Tanska. Joulukuu 2010

Transkriptio

1 Tanska Joulukuu 2010

2 Tanskan maaraportti 2 (24) Tanskan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili 4 Maa ja väestö 4 Infrastruktuuri 4 Politiikka ja hallinto 4 Talouden avaintiedot 5 Liiketoiminta 6 Maan vahvuudet ja heikkoudet 6 Potentiaalisia toimialoja 6 Talous 7 Makrotalous 7 Bruttokansantuote 8 Inflaatio 8 Vaihtotase 8 Talouspolitiikka 8 Työvoima 9 Ulkomaankauppa 10 Kokonaiskauppa 10 Ulkomaankaupan kehitys 10 Ulkomaankaupan rakenne 10 Tärkeimmät kauppakumppanit 11 Kauppa Suomen kanssa 12 Suomen vienti 12 Suomen tuonti 13 Ulkomaiset investoinnit 14 Suomalaiset investoinnit 15 Maa- ja metsätalous 15 Teollisuus 16 Energia 18 Rakentaminen 19 Palvelusektori 19 Pankkitoiminta 19 Vähittäiskauppa 20 Tietoliikenne 20 Liikenneyhteydet ja logistiikka 21 Matkailu 22

3 Tanskan maaraportti 3 (24) Tapakulttuuri 23 Linkkejä 23

4 Tanskan maaraportti 4 (24) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km², josta 66 % maatalousmaata ja 12 % metsää; Grönlanti km², josta yli 80 % jäätikköä; Färsaaret km² Luonnonvarat: Raakaöljy, maakaasu, kala, suola, kalkkikivi, kivi, sora, hiekka Rajanaapurit: Saksa 68 km Aika: GMT + 1 Asukasluku: (2009) Suurimmat kaupungit: Kööpenhamina (pääkaupunkiseutu) ( as.), Århus ( as.), Odense ( as.), Aalborg ( as.) Väestönkasvu: 0,27 % (2010 arvio) Syntyvyys: 10,4 / 1000 asukasta (2010 arvio) Kuolleisuus: 10,19 / 1000 asukasta (2010 arvio) Eliniänodote: naiset 80,97 vuotta, miehet 76,11 vuotta (2009) Virallinen kieli: tanska (Färsaarilla ja Grönlannissa tanskan kieli on tasa-arvoinen paikallisten kielten kanssa ja pakollinen oppiaine koulussa), Etelä-Jyllannissa asuu runsaat saksaa äidinkielenään puhuvaa ihmistä Etniset ryhmät: Tanskalaisia 93 prosenttia, ulkomaalaisten osuus noin 7 prosenttia (mm. Skandinaviasta ja EU-maista, siirtolaisia myös mm. Turkista, entisen Jugoslavian alueelta ja Pakistanista) Uskonnot: Evankelis-luterilaisia 95 %, protestantteja, roomalaiskatolisia ja muita 3 %, muslimeja 2 % Infrastruktuuri Suuntanumero: +45 (alueellisia suuntanumeroita ei ole) Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 230 V, 50 Hz (Tanskassa on käytössä erilainen maadoitettu pistoke kuin Suomessa) Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 37,7 % (2009) Matkapuhelintiheys: 135,4 % (2009) Internet-liittymien tiheys: 86,8 % (2009) Tieverkosto: km Rautatieverkosto: km Lentokenttiä: 92, joista 3 suurta Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Kongeriget Danmark

5 Tanskan maaraportti 5 (24) Maatunnus: DK Valtion päämies: Kuningatar Margrethe II (14. tammikuuta 1972 lähtien) Pääministeri: Lars Løkke Rasmussen (Venstren) Hallitus: Venstren ja Det Konservative Folkepartin muodostama vähemmistöhallitus vuodesta 2001 alkaen. Parlamentti: Folketing, jonka 179 kansanedustajaa valitaan neljän vuoden välein. Färsaarilla ja Grönlannilla on kummallakin kaksi edustajaa parlamentissa. Seuraavat vaalit: vuonna 2011 Alue- ja paikallishallinto: Vuoden 2007 alussa voimaan astuneen kuntauudistuksen myötä kuntien määrää vähennettiin aikaisemmasta 271:stä nykyiseen 98:aan. Samalla luovuttiin läänijaosta ja tilalle perustettiin viisi aluetta: Region Hovedstaden, Region Sjælland, Region Syddanmark, Region Midtjylland ja Region Nordjylland. Tanskalle kuuluvat Färsaaret ja Grönlanti ovat autonomisia alueita. Merkittäviä vuosilukuja: Vuonna 1849 laadittiin ensimmäinen perustuslaki tehtiin perustuslakiuudistus, jossa siirryttiin yksikamariseen kansanedustuslaitokseen ja vahvistettiin naispuolisten jälkeläisten kruununperimysoikeus. NATO:n jäsen Tanska on ollut vuodesta 1949 lähtien. Eftaan Tanska liittyi 1959 ja EEC:hen Margarethe II:sta tuli kuningatar järjestettiin EU:hun liittymisestä kansanäänestys, jonka tuloksena oli Maastrichtin sopimuksen hylkääminen. Hallituksen tekemien muutosten jälkeen EU-jäsenyys hyväksyttiin kansanäänestyksellä toukokuussa Kansallispäivä: (Kuningattaren syntymäpäivä) ja 5.6. (perustuslain muutoksen päivämäärä) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 Tanskan kruunu (DKK) = 100 äyriä Valuuttakurssi: 1 USD = 5,361 DKK; 1 EUR = 7,7 DKK (keskimäärin 2009). Tanska ei kuulu EMU-alueeseen, mutta kruunu on sidottu euroon. Bruttokansantuote käyvin hinnoin: 309,6 mrd. USD (2009) BKT henkeä kohden käyvin hinnoin: USD (2009) BKT henkeä kohden ostovoimapariteetilla: USD (2009) Inflaatio: 1,1 % (keskimäärin vuonna 2009) Verotus: yhtiövero 25 %, ALV 25 % Pääteollisuustuotteet: Elintarvikkeet, koneet ja laitteet, tekstiilit ja vaatetus, kemianteollisuuden tuotteet, elektroniikka, rakennusaineet ja -materiaalit, huonekalut, muut puutavaratuotteet, laivanrakennus Päätuontituotteet: Koneet ja laitteet, raakaöljy, kemikaalit, vilja ja muut elintarvikkeet, tekstiilit, paperi Tärkeimmät kauppakumppanit: Saksa, Ruotsi, Iso-Britannia, Norja, Ranska, USA, Alankomaat

6 Tanskan maaraportti 6 (24) Kansainväliset vertailut: Korruptio: Transparency Internationalin vertailussa 2010 Tanska on sijaluvulla yksi (178 maan joukossa; mitä suurempi sijaluku sitä enemmän korruptiota esiintyy). Kilpailukyky: World Economic Forumin kilpailukykyvertailussa Tanska on sijaluvulla 9 Alankomaiden ja Kanandan välissä (133 tutkitun maan joukossa; mitä pienempi sijaluku sitä parempi kilpailukyky). IMD:n vuoden 2010 kilpailukykyvertailussa Tanska on 58 maan joukossa sijalla 13 Alankomaiden ja Itävallan välissä. Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Positiivisia piirteitä Edullinen maantieteellinen sijainti Poliittinen ja taloudellinen vakaus Hyvä liikenneinfrastruktuuri Korkeasti koulutettu, kielitaitoinen ja kansainvälisesti suuntautunut työvoima Joustava työvoimapolitiikka ja työlainsäädäntö Suhteellisen edulliset työvoimakustannukset Ostovoimainen väestö Negatiivisia piirteitä Korkea kustannustaso Korkea tuloverotus Potentiaalisia toimialoja Koska Tanskan ICT-sektorin kehitys on aina kulkenut jonkin verran jäljessä esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin verrattuna, ala tarjoaa hyviä mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille, jotka ovat tarjoamassa muualla onnistuneiksi osoittautuneita ratkaisujaan Tanskan markkinoille. Infrastruktuuri on valmiina, mutta kuluttajat ja yritykset ovat usein hitaita omaksumaan uusia sovelluksia. Nokia on lisännyt Tanskassa suomalaisen teknologian tunnettuutta ja arvostusta. Biotekniikka on ICT-sektorin ohella toinen lupaava toimiala. Erityisesti Juutinrauman alue (jota kutsutaan myös Medicon Valleyksi) on houkutellut koti- ja ulkomaisia

7 Tanskan maaraportti 7 (24) investointeja tutkimus- ja tuotantolaitoksiin. Nämä yritykset tarjoavat ehdottomasti kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille biotekniikkayrityksille. Elintarvikesektori on Tanskan perinteisin tuotannonala ja ala kehittyy suotuisasti. Vaikka kilpailu Tanskan elintarvikemarkkinoilla on erittäin kovaa, hyviä myyntimahdollisuuksia löytyy elintarvikkeiden valmistukseen ja logistiikkaketjuun tuotteita ja ratkaisuja tarjoaville yrityksille. Yleisesti ottaen Tanska on houkutteleva markkina-alue innovatiivisille, korkean teknologian tai design-tuotteille. Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e 2011e BKT käyvin hinnoin (mrd. USD) 274,4 311,4 341,5 308,9 302,9 295,4 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin (USD) 50,462 57,021 62,157 55, ,938 BKT:n kasvu (%) 3,4 1,6-1,1-5,2 2,1 1,8 Investoinnit kiinteään omaisuuteen, muutos (%) 14,2 0,4-3,2-14,3-4,8 1,5 Yksityinen kulutus, muutos (%) 3,6 3,0-0,6-4,5 2,1 1,7 Inflaatio (%) 1,9 1,7 3,4 1,3 2,2 1,8 Työttömyysaste (% ) 3,9 2,7 1,9 3,6 4,2 4,0 Vaihtotase, % BKT:sta 3,0 0,4 0,9 8,1 9,1 6,3 Budjettitasapaino (ylijäämä/alijäämä, % BKT:sta) 5,0 4,8 3,4-2,8-5,2-4,8 Valuuttakurssi: DKK/ 1 EUR 7,47 7,45 7,49 7,47 7,46 7,46 Lähde: Economist Intelligence Unit (e=ennuste)

8 Tanskan maaraportti 8 (24) Huom. Finpron nettisivustojen uudistuksesta johtuen ainoastaan yllä olevaa makrotaulukkoa on päivitetty joulukuussa Bruttokansantuote Tanskan talous joutui finanssikriisin seurauksena syvempään ja pitempään taantumaan kuin useat muut Euroopan maat vuosina 2008 ja Pienenä ja avoimena kansantaloutena Tanska kärsi suuresti maailmankaupan romahtamisesta, ja vuonna 2009 bruttokansantuote supistui 4,9 prosenttia. Tanskan talous on kuitenkin hitaasti toipumassa taantumasta. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia vuonna 2010 ja 1,5 prosenttia vuonna BKT:n rakenne vuonna 2009 (% kokonais-bkt:sta) Maatalous 1,2 Teollisuus 23,8 Palvelut 74,9 Lähde: EIU 06/2010 Inflaatio Inflaatio oli keskimäärin 1,1 prosenttia vuonna Syyskuussa 2009 inflaatio oli pudonnt 0,5 prosenttiin, mutta maaliskuussa 2010 se nousi 2,1 prosenttiin johtuen energian hintojen noususta. Inflaatio pysyttelee todennäköisesti korkeammalla kuin euroalueella palkkatason nousun vuoksi. Inflaation ennustetaan laskevan keskimäärin 2,1 prosentista vuonna ,8 prosenttiin vuonna Vaihtotase Tanskan vaihtotase on ollut ylijäämäinen vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2010 vaihtotaseen ylijäämän odotetaan olevan noin 12,5 miljardia USD eli 4,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tulevina vuosina vaihtotaseen ylijäämä pysynee noin 3 prosentissa bruttokansantuotteesta tuontihintojen säilyessä korkeina. Öljyn nettoviejänä Tanska hyötyy kohonneesta öljyn hinnasta, samoin maataloustuotteiden kohonneet hinnat hyödyttävät Tanskaa. Talouspolitiikka Tanskan budjetti on saatu pysymään ylijäämäisenä vuodesta 1997 lähtien, mutta ylijäämä on taloudellisen laskusuhdanteen myötä selvästi laskenut ja muuttui vuonna 2009 alijäämäiseksi. Tanska voi kuitenkin pitkään jatkuneen talouskasvun ja menestyksellisen talouspolitiikan ansiosta torjua talouskriisiä hyvistä lähtöasemista.

9 Tanskan maaraportti 9 (24) Julkinen talous on edelleen suhteellisen terveellä pohjalla verrattuna useihin muihin EU-maihin. Hallituksen lyhyen tähtäimen toimista tärkeimpiä ovat tällä hetkellä Tanskan taloudellisten instituutioiden vakauden varmistaminen ja finanssikriisin jälkivaikutusten minimoiminen veroleikkausten, julkisten menojen kasvattamisen (erityisesti infrastruktuuriin sijoittamisen) ja tanskalaisten pankkien tukemisen kautta. Vuoden 2010 alussa voimaan tulleen verouudistuksen toivotaan vaikuttavan työvoimaan positiivisesti, sillä se pienentää keskituloisten tuloveroastetta. Työvoima Finanssikriisi ja siitä seurannut matalasuhdanne ovat heijastuneet myös Tanskan työllisyyslukuihin. Työttömyyden odotetaan nousevan vuoden ,0 prosentista 8,0 prosenttiin vuonna 2010 ja laskevan sitten hieman 6,9 prosenttiin vuonna Työikäisen väestön määrän odotetaan pysyvän muuttumattomana vuosina ja kääntyvän laskuun seuraavana vuosikymmenenä. Korkeampi työelämäänosallistumisaste (esimerkiksi myöhäisemmän eläkkeelle jäämisen seurauksena) takaa kuitenkin sen, että työväestön määrä kasvaa vuosina Kasvu jää tosin vähäiseksi, sillä tanskalaisista osallistuu työelämään jo nyt suurempi osa väestöstä kuin useimmissa EU-maissa. Tanskan työväestö on hyvin koulutettua ja kielitaitoista. Tanskan työmarkkinajärjestelmää (flexicurity, joustoturva) on pidetty hyvin tehokkaana. Työmarkkinat toimivat selkeästi määriteltyjen rakenteiden mukaan, jotka perustuvat laajoihin työehtosopimuksiin ja sovittelujärjestelmään. Järjestäytymisaste on pohjoismaiseen tapaan korkea ja yli 80 prosenttia Tanskan työtätekevästä väestöstä kuuluu ammattiliittoihin. Palkkataso on melko korkea, mutta vaihtelut alueittain ovat suuria. Palkat ovat korkeimmat Kööpenhaminassa ja alhaisimmat Juutinmaalla. Maassa ei ole virallista minimipalkkaa. Viikoittainen työaika on useimmilla palkansaajilla 37 tuntia. Työnantajilla ei Tanskassa ole samanlaista lakisääteistä eläkkeenmaksuvelvollisuutta kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Eläkkeiden tai muiden pakollisten työvoimakustannusten puuttuminen laskee kokonaistyövoimakustannukset keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle luvun puolivälin jälkeen tapahtuneesta työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta työn tuottavuus ei ole kehittynyt vastaavalla tavalla. Työmarkkinoiden tiukentaminen sekä lomarahojen verotusmuutos on aiheuttanut yksityissektorilla voimakkaan palkkojen nousun ja samalla erityisesti teollisuuden työvoimakustannusten kasvun. Tanska pärjää kuitenkin suhteellisen hyvin työvoimakustannuksissa (ml. sosiaalikulut) keskeisten Euroopan maiden kanssa. Palkkataso vaihtelee teollisuudenaloittain. Tanskassa sosiaaliturva rahoitetaan työntekijöiden maksamilla veroilla toisin kuin

10 Tanskan maaraportti 10 (24) monissa muissa maissa, joissa työnantaja vastaa pitkälle sosiaaliturvasta. Kansainvälisesti vertailtaessa tanskalaisen työnantajan maksama sosiaaliturvaosuus on huomattavasti pienempi, noin yhden prosentin palkasta. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Tanska on EU:n, YK:n, NATO:n, OECD:n, WTO:n, IMF:n sekä Pohjoismaiden neuvoston jäsen. Euroopan talousalueeseen EEC:hen Tanska liittyi vuonna Tanska ei kuulu EMU-alueeseen, mutta Tanskan kruunu on kuitenkin sidottu euroon ERM-2 järjestelmän kautta. Lisäksi Tanska tekee kiinteää yhteistyötä OECD-maiden kanssa ja on aktiivisesti mukana kehitysmaiden ongelmien ratkaisuun tähtäävissä hankkeissa. Ulkomaankaupan kehitys Tanskan tavarakauppa vuosina (miljardia USD) e 2011e Vienti 82,5 90,7 100,7 114,7 91,5 96,4 97,9 Tuonti 75,2 87,7 100,3 115,4 84,7 88,5 92,4 Kauppatase 7,3 3,0 0,4-0,6 6,8 7,8 5,5 Lähde: EIU 06/2010 (e=ennuste) Koska Tanskan talous on verrattain pieni, on ulkomaankaupalla sille olennaisen suuri merkitys. Riippuvuus ulkomaankaupasta on myös sanellut Tanskan ratkaisuja Länsi- Euroopan taloudellisessa integraatiossa luvulla Tanska oli brittivetoisen EFTA:n jäsen ja kun Iso-Britannia liittyi EEC:hen 1973 Tanska seurasi mukana. Tämän jälkeen Manner-Euroopan merkitys kasvoi Tanskan ulkomaankaupassa. Ulkomaankaupan osuus Tanskan bruttokansantuotteesta on noin 2/3. Läheinen sijainti päämarkkinoihin nähden, perinteet kalastuksessa sekä omien raaka-aineiden puute ovat tehneet Tanskasta vilkkaasti ulkomaankauppaa käyvän maan. Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät vientituotteet vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Koneet ja kuljetusvälineet 25,4 Ruoka, juomat, tupakka ja elävät eläimet 19,1

11 Tanskan maaraportti 11 (24) Kemikaalit 15,5 Valmistetut tavarat 10,4 Lähde: EIU 06/2010 Tärkeimmät tuontituotteet vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Koneet ja kuljetusvälineet 33,7 Valmistetut tavarat 14,1 Ruoka, juomat, tupakka ja elävät eläimet 13,0 Tärkeimmät kauppakumppanit Kemikaalit 11,8 Lähde: EIU 06/2010 Saksa ja Ruotsi ovat Tanskan tärkeimmät kauppakumppanit. Britannia, joka on ollut vuosisatoja Tanskan maataloustuotteiden tärkein ostaja, on menettänyt asemiaan ulkomaankaupan monipuolistuessa. Se on kuitenkin kolmanneksi tärkein vientimaa. Tanskan tärkeimmät vientimaat vuonna 2009 (% kokonaisviennistä) Saksa 17,3 Ruotsi 12,7 Iso-Britannia 8,5 Norja 6,4 Yhdysvallat 6,3 EU 66,3 Lähde: EIU 06/2010 Tanskan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2009 (% kokonaistuonnista) Saksa 21,2 Ruotsi 13,3 Alankomaat 7,0

12 Tanskan maaraportti 12 (24) Kiina 6,5 Iso-Britannia 5,6 Kauppa Suomen kanssa EU 72,3 Lähde: EIU 06/2010 Suomen kauppa Tanskan kanssa, miljoonaa EUR vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen kauppa Tanskan kanssa vuonna 2009 Vienti, Osuus, % Muutos, % Tuonti, Osuus, % Muutos, Tase, milj. e milj. e % milj. e 873 1, , Lähde: Tullihallitus 03/2010 (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos edellisvuodesta) Suomen vienti Suomen vientiä Tanskaan hallitsevat koneet ja laitteet, rauta ja teräs sekä paperi. Suurin yksittäinen vientituote oli viime vuonna rauta ja teräs, jonka osuus Tanskanviennistä oli 13 prosenttia. Perinteinen vientituote paperi oli viime vuonna toiseksi suurin yksittäinen vientituote 11 prosentin osuudellaan, mutta paperituotteiden osuus

13 Tanskan maaraportti 13 (24) on ollut viime vuosina supistumaan päin. Yli 25 prosenttia Suomen viennistä Tanskaan koostuu koneista ja laitteista. Suomen vienti Tanskaan 2009 Valmiit tavarat 11,5 % Elintarvikkeet ja juomat 3,0 % Raaka-aineet, polttoaineet 13,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 26,8 % Kemialliset aineet ja tuotteet 12,6 % Valmistetut tavarat 32,9 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Tanskaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 67 Rauta ja teräs 109, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 95, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 62, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 57, Muut sähkökoneet ja -laitteet 53, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 43, Muut valmiit tavarat 40, Puutavara ja korkki 31, Eri toimialojen erikoiskoneet 29, Muovit, valmistetut 25, tärkeintä yhteensä 548,5 63 Suomen koko vienti 873, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen tuonti Tanskasta tuodaan Suomeen esimerkiksi öljyä ja öljytuotteita, erilaisia koneita ja laitteita, kemiallisia aineita ja tuotteita (erityisesti lääkkeitä ja farmaseuttisia tuotteita), sekä kulutustavaraa, kuten elintarvikkeita, tekstiilejä, vaatteita ja jalkineita.

14 Tanskan maaraportti 14 (24) Suomen tuonti Tanskasta 2009 Valmiit tavarat 19,2 % Elintarvikkeet ja juomat 17,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 18,7 % Valmistetut tavarat 9,7 % Raaka-aineet, polttoaineet 13,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet 22,0 % Lähde: Tullihallitus 03/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Tanskasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. EUR Osuus % Muutos % 1 54 Lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 174, Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 96, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 74, Erittelemätön 58, Muut valmiit tavarat 55, Maitotaloustuotteet ja munat 54, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 38, Kojeet, mittarit yms. 37, Eri toimialojen erikoiskoneet 35, Tuotteet epäjalosta metallista 35, tärkeintä yhteensä 659,2 56 Suomen koko tuonti 1167, Lähde: Tullihallitus 03/2010 Ulkomaiset investoinnit Suoria sijoituksia Tanskaan tehtiin vuonna ,7 miljardin USD arvosta. Suorien sijoitusten nettomäärä oli miinus 7,8 miljardia USD ja kokonaisvaranto 145,7 miljardia USD. Suorien sijoitusten osuus Tanskan BKT:sta oli 2,5 prosenttia. Tanskasta tehtiin ulkomaille suoria sijoituksia miinus 15,5 miljardin USD arvosta vuonna 2009.

15 Tanskan maaraportti 15 (24) Tanskan suosio investointikohteena tulee säilymään lähivuosina korkealla tasolla, vaikka kokonaisinvestointien määrä laskikin talouskriisin myötä. EIU:n liiketoimintaympäristön houkuttelevuutta mittaavassa tutkimuksessa Tanska nousi ensimmäiselle sijalle. Ulkomaiset yritykset saavat pääsääntöisesti samanlaisen kohtelun kuin kotimaisetkin, eikä ulkomaisille investoinneille juuri ole asetettu rajoituksia. Tanskalaisen palkkatason odotetaan jatkossakin olevan huomattavasti korkeampi kuin vertailumaissa. Tästä päätellen tullaan jatkossakin näkemään huomattavia työvoimakustannuksien vähentämiseen kohdennettuja investointeja. Tämä vuorostaan ylläpitää kohtuullista koneita ja laitteita koskevien investointien tasoa. Euroopan maiden osuus suorista investoinneista Tanskaan on kuitenkin noin 2/3. Merkittävimpiä eurooppalaisia investoijamaita ovat olleet Ruotsi, Norja, Hollanti, Iso- Britannia sekä Ranska ja Saksa. Euroopan ulkopuolisista maista tärkein investoijamaa on Yhdysvallat. Rahoitus- ja yrityspalvelualat ovat saaneet merkittäviä investointeja. Tuotantoteollisuudessa investoinnit ovat jakautuneet melko tasaisesti elintarvikejuoma- tupakka- sekä perinteisten rauta- ja metalliyritysten kesken. Yhdysvaltalaiset ovat pääosin sijoittaneet IT alalle sekä öljy- ja kaasusektorille. Suomalaiset investoinnit Suomen Pankin mukaan suomalaisten suorien sijoitusten kanta Tanskassa oli 880 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2009 aikana Suomesta tehtiin Tanskaan suoria sijoituksia nettomääräisesti 68 miljoonan euron arvosta. Suomalaisten yritysten etabloitumisaste Tanskassa on edelleen alhainen. Tanskassa toimii yhteensä vajaa sata suomalaisyritystä. Nokia on tunnetuin Tanskassa toimiva suomalaisyritys, jolla on maassa noin 1300 hengen T&K-keskus. Päinvastaiseen suuntaan investointivirta on runsasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Tanskalainen elintarviketeollisuusyhtiö Danisco hankki 1999 suomalaisen Cultorin ja sai sitä kautta haltuunsa mm. suomalaisen sokeriteollisuuden. Virvoitusjuomateollisuudessa tanskalainen Carlsbergin panimo omistaa Suomen johtavan yrityksen Sinebrychoffin. Tanskan suurin pankki Danske Bank hankki omistukseensa Sampo Pankin Maa- ja metsätalous Tanska oli vielä ennen toista maailmansotaa leimallisesti maanviljelysmaa. Ulkomaankauppa oli rakenteensa ja suuntautumisensa osalta yksipuolista. Jopa yli puolet viennistä oli maataloustuotteiden, kuten pekonin, juuston ja voin vientiä

16 Tanskan maaraportti 16 (24) Britannian markkinoille, joista Tanskan talouselämä oli riippuvainen. Nykyisin tavaroiden valmistus ja palveluelinkeinot ovat tärkeimpiä talouden sektoreita. Tästä huolimatta maatalouden merkitys on edelleen suuri, koska monet teollisuudenalat ovat yhteydessä maatalouteen. Tanskassa tuotetaan elintarvikkeita kolme kertaa enemmän kuin sen väestö tarvitsisi. Maatalouden tuotosta n. 90 prosenttia on peräisin eläinkunnan tuotteista. Maatalouden tuotteista n. 70 prosenttia menee vientiin. Tanska on esimerkiksi maailman toiseksi suurin sianlihan viejä. Maatalousmaan osuus kokonaismaa-alasta on 63 prosenttia vaikka maatalous työllistää vain noin 3 prosenttia työvoimasta. Useimmiten perheyrityksinä toimivat maatilat ovat kooltaan melko pieniä: niiden koko on keskimäärin 50 ha. Maatiloja Tanskassa on Metsän osuus kokonaismaa-alasta on vain 10 prosenttia, minkä vuoksi metsäteollisuutta ei ole paljon. Vähäisestä metsäalasta huolimatta maassa kasvat jalopuut, kuten tammi ja pyökki, ovat raaka-aineita korkealuokkaisten huonekalujen valmistuksessa. Maassa viljellään puutarhoissa taimia ja puita, joiden kaupasta varsinkin joulukuusien myynti mm. huomattavasti metsäisempiin Pohjoismaihin on herättänyt huomiota. Kalastuksella on vahvat traditiot ja Tanska on Euroopan toiseksi merkittävin kalastusmaa heti Islannin jälkeen. Maataloudelle laitteita, koneita, jalostusyksiköitä, laboratorioita tai pakkausjärjestelmiä valmistavat ja tuottavat teollisuudenalat ovat kansantaloudellisesti merkittävässä asemassa. Teollisuus Tanskan tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat elintarvike-, kemian- ja koneenrakennus-, elektroniikka-, metalli- sekä paperi- ja graafinen teollisuus. Selvä kehityssuunta viime vuosina on ollut materiaalikeskeisten tuotannonalojen (kuten elintarvike-, tekstiili- ja metalliteollisuuden) kasvun hidastuminen ja toisaalta korkeateknologiaan ja tietotaitoon perustuvien teollisuudenalojen (kemianteollisuus, elektroniikka ja koneenrakennus) kasvun voimistuminen. Tanskan teollisuuden rakenne poikkeaa merkittävästi muiden EU-maiden teollisuudesta siinä mielessä, että se perustuu pitkälle pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan ja niiden kapea-alaisille sektoreille erikoistuneeseen tuotantoon. Pirstaleisen rakenteensa ansiosta tuotantoteollisuus kokonaisuutena ei ole yhtä herkkä tietyillä aloilla tapahtuville muutoksille kuin muutamalle suurelle sektorille keskittynyt teollisuus. Joustavan ja tehokkaan työvoimapolitiikan ansiosta rakennemuutos on Tanskassa sujunut helpommin kuin monissa Manner-Euroopan maissa.

17 Tanskan maaraportti 17 (24) Tanskassa alle 100 henkeä työllistävien yritysten osuus kaikista teollisuusyrityksistä on korkeampi kuin EU-maissa keskimäärin. Toisaalta yli 500 henkeä työllistävien yritysten osuus on vastaavasti alhaisempi. Yli 80 prosenttia teollisuusyrityksistä työllistää alle 20 henkeä ja vain 915 yritystä työllistää yli 100 työntekijää. Viimeksi mainittu yritysryhmä työllistää kuitenkin yli puolet teollisuuden työvoimasta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana teollisuusyritykset ovat enenevässä määrin sijoittuneet maan länsiosiin. Tällä hetkellä jo noin kaksi kolmasosaa teollisuustyöntekijöistä on Fynin ja Juutinmaan alueella sijaitsevien teollisuusyritysten palkkalistoilla. Tanskalaisen designin pohjalta syntynyt valmistusteollisuus on merkittävä tekijä. Tanskassa on erityisesti toisen maailmansodan jälkeen toiminut eri aloilla useita huippumuotoilijoita ja suunnittelijoita, joiden innovaatiot ovat muodostuneet modernin pohjoismaisen tyylin ikoneiksi. Tunnetuimpia ovat Fritz Hansenin huonekalut, Georg Jensenin korut ja hopea, Louis Poulsenin valaisimet, Royal Copenhagen posliini, Bang Olufsenin viihde-elektroniikka, LEGO n lelut sekä lukuisat vaatemerkit. Ylellisyystavaroilla on vahva kotimainen kysyntäpohja. Elintarviketeollisuus on Tanskan merkittävin teollisuudenala, jonka osuus koko teollisuustuotannon myynnistä on lähes 30 prosenttia. Panimoteollisuuden (suurimpana Carlsberg, johon konserniin kuuluu myös Tuborg-merkki) ohella kansainvälisestikin merkittävää on porsaanliha- ja kinkkutuotteiden tuotanto, jossa Tanska kuuluu kärkijoukkoon maailmassa. Meijerituotteiden alalla ruotsalaiseen Arlaan kuuluvan MD-Foodsin markkinat ovat ympäri maailmaa. Makeutusaineteollisuudessa tanskalaisella Daniscolla, joka osti v.1999 suomalaisen sokeriteollisuuden hankkiessaan Cultorin, on monopoli useassa Itämeren ympäristön maassa. Danish Crown on lihatuotteissa johtava yritys. Tupakkateollisuutta hallitsee Skandinavisk Tobakskompagni, jonka kotimaan markkinat ovat viime vuosina kärsineet tupakointirajoitusten ja terveystietoisuuden kasvun vuoksi. Tekstiili- ja vaatetusteollisuus on ollut menestyvä tuotannonala, mutta viime vuosina kilpailutilanne on kiristynyt sen seurauksena, että Itä-Euroopassa ja Aasiassa alemmilla palkkakustannuksilla valmistettuja tuotteita on alkanut tulla enenevässä määrin markkinoille. Alalta on kadonnut työpaikkoja, kun monet valmistajat ovat siirtäneet tuotantoaan halvempiin maihin tai erikoistuneet laatua ja designia korostaville segmenteille. Maailman suurimmat turkismarkkinat pidetään vuosittain Tanskassa, joka on myös merkittävä turkistuottajamaa (erityisesti minkki). Tanskalaiset vaatemerkit, kuten Cottonfield, Jackpot, Boswell, Inwear, Sand, Matinique ovat maailmalla tunnettuja korkealaatuisia vaatemerkkejä, jotka mm. Suomessa ovat saavuttaneet suurta suosiota. Länsieurooppalaiseen tapaan niiden valmistus tapahtuu voittopuolisesti Tanskan ulkopuolella.

18 Tanskan maaraportti 18 (24) Lääketeollisuus on panostanut voimakkaasti tutkimukseen ja kehitykseen ja sen T&K-kulut ovat koneenrakennusteollisuuden ohella korkeimmat koko teollisuudessa, noin 14 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. Asukasta kohti Tanska on maailman toiseksi suurin lääkeaineiden viejä. Lääketeollisuutta on keskittynyt paljon Kööpenhaminan pohjoispuolelle Medicon Valleyn alueelle, joka ulottuu Ruotsin puolelle (yli 300 yritystä). Yli 400 eri lääketuotteesta merkittävimpiä ovat insuliini, antibiootit sekä psyykelääkkeet. Novo Nordisk kuuluu merkittävimpiin insuliinin valmistajiin maailmassa. Tanskalainen terveydenhuolto toimii muutenkin mallina myös muille Pohjoismaille. Kansainvälistä tunnustusta saanut terveydenhuoltosektori ei tosin ole johtanut naapurimaita korkeampaan elinikään. Tämä johtuu paljolti omavalintaisista elämäntapasairauksista. Noin puolet elektroniikkateollisuuden kokonaistuotannosta koostuu erikoislaitteista, kuten sähkömoottoreista ja -generaattoreista, toimistokoneista ja tietokonelaitteista. Omintakeista muotoilua hyödyntävä Bang & Olufsen on Tanskan myyntivaltti erityisesti vaativille kuluttajille suunnatussa elektroniikassa kaikkialla maailmassa. Laivanrakennusteollisuus on menestynyt hyvin aivan viime aikoihin saakka. Tanskan telakat ovat erikoistuneet kylmäkuljetusalusten (tukee maan elintarviketuotantoa) ja matkustajalaivojen tuottamiseen. Viime aikoina kilpailutilanne on kiristynyt, kun voimakkaasti subventoidut Itä- ja Etelä-Euroopan maiden ja erityisesti Aasian alhaisilla työvoimakustannuksilla toimivat laivanrakennustelakat ovat alkaneet kilpailla samoista tilauksista. Ympäristöteknologian näkymät ovat Tanskassa saasteongelmien tiedostamisen vuoksi hyvät. Liikenteen ja voimaloiden päästöt, Pohjanmeren typpi- ja fosforisaastuminen sekä pinta- ja juomaveden saastuminen eläinjätteiden ja torjuntaaineiden seurauksena ovat ajankohtaisimpia ongelmia. Tanska panostaa voimakkaasti ympäristönsuojeluun ja kerää varoja erilaisten verojen ja maksujen muodossa mm. saastumisen aiheuttajilta. Tuulivoimaloiden osalta tanskalaiset ovat kehityksen eturivissä ja tuulivoima on profiloitunut paljolti tanskalaisena innovaationa. Energia Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu. Tanskaa ei yleensä mielletä merkittäväksi energiantuottajaksi, mutta öljyn ja kaasun osalta Tanska on nettoviejä. Useimmista öljyntuottajamaista poiketen kotimaista öljyn kulutusta on pyritty rajoittamaan mm. huippukorkealla autoverolla, mikä hillitsee tehokkaasti liikenteen kasvua. Samoin sähköenergiaa viedään maasta. Maalla ei ole lainkaan omaa kivihiilituotantoa, eikä hiilivoimaloita päästöjen vuoksi enää rakenneta. Hiilen osuus energiantuotannosta on vielä 21 prosenttia. Hiilivoimaloiden käyttö lisääntyy silloin kun sähkön hinta Pohjoismaissa on korkealla ja Tanska vie sähköä muihin Pohjoismaihin. Tanska on johtava tuulivoiman tuottaja ja vie alan tietotaitoa ja laitteita

19 Tanskan maaraportti 19 (24) projekteihin ympäri maailmaa. Tuulivoimalla on tulevaisuudessa merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Sähköä tuotetaan Tanskassa myös jätteenpoltolla. Ydinvoimaloita ei maassa ole lainkaan, eikä niitä hallituksen päätöksen mukaan ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Sähkön tarve on Tanskassa vuonna 2007 noin GWh, minkä lisäksi sähköä vietiin GWh vuonna 2007 lähinnä Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan. Tällä hetkellä suuri osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa, mutta maassa ollaan nopeassa tahdissa siirtymässä luonnonkaasun ja biomassan käyttöön sähköntuotannossa. Tanska on Euroopan kolmanneksi suurin tuulivoiman tuottaja. Sähkön kulutus on kasvanut 2000-luvulla toisin kuin muiden energiamuotojen. Rakentaminen Tanskan rakennussektorin merkitys bruttokansantuotteelle on vakiintunut noin 5 prosentin paikkeille. Suurimmillaan rakennussektorin osuus taloudesta oli vuonna 1972, jolloin se saavutti 10 prosentin osuuden. Myönnettyjen rakennuslupien määrä on kasvanut 1990-luvulta ja on viime vuosina saavuttanut kpl vuosittaisen määrän. Valtaosa (2/3) Tanskan rakennusyrityksistä on erittäin pieniä, alle 5 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Muutama rakennusjättikin löytyy, mm. MT Højgaard a/s kuuluu maailman suurimpiin rakennusalan yrityksiin. Korjausrakentamisella on Tanskassa useata muuta Euroopan maata merkittävämpi osuus koko rakennustuotannosta, sillä asuntorakentamisen puolella ei ole vastaavaa uudisrakentamistarvetta kuin esim. Itä-Euroopassa tai Suomessa. Tanskassa asutaan länsieurooppalaisenkin mittapuun mukaan hyvin väljästi. Tämä kertoo paitsi pitkään jatkuneesta korkeasta elintasosta niin myös arvostuksista. Koti, sisustus ja puutarhanhoito ovat tanskalaisille tärkeitä asioita ja se näkyy näiden ympärille syntyneinä tuotannonaloina. Tanskassa arvostetaan yhtenäistä ja korkeatasoista kaupunkikuvaa eikä useissa maissa vallitseva vapaa ja sekalainen rakennustyyli ole Tanskassa suosittua. Palvelusektori Pankkitoiminta Tanskan pankkisektori on varsin keskittynyt. Vaikka maassa oli vuoden 2007 lopussa 152 liike- ja säästöpankkia (sekä 8 kiinteistöluottolaitosta), kahden suurimman pankin (Danske Bank ja Nordea) yhteenlasketut taseet olivat noin 2/3 kaikkien pankkien taseista. Suurpankit toimivat laajasti muissakin Pohjoismaissa ja esim. Danske Bank on hankkinut merkittävän jalansijan Suomesta ostamalla vuonna 2006 Sampo Pankin. Pankki- ja rahoitussektoria valvoo rahoitusvalvontavirasto (Finanstilsynet).

20 Tanskan maaraportti 20 (24) Tanskan kotitalouksien velkaantumisaste on selvästi korkeampi kuin Euroopassa yleensä. Tämä tuo pankeille ja kiinteistöluottolaitoksille asiakkaita, mutta samalla tekee ne haavoittuviksi kotitalouksien maksukyvyn ja varallisuusaseman muutoksille. Kööpenhaminan pörssi on maan talouteen nähden pieni johtuen paljolti pienyritysvaltaisesta yritysrakenteesta. Kuuluminen pohjoismaiseen OMX -pörssiin on muuttanut tilannetta ja tämä on omalta osaltaan kehittänyt Tanskan sinänsä hyvin toimivia pääomamarkkinoita. Pankkilainat ovat kuitenkin yrityksille selvästi halutumpi tapa hakea pääomaa kuin osakemarkkinat. Kotitalouksilla ei ole Ruotsin tapaista perinnettä omistaa pörssiosakkeita joten joukkovelkakirjat ja pankkitalletukset ovat kotitalouksien parissa suosituin säästämismuoto. Vähittäiskauppa Tanskan vähittäiskauppa on muiden pienten Pohjoismaiden tapaan erittäin keskittynyttä. Markkinoilla on vain muutama suuri toimija, joista merkittävimpiä ovat Dagrofa, Dansk Supermarked ja Coop Danmark. Lähes joka toinen tanskalainen on jonkun osuuskunnan jäsen. Halpahalliketjut, kuten Netto ovat lisänneet markkinaosuuksiaan viime vuosina. Näiden joukossa Tanskaan on rantautuneet myös saksalaiset Aldi ja Lidl. Suurten ketjujen varjossa pienet vähittäismyyntiliikkeet ovat joutuneet vaikeuksiin. Hallituksen politiikka tähtää tällä hetkellä keskittymiskehityksen hillitsemiseen. Päämäärään pyritään mm. ohjaamalla uudet hypermarketit kaupunkien laitamille ja rajoittamalla myymälöiden kokoa. Aukiolon salliminen sunnuntaina on auttanut pieniä kauppaliikkeitä. Kilpailu Tanskan vähittäismarkkinoilla on ollut paitsi kuluttajien myös viranomaisten mielestä liian vähäistä, mikä on näkynyt Tanskan muita EU-maita korkeampina hintoina. Osasyy korkeisiin hintoihin on 25 prosentin arvolisävero, joka ulottuu myös elintarvikkeisiin tämän suuruisena. Erikoiskaupassa menestyvimpiä sektoreita ovat vaate-, huonekalu-, sisustus- ja elektroniikkakauppa. Näillä aloilla kysyntä hinnaston yläpään tuotteisiin on laajaa ja korkea laatu ja muodikkuus on tärkeä tekijä. Tietoliikenne Tanskan telekommunikaatiojärjestelmä kuuluu kehittyneimpiin Euroopassa. Economist Intelligence Unitin tutkimusten mukaan sähköisten palveluiden mahdollisuuksia liike-elämässä ja julkisessa hallinnossa mittaavalla e-readiness - mittarilla Tanska on ensimmäisellä sijalla koko maailmassa. Miljoonalla tanskalaisella on käytössään sähköisen allekirjoituksen mahdollistava kortti. Tähän palveluun liittyy koko ajan lisää yrityksiä ja julkisia palveluita. Sähköinen kaupankäynti on myös laajentunut nopeasti. ICT-laitteissa, kuten PC-kaupassa, valtaosa kaupasta on korvausinvestointeja.

21 Tanskan maaraportti 21 (24) Markkinoilla on useita kiinteän verkon operaattoreita, mutta kiistaton markkinajohtaja on TDC (ent. valtiollinen TeleDanmark), jonka osuus kiinteän verkon markkinoista on edelleen noin 80 prosenttia. Loppuosan markkinoista jakavat mm. Tele2, TeliaSonera, Sonofon ja DLG. Vuonna 2007 Tanskassa oli 82 kiinteää linjaa 100 asukasta kohti. Tanskassa on neljä merkittävää matkapuhelinoperaattoria. Suurin markkinaosuus on TDC Mobililla (30,0 % vuonna 2007). TDC Mobilin ohella muita suurempia matkapuhelinoperaattoreita ovat TeliaSonera Denmark ja Sonofon. Operaattorien välinen hintakilpailu on laskenut hintoja ja lisännyt käyttöä. Matkapuhelinliittymiä on 111/100 asukasta kohti. Kasvuvauhti on ollut voimakasta, mutta on tasaantumaan päin. Liikenneyhteydet ja logistiikka Tanskan maantie-, rautatie- ja lentoliikenneinfrastruktuuri on erittäin hyvin kehittynyt ja toimiva järjestelmä. Liikenneyhteydet ja raideverkosto kattavat koko maan, ja parannuksia on jatkuvasti vireillä. Erityisen voimakas kasvualue on laivaliikenne sen ansiosta, että Tanska on erikoistunut korkeateknologia-aluksiin, kuten valtamerialuksiin sekä kaasu- ja kemikaalialuksiin. Kuljetussektori on kasvanut nopeasti ja tuottaa tällä hetkellä noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää 7 prosenttia työvoimasta. Sektoria hallitsevat muutamat suuret yritykset, kuten valtiollinen rautatieyhtiö (DSB) ja A.P. Moller Group (Maersk), joka on Tanskan suurin liikeyritys. Tanskan valtiollista rautatieyhtiötä DSB:tä ei olla vielä yksityistämässä, vaikka se on tuottanut tappiota koko 1990-luvun. Osittainen tavaraliikennemarkkinoiden avautuminen käynnistyi vuonna 1999, matkustajaliikenteen osalta vuonna Lauttaliikenne Tanskan saarten välillä on edelleen liikenneinfrastruktuurin merkittävä osa. Viime vuosikymmenen aikana on rakennettu lukuisia uusia siltoja ja tunneleita, joiden ansiosta liikenne Tanskan kautta Eurooppaan on nopeutunut huomattavasti. Loistavimpiin esimerkkeihin valtion investoinneista liikennesektorilla kuuluu kahden suuren maantie-/rautatieyhteyden rakentaminen. Toinen on vuonna 1997 avattu Iso- Belt ja toinen vuonna 2000 avattu Euroopan pisin silta-/tunnelirakennelma, joka yhdistää Kööpenhaminan Malmöön. Suunnitteilla on vielä kolmas liikenneyhteys Femer Belt, joka yhdistää Tanskan Saksaan. Maan suurin satama sijaitsee Kööpenhaminassa ja palvelee sekä rahti- että matkustajaliikennettä. Satama kuuluu Euroopan suosituimpiin risteilyalusten lähtöpisteisiin. Kööpenhaminassa on myös vapaa satama. Muut suuremmat satamat ovat Esbjerg, Aalborg, Aarhus ja Fredericia. Rahtitulot ovat merkittävä maksutaseen tasapainottaja.

22 Tanskan maaraportti 22 (24) Henkilöautoilu on Tanskassa erityisen ankarasti verotettua. Korkeimmillaan hankinnan yhteydessä perittävä ylellisyysveroluontoinen autovero on 180 prosenttia arvonlisäverollisesta hinnasta. Tämä on johtanut siihen että henkilöautotiheys on Länsi-Euroopan matalampia, 370 autoa 1000 asukasta kohden. Lisäksi autokanta on vanhaa ja valtaosa autoista on edullisen hintaluokan autoja. Suosituimpia ovat ranskalaiset, japanilaiset ja saksalaiset perusautot. Korkea uushankintahinta pitää yllä vireää korjaamotoimintaa ja käytettyjen autojen tuontia muualta Euroopasta. Matkailu Matkailulla on suuri merkitys Tanskan taloudelle niin maksutaseen kuin työllisyyden kannalta. Kööpenhaminan satama on Euroopan suosituimpia pysähtymispaikkoja kansainvälisille risteilyaluksille. Kööpenhaminan Kastrup on Pohjoismaiden vilkkain lentokenttä ja lentoliikenteen solmu. Viime vuosina on kasvanut mm. japanilaisten ja yhdysvaltalaisten turistien määrä yhdistettyjen Skandinavian kiertomatkojen yhteydessä. Suosittuja turistikohteita Tanskassa ovat pääkaupungin ohella mm. Legoland ja Roskilde. Juutinrauman silta on helpottanut muiden pohjoismaalaisten matkailua Tanskaan ja Tanskan läpi suuntautuvaa Pohjoismaiden matkailua. Noin puolet Tanskaan saapuvista turisteista on ruotsalaisia tai norjalaisia. Pohjoismaista ja Saksasta tulleet vierailijat viettävät lyhyempien matkojen ohella Tanskassa mökkilomia. Tanskan valtteja matkailussa ovat kauniit kaupungit ja hyvin hoidettu maaseutu sekä toimiva infrastruktuuri. Merkittävä tekijä on myös hyvä sijainti ja sekä kielitaitoinen väestö ja monien arvostama vapaamielinen ilmapiiri. Tältä osin ero muihin Pohjoismaihin ei ole enää niin suuri kuin takavuosikymmeninä, mutta kuitenkin selkeästi havaittava. Kulttuurimatkailijoita houkuttelevat museot ja design, jonka ansiosta Kööpenhamina on varsinkin laatutietoisen ostosmatkailijan paratiisi. Tanskan erikoisuus mökkilomien ohella on pyöräily ja camping -lomien yleisyys. Perhematkailu on muutenkin suosittua Legolandin ja Kööpenhaminan Tivolin ansiosta. Kummassakin näissä käy 7 miljoonaa vierailijaa vuosittain. Tanskan matkailun haittapuolista ylivoimaisesti suurin on korkea hintataso, joka hämmästyttää, ehkä norjalaisia lukuun ottamatta, vierailijoita. Korkea hintataso on seurausta korkeasta elintasosta ja korkeasta palkkatasosta. Lisäksi osalle ihmisiä ajoittain sateinen ja viileä ilmasto varsinkin talvisaikaan on haittatekijä. Tanskalaiset ovat itse innokkaita ulkomaanmatkailijoita ja ovat olleet valmismatkojen pioneereja Pohjois-Euroopassa. Tanskaan suuntautuva matkailu kuitenkin tasapainottaa maan matkailutasetta.

23 Tanskan maaraportti 23 (24) Tapakulttuuri Sekä tavatessa että erotessa kätellään. Pukeutumisessa puku on sopiva liiketapaamisissa. Käyntikortteja käytetään Tanskassa paljon. Ruotsin- tai englanninkielinen käyntikortti riittää. Liikelahjojen ei tulisi olla kalliita. Vältä liioittelua. Ostaessaan tanskalainen arvostaa korkeaa laatua, hinta ei ole tärkein kriteeri. Tanskalaiset ovat kielitaitoisia ja puhuvat usein varsin hyvää englantia. Vaikka suomalaisten ei odoteta osaavan tanskaa, kannattaa pyrkiä puhumaan "skandinaviskaa". Englanti on kuitenkin yleisesti hyväksytty liikekieli. Tanskassa aikakäsitys on pohjoismaiden väljin. Saavu kuitenkin kaikkiin tapaamisiin ajoissa. Puhutellessa sinutellaan yleensä. Joskus tanskalaiset aloittavat teitittelemällä kohteliaisuudesta. Anna tanskalaisen tehdä aloite sinutteluun. Hyviä keskustelunaiheita ovat sää, olut, jalkapallo, suomalaisten pohjoismaalaisuus ja tanskalaisten liberaalisuus. Perhe on tanskalaisille yksityisasia, joka ei kuulu liikeelämään. Monilla elämänalueilla, kuten sukupuolikäyttäytymisessä ja päihdeasioissa tanskalaiset ovat yhä suomalaisia liberaalimpia vaikkakaan ero ei ole enää yhtä suuri kuin menneinä vuosikymmeninä. Tanskassa nämä asiat kuuluvat enemmän ihmisen yksityisalueeseen eikä niihin puuttumista pidetä yleensä sopivana. Tanskalainen sallivuus on ollut taustalla "iloisen Kööpenhaminan" -myytin synnyssä, jolla oli takavuosikymmeninä vahva todellisuuspohja. Tanskalaiset mielletään yhä elämänmyönteisiksi nautiskelijoiksi. Linkkejä Tanskan julkishallinnon sivut, virallinen Tanska Tanskan kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämät sivut; yleistietoa taloudesta ja investointimahdollisuuksista Ulkoasiainministeriö Kauppa- ja teollisuusministeriö Tanskan keskuspankki Danish Exporters, yritystietoa Dansk Industri, teollisuuden keskusjärjestö

24 Tanskan maaraportti 24 (24) Tilastokeskus Kuluttajavirasto Nord Pool energiapörssi Pohjoismaiden Ministerineuvosto, tietoa Pohjoismaisesta yhteistyöstä Copenhagen Capacity, edistää investointeja Kööpenhaminan alueelle Kansainvälisiä tutkimus- ja rahoituslaitoksia EIU -the Economist Intelligence Unit (IMF:n Tanska-sivut) Tiedotusvälineitä Berlingske Tidende Politiken Morgenavisen Jyllands-Posten The Copenhagen Post DR TV DR Radio