Pakkausmerkintöjen. 500g. Määrä. Tuotteen nimi. Ainesosaluettelo. Säilyvyys. Valmistaja / Maahantuoja 06/2008

Transkriptio

1

2 Pakkausmerkintöjen Riisi- ja kokojyvävehnähiutaleita, joihin on lisätty vitamiineja (B1, B2, B3, B6, foolihappo, B12, C) ja rautaa Nettopaino: PARASTA ENNEN 06/ Määrä Tuotteen nimi Cereal Lite Cereal Lite Lite Cereal AINESOSAT 3 Ainesosaluettelo Riisi, vehnä, (täysjyvävehnä, vehnäjauho), sokeri, gluteenijauho, maitojauhe, suola, vähärasvainen vehnänalkio, mallasohra-aromi, vitamiinit (C, B3, B6, B2, B1, foolihappo B12), rauta. Allergiatiedot Sisältää maitoa, vehnää ja ohraa. 4 5 Säilyvyys Valmistaja / Maahantuoja takaa, että yhdessä annoksessa (30 g) Cereal lite -muroja on vähintään 25 % raudan päivittäisestä saantisuosituksesta ja 50 % B1-, B2-, B3-, B6-, B12- ja C-vitamiinien sekä foolihapon päivittäisestä saantisuosituksesta. LAATUTAKUU: MIKÄLI ET OLE TYYTYVÄINEN, SAAT RAHAT TAKAISIN sisältää runsaasti kuitua Crunchy-tuoteinfo Puhelin Osoite: P.O. Box 2000 Evere Evere BELGIUM 500g

3 lukeminen Lite Lite Cereal Cereal Lite Cereal Lite Aamiainen on päivän tärkein ateria. 6 Luonnonmukainen 7 GMO:t Valmistettu Saksassa C.M.I.:lle - 2 av. du Pacifique, Courtaboeuf, Ranska 8 Alkuperä 100 g kohti Energiaa 374 kcal (1586 kj) Proteiinia 15 g Hiilihydraatteja 75 g - joista sokereita 17 g Rasvaa 1.5 g - joista tyydyttyneitä rasvahappoja 0.5 g Kuitua 2.5 g Natriumia 0.85 g 9 10 Ravintoarvosisältö Ravitsemus- ja terveysväitteet

4 Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät EUlainsäädännössä Euroopan unioni (EU) säätää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevista säännöistä, joiden tarkoituksena on auttaa eurooppalaisia kuluttajia tekemään tietoisia ostopäätöksiä. Säännöillä pyritään varmistamaan, että kuluttajat saavat riittävästi tietoa ostamistaan elintarvikkeista. Laissa säädettyjen vähimmäistietojen lisäksi valmistajat voivat lisätä pakkausmerkintöihin haluamiaan tietoja, sikäli kun tiedot ovat tarkkoja eivätkä johda kuluttajia harhaan. Pakkausmerkintöjä koskevia sääntöjä on yhteisesti kaikille elintarvikkeille sekä erityisesti liha- ja alkoholituotteille ja helposti pilaantuville elintarvikkeille. 1. Määrä: 2. Tuotteen nimi: tuotteen nettomäärä nesteiden osalta tilavuutena (esim. litra, senttilitra) ja muiden tuotteiden osalta painona. nimessä on mainittava myös tieto elintarvikkeen fysikaalisesta olomuodosta tai suoritetuista erityiskäsittelyistä (esim. jauhettu, jäädytetty, tiivistetty, savustettu jne.). Mikäli tuote on käsitelty ionisoivalla säteilyllä, käsittelystä on aina oltava maininta.

5 Pakkausmerkintöjen 3. Ainesosaluettelo: kaikki ainesosat on lueteltava painon mukaan alenevassa järjestyksessä (poikkeuksena hedelmä- ja vihannessekoitukset), mukaan lukien ainesosat, joiden tiedetään aiheuttavan allergisia reaktioita yliherkille ihmisille (esim. maapähkinä, maito, kananmuna, kala). Sellaisista ainesosista, joita tuotteen nimi (kuten tomaattikeitto ), kuvaa tai sanat (kuten mansikka- ) kuvaavat tai jotka ovat ominaisia elintarvikkeelle (esim. % lihaa chili con carnessa ), on mainittava myös niiden prosentuaalinen osuus. 4. Säilyvyys: viimeinen käyttöajankohta ja parasta ennen -päivämäärät kertovat, kuinka pitkään elintarvike säilyy tuoreena ja sitä on turvallista syödä. Viimeinen käyttöajankohta -merkintää käytetään elintarvikkeissa, jotka pilaantuvat nopeasti (esim. liha, kananmunat, maitotuotteet). Kaikissa pakatuissa tuoretuotteissa on oltava viimeinen käyttöajankohta -merkintä. Tuotteen käyttäminen viimeisen käyttöajankohdan jälkeen ei ole suositeltavaa, sillä se voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Parasta ennen -merkintää käytetään elintarvikkeista, jotka säilyvät pidempään (esim. viljat, riisi, mausteet). Tuotteen syöminen tämän päivämäärän jälkeen ei ole vaarallista, mutta tuotteen maku ja koostumus voivat muuttua. 5. Valmistaja / Maahantuoja: valmistajan, pakkaajan tai maahantuojan nimen ja osoitteen täytyy näkyä selvästi pakkauksesta, jotta kuluttaja voi ottaa näihin yhteyttä reklamoidakseen tai pyytääkseen lisätietoja tuotteesta.

6 lukeminen 6. Luonnonmukainen: Luonnonmukainen -sanan käytöstä elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on annettu tiukat säädökset EUlainsäädännössä. Merkinnän käyttö sallitaan vain, kun viitataan erityisiin tuotantomenetelmiin, jotka vastaavat korkeita ympäristönsuojeluun ja eläinten hyvinvointiin liittyviä vaatimuksia. Euroopan unionin logoa Luonnonmukainen maataloustuotanto EY:n valvontajärjestelmä voivat käyttää vain tuottajat, jotka täyttävät vaaditut edellytykset. 7. Muuntogeeniset organismit (GMO:t): Pakkausmerkintä on pakollinen sellaisissa tuotteissa, joiden GMO-osuus on yli 0,9 %. Ainesosaluettelossa on mainittava kaikki GMO-peräiset ainekset ja niiden kohdalla merkintä muuntogeeninen. 8. Alkuperä: Alkuperämaan tai -alueen mainitseminen on pakollista tiettyjen elintarvikeryhmien osalta, kuten liha, hedelmät ja vihannekset. Alkuperä on myös mainittava, mikäli tuotemerkin nimi tai muut tekijät pakkausmerkinnöissä, kuten kuva, lippu tai muu viittaus maahan tai alueeseen, voivat johtaa kuluttajan harhaan tuotteen oikeasta alkuperästä.

7 9. Ravintoarvoa koskevat tiedot: Ravintoarvoa koskevat tiedot kuvaavat elintarvikkeen energiasisältöä ja ravintoaineita (esim. proteiini, rasva, kuitu, natrium, vitamiinit ja kivennäisaineet). Tiedot on mainittava, kun tuotteessa esitetään siihen liittyvä ravitsemusväite (katso jäljempänä). 10. Ravitsemus- ja terveysväitteet: EU-säädösten mukaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä annettujen ravitsemus- ja terveysväitteiden on oltava totuudenmukaisia ja tieteellisesti perusteltuja. Sellaisten väitteiden kuten vähärasvainen tai runsaskuituinen on vastattava yhdenmukaisia määritelmiä, niin että niillä on sama merkitys kaikissa EU-maissa: esimerkiksi runsaskuituinen -merkintää voidaan käyttää vain tuotteissa, jotka sisältävät vähintään 6 g kuitua 100 g kohti. Elintarvikkeissa, jotka sisältävät runsaasti rasvaa tai sokeria, ei puolestaan voida käyttää sellaisia merkintöjä kuten sisältää C-vitamiinia. Terveysväitteet kuten sydänystävällinen sallitaan vain, jos niiden paikkansapitävyys pystytään tieteellisesti todistamaan. Runsaasti suolaa, rasvaa tai sokeria sisältäviin tuotteisiin ei voida liittää myönteistä terveysväitettä. Seuraavat terveysväitteet ovat kiellettyjä: väitteet ihmisten sairauksien ehkäisemisestä, hoidosta tai parantamisesta; väitteet, joissa mainitaan painonpudotuksen nopeus tai määrä; viittaukset yksittäisiin lääkäreihin tai yksittäisten lääkäreiden antamaan hyväksyntään; väitteet, joissa esitetään, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia.

8 E-koodit Jos elintarvikelisäaineella on E-koodi, se on todiste siitä, että elintarvike on läpäissyt turvallisuusarvionnit ja että sen käyttö on hyväksytty koko EU:n alueella. Tätä hyväksyntää valvotaan, arvioidaan ja muutetaan uuden tieteellisen tiedon perusteella. Tavallisia elintarvikelisäaineita ovat muun muassa: Antioksidantit: saavat elintarvikkeen säilymään pidempään ehkäisemällä rasvojen, öljyjen ja tiettyjen vitamiinien sekoittumista ilmassa olevaan happeen. Hapettuminen tekisi elintarvikkeesta eltaantuneen ja värittömän. Esimerkki: C-vitamiini eli askorbiinihappo tai E300. Värit: käytetään joskus korvaamaan elintarvikkeen jalostuksessa tai varastoinnissa menetettyä luonnollista väriä tai antamaan tuotteille yhtenäisen värin. Esimerkki: Sokerikulööri (E150a), käytetään esimerkiksi kastikkeissa ja virvoitusjuomissa. Emulgaattorit, stabilointiaineet, hyytelöimisaineet ja sakeuttamisaineet: emulgaattorit, esim. lesitiinit (E322), auttavat sekoittamaan aineita, jotka muuten pysyisivät erillään, kuten vesi ja öljy. Stabilointiaineet estävät yhdistettyjä aineksia erottumasta uudelleen. Eräs yleisistä hyytelöimisaineista on pektiini (E440), jota käytetään hillojen valmistuksessa. Sakeuttamisaineet parantavat elintarvikkeen koostumusta samalla tavoin kuin kastiketta on mahdollista sakeuttaa lisäämällä jauhoja. Arominvahventeet: vahvistavat suolaisten ja makeiden elintarvikkeiden makua antamatta niihin omaa makua. Esimerkki: mononatriumglutamaattia (E621) lisätään usein jalostettuihin elintarvikkeisiin, erityisesti keittoihin, kastikkeisiin ja makkaroihin. Säilöntäaineet: estävät ruuan pilaantumista. Useimmissa elintarvikkeissa, jotka säilyvät pitkään, käytetään säilöntäaineita, ellei säilömiseen ole käytetty jotain muuta menetelmää, kuten jäädyttämistä, purkittamista tai kuivaamista. Esimerkki: Kuivatut hedelmät käsitellään usein rikkidioksidilla (E220) home- ja bakteerikasvustojen estämiseksi. Pekoni, kinkku, naudan säilykeliha ja muut suolatut tai savustetut lihat puolestaan käsitellään usein nitriitillä ja nitraatilla (E249 E252) säilömisprosessin aikana. Makeutusaineet: käytetään usein sokerin asemesta esimerkiksi virvoitusjuomissa, jogurteissa ja purukumeissa. Esimerkki: aspartaami (E951), sakkariini (E954), asesulfaami K (E950) ja sorbitoli (E420). ND FI-D Lisätietoja Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kotisivuilla Luonnonmukainen maataloustuotanto, maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston kotisivuilla Onko sinulla kysyttävää Euroopasta? Europe Direct palveluksessasi: Euroopan yhteisöt, 2007 Jäljentäminen sallittu muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, kunhan lähde mainitaan. Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto Euroopan komissio B-1049 Bryssel Tämän asiakirjan on rahoittanut Euroopan komissio Qwentes KANTOR -yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella. Se on tarkoitettu ainoastaan tiedoksi eikä ole komission antama virallinen opas EU:n lainsäädännön tai politiikan tulkitsemiseen.