Valtuustoaloite kaupungin aktivoitumisesta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa

Transkriptio

1 Valtuustoaloite kaupungin aktivoitumisesta nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa Valtuutettu Reino Rissanen ym. valtuutetut jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen: Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen Rovaniemellä ei tällä hetkellä ole saanut lihaa luiden ympärille, SDP:n valtuustoryhmän aloite työryhmän perustamisesta yhteiskunta takuun toteuttamista suunnitelmaan. ei ole tuonut toivottua tulosta. Nuorisotyöttömyys: : 552 työtöntä nuorta, joiden osuus kaikista työttömistä 15,1 % : 611 työtöntä nuorta, joiden osuus kaikista työttömistä 15,2 % : 684 työtöntä nuorta, joiden osuus kaikista työttömistä 16,6 % Pitkäaikaistyöttömyys: : 913 pitkäaikaistyötöntä, joiden osuus kaikista työttömistä 25,0 % : 1001 pitkäaikaistyötöntä, joiden osuus kaikista työttömistä 25,0 % : 1091 pitkäaikaistyötöntä, joiden osuus kaikista työttömistä 26,5 % Aloitteessamme painotimme myös yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa työ/opiskelupaikkojen luomisessa. Tätä ei valtuusto infossa tulleen tiedon mukaan ole tehty. Esitämme, että kaupunki on aktiivinen suhteessa Rovaniemellä toimiviin yrittäjiin työ/opiskelupaikkojen luomiseksi. Samalla pyrittäisiin pitämään huoli myös pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä. NUORISOTAKUU Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa linjaamasta nuorten yhteiskuntatakuusta, koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta on käytetty vuoden 2013 alusta lähtien yhtä käsitettä: nuorisotakuu. Nuorisotakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole työtä tai ammatillista koulutusta. Lisäksi takuu koskee vuotiaita vastavalmistuneita. Vastavalmistuneella tarkoitetaan sellaista henkilöä, jonka valmistumisesta on kulunut alle 12 kuukautta. Nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, ehkäistä nuorten työttömyyttä pitkittymästä, tunnistaa nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät sekä tarjota nuorille tukea jo varhaisvaiheessa estämään nuorten syrjäytymiskehitystä ja ulkopuolisuutta. Nuorisotakuu ei ole laki, vaan kaikkia toimijoita sitouttava tapa toimia saumattomassa yhteistyössä nuorten yhteiskuntaan ja työelämään sijoittumisen hyväksi. Nuorisotakuun tavoitteen mukaisesti: - jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. - jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppi-laitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.

2 Nuorisotakuun toimijoina ja käytännön toimeenpanijoina ovat: - työ- ja elinkeinotoimistot ja niiden asiantuntijat - oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät - kuntien sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja opetustoimet, etsivää nuorisotyötä tekevät sekä nuorten työpajat - Kela ja Kelan kuntoutusasiantuntijat - yritykset, yrittäjät ja elinkeinoelämä - yhdistykset, järjestöt ja ns. kolmannen sektorin toimijat - sekä mm. Puolustusvoimat ja Siviilipalveluskeskus.. Nuorisotakuun toteutumisen keinoja ovat: - koulutustakuun toimet, - nuorten aikuisten osaamisohjelma, - nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) - kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut - sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Alueellinen TE -toimisto vastaa ensisijaisesti työttömien nuorten työllistymistä edistävistä palveluista. Työtä hakeville nuorille tarjottavia Te-hallinnon palveluja ovat mm: erilaiset koulutusvaihtoehdot (omaehtoinen, työvoimakoulutus, oppisopimus) ammatinvalinta- ja uraohjaus työ- ja koulutuskokeilu valmennuspalvelut (työnhaku-, työhön - ja uravalmennus) palkkatuki (Sanssi-kortti) starttiraha. Eduro- säätiön palvelut osana kaupunkikonsernia Rovaniemen kaupunkikonsernin toimijoista Eduro- säätiö tuottaa monipuolisia kuntoutus- ja ohja-uspalveluja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille ja nuorille. Eduron erityisosaamista nuorten palveluissa ovat mm. työ- ja toimintakyvyn selvittelyt, työhönkuntoutus, osaamisen vahvistaminen sekä koulutus- ja työhönvalmennus. Yhteiskuntatakuun piiriin kuuluville nuorille säätiö tuottaa mm. nuorten pajatoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa ja uravalmennusta, koulutusvalmennusta, opinnollistamista sekä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden nuorten työhönvalmennusta. Nuoret ohjautuvat säätiön palveluihin lähinnä viranomaistahojen kautta: kuntien sosiaali- ja terveystoimesta, TE-toimistosta ja työvoiman palvelukeskuksesta sekä toisen asteen oppilaitoksista. Vuonna 2013 säätiön eri palveluja sai yhteensä 324 nuorisotakuun piiriin kuuluvaa Rovaniemeläistä nuorta. Novus- hanke Nuorisostakuun toteuttamista varten Rovaniemen alueella on tiivistetty julkisen sektorin, elinkeino-elämän ja järjestöjen yhteistyötä. Takuun käytännön toteuttamista varten on rakennettu ESR- rahoitteinen Novus- selvityshanke. Hankkeen rahoittajana toimii Eduro-säätiö. Hanke alkoi touko-kuussa 2013 ja päättyy maaliskuun 2014 loppuun mennessä. Hankkeessa luodaan työmarkkinoiden ulkopuolella ja ilman koulu-

3 tuspaikkaa oleville alle 30-vuotiaille nuorille heidän osallisuutta tukeva hallinto- ja organisaatiorajat ylittävä yhteinen palvelu- ja asiakasohjausmalli. Malliin määritetään johtamisen ja koordinointiin liittyvät vastuukysymykset asiakkaan kokonaisprosessin haltuunoton osalta. Kokonaisprosessin johtamisella tarkoitetaan ero toimijoiden työn koordinointia, jotta asiakkaalla on käytössään ne palvelujärjestelmän resurssit, joita hän juuri siinä elämäntilanteessa tarvitsee. Malliin sisältyy yksittäisen asiakasprosessin johtaminen eri sektoreiden resursseja kooten. Kokonaisprosessin toimijoina ovat Rovaniemen kaupunki, Kela, ammatilliset oppilaitokset, Ely- keskus, Te-toimisto, Työvoimanpalvelukeskus sekä eri palvelutuottajat. Näiden toimijoiden hallinnoimilla resursseilla järjestetään nuorisotakuun piirissä oleville henkilöille palvelutarpeen arviointia tukevat, toimintakykyä vahvistavat, ammatillista osaamista ja työllistymistä edesauttavat palvelut. Yhteisen palvelu- ja asiakasohjausprosessimallin rakentaminen ja toimeenpano vaatii runsaasti eri toimijoiden ja organisaatioiden välistä tahtoa ja sitoutumista. Työ on aloitettu ja sitä jatketaan hankkeen tulosten pohjalta. Liite 1. Kuvaus Novus hankkeesta Sosiaaliturvan johtaja Mirja Kangas: Kunnan lakisääteinen tehtävä työllisyydenhoidossa on järjestää pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset, sosiaalinen kuntoutuksen palvelut (kuntouttava työtoiminta) sekä velvoitetyöttömien työllistäminen. Sosiaalipalvelut: Kaupungin palkkatukityö sekä kuntalisä 3. sektorin eri toimijoille Rovaniemen kaupunki palkkaa palkkatuella eri hallintokuntiin pitkään työttömänä olleita työnhakijoita sekä maksaa palkkatuella työllistäville yleishyödyllisille järjestöille, yhdistyksille ja säätiölle kuntalisää työntekijän palkkakuluihin. Työllisyyden hoitoon varattu määräraha kohdennetaan pääosin yli 500 päivää työttömänä olleille. Näillä toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan passiivitukena maksettavan työmarkkinatukiosuuden määrään ja samalla tarjoamaan mahdollisuuksia työllistyä niille työnhakijoille, joiden työllistyminen yksityissektorille on haasteellista. Palkkatukityöhön kuntaan ohjautuu työttömiä työnhakijoita Lapin TE-toimistosta. Pääasiallinen kohderyhmä on ollut pitkään työttömänä olleet henkilöt (yli 500 päivää työmarkkinatukea saavat, jotka ovat yhtäjaksoisesti olleet työttömänä 12 kk), joilla on uhkana pysyvä syrjäytyminen työmarkkinoilta. Vuonna 2013 palkkatukityötä on järjestetty kaupungin eri yksiköissä yhteensä 103 henkilötyövuotta. Näistä nuoria alle 30-vuotiaita on ollut 9%. Rovaniemen kaupunki myöntää kuntalisää 3. sektorin eri toimijoille vaikeasti työllistyvän työllistämiseen. Tuen määrä on palkkatuen 1. vuoden osalta 170 /kk ja palkkatuen 2. vuoden osalta 500 / kk. Sen lisäksi 3. sektorin toimija saa TE-toimiston myöntämän palkkatuen. Kuntalisää on myönnetty vuonna 2013 loppuun mennessä 91 eri henkilöstä, jotka on palkattu 3. sektorille palkkatukityöhön. Tukityöllistettyjen nuorten määrä yhdistyksissä on noussut edellisvuoteen verrattuna (16 % vuonna 2012 ja 20 % vuonna 2013). Rovaniemen ja Ranuan kunnan alueella toimii ajalla pitkäaikaistyöttömien palveluiden Monet kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on kehit-

4 tää palveluprosessia ja menetelmiä, joilla vastataan pitkäaikaistyöttömien eri palvelutarpeisiin oikein kohdennetuin palveluin. Hankkeen eri palveluihin ohjautuu noin 580 pitkäaikaistyötöntä henkilöä. Vuoden 2013 loppuun mennessä Monet- hankkeessa on aloittanut yhteensä 317 asiakasta, joista alle 30-vuotiaiden osuus on ollut 10%. Nuorten kesätyö Vuonna 2013 kaupungin organisaatiossa omia kesätyöpaikkoja oli tarjolla 200 nuorelle (vuosina syntyneet). Lisäystä edelliseen vuoteen oli 50 paikkaa. Sen lisäksi kesätyöseteli annettiin 768 nuorelle. Vuonna 2013 aloitettiin kesätyösetelin kehittäminen Rovaniemen Kehitys Oy:n kanssa. Erityisenä kehittämisen kohteena on ollut kesätyösetelin tunnetuksi tekeminen ja markkinointi alueen yrittäjille. Nuorisolle suunnattua tiedotusta on myös kehitetty yhteistyössä kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelupalveluiden kanssa. Työikäisten sosiaalipalvelut - sosiaalinen kuntoutus Rovaniemen työvoiman palvelukeskus on aloittanut toimintansa vuonna Työvoiman palvelukeskukset on perustettu osana työvoimapalveluiden rakenneuudistusta, jossa vaikeasti työllistyvien palvelut toteutetaan keskitetysti. Toimijoina ovat kunta, TE-toimisto ja Kela. Työvoimanpalvelukeskuksen kautta järjestetään työhönkuntoutuksen palveluja koulutus- ja työllistymisvalmiuksien parantamiseksi. Vuonna 2012 asiakkuuden aloittaneista henkilöistä yli puolet (92 henkilöä) on ollut alle 29- vuotiaita ja vastaavasti vuoden 2013 aikana palvelun aloittaneista 62 % oli nuorisotakuun piiriin kuuluvia alle 30-vuotiaita. Työikäisten kuntoutuksen palveluprosessia sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä on kehitetty Pakaste-hankkeessa ajalla Hankkeessa on kehitetty toimintamallia yhteisten asiakassuunnitelmien laatimiseksi. Hankkeen aikana on sosiaalipalvelukeskuksen aikuissosiaalityössä aloitettu sosiaalialan ammattilaisen tilannearviointi noin 250 henkilölle, joista 56 prosenttia on ollut alle 29-vuotiaita. Yhteisen toimintamallin käyttöönotto on aloitettu keväällä Aikuissosiaalityöstä tehdään myös aktiivista asiakasohjausta Eduro- säätiön nuorten palveluihin. Sen lisäksi osana työhönkuntoutuksen palveluprosessia Rovaniemen kaupunki ostaa puitesopimuksella Eduro- säätiöltä sosiaalisen kuntoutuksenpalveluita (kuntouttava työtoiminta). Ylilääkäri Markku Oinaala Työttömien terveydenhuollon kehittämishankkeissa on rakennettu toimintamalleja vaikeasti työllistyvien terveyspalvelujen järjestämiseksi. Työikäisten kuntoutuksen palveluprosessia ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on kehitetty ns. Pakastehankkeessa ( ).Palveluprosessin vaikuttavamman lopputuloksen aikaansaamiseksi on luotu terveyden- ja sosiaalihuollon yhteistyön toimintamalli. Vuonna 2013 käyttöönotetun mallin mukaisesti asiakkaan sosiaalihuollon-, terveydenhuollon ja muiden palvelujen tarve selvitetään lääkärin ja sosiaalityöntekijän yhteistyönä ja asiakkaalle laaditaan yhteistyössä toteutettava palvelu-/ kuntoutus-suunnitelma tarvittavan hoidon, kuntoutuksen ja kuntoutusohjauksen järjestämiseksi. Monet- hankkeessa toimii asiakaspalveluyhteistyöryhmä, jossa monialaisena yhteistyönä selvitetään asiakkaiden palvelutarpeet ja sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Opiskelijaterveydenhuollon resurssia on vuoden 2013 aikana vahvistettu yhden terveydenhoitajan työpanoksella, jotta erityisesti keskiasteen koulutuksen keskeyty-

5 misuhan alla olevien nuorten palvelutarpeisiin pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan. Lisäksi opiskelijaterveydenhuollon ja nuorisopsykiatrisen palvelun Nupin yhteistyötä on entisestään tiivistetty ja näin voidaan varhaisemmassa vaiheessa puuttua nuorten mielenterveydellisiin kysymyksiin. Vuoden 2013 aikana Rovaniemen kaupungin terveyspalvelut on hankkinut Edurosäätiöltä syvennettyjä palvelutarpeen selvittämisen ja ohjauksen palveluja sekä matalan kynnyksen toiminnallisia kuntoutuspalveluja vuotiaille nuorille, joiden peruskoulun jälkeinen työhön tai koulutukseen siirtymä ei ole onnistunut terveydellisten- ja sosiaalisten ongelmien vuoksi. Koulutusjohtaja Leila Alaraudanjoki: Perusopetuksen päättäneiden nuorten jatkokoulutusmahdollisuudet ovat vielä tällä hetkellä hyvät, mutta ne heikentyvät, kun koulutuskuntayhtymältä vähennetään vuosina yhteensä 380 aloituspaikkaa. Kaupungin lukiokoulutuksessa on viime vuosina jäänyt paikkoja vapaaksi (syksyllä 2013 n. 80 paikkaa). Toisaalta ikäluokkien pieneneminen jatkuu vielä yli kymmenen vuoden ajan pienentäen em. aloituspaikkaleikkausten vaikutusta. Sivistyspalvelujen asiantuntija Anne Luiro: Etsivän nuorisotyön tavoitteena on parantaa rovaniemeläisten nuorten ( vuotiaiden) mahdollisuuksia saavuttaa tarvitsemiaan julkisen sektorin palveluita, löytää jo syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ja vahvistaa Rovaniemen kaupungin moniammatillista yhteistyötä. Kohderyhmänä etsivässä nuorisotyössä ovat ne nuoret, jotka jäävät ilman jatko-opiskelupaikkaa, ovat keskeyttäneet toisen asteen opinnot, toisen asteen keskeyttämisvaarassa olevat opiskelijat, nuoret, jotka eivät oma-aloitteisesti saavuta tarvitsemiaan palveluja, peruskoulunsa päättävät, jotka eivät hae jatkokoulutuspaikkaa sekä peruskoulussa erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Etsivä nuorisotyö auttaa muita palveluiden tuottajia verkostoitumaan yksittäisen nuoren palveluiden osalta. Toiminta on ns. saattaen vaihtaen toimintaa, jolloin etsivä nuorisotyöntekijä kulkee nuoren rinnalla tukien häntä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi ja yhteistyön tiivistämiseksi eri yhteistyötahoihin. Lisäksi etsivä nuorisotyö käyttää työssään yksilöohjausta sekä tarvittaessa pienryhmätoimintaa. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat Rovaniemen kaupungin nuorisopalveluilla ja Eduro:lla. Toimenpiteet, joihin nuoria on ohjattu etsivästä nuorisotyöstä vuosina Toimenpiteissä painotus on nuorten omissa tarpeissa: - Toimeentuloon liittyvät palvelut - Asumiseen liittyvät palvelut - Vapaa-ajan palvelut - Mielenterveyspalvelut - Nuori on jatkanut keskeytyneitä opintojaan Esitys Apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala: Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi annetut selvitykset ja saattaa ne aloitteen tekijän ja valtuuston tietoon.

6 Lisätietoja apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala Täytäntöönpano: ote aloitteen tekijälle, tiedoksi valtuusto