JYYn opetussuunnitelmaopas opiskelijoille
|
|
- Niilo Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 JYYn opetussuunnitelmaopas opiskelijoille Johdanto ja oppaan lukutapa Yleinen osa Rehtorin linjaukset kaudelle Hakukohteiden vähentäminen ja laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot 2 Monitieteisyys (tiedekuntien ja laitosten välinen yhteistyö) ja vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus 3 Opintojen kuormittavuus, opinnoissa eteneminen ja opetustarjonta 4 Hyvinvointi ja esteettömyys 5 Toiminta- ja oppimisympäristö a. Asiantuntijuuden kehittyminen ja oppiminen, ajattelun syveneminen, innostavuus ja uudenlaiset ratkaisut b. Työelämäyhteistyö, tutkintojen työelämärelevanssi ja työllistävyys, yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen näkyminen c. Kansainvälisyys ja monikulttuurinen osaaminen d. Vuorovaikutus ja palaute e. Teknologisesti tuetut pedagogiset ratkaisut ja oppimisympäristöt f. Osaamisen näkyväksi tekeminen ja erilaiset arviointikäytänteet Opetusohjelmia koskevat linjaukset Mitä opetussuunnitelman täytyy sisältää konkreettisesti?
3 Johdanto ja oppaan lukutapa Opetussuunnitelma on kaikkein tärkein koulutuksen kehittämisen työkalu. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta on laatinut tämän opetussuunnitelmaoppaan kaikille opetussuunnitelmatyötä tekeville tahoille mutta ennen kaikkea opiskelijoille itselleen. Oppaan tarkoituksena on toimia työkaluna opetussuunnitelmia luodessa niin, että sen avulla voi ottaa mallia vaikkapa, kun opiskelijat ehdottavat tutkinto-ohjelmiin uusia opetettavia opintojaksoja. Olemme huomanneet, että opetussuunnitelmatyö ja osaamisperustaisuuden periaatteen ymmärtäminen ja sen täysimittainen hyödyntäminen vaativat koulutuksen kehittäjiltä paljon metapuhetta, jolla voi selittää auki opetussuunnitelmien pedagogisia ratkaisuja. Metapuheen avulla voidaan puhua auki, miksi koulutusta halutaan kehittää tiettyyn suuntaan ja miten se onnistuu. Opetussuunnitelmatyö täytyy tehdä läpinäkyväksi, jotta sekä opiskelijat että opettajat pystyvät paremmin sitoutumaan niihin tavoitteisiin, jotka kukin yksikkö on itselleen asettanut. Olemme koostaneet oppaaseen apukysymyksiä, jotka auttavat löytämään uusia näkökulmia tutkinto-ohjelmien sisältöjä ja rakenteita suunniteltaessa. Nämä apukysymykset sekä metapuheen luomisessa että auttavat ainejärjestöjä ja tutkinto-ohjelmien henkilöstöä havaitsemaan asioita, joihin voisi jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota. Apukysymykset on osittain otettu vuosina käynnissä olleesta KYKY-projektista ja sen KYKY-paketista. Osa oppaassa esiinnostetuista ajatuksista on peräisin keväällä 2016 järjestetyn opetussuunnitelmatyöpajan keskusteluista. Kiitos kaikille työpajaan osallistuneille! JYY haluaa oppaan avulla luoda Jyväskylän yliopistosta entistä yhteisöllisemmän kokonaisuuden, jonka koulutuksen laatuun opiskelija pystyy luottamaan ja jossa opiskelijalla on kokonaisvaltaisesti hyvä opiskella. Itse rehtorin linjaukset löytyvät dokumentista sinipohjaisella fontilla. Viherpohjainen fontti kertoo lainauksen olevan JY:n tutkintosäännöstä. Olemme lisäksi listanneet muutamia ideoita siitä, mihin suuntaan opiskelijat voivat viedä omaa koulutustaan opetuksen kehittämisryhmissä jokaisen rehtorin linjauksen kokonaisuuden lopussa. Jokainen opetussuunnitelmaoppaan kohta noudattaa seuraavaa rakennetta: 1. Lainaus rehtorin linjauksesta opetussuunnitelmista 2. Kuvaileva teksti siitä, mitä eri termeillä oikein tarkoitetaan 3. Asiat, joita JYY toivoo huomioitavan opetussuunnitelmissa 4. Apukysymyksiä keskustelun virittäjäksi laitoksilla ja tutkinto-ohjelmissa Opetussuunnitelmatyö voi olla myös herkkä aihe, sillä muutos mahdollistaa tietenkin henkilöstössä erilaisten mielipiteiden tuulettamisen ja voi aiheuttaa kiivaitakin keskusteluita koulutuksen suunnasta. Sitoutuminen työhön voi olla vaikeaa, mikäli syntyvät ristiriidat ovat suuria. Voi siis olla, että tietyt uudistukset muuttavat muotoaan sisäisen kompromissin myötä. Tämä kuuluu prosessiin. Onnea opetussuunnitelmatyöhön ja opiskelijavaikuttamiseen! JYYn korkeakoulupoliittiset toimijat vuodelta 2016: Toni Lamminaho, JYYn hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Teemu Vasama, JYYn hallituksen korkeakoulupoliittinen vastaava Riikka Rintala, JYYn opinto- ja tiedevaliokunnan puheenjohtaja Joachim Kratochvil, JYYn korkeakoulupoliittinen asiantuntija
4 Yleinen osa Rehtorin linjaukset kaudelle Hakukohteiden vähentäminen ja laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot Rehtorin linjaus hakukohteiden vähentämisestä ja laaja-alaisista kandidaatin tutkinnoista: Jyväskylän yliopistossa oli kevään 2015 yhteishaussa (kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtava koulutus) yhteensä 58 hakukohdetta. Tiedekuntien tulee kehittää nykyistä laaja-alaisempia kandidaattiohjelmia ja vähentää sitä kautta hakukohteiden määrää. Tavoitteena on, että yliopiston kandidaatintutkinnon hakukohteiden määrä vähenee merkittävästi. Hakukohteiden määrän vähentäminen ei saa olla ainoastaan tekninen muutos, vaan samassa yhteydessä tulee kandidaattiohjelmien rakenne suunnitella laaja-alaiseksi. Laaja-alaisuus tarkoittaa, että oppiainepohjaisesta koulutuksen järjestämistavasta siirrytään kandidaattiohjelmiin, joihin voi kuulua yksi tai useampi oppiaine ja suhteellisen vapaasti valittavia opintoja. Kandidaattiohjelman aikana omaksuttu osaaminen on laaja-alaista ja antaa opiskelijoille monentyyppisiä valmiuksia. Kandidaattiohjelmien jälkeen opiskelijoiden on mahdollista suuntautua yhteen tai useampaan erisisältöiseen maisteriohjelmaan. Ohjelmien suunnittelussa on huomioitava laaja-alaisuuden lisäksi tarvittaessa mahdolliset kelpoisuusvaatimukset, joiden osalta vahva perusosaaminen tulee yhdistää laaja-alaisuuteen. Kaikissa opetussuunnitelmissa (ml. vieraalla kielellä opetettavat maisteriohjelmat) otetaan huomioon ns. yleisopinnot (viestintä- ja kieliopinnot, tiedonhankintaan liittyvät opinnot, työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksiin liittyvät opinnot, hyvien tieteellisten käytänteiden periaatteet jne.), jotka voidaan mahdollisuuksien mukaan integroida osaksi substanssiopetusta. Kandidaatin tutkintojen laaja-alaistaminen tulee tällä opetussuunnitelmakaudella keskeiseksi uudistukseksi. Pääainemuotoisesta koulutuksesta siirrytään koulutusohjelmiin, joiden tarkoituksena on muuttaa uusien opiskelijoiden ensimmäisten vuosien näkökulmat hieman laajemmiksi kuin aiemmin pääainekoulutuksessa. Mitä pitemmälle opiskelija pääsee opinnoissaan, sitä enemmän häntä kehotetaan erikoistumaan tiettyyn tutkittavaan kysymykseen. Esimerkki koulutuksesta luonnontieteistä: opiskelija tulisi sisään uuteen Humanistis-yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan ja pääsee lukemaan yhteiskuntatieteiden kandidaattiohjelmaan, jonka sisällä hän tutustuu ensimmäisen vuoden aikana moninaisesti eri yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen ja saa opetusta sosiologiasta, valtio-opista, filosofiasta ja yhteiskuntapolitiikasta. Hän voi aloittaa hiljalleen ensimmäisenä vuonna
5 erikoistumaan omaan erityisalaan, kuten yhteiskuntapolitiikkaan painottamalla kyseisen oppiaineen kurssivalintoja. Pitemmälle opinnoissaan etenevät erikoistuvat vielä spesifimpiin kysymyksiin, kunnes maisteriohjelmaan suuntautuessaan opiskelija tekee tietoisen tarkemman valinnan siitä, mihin kysymykseen yhteiskuntapolitiikassa haluaa keskittyä. Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon vahvuus on uudistaa opetusta ja altistaa opiskelijat laajemmalle määrälle näkökulmia ylittäen nykyisten tieteenalojen rajat. Näkökulmien moninaisuuden mahdollisuudet kasvattavat opiskelijan alusta lähtien monitieteisyyteen ja antavat potentiaalisesti paremmat valmiudet toimia ympäristössä, jossa monenlaiset näkökulmat samasta kysymyksestä nousevat esiin. Laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon heikkous syntyy siinä potentiaalisesti, jos kandidaattiohjelmasta tehdään liian laaja. Tuolloin sekä kandidaattiohjelman fokus että opiskelija ovat hukassa sen kanssa, mitä hänen oikeastaan pitäisi osata saatuaan tutkintonsa. Osaamistavoitteet täytyykin määritellä hyvin tarkkaan, jotta opiskelijalle syntyy tarkka kuva siitä, mitä hän kandidaatin tutkinnon jälkeen osaa. Laaja-alaisuus voi herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan, koska rehtori on linjauksessaan tämän todennut, on tiedekuntien tehtävänä tehdä laaja-alaisuudesta mahdollisimman toimiva kokonaisuus tiedekuntien näkökulmasta katsottuna. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen laaja-alaisuuteen: - Laaja-alaisuuden on oltava hallittua ja mielekästä: opiskelijaa palvelee tutkinto, joka antaa mielekkäästi strukturoidun yleiskuvan opiskellusta alasta. Liian laaja tutkinto on haitallinen. - Opintojen ohjauksen on oltava riittävää ja se täytyy rakentaa laaja-alaisen kandidaatin tutkinnon pohjalta havaittavista kiinnekohdista: perusopintojen aluksi, perusopintojen lopuksi ja aineopintojen aikana ennenkuin opiskelija tekee valintaansa maisterivaiheen erikoistumiskoulutuksen. Sivuainevalintaan sekä maisteriohjelmavalintaan on kiinnitettävä ohjauksessa hyvin paljon huomiota. Jokaiselle kolmelle ensimmäiselle vuodelle tulee taata HOPS-keskustelut, joiden avulla opiskelija pystyy hahmottamaan omia intressejään ja tavoitteitaan. - Opiskelijan ei tarvitse erikseen hakea maisteriohjelmaan omassa tiedekunnassaan, vaan opiskelija keskustelee omasta erikoistumistavoitteestaan HOPS-ohjaajan kanssa ja hänet sitoutetaan maisteriohjelmaan keskustelemalla opiskelijan omista intresseistä ja tavoitteista. Opiskelija tekee itse lopulta selkeän valinnan omasta erikoistumisestaan. Erillistä hakua maisteriohjelmaan ei siis tarvita, mutta opiskelija tekee itse aktiivisen valinnan omista opinnoistaan. Voi olla, että osaan maisteriohjelmiin tulee kiintiöitä. Kiintiöiden olemassaolo voi olla tietyillä aloilla perusteltua ottaen huomioon alojen työllisyystilanteen. - Osaamistavoitteet täytyy ensin asettaa tutkintokohtaisesti. Eli ensin määritellään se,mitä kandidaatin tutkinnon tai maisterin tutkinnon suorittaneen tulisi osata ja sitten tarkistellaan sitä, miten tämä osaaminen rakennetaan syventävissä-/aine-/perusopinnoissa. Viimeisenä asiana tarkastellaan sitä,
6 minkälaista osaamista yksittäiset kurssit antavat. Tämän jälkeen voidaan tarkastella kokonaisuutta ja pohtia, puuttuuko sieltä jotain olennaista osaamista. - Tiedekuntien tulee käyttää opetussuunnitelmatyössä myös yliopiston ulkopuolista näkökulmaa ja ideointia yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. - Laaja-alaisuuden vaikutuksia oppimistuloksiin tutkitaan ja seurataan aktiivisesti. Opiskelukokemuksista kerätään palautetta ja tuloksia käsitellään opetuksen kehittämisryhmissä. - Niissä tiedekunnissa, joissa tehdään merkittävää sisäistä rakenteellista kehittämistä, on hyvin tärkeää ottaa esiin se, miten opetuksellista ja tutkimuksellista yhteistyötä voidaan kehittää opetussuunnitelmatasolla ja kuinka se konkretisoidaan opiskelijoille. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa koulutuksen laaja-alaisuuden kehittymistä: - Miten varmistetaan, että opiskelijalla on perusosaaminen tieteenalasta, kun hän siirtyy maisteriohjelman erikoistumisvaiheeseen? - Kuinka taataan onnistunut opinto-ohjaus uusissa laaja-alaisissa kandidaattiohjelmissa? - Kuinka varmistetaan sujuva siirtyminen uusiin tutkinto-ohjelmiin niiltä opiskelijoilta, jotka opiskelevat tällä hetkellä perinteisessä kandiohjelmassa ja siirtyvät uuteen laaja-alaiseen kandiohjelmaan? Opiskelijat siirtyvät niihin mahdollisesti jo syksyllä 2017, sillä opiskelijoilla voi olla takana aiempia opintoja esim. avoimessa yliopistossa. - Kuinka sivuainevalintaa voidaan tukea? Tämä on tärkeää, koska sillä tulee olemaan suuri vaikutus myös maisterivaiheen suuntautumiseen. - Kuinka saamme taattua opiskelijalle varmuuden tunteen siitä, että hänelle on kertynyt osaamista, joka kantaa tulevaisuuteen? - Miten laaja-alaisuus tehdään helposti ymmärrettäväksi ja saavutettavaksi? Maailmalla (anglosaksisissa maissa) laaja-alaisuus on normi yliopistotutkinnolle. Sen ymmärtäminen vaatii kuitenkin laajaa ja systemaattista opiskelijoiden informointia sekä huolellista suunnittelua ja toteutusta. - Miten laaja-alaisuus vaikuttaa tuleviin pääsykokeisiin? - Laaja-alaisuus vaatii uudenlaista tiedon ja osaamisen arviointia. Miten valmistaudumme arvioimaan osaamista uudella tavalla?
7 2 Monitieteisyys (tiedekuntien ja laitosten välinen yhteistyö) ja vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus Rehtorin linjaus monitieteisyydestä ja vapaasta sivuaineoikeudesta Kandidaatti- ja erityisesti maisteriohjelmia suositellaan suunniteltaviksi myös monitieteisiksi kokonaisuuksiksi. Tiedekuntia ja laitoksia kannustetaan yhteistyöhön monitieteisten kokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tiedekuntien tulee huolehtia, että jokaisen tutkintoon johtavan ohjelman taakse on koottu riittävä osaamispääoma joko keskittämällä ja/tai verkostoitumalla (esim. yksiköiden välinen yhteistyö, valtakunnallinen ja/tai kansainvälinen yhteistyö). Yliopiston tutkintosäännössä on linjattu, että yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus. Tämä tulee huomioida opetussuunnitelmia kehittäessä osana tutkintojen laaja-alaisuutta. Vieraalla kielellä opetettavat maisteriohjelmat tulee integroida osaksi tiedekunnan muuta koulutustarjontaa ottaen huomioon yliopiston profiloitumista koskevat päätökset ja linjaukset. Ohjelmien houkuttelevuuteen, kilpailukykyyn ja monitieteisyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitieteisyydellä tarkoitetaan usean eri alan opinnoista koostuvaa kokonaisuutta. Monitieteisyys on enenevässä määrin edellytys modernissa työelämässä toimimiselle. Monitieteisyyttä voidaan lähestyä monella tavalla opinnoissa joko yksittäisillä kursseilla tai vaikkapa kokonaisina ilmiöpohjaisina erikoistumiskoulutuksina, joissa käsitellään jotain laajempaa teemaa, jonka ongelmat tai kysymykset vaativat useamman tieteenalan yhteistyötä. Helppona esimerkkinä tällaisesta aiheesta käy esimerkiksi ilmastonmuutos, jonka kysymyksenasettelut vaatisivat usein osaamista kaikista Jyväskylän yliopiston tiedekunnista tullakseen edes jossain määrin ratkaistuksi. Monitieteisten maisteriopintojen yksi hyvä puoli on se, että se pystyy tarjoamaan nopean kaksivuotisen erikoistumiskoulutuksen tiettyihin kysymyksiin. Sitten kun työvoimakysyntä on vähentynyt voidaan maisteriopintojen kokonaisuus nopealla syklillä ajaa alas. Rehtorin linjauksessa todettu riittävä osaamispääoma tarkoittaa keskusteluissa usein riittävää henkilöstövoimavaraa. Yliopistolla on tarve varmistaa se, ettei yksikään tutkinto-ohjelma ole sellaisessa haavoittuvaisessa tilassa, että yhden opettajan sairastuminen vaikuttaa kymmenien opiskelijoiden mahdollisuuksiin edetä opinnoissa. Riittävä osaamispääoma saavutetaan paremmalla työnjaolla. On myös tärkeää keskustella opetussuunnitelmatyön puitteissa niiden tutkinto-ohjelmien kohtaloista, joissa on selkeästi resurssipulaa. Miten resurssipulasta päästään eroon? Löydetäänkö ulkopuolelta
8 lisäresursseja vai onko syytä keskittää niukat resurssit heikosta tutkinto-ohjelmasta vahvempaan tutkinto-ohjelmaan? Vai onko paras vaihtoehto siirtää opetettavat sisällöt jonkin toisen opetettavan kokonaisuuden alle? Millä koulutuksen toteuttamista ja laadukkuutta voidaan vahvistaa? Voi olla, että tilanne saattaa vaikuttaa entisten pääaineiden identiteettiin tai profiiliin, mutta relevantti kysymys lienee se, että jos opiskelija voi opiskella jotain tiettyä kiinnostuksen aihetta ja itseään kiinnostavaa sisältöä, niin onko sillä väliä minkä tutkinto-ohjelman alla opiskelija opintonsa suorittaa? Koulutuksen toteuttamistapoja on siis monia. Voi olla, että monitieteisyys tuo entistä vahvemman osaamisen myös omaan yksilölliseen koulutussuuntaukseen. Opiskelijalle on tärkeää, että monitieteisissä opetuskokonaisuuksissa opetuksen järjestämisen vastuut ilmaistaan selkeästi. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että yksiköiden erilaiset käytänteet eivät haittaa opintojaksojen suorittamista eli yhteiset käytänteet on sovittava selkeästi ja niistä on viestittävä kattavasti. Tutkintosäännön 12 Sivuaineiden opiskeluoikeudet: Yliopistossa on vapaa sivuaineiden opiskeluoikeus lukuun ottamatta sellaisia sivuaineita, joihin valittaessa käytetään valinta- tai soveltuvuuskoetta tai joissa on muu perusteltu syy ajoittaa sivuaineiden opiskeluoikeutta. Silloin kun sivuaineiden opiskeluoikeuksien määrä on rajoitettu, tiedekuntaneuvosto päättää sivuaineopintojen suoritusoikeuden hakumenettelystä ja myöntämisperusteista. Sivuaineopetusta voidaan järjestää myös ohjelmien välisenä yhteistyönä sekä erikseen tietyille ohjelmille soveltuvina sivuainekokonaisuuksina. Myös monitieteisyys yliopisto-opetuksessa tulee vaatimaan huomattavaa resursointia opintojen ohjaukseen ja sen selvittämiseen, kuinka eri opiskelijat hyötyvät monitieteisyydestä. Myös vapaan sivuaineopiskelun eri vaihtoehtojen kartoittaminen tulee vaatimaan ohjaushenkilöstöltä vankkaa ammattiosaamista, jotta opiskelija pystyy mahdollisimman analyyttisesti näkemään omat tavoitteet koulutukselleen. Vapaa sivuaineoikeus tarkoittaa sitä, että tutkinto-ohjelmat joutuvat pohtimaan, onko koulutus aidosti vapaata, vai tarvitaanko jonkinlainen hakuprosessi kartoittamaan opiskelijoiden kysyntää tiettyyn maisterivaiheen tutkinto-ohjelmaan haluaville sivuaineopiskelijoilta. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen monitieteisyyteen: - Opiskelijat kannattaa altistaa monitieteisyydelle erityisen hyvällä pedagogisella opetuksella, jotta eri tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden välille syntyy dialogia ja toinen toisiltaan oppimista.
9 - Nykyisten pääaineiden muuttuessa tutkinto-ohjelmiksi on järkevää miettiä, miten entisen pääaineen osaamista voidaan täydentää monitieteisillä opintokokonaisuuksilla. - Omia alumneja kannattaa käyttää koulutuksen järjestämisen tukena pitämällä heihin aktiivisesti yhteyttä ja kutsumalla heitä vieraileviksi luennoitsijoiksi omalta asiantuntijaalueeltaan. - Tutkinto-ohjelmien tulee olla kestäviä henkilöstöresursoinneiltaan. - Monitieteisyyden kustannukset tulee määräytyä tasaisesti koulutuksen järjestäjätahojen vastuiden mukaan. - Jos jokin sivuaine ei ole vapaa, tutkintosäännön 12 :n mukaiset perusteet sille on esitettävä selkeästi ja kattavasti. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa koulutuksen monitieteisyyden kehittymistä: - Kuinka opiskelijat saadaan oppimaan monitieteisesti toinen toisiltaan? Miten pedagogiikka voi auttaa monitieteisyyden rakentumista? - Miten opiskelijoiden osaamista voidaan käyttää hyväksi monitieteisyyden edistämisessä? - Milloin viimeeksi opetuksessa on käytetty toisen lähitieteenalan tai yliopiston ulkopuolella toimivan opettajan luentoa oman opetuksen tukena? - Näkyvätkö yliopiston hahmottamat Nousevat alat aidosti tiedekuntien ja laitosten yhteistyössä? - Löytyykö muita ilmiöitä, jotka hyötyisivät monitieteisestä koulutuksesta? - Onko opintojen suunnittelussa otettu huomioon suosituimpien sivuainevalintojen opetusaikojen päällekkäisyys? - Miten voidaan mitata tutkinto-ohjelman henkilöstöresurssien kestävyys? - Mitä lisää uusi opetettava näkökulma tuo osaamisperustaisuuden näkökulmasta? - Miten arvioidaan onko monitieteinen yhteistyö onnistunut? - Miten vapaa sivuaineoikeus käytännössä toteutuu? Onko sivuaineita, jotka eivät perustellusti ole vapaita? - Miten monitieteisyys näkyy opintojen ohjauksessa? - Miten monitieteisyydellä voidaan luoda yhteisöllisyyttä ja murtaa omaan alaan linnoittautumista? - Miten monitieteisyys muuttaa opetuskäytäntöjä? - Miten monitieteisyyden avulla voi saada syvemmän tietämyksen omasta alastaan?
10 3 Opintojen kuormittavuus, opinnoissa eteneminen ja opetustarjonta Rehtorin linjaus opintojen kuormittavuudesta, opinnoissa etenemisestä ja opetustarjonnasta Yliopiston on yliopistolain mukaan järjestettävä opetus ja opintojen ohjaus siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen tavoiteajassa. Valmistuakseen tavoiteajassa opiskelijan tulee suorittaa 60 opintopistettä lukuvuodessa. Yhden opintopisteen edellyttämä työmäärä on laskennallisesti 27 tuntia. Opetussuunnitelmia laadittaessa on varmistettava opintopisteiden ja työmäärän vastaavuus sekä opiskelijan tosiasiallinen mahdollisuus suorittaa tutkinto tavoiteajassa. Tiedekuntien tulee tehdä opetussuunnitelmat ja kuvata tutkinnot ja opiskelijoiden opintopolut siten, että tutkinnot ovat suoritettavissa tavoiteajoissa. Tiedekuntien tulee karsia päällekkäisiä opetussisältöjä mm. ydinainesanalyysin avulla, jolloin myös kuormittavuuteen voidaan vaikuttaa. Valinnaisten kurssien tarjontaa vähennetään esimerkiksi yhteistyöllä yliopistojen kanssa. Opetus järjestetään suurina kokonaisuuksina. Pienistä (1-2) opintopisteen kurssit yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Opintojen kuormittavuus on monien asioiden summa, joista osaan pystytään vaikuttamaan opetussuunnitelmatyöllä. Esimerkiksi opiskeluympäristöllä, opiskelutavalla, opintojen rakenteen selkeydellä sekä opintojen tasaisella jakautumisella koko lukuvuoden ajalle voidaan tasata kuormittavuutta ja luoda paremmat puitteet opiskelulle. Uudet opetussuunnitelmat mahdollistavat myös opiskeluympäristön kokonaisvaltaisen tarkastelun. Opiskelupuitteiden täytyy tukea opetussisältöjä saumattomasti, ainoastaan niin saadaan opetussuunnitelmista paras teho irti. Opintojen synnyttämää kuormitusta voidaan myös vähentää pedagogisesti valitsemalla eri tavoin kuormittavia opiskelumuotoja. Sen lisäksi, että inspiroivan opiskelumuodon valinnalla voidaan ratkaista opintojen kuormittavuuden kysymystä, on sillä suorat vaikutukset siihen, kuinka suurella innolla opiskelijat suorittavat opintojaan. Opinnoistaan todella innoissaan olevat opiskelijat suorittavat opintojaan 6,4 opintopistettä lukukaudessa enemmän kuin ne opiskelijat, jotka eivät ole opinnoistaan innostuneita. ( Opiskelijabarometri 2012, 106 ) Opintojen rakenteen selkeys auttaa opiskelijaa ajoittamaan omat opintonsa niin, että kuormitus säilyy tasaisena, eikä opinnoissa eteneminen jää kiinni tietyistä ylikuormittumisen piikeistä ratkaisevassa vaiheessa opintoja. Näin opiskelija pystyy myös paremmin hahmottamaan omaa jaksamistaan suhteessa opiskeltaviin sivuaineisiin. Yleisimmät
11 sivuaineet kannattaa huomioida jo etukäteen opintojen kuormittavuutta suunnitellessa, jotta opintojen ohjauksella voidaan ajoittaa parhaiten kuormittavuuden eri vaiheita. Opetustarjonnan suunnittelu kannattaa aloittaa analysoimalla, mitkä opetettavat aiheet ovat tieteenalalle Jyväskylän yliopistossa olennaisimmat. Opetustarjonta tulee rakentaa niin, että sen sisälle ei synny pullonkauloja eli jokainen pakollinen kurssi on voitava suorittaa ympäri vuoden erilaisilla joustavilla opiskelumuodoilla, vaikka varsinainen luento-opetus järjestettäisiinkin pakollisilla kursseilla ainoastaan kerran vuodessa. Ympärivuotista opiskelua voidaan järjestää esimerkiksi yhteistyöllä muiden yliopistojen vastaavien tutkinto-ohjelmien kanssa, jolloin toinen yliopisto voi esimerkiksi tuottaa kurssin syksyllä ja toinen yliopisto keväällä. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen kuormittavuuteen, opinnoissa etenemiseen ja opetustarjontaan: - Pakolliset kurssit pitäisi voida suorittaa vähintään joka vuosi jollakin tavalla (ks. vaihtoehtoiset suoritustavat) - Opiskelijoiden täytyy tehdä oma kantansa selväksi siitä, mitkä heidän näkökulmastaan ovat oman tutkinto-ohjelman tieteenalan ytimessä olevaa koulutusta. Ajatus siitä, mikä on ytimessä näkyy tosin välillä pitkän ajan kuluttua. Tässä siis kannattaa ottaa huomioon valmistuneiden ja työllistyneiden kyselyissä esiin tuleva data. - Kurssipalautteella tulee ottaa opiskelijoilta selvää siitä, mitkä ovat parhaat opetusmuodot pakollisille kursseille. - Jokaisella kurssilla täytyy olla vähintään yksi vaihtoehtoinen suoritusmuoto, joka takaa sen, että opintoja voidaan suorittaa ympärivuotisesti. - Keinotekoisista opintojen etenemisen esteistä, kuten 100 % läsnäolopakosta, on luovuttava. - Opintojaksojen työmäärä ja opintopistemäärä synkronoidaan. - Jokaiselle kurssille tulisi tehdä laskelma siitä, mistä kurssi ajallisesti koostuu (esim. 10x2h luentoja, 20h demoja, 40h itsenäistä työtä, 6h tenttiin kertaamista jne.). Jos laskelma ei vastaa todellisuutta, sen pitäisi näkyä palautteessa, jolloin kurssin työmäärää tai opintopistekertymää tulisi muuttaa. - Opintojen on oltava suunniteltavissa eli ne on järjestettävä ennustettavasti. Opintojen suunnittelemiseen tarjotaan aktiivisesti ryhmäopastusta -ohjausta joka lukukausi. Jokaiselle, joka tarvitsee opintojen suunnittelemiseen opastusta, on sitä tarjottava. - Opetussisällöiltään laadukkaat MOOCit voidaan hyväksyä osaksi tutkintoa sellaisenaan, kun opiskelija pystyy osoittamaan osaamisen tuloksen. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa opintojen kuormittavuuden kehittymistä: - Mitkä teemat ovat opintojen ytimessä ja miten niitä voidaan tukea? - Inspiroiko opetustarjonta opiskelijaa? Entä inspiroiko se opettajaa?
12 - Miten opiskelija löytää itselleen oikeat opintopolut? - Onko opintojen kuormittavuus aidosti tasaista jaettuihin opintopisteisiin suhteutettuna? - Millä taataan se, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon tavoiteajassa? - Toimiiko AHOT oikeasti tiedekunnassa? Tietävätkö opiskelijat, että omaa kuormitusta opinnoista voi vähentää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella? - Miten opettaja voi huomata, että opinnot ovat liian kuormittavia opiskelijoilleen? - Kuinka kuormittavuutta voidaan helpottaa pedagogiikalla ilman, että sisällön laatua tarvitsee vähentää? - Miten motivoidaan opiskelija etenemään opinnoissaan?
13 4 Hyvinvointi ja esteettömyys Rehtorin linjaus hyvinvoinnista ja esteettömyydestä: Yliopiston strategian mukaan Student Life -toiminta tukee opinnoissa etenemistä ja hyvinvointia. Opetussuunnitelmassa tulee huomioida, että kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua akateemista opiskelukykyä tukevaan opetukseen ja toimintaan. Opiskelun esteettömyys ja saavutettavuus tulee ottaa huomioon jo opetuksen suunnittelussa ja varautua vaihtoehtoisilla suoritustavoilla. Opetussuunnitelmassa tulee käydä ilmi ne suoritustavat, joilla opintojakso on mahdollista suorittaa. Hyvinvointia voidaan luoda monilla erilaisilla keinoilla myös opetussuunnitelmatyön avulla. Se, miten, milloin ja missä opetetaan ovat painoarvoltaan yhtä olennaisia kuin mitä opetetaan. Näiden kysymysten yhteisvaikutuksella voidaan joko parantaa hyvinvointia ja esteettömyyttä tai heikentää sitä. Opiskelijoiden moninaiset elämäntilanteet vaativat melkoisesti joustoa siinä, kuinka koulutusta tarjotaan. Opintojen edetessä suurin osa opiskelijoista muuttuu ainakin vähäksi aikaa päätoimisesta opiskelijasta, joka opiskelee Jyväskylässä, joksikin muuksi opiskelijaksi: etäopiskelijaksi, työssäkäyväksi opiskelijaksi, perheelliseksi opiskelijaksi, osa-aikaiseksi opiskelijaksi sairauden yllättäessä tai vaikkapa vaihto-opiskelijaksi. Kaikissa näissä eri elämäntilanteissa tarvitaan joustavia tapoja yhdistää opiskelun eteneminen muuhun elämään. Opiskelu itsessään voi lisätä opiskelijan omaa hyvinvointia, jos sen suunnittelussa otetaan huomioon motivoivat opiskelutehtävät, vuorovaikutteisuus luennoilla ja riittävä palautuminen edellisistä tehtävistä. Jenna Rahikainen on pro-gradu -tutkielmassaan (47, 2016) tutkinut opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä seikkoja ja huomannut, että opiskelijat kokevat viideksi tärkeimmäksi hyvinvointia vähentäviksi tekijöiksi 1. unenpuutteen ja sen ongelmat, 2. ajanhallintaan liittyvät ongelmat, 3. sairastamisen, PMS, allergia, kivut, 4. koulutehtävät sekä 5. jaksamisen ja motivaation ongelmat. Rahikainen mainitsee myös hieman pienempänä hyvinvointia vähentävänä tekijänä opiskeluympäristön ongelmat ja opiskeluvälineet. Kaiken kaikkiaan opetussuunnitelmalla pystytään vähentämään ainakin tiettyjä hyvinvointiin heikentävästi vaikuttavia tekijöitä. Se, että pedagogisilla ratkaisuilla pyritään vähentämään opiskelijan stressiä, ei tarkoita opintojen laadullista helpottamista, koulutuksen laadun heikentämistä tai kurssin osaamistavoitteista lipsumista. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen hyvinvointiin ja esteettömyyteen opetussuunnitelmissa:
14 - Kursseille tulee tarjota ainakin kaksi vaihtoehtoista suoritustapaa, joilla mahdollistetaan opiskelu, mikäli opiskelija ei ole päätoiminen opiskelija. Vaihtoehtoisia suoritustapoja ovat mm. lukupiiri tai muu pienryhmätyöskentely, demot/case-työskentely, luennot + tentti, kirjatentti. - Opetusta suunnitellaan lähtökohtaisesti hyvinvoinnin ja esteettömyyden kautta. - Hyvinvointi ja esteettömyys tehdään näkyväksi ja kirjalliseksi kaikessa opiskelussa. Opetussuunnitelmassa tehdään selväksi se, miten eri opetussuunnitelmien ratkaisut edistävät hyvinvointia ja esteettömyyttä. - Opiskelijoille tehdään kootusti listaus yliopiston sisällä tarjottavista hyvinvointipalveluista, kuten korkeakoululiikunnasta, hyvis-toiminnasta, Opiskelijan kompassista ym. - Fyysinen opetus järjestetään aina esteettömässä tilassa. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa hyvinvoinnin ja esteettömyyden kehittymistä: - Miten varmistetaan, että opiskelukyvyn edistäminen on suunnitelmallista ja organisoitua? - Miten saamme opiskelijoille luotua tunteen opintojen eteenpäin viemisestä? - Miten varmistetaan, että opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluu opintoihin? Mistä opiskelija oppii opiskelussa tarvittavat opiskelutaidot? - Kuinka voisimme lisätä yhteisöllisyyttä omiin opintoihin, jotta kenenkään ei tarvitse pakertaa yksin? - Autetaanko opintojen etenemistä myös hankalissa elämäntilanteissa? - Huomataanko täällä, jos joku putoaa porukasta? - Missä opiskelijoilla ja henkilökunnalla on tilaa kohdata? - Mikä auttaa opiskelijoita kiinnittymään opintoihinsa ja opiskeluyhteisöön? - Kuinka voin auttaa itseäni ja muita voimaan hyvin? - Onko meillä keinoja ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen? - Miten tuemme opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista? - Miten voimme kehittää opiskeluympäristöä ja pedagogiikkaa niin, että ne auttavat meitä jaksamaan paremmin opintojamme ja työtämme?
15 5 Toiminta- ja oppimisympäristö a. Asiantuntijuuden kehittyminen ja oppiminen, ajattelun syveneminen, innostavuus ja uudenlaiset ratkaisut Rehtorin linjaus asiantuntijuuden kehittymisestä ja oppimisesta uusissa opetussuunnitelmissa: Opetussuunnitelmia kehitetään niin, että sisällöt sekä opiskelu- ja opetustavat varmistavat opiskelijan kasvamisen itseensä luottavaksi akateemiseksi asiantuntijaksi, jolla on kyky kriittiseen ja luovaan ajatteluun sekä rohkeus lähestyä monimutkaisia ongelmia. Kuvan lähde: Akateemiseksi asiantuntijaksi tuleminen on kasvuprosessi, jossa eri yliopiston tarjoamat palvelut auttavat. Yhtenä esimerkkinä on yllä napattu kuva Kirjastotuutorin sivuilta, jonka tarkoituksena on opastaa opiskelijoita systemaattisesti oppimaan tiedonhakua ja kriittistä ajattelua. Erityisesti monitieteinen tutkimustyö vaatii suunnitelmallisen tiedonhankinnan
16 periaatteiden ymmärtämisen ja sen, että avoimesti ylittää tieteenalojen rajoja itselleen tuntemattomilla lähteillä. Osaaminen kehittyy palautteen avulla, arvosana on itsessään kyllä palaute, mutta sen informaatioarvo on hyvin vähäinen. Osaaminen välittyy siinä, että ymmärtää erilaisten keskustelujen kontekstin ja osaa argumentoida oman asiansa. Osaaminen on myös sitä, että löytyy arvostelukykyä arvioida muiden argumentaation relevanssia. Asiantuntijuuden tunteen syntyä voidaan avata aktiivisen opetussuunnitelmatyön kautta, jolloin kurssien osaamisperustaisuus on yksi tärkeimmistä periaatteista ja sellainen, joka täytyy neuvotella laajan yhteisön kanssa. Asiantuntijuutta voidaan kasvattaa myös laajemmalla vertaisarvioinnin avulla, vaikka se saattaa aluksi tuntua epävarmalta. Vertaisarviointi pakottaa ottamaan asioista itse selvää ja luomaan arviointikriteerit myös itselle. Kun vertaisarviointiin opastetaan hyvin, antaa se myös mahdollisuuden opiskelijalle hahmottaa sekä omia vahvuuksia että heikkouksiaan. Opiskelijan asiantuntijuuden ja tutkintojen työelämärelevanssia voidaan visualisoida ja konkretisoida eportfolio-työskentelyllä. eportfolio-työskentely toimii apuvälineenä, jota täytyy purkaa ohjauksen avulla, jotta osaaminen tulisi paremmin näkyviin keskustelun kautta. eportfolio-työskentelyllä opiskelija pystyy paremmin havainnollistamaan ja seuraamaan oman osaamisen kehittymistä suhteessa tilanteeseen, jossa hän vain suorittaa opintojaan. Opiskelija voi kuitenkin tarvita ohjauksen tukea erityisesti siihen, että hän pystyy sisäistämään oman osaamisensa seurannan, jotta hän ei kytke sitä ainoastaan osaksi yhden työkalun käyttöä.
17 Toteutuvatko Akavan listaamat tulevaisuuden työelämän tärkeimmät valmiudet koulutuksessa? Lähde. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen asiantuntijuuden kehittymiseen ja oppimiseen sekä innostavuuteen opetussuunnitelmissa: - Opetussuunnitelmissa tulee kirjoittaa auki hyvin seikkaperäisesti, minkälaista osaamista opintojaksolla tullaan saamaan ja mihin asioihin osaaminen tulee perustumaan. Osaamistavoitteet tulee käydä läpi opiskelijajärjestöjen kanssa, jotta osaamistavoitteet saavat monipuolista kommentointia. - Opiskelijat arvostavat palautetta. Koska opiskelijat itse antavat palautetta omista opinnoistaan, tulee heidän myös saada itse palautetta omasta osaamisestaan. Opiskelijalla on oikeus saada edes yleinen palaute siitä, missä osaamisen osa-alueella opiskelijan täytyy vielä tehdä töitä ja missä hän on jo hyvä. - Osaamisen arviointia täytyy monipuolistaa, jotta erilaiset osaamisen tavat saadaan paremmin nostettua esiin. JYY kannattaa lämpimästi mm. vertaisarvioinnin opettamista opiskelijoille. - Yliopiston kirjaston tiedonhankintakoulutus täytyy integroida entistä vahvemmin sisään tutkinto-ohjelmien järjestämiin opintojaksoihin.
18 - Opiskelijat opastetaan käyttämään välineitä (kuten eportfolio), joiden avulla he voivat mitata oman osaamisen karttumista. - Opiskelijat integroidaan entistä tiukemmin tutkinto-ohjelmien tutkijaryhmiin, tutkimusympäristöön ja tutkimuskysymyksiin. Sekä opiskelijat että tutkimusryhmät hyötyvät tästä. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa asiantuntijuuden kehittymistä: - Miten opetamme opiskelutekniikkaa? - Tehdäänkö asioita yhdessä opiskelijoiden kanssa, eikä vain heitä varten? - Mistä opiskelijat tietävät, mitä he osaavat? - Kuinka opiskelijoiden uskoa omiin kykyihinsä ja osaamiseensa voidaan vahvistaa pedagogiikalla? - Miten opiskelijoiden omaehtoista opiskelua ja yhdessä tekemistä tuetaan? - Milloin kilpailu on hyvästä ja milloin se muuttuu haitalliseksi? - Ovatko opinnot kiinnostavia ja mukaansatempaavia? Oli vastaus kyllä tai ei, mieti mitä syitä kiinnostavuuden tai ei-kiinnostavuuden takana on. Voiko kiinnostusta lisätä ja ei-kiinnostavuutta vähentää? - Miten voisimme tukea opiskelijoiden motivaatiota? - Onko meillä lupa innostua ja asettaa osaamisen ja tavoitteiden rima korkealle?
19 b. Työelämäyhteistyö, tutkintojen työelämärelevanssi ja työllistävyys, yrittäjyyden ja yrittäjämäisen asenteen näkyminen Rehtorin linjaus työelämäyhteistyöstä, tutkintojen työelämärelevanssista ja työllistävyydestä sekä yrittäjyydestä: Opintosuunnitelmilla varmistetaan, että kaikki yliopiston antama koulutus edistää opiskelijan kykyä menestyä työelämässä. Opetussuunnitelmaa tehtäessä tulee huomioida erilaiset opiskelumuodot, jotka edistävät työelämätaitoja (sekä substanssiin integroituva työelämäosaaminen että monialaisten kohtaamisten kautta syntyvä työelämäosaaminen). Yksiköiden tulee ottaa huomioon rehtorin suositus työharjoittelun opintopisteytyksestä ja pyrkiä siihen, että opetussuunnitelmaan kuuluvan pakollisen ja vapaaehtoisen työharjoittelun opintopistemäärä on 5 op/kk (poikkeuksena voivat olla alat, joilla on valtakunnallisesti sovittu työharjoittelun opintopistemäärä) (tarkemmin rehtorin tekemä päätös: Jyväskylän yliopiston opetussuunnitelmiin kuuluvan työharjoittelun käytänteiden yhtenäistäminen, Osana yleisiä työelämävalmiuksia tulee opetussuunnitelmissa näkyä myös kannustus yrittäjämäiseen asenteeseen sekä mahdollisuus sen kehittämiseen tekemisen ja kokeilemisen kautta. Lisäksi huomioidaan, että yrittäjyys nostetaan opiskelijoille esiin yhtenä työllistymismahdollisuutena muiden joukossa. Työelämävalmiuksien kehittämisessä on suositeltavaa tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Uuden tiedon luonnin opettaminen on edelleen yliopiston paras työllistävyyspolitiikka. Tätä se toteuttaakin äärimmäisen hyvin. Opintojen työelämärelevanssia voidaan parantaa uusilla pedagogisilla ratkaisuilla, kuten joissain oppiaineissa jo käytettyjen simulaatiopelien tai demojen avulla. Näin omaa osaamistaan voidaan kokeilla turvallisesti. Näin voidaan havainnoida oma osaaminen laajasti ja paikantaa omat kehityskohteet. Tutkintojen työelämärelevanssi, työllistävyys ja työelämäyhteistyö on laajalta osin viestintää ulospäin niistä asioista, joita yliopistossa jatkuvasti tehdään. Opiskelijat voivat tehdä osaamistaan enemmän näkyväksi tekemällä siitä julkista esim. Blogeihin tai muihin verkkojulkaisuihin, jotka ovat tämän jälkeen käytettävissä oman osaamisen julkisina näyttöinä. Pedagogisilla ratkaisuilla voidaan luoda työelämärelevanssia perinteisemmän opiskelun kylkeen. Erilaiset pedagogiset ratkaisut, kuten ryhmäesseet ja -tentit tai flipped classroom -metodit, voivat tuoda laajempaa näkemystä omaan osaamiseen ja vahvemman ulkoisen motivaattorin, sillä opiskelija ei enää opiskele pelkästään itseään varten, vaan jakaa
20 vastuuta muiden kanssa. Myös entistä suurempi ja aidompi opintojen monitieteisyys luo työelämävalmiuksia pelkästään jo sillä, että opiskelija joutuu kommunikoimaan asiasta toiselle henkilölle, jonka diskurssi on kenties täysin erilainen. Opintojen sisäinen motivaatio syntyy ainakin osittain siitä, että opintojen sisällöt vastaavat opiskelijan tavoitteita elämälleen ja työlleen. Tai ainakin, etteivät sisällöt ole täysin poikkeavia tavoitteiden kanssa. Olennainen kysymys työelämärelevanssin näkökulmasta on, pystyvätkö opettajat ja opiskelijat oikeasti keskustelemaan heidän tavoitteistaan suhteessa (työ)elämään. Kyse on tällöin laajemmasta kokonaisuudesta kuin ohjauksesta, koska tällä tavoin kumpaankin osapuoleen voi syttyä motivaatio opiskeluun ja yhteistyöhön. Samalla tässä pyritään vahvemmin integroimaan opiskelijat osaksi tutkimusyhteisöä. Nämä eivät voi olla jatkossa yhtä erillään toisistaan, kuin ne nykyisellään ovat. Työelämäyhteistyötä voidaan luoda aktiivisella alumniyhteistyöllä. Tavoitteena voisi olla yksi tai kaksi luentoa, joissa hyödynnetään alumnin osaamista sellaisella osa-alueella, jossa hän on osoittanut perehtyneisyyttä. Siirtyminen laaja-alaisiin kandidaatintutkintoihin korostaa voimakkaasti opinto-ohjauksen tarvetta eri opiskeluvuosien aikana. Yhtenä uutuutena tällä opetussuunnitelmasyklillä on se, että erityisesti maisterivaiheeseen siirtyvät opiskelijat tulevat tarvitsemaan entistä tarkempaa tietoa maisteriopintojen osaamiskokonaisuuksista ja niiden profiileista. Maisteriopintojen erikoistumisprofiileilla voi olla suurikin merkitys työllistymisnäkökulmasta katsottuna, mikäli ne avaavat tiettyjä urapolkuja ja sulkevat toisia. Opintojen ohjaus ei voi olla ainoastaan sitä, että opiskelija saa kysyessään vastauksen, vaan opiskelijat tulevat tarvitsemaan entistä voimakkaammin työkaluja omien opintojen suunnitteluun ja valintojen hahmottamiseen. Tarve osata käyttää tiettyjä järjestelmiä muuttuu vähemmän merkityksellisiksi, vaan opiskelija hyötyy pitempiaikaisesti siitä, että hän oppii oppimisen työkaluja. Jyväskylän yliopisto voisi luoda samanlaisen rakenteen kuin Vaasan yliopisto on tehnyt ja luvata 1. kesäksi varman kesätyöpaikan. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen työelämäyhteistyöhön, tutkintojen työelämärelevanssiin, työllistävyyteen ja yrittäjyyteen opetussuunnitelmissa: - Yliopisto varmistaa, että opiskelijan välineet uuden tiedon luomiseen ovat ajanmukaiset ja tarjoavat välineet kestävään elinikäiseen oppimiseen. - Opetussuunnitelmatyössä täytyy hahmottaa johdonmukaisimmat hetket, joina opiskelijan täytyy tulla keskustelemaan omista opinnoistaan ja tavoitteistaan suhteessa opintoihin, omaan osaamiseen ja tulevaisuuden tavoitteista liittyen opintojen jälkeiseen aikaan. - Kursseille uusia opetusmuotoja ja -metodeja kurssien kyettävä opettamaan opiskelijoille kriittisyyttä (eli haastaa nykyistä tietoa ja luoda uutta) sekä saada opiskelijat oppimaan uusia asioita niin, että opiskelija tajuaa oppimansa asiat hyödyt (vrt. opettaja oppii kasvatustieteen teorioitaà kokisiko turhaksi, jos pääsisi
21 testaamaan/kokemaan ne käytännössä) näin voidaan syventää oppimista ja innostaa opiskelijoita oppimaan enemmän. - Uusien opetusmetodien tapauksessa powerpoint-sulkeisista sekä paperikynä-tenteistä siirrytään entistä enemmän case-tyyppisiin sekä käytännön ongelmien ratkaisuun. Opiskelijat tekevät kokonaisia projekteja ja ratkaisevat yritysten, järjestöjen ja julkisen sektorin käytännön ongelmia. - Teknologia ja eri alojen eri ohjelmistot käyttöön eri kursseilla. Kuinka paljon oikeasti, vaikka kirjanpito-ohjelmia opetetaan kauppakorkeassa? à vastaus: yhden kurssin verran, vaikka kirjanpitäjä käyttää sitä töissä päivittäin. Taloustieteessä opetetaan taloustieteen ohjelmia max. 1-2 kurssin verran, vaikka joka päivä käytössä. - Vierailijaluennoitsijat aktiivisemmin kursseille. Yhden professorin/opettajan pitäessä kursia jää kurssin näkökulma aivan liian yksipuoliseksi eikä opettajalla ole välttämättä oman alan käytännön kokemusta, vaikka erittäin hyvä tutkija olisikin. Mitä enemmän saamme opiskelijoille tietoa työelämästä kursseille sitä tietoisempia ja valmiimpia opiskelijat ovat myös siirtymään työelämään. - Tutkinto-ohjelmat, opintokokonaisuudet ja opintojaksot tukevat oman osaamisen tuomista julkiseksi. - Tutkinto-ohjelmien kannattaa luoda alumnipaneeleja, joiden avulla tutkinto-ohjelmien henkilökunta voi saada ajatuksia tarjottavan koulutuksen työllistävyydestä. Tiedekunnat laativat selkeän strategian alumniyhteistyölle, sillä monellakaan ei sitä välttämättä ole. - Yliopiston ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön tiivistäminen ja kenties oman työryhmän perustaminen esim. Keski-Suomen ja JYU:n välille, jossa mukana myös opiskelijaedustus. Täällä esim. pohdittaisiin erilaisia yhteistyöhankkeita sekä sitä, miten Keski-Suomeen voidaan luoda uusia työpaikkoja. Millaisia työntekijöitä elinkeinoelämä yms. tarvitsee? - Tutkinto-ohjelmissa nostetaan esiin havaintoja ja tarpeita ympäröivästä yhteiskunnasta, joissa ongelmanratkaisijana voisi toimia opiskelijoiden luoma yritys. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa työelämärelevanssin kehittymistä: - Miten varmistetaan, että työelämävalmiuksien ja työelämään siirtymisen edistäminen kuuluu opintoihin? - Miten virheistä puhuminen ja niistä oppiminen tehdään helpommaksi? - Kuinka hyvin korkeakoulussasi suorittamat opinnot ja niiden opetussisällöt tukevat yrittäjäksi ryhtymistä tai itsensätyöllistämistä laajemmin? - Miten jokainen uskaltaisi kysyä ja jakaa ideansa muiden kanssa? - Osaavatko opiskelijat johtaa itseään ja omaa työskentelyään? - Miten rakennamme kulttuuria, jossa aina ei tarvitse osata ja jaksaa? - Miten yrittäjyyteen ja yhteiskunnan rakentamiseen voidaan kasvattaa? - Miten työelämään kiinnittymistä ja urasuunnitelmien kehittämistä tuetaan? - Voiko kandilla työllistyä jatkossa paremmin? Onko kandista kokonaan työelämään siirtyminen tavoiteltavaa?
22 c. Kansainvälisyys ja monikulttuurinen osaaminen Rehtorin linjaus opintojen kansainvälisyydestä ja monikulttuurisesta osaamisesta: Opetussuunnitelmissa tulee huomioida, että niihin sisältyy suunnitelma kansainvälistymisestä ja monikulttuurisen osaamisen kehittämisestä. Tämä tarkoittaa erityisesti tieteenalarelevanttia viestintä- ja kieliosaamista sekä tavoitteellista opintoihin kuuluvaa ulkomaista opinto- tai harjoittelujaksoa. Ulkomaiset opintojaksot on suunniteltava siten, että niiden aikana suoritettavat opinnot ovat aidosti osa suoritettavaa tutkintoa. Tämä tarkoittaa myös yliopiston, tiedekuntien ja laitosten ulkomaisten sopimusyliopistojen kriittistä tarkastelua. Viestintä- ja kieliopinnot järjestetään osana substanssiopetusta uusimuotoisina viestintä- ja kieliopintoina. Tiedekuntien tulee huolehtia, että niillä on tarjolla riittävä määrä vieraalla kielellä opetettavien maisteriohjelmien opetuksen lisäksi muuta opetussuunnitelmiin integroituvaa vieraskielistä opetusta vaihto-opiskelijoita ja suomalaisten opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia ajatellen. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat arkea kaikilla yliopistossa koulutettavilla aloilla. Kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden tavoitteisiin täytyy kuitenkin olla tutkinto-ohjelmittain suunnitelma siitä, mitä kansainvälistymisellä ja monikulttuurisuudella tavoitellaan. Minkälaista lisäarvoa se tuo koulutukseen ja tutkimukseen? Mitä tavoitteita kansainvälistymiselle ja monikulttuurisuudelle asetetaan tämän opetussuunnitelmakauden aikana ja kuinka nämä tavoitteet saavutetaan? Siteet sopimusyliopistojen kanssa täytyy olla laajemmalla pohjalla kuin yhden tai kahden aktiivisen professorin varassa: ne täytyy luoda systemaattisiksi ja sellaisiksi, että koko tutkinto-ohjelma on sitoutunut kehittämään yhteistyötä opetuksessa ja tutkimuksessa. Kansainväliset opiskelijat täytyy nähdä entistä vahvemmin osana tutkinto-ohjelman perustutkinto-opiskelijoiden joukkoa. Yhteisöllisyyttä voi vahvistaa lisäämällä tutkinto-ohjelmien vieraalla kielellä suoritettavaa opetustarjontaa. T ämä lisää myös suomalaisten opiskelijoiden kotikansainvälistymistä sekä auttaa rakentamaan verkostoja ulkomaalaisiin oman alan opiskelijoihin. Kaikien ei ole mahdollista syystä tai toisesta lähteä vaihtoon. Ylioppilaskunta ajaa seuraavia asioita liittyen kansainvälisyyteen ja monikulttuuriseen osaamiseen opetussuunnitelmissa: - Opintojen aikana kansainvälistymisen mahdollisuudet täytyy taata opetussuunnitelmassa rakenteellisella tasolla. Opiskelijalle täytyy olla mahdollista käydä vaihdossa opintojen kaikkina aikoina ilman, että se haittaa opintojen etenemistä. Mikäli tutkintoon kuuluu pakollisia opintoja, niitä täytyy täten järjestää tavalla tai toisella kahdesti vuodessa.
23 - Jokaiseen tutkinto-ohjelmaan kuuluu vieraskielistä substanssiopetusta, jota järjestetään kontaktiopetuksena ja sen edellytyksenä on vuorovaikutus kansainvälisten opiskelijoiden kanssa.kun vieraskielistä opetusta on kontaktiopetuksena, tulee myös laatuun panostaa ja huomioida ne erityiskysymykset, jotka liittyvät tilanteeseen, jossa henkilökunta saattaa opettaa muulla kielellä kuin äidinkielellään. Opetushenkilökunnan pedagoginen osaaminen ja toisaalta kielitaito merkittävässä asemassa. - Kansainvälistymistä tulee edistää tutkinto-ohjelmatasolla kehittäen strategisia kumppanuuksia sellaisten korkeakoulujen kanssa, joiden koulutus- ja tutkimusprofiili täydentää erityisen hyvin tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita. - Opetussuunnitelmat on laadittava niin, että opinto- tai harjoittelujakso ulkomailla on aikataulullisesti ja sisällöllisesti mahdollista. - Tilannetta, jossa opiskelija ei opiskelijavaihdon tai harjoittelujakson jälkeen saisi hyväksiluettua omia opintojaan osaksi tutkintoaan, ei voi syntyä. Learning agreement täytyy laatia kohdeyliopiston tai harjoittelupaikan kanssa niin, että se tukee täysin tutkinnon valmiiksi saamista. - Viestintä- ja kieliopinnot on integroitava entistä paremmin tutkinto-ohjelmien muuhun substanssiopetukseen. Viestintää ja kielellistä osaamista voidaan kehittää muun muassa suullisten esitysten lisäämisellä perus-, aine- ja syventävien opintojen tasoille. Tutkielman suorittaminen muulla kielellä kuin suomeksi tulisi olla mahdollista kaikille opiskelijoille heidän näin halutessaan. Tällaiselle prosessille ei tulisi asettaa tarpeettomia esteitä tai haasteita. Apukysymyksiä, joilla voidaan hahmottaa kansainvälistymisen kehittymistä: - Tarjoavatko opinnot riittävästi mahdollisuuksia (koti)kansainvälistymiseen? - Miten monikulttuurisuus ja kansainvälisyys auttaa omaa alaani? - Millaisia visioita opiskelijoilla on tulevaisuudestaan? - Kuinka opiskelijat toivotetaan tervetulleeksi yhteisöön? - Miten opinnot rakentavat ihmisten välisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta? - Miten varmistetaan, että yhteisöllisyydellä edistetään koko yhteisön hyvinvointia?
24 d. Vuorovaikutus ja palaute Rehtorin linjaus vuorovaikutuksesta ja palautteesta opetussunnitelmissa: Opetussuunnitelmissa vuorovaikutukselliset opetuskäytännöt tukevat osallistumista ja edistävät yhdessä toimimisen taitoja sekä rohkeutta etsiä uutta luovia ratkaisuja. Opetussuunnitelmia ja -ohjelmia uudistettaessa on otettava huomioon opiskelijoilta (kurssipalaute ja kandipalaute), valmistuneilta ja työnantajilta saatu palaute. Opintojen ohjaus kytkeytyy opetukseen. Tutkintorakenteen selkeä esittely sekä sen esille tuominen, mitä voi vapaasti valita ja mihin on rajoituksia, on tärkeää ja helpottaa osaltaan henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimista ja opintoneuvontaa. Opiskelijoiden HOPS-ohjauksessa tulee huomioida kaikki tutkintoon kuuluvat pakolliset opinnot (mm. viestintä- ja kieliopinnot) ja huolehtia, että opiskelijat ovat tietoisia tutkintorakenteesta ja siihen liittyvistä pakollisista ja vapaaehtoisista opinnoista sekä saavat tukea vapaaehtoisten opintojen valintaan. Yliopiston tärkein tehtävä on tuoda ihmisiä yhteen. Yliopiston kolme tärkeintä työkalua tuoda ihmisiä yhteen ovat koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Opetus syntyy vuorovaikutuksesta, keskustelusta, uteliaisuudesta ja asioiden yhdessä tutkimisesta. On monia tapoja tuottaa opetusta, joista tietenkin perinteisin ja ihan hyväksi havaittu menetelmä on se, että usein hieman kokeneempi opettaja opettaa opiskelijaa. Muita tapoja on myös, voivathan opiskelijat opettaa opettajaa, opiskelija voi opettaa toista opiskelijaa ja opettaja voi opettaa toista opettajaa. Jätämme viimeisen kategorian hieman vähemmälle, sillä se kuuluu ehkä eniten yliopistopedagogisen kouluttautumisen piiriin. Kaiken opetuksen perustana on kuitenkin vuorovaikutus. Nykyisin vuorovaikutus on pääosin opettajan ja (yksittäisten) opiskelijoiden välistä. Tästä voisi päästä eroon ja lisätä opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta, jotta keskustelevuus koskisi kaikkia koulutukseen osallistuvia ihmisiä, eikä ainoastaan muutamia, jotka ymmärtävät keskustelevuuden hyödyt ja sen vaikutuksen. Keskustelevuutta voidaan luoda järjestelmällisesti mielekkäillä ryhmätöillä ja vertaisopettamisella. Keskustelevuus ja interaktiivisuus tuntuvat hankalilta järjestää esimerkiksi massakursseilla, mutta kynnystä luoda keskustelua voidaan madaltaa erilaisilla teknologisilla työkaluilla, kuten viestiseinän tai joillain laitoksilla käytössä olevien Socrative -äänestyssovelluksen tai äänestyskapuloiden, ns. klikkereiden avulla. Viestiseinät mahdollistavat esimerkiksi kysymysten kirjoittamisen ylös sitä mukaa, kun ne tulevat mieleen. Äänestyssovelluksien avulla opettaja voi esimerkiksi esittää kysymyksen, ja opiskelijat voivat äänestää annettujen vaihtoehtojen joukosta heidän mielestään oikeaa vastausta. Äänestyksen jälkeen on luontevaa aloittaa keskustelu kysymyksen aiheesta. Samalla teknologian avulla vuorovaikutuksellisuutta voidaan laajentaa niin, ettei se ole sidoksissa aikaan ja paikkaan, vaan auttaa opiskelijoita opiskelemaan joustavasti niin, että välineet voivat auttaa luomaan oppimistilanteita, jotka ovat vuorovaikutteisia.
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotPienryhmätyöskentely
Pienryhmätyöskentely Miten oppiaineesi/yksikkösi opetussuunnitelmissa aiotaan konkretisoida JY:n linjaukset osaksi tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteita? tullaan varmistamaan
LisätiedotHelena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus
Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen
LisätiedotJack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista
Jack of All Trades or Master of None Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista Laaja-alaisuuden kysymykset Opiskelijanäkökulma on myös moninainen ja riippuu paljon keneltä kysytään.
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotPALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen
PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen
LisätiedotKirjasto kumppanina. OPS-sarja Mirja Laitinen, Tiia Puputti, Tytti Leppänen
Kirjasto kumppanina OPS-sarja 16.3.2015 Mirja Laitinen, Tiia Puputti, Tytti Leppänen Kohti kestäviä ja kehittyviä tiedonhankinnan taitoja sekä akateemista kasvua Mirja Laitinen ja Tiia Puputti Rehtorin
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotOPS-työ ja kansainvälistyminen
OPS-työ ja kansainvälistyminen Auli Pitkänen / JY:n kansainväliset palvelut JYU. Since 1863. 4.4.2019 1 Kansainvälistyminen ja OPS-työ Linjauksia: OKM & JY Esimerkkejä JYU:n nykyisistä OPS:eista Journalistiikka/viestintä
LisätiedotHOPS ja opintojen suunnittelu
HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005
LisätiedotTampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola
1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään
LisätiedotTIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA
TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotLaitoskokous
Laitoskokous 26.5.2016 Pj. Mika Ojakangas Asialista 1. UNIPID -esittely 2. YFI aloituspaikat ja maisteritavoitteet - lyhyt esittely 3. Nouseva ala Kriisit ja yhteiskunnan muutos - ideointia 4. Opiskelijoiden
LisätiedotUSKONTOTIETEEN HOPS. Humanistinen tiedekunta
USKONTOTIETEEN HOPS Humanistinen tiedekunta ORIENTOIVIEN OPINTOJEN HOPS (2 op) Jakson aikana opiskelija hankkii valmiudet opintojensa aloittamiseen ja tutkintonsa suunnitteluun sekä tutustuu opiskeluympäristöönsä
LisätiedotKestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia
LisätiedotMatkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena
Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotTampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia
Tampereen n koulutusstrategia Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu muodostavat kansainvälisen ja Suomen monipuolisimman, yli 30 000 opiskelijan n. Monitieteisen mme koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKotimaisten kielten kandidaattiohjelma
ssa opiskellaan suomea ja ruotsia aidosti kaksikielisessä ympäristössä. Ohjelmaan sisältyy kolme pääainetta: suomenkieliset opiskelevat pääaineenaan ruotsia, ruotsinkieliset joko ruotsia äidinkielenä tai
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
Lisätiedotehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen
ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman
LisätiedotAMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto
AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:
LisätiedotYliopistostamme valmistuu rohkeita, akateemisia asiantuntijoita, jotka kehittävät maailmaa vastuullisesti.
Jyväskylän yliopistosta valmistuvat ovat vastuullisia, akateemisia asiantuntijoita, jotka muuttavat maailmaa. Koulutustarjontamme on vetovoimaista, monialaista ja vastaa globaaleihin osaamistarpeisiin.
LisätiedotAjatuksista, odotuksista ja tavoitteista. Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja
Ajatuksista, odotuksista ja tavoitteista Tapani Vuorinen Ohjelmajohtaja Koulutusta ohjaavat ajatukset ja tavoitteet Ministeriö Työnantaja Määrälliset tavoitteet Valmiudet Opiskelija Yliopisto Asiantuntija
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotMaisteriopiskelijan infopaketti. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta
Maisteriopiskelijan infopaketti Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta 27.8.2013 Maisterintutkinnon eri opintosuunnat 1. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta
LisätiedotOpintojen suunnittelu ja opintoneuvonta
Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta 7 Opintojen suunnittelu ja opintoneuvonta Yliopisto julkaisee yleisoppaan, jokaista tiedekuntaa varten oman opinto-oppaan sekä kieliopintoja varten on erillisen
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotOpetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4
Sisällys Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Opettajankoulutuksen rakenne 5 1.1 Ammatillisen opettajan ydinosaaminen 5 1.2 Opettajankoulutuksen tavoitteet ja
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka
Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman
LisätiedotTutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja
Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen
LisätiedotValmistuminen ja. maisteriopintoihin siirtyminen
Valmistuminen ja maisteriopintoihin siirtyminen 3. vuosikurssi kevät 2019 Kevät 2019 Tarkista opinnot omasta opintorekisteristä! Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa https://www.oulu.fi/sites/default/files/ects-
LisätiedotAsiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa
Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä
LisätiedotInkubion opintokysely 2015 * Required
Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question
LisätiedotYmpärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella
Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai
LisätiedotMaisteriopiskelijan infopaketti. Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta
Maisteriopiskelijan infopaketti Internet- ja pelitutkimuksen opintosuunta 28.8.2012 Maisterintutkinnon eri opintosuunnat 1. Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median opintosuunta 2. Asiakirjahallinnan
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotPerustutkintojen suorittamista koskevat määräykset
109 Hallintotieteiden tiedekunta Hyväksytty hallintotieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 5.6.2007. 1. Tutkintoja ja opiskelua koskevat määräykset Tutkintojen suorittamisessa noudatetaan
LisätiedotKansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista
Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja
LisätiedotPROPE -TYÖSKENTELYN TAUSTOITUS JA PERIAATTEET OPETTAJANKOULUTUKSESSA. Kainulainen 2017
PROPE -TYÖSKENTELYN TAUSTOITUS JA PERIAATTEET OPETTAJANKOULUTUKSESSA Kainulainen 2017 TARPEITA JA HAASTEITA OPETTAJANKOULUTUKSESSA OPETUSSUUNNITELMASSAMME ON ASETETTU KOULUTUKSELLE 6 YDINOSAAMISALUETTA,
LisätiedotHOPS KTK 2.vsk Teknillinen tiedekunta Vaasan yliopisto Opintoasiat Opiskelu tekn. tdk 1
HOPS KTK 2.vsk 5.9.2013 Teknillinen tiedekunta 5.9.2013 Vaasan yliopisto Opintoasiat Opiskelu tekn. tdk 1 HOPS KTK 2. vsk Henkilökohtainen opintosuunnitelma opiskelutaidot ehops Mahdollisuus ehopsin tekemiseen
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotHOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4.
HOPS-tilaisuudet 8.4. ja 10.4. Koulutusohjelmakohtainen aineisto Graafisen suunnittelun koulutusohjelma Taiteen kandidaatin tutkinto ->2014 Taiteen kandidaatin tutkinto 2014-> Kandidaatin tutkinto 180
LisätiedotMiten suunnittelen opintoni?
Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Miten suunnittelen opintoni? PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 2 SISÄLLYSLUETTELO Opintojen suunnittelu... 3 Tärkeitä
Lisätiedot#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.
#DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa
LisätiedotMillaisin tavoittein maistereita koulutetaan?
Millaisin tavoittein maistereita koulutetaan? Ritva Jakku-Sihvonen projektinjohtaja, Vokke-projekti, Helsingin yliopisto Maisterin tutkinto voimassa olevan asetuksen mukaan Pääaineen hyvä tuntemus, sivuaineiden
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotSinustako tulevaisuuden opettaja?
Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa
LisätiedotOpintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat
Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotTyöelämäyhteydet kielten yhteisissä
Työelämäyhteydet kielten yhteisissä opinnoissa (MKA) Monialaisen kieliasiantuntijan kandidaattiohjelma Kieli- ja viestintätieteiden laitos JY Sanna Lehtonen Monialaisen kieliasiantuntijan kandidaattiohjelma
LisätiedotVALINNAISTEN OPINTOJEN INFO
VALINNAISTEN OPINTOJEN INFO 22.3.2018 Presentation Name / Firstname Lastname 29/03/2018 1 KLO 16.00-17.00 YLEISINFO KLO 17.00-18.00 VALINNAISTEN OPINTOJEN ESITTELYÄ ERI PISTEISSÄ Presentation Name / Firstname
LisätiedotKielelliset. linjaukset
Kielelliset linjaukset 1 1 Aaltoyliopiston kielelliset linjaukset Aalto-yliopiston kielelliset periaatteet Aallossa käytetään kolmea työkieltä: suomea, ruotsia ja englantia Kaikki voivat osallistua keskusteluun
LisätiedotKANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA
KANSAINVÄLISTYMINEN OSANA HOPS:IA HOPS-ohjaajien koulutuspäivä 30.8.2018 opiskelu.jyu.fi/vaihtoon JY:n strategiassa kansainvälisyydestä Kansainvälinen kampus tukee opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA. Opintoihin orientoitumisen luento
OPINTOJEN SUUNNITTELU OSANA OPINTOPOLKUA Opintoihin orientoitumisen luento 27.8.2014 Odotukset opiskelulle Keskustele pienessä ryhmässä: Mitä odotat tulevilta luokanopettajaopinnoiltasi? Millaisia taitoja
LisätiedotOPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely
OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg (Heli Alatalo)
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg (Heli Alatalo) Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotHISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA
HISTORIATIETEIDEN OPISKELU OULUN YLIOPISTOSSA Abipäivät 2018 MIKSI HISTORIA & OULUN YLIOPISTO? Huippuopetusta Huippututkimusta Kansainvälinen Hyvä henki Tiedeyhteisön jäseneksi heti Verkostoidut tulevaisuutta
LisätiedotPL 4600, Oulun yliopisto p HOPS
PL 4600, 90014 Oulun yliopisto p. 029 448 2920 http://www.oulu.fi/kauppakorkeakoulu/ HOPS henkilökohtainen opintosuunnitelma Pelkkää KTM-tutkintoa suorittamaan siirtyvät opiskelijat Nimi: Opiskelijanumero:
LisätiedotOPS Minna Lintonen OPS
26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin
LisätiedotKasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne
Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten
LisätiedotKysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille
Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?
LisätiedotNykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa
Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOPS Opetussuunnitelmatyö käyntiin! JYU. Since
OPS 2019-2020 Opetussuunnitelmatyö käyntiin! JYU. Since 1863. 2.4.2019 1 Tervetuloa! Päivän aikataulu 12.30 Avaus - Koulutuksesta vastaava vararehtori Marja-Leena Laakso 12.40 Terveisiä tulevaisuudesta
LisätiedotTutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration
1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotYrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja
LisätiedotHenkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen
Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun
LisätiedotPERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA
PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN
LisätiedotMaisteri-info. kevät
Maisteri-info kevät 2018 1.3.2018 Kevät 2018 Tarvittaessa hops-keskustelu omaopettajan kanssa Maisterivaiheen hopsin tekeminen oodihops-työkalulla Huolehdi keskeneräiset opinnot valmiiksi -kandintyö, harjoittelu,
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotOPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS
OPINTOJEN SUUNNITTELU JA HOPS Jari Haimi ym. Lentävässä Lähdössä 2016 Mikä on HOPS? Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli jokaisen opiskelijan oman opiskelun strategia, taktiikka ja toimeenpanosuunnitelma
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotSisältö Mitä muuta merkitään?
HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava
LisätiedotTUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS
1 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA OPETUKSESTA KAIKENMOISTA HOPS Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 OPINTOTUKI 3 + 2 Tummennetulla merkityt on pakko olla. Loput 70 pistettä
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Vaasan työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Vaasan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Avoimuus eri näkemyksille Vahva yleissivistys
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotValintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info
Valintoja ja optioita! Valinnaisten opintojen info www.helsinki.fi/yliopisto 8.11.2018 1 Tilaisuuden sisältö Miksi valinnaisia pitäisi / voi suorittaa ja minkä verran? Eli tietoa tutkintorakenteista ja
LisätiedotSOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET
SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET Jyväskylän kommentit Kevätseminaari 15-16.5.2017 Mikä yliopistomme koulutuksessa on kuvauksen mukaista? Sosiaalityön ops 2017-2020 hyväksytty huhtikuussa
LisätiedotKasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op
Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op Tavoite Kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteena käsityönopettajan koulutuksessa on antaa opiskelijalle perustiedot käsityön kentästä, materiaaleista
LisätiedotVAIHTOON KTK
VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotOIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO
OIKEUSTIETEEN MAISTERIN TUTKINTO Osaamistavoitteet Oikeustieteen maisterin tutkinnon (120 op) suorittanut henkilö: - on syventänyt ja laajentanut oikeusnotaarin tutkinnossa hankkimaansa oikeudellista osaamista
LisätiedotSosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015
Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun
LisätiedotUlla Laakkonen. KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta Teknillinen tiedekunta
Ulla Laakkonen KTK- ja KTM-tutkinnot Pääaineen ja ohjelman valinta 5.4.2017 Teknillinen tiedekunta Pääaineinfon ohjelma Pääaineen valintamenettely Ohjelman esittely Tuotantotalouden esittely Tietotekniikkan/tietojärjestelmätieteen
LisätiedotYliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos. Harri Melin 29.9.2011
Yliopistot liikkeessä Tampereen yliopiston muutos Harri Melin 29.9.2011 Uusi laki uusi yliopisto Yliopistojen autonomian lisääminen Yliopistojen talouden vahvistaminen Yliopistojen johtamisen modernisoiminen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos
LisätiedotLUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto
LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.
Lisätiedot