siitä muistutuksena olkoon vinyyli. Kuoppasimme sen kuolleena, mutta ei se kuollutkaan. Levyllä olikin ominaisuuksia joita uudet formaatit eivät korvanneet. Sisältö ei ole itseisarvo, myös muodolla on merkitystä. Ihmisellä on viisi aistia ja ne kaikki ovat käytössä koko ajan. Siksi kokoelman luonteesta voi esittää vain hyvin ylimalkaisia arvailuja. Perinteinen kirja on sen verran moneen aistiin vetoava, että se säilyy. ompelukone Itsepalveluyhteiskunta ulottuu uusille alueille. Yhteiskunnalla ei ole varaa kattavaan yleisen terveydenhuollon verkkoon ja siksi kansalaiset ohjataan itsepalvelu terveydenhoitoon. Kirjastossakin on vahva siirtymä kokoelman ylläpidosta ja siihen liittyvästä tietopalvelusta terveys- ja lakitiedon tarjontaan, opastamiseen ja neuvontaan. Perinteiselle koulutukselle ei sellaisenaan ole käyttöä. Työntekijät ovat usean alan spesialisteja (terveydenhoitaja sosiologi / informaatikko-yhteisöpedagogi / nuorisotyöntekijä toimittaja ) ja rutiinityöt teetetään keikka-apulaisilla. Ompelukoneen ylälangan pujotus on yhtä luonteva tehtävä kuin ohjaus do it yourself diagnoosin kaiveluun tai opastus opiskelupaikan hakuun. Jos tulevaisuus on kuvailemani kaltainen on huomioita seuraavaa jo nyt: Kirjastoista ei saa tehdä köyhäin palvelua, vaikka asiakaskunta sellaisia merkkejä antaisikin. Palvelujen tason rima pitää asettaa korkealla: kirjasto Jorma Ollilalle. Edellä esittämäni painottuu yleisiin kirjastoihin. Tieteellisellä puolella tilanne on toinen. 19

20 Karhula Pä ivikki 20 Muut t uva yhteisku nt a Ikääntyvän väestönosan määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Maahanmuuttajien, monikulttuuristen ja monikielisten palvelujen tarve lisääntyy samalla osa maahanmuuttajista, kuten venäläiset ja virolaiset alkavat integroitua syvemmin osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Polarisaatio on moninaista: maiden välistä, alueellista ja maaseutu-kaupunki -akselilla, mutta se voi olla myös alojen, asiantuntijoiden, organisaatioiden ja ikäryhmien välistä. Lapset ja nuoret kasvavat netin verkostoissa ja kiinnittyvät verkkokulttuurien heimoihin. Seuraava sukupolvi kasvaa lähtökohdiltaan kansainvälisyyteen, monikulttuurisuuteen ja uusiin teknologioihin. Lapset ja nuoret siirtyvät myös nopeammin ei-tekstuaaliseen maailmaan. Siellä vallitsevana toimintamallina on instantismi, lyhyt aikajänne, puhe, kuva, pelit, haptiset käyttöliittymät ja nopealiikkeiset verkkoyhteisöt. Nuorten ja vanhusten välinen konfliktipinta kasvaa. Yhteiskunnan pelisäännöt muuttuvat nopeasti, eikä keski-ikäinen väestö kykene niihin enää helposti sopeutumaan. Talouden laskukaudet synnyttävät uudenlaisia jännitteitä. Muutosten arvaamattomuus ja syvyys voi heikentää työelämän laatua työelämästä halutaan ottaa taukoa tai hakeudutaan etätöihin, ulkomaille, vuorotteluvapaalle, varhaiseläkkeelle tai tehdään lapsia ja muutetaan maalle. Stressisairaudet ulottuvat yhä nuorempiin ikäluokkiin. Kansalaistoiminta viriää monissa muodoissa: verkossa ja muunlaisena aktivismina sen luonne voi myös muuttua teknologian salliessa nopeamman reagoinnin. Arvojen muutos tai muuttumattomuus voi tuottaa ennakoimattomia konflikteja, joiden seurauksia voivat olla esimerkiksi radikalisoituminen tai nopeat joukkoliikkeet. Eettisyys ja ekologisuus nousevat uusiksi arvoiksi. Halu muuttaa maalle, viettää aikaa perheen parissa, hankkia eläimiä, syödä luomuruokaa ja viettää yksinkertaista elämää tulee kasvamaan. Suu ret mu l list ukset t u levat 25 vuoden tähtäin on pitkäaikainen ja siitä ei juuri ole kansallisia ennusteita. Seuraavien 25 vuoden on kuitenkin tulevaisuuden tutkijoiden näkemyksissä ennakoitu olevan suurten mullistusten aika poliittisesti, taloudellisesti ja ekologisesti, mutta ennen kaikkea teknologisesti. Aikavälillä 2010 ja 2030 koetaan dramaattinen yhteiskunnan muutos, johon vaikuttavat ennustettavista tekijöistä etupäässä globalisaatio ja teknologia. Yleisinä taustavaikuttajina ovat myös useat luontoon liittyvät tekijät, kuten ilmastonmuutos, pandemiat, ruokakriisit ja nälänhätä, joiden vaikutukset voivat olla laaja-alaisia. Katastrofivalmiuksia ja varautumista tarvitaan entistä enemmän etenkin luontoon liittyvien muutosten takia.

21 Teknologiaan ja valvontayhteiskuntakehitykseen liittyvät riskit kasvavat ja poliittisen ja taloudellisen voimatasapainon liike voi johtaa konflikteihin tai sotiin. Nopeus, verkostoituminen, globaali skaala ja kehityksen monimutkaisuus (moniparadigmaattisuus) tekee monista muutoksista raskaita ja arvaamattomia. Sy venevä n automaat ion aika Teknologian kehityskaari kulkee kohti bio/nanoyhteiskuntaa ja fuusioyhteiskuntaa (integroituminen). Tietoteknologia muuttaa radikaalisti ympäristöä siitä tulee ubiikkia eli kaikkialla läsnä olevaa (langaton verkko, satelliitit, sirutus). Teknologiasta tulee myös fyysistä se kiinnittyy ihmisen jokapäiväisiin esineisiin (kännykkä, auto, vaatteet) tai asennetaan jopa ihmiskehoon. 25 vuoden aikana ehditään käydä läpi useita uuden teknologian käyttöönoton vaiheita, jotka mahdollistavat niiden jalostuneemman käytön, jolloin teknologiat integroituvat ja sulautuvat syvemmin ympäristöön ja palveluihin toimintamalleiltaan. Sama kehityskaari on nähty jo nettiajassa, jota on eletty vasta n. 15 vuotta. Lähivuosien aikana nettimaailma muuntuu ubiikkimaailmaksi ja siirtyy painopisteeltään kohden kone-keho teknologiaa (bioaika). Teknologinen kehitys vaikuttaa kirjastoihin montaa kautta. Automatisoinnin syveneminen tunkee läpi kaiken kirjastotoiminnan se vaikuttaa erityisesti kirjojen varastointiin ja säilytykseen, hyllytykseen, kuljetukseen, lainaukseen ja palautukseen. Elektroniset julkaisut ja uudet mediat lisääntyvät ja ubiikki tiedonhaku ja uuden tiedon seuranta tukevat niiden käyttöä. Digitointi laajenee ja syventyy. Tekijänoikeudet, lainsäädännölliset puitteet ja erilaiset sopimuskäytännöt vaikuttavat sen laajuuteen. Teknologia olisi kuitenkin valmista siirtämään kaiken tiedonhallinnan elektroniseen muotoon. Digitointirobotit voisivat periaatteessa lukea kaikki maailman kirjat, kuten Googlen kuvausauton on tarkoitus kiertää kaikki maailman kadut ja tiet. 25 vuoden sisällä painettujen julkaisujen kohtalo suhteessa elektronisiin julkaisuihin alkaa tulla tosiasialliseksi kysymykseksi kirjastoille. E-kirjat ja julkaisut tulevat. Hybridikirjastomalli tulee haastetuksi - siirrymme paperista näyttöihin sekä tilannekohtaiseen, visuaaliseen ja aistimelliseen dataan. Kehitys palaa myös kirjoitetusta kielestä uudelleen puheen, visuaalisen, aistimellisen ja hetkellisen valtaan. Multimodaalisuus näkyy erilaisina käyttöliittyminä ja näyttömuotoina, joissa visuaalisuus, äänentunnistukseen ja haptiikkaan (liikkumiseen, paikallaoloon ja kosketukseen perustuvat) perustuvat käyttötavat lisääntyvät. Remix eli tiedon kumuloituminen ja sekoittaminen erityisesti yhteisöllisissä palveluissa vaikuttaa käsitteenä tiedon tuotantoon se muuttaa alkuperäisyyden käsitettä. Cloud computing (pilviteknologia) antaa mahdollisuuden tai jopa pakottaa siirtämään sekä sovellukset että sisällöt organisaatioiden ja yksityisten koneilta niiden ulkopuolelle verkkoon. Seuraava kysymys on, mitä tapahtuu sisältöjen varastoinnille ja hallinnalle? 21

22 Keskittyykö se ja minkä tahojen käsiin? Minne sisällöt menevät, kuka niitä hallinnoi ja mitä se tarkoittaa käyttäjän ja kirjastojen kannalta? Ubiikkiteknologian eli jokapaikan tietoteknologian käyttöönotto etenee jo vuosina useassa maassa. Se tarkoittaa lyhyesti minkä tahansa esineiden ja henkilöiden tunnistuksen, paikannuksen ja seurannan mahdollisuutta mikä tahansa esine ja henkilö voidaan sen avulla tunnistaa, paikantaa ja sen liikkumista seurata ja tuottaa kerätyn tiedon perusteella henkilö- ja tilannekohtaisia palveluja. Ubiikin vanavedessä sisällön analyysi ja automaattinen käännöstyö tarkentuvat. Ubiikkimaailman tilannekohtainen reagointi ja navigointi nopeuttavat edelleen verkkokäyttöä - vasteajat ja reagointinopeudet muuttuvat. Ubiikki tietoympäristö muuttaa logistiikkaa, mutta myös palveluja. Varastoinnin ja kuljetuksen automatiikka etenee. Käyttöön tulevat varasto- ja kuljetusrobotit, julkaisujen ja asiakkaiden sirutus ja siihen perustuva tunnistus- ja paikannusteknologian hyödyntäminen. Myös monet tietopalvelut siirtyvät kirjaston ulkopuolelle ja sinne, missä liikutaan. Tiedonhausta ja seurannasta tulee tilanne- ja henkilökohtaista tiedonseurantaa ja ympäristössä ja tiloissa navigointia. Yhteenlaskettuna syventyvän automaation ulottuvuudet mahdollistaisivat äärimmillään sen, että kutakin kirjaa tarvitaan vain yksi varastokappale ja käyttökappale on digitoitu versio. Samalla painetut kirjat voitaisiin esimerkiksi kustannussyistä siirrättää keskitettyihin varastoihin, joista kirjoja voidaan tarvittaessa suoraan tilata. Tällainen näkemys esitettiin esimerkiksi kirjastojen kansainvälisessä konferenssissa (IFLA) paneelikeskustelussa syksyllä Lähempänä (ja inhimillisempänä) vaihtoehtona voi kuitenkin olla eräänlainen välivaiheen malli, jossa hajautettua kirjastojen infrastruktuuria hyödynnetään, mutta kirjan voi tilata mistä tahansa kirjastosta ja se voidaan kuljettaa suoraan kotiin ( Tanskan malli ). 22 Globa lisaat io etenee 25 seuraavan vuoden aikana globalisoituminen syvenee. Alueellinen yhdentyminen toimii reittinä syvempään yhdentymiseen. Samalla kansallisen ja paikallisen politiikanteon tila kapenee suhteessa globaaliin tai EU-tason ohjaukseen. EU:n sisäinen rakennemuutos voi tuoda kokonaan uudenlaisia asioita eteen. Kansainvälisten yrityksien ja kansainvälisten järjestöjen valta päätöksenteossa ja infrastruktuurien hallinnassa todennäköisesti vahvistuu. Paineet globaaliin talousjärjestelmän muutokseen kasvavat ja käyttöön otetaan sähköinen raha. Julkisen sektorin palveluja puretaan ja privatisoidaan eri maissa. Sama kehitystrendi koskee tiedettä julkinen tutkimusrahoitus vähenee ja rahoitus tulee lisääntyvässä määrin kaupallisilta toimijoilta. Poliittinen tahto ja toiminnan ohjaaminen ja suuntaaminen tulee erittäin tärkeäksi nopeasti ja syvästi muuttuvassa globalisoituvassa maailmassa. Demokratian ja kansalaisyh-

23 teiskunnan säilyminen ja sopeutuminen muutoksiin tulee avainkysymykseksi, jossa myös kirjastoilla on rooli. Jos valta keskittyy ja demokratia murenee, uuden teknologian infrastruktuurissa vaikutukset voivat olla ikävämpiä ja laaja-alaisempia kuin arvaammekaan politiikalla kuitenkin voitaisiin ohjata esimerkiksi teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Pahin mahdollinen uhkakuva kirjastoille, jos demokratia horjuu, voisi olla esimerkiksi seuraavankaltainen: painetut kirjat siirretään keskitettyihin varastoihin ja kirjastot ovat kirjattomia painettujen kirjojen (= alkuperäisaineiston) saanti tulee luvanvaraiseksi esimerkiksi kustannussyistä anonyymi tiedonhankinta ja käyttö on mahdotonta tiloihin pääsy, laitteiden ja materiaalien käyttö on tunnistettua ja sitä seurataan tiedonsaanti ja tiedonvälitys verkossa on suodatettua tiedonvälitys siirtyy kaupallisten tahojen käsiin tai on poliittisesti suodatettua Joht a misen merk it ys ja k i r jastojen muut t uva rooli Globaali tai laaja-alainen verkottuminen on yhä useammin toiminnan ja yhteistyön lähtökohtana. Uusien haasteiden edessä johtamisen ja kirjastopoliittisen ohjaukseen tarve kasvaa ja siihen tarvitaan nopeampia ja joustavampia välineitä. Avuksi voisivat olla myös esimerkiksi kevyet, demokraattiset ja verkostoituneet organisaatiorakenteet, joilla voidaan reagoida nopeammin muutoksiin. Tarpeen olisivat myös asiantuntijajärjestelmät, joiden tuella voidaan arvioida ja suunnata toiminnan tilaa haluttuun suuntaan. Lisäksi kannattaisi hyödyntää parhaiden käytäntöjen seurantaa, jolloin voidaan oppia menestyksellisten yksiköiden toimista ja nähdä, miten kirjaston ja kirjastotyön rooli on perusteltu, tulokset osoitettuja ja kirjasto on tavoittanut käyttäjät. Kirjastojen muuttuva rooli tuo ehkä enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mikä on kirjastojen palvelujen merkitys asiakkaille, jos kirjat vähenevät suhteessa elektroniseen aineistoon? Lähtökohtaisesti joudutaan ehkä miettimään, mikä on sellaista perusaineistoa, joka kirjastossa halutaan pitää painetussa muodossa ja mikä tarjotaan sähköisessä muodossa. Kirjastojen eräs rooli voi olla tarjota sellaisia aineistoja, laitteita ja sovelluksia, joihin kaikilla asiakkailla ei yksityishenkilönä olisi varaa. Kirjastot ovat toimineet jo nettiaikana tasa-arvoisen verkkoon pääsyn takaajina, koska lähes kaikissa suomalaisissa yleisissä kirjastoissa on asiakaskäyttöön tarjolla oleva verkkoyhteys. E-aineistojen lisääntyminen edellyttää aineistoille soveltuvia laitteita käyttäjiltä, mutta muuttaa myös palvelujen luonnetta. Tulisiko yleisistä kirjastoista esimerkiksi tasokkaampia ja tasapuoliseen tiedonsaantiin tähtääviä kulttuuri-, tieto- ja viihdekeskuksia, joissa on tarjolla myös vaihtoehtoista aineistoa? Tai voisiko kirjasto- ja tietopalvelutyö olla tieteellisellä puolella moniammatillista tiimityötä, joka tukee organisaatiossa tarvittavaa sisäisen ja ulkoisen tiedon hakua ja tiedonvälitystä. 23

24 Oma lukunsa ovat erityisryhmät laitteiden käyttäjinä, kuten näkövammaiset. Verkottumisen ja globalisaation eräs vaikutus on myös ollut heimoutuminen. On syntynyt paitsi luonnollisia vähemmistöjä (monikulttuurisuus, etniset vähemmistöt), mutta myös monia erilaisia yhdenasian liikkeitä, kansalaisryhmiä, faneja ja harrastajia, joiden tarpeisiin tarvitaan ehkä uudenlaisia kohdennettuja palveluja. Jatkuvasti verkossa viihtyvä asiakaskunta saattaisi myös arvostaa sitä, että kirjastojen palvelut toimisivat ainakin verkossa 24/7 tällaisen päivystyksen luomiseen voisi olla mahdollisuuksia sopivalla työnjaolla, jos verkkopalveluihin halutaan panostaa. Mikä on kirjastotilan merkitys asiakkaille, jos kirjat vähenevät suhteessa elektroniseen aineistoon? Tunnistetaanko kirjastojen merkitys edelleen esimerkiksi hiljaisena työtilana, ryhmätyöpaikkana, kalliimpien tiedonhankinnan välineiden saatavuuden tarjoajana, yhteisöllisyyttä ylläpitävänä kohtaamispaikkana ja maksuttoman harrastamisen, levon ja virkistyksen paikkana? Mikä on kirjastojen asema julkisten palvelujen joukossa? Uhkakuvana on myös, että kirjastot kuihtuvat tai vaihtoehtoinen tietoammatti kehittyy niiden tilalle. Tämä voi tapahtua myös omalla painollaan, jos emme vastaa toimivalla tavalla ja ajoissa edellisiin kysymyksiin. Varmaa on kuitenkin, että kirjastojen merkitys, vaikutus ja tarkoituksenmukainen toiminta on yhä tarkemmin perusteltava. Meille tulee luultavasti myös kiire keksiä työmme ja roolimme uudelleen ja perustella, miksi kannattaa säilyttää yleiset kirjastot yhteisöjen kohtaamis- ja lepopaikkoina tai tieteelliset kirjastot tieteellisen tiedon välittäjinä ja yhteistyökumppaneina. 24 Verkostoit uva ja asiak kait a l ä hemm ä k si su laut uva t yö Tieteenteon ennakoidaan individualisoituvan ja alakohtaisen, etenkin kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön vahvistuvan. Monitieteisyys, tieteidenvälisyys ja data-lähtöisyys (datan manipulointi tieteen tekemisen pohjana, historialliset kuvaukset) todennäköisesti lisääntyy tieteen tekemisessä. Tieteellisten kirjastojen työ sulautuu tukemaan taustayhteisön tai tutkimusverkostojen prosesseja ja menee yleisesti lähemmäksi käyttäjiä. Tiedonvälityspalveluja voidaan tuottaa, rakentaa, testata ja hienosäätää yhdessä. Työn luonne voi muuttua etätyöksi, tiimityöksi, työaika voi muuttua ja työhön liittyy tarkentunut valvonta ja tulosvastuullisuus. Työn sisältö laajentuu kattamaan esim. koulutusta, ohjausta, tietoturva- tai tietosuojaopastusta, teknistä ongelmanratkaisua, välineiden opastusta, etäpalvelujen tukea, tukea etäopiskeluun, yhteyksien pitoa palveluntarjoajien tai rahoittajien kanssa, tiedotusta ja viestintää, kehittämis- ja suunnittelutyötä tai yhteiskunnallista toimintaa ja eettisiä olosuhteita tukevaa työtä (tiedonsaanti). Tulevaisuuden kirjasto- ja tietopalvelualan tehtävissä tarvitaan entistä enemmän ainakin seuraavia taitoja: Tiedonhallinta ja datan manipulointi kirjastoammattilaiset tiedonhallinnan ja datan käsittelyn avustajina, ehkä myös tieteen pelisääntöjen opettajina ja tietovarastojen hallin-

25 noijina ja kouluttajina, multimodaalisuuden ja eri lähteiden integroidun hyödyntämisen ohjaus. Suunnittelu- ja johtamiskoulutusta kirjastotyöntekijät joutuvat perustelemaan työnsä ja elämään nopeasti muuttuvissa ympäristöissä. Oman työnsä johtaminen tai erikokoisten yksikköjen tai tiimien johtaminen tulee olemaan tarpeen. Tietotekniikan suunnittelu- ja soveltamistaitoja välineet, alustat, tekniikat ja formaatit muuttuvat nopeasti pitää saada yleisluontoinen käsitys siitä, miten niitä käytetään ja mikä on niiden tarkoitus. Sitten pitää osata testata, muunnella, neuvotella, kehittää eteenpäin, viestiä kehittäjille haluttavat muutokset, siirtyä seuraavaan versioon, luopua ja ottaa käyttöön taas uutta teknologiaa. Yhteiskunnallista osaamista kirjastotyön perustarkoitus (vapaa tiedonvälitys, tiedonsaanti ja demokratia) pitäisi ymmärtää työn perustana. Eettisyys ja ekologisuus tulee vahvistumaan. Näitä pitäisi osata tulkita ja sovittaa kirjastotyöhön. Viestintätaitoja, sosiaalisia ja ihmissuhdetaitoja verkostomainen työskentely lisääntyy ja siinä on osattava toimia rakentavasti. Kirjaston markkinoinnissa on osattava tuoda omaa organisaatiotaan esille ja tulla myös itse esille. Moniammatillista yhteistyötä - todennäköisesti tulevaisuuden kirjastotyöntekijä toimii esimerkiksi osana tiimiä, jossa voi olla esim. tekninen asiantuntija, kouluttaja, tiedottaja, suunnittelija ja lakimies. Yrittäjyyskoulutusta yksityistäminen voi viedä siihen, että osaamisensa on osattava myydä, markkinoida ja toimittava yrittäjänä tai yrittäjähenkisesti. Omaa työnkuvaansa on ehkä osattava myös muuntaa sopivaksi olosuhteisiin. Tietoturva- ja tietosuojaosaamista sekä oikeudellista osaamista yhä useampi asia verkkomaailmassa edellyttää toimintaan liittyvien rajojen tai rajoitusten tuntemista ja hyvää suojautumista. Toki on kolmansia osapuolia, jotka voivat hoitaa tämän puolen, mutta kysymykset voivat tulla vastaan. Julkisen sektorin työpaikat kirjastoalalla ovat jo lähtökohtaisesti matalapalkkaisia. Kun yliopistouudistus on tehnyt työpaikoista myös työn ehtojen puolesta epävarmoja, se voi vähentää halukkuutta hakeutua kirjasto- ja tietopalvelualalle. Kirjasto- ja tietopalvelualan työpaikat ovat vähentyneet yrityssektorilta, mutta yleistä painetta vähentää työpaikkoja on laajemmin myös julkisella sektorilla. Kirjasto- ja tietopalveluala on mielestäni vaarassa. Koulutus ei tule pelastamaan kirjasto- ja tietopalvelualaa sinänsä, jos julkisen sektorin työpaikkoja käydään vähentämään jonkin yleisen periaatteen mukaisesti. Sopivasti koulutetun ammattilaisen on kuitenkin mahdollista varustautua alaan, jossa lähtökohdat ovat liikkuvat. Työllisyystilanne julkisella sektorilla on heikentyvä, jos poliittisena tavoitteena on julkisen sektorin kaventaminen ja/tai jos talous taantuu. Olemme erityisen uhatulla alalla, jos kirjaston rooli ei ole selkeä, jos sen merkitys ja vaikutus eivät ole todistettu jos poliittinen tahto on karsia julkishallinnon vähemmän välttämättömiä palveluja pois 25

26 jos vaihtoehtoinen teknologia alkaa ajaa ohi ja käyttäjät omaksuvat sen ohi kirjastojen Toisaalta, hyviä käytäntöjä voidaan luoda organisaatioissa, joissa kyetään vastaamaan hyvin näihin kysymyksiin kirjastojen rooli on selkeä, sen merkitys ja vaikutus todistettu ja kyetään tavoittamaan myös asiakkaita kykenemme perustelemaan päätöksentekijöille kirjaston tarpeellisuuden uuden teknologian käyttäjien kanssa löytyy yhteisiä rajapintoja, mutta uutta teknologiaa käytetään tarkoituksenmukaisesti myös kirjaston roolin kannalta 26 Kesk it t y mist ä ja r ä ä t ä löi nt i ä Keskittymistä tapahtunee erityisesti logistiikan ja resurssien/tietovarastojen suhteen. Peruspalvelut eriytyvät muista palveluista pieniin yksikköihin, jos yksikköjä ei kokonaan lopeteta kannattamattomina taantuman/laman johdosta. Alueelliset tai erikoistuneet palvelut ja julkaisuvarastot keskittyvät. Kuljetuspalvelut integroituvat. Yhdenluukun periaate toimii etä- ja kaukolainauksessa. Sisällönkuvailu ja luettelointi voi keskittyä edelleen, automatisoitua tai siirtyä jopa kolmansille osapuolille. Alueellinen eri kirjastotyyppien välinen yhteistoiminta on tähän mennessä tiivistynyt ja saattaa tiivistyä edelleen, jos kirjastoverkosta rakennetaan yhtenäinen. Alakohtainen ja erikoiskirjastojen kansainvälinen verkottuminen vahvistuu. Keskittymisen ajatus vaikuttaa melko todennäköiseltä, mutta ei ehkä ainoalta toimivalta mallilta. Yleisten ja tieteellisten kirjastojen sektoreilla ja erikokoisilla kirjastoilla on erilaisia tarpeita. Tietyllä tavalla nykyinen malli, jossa yleisten kirjastojen sektori on kevyemmin ja joustavammin verkottunut ja tieteellisten kirjastojen puoli keskitetymmin, saattaa olla toimiva näiden kirjastotyyppien tarpeiden kannalta. Täydellinen keskittyminen toisi myös tietynlaisen vaihtoehdottomuuden, joka voi vähentää luovien ratkaisujen osuutta. Keskitetyt palvelut ja ko. kirjastojen rooli saattaa olla edelleen samankaltainen. Ne mm. vetävät kehitystä eteenpäin, kehittävät, tutkivat ja suunnittelevat ja toimivat kirjastojen edunvalvojina ja pitävät yhteyksiä palveluntarjoajiin sekä toimivat kansainvälisissä yhteyksissä. Ko. kirjastot myös tarjoavat sopimuksen mukaisia alueellisia tai erityispalveluja, joiden ylläpito pienissä kirjastoissa on vaikeaa tai kallista (koulutusta, yhteishankintoja, varastointia, kuljetuspalveluja, sisällönkuvailua/metadataa, teknistä ongelmanratkaisua, suunnittelu- ja kehitystyötä, kilpailutusta, sopimuksia, oikeudellista ja muuta edunvalvontaa suhteessa palveluntarjoajiin). Tarvitaan ehkä avoimempia ja joustavampia yhteistyömalleja sekä erilaisia bisnesmalleja erikokoisille ja erityyppisille kirjastoille. Keskitetty palvelujen tarjonta on ehkä räätälöidympää ja sopeutuu hinnoiltaan ja palveluiltaan kirjastojen kokoon ja profiileihin. Uhkakuvana voi olla, että aineistojen ja palvelujen hankintasopimukset syövät määrärahoja niin, että paikallisista palveluista joudutaan niiden kustannuksella luopumaan tai