LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 288 Riitta Korhonen LEHTIMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary : The mires and peat resources in Lehtimäki Espoo 1995

2 KorhonenRiitta 1995 Lehtimäellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimukset, Turvetutkimusraportti 288, 34 sivua, 3 kuvaa, 3 liitettä Lehtimäen kunnan alueella tutkittiin vuosina yhteensä 55 suota, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on ha, mikä on 92 % kunnan suoalasta Suurin osa soista tutkittiin linjatutkimusmenetelmällä Muutamat pienet, runsaspuustoiset sekä saarekkeiset suot tutkittiin hajapistein Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, pinnan vetisyys, mättäisyys, puuston tiheys, puulajisuhteet ja kehitysluokka sekä turvelajit, turpeen maatuneisuus, kosteus, kuituisuus sekä turvekerrostuman liekoisuus ja pohjamaalaji Tutkittujen soiden turvemäärä on 103,71 milj suo-d Soiden keskisyvyys on 1,3 m, josta heikosti maatuneen pintarahkaturpeen osuus on 0,2 m turpeen keskimaatuneisuus on 5,9 Yli kahden metrin syvyisten alueiden pinta-ala on haja turvemäärä 47,04 milj suo-m' Turpeista on 51 % saravaltaisia ja 49 % rahkavaltaisia Suurin osa soista on ojitettu ja vallitsevia suotyyppejä ovat erilaiset rämeet Energiaturvetuotantoon soveltuvia alueita on 31 suolla yhteensä 2300 ha Turvenäytteiden keskimääräinen ph on 4,2, tuhkapitoisuus on 2,5 %, rikkipitoisuus 0,14 % kuivapainosta, vesipitoisuus 91 % märkäpainosta ja kuiva-ainesisältö 90 kg/suo-n0 Kuivan turpeen tehollinen lämpöarvo on 21,3 MJ/kg Tuotantokelpoista energiaturvetta on yhteensä 40,78 milj m3 Jyrsinturpeen energiasisältö on 19,87 milj MWh laskettuna 50 % :n käyttökosteuteen Avainsanat: suo, turve, turveinventointi, energiaturve, Lehtimäki Riitta Korhonen Geologian tutkimuskeskus Betonimiehenkuja ESPOO

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 7 TUTKIMUSMENETELMÄT 11 Kenttätutkimukset 11 Laboratoriotutkimukset 11 AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET 11 Aineiston käsittely ja tulosteet 11 Arviointiperusteet 12 TUTKITUT SUOT 13 TULOSTEN TARKASTELU 31 Tutkitut suot ja turvemäärä 31 Suotyypit ja turvelajit 32 Keskimaatuneisuus, liekoisuus ja pohjamaalajit 32 Laboratoriotulokset 32 Turvetuotanto 33 Soidensuojelu 33 KIRJALLISUUS 34 LIITTEET

4 7 JOHDANTO Geologian tutkimuskeskus tutki Lehtimäellä vuosina yhteensä 55 suota Tutkittujen soiden pinta-ala on ha, mikä on 92 % kunnan suoalasta eli lähes kaikki yli 20 ha suuret suot Turvetuotannossa olevat alueet on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle ja selvästi yhteen kuuluvat suot on yhdistetty, vaikka suon eri osilla on eri nimet Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää soiden turvevarat ja niiden soveltuvuus kasvu- ja energiaturvetuotantoon Turvetuotannon suunnittelun lisäksi tutkimustulok- sia voidaan hyödyntää muun muassa maankäytön suunnittelussa j ametsänkasvatuksessa Tässä raportissa esitetään lyhyet suoselostukset tutkituista soista sekä yhteenveto Tarkemmat tutkimustulokset, suokartat, turvekerrostumien poikkileikkauskuvat ja laboratorioanalyysien tulokset ovat saatavissa GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistosta, Espoosta Tutkittujen soiden sijainti on esitetty kuvassa 1, esimerkki suokartasta on kuvassa 2 ja poikkileikkauskuvasta kuvassa 3

5 8 44# 0 Kuva 1 Lehtimäellä tutkitut suot 1 Löytöneva 2 Isoneva (länt ) 3 Pienensaarenneva 4 Pihlajakytö 5 Kirvesneva 6 Kontovuorenneva 7 Verijärvi 8 Höykinneva 9 Pahanlamminneva 10 Saaripohjanneva 11 Löytöneva 12 Heinineva 13 Jäkäläneva-Varisneva 14 "Kuivattu lampi" 15 Harjulamminsuo 16 Kangaslamminsuo 17 Isoneva (etel ) 18 Hirvineva 19 Korteneva 20 Kukkolanneva 21 Isoneva (pohj ) 22 Kirsiäisneva 23 Multavaarunsuo 24 Multavaarunlamminsuo 25 Kuohunkonto 26 Kilpaneva 27 Kotisaarenneva-Sikoniemenneva 28 Myllypuronsuo 29 Kotaneva 30 Vääräpuronneva 31 Härkäneva 32 Ranta-ahonneva 33 Tirisevänneva 34 Kauniskankaanneva 35 Lakkoneva 36 Jäkäläneva 37 Kotineva-Räyringinneva 38 Pönkkäkorpi 39 Lohilamminneva-Valkeisneva 40 Kurunhetto 41 Korkeaneva 42 Rantakankaanneva 43 Kurikkaneva 44 Latojoenneva 45 Kapulasillanneva 46 "Hiekkatammenneva" 47 Kukkoräme Salonneva-Järvineva Miilumäenneva Porrasneva Kalliolamminsuo Riihineva Peräneva Järvisenneva Kulonpalanteenneva

6 9 0 SOO M 1 A m o 79~ m 48 4'g1/3, 50 A m 0 19, i \% 015 lm 54 5/14 t 2 T 5 9-7/20 8 r 2/35 \/ 5 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS i moio2 1 15' N1-1 5 Ö/157 \ 0/38 ~;4 S4 5~,A m 3 m 4 m 2/40 1/ /30 ~ ` ` ~ 57 1/_50y 5~ 52, 0 3/20 2/ KESKIMAATUN / 0/28'4m - 2/ /48 5m\ 6 1/ 6 ` r ~~ 3m \51+` 5/35 \ L53 A m i 2/26 0/0 5+0 r 55 10/ m `54 P 2 *B mm ` O/35 12/63 \!~ \,10158 A m - \\ /24 ;6 S H1-4 / KOKO PAKSUUS lm 2m 0/ i i r, , 17 1 Kuva 2 Esimerkki suokartasta Tutkimuspisteen yläpuolella on turpeen keskimaatuneisuus von Postin asteikolla, alapuolella heikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus/koko turvekerrotuman paksuus desimetreinä turvekerrostuman paksuutta osoittavat yhtenäiset käyrät on piirretty metrin välein, katkoviiva on 1,5 metrin käyrä

7 10 CL m C) a1 Co r f0 >->-O w= N N r N f0 (0 (a (0 Ln = I I I I I I I I z M N U Co r (O N r_ r_ o r_ t0 c0 CO (0 I I I I I I I 1 = O N `- o 0 W \ 0 0 Y O O M N 4 4 A R1 4 C) a C) O O \ 1> C) C) CV C :, Y O \ i! z a cx 2 m 2 Ik I- J Q Q J u 0 Iffi a- = O Z d' \ W C) Y O C) c \ w O Y u-s `SS S IBM S S ~1 L 4 Ic - O OV O C) (0 a J U) å H (1- a Y 2 1 TE- I- MM ci 1- J W C:, o \ z w Cr ' z w x E PI w I- U) In c) : \ K ~" o -) O \ Z O 4 _o C) O S S In w z I- 1 0 I~ Y I- I 1-- 1_- LLI H J n a- -) O N\ W- M K c o \ Y -) N o \ o tw' s - c oo E 0 a) 1 w K F- a å cc 3 w z Q a- a G z CL 3 L i I 1 i I I M N O M O I r I (0 å z I I I I I I I I (n N O 0) O N f0 N r r r O O (0 19 Kuva 3 Esimerkki suoprofiileista Maatuneisuuden ja turvelajien lisäksi kuvassa on suotyypit, lieko-osumat ja pohjamaalajit

8 1 1 TUTKIMUSMENETELMÄT Kenttätutkimukset Suot tutkittiin yleensä linjastoittain Pienet ja saarekkeiset suot tutkittiin hajapistein (Lappalainen, Sten ja Häikiö 1984) Syvyystietojen tarkentamiseksi tehtiin tutkimuspisteiden välissä ja soiden reunoilla täydentäviä syvyysmittauksia Tutkimuslinjastot vaaittiin ja ne sidottiin korkeuspisteisiin Hajatutkimuspisteitä ei vaaittu Tutkimuspisteillä määritettiin suotyyppi, suon pinnan vetisyys, mättäisyys ja mättäiden korkeus sekä puustoisilla suotyypeillä puula- jisuhteet, tiheys- ja kehitysluokka sekä mahdolliset hakkuut Kairalla otettiin turvenäytteet pinnasta kovaan mineraalimaahan saakka ja näytteistä määritettiin turvelaji lisätekijöineen, maatuneisuus, kosteus ja kuituisuus Myös turvekerrostumien alla olevat liejut ja mineraalimaalajit määritettiin Maatumattoman puuaineksen, ns liekoisuuden selvittämiseksi pliktattiin turvekerrostuma tutkimuspisteiden ympärillä kymmenestä kohdasta kahden metrin syvyyteen saakka Laboratoriotutkimukset Tilavuustarkalla mäntäkairalla otettiin turvenäytteitä 22 suolta Laboratoriossa näytteistä määritettiin happamuus märästä näytteestä, vesipitoisuus painoprosentteina kuivaamalla turve 105 C lämmössä vakiopainoon Turpeen kuiva-aineen määrä suokuutiometriä kohden laskettiin Kuivatuista näyt- teistämääritettiintuhkapitoisuushehkuttamalla näytteet 815 +/-25 C :ssa ja lämpöarvo Leco AC 300 kalorimetrillä (ASTM D 3286) Valikoiduista näytteistä määritettiin rikkipitoisuus prosentteina kuivapainosta Leco SC- 39 rikinmäärityslaitteella AINEISTON KÄSITTELY, TULOSTEET JA ARVIOINTIPERUSTEET Aineiston käsittely ja tulosteet Kaikki tutkimushavainnot on tallennettu tiedostoihin, joista saadaan useita erilaisia tulosteita Perustulosteena jokaisesta suosta on piirretty kartta, josta selviää turvekerrostuman paksuus, keskimaatuneisuus jaheikosti maatuneen rahkaisen pintakerroksen paksuus (kuva 2) Soiden turvekerrostumia on havainnollistettu tutkimuslinjoista piirretyllä turvelaji- ja maatuneisuusprofiililla (kuva 3) Kuvaan on piirretty myös suon pohjamaalajit ja turvekerrostuman alla mahdollisesti olevat liejukerrostumat Jokaisesta tutkitusta suosta on kirjoitettu tutkimusselostus, josta selviää suon sijainti, ympäristön topografia ja suon koko, suotyyppien jakauma, puusto- ja ojitustilanne sekä kuivatusmahdollisuudet Turvekerrostumasta kuvataan turvelajit, maatumisaste ja liekoisuus sekä turpeen määrä koko suon osalta jaettuna eri syvyysalueisiin (Hänninen ym 1983) Suon energiasisältö ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden turpeen määrä on laskettu niiltä soilta, joista on otettu näytteet labo-

9 1 2 ratoriomäärityksiä varten Sellaisilta soilta, joilta näytteitä ei ole otettu ja joilla on tuotantoon soveltuvia alueita, energiasisältö on laskettu turpeen vesipitoisuuden ja maatumisasteen perusteella (Mäkilä 1987) Tutkimustulokset kartta- ja kuvaliitteineen säilytetään GTK :n Etelä-Suomen aluetoimistossa Yllä mainittujen perustulostusten lisäksi GTK :n turvetutkimuksista on mahdollista saada erilaisia atk-tulosteita, jotka antavat varsin monipuolisen kuvan suosta tai halutusta suon osasta Tulosteet ovat tasokarttoja ja listauksia sekä näiden yhdistelmiä Tasokartoilla voidaan esittää mm suotyypit, liekoisuus, suon pinnan ja pohjankorkeus, pohjamaalaji, liejukerroksen paksuus, suon pinnan mättäisyys ja vetisyys sekä puustotietoja Yhdelle tutkimuspisteelle voidaan piirtää kaksi edellä mainittua tietoa kerrallaan Arviointiperusteet Turpeiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa on perusteena käytetty Turveteollisuusliiton laadunmääritysohjetta (liite 2) Mikäli turve täyttää nämä vaatimukset tuhka- ja rikkipitoisuuden sekä lämpöarvon suhteen, määritetään se energiaturpeeksi soveltuvaksi seuraavasti : -Saraturve (C) soveltuu myös heikosti maatuneena jyrsinturpeeksi Palaturpeeksi se soveltuu, mikäli mukana on riittävästi maatunutta rahkaturvetta sidosaineeksi, jotta palat pysyvät koossa -Rahkaturve (S) ja ns sekaturve soveltuvat kohtalaisesti ja hyvin maatuneena (H5 - H10) sekä jyrsin- että palaturpeeksi -Soiden käyttökelpoisuutta arvioitaessa käytetään yleensä nelijakoa : Energiaturvesuo, kasvuturvesuo, suojelusuo ja muu käyttö, joista jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä suon jättämistä luonnontilaan tai käyttämistä metsänkasvatukseen -Energiaturvetuotantoonsoveltuvienalueiden vähimmäissyvyytenä on pidetty 1,5 metriä -Jyrsinturvetuotantoon soveltuvan alueen vähimmäiskokona pidetään yleensä 20 ha Myös pienemmät alueet tulevat kysymykseen, jos lähistöllä on isompia tuotantoalueita -Palaturvetuotantoon soveltuvat myös pienet, muutaman hehtaarin alueet -Kasvuturvetuotantoon soveltuvalla suolla pitäisi olla noin 60 cm heikosti maatunutta (H1-3) rahkaturvetta vähintään 20 hehtaarin alueella Energiaturvetuotannossa olevilta soilta voidaan nostaa kasvuturvetta pienemmiltäkin alueilta

10 1 3 TUTKITUT SUOT 1 Löytöneva Löytöneva (kl , 11) sijaitsee noin 8 km Lehtimäen taajamasta lounaaseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hankalat Pinta-ala on 72 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 21 ha Löytönevan korkeus merenpinnasta on m ja viettosuunta on pääosin länteen Suon pohjoisosan vedet laskevat Löytöpuroon ja eteläosan Muilusenpuroon, joista edelleen Kätkänjokeen j a Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpurämemuuttuma ja tupasvillaräme Turvelajeista on 71 % rahka- ja 29 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Löytöneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 2 Isoneva W Isoneva W (kl ) sijaitsee noin 11 km Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuu lännessä moreeniin ja muualla loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 107 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 68 ha Isonevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat kaakkoon Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 76 % rahka-, 21 % sara- ja 3 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Isonevassa on 40 ha turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 3 Pienensaarenneva Pienensaarenneva (kl , 09) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuu loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle eivät ole erityisen hyvät Pinta-ala on 104 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 43 ha Pienensaarennevan korkeus merenpinnasta on m ja vietto suunta on kaakkoon Suon vedet laskevat eteläosasta Kätkänjokeen ja edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapu- järven ja Järviojan kautta Kätkänjokeen ja edelleen Lapuanjokeen Vallitseva suotyyppi on keidasräme Turvelajeista on 79 % rahka- ja 21 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla suon keskiosassa 10 tutkimuspisteellä cm kerroksena Pienensaarennevassa on noin 35 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta

11 14 4 Pihlajakytö Pihlajakytö (kl , 09, 11) sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuu pääosin loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin ja luoteiskulmastaan Kätkänjokeen Suolla on kolme peltoaluetta Kulkuyhteydet suolleovathyvät Pinta-ala on 97 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 73 ha Pihlajakytö on tutkittu hajapistein, joten sen pinnan korkeutta ei ole vaaittu Suon korkeus merenpinnasta on noin m ja viettosuunta on länteen Suon vedet laskevat länsipuolella virtaavaan Kätkänjokeen ja siitä edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat korpirämemuuttuma ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 86 % sara- ja 14 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu, hieta ja hiekka Liejua on turpeen alla seitsemällä tutkimuspisteellä cm kerroksena Pihlajakytö on osittain maatalouskäytössä Energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta on noin 50 ha 5 Kirvesneva Kirvesneva (ki , 08) sijaitsee noin 13 km Lehtimäen taajamasta länteen Suo rajoittuuloivapiirteisiinhiekkamuodostumiin Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 191 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 168 ha m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat suon halki virtaavaan Niskapuroon, josta edelleen Kaarankajärven kautta Kaarankajokea Kuortaneenjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen sararäme-jatupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 88 % sara-, 11 % rahka- ja 1 % ruskosammalvaltaista turvetta Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, hiesu ja hieta Liejua on 14 pisteellä turvekerrostuman alla cm paksuisena kerroksena Kirvesnevassa on noin 150 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvää aluetta Tuotantoa suunniteltaessa on syytä ottaa huomioon Niskapuron vaikutus turvekerrostumien tuhkapitoisuuteen 6 Kontovuorenneva Kontovuorenneva (kl ) sijaitsee noin 14 km Lehtimäen keskustasta länteen Suon ympäristö on pääosin moreenia, myös kalliopaljastumia on erityisesti suon itä- ja eteläpuolella Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 118 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 69 ha Kontovuorennevan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti etelään ja kaakkoon Suon vedet laskevat Kaaranka- järven kautta Kuortaneenjärveen, josta edelleen Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 87 % rahka- ja 13 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Liejua on turvekerrostuman alla neljällä tutkimuspisteellä cm kerroksena Kontovuorennevassa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 40 ha

12 1 5 7 Verijärvi Verijärvi (ki ) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu peltoihin ja loivapiirteisiin lajittuneen aineksen muodostumiin Kulkuyhteydet ovat hyvät Pinta-ala on 77 ha Verijärvi on umpeenkasvuallas, joka on pinnaltaan tasainen Pinnan korkeus merenpinnasta on 141 m Vedet laskevat Järviojaa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevana suotyyppinä on luhtaneva Turvelajeista on 57 % sara- ja 43 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 3,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Liejua on turpeen alla cm kerroksena Verijärvi ei sovellu turvetuotantoon 8 Höykinneva Höykinneva (ki ) sijaitsee noin 12 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon ja peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 160 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 118 ha Höykinnevan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Verijärven kautta Järviojaa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämemuuttuma j a isovarpurämeoj ikko Turvelajeista on 69 % sara- ja 31 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka, moreeni ja hieta Liejua on turvekerrostuman alla kahdeksalla tutkimuspisteellä cm kerroksena Höykinnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 90 ha 9 Pahanlamminneva Pahanlamminneva (kl ) sijaitsee noin 12 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon sekä etelässä ja idässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 152 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 55 ha Pahanlamminnevan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Höykinnevan ja Verijärven kautta Järviojaa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaneva, rahkaräme ja isovarpurämeojikko Turvelajeista on 52 % sara- ja 48 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on kahdella tutkimuspisteellä 20 cm ja 80 cm Pahanlamminsuo on enimmäkseen matalaturpeinen Syvimmät turvekerrostumat ovat Pahanlammin ympäristössä Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 25 ha

13 Saaripohjanneva Saaripohjanneva (kl ) sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pohjoisessa Löytönevaan, lännessä ja idässä hiekkamuodostumiin sekä etelässä moreeniin ja peltoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 88 ha, josta 67 ha on yli metrin syvyistä aluetta Saaripohjannevan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat Saukkopuron kautta Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttuma sekä ruoho- ja heinäkorpimuuttuma Turvelajeista on 68 % sara-, 28 % rahka- ja 4 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat savi, hiesu ja hieta Liejua on turvekerrostuman alla cm paksuisena kerroksena Saaripohjanneva on turvetuotantoa ajatellen hankalanmuotoinen Suon keskellä virtaa Saukkopuro, jonka läheisyydessä tuhkapitoisuus voi olla korkea mahdollisten tulvakerrosten takia Laboratoriotutkimuksia ei ole tehty Energiaturvetuotantoon soveltuvaa alaa on noin 30 ha 11 Löytöneva Löytöneva (kl ) sijaitsee noin 11 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu idässä Valkeiskankaan hiekkamuodostumaan, etelässä Saaripohjannevaan ja muualla kalliopaljastumiin ja lajittuneisiin maa-aineksiin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 105 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 18 ha Löytönevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Saukkopuroon, josta edelleen Kätkänjokea Rantatöysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämej a rahkanevaoj ikko sekä isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 87 % rahka ja 13 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 Pohjamaalaji on hiekka Löytöneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu ensisijaisesti metsätalouskäyttöön 12 Heinineva Heinineva (kl , 11) sijaitsee noin 8 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu kalliopaljastumiin ja moreeniin Suon poikki kulkee Soinin-Seinäjoen maantie Pinta-ala on 298 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 179 ha m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Pohjaispuroon, josta edelleen Kätkänjoen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen neva, varsinainen saraneva ja rimpineva Turvelajeista on 74 % sara- ja 26 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Heinineva soveltuu suojelukohteeksi edustavien suotyyppien ja runsaan linnuston takia Turvetuotantoon soveltuvaa aluetta on noin 85 ha

14 Jäkäläneva-Varisneva Jäkäläneva-Varisneva (kl ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu idässä ja lännessä suopeltoihin, muilta osin moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 202 ha, josta yli metrin syyvistä aluetta on 69 ha Jäkäläneva-Varisnevan korkeus merenpinnasta on m ja eteläosa viettää länteen ja pohjoisosa pohjoiseen Vedet laskevat Jäkälänevalta Iso-Räyrinkiin ja Varisnevalta Latojokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen sararämemuuttuma sekä rahkaräme- ja keidasrämeojikko Turvelajeista on 64 % saraja 36 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus 5,8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Jäkäläneva-Varisneva on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen Varisnevan alue on pääasiassa ohutturpeinen Jäkälänevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 30 ha 14 Kuivattulampi Kuivattulampi (kl ) sijaitsee noin 7 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu mataliinhiekkamuodostumiin Pintaala on 20 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 7 ha 182 m Suon vedet laskevat Kangaspuroa Löyänj ärveen Vallitseva suotyyppi on lyhytkortinen neva Turvelajeista on 69 % rahka- ja 31 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,8 Pohjamaalaji on hiekka Suo on pieni ja pääosin ohutturpeinen, joten se soveltuu ensisijaisesti metsätalouskäyttöön 15 Harjulamminsuo Harjulamminsuo (kl ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo sijaitsee hiekkamuodostumien välisessä painanteessa Pinta-ala on 26 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 19 ha Harjulamminsuon pinnan korkeus merenpinnasta on noin 181 m Suo on tutkittu hajapistein, joten pinnan korkeutta ei ole vaaittu Suon pinta viettää loivasti etelään ja vedet laskevat Kangaspuroa Löyänjärveen Vallitseva suotyyppi on tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 72 % rahka- ja 28 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,9 Pohjamaalaji on hiekka Liejua on tuvekerrostuman alla Kangaspuron läheisyydessä yhdellä tutkimuspisteellä 110- cm Harjulamminsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 10 ha

15 Kangaslamminsuo Kangaslamminsuo (kl ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu pohjoisessa Kangaslampeen ja muilta osin loivapiirteisiin hiekkamuodostumiin sekä kallioihin Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 45 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha Kangasl amminsuon pinnan korkeus merenpinnasta on noin m Suo on tutkittu hajapistein, joten pinnan muotoja ei ole vaaittu Vedet laskevat Kangaslammin kautta Kangaspuroa Löyänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme-ja isovarpurämeojikko sekä isovarpurämemuuttuma Turvelajeistaon55 % rahka- ja 45 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on 30 cm turvekerrostuman alla yhdellä tutkimuspisteellä Kangaslamminsuo on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen, joten se soveltuu lähinnä metsätalouskäyttöön 17 Isoneva (etel ) Isoneva S (kl ) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta etelään Suo rajoittuu moreenimaastoon ja idässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 45 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 32 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti pohjoiseen, itään ja etelään Suon pohjoisosan vedet laskevat Suopuroa ja Vääräpuroa Kätkänjärveen, josta edelleenlapuanjokeen Eteläosas- ta vedet laskevat isoon Soukkajärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja keidasrämemuuttuma Turvelaj eista on 59 % rahka- ja 41 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5, 8 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hieta ja hiekka Paikoin on liejua turvekerrostuman alla cm Isonevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 20 ha 18 Hirvineva Hirvineva (ki ) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta etelään Suo rajoittuu moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 283 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 194 ha Hirvineva pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Rapakonpuroon ja edelleen Kusipuroa ja Maksajokea Ähtärinjärveen Suotyypit ovat muuttuma-asteella Vallitse- via suotyyppejä ovat isovarpuräme-, tupasvillaräme- ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 66 % sara- ja 34 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Hirvinevassa on 140 ha turvetuotantoon soveltuvaa aluetta Turvekerrostuman pintaosassa on melko runsaasti liekoja

16 Korteneva Korteneva (kl ) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta kaakkoon Suo rajoittuu moreenimaastoon sekä pohjoisessa ja etelässä peltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 57 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 31 ha Kortenevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää koilliseen Vedet laskevat Liejupuroa pitkin Ähtärinjärveen Vallitsevin suotyyppi on varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 92 % sara- ja 8 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Liejua on turvekerrostuman alla cm kerroksena Kortenevassaon25 haenergiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 20 Kukkolanneva Kukkolanneva (kl ) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta etelään Suo rajoittuu kaakossa ja luoteessa peltoihin ja muualla moreeniin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 49 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 36 ha Kukkolannevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Kortenevan kautta Liejupuroa Ähtärinjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat korpirämeojikko ja korpirämemuuttuma Turvelajeista on 92 % sara- ja 8 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisimpiä pohjamaalajeja ovat hiekka, hiesu ja moreeni Liejua on yhdellä tutkimuspisteellä 20 cm Kukkolannevasssa on turvetuotantoon soveltuvaa aluetta 30 ha 21 Isoneva (pohj ) Isoneva N (kl ) sijaitsee noin 4 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu idässä peltoihin ja lännessä Kiviharjuun sekä muualla moreenimaastoon Suon läpi kulkee Soinin-Seinäjoen maantie Pintaala on 49 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 34 ha Isonevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Suopuroon, josta edelleen Vääräpuroa Kätkänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-, tupasvillaräme- ja korpirämemuuttuma Turvelajeista on 60 % sara- ja 40 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat moreeni ja hiekka Isonevassa on energiaturvetuotantoon sopivaa aluetta 25 ha

17 20 22 Kirsiäisneva Kirsiäisneva (kl ) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu hiekkamuodostumiin Suon pohjoisin halki kulkee Soinin-Seinäjoen maantie ja itäreunaa sivuaa metsäautotie Pinta-ala on 110 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 24 ha Kirsiäisnevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Vedet laskevat Kangaspuroon, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 85 % rahka-, 14 % sara- ja 1 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla Liko-Kirsiäisen rannalla 160 cm Kirsiäisneva on suokuvioltaan epäyhtenäinen ja saarekkeinen sekä pääosin ohutturpeinen, joten se ei sovi turvetuotantoon 23 Multavaarunsuo Multavaarunsuo (kl ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu lännessä Multavaarunharjuun ja myös muilta osin hiekkamuodostumiin Suon halki kulkevat Soinin-Seinäjoen ja Lehtimäen-Alajärven maantiet Pinta-ala on 28 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 22 ha Suon korkeus merenpinnasta on noin 185 m Suo on pinnaltaan tasainen Suotyypit ovat pääasiassa silmäkenevaa ja lyhytkortista nevaa Turvelajeista 68 % on rahka- ja 32 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,5 Pohjamaalaji on hiekka Multavaarunsuo ei sovellu turvetuotantoon Suon itäreunalla on vedenottamo 24 Multavaarunlamminsuo Multavaarunlamminsuo (kl ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo sijaitsee Multavaarunharjun selänteiden välisessä painanteessa Suon itäpuolella on Lehtimäen-Alajärven maantie Pinta-ala on 9 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 7 ha Suon korkeus merenpinnasta on noin 183 m Suon pinta on tasainen, jonkin verran suon vesistä laskee eteläpuolella olevalle Multavaarunsuolle Suotyypit ovat pääasiassa silmäkenevaa, myös varsinaista saranevaa on suon itäreunalla Turvelajeista on 58 % sara- ja 42 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Pohjamaalaji on hiekka Multavaarunlamminsuo ei sovellu turvetuotantoon Suo on merkittävä'lintujen pesimäpaikka

18 25 Kuohunkonto 2 1 Kuohunkonto (kl ) sijaitsee noin 7 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu idässä Multavaarunharjuun ja lännessä moreenimaastoon Suon eteläosaa sivuaa Seinäjoen-Soinin maantie ja itäreunalla on paikallistie Pinta-ala on 102 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 58 ha Kuohunkonnon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Löytöpuroon, josta edelleen Muilusenpuroa Kätkänjokeen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Yleisin suotyyppi on isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 86 % rahka- ja 14 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Kuohunkonnossa on noin 30 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta Turvekerrostuman pintaosassa on kohtalaisesti liekoja 26 Kilpaneva Kilpaneva (ki ) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuulännessämultavaarunharjuun, idässä hiekkamuodostumaan ja muualla kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 123 ha, josta vain 3 ha on yli metrin syvyistä aluetta Kilpanevan pinnan korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Kotanevan kautta Haisu- puroon, josta edelleen Kätkänjokeen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajit ovat kaikki rahkavaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,7 Pohjamaalaji on moreeni Kilpaneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu metsätalouskäyttöön 27 Kotisaarenneva-Sikoniemenneva Kotisaarenneva-Sikoniemenneva (ki ) sijaitsee noin 1 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu pohjoisessa ja etelässä peltoihin ja muualla moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 353 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 285 ha m, ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Myllypuroa ja Suopuroa Vääräpuroon ja edelleen Kätkänjärven kautta Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme-, keidasräme- ja isovarpurämeojikko Turvelajeista on 68 % sara- ja 32 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,5 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla seitsemällä tutkimuspisteellä cm kerroksena Kotisaarenneva-Sikoniemennevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta noin 160 ha

19 22 28 Myllypuronsuo Myllypuronsuo (ki ) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu moreenimaastoon Myllypuro jakaa suon kahteen erilliseen alueeseen Suon pinta-ala on 62 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha Myllypuronsuon pinnan korkeus merenpinnasta on m, ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat Myllypuroa ja Vääräpuroa Kätkänjärveen, josta edelleen Kätkän- jokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttumat Turvelajeista on 92 % rahka- ja 8 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5, 8 Pohjamaalaji on moreeni Myllypuronsuo on niin ohutturpeinen, että se ei sovellu turvetuotantoon 29 Kotaneva Kotaneva (kl , 12) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu enimmäkseen kallioiseen moreenimaastoon, pohjoisessa peltoon ja Kätkänjärveen sekä etelässä hiekkamuodostumiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 524 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 177 ha Kotanevan pinnan korkeus merenpinnasta on m Pohjoisosassa pinta viettää pohjoiseen Kätkänjärveen ja eteläosassa lounaaseen Pohjoisosan vedet laskevat Kät- känjärveen ja eteläosan Haisupuroon, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajeista on 73 % rahka- ja 27 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Kotaneva on pääosin ohutturpeinen Suolla on kuitenkin kaksi erillistä turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 90 ha 30 Vääräpuronneva Vääräpuronneva (kl ) sijaitsee noin 4 km länteen Lehtimäen keskustasta Suo rajoittuu loivapiirteiseen moreenimaastoon ja idässä Vääräpuroon Suolle ei johda tietä Pinta-ala on 74 ha ja koko suo on alle metrin syvyinen m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Vääräpuroa Kätkänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma Turvelajit ovat rahkavaltaisia Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Pohjamaalaji on moreeni Vääräpuronneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon

20 31 Härkäneva 2 3 Härkäneva (kl , 12) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo on osittain raivattu pelloksi Suo rajoittuu kaakossa avokallioihin ja muualla lajittuneisiin maa-aineksiin Suon pohjoisosaa sivuaa Lehtimäeltä Länsikylään menevä tie Pintaala on 42 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 19 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti etelään Vedet laskevat Vääräpuron kautta Kätkänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen saranevamuuttuma ja mustikkaturvekangas Turvelajeista on 86 % sara- ja 14 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,6 Pohjamaalaji on hiekka Härkäneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 32 Ranta-ahonneva Ranta-ahonneva (kl , 12) sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu kallioseen hiekkamaastoon Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 134 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 74 ha m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat länsipuolella virtaavaan Vääräpuroon, josta edelleen Kätkänjärven, Kätkä- joen ja Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko sekä isovarpurämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 74 % sara- ja 26 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,4 Pohjamaalaji on hiekka Ranta-ahonneva on ohutturpeinen Suon eteläosassa on noin 20 ha energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvyistä aluetta 33 Tirisevänneva Tirisevänneva (kl , 12) sijaitsee noin 7 km Lehtimäen keskustasta länteen Suo rajoittuu lännessä hiekkaharjuun, jonka päällä kulkee Lehtimäen-Alajärven maantie ja muilta osin moreeniin Pinta-ala on 56 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 38 ha m ja pinta viettää pohjoiseen Vedet laskevat Käkipuroa Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevat suotyypit ovat varsinainen sararäme-, isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 77 % sara- ja 23 % rahkavaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on moreeni Tirisevännevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 m syvyistä aluetta 30 ha

21 Kauniskankaanneva Kauniskankaanneva (ki ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu loivapiirteisiinhiekkamuodostumiin ja etelässä peltoihin Suon länsireunalla kulkee maantie Pinta-ala on 80 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 4 ha 154 m ja pinta viettä loivasti länteen Vedet laskevat länsipuolella olevaan Kätkänjärveen, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme ja puolukkaturvekangas Turvelajeista on 64 % rahka- ja 36 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Pohjamaalaji on hiekka Kauniskankaanneva ei sovellu turvetuotantoon 35 Lakkoneva Lakkoneva (kl ) sijaitsee noin 5 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Lakkonevan suoalueeseen kuuluu viisi erinimistä suota, Lakkoneva, Hosiaisneva, Tikapuuneva, Synkeäneva ja Harjunneva, jotka on tutkittu yhtenä suona Suoalue rajoittuu idässä peltoihin ja muualla hiekkamuodostumiin ja moreenimaastoon Kulkuyhteydet ovat hyvät Pinta-ala on 759 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 352 ha m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat Kätkänjärveen, josta edelleen Kätkänjokea Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 70 % rahka- ja 30 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Lakkonevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 240 ha 36 Jäkäläneva Jäkäläneva (kl ) sijaitsee noin 8 km Lehtimäen keskustasta lounaaseen Suo rajoittuu kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 279 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 181 ha m ja pinta viettää pohjoisosassa lounaaseen ja eteläisimmässä osassa kaakkoon Suon pohjoisosan vedet laskevat Pajupuroa pitkin Kätkänjokeen, josta edelleen Ranta-Töysänjärven kautta Lapuanjokeen Eteläosan vedet laskevat Kangaspuroon, josta edelleen Löyänjärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-jatupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 62 % rahka- ja 38 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisimmät pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Jäkälänevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 95 ha

22 Kolineva-Räyringinneva Kolineva-Räyringinneva (kl , ) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin ja lännessä Iso-Räyrinkiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 144 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha m ja pinta viettää loivasti länteen Suon vedet laskevat Iso-Räyrinkiin ja siitä edelleen Alajärven kautta Lappajärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillarämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 57 % rahka- ja 43 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,6 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kolineva-Räyringinneva on epäyhtenäinen ja ohutturpeinen, joten se ei sovellu turvetuotantoon 38 Pönkkäkorpi Pönkkäkorpi (kl ) sijaitsee noin 6 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin ja kaakossa Palonevan suopeltoihin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 59 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 21 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat Nevajokeen, josta edelleen Iso- Räyrikiin Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 44 % rahka- ja 56 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Pönkkäkorpi on enimmäkseen ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 39 Lohilamminneva-Valkeisneva Lohilamminneva-Valkeisneva (kl ) sijaitsee noin 10 km Lehtimäen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pääasiassa kalliopaljastumiin jamoreeniin, lounaisosassa hiekkamuodostumaan Lohilamminnevan keskellä on Lohilampi ja Valkeisnevan lounaisreunalla Valkeisjärvi Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 410 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 355 ha m ja pinta viettää loivasti pohjoi- seen Suon vedet laskevat Lohijokeen, josta edelleen Kurenjokea Lappajärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme ja keidasräme Turvelajeista on 38 % rahka- ja 62 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla paksuimmillaan 40 cm Lohilammineva-Valkeisnevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 275 ha

23 26 40 Kurunhetto Kurunhetto (kl ) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pohjoisessa VÄhÄ-RÄyrinkiin, idässä hiekkakankaisiin ja etelässä suopeltoihin sekä Korkeanevaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 143 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 98 ha m ja pinta viettää luoteeseen Suon vedet laskevat VÄhÄ-RÄyrinkiin, josta edelleen VÄlijokea Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme sekä isovarpurämeojikko ja -muuttuma, suon keskiosassa varsinainen sararäme Turvelajeista on 59 % rahka- ja 41 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on turvekerrostuman alla VÄhÄ-RÄyringin läheisyydessä cm Kurunhetossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 85 ha 41 Korkeaneva Korkeaneva (kl ) sijaitsee noin 8 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu idässä suopeltoihin, koillisessa Kurunhettoon ja muualla hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 200 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 80 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää luoteeseen Vedet laskevat itäosasta Nevajokeen, josta edelleen Iso-RÄyringin ja AlajÄrven kautta LappajÄr- veen LÄnsiosasta vedet laskevat Lohijokea LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme- ja isovarpurämemuuttuma sekä keidasrämeojikko Turvelajeista on 72 % rahka- ja 28 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,0 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Korkeanevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 65 ha 42 Rantakankaanneva Rantakankaanneva (kl ) sijaitsee noin 7 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu pohjoisessa Iso-RÄyrinkiin, lännessä Kurunhettoon ja muualla suopeltoihin ja moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 215 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 129 ha m ja pinta viettää pohjoiseen Suon vedet laskevat Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat ruohoturvekangas, isovarpurämeojikko ja varsinainen sararämemuuttuma Turvelajeista on 19 % rahka- ja 81 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Liejua on turvekerrostuman alla paikoin cm Rantakankaannevassa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 75 ha

24 Kurikkaneva Kurikkaneva (kl ) sijaitsee noin 8 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu pääasiassa moreeniin, paikoin hiekkaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pintaala on 252 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 53 ha m ja pinta viettää sekä luoteeseen että kaakkoon Suon vedet laskevat Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpurämeojikko ja -muuttuma sekä rahkaräme Turvelajeista on 65 % rahka- ja 35 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,4 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja moreeni Kurikkaneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 44 Latojoenneva Latojoenneva (kl ) sijaitsee noin 7 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 33 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 2 ha Suon korkeus merenpinnasta on 152 m ja pinta viettää loivasti länteen Suon vedet laskevat Latojokea pitkin LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkaräme-, rahkaneva- ja tupasvillarämeoj ikko Turvelajeista on 76 % rahka- ja 24 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5, 3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Latojoenneva ei sovellu turvetuotantoon 45 Kapulasillanneva Kapulasillanneva (kl ) sijaitsee noin 10 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 73 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 17 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti luoteeseen Suon vedet laskevat Latojokea pitkin LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme- ja korpirämemuuttuma Turvelajeista on 15 % ranka- ja 85 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,8 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Kapulasillanneva on ohutturpeinen suo, joka soveltuu maa- ja metsätalouskäyttään

25 Hiekkatammenneva Hiekkatammenneva (kl , ) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 127 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 32 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään ja länteen Vedet laskevat Multipuroon, josta edelleen Latojoen kautta LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 83 % rahka- ja 17 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Hiekkatammenneva on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 47 KukkorÄme KukkorÄme (kl ) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu moreeni- ja hiekkamaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 76 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 10 ha m ja pinta viettää itään Suon vedet laskevat Latojokeen, josta edelleen Ala- järven, LappajÄrven ja EvijÄrven kautta öhtävänjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat pallosara- ja rahkaräme Turvelajeista on 85 % rahka- ja 15 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 4,7 Yleisin pohjamaalaji on hiekka KukkorÄme on ohutturpeinen suo, joten se ei sovellu turvetuotantoon 48 Salonneva-JÄrvineva Salonneva-JÄrvineva (ki , ) sijaitsee noin 11 km LehtimÄen keskustasta pohjoiseen Suo rajoittuu kallioiseen hiekka- ja moreenimaastoon Salonneva rajoittuu etelässä VÄhÄ-RÄyrinkiin ja JÄrvineva Iso-RÄyrinkiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 358 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 177 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää etelään Salonnevan vedet laskevat VÄhÄ-RÄyrinkiin, josta edelleen VÄlijokea Iso-RÄyrinkiin JÄrvinevan vedet laskevat Iso-RÄyrinkiin Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvilla-, rahka- ja isovarpuräme Turvelajeista on 62 % rahka- ja 38 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka Liejua on suon keskiosassa cm kerroksena Salonneva-JÄrvinevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 110 ha

26 MiilumÄenneva MiilumÄenneva (kl ) sijaitsee noin 12 km LehtimÄen keskustasta luoteeseen Suo rajoittuu hiekka-ja moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 96 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 44 ha m ja pinta viettää länteen Suon vedet laskevat luoteeseen Kurejokeen, josta edelleen LappajÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat tupasvillaräme-japallosararämemuuttuma Turvelajeista on 57 % rahka-, 30 % sara- ja 13 % ruskosammalvaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 Yleisin pohjamaalaji on hiekka MiilumÄenneva on ohutturpeinen suo, joka on otettu metsätalouskäyttään 50 Porrassuo Porrassuo (kl ) sijaitsee noin 6 km LehtimÄen keskustasta itään Suo rajoittuu moreeniin ja pohjoisosastaan LevÄsuohon Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 197 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 96 ha m ja pinta viettää etelään Suon vedet laskevat Karjupuroon, josta edelleen öhtärinj Ärveen Vallitsevia suotyyppejä ovat isovarpuräme-iatupasvillarämemuuttuma Turvelajeista on 37 % rahka- ja 63 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 5,9 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu ja hiekka Porrassuossa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 65 ha 51 Kalliolamminsuo Kalliolamminsuo (ki , 03) sijaitsee noin 9 km LehtimÄen keskustasta itään Suo rajoittuu pohjoisessa hiekkakankaaseen, koillisessa suopeltoon ja muualla kallioiseen moreenimaastoon Kulkuyhteydet suolle ovat kohtalaiset Pinta-ala on 91 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 57 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää lounaaseen Suon vedet laskevat TärisevÄnpuroon, josta edelleen LevÄjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat varsinainen sararäme- ja varsinainen saranevamuuttuma Turvelajeista on 19 % rahka- ja 81 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,2 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiekka ja hiesu Liejua on turvekerrostuman alla paksuimmillaan 110 cm kerroksena Kalliolamminsuossa on energiaturvetuotantoon soveltuvaa aluetta 30 ha

27 Riihineva Riihineva (ki ) sijaitsee noin 8 km LehtimÄen keskustasta koilliseen Suo rajoittuu pohjoisessa NaarasjÄrveen ja muilta osin hiekkakankaisiin Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 54 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 27 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää loivasti sekä etelään että pohjoiseen Suon pohjoisosan vedet laskevat NaarasjÄrveen, joka laskee LevÄjÄrven kautta LevÄjokeen EtelÄosan vedet laskevat suoraan LevÄjokeen Vallitsevia suotyyppejä ovat rahkarämeojikko sekä isovarpurämeojikko ja -muuttuma Turvelajeista on 39 % rahka- ja 61 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 Yleisin pohjamaalaji on hiesu Liejua on NaarasjÄrven läheisyydessä paksuimmillaan 125 cm kerroksena Riihineva on ohutturpeinen suo, joka on otettu metsätalouskäyttään 53 PerÄneva PerÄneva (kl ) sijaitsee noin 5 km LehtimÄen keskustasta itään Suo rajoittuu pohjoisessa JÄrvisennevaan ja muilta osin hiekkakankaisiin Osa suosta on raivattu pelloksi Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 90 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 25 ha Suon korkeus merenpinnasta on noin 180 m ja pinta viettää sekä pohjoiseen että etelään EtelÄosan vedet laskevat Valtarinlammen kautta öhtärinjärveen ja pohjoisosan vedet laskevat JÄrvisennevan kautta Myllypuroon ja edelleen Ruokoseen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkorsineva- ja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 60 % rahka- ja 40 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,3 Yleisin pohjamaalaji on hiekka PerÄneva on saarekkeinen ja pääosin ohutturpeinen suo, joka on otettu metsätalouskäyttään 54 JÄrvisenneva JÄrvisenneva (kl , 03) sijaitsee noin 6 km LehtimÄen keskustasta koilliseen Suo rajoittuu kallioisiin moreenimäkiin ja koillisessa Naarasnevaan Kulkuyhteydet suolle ovat hyvät Pinta-ala on 364 ha, josta yli metrin syvyistä aluetta on 141 ha Suon korkeus merenpinnasta on m ja pinta viettää itään Vedet laskevat suon länsiosasta Myllypuroa myäten Ruokoseen Suon itäosan vedet laskevat LevÄjÄrveen Vallitsevia suotyyppejä ovat lyhytkortinen nevaräme, isovarpurämemuuttuma ja tupasvillarämeojikko Turvelajeista on 52 % rahkaja 48 % saravaltaista Turvekerrostuman keskimaatuneisuus on 6,1 YleisimmÄt pohjamaalajit ovat hiesu, hiekka ja moreeni Liejua on umpeenkasvaneen HeinÄjÄrven alueella turvekerrostuman alla paksuimmillaan 100 cm kerroksena JÄrvisennevassa on turvetuotantoon soveltuvaa yli 1,5 metrin syvyistä aluetta noin 100 ha Suon keskiosassa on jo ennestään turvetuotantokenttä

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1

ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1. Abstract: The mires and peat reserves of Alajärvi Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 339 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 339 ALAJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Abstract: The mires and peat reserves

Lisätiedot

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PERÄSEINÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 265 Riitta Korhonen PERÄSEIÄJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Peräseinäjoki and their usefulness Espoo 1993 Korhonen Riitta

Lisätiedot

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 253 Tapio Toivonen ALAVUDELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Alavus Espoo 1992 Toivonen. Tapio. 1992. Alavudella tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus. Turveraportti 238. Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 238 Jukka Leino ja Jouko Saarelainen OUTOKUMMUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1990 Leino. Jukka jasaarelainen. Jouko 1990. Outokummussa

Lisätiedot

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 293 Tapio Toivonen YLISTAROSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Ylistaro Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995. Ylistarossa

Lisätiedot

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 258 Tapio Toivonen NURMOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Nurmo Espoo 1993 Toivonen. Tapio.1993. Nurmossa tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 389

Turvetutkimusraportti 389 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 389 2008 Keuruun tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Keuruu Part 2 Timo Suomi, Kari Lehmuskoski, Markku

Lisätiedot

LEIVONMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LEIVONMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIA TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 256 Riitta Korhonen LEIVOMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires of Leivonmäki and their potential use Espoo 1992 Korhonen, Riitta

Lisätiedot

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 268 Tapio Toivonen SEINAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves of Seinäjoki Espoo 1993 Toivonen. Tapio. 1993. Seinäjoella

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13,4/83/14 2 Matti Maun u TERVOLASSA VUONNA 1982 TUTKITUT SUO T JA NIIDEN TURVEVARA T Rovaniemi 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen

Lisätiedot

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 260 Markku Mäkilä ja Ale Grundström LAMMIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Lammi and their potential use Espoo 1993

Lisätiedot

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1

MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 272 Riitta Korhonen MULTIALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 1 Abstract : The mires of Multia and their usefulness. Part 1 Espoo 1993 Korhonen,

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto

TURVERAPORTTI 224. Jukka Leino. JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 224 Turvetutkimus Jukka Leino JÄPPILÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 ja yhteenveto Kuopio 1989 Leino.Jukka1988. Jäppilässä tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO. Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 209 MAAPERÄOSASTO Jukka Leino PIEKSÄMÄEN MLK :SSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 3 Kuopio 1988 Leino.Jukka1988. Pieksämäen mlk :ssa tutkitut suot, osa 3.

Lisätiedot

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 267 Tapio Toivonen ja Pertti Sil6n KURIKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kurikka Espoo 1993 Toivonen. Tapioja

Lisätiedot

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 278 Tapio Toivonen LAPUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Lapua Kuopio 1994 Toivonen Tapio 1994 Lapualla tutkitut

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 413

Turvetutkimusraportti 413 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 413 2010 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 3 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1

The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 225 TAPIO TOIVONEN ÄHTÄRIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS OSA 1 Abstract : The peat resources of Ähtäri and their potential use Part 1 Espoo

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334. Tapio Toivonen PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 334 PORVOOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Porvoo Sammandrag : De undersökta myrarna i Borgå och deras torvtillgångar

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 305. Tapio Muurinen. YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 305 Tapio Muurinen YLI-IIN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTOKELPOISUUS Osa 2 The Mires and Useful Peat Reserves of Yli-Ii, Central Finland Part 2 Espoo 1997 Muurinen,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 415

Turvetutkimusraportti 415 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 415 2010 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karstula, Part 3 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 7 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 362 Ari Luukkanen KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 7 Abstract: The peatlands and peat reserves of Kiuruvesi Part 7 Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, MAAPERÄOSASTO TURVERAPORTTI 212 Pauli Hänninen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA VI Kuopio 1988 Hänninen, Pauli1988. Pudasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat,

Lisätiedot

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

KIIMINGIN SUOT, TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 351 KIIMIGI SUOT, TURVEVARAT JA IIDE KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract: The peatlands of Kiiminki, peat reserves and their potential use Part 2 Geologian

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

TOHMAJÄRVEN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 355 TOHMAJÄRVE KUASSA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Tohmajärvi Part 1 Geologian tutkimuskeskus Espoo

Lisätiedot

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 254 Markku Mäkilä ja Ale Grundström TUULOKSEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Tuulos and their usefulness Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302. Riitta Korhonen. JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 302 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Osa 1 Summary : The Mires and Peat Reserves of Jalasjärvi, Western Finland Part 1 Espoo 1996 Korhonen,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/84/14 4 Matti Maun u SIMOSSA'TUTKITUT SUOT JA NIIDE N TURVEVARA T Rovaniemi 1984 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Pohjois-Suomen aluetoimist

Lisätiedot

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 360 Jukka Turunen ja Teuvo Herranen YLIVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat resources of Ylivieska, western

Lisätiedot

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2

RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 266 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka RISTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa 2 Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 372 Timo Suomi ja Kari Lehmuskoski KALVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The peatlands and peat reserves of Kalvola Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 421

Turvetutkimusraportti 421 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 421 2011 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 4 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 219. Jukka Leino ja Pertti SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 219 Maaperäosasto Jukka Leino ja Pertti Silen SUONENJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Resources of the Commune of Suonenjoki

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 402

Turvetutkimusraportti 402 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 402 2009 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235. Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 235 Ari Luukkanen NILSIÄSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Nilsiä Kuopio 1989 Luukkanen,Ari1989.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232. Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVETUTKIMUS TURVERAPORTTI 232 Jukka Leino HANKASALMELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 1 Kuopio 1989 Leino.Jukka 1989. Hankasalmella tutkitut suot ja niiden turvevarat.

Lisätiedot

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1

KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 1 Kalajoella tutkitut suot ja niiden turvevarat, osa 1 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 367 KALAJOELLA TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 377

Turvetutkimusraportti 377 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 377 2007 Pyhäjoella tutkitut suot, ja niiden turvevarat, osa 1 Abstract: The peatlands and peat resources of Pyhäjoki, western Finland, Part I Jukka Turunen

Lisätiedot

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 289 Tapio Toivonen ILMAJOELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Ilmajoki Kuopio 1995 Toivonen, Tapio, 1995 Ilmajoella

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 452

Turvetutkimusraportti 452 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 452 2014 Vaalassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 4 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Vaala Part 4 Hannu Pajunen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 406

Turvetutkimusraportti 406 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 406 2010 Maaningalla tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Maaninka, Central Finland Ari Luukkanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 432

Turvetutkimusraportti 432 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 432 2012 Lapinlahdella (Varpaisjärvellä) tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 5 Abstract: The Peatlands and Peat Reserves of Lapinlahti (Varpaisjärvi),

Lisätiedot

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985

Turveraportti 211. Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosasto Turveraportti 211 Tapio Muurinen TURVETUTKIMUKSET TERVOLASSA VUONNA 1985 Abstract : Peat Surveys in the Municipality of Tervola in 1985 Rovaniemi 1988 Muurinen Tapio.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13,4/85/17 9 Erkki Raikamo ja Pertti Silen KRISTIINAN KAUPUNGIN SUOT JA TURVEVAROJEN K.AYTTÖMAHDOLLISUUDE T Kuopio 1985 Tekijöiden osoitteet : Geologian

Lisätiedot

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk.

,!7IJ5B6-jajijc! Turvetutkimusraportti 375 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. www.gtk.fi info@gtk. 345. 346. 347. 348. 349. 350. 351. 352. 353. 354. 355. 356. 357. 358. 359. 360. 361. 362. 363. 364. 365. 366. 367. 368. 369. 370. 371. 372. 373. 374. 375. Kimmo Virtanen, Riitta-Liisa Kallinen ja Teuvo

Lisätiedot

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen

HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257. Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 257 Kimmo Virtanen ja Teuvo Herranen HAAPAVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of the commune of Haapavesi.

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 446

Turvetutkimusraportti 446 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 446 2013 Ranualla tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 6 Abstract: The peatlands, peat resources and their potential use of Ranua, Northern

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 1 Jouko Saarelaine n SONKAJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUU S POLTTOTURVETUOTANTOON OSA 2 Kuopio 1985 SISÄLTÖ JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 386

Turvetutkimusraportti 386 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 386 2008 Kemijärvellä tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kemijärvi, Northern

Lisätiedot

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland

RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Summary: The peatlands of Renko, southern Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 338 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 338 RENGON SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Summary: The peatlands of Renko, southern Finland Espoo

Lisätiedot

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2

JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2. Abstract: The mires and peat reserves of Jalasjärvi Part 2 Jalasjärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 343 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 343 JALASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 391

Turvetutkimusraportti 391 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 391 2009 Pyhännällä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Pyhäntä, Northern Ostrobothnia Part 2 Teuvo Herranen

Lisätiedot

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PERHOSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIA TUTKIUSKESKUS TURVETUTKIUSRAPRTTI 294 artti Korpij aakko PERHSSA TUTKITUT SUT JA IIDE TURVEVARAT Abstract : The ires and peat reserves in the unicipality of Perho, Western Finland Kuopio 1995 Korpijaakko,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/17 7 Matti Maunu RANUALLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARA T OSA I Rovaniemi 1985 SISÄLLYSLUETTEL O JOHDANTO 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA TULOSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO. Ari Luukkanen ja Heimo KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 222 MAAPERÄOSASTO Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and their peat resources in Kiuruvesi Kuopio

Lisätiedot

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 325 Martti Korpijaakko ja Pertti Silen KAUSTISEN KUNNAN ALUEELLA TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of the municipality

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO. Markku Mäkilä ja Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 217 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström IITIN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat resources of Iitti and their potential use Geological

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230. Tapio Muurinen SIMOSSA VUOSINA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGAN TUTKMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 230 Tapio Muurinen SMOSSA VUOSNA 1985-1986 TUTKTUT SUOT JA NDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat resources of the commune of Simo in 1985-1986

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS. Turvetutkimusraportti 296. Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 296 Markku Mäkilä ja Ale Grundström KURUSSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVE VARAT Abstract : The mires and peat reserves of Kuru Espoo 1996 Mäkilä, Markku &

Lisätiedot

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 259. Ari Luukkanen ja Heimo Porkka

KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 259. Ari Luukkanen ja Heimo Porkka GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 259 Ari Luukkanen ja Heimo Porkka KIURUVEDELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA 2 Abstract : The mires and peat reserves of Kiuruvesi. Part 2 Kuopio

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract :

TURVERAPORTTI 213. Markku Mäkilä ja Grundström TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract : GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 213 MAAPERÄOSASTO Markku Mäkilä ja Ale Grundström KUUSANKOSKELLA JA KOUVOLASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of Kuusankoski and

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228. Turvetutkimus. Timo Suomi. ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turveraportti 228 Turvetutkimus Timo Suomi ISOKYRÖSSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVAVARAT Osa I Abstract : The peat resources of Isokyrö and their potential use KUOPIO 1989 Suomi.Timo1989.

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 262 Jukka Häikiö, Ari Luukkanen ja Heimo Porkka PALTAMOSSA TUTKITUT SUOT, NIIDEN TURVEVARAT JA TURPEIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The mires and peat reserves

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 449

Turvetutkimusraportti 449 436. Tapio Toivonen (2013). Korsnäsissä tutkitut suot ja niiden turvevarat. 66 s. 437. Riitta-Liisa Kallinen (2013). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 4. 73 s. 438. Tapio Toivonen (2013).

Lisätiedot

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPORTTI 283 Tapio Toivonen EURASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The Mires and Peat Reserves of Eura Kuopio 1994 Toivonen.Tapio.1994. Eurassa tutkitut

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226. Jouko Saarelainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus TURVERAPORTTI 226 Jouko Saarelainen ILOMANTSIN KUNNASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVETUOTANTOON Osa 1. Abstract : The peat resources of the municipality

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 400

Turvetutkimusraportti 400 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 400 2009 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Osa 2 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 435

Turvetutkimusraportti 435 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. 435. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu

Lisätiedot

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland

ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT. Abstract: The mires and peat reserves in the municipality of Alavieska, Western Finland GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 345 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 345 ALAVIESKASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract: The mires and peat reserves in

Lisätiedot

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA

TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUDESTA Tutkimus Haukiputaan soista ja turvevarojen käyttökelpoisuudesta GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 342 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Report of Peat Investigation 342 TUTKIMUS HAUKIPUTAAN SOISTA

Lisätiedot

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.4/84/159 Markku Mäkilä ja Ale Grundströ m ANJALANKOSKEN TURVEVARA T JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1984 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto,

Lisätiedot

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II

KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 264 Tapio Muurinen KUIVANIEMEN SOIDEN JA TURVEVAROJEN KÄYTTÖKELPOISUUS Osa II Abstract : The mires and peat reserves of Kuivaniemi and their usefulness Part

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

TURVERAPORTTI 223. Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 223 Turvetutkimus Martti Korpijaakko ja Markku Koivisto LESTIJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The peat resources of seven peat deposits in

Lisätiedot

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX

PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimus Turveraportti 246 Pauli Hänninen ja Arto Hyvönen PUDASJÄRVELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT OSA IX Kuopio 1991 Hänninen, Pauli ja Hyvönen, Arto 1991. Pudasjärvellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 382

Turvetutkimusraportti 382 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 382 2008 Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves in Karstula, part 2 Riitta-Liisa Kallinen GEOLOGIAN

Lisätiedot

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON

JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti. P 13.4/83/ :13 8 Carl-Göran Sten ja Lasse Svahnback JÄMIJÄRVEN SUOT JA NIIDEN SOVELTUVUUS TURVETUOTANTOON Espoo 1983 3 - SI SÄALLYSLUETTELq 1 Johdanto

Lisätiedot

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4

TURVERAPORTTI 19 8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o. Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 19 8 Tapio Muurine n TURVEVAROJEN INVENTOINTI KITTILÄSSÄ VUONNA 198 4 Abstract : The Inventory of the Peat Resources in the Municipalit y of Kittilä

Lisätiedot

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2

KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 357 Timo Suomi ja Riitta Korhonen KARVIASSA TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Karvia Part 2 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 374

Turvetutkimusraportti 374 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 374 2007 Kolarissa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus, osa 1 Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kolari, Northern

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS

MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turveraportti 249 Markku Mäkilä ja Ale Grundström MÄNTSÄLÄN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUUS Abstract : The peat reserves of Mäntsälä and their potential use. Espoo 1992 Mäkilä,

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 409

Turvetutkimusraportti 409 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 409 2010 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 1 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 1 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Jouko Kokko KARTTALEHDILLÄ 2222 (SEINÄJOKI) JA 2311 (LAPUA ) P 13.4/83/134 VUONNA 1982 TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Kuopio 1983 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUSMENETELMÄT 5 2.1 Maastotutkimukset

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/13 6 Pauli Hänninen PUDASJÄRVEN INVENTOIDUT TURVEVARA T JA NIIDEN SOVELTUVUUS POLTTOTURVE- TUOTANTOON OSA I I Kuopio 1983 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A

PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERAOSASTO, raportti P13.4/81/55 Carl-Göran Sten ja Timo Varila PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA J A NIIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUKSIST A Espoo 1981 PUNKALAITUMEN TURVEVAROISTA JA NIIDEN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 453

Turvetutkimusraportti 453 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 453 451 2014 Ruokolahden tutkitut suot ja niiden turvevarat Iisalmen turpeiden kemiasta Osa 2 Abstract: The chemistry of Iisalmi peat bogs Abstract: The Peatlands

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 431

Turvetutkimusraportti 431 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen (2011). Siikalatvan

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 434

Turvetutkimusraportti 434 415. 416. 417. 418. 419. 420. 421. 422. 423. 424. 425. 426. 427. 428. 429. 430. 431. 432. 433. 434. Riitta-Liisa Kallinen (2010). Karstulassa tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 3. 69 s. Hannu Pajunen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Maaperäosast o TURVERAPORTTI 20 1 Tapio Muurine n ROVANIEMEN ALUEEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S OSA I I Abstract : Peat resources and their suitability in the area

Lisätiedot

PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT

PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT GELGIAN TUTKIMUSKESKUS TURVETUTKIMUSRAPRTTI 251 Jukka Leino PIEKSÄMÄELLÄ TUTKITUT SUT JA NIIDEN TURVEVARAT Abstract : The mires and peat reserves of Pieksämäki Kuopio 1992 Leino. Jukka 1992. Pieksämäellä

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 422

Turvetutkimusraportti 422 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 422 2011 Soinissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The peatlands and peat reserves of Soini, Part 2 Tapio Toivonen ja Asta Harju GEOLOGIAN

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 408

Turvetutkimusraportti 408 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 408 2010 Haapajärvellä tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 3 Abstract: The peatlands and peat resources of Haapajärvi, western Finland, Part 3 Jukka Turunen

Lisätiedot

TURVERAPORTTI Ari Luukkane n PIELAVEDELLÄ 1983 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S

TURVERAPORTTI Ari Luukkane n PIELAVEDELLÄ 1983 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, TURVERAPORTTI 18 0 MAAPERÄOSAST O Ari Luukkane n PIELAVEDELLÄ 1983 TUTKITTUJEN SOIDEN TURVEVARAT JA NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Abstract : The studied peat resources and thei r potential

Lisätiedot

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9

YLIKIIMINGISSÄ TUTKITUT SUOT JA NIIDEN TURVEVARAT Osa 9 Turvetutkimusraportti Report of Peat Investigation 356 Hannu Pajunen YLIKIIMIGISSÄ TUTKITUT SUOT JA IIDE TURVEVARAT Osa 9 Abstract: The mires and peat reserves of Ylikiiminki, Central Finland Part 9 Geologian

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 390

Turvetutkimusraportti 390 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 390 2008 Limingassa tutkitut suot ja niiden turvevarat Osa 2 Abstract: The mires and peat reserves of Liminka, Central Finland Part 2 Hannu Pajunen GEOLOGIAN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S. Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9. Jukka Leino. Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S Maaperäosasto, raportti P 13.4/85/16 9 Jukka Leino Kuopiossa tutkitut suot j a niiden turvevara t Kuopio 1985 Tekijän osoite : Geologian tutkimuskesku s PL 23 7 70101 Kuopio 10

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 385

Turvetutkimusraportti 385 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 385 2008 Ikaalisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Ikaalinen Tapio Toivonen ja Onerva Valo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 394

Turvetutkimusraportti 394 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 394 2009 Oravaisissa tutkitut suot ja niiden turvevarat Abstract: The peatlands and peat reserves of Oravainen Abstract: Undersökta myrar i Oravais och deras

Lisätiedot

Turvetutkimusraportti 404

Turvetutkimusraportti 404 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Turvetutkimusraportti 404 2010 Kuusamossa tutkitut suot, niiden turvevarat ja käyttökelpoisuus Abstract: The mires, peat resources and their potential use in Kuusamo, Northern

Lisätiedot

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1

Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S Maaperäosasto, raportti P 13.4/83/12 1 Tapio Toivone n JAALAN TURVEVARAT JA NIIDE N KÄYTTÖKELPOISUU S Espoo 1983 Tekijän osoite : Geologinen tutkimuslaito s Kivimiehentie 1 02150

Lisätiedot