Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu. LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti

Transkriptio

1 Tik Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu VAATIMUSMÄÄRITTELY LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 3.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: Tekijä: Eero Jyske Kommentit: Hyväksyi: Niko Tolvanen, Katariina Ylinen

2 VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Muutokset Muuttaja Alustava versio Eero Jyske Katselmoitu Eero Jyske Korjattu kieli- ja kirjoitusvirheitä Eero Jyske Lisätty järjestelmän kuvauksen tarkennus. Eero Jyske Päivitetty T1- asiakaskatselmointiversioksi Maaret Pyhäjärvi Viimeistelty T1-palautukseksi Maaret Pyhäjärvi Muotoiltu.doc-formaattiin ja katselmoitu Katariina Ylinen Asiakaskatselmoinnin korjaukset tehty Katariina Ylinen

3 1. JOHDANTO TAUSTAA PROJEKTIN TAVOITE KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET 3 2. JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS YLEINEN ARKKITEHTUURI OHJELMAN TOIMINTOJEN YLEISKUVAUS OHJELMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KÄYTTÖLIITTYMÄVAATIMUKSET 5 3. TOIMINNOT PAKOLLISET OMINAISUUDET SUOSITELTAVAT OMINAISUUDET LISÄOMINAISUUDET 8 4. ULKOISET LIITTYMÄT TIETOLIIKENNE PALVELIN PALVELINSOVELLUS PALVELINTIETOKANTA KÄYTTÄJÄSOVELLUKSEN KÄYTTÖYMPÄRISTÖ KÄYTTÄJÄSOVELLUS 9 5. MUUT MITATTAVAT OMINAISUUDET PROJEKTISSA NOUDATETAAN SILLE ASETETTUJA LAATUTOIMENPITEITÄ MAHDOLLISIMMAN LAADUKKAAN TUOTTEEN TOIMITTAMISEKSI TUOTE VASTAA TOIMINNOILTAAN ASIAKKAAN VAATIMUKSIA SUORITUSKYKY OHJELMISTON JATKOKEHITYKSEN VAIVATTOMUUS LUOTETTAVUUS TIETOTURVA JÄRJESTELMÄN DOKUMENTOINNIN LAATU SELKEÄ HYVIN KOMMENTOITU TOTEUTUS KÄYTETTÄVYYS AIKATAULUN PITÄMINEN 12

4 1. JOHDANTO 1.1 TAUSTAA Teknillisen korkeakoulun TAI-tutkimuslaitos on saanut juuri päätökseen kehittämisprojektien organisointiin liittyvän tutkimuksen, jonka oheistuotteena syntyi tietotekninen sovellus: Kehittäjän Karttakirja. Kehittäjän Karttakirja on käyttöliittymä tutkimuksen tuloksena syntyneisiin materiaaleihin ja ohjeistuksiin, joka ohjaa ja tukee kehittämisprojektin toteuttajaa kehittämisen polulla. Kehittäjän karttakirja on toteutettu yhden käyttäjän ympäristöön, jossa dokumenttien hallinta ja jakelu on dokumentin tuottajan vastuulla. 1.2 PROJEKTIN TAVOITE Karttakirjan aihepiiristä tarvitaan tukijärjestelmä. Uudessa järjestelmässä Karttakirjan materiaali tulee olemaan käytettävissä verkon yli. Näin samalla myös tuetaan sellaisia kehitysprojekteja, joissa kehitysprojektin kaikki osapuolet eivät työskentele samassa työpisteessä, vaan mahdollisesti saman organisaation eri toimistoissa tai jopa eri organisaatioissa toimien eri rooleissa. Tässä projektissa on tarkoitus toteuttaa ohjelmisto, joka toteuttaa uuden tukijärjestelmän toiminnallisuuden. Tuotteen työnimi on LiKe. Järjestelmän lähtökohtana TAI:n KePROprojektin tuottama konsepti, jossa kehitysprojektin eri vaiheet on identifioitu ja jossa on materiaalia kehittämisprojektin kaikkiin vaiheisiin erilaisten dokumenttien muodossa. Järjestelmän toimintaympäristö ja siihen liittyvä ongelmakenttä on kuvattu tarkemmin sovellusalueen kuvauksessa. Järjestelmä koostuu palvelimella sijaitsevasta tietokannasta sekä tiedostorakenteesta. Kookos-projektin tutkimustuloksena syntynyt tietoaineisto sijaitsee tiedostojärjestelmässä palvelimella, josta käyttäjä voi hakea haluamiaan dokumentteja tarkasteltavakseen tai muokattavakseen. Tietokanta sisältää tiedostoja, projekteja ja käyttäjiä koskevat 1

5 metatiedot, joiden avulla käyttäjät voivat tehdä erilaisia hakuja. Metatiedot ovat erilaisia leimoja, joita projektille, käyttäjälle tai dokumenteille voidaan antaa. Käyttöliittymä on selainpohjainen. Järjestelmän käyttöliittymän avulla tuetaan projektin kulun ohjaamista TAI:n Kookos-projektin tutkimusmateriaaliin perustuvan projektinkulun mukaisesti. Käyttöliittymä ohjaa käyttäjän kussakin projektin vaiheessa niiden dokumenttipohjien käyttöön, jotka on katsottu tutkimuksen valossa olennaisiksi. Käyttäjä voi ladata työasemalleen dokumentteja käyttöliittymän kautta ja tallentaa dokumentteja takaisin palvelimelle. Dokumentit hallitaan keskitetysti palvelimelta ja yhtäaikainen editointi estetään. Käyttäjällä on käytössään myös valikoima dokumenttipohjia ja projektin alkaessa myös ns. projektipohjia, joista hän voi valita omaa projektiansa vastaavan. Näiden avulla hän ohjautuu oikeanlaiseen toimintatapaan ja hän voi rakentaa projektikohtaiset dokumenttinsa tämän pohjan päälle. Perusdokumenttipohjat ovat kaikkien käyttäjien nähtävissä, kun taas projektien näkyvyys on projektikohtaista. Järjestelmä tukee eri käyttäjäoikeuksia projektitasolla. Kullekin käyttäjälle voidaan määrittää luku-, luku- ja muokkaus- tai luku-, muokkaus- ja poistamisoikeus projektin materiaaleihin. Lisäksi on käyttäjiä, joilla on lukuoikeudet tai kaikki oikeudet järjestelmän kaikkeen tietosisältöön. Käyttäjälle, jolla ei ole mitään oikeuksia johonkin projektiin, ei näytetä kyseisen projektin materiaaleja. Yrityksen johto on erillinen käyttäjäryhmä, jolla on lukuoikeudet kaikkiin järjestelmässä oleviin projekteihin. Johto-käyttäjäryhmän jäsenillä voi lisäksi olla erilaisia projektikohtaisia oikeuksia samalla tavalla kuin muilla käyttäjillä. Pääsynvalvonnan ohittamisen estämiseen kiinnitetään toteutuksessa erityistä huomiota, samoin kuin tietoaineiston salaamiseen sen tietoverkossa liikkumisen aikana. Tavallisten käyttäjien lisäksi järjestelmässä on erillinen järjestelmänvalvoja, joka vastaa järjestelmän ylläpidosta ja joka voi lisätä järjestelmään uusia käyttäjiä, poistaa käyttäjiä ja muokata käyttäjien tietoja. Järjestelmän toteutus ei ota kantaa sisältöön, vain sen esille tuomiseen. Järjestelmällä tuetaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista hyvinä pidettyjen työtapojen kautta. Sillä ei kuitenkaan voi määritellä organisaation tavoitteita. Tavoitteiden määrittäminen on 2

6 järjestelmää käyttävän organisaation vastuulla, ja järjestelmä ei ota kantaa näiden tavoitteiden oikeellisuuteen. 1.3 KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET LiKe-projektissa käytetyt termit ja lyhenteet on määritelty laatukäsikirjassa. 2. JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS 2.1 YLEINEN ARKKITEHTUURI LiKe-järjestelmä koostuu kahdesta osasta: palvelimella olevasta varsinaisesta järjestelmästä sekä käyttäjän koneella olevasta selainliittymästä. Järjestelmää aletaan aluksi suunnitella siten, että selainpäähän ei tarvitsisi toteuttaa erillistä toiminnallisuutta selaimen tarjoaman toiminnallisuuden lisäksi. Tällöin siis kaikki järjestelmän toiminnot pystytään toteuttamaan palvelimella ja selainta käytetään vain HTML-pohjaisen käyttöliittymän pyörittämiseen. Suunnittelussa otetaan kuitenkin alusta asti tarkasti huomioon se vaihtoehto, että käyttöliittymäpuolelle halutaan myöhemmin lisätä enemmän toiminnallisuutta. Palvelin pyritään siis toteuttamaan siten, että lisäykset selainsovellukseen voidaan tehdä ilman muutoksia palvelinsovellukseen. Järjestelmä on rakenteeltaan yksinkertainen client/server-arkkitehtuuri. Palvelimella on sovellus, joka vastaanottaa selainkäyttöliittymältä pyyntöjä toteuttaen ne ja vastaten sen jälkeen selaimelle. Suojaukseen liittyy palvelinpuolella käyttäjän oikeuksien varmistaminen ja toisaalta myös transaktiossa liikkuvan tiedon salaus. Järjestelmän logiikan käyttämä tieto on talletettu relaatiotietokantaan. Erikseen on olemassa projekti-, materiaali- sekä käyttäjäkannat tai saman kannan erilliset loogiset osat. Alla yksinkertainen tilannetta kuvaava kaavio: 3

7 LiKe-järjestelmän arkkitehtuurin yleiskuva 2.2 OHJELMAN TOIMINTOJEN YLEISKUVAUS Käyttäjällä on pääsy järjestelmän materiaaliin WWW-palvelun kautta tarjottavan käyttöliittymän avulla. Materiaalia eli erilaisia tiedostoja voidaan hakea käyttöliittymän ja verkkoyhteyden kautta käyttäjän omalle koneelle, joko muokkausta tai pelkästään tarkastelua varten. Materiaalin käsittelyyn käyttäjän koneella voidaan käyttää mitä tahansa sovellusta, joka tukee kyseisen tiedostotyypin käsittelyä. Käyttäjän oman koneen käyttöjärjestelmä käyttää tiedostotyypin tunnistamiseen ko. tiedoston nimen tarkenninta ja osaa sen perusteella käyttää oikeanlaista sovellusta. Käsittelyn jälkeen, tiedosto voidaan palauttaa takaisin LiKe-järjestelmään samaisen selainkäyttöliittymän avulla. LiKe tarjoaa menetelmät ja toiminnot usean projektin sekä niihin liittyvien käyttäjien ja materiaalin helppokäyttöiseen, mutta myös tehokkaaseen hallintaan. Uusien projektien pohjana ja alustana käytetään olemassa olevan Kehittäjän Karttakirjan materiaalia. Tämän lisäksi käyttäjät voivat muokata tätä materiaalia edelleen sekä lisäksi 4

8 luoda omia tiedostojaan helposti, mutta myös hallitusti. Järjestelmässä on aina saatavilla ainakin Karttakirjan perusmateriaali. Käyttäjät järjestelmässä voidaan jakaa erilaisiin ryhmiin, joilla on materiaaliin erilaiset oikeudet. Jotkut käyttäjät saavat esimerkiksi vain lukea tiettyä materiaalia, jotkut taas eivät näe sitä ollenkaan. Järjestelmässä on yksinkertaiset, selkeät ja tehokkaat toiminnot oikeuksien ja ryhmien määrittelyyn ja ylläpitoon. 2.3 OHJELMAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ LiKe-järjestelmän palvelin tulee toimimaan Windows -ympäristössä, jossa WWWpalvelimena toimii Apache Web Server. Käyttäjien koneet tulevat myös olemaan Windows-pohjaisia, jo senkin takia että valtaosa Kehittäjän Karttakirjan materiaalista on Microsoft Office -tiedostoja. 2.4 KÄYTTÖLIITTYMÄVAATIMUKSET Järjestelmän käyttöliittymä toimii rajapintana käyttäjän ja järjestelmän välillä. Sen tehtävänä on tarjota ohjelman toiminnallisuudet käyttäjälle johdonmukaisessa ja helppokäyttöisessä muodossa sekä ohjata käyttäjän toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Käyttöliittymän tulee olla yhdenmukainen eli samantyyppiset toiminnot toteutetaan samantyylisesti ohjelman eri vaiheissa. Tällöin käyttäjälle muodostuu selkeä malli ohjelman toiminnasta ja ohjelman yksityiskohdat jäävät helpommin mieleen, kun ne suhteuttaa tuttuun perusmalliin. Näin ollen käyttäjältä ei vaadita erityisiä tietoteknisiä taitoja. Selaimen käytön perustaidot riittävät. Käyttöliittymän arvioinnissa tullaan käyttämään kriteereinä käyttöliittymän opittavuutta ja muistettavuutta. Samoin kiinnitetään huomioita järjestelmän käytössä syntyviin virhetilanteisiin sekä käyttäjätyytyväisyyteen. Lisäksi käytetään apuna ryhmän sisällä suoritettavia heuristisia arvioita sekä ryhmäläpikäyntiä, johon tulee osallistumaan järjestelmän suunnittelijoita, käyttäjiä sekä käytettävyydestä vastaava henkilö. Käyttöliittymän toteutus tehdään HTML:llä. Myös kaikki ylläpitotoiminnot tullaan toteuttamaan selaimelle. 5

9 3. TOIMINNOT Vaadittujen sekä toivottujen toimintojen kuvaukseen käytämme Use case -esitystapaa. Käyttötapaukset on kuvattu erillisessä dokumentissa. Yhdessä kuvauksessa on kerrottu ominaisuudesta seuraavat asiat: Toimijat: Mitkä käyttäjät osallistuvat tähän toimintoon Tila ennen tapahtumaa: Missä tilassa järjestelmä on ennen tapahtumaa Tapahtuma: Toiminto, joka halutaan suorittaa Kuvaus: Tapahtuman/toiminnon kuvaus Lopputila: Millaiseen tilaan järjestelmä menee toiminnon jälkeen ja mitä on tapahtunut Prioriteetti: Ominaisuuden prioriteetti. Toiminnat on priorisoitu asteikolla: Pakollinen: Pakollisiksi toiminnoiksi on luokiteltu toiminnot, jotka ovat välttämättömiä ohjelman toiminnan kannalta. Jos näitä toimintoja ei ole toteutettu, projekti ei ole täyttänyt asiakkaan sille asettamia vaatimuksia. Suositeltava: Suositeltavat toiminnot eivät ole välttämättömiä ohjelman toiminnan kannalta, mutta ovat kuitenkin oleellisia ohjelman tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen käytön kannalta. Lisäominaisuus: Lisäominaisuuksiksi on laskettu ne toiminnot, joiden toteuttaminen on rajattu projektin ulkopuolelle, tai ne toteutetaan projektin puitteissa vain, jos aikaa löytyy. Ne otetaan kuitenkin huomioon projektin aikana siten, että ne voidaan tarvittaessa helposti lisätä tuotteeseen. Järjestelmän käyttäjät voidaan jakaa kehittämisprojektien roolien ja tarvittavien oikeuksien mukaan seuraaviin luokkiin: 6

10 Järjestelmänvalvoja: Järjestelmänvalvoja ylläpitää järjestelmän eri hallinnollisia tietoja. Johto: Johdolla on oikeus lukea kaikkia järjestelmän projektidokumentteja. Suunnittelija: Suunnittelija on oikeus lukea, muokata ja poistaa tiedostoja, joihin hänelle on määritelty oikeudet. Toteuttaja: Toteuttajalla on oikeus lukea ja muokata tiedostoja, joihin hänelle on määritelty oikeudet. Osallistuja: Osallistujalla on oikeus lukea tiedostoja joihin hänelle on määritelty oikeudet. Dokumentit on ryhmitelty dokumenttiryhmiin, jotka voivat olla esimerkiksi projekti- tai osastokohtaisia. Käyttötapauksissa kuvattujen toimintojen lisäksi on LiKe-projektissa toteutettavalle järjestelmälle listattu muutamia yleisiä vaatimuksia: 3.1 PAKOLLISET OMINAISUUDET Järjestelmän tulee tarjota suojatut yhteydet. Tiedonsiirron salaukseen käytetään jotain perusselaimien, Internet Explorer ja Netscape, tarjoamaa salausmenetelmää. Järjestelmä tukee useaa samanaikaista käyttäjää. Järjestelmän tulee huolehtia, että dokumenttien rinnakkainen muokkaus tapahtuu hallitusti siten, että tehdyt muutokset eivät tuhoudu. Toteutuksessa tulee käyttää englannin kieltä koodissa ja kommenteissa. Järjestelmän pitää olla selainpohjainen. 7

11 3.2 SUOSITELTAVAT OMINAISUUDET Järjestelmän pitää olla selainriippumaton. Lisäksi laajennuksia ei mielellään sallita selainpäähän. Jos selainriippumattomuudesta joudutaan tinkimään, on ensisijainen selainalusta Microsoft Internet Explorer. Lokitoiminnot, joista näkee mitä dokumentteja on muokattu, kuka on muokannut ja milloin. Tilastotiedot dokumenttien käytöstä. Nämä voidaan kerätä edellisen kohdan lokitiedoista. 3.3 LISÄOMINAISUUDET Järjestelmä on lokalisoitavissa eri kielille. Muistaminen ja jatkaminen keskeytyneestä työstä. Jos käyttäjän yhteys jostain syystä katkeaa, järjestelmä muistaa mitä käyttäjä oli tekemässä ja osaa uudelleen käynnistettäessä palauttaa tilanteen. 4. ULKOISET LIITTYMÄT Seuraavassa on dokumentoitu ohjelman tärkeimmät riippuvuudet eri rajapinnoista ja käyttöjärjestelmän palveluista. 4.1 TIETOLIIKENNE Järjestelmä käyttää tietoliikenteeseen jotain perusselaimien sisäänrakennettua salausta/suojausta. Käytettävä tekniikka päätetään muiden toteutustekniikoiden tarkennuttua. 4.2 PALVELIN Palvelin-ympäristönä toimii Windows NT ja siellä WWW-palvelimena Apache Web Server. 8

12 4.3 PALVELINSOVELLUS Palvelimen toteutukseen käytettävää tekniikkaa ei ole vielä päätetty. Tutkimusten perusteella on saatu rajattua toteutustekniikat johonkin seuraavista: C++/Java/ASP/JSP, tai näiden yhdistelmään. Käytettävä tekniikka päätetään lisätutkimusten jälkeen, jotta saadaan käyttöön soveliain vaihtoehto. 4.4 PALVELINTIETOKANTA Käytettävä tietokanta tukee SQL-kyselykieltä. 4.5 KÄYTTÄJÄSOVELLUKSEN KÄYTTÖYMPÄRISTÖ Käyttäjien koneiden käyttöjärjestelmä on jokin Windowsin versio. 4.6 KÄYTTÄJÄSOVELLUS Jos erillistä käyttäjäsovellusta päädytään tekemään, tullaan se toteuttamaan selaimen laajennuksena. 5. MUUT MITATTAVAT OMINAISUUDET Tässä luvussa kuvataan joitakin tärkeimpiä LiKe-järjestelmän ominaisuuksia ja näiden mittareita, joiden avulla voidaan yhdessä asiakkaan kanssa todeta projektin onnistuminen ja tuotteen laatu. 5.1 PROJEKTISSA NOUDATETAAN SILLE ASETETTUJA LAATUTOIMENPITEITÄ MAHDOLLISIMMAN LAADUKKAAN TUOTTEEN TOIMITTAMISEKSI Sisäisesti ryhmä pyrkii omalla toiminnallaan laadukkaaseen lopputulokseen ja täten pyrkii toteuttamaan asiakkaan vaatimukset ja toiveet täyttävä ohjelmisto. Tätä voidaan edesauttaa laatukäsikirjan prosesseja seuraamalla. Mittari: Ryhmä arvioi itse, onko päätettyjä laatuprosesseja noudatettu. Tämä voidaan päätellä projektin aikana tuotetusta materiaalista. 9

13 5.2 TUOTE VASTAA TOIMINNOILTAAN ASIAKKAAN VAATIMUKSIA Tämä tavoite voidaan saavuttaa parhaiten tiiviillä yhteistyöllä asiakkaan ja ryhmän välillä. Säännöllisesti pidetään kokous kerran kahdessa viikossa, jossa seurataan projektin etenemistä haluttuun suuntaan. Kokouksia voidaan pitää tarvittaessa useammin. Kokouksiin osallistuu projektipäällikkö, asiakkaan edustaja sekä tarvittaessa ryhmän muita jäseniä. Mittari: Täyttääkö tuote sille määritellyt vaatimukset. Kuinka kattavasti suositeltavat ja lisäominaisuudet on saatu toteutettua. Pääasiallinen mittari on asiakkaan antama palaute kurssin loputtua. 5.3 SUORITUSKYKY Järjestelmä kykenee tukemaan useita käyttäjiä samanaikaisesti ilman, että yhteydet häiritsevät toisiaan ja järjestelmässä esiintyy häiritsevää viivettä. Häiritsevällä viiveellä tarkoitetaan viivettä, jossa palvelimella tapahtuva logiikan käsittely muodostaa käyttäjän istunnon aikana suurimman osan työntekoon kuluvasta ajasta. Järjestelmän arvioitu suurin yhtäaikainen käyttäjämäärä on 20. Mittari: Asiakkaan antama palaute käytön sujuvuudesta. Lisäksi mahdollisesti testataan järjestelmän käyttöä eri kuormituksilla ja mitataan palvelinlogiikan suorittamiseen kuluvaa aikaa. 5.4 OHJELMISTON JATKOKEHITYKSEN VAIVATTOMUUS Yksi tärkeistä kriteereistä projektissa on, että asiakas voi jatkokehittää projektiryhmän luomaa ohjelmistopohjaa eteenpäin. Tehdyn työn tulee siis olla modulaarista, hyvin dokumentoitua ja helposti laajennettavaa. Tämä saavutetaan huolellisella suunnittelulla, dokumentoinnilla ja koodin kommentoinnilla. 10

14 Mittari: Ryhmän oma arviointi. Lisäksi esittely asiakkaan jatkokehittelijöille ja heiltä saatu palaute. 5.5 LUOTETTAVUUS Järjestelmä suunnitellaan siten, että odottamattomat tekniset viat eivät vioita materiaalia, eivätkä vie järjestelmää käyttökelvottomaan tilaan. Järjestelmän tulee toipua virhetilanteista vaivatta. Mittari: Järjestelmän toimivuus eri ongelmatilanteissa todistetaan testaamalla kattavasti myös erilaisia ongelmatilanteita. 5.6 TIETOTURVA Järjestelmän tulee tarjota usealle rinnakkaiselle käyttäjälle keskitetty, hallittu, luotettava tietopankki, joka sisältää paljon arkaluontoista ja tärkeää materiaalia. Tästä johtuen tietoturvaan ja sen testaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tiedot eivät saa joutua vääriin käsiin. Tällä tarkoitetaan niin käyttäjiä, joilla on rajoitetut oikeudet materiaaliin, kuin täysin ulkopuolisiakin henkilöitä. Mittari: Todetaan yhdessä asiakkaan kanssa käytettyjen tietoturvaratkaisujen riittävyys. 5.7 JÄRJESTELMÄN DOKUMENTOINNIN LAATU Dokumentointi kuuluu osana toimitettavaan tuotteeseen. Sen täytyy kattaa kaikki tarvittavat osa-alueet ja olla laadultaan muun tuotteen tasoista. Epäjohdonmukaisuuksia ja suoranaisia virheitä ei luonnollisesti saa esiintyä. Tähän pyritään tehokkailla katselmoinneilla sekä dokumentointivastuun jakamisella. Katselmointeihin osallistuu aina vähintään kaksi henkeä paremman tuloksen saavuttamiseksi. Mittari: Asiakas katselmoi kaikki dokumentit. Jos dokumentointi on hoidettu hyvin, kaikki tarpeellinen on dokumentoituna. Toinen mittari dokumentoinnin onnistumiselle on dokumentteihin jälkeenpäin tehtyjen korjausten ja täydennysten määrä. 11

15 5.8 SELKEÄ HYVIN KOMMENTOITU TOTEUTUS Järjestelmän jokaisen osion toteutus tehdään vähintään kahden henkilön voimin. Toteuttaja tekee ratkaisuesityksen, jonka hän toimittaa sen valmistuttua tarkastajalle. Tarkastaja käy läpi ohjelmakoodin ja toteaa sen selkeyden ja dokumentoinnin laajuuden riittävyyden. Tällä saavutetaan myös se, että kaikilla järjestelmän toteuttajilla on riittävä käsitys koko toteutuksesta. Myös ohjelmakoodista tulee tällä tavoin selkeämpää ja yhdenmukaisempaa. Mittari: Asiakkaan edustaja tutustuu tuotteen tekniseen toteutukseen, dokumentointiin ja kommentointiin ja toteaa sen laadun. 5.9 KÄYTETTÄVYYS Tuotteen erinomainen käytettävyys on ehdottomasti yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista. Ryhmässä on tätä varten erikseen nimetty käyttöliittymäsuunnittelija, jonka päätoiminen tehtävä on suunnitella erinomainen, helppokäyttöinen ja laadukas käyttöliittymä. Käyttöliittymän arvioinnissa tullaan käyttämään ryhmän sisällä suoritettavia heuristisia arvioita sekä ryhmäläpikäyntiä, johon tulee osallistumaan järjestelmän suunnittelijoita, käyttäjiä sekä käytettävyydestä vastaava henkilö. Mittari: Asiakkaalta ja edelleen käyttäjiltä saatu palaute järjestelmän käytettävyydestä AIKATAULUN PITÄMINEN Projektissa on tärkeää pysyä aikataulussa, jotta tuote saadaan asetetun aikataulun (kurssin) puitteissa toteutettua. Mittari: Aikatauluarvioiden yhtäpitävyys todellisuuden kanssa. Tuotteen pakollisten toimintojen toteutus kurssin aikana. 12