SISÄLLYS. N:o 850. Laki. valmismatkalain 14 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1998 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 850 Laki valmismatkalain 14 :n muuttamisesta Asetus miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehdyn muutetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta Perusopetusasetus Puolustusministeriön päätös rauhanturvaamishenkilöstön omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamisen perusteista Verohallituksen päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä N:o 850 Laki valmismatkalain 14 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 28 päivänä marraskuuta 1994 annetun valmismatkalain (1079/1994) 14 :n 1 momentin 2 kohta seuraavasti: 14 Hinnan muutokset Matkanjärjestäjä saa sopimusehdoissa varata itselleen oikeuden korottaa matkan hintaa sopimuksen päättämisen jälkeen, jos matkanjärjestäjä sitoutuu myös alentamaan matkan hintaa vastaavalla perusteella. Hinnan korotus saa perustua ainoastaan: Helsingissä 20 päivänä marraskuuta ) matkan kustannuksiin vaikuttavaan valuuttakurssien muutokseen; tai Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Oikeusministeri Jussi Järventaus HE 157/1998 TaVM 20/1998 EV 130/

2 2292 N:o 851 Asetus miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehdyn muutetun pöytäkirjan voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään: 1 Genevessä 3 päivänä toukokuuta 1996 miinojen, ansojen ja muiden taisteluvälineiden käyttöä koskevista kielloista tai rajoituksista tehty muutettu pöytäkirja (II pöytäkirja niin kuin se on muutettu 3 päivänä toukokuuta 1996), jonka eduskunta on hyväksynyt 18 päivänä helmikuuta 1998, ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 13 päivänä maaliskuuta 1998 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 2 päivänä huhtikuuta 1998, tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta 1998 niin kuin siitä on sovittu. 2 Pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä Suomi on antanut seuraavat selitykset: Suomen hallitus katsoo, että niitä muutetun II pöytäkirjan määräyksiä, jotka sisältönsä tai luonteensa puolesta soveltuvat myös rauhan aikana, tulee soveltaa kaikkina aikoina, ja Suomen hallitus katsoo, että sana pääasiallisesti on sisällytetty pöytäkirjan 2 artiklan 3 kappaleeseen selventämään, että miinoja, jotka on suunniteltu räjähtämään ajoneuvon eikä henkilön läsnäolosta, läheisyydestä tai kosketuksesta ja jotka on varustettu käsittelynestolaitteella, ei pidetä käsittelynestolaitteen vuoksi jalkaväkimiinoina. 3 Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI HE 205/1997 UaVM 2/1998 EV 2/1998 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen (Sopimusteksti on julkaistu Suomen säädöskokoelman sopimussarjan n:ossa 91/1998)

3 2293 N:o 852 Perusopetusasetus Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun perusopetuslain (628/1998) nojalla: 1 luku Opetus ja työaika 1 Opetuksen järjestämistapa Perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana opetuksena, eri oppiaineiden opettajien antamana aineenopetuksena, oppilaanohjaajien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien antamana erityisopetuksena. Vuosiluokilla 1 6 opetus on pääosin luokanopetusta ja vuosiluokilla 7 9 pääosin aineenopetusta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä. 2 Opetusryhmien muodostaminen Opetusryhmät muodostetaan vuosiluokittain. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, eri vuosiluokkien sekä esi- ja lisäopetuksen oppilaita voidaan kuitenkin opettaa samassa opetusryhmässä tai antaa opetusta yhdessä muun koulun tai oppilaitoksen oppilaiden kanssa. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Perusopetuslain (628/1998) 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. 3 Opetuksen vuosittainen ja viikottainen määrä Perusopetusta annetaan oppilaalle ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 19, kolmannella ja neljännellä vuosiluokalla keskimäärin vähintään 23, viidennellä ja kuudennella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 24 ja sen jälkeisillä luokilla keskimäärin vähintään 30 tuntia työviikossa. Esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia ja lisäopetusta vähintään 1100 tuntia vuodessa. Lisäopetukseen voidaan ottaa oppilaaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan 6 10 vuotiaille vähintään 450 ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia. Opetukseen osallistuvalla on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen edellä todettujen tuntimäärien täyttymistä, jos hän pystyy seuraamaan perusopetusta.

4 2294 N:o 852 Opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta saadaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. 4 Päivittäinen työmäärä Esiopetuksessa ja perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään 5 oppituntia ja muina vuosina sekä lisäopetuksessa enintään 7 oppituntia. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä 7 9 vuosiluokilla olla väliaikaisesti 1 momentissa säädettyä pitempi. Perusopetuslain 10 :n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa ja ulkomailla järjestettävässä opetuksessa voidaan sen mukaan kuin opetuksen järjestämisluvassa määrätään, poiketa siitä, mitä tässä pykälässä säädetään. 5 Korvaavan opetuksen järjestäminen Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 :n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tai joka on perusopetuslain 18 :ssä tarkoitetulla päätöksellä muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Oppilas, joka osallistuu muuhun kuin koulun järjestämään oman tunnustuksensa mukaisen uskonnon opetukseen tai jolla voidaan katsoa perusopetuslain 18 :n 1 kohdan mukaisesti olevan joltakin osin ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, voidaan huoltajan pyynnöstä vapauttaa osallistumasta 1 momentissa tarkoitettuun opetukseen tai ohjattuun toimintaan. Oppilaan saaman opetuksen määrä voi tällöin alittaa 3 :sä säädetyn tuntimäärän. 6 Päivänavaus Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. 7 Koulutyön päättymisajankohta Lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Jos perusopetuslain 23 :n 3 momentin perusteella joudutaan korvaamaan menetettyjä työpäiviä, koulutyö päätetään kuitenkin opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja opetuksessa, jossa työpäivien määrä on asianomaisen ministeriön perusopetuslain 23 :n 1 momentin nojalla myöntämän luvan perusteella mainitussa pykälässä säädettyä suurempi, opetuksen järjestäjä päättää koulutyön päättymisajankohdasta. 8 Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus Muille kuin oppivelvollisille annettavassa perusopetuksessa opetusta annetaan eri oppiaineissa keskimäärin 28 tuntia kestävinä kursseina. Oppilaalle vapaaehtoiset kurssit voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Perusopetuksen oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia. Vankilassa järjestettävässä opetuksessa oppimäärä sisältää kuitenkin vähintään 30 kurssia. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 40 minuuttia. Opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Muista edellä tässä luvussa säädetyistä asioista päättää opetuksen järjestäjä. 9 Opetuksen ja työaikojen suunnittelu Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Opetuksen järjestäjän tulee ennalta ilmoittaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä 1 momentissa tarkoitetuista asioista.

5 N:o luku Oppilaan arviointi 10 Arviointi opintojen aikana Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet, sekä arvio oppilaan käyttäytymisestä. Opetushallitus määrää, mitkä oppiaineet voidaan arvioida yhdessä. Edellä 2 momentissa tarkoitettu arvio annetaan numeroin tai sanallisesti. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä sekä 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Sanallista arviota voidaan käyttää, jollei opetushallitus toisin määrää: 1) arvioinnissa 1 7 vuosiluokalla; 2) valinnaisena aineena opetettavan aineen tai aineryhmän arvioinnissa; 3) perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden arvioinnissa; 4) niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on, suomen ja ruotsin kieltä lukuun ottamatta, muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, päättöarviointia lukuun ottamatta; sekä 5) aina numeroarvostelun lisäksi. 11 Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä eri oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja tai taitoja osoittavan numeron taikka vastaavan sanallisen arvion, siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka suoritus on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa aineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut 1 momentissa tarkoitettuja eri aineiden opintoja hyväksytysti tai jos sitä on oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Opetushallitus voi määrätä, milloin suorituksen hylkääminen jossakin aineessa ei aiheuta vuosiluokalle jäämistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa aineessa. Oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas luetaan asianomaisen vuosiluokan oppilaaksi niin kauan kuin oppilas saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta. Mahdollisuudesta suorittaa opinnoissa etenemisen esteenä oleva opintokokonaisuus erillisessa kokeessa sekä vuosiluokalle jäämisestä yleisen koulumenestyksen vuoksi on voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. 12 Päättöarviointi, erotodistus ja todistus yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittamisesta Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus. Kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta eroavalle oppilaalle annetaan erotodistus. Perusopetuslain 46 :n 2 momentissa tarkoitetun yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus oppimäärän suorittamisesta. Päättö- ja erotodistukseen sekä perusopetuslain 46 :n 2 momentissa tarkoitetulle oppilaalle annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 10 :ssä säädetään. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei kuitenkaan merkitä.

6 2296 N:o Arvioinnin suorittaja ja tieto arviointiperusteista Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai opintokokonaisuuden osalta oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Käyttäytymisen arvioi oppilaan opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Oppilaalla ja tämän huoltajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. 14 Arviointi eräissä tapauksissa Lisäopetuksessa, perusopetuslain 10 :n 4 momentissa tarkoitetussa vieraskielisessä opetuksessa, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja muille kuin oppivelvollisille annettavassa perusopetuksessa voidaan sen mukaan kuin opetushallitus määrää, poiketa siitä, mitä edellä tässä luvussa säädetään. Esiopetuksen ja maahanmuuttajille järjestettävän, perusopetukseen valmistavan opetuksen arvioinnista on voimassa, mitä opetussuunnitelmassa määrätään. 3 luku Oppilaan oikeusturva 15 Erityisopetukseen ottamisessa ja siirtämisessä noudatettava menettely Ennen päätöstä, jolla oppilas otetaan tai siirretään perusopetuslain 17 :n 2 momentissa tarkoitettuun erityisopetukseen, tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa, sekä jos mahdollista hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus taikka sosiaalinen selvitys. 16 Erityisiin opetusjärjestelyihin ja vuosiluokalle jättämiseen liittyvä menettely Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä oppilaan opiskelun järjestämisestä perusopetuslain 18 :n mukaisesti osittain toisin kuin perusopetuslaissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään tai oppilaan jättämisestä yleisen koulumenestyksen vuoksi vuosiluokalle, on oppilaan huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa on vastaavasti oppilasta kuultava. 17 Menettely oppilaan ojentamisessa ja kurinpidossa Ennen oppilaan määräaikaista erottamista, kirjallisen varoituksen antamista oppilaalle ja oppilaan määräämistä jälki-istuntoon on yksilöitävä toimenpiteeseen syynä oleva teko tai laiminlyönti, kuultava oppilasta sekä hankittava tarpeellinen muu selvitys. Määräaikaisesta erottamisesta ja kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös. Oppilaan määrääminen jälki-istuntoon, luokasta poistaminen ja oppilaan määrääminen työpäivän päätyttyä suorittamaan tehtäviään tulee kirjata. Ennen oppilaan määräaikaista erottamista ja kirjallisen varoituksen antamista on myös oppilaan huoltajalle varattava mahdollisuus tulla kuulluksi. Muista tässä pykälässä säädetyistä toimenpiteistä tulee, luokasta poistamista lukuunottamatta, ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Jälki-istunnosta, luokasta poistamisesta ja tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja. 18 Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Sinä aikana, jolloin oppilasta vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut oppilaan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteeella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä

7 N:o määrätä kurinpitorangaistusta. Oppilas saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. 19 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. Jos oppilaan huoltaja on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, oppilaan huoltaja voi pyytää arvioinnin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen muutettavaksi. 4 luku Erinäiset säännökset 20 Opetuksen järjestämisluvan hakeminen Lupaa perusopetuslain 5 ja 7 :ssä tarkoitetun opetuksen järjestämiseen on haettava viimeistään vuotta ennen opetuksen suunniteltua aloittamista. Asianomainen ministeriö voi tarvittaessa ottaa käsiteltäväksi myös mainittua ajankohtaa myöhemmin tehdyn hakemuksen. Lupahakemus toimitetaan lääninhallitukseen. Lupahakemuksessa tulee esittää selvitys opetuksen tarpeellisuudesta sekä muiden luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä. 21 Majoitukseen liittyvä täysihoito Majoituksen yhteydessä annettavaan täysihoitoon kuuluu maksuton ravinto ja puhtaanapito. 22 Opetusharjoittelijat Perusopetusta voi opettajan ohjauksessa antaa myös opettajaksi opiskeleva henkilö. 23 Erityinen tutkinto Perusopetuslain 38 :ssä säädetyn erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja. Perusopetuksen koko oppimäärän suorittamiseksi tulee oppivelvollisen osallistua tutkintoon kaikissa perusopetuslain 11 :n 1 momentissa mainituissa aineissa ja muun kuin oppivelvollisen äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä, historiassa, yhteiskuntaopissa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa. Erityisen tutkinnon hyväksytysti suorittaneelle annetaan todistus perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta kokonaan tai osittain. Erityisen tutkinnon arvioinnista ja oikaisun hakemisesta arviointiin on soveltuvin osin voimassa, mitä 10, 12 ja 19 :ssä säädetään. 5 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 24 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 25 Esiopetuksen ja lisäopetuksen tuntimäärää sekä korvaavan opetuksen järjestämistä koskeva siirtymässäännös Edellä 3 :n 2 momenttiin sisältyviä sään-

8 2298 N:o 852 nöksiä esiopetuksen ja lisäopetuksen vähimmäistuntimäärästä sovelletaan lukuvuoden alusta. Siihen saakka sovelletaan, mitä mainitun opetuksen tuntimäärästä tämän asetuksen voimaan tullessa säädetään ja määrätään. Jos oppilas on ennen tämän asetuksen voimaantuloa muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opetuksesta, noudatetaan korvaavan opetuksen järjestämiseen 5 :n sijasta, mitä korvaavan opetuksen järjestämisestä tämän asetuksen voimaan tullessa säädetään ja määrätään. 26 Oppilasarviointia koskeva siirtymäsäännös Edellä :ään sisältyviä säännöksiä oppilasarvioinnista sovelletaan lukuvuoden alusta. Siihen saakka oppilaiden arviointiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia arviointia koskevia säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä ja päätöksiä. Lukuvuonna annettavissa todistuksissa äidinkielestä ja kirjallisuudesta, käsityöstä ja kuvataiteesta voidaan käyttää mainittujen aineiden tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita nimiä. 27 Eräiden valtion virkojen erityistä eläkeikää koskeva siirtymäsäännös Kuulovammaisten ja näkövammaisten koulun rehtorin, apulaisrehtorin, oppilaskodinjohtajan ja opettajan sekä koulukodin johtajan, apulaisjohtajan ja opettajan, jonka oikeudesta eläkkeeseen on voimassa, mitä valtion eläkeasetuksen (611/1966) 5 :ssä säädetään, eläkeikä määräytyy mainitun asetuksen säännöksen mukaisesti niin kauan kuin hän toimii vastaavassa perusopetuslain mukaisessa tehtävässä valtion oppilaitoksessa. Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen

9 2299 N:o 853 Puolustusministeriön päätös rauhanturvaamishenkilöstön omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamisen perusteista Annettu Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Puolustusministeriö on päättänyt Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun lain (514/1984) 16 :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1465/1995: 1 Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetun lain (514/1984) 16 :n 1 momentissa tarkoitetun korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että vahingoittuneen omaisuuden hallussapidon rauhanturvaamisorganisaation toimialueella voidaan katsoa olleen välttämätöntä tai tarpeellista. Korvausta maksetaan ainoastaan Suomen rajojen ulkopuolella aiheutuneesta vahingosta. 2 Vahinkona voidaan korvata omaisuuden korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hävinneen omaisuuden arvo. Korvaus voi yhtä vahinkotapausta kohden olla enintään markkaa. Jos vahingoittunutta omaisuutta on vahingon tapahtuessa käytetty rauhanturvaamisorganisaation toimintaa merkittävästi edistäneeseen tarkoitukseen tai ihmishengen pelastamiseen, korvaus voidaan määrätä suuremmaksikin. 3 Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos jokin vahingon aiheuttaneeseen tapahtumaan kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, vahingonkorvausta voidaan alentaa tai se kokonaan evätä. Samoin voidaan menetellä, jos vahingon kärsinyt saa vahingosta korvausta vakuutuksen nojalla tai muulla perusteella. 4 Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että korvauksensaaja korvausta vastaavaan määrään siirtää valtiolle oikeutensa saada korvausta vahingosta vastuussa olevalta. 5 Korvausta on haettava kirjallisesti puolustusministeriöltä vuoden kuluessa vahingon tapahtumispäivästä. Korvaushakemukseen on liitettävä rauhanturvajoukon tai sotilaspoliisiviranomaisen taikka asianomaisen maan poliisiviranomaisen toimittamassa vahinkotapauksen tutkinnassa kertyneet asiakirjat. 6 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä päätöksellä kumotaan rauhanturvaamishenkilöstön omaisuudelle aiheutuneen vahingon korvaamisen perusteista 19 päivänä joulukuuta 1984 annettu valtioneuvoston päätös (880/1984). Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1998 Puolustusministeri Anneli Taina /112 Vanhempi hallitussihteeri Timo Turkki

10 2300 N:o 854 Verohallituksen päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998 Verohallitus on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/92) 15 :n nojalla vahvistanut pellon keskimääräisen vuotuisen tuoton ja salaojituslisän vuodelta 1998 toimitettavaa verotusta varten seuraavasti: 2 Etelä-Suomen lääni: Tuotto Kunta mk/ha Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askola Elimäki Espoo Forssa Hamina Hanko Hartola Hattula Hauho Hausjärvi Heinola Helsinki Hollola Humppila Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenlinna Iitti Imatra Inkoo Jaala Janakkala Jokioinen Joutseno Järvenpää Kalvola Karjaa Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Kotka Kouvola Kuusankoski Kärkölä Lahti Lammi Lapinjärvi Lappeenranta Lemi Liljendal Lohja Loppi Loviisa Luumäki Miehikkälä Myrskylä Mäntsälä Nastola Nummi-Pusula Nurmijärvi Orimattila Padasjoki Parikkala Pernaja Pohja Pornainen Porvoo Pukkila Pyhtää Rautjärvi Renko Riihimäki Ruokolahti Ruotsinpyhtää Saari Sammatti Savitaipale Sipoo Siuntio Suomenniemi Sysmä Taipalsaari Tammela Tammisaari Tuulos Tuusula Uukuniemi Valkeala Vantaa Vehkalahti Vihti Virolahti Ylämaa Ypäjä Länsi-Suomen lääni: Tuotto Kunta mk/ha Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavus Askainen Aura Dragsfjärd Eura Pellon keskimääräinen vuotuinen tuotto markkoina hehtaaria kohti eri kunnissa vahvistetaan jäljempänä 2 7 :ssä esitetyiksi määriksi. Eurajoki Evijärvi Halikko Halsua Hankasalmi Harjavalta Himanka Honkajoki Houtskari Huittinen Hämeenkyrö Ikaalinen Ilmajoki Iniö Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Joutsa Jurva Juupajoki Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Kaarina Kangasala Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karstula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kaustinen Kemiö Keuruu Kihniö Kiikala Kiikoinen Kinnula Kisko Kiukainen Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Konnevesi Korpilahti Korppoo

11 Korsnäs Kortesjärvi Koski tl Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmoinen Kullaa Kuorevesi Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi Kälviä Köyliö Laihia Laitila Lappajärvi Lappi Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lempäälä Lemu Lestijärvi Lieto Lohtaja Loimaa Loimaan kunta Luhanka Luopioinen Luoto Luvia Längelmäki Maalahti Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merikarvia Merimasku Mietoinen Mouhijärvi Multia Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Mänttä Naantali Nakkila Nauvo Nokia Noormarkku Nousiainen Nurmo Närpiö Oravainen Oripää Orivesi Paimio Parainen Parkano Pedersören kunta Perho Perniö Pertteli Peräseinäjoki Petäjävesi Pietarsaari Pihtipudas Piikkiö Pirkkala Pomarkku N:o 854 Pori Punkalaidun Pyhäränta Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raisio Rauma Ruovesi Rusko Rymättylä Saarijärvi Sahalahti Salo Sauvo Seinäjoki Siikainen Soini Somero Sumiainen Suodenniemi Suolahti Suomusjärvi Säkylä Särkisalo Taivassalo Tampere Tarvasjoki Teuva Toholampi Toijala Toivakka Turku Töysä Ullava Ulvila Urjala Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaasa Vahto Valkeakoski Vammala Vampula Vehmaa Velkua Vesilahti Veteli Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virrat Vähäkyrö Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Ylistaro Yläne Ylöjärvi Äetsä Ähtäri Äänekoski Itä-Suomen lääni: Tuotto Kunta mk/ha Anttola Eno Enonkoski Haukivuori Heinävesi Hirvensalmi Iisalmi Ilomantsi Joensuu Joroinen Juankoski Juuka Juva Jäppilä Kaavi Kangaslampi Kangasniemi Karttula Keitele Kerimäki Kesälahti Kiihtelysvaara Kitee Kiuruvesi Kontiolahti Kuopio Lapinlahti Leppävirta Lieksa Liperi Maaninka Mikkeli Mikkelin mlk Mäntyharju Nilsiä Nurmes Outokumpu Pertunmaa Pieksämäen mlk Pieksämäki Pielavesi Polvijärvi Punkaharju Puumala Pyhäselkä Rantasalmi Rautalampi Rautavaara Ristiina Rääkkylä Savonlinna Savonranta Siilinjärvi Sonkajärvi Sulkava Suonenjoki Tervo Tohmajärvi Tuupovaara Tuusniemi Valtimo Varkaus Varpaisjärvi Vehmersalmi Vesanto Vieremä Virtasalmi Värtsilä Oulun lääni: Tuotto Kunta mk/ha Alavieska Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Haukipudas Hyrynsalmi Ii Kajaani Kalajoki Kempele Kestilä Kiiminki Kuhmo... 62

12 2302 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS Kuivaniemi Kuusamo Kärsämäki Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Oulunsalo Paltamo Pattijoki Piippola Pudasjärvi Pulkkila Puolanka Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Rantsila Reisjärvi Ristijärvi Ruukki Sievi Siikajoki Sotkamo Suomussalmi Jos maatalousmaa on salaojitettu, maatalousmaan arvoa korotetaan 1603 markalla hehtaaria kohti N:o 854 Taivalkoski Temmes Tyrnävä Utajärvi Vaala Vihanti Vuolijoki Yli-Ii Ylikiiminki Ylivieska Lapin lääni: Tuotto Kunta mk/ha Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemen mlk Rovaniemi Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1998 Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio Ahvenanmaan maakunta: Tuotto Kunta mk/ha Brändö Eckerö Finström Föglö Geta Hammarland Jomala Kumlinge Kökar Lemland Lumparland Maarianhamina Saltvik Sottunga Sund Vårdö Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja sitä sovelletaan vuodelta 1998 toimitettavassa varallisuusverotuksessa. Pääjohtaja Jukka Tammi Ylitarkastaja Kari Pilhjerta N:o , 1 1 /2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA OY EDITA AB, HELSINKI 1998