Naiset EDUSKUNTAVAALIT Kaikki Naisehdokkaat vaalipiireittäin 2/15. Ennakkoäänestys vaalipäivä PERUSSUOMALAISET NAISET RY

Transkriptio

1 PERUSSUOMALAISET NAISET RY Naiset * 4. Vuosikerta * Naisten lehti * Poliittinen lehti * Naisasialehti * 2/15 EDUSKUNTAVAALIT 2015 Ennakkoäänestys vaalipäivä Kaikki Naisehdokkaat vaalipiireittäin 1

2 SISÄLLYSLUETTELO EDUSKUNTA- VAALIT Etusivu 2 - Sisällysluettelo 3 - Päätoimittajalta 4 - Naisten puheenjohtaja 5 - Asiasta kuultuna; Hallituspuolueet ratsastavat opposition selkänahalla 6 - Arvokas vanhuus on ihmisoikeus - Lapsen oikeus onnelliseen lapsuuteen 7 - Suomen terveydenhuollon ongelmat - Ulkomaalaisten rikollisuus 2000-luvulla 8 - Yksinasuvien talous yhä suuremmassa kriisissä - Byrokratian kukkasia 9 - Perussuomalaiset Naiset- arvokkaita valintoja, Eduskuntaohjelma Vaalipiirien naisehdokkaat 24 - Rajansa vieraanvaraisuudellakin 25 - Sudoku 26 - Yhteyshenkilöitä 27 - Perusnaiset ry hallitus 28 - Takasivu ja ilmoittautumislomake Perussuomalaisten Naisten lehti PSNaiset 4. Vuosikerta, Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimituksen sähköpostiosoite: toimitus@perusnaiset.fi Päätoimittaja: Tuula Kuusinen Työryhmä: M Valkama, K Kallio Taitto ja editointi: N. Mäkinen Painopaikka: Lönnberg Print & Promo

3 Terveiset Päätoimittajalta Performanssin loppu 14, 8 miljardia työttömyyskorvauksiin, 2000 euroa velkaa per suomalainen jne. Kreikan viitoittamalle tielle ei ole enää matkaa. Suomen valtiolla on velkaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin nimellismäärällä mitattuna. Viimevuosina Suomi on velkaantunut enemmän kuin koskaan ennen. Koron nosto on todennäköisesti ennemmin kuin huomaammekaan. Suurin osa maksamistamme veroista menee velkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän. Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua? Auttaako vahakabinetista ehdokkaiksi nostetut vanhat konkarit nostamaan suomen suosta? Kun valtio tuhlaa yli varojensa sitä kutsutaan kauniisti elvytykseksi. Nyt tekemäämme velkaa maksavat jos pystyvät tulevat sukupolvet. Jokainen suomalainen saa syntyessään äitiyspakkauksen arvoltaan 274 euroa ja reilut euroa valtion velkaa bonuksena vielä päälle kotikunnan velat. Velkaantumisesta päättäneet eivät ole enää vastaamassa, kun velat on maksettava. Tätäkin lukiessasi valtion velkasi kasvaa euroa per minuutti. Elämme nyt jälki hyvinvoinnin aikaa. Hyvinvointi valtion kriisi on yhteiskunnan keskeinen kysymys. Poliittisen hoipertelun loppunäytös olikin ainutlaatuista Suomen historiassa. Täydellistä sekoilua eduskunnassa. Viimeisetkin arvokkuuden rippeet hävisivät kilpalaulannassa. Kerrottiin mitä aiotaan tehdä mutta ei tehty mitään. Ei osattu laskea. Olisi pitänyt leikata, mutta luultavasti vaalit olivat liian lähellä joten siirrettiin sekin vaalien jälkeen. Kun pitää leikata niin totuus on tulkittuna, että otetaan jälleen heikompiosaisilta pois. Hallituksen pakka hajosi kokonaan ja lakiesitykset kaatuivat kuin korttitalot. Kaiken sekoilun jälkeen oli huippu kun ministerit äänestivät omaa esitystään vastaan. Mahtaako kukaan muistaa onko moista näytelmää ollut ennen? Hallituspuolueiden välillä on toki ollut riitoja ennenkin, mutta ei ne ole saaneet aikaiseksi lakiesitysten kaatamista. Pääministeri Stubbin johtajankyvyt oli kyseenalaiset ainakaan hallitusta hän ei osannut johtaa ja vähiten siinä auttoi melkein suoraan hiekkalaatikolta ministereiksi nostetut tytön typykät. Seuraava hallitus aloittaakin savuavilta raunioilta. Edessä olevat vaalit ovat tärkeät. Enemmistö äänioikeutetuista on naisia. Naiset ahkeroivat tiuhempaan myös vaaliuurnilla. Naisilla on ratkaiseva asema tulevissa vaaleissa. Suunnanmuutoksen voi saada aikaan äänestämällä sillä vain annetut äänet lasketaan. Sitä saa mitä tilaa. Tuula Kuusinen 3

4 Naisten puheenjohtaja VANHENEVA VÄESTÖ KAIPAA HOITOPAIKKOJA Olen kauhulla seurannut laitospaikkojen alas ajoa viimeisen vuoden aikana. Eksoten Itkonen vielä iloitsi oikein saavutuksenaan että paikat ovat suunnitelmien mukaan kadonneet. Samaan aikaan vanhukset viruvat yksin, nälkäisinä ja janoisina kodeissaan. Kertomuksia heidän ankeasta vanhuudestaan saamme kuulla joka päivä ja lukea lehdistä. Onko todella niin että tämän päivän päättäjät ovat sitä mieltä että laitospaikat on ajettava alas. Jokainen varmasti tietää että vanhusväestö tulee hurjaa vauhtia lisääntymään. Me emme voi tietää kuinka moni pystyy asumaan koko ikänsä omassa kodissaan. Kyllä Itkosenkin hymy hyytyy kun viruu märissä vaipoissaan yksin kotona muutaman päivän, ilman ruokaa ja juomaa sekä auttavaa kättä. Emme voi hyväksyä sitä että vanhuksen kotona käy joku klo antamassa aamupalaa, viivähtää kiireisen 5 minuuttia ja kiirehtii seuraavaan osoitteeseen. Vanhukset ovat veronsa maksaneita maamme kunniakansalaisia, heitä on kohdeltava hyvin ja inhimillisesti. Henkilökuntaa on varattu aivan liian vähän näihin kotipalveluihin. On tosi väärin että hoivakodit lopetetaan ja vanhukset jätetään oman onnensa nojaan. Maalaisjärki sanoo että tämä järjestelmä ei toimi eikä tule toimimaan. Vanhukset eivät saa olla koekaniineja tällaisessa kokeilussa. On kysymys ihmisistä, mitä sanoo vanhuspalvelulaki kuinka vanhusta on kohdeltava ja hoivattava? Rikomme lakia joka päivä. Olen henkilökohtaisesti saanut soittoja vanhuksilta jotka ovat hädissään kohtelustaan. Tilanne ei voi jatkua näin. Vanhuksen kotona käy esim. pesijä kerran viikossa, hän on aina eri henkilö, miten kiusallista on olla alasti aina uuden ihmisen silmien alla. Onko tämä ihmisarvoista ja inhimillistä kohtelua, haluatko sinä tällaista? Olet vaipoissa ja vaihtoväli voi olla kerran päivässä? Näitä kertomuksia kuulee sairaanhoitajilta jotka joutuvat näkemään vanhusten arvostuksen. Me emme voi mitata rahassa ihmisen arvoa, säästöä syntyy kun vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella ajetaan alas laitospaikat. Viimeisin villitys on että kotipalvelu ei toimita enää voita eikä leipääkään! Ja säästöä syntyy hävettää tällainen toiminta. Uuden eduskunnan on otettava rohkeasti käsittelyyn vanhusten kohtelu tämän päivän Suomessa! Marja-Leena 4

5 ASIASTA KUULTUNA: Hallituspuolueet ratsastavat opposition selkänahalla - ja keräävät irtopisteitä opposition työllä SIVIn PS-ryhmän valiokuntavastaava Ritva Kike Elomaa kertoo totuuden hallituksen viimehetken sekoilusta. Oppositio teki työn, hallituspuolueet keräävät irtopisteitä. Vaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja temput äänestäjien kosiskelemiseksi ovat mitä mielenkiintoisimpia. Vaalikauden viimeisten istuntopäivien tapahtumat, joita mediassa luonnehdittiin farssiksi, olivat hyvä esimerkki siitä kuinka äänestäjien kosiskelu vaikuttaa politiikan tekoon. Eduskunnassa käsiteltiin viime metreillä esimerkiksi koulutukseen liittyviä hallituksen esityksiä joiden tavoitteena oli lyhykäisyydessään saavuttaa säästöjä koulujen, opiskelijoiden ja Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Hallituksen esitysten valmistelu on työlästä hommaa joka vaatii paljon virkamiesvalmistelua. Esitykset etenevät valiokuntien käsittelyyn missä niistä käydään perusteellisia keskusteluja ja kuullaan mahdollisesti jopa useita kymmeniä asiantuntijoita. Ennen kuin esitys päätyy eduskunnan äänestykseen, sitä käsitellään istuntosalissa. Näin ollen esimerkiksi opintotukilain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 210) kohdalla erityisesti sivistysvaliokunnassa istuvat hallituspuolueiden edustajat olivat hyvin perillä siitä mitä esitys sisälsi ja miltä osin sitä oli asiantuntijoiden ja ennen kaikkea opposition toimesta kritisoitu. Me perussuomalaiset jätimme tästä aloitteesta vastalauseen valiokunnan mietintöön. Vastalauseessa toimme esille perustellun kantamme siitä miksi opintotukea ei ole järkevää rajata esityksen ehdottamalla tavalla koskemaan vain yhtä samantasoista korkeakoulututkintoa ja lisäksi nostimme esiin epäkohdan liittyen esitettyyn opintotuen myöntämisperusteiden höllentämiseen ulkomailla asuvien henkilöiden kohdalla. Teimme työtä jotta huono esitys torpattaisiin. Samanaikaisesti hallituspuolueiden edustajat yrittivät nuijia väkisin ja kiireellä esitystään läpi. Liekö median luoma paine, kevätaurinko vai lähestyvät vaalit mikä johti nyt nähtyyn lopputulokseen. Hallitus äänesti omat esityksensä kumoon. Kaiken kukkuraksi opintotukilain muuttamista vastaan viime viikolla mieltä osoittaneita opiskelijoita odotti aimo yllätys kun hallituspuolueiden sivistysvaliokunnan edustajat joukolla ilmoittivat hymyssä suin, ettei esitystä tulla viemään maaliin. Opposition rooli jäi epäkohtia täynnä olevien esitysten kaatamisessa varjoon. Esityksiä viimeiseen saakka puolustaneista ja takkinsa kääntäneistä hallituspuolueiden edustajista leivottiin opiskelijoiden sankareita. Opposition työn tuloksena hallituksen rakennepaketin mukaiset 260 miljoonan euron koulutussäästöt kokivat kovan kolauksen. Tämän seurauksena esimerkiksi monet ammattikoulut ja lukiot pystyvät lakkauttamisen sijaan jatkamaan toimintaansa eikä opintotuen myöntämistä rajattu yhteen samantasoiseen tutkintoon. Tämä oli opposition erävoitto hajoavasta hallituksesta. Vaaleissa ratkaistaan peli. RE 5

6 ARVOKAS VANHUUS ON IHMISOIKEUS LAPSEN OIKEUS ONNELLISEEN LAPSUUTEEN Vanhuus on rikkaus. Ikäihmiset tuovat yhteiskuntaan elämänkokemusta, tietoa ja osaamista. Sosiaalista pääomaa. Jokaisella ihmisellä on tarkoitus ja tehtävä aivan elinpäivien loppuun saakka. Jokainen vanhus on hoidettava hyvin ja arvokkaasti. Se kuuluu ihmisyyteen. Suomalaiset haluaa tukea ikäihmisten toimintakykyä. Palveluiden suunnittelun tärkeimmät lähtökohdat nousevat ihmisten arkielämän sujuvuudesta ja tarvittavasta tuesta. Kaupunkimme toiminnan eettisyys ja moraalisuus mitataan siinä, kuinka pidämme huolta heikoimmista, kuten lapsista, vanhuksista ja sairaista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme kantavia periaatteita on, että pidämme huolta kaikista yhteisvastuullisesti. Kaikki päätöksenteko pohjautuu arvoihin. On kyseenalaistettava kaiken arvon mittaaminen rahassa. On taisteltava ja toimittava ihmisten puolesta ja pidettävä toivon liekkiä elävänä. Kotona perheen parissa asuminen ja eläminen oli ennen itsestäänselvyys, nyt se on etuoikeus. Itsenäisyys tuo usein mukanaan yksinäisyyden. Merkittävä osa suomalaisista ikäihmisistä on huolissaan sosiaalisista suhteistaan - yksinäisyydestä. Yksinäisyys on keskeinen hyvinvointivaje ja aiheuttaa psyykkistä ja fyysistä kipua. Kansalaisjärjestöjen toimintaa tukemalla kaupunki saa pienellä vipuvarrella paljon toimintaa aikaiseksi. Vapaaehtoistoiminnalla ja vertaistuella on keskeinen sija yksinäisyyden torjumisessa. Kaikilla vanhuksilla tulee olla oikeus ja mahdollisuus, niin halutessaan, nauttia luonnosta, kulttuurista, terveellisestä maistuvasta ruuasta ja elämää täynnä olevasta arkipäivästä, asuipa hän kotona, palvelutalossa, hoivakodissa tai laitoksessa. On ihmisoikeus asia, että myös vanhus saa kokea iloa ja naurua, toisen ihmisen läsnäoloa ja välittämistä. Ketään ei saa jättää yksin. Jokaisella lapsella on oikeus omaan nimeen ja kansalaisuuteen. Jokainen saa olla oma ainutlaatuinen itsensä. Jokaista tulee kunnioittaa riippumatta siitä, onko hän tyttö vai poika, millainen on hänen perheensä, mitä kieltä hän puhuu, mistä maasta hän on kotoisin, mihin hän uskoo tai miltä hän näyttää. Ketään ei siis saa syrjiä, kiusata tai kohdella muuten huonommin kuin muita siksi, että hän on erilainen. Jokaisella lapsella on oikeus elämään, joten lapsille täytyy turvata mahdollisuudet elää ja kehittyä. Jokainen lapsi kasvaa ja kehittyy omaa vauhtiaan, eikä sitä saa kukaan kiirehtiä. Toisaalta lapsella on oikeus saada aikuisten tukea kasvussaan. Jokaisella lapsella on oikeus olla lapsi. Jokaisella lapsella on oikeus elää omien vanhempien kanssa, jos hänen on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmilla on oikeus saada tukea lasten hoitamiseen, esimerkiksi päivähoitoa. Jos vanhemmat eivät jostain syystä voi huolehtia lapsesta, täytyy järjestää joku muu aikuinen pitämään hänestä huolta. Lisäksi jokaisella lapsella on oikeus terveydenhoitoon ja sairastuessaan oikeus saada sairaanhoitoa. Jokaisella lapsella on oikeus elää turvassa kaikelta, mikä voisi vahingoittaa häntä. Aikuisten tehtävänä on suojella lapsia esimerkiksi väkivallalta ja sodalta. Kukaan ei saa tehdä pahaa lapselle. Jos lapselle kuitenkin tapahtuu jotain pahaa, aikuisten täytyy auttaa häntä. Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua ilmaiseksi. Koulussa lapsella on oikeus saada tukea oppimiseen. Lapsella on oikeus oppia tietoja ja taitoja, joita on tärkeää osata elämässä. Tällaisia tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi toisten ihmisten kunnioittaminen, suvaitsevaisuus ja ympäristön suojelu. Jokaisella lapsella on oikeus sanoa, kirjoittaa tai vaikka piirtää omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, kunhan se ei loukkaa muita. Jokainen lapsi saa ajatella ja uskoa niin kuin haluaa riippumatta toisten mielipiteistä. Kun aikuiset päättävät lapsia koskevista asioista, heidän täytyy pohtia, mikä on lasten kannalta parasta. Heidän täytyy kuunnella lasten mielipiteitä ja ottaa ne huomioon. Jokaisella lapsella on oikeus etsiä ja hankkia tietoa itseä kiinnostavista asioista esimerkiksi television, radion, lehtien ja internetin avulla. Aikuisten tehtävänä on kuitenkin suojella lapsia sellaiselta tiedolta, joka voi olla lapsille vahingollista. Siksi aikuiset voivat rajoittaa internetin käyttöä tai kieltää sellaisten televisio-ohjelmien katsomisen, joista voi esimerkiksi tulla paha mieli tai saada painajaisia. Jokaisella lapsella on oikeus viettää vapaa-aikaa ja leikkiä. Lasten ei siis tarvitse tehdä työtä tai olla vain koulussa. Lapsilla voi olla joitakin kotitöitä, mutta tärkeää on, että aikaa jää myös leikkimiseen, pelaamiseen, kavereiden kanssa olemiseen ja muuhun mukavaan vapaa-ajan tekemiseen. Lisäksi lapsella on oikeus levätä, kun väsyttää. Aikuisten tehtävänä on turvata lapsille riittävästi lepoa. 6

7 SUOMEN TERVEYDENHUOLLON ONGELMAT Terveydenhuollon ongelmina on pidetty muun muassa epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä. Syksyllä 2013 Oulusta tehdyn terveydenhuoltotutkimuksen mukaan 10 % asukkaista kerryttää 81 % kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Merkittävin tieto on se, että asukkaiden kustannuksista 38 % syntyy pelkästään terveyspalveluita käyttäviltä ja 62 % asiakkailta, jotka käyttävät myös sosiaalipalveluita. Sekä asiakasnäkökulmasta että kustannusten näkökulmasta uusi sote-ratkaisu, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto integroidaan, on merkittävä askel oikeaan suuntaan. Terveydenhuollon rahoitus perustuu suurimmaksi osaksi verovaroihin, mutta käytännössä rahoitus on monikanavaista. Maksajina ovat julkinen sektori; valtio (24,4 %), kunnat (36,7 %), Kela (14,4 %) sekä yksityinen sektori; kotitaloudet (18,6 %), työnantajat (2,9 %) ja avustuskassat, yksityinen vakuutus ja yhteisöt (3,1 %). Monikanavainen rahoitusjärjestelmä luo tehottomuutta. Rahoitusjärjestelmää leimaa osaoptimointi, kun kukin rahoittaja pyrkii optimoimaan toimintaa omasta näkökulmasta eikä kenelläkään ole rahoituksesta tai tuotetun palvelun laadusta ja tuloksista kokonaisvastuuta. Sitra tarttuu näihin ongelmiin asiakkaan näkökulmasta. Tuotamme hankkeillamme sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista tukevaa tietoa asiakaslähtöisesti ja tulevaisuuden tarpeet huomioivasti. Työmme tavoitteena on lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja terveyspalveluiden valinnanvapautta sekä varmistaa kansalaisten tasavertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjinä. Toimenpiteillä kannustetaan ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Hankkeilla lisätään keinoja ja kannusteita, jotka tukevat asiakaslähtöistä toimintatapaa ja asiakas liikuttaa rahaa -toimintamallin toteutumista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistaminen vaatii laajaa ja avointa yhteistyötä, johon Sitra osallistuu ja tuo oman panoksensa. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on jo liikkeellä. Hallituksen linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu jaetaan tulevaisuudessa viidelle alueelle. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän selvittämään vaihtoehtoja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamiseksi. ULKOMAALAISTEN RIKOLLISUUS 2000-LUVULLA Karua faktaa maahanmuuttajista Suomessa asui vuonna 2012 noin ulkomaalaista, mikä oli 3,6 % väestöstä. Vuodesta 2002 ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on lisääntynyt 56 %. Vuodesta 2006 vuoteen 2010 Suomessa satunnaisesti oleskelevien ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä lähes kolminkertaistui 6 000:sta noin :een. Väkimäärään suhteutettuna maahanmuuttajat olivat vuosina epäiltyinä muista rikoksista kuin liikennerikoksista ja -rikkomuksista 1,5 2,0 kertaa useammin kuin suomalaiset; vuotiaat maahanmuuttajat 1,7-kertaa useammin; vuotiaat vähän suomalaisia harvemmin ja tätä vanhemmat vähän useammin. Seksuaalirikoksista epäiltyjen maahanmuuttajien määrä oli 2012 väkilukuun suhteutettuna 2 4-kertainen suomalaisiin verrattuna eri ikäryhmissä. Vuonna 2011 kaikista vankiloiden ulkomaalaisista 27 % oli virolaisia, 13 % romanialaisia, 10 % venäläisiä ja 6 % liettualaisia. Ulkomaalaisista tutkintavangeista 27 % oli virolaisia ja 21 % romanialaisia. Tilastokeskus on vuodesta 2010 julkaissut tilastoja poliisin selvittämistä rikoksista, joista käy ilmi rikoksen tekijän kansalaisuus ja myös se, asuuko rikoksentekijä Suomessa. Vuonna 2015 Yleisradio uutisoi, että asuntomurroista valtaosa on ulkomaalaisten rikollisten tekemiä. Arvioiden mukaan yli puolet, jopa 90% asuntomurroista, oli ulkomaalaisten tekemiä. Lähde: Wikipedia 7

8 Yksinasuvien talous yhä suuremmassa kriisissä! Suomessa yksinasuvien määrä on lisääntynyt ja trendi jatkuu. Vuoden 2013 lopulla yhden henkilön asuntokuntia oli Suomessa yli miljoona. Yksin asuminen on kallista: yksinasuvilla ei ole mahdollista jakaa asumisesta ja elinkustannuksista aiheutuvia kuluja toisen tulontuojan kanssa. Erityisesti pienituloisten eläkeläisten kohdalla ongelmat kasaantuvat, sillä eläke ei välttämättä riitä jokapäiväisen elämän kuluihin eikä sosiaalipalveluista saa tukea. Monille myös yksinäisyys on jokapäiväinen murhe. Monet kokevat myös esim. kotitalousvähennysoikeuden olevan epätasa-arvoinen pariskuntiin nähden. Nykyhallituksen tekemä eläkeindeksien leikkaus pienentää eläkkeitä noin 230 miljoonalla eurolla. 0,39 prosentin korotus oli suorastaan pilkantekoa: monilla verotus nousi ja käteen jää entistä vähemmän euroja. PS on ehdottanut, että euron kuukausitulot pitäisi vapauttaa ansiotuloverotuksesta. Kaiken kaikkiaan yksinasuvien tilannetta pitäisi tarkastella suurempana kokonaisuutena. Ensi vaalikaudella yksinelävien asemasta pitää käydä eduskunnassa laajaa ja vaihtoehtoja luotaavaa keskustelua heidän asemansa parantamiseksi. AL Byrokratian kukkasia B yrokratia turpoaa kuin äitimuorin pullataikina. Tuli vain mieleen, kun sattui silmään Joensuun varhaiskasvatusja koulutuslautakunnan kokouksen esityslistalta mielenkiintoinen asia. Melkoinen päällikköpaketti oli piilotettu vaarattomalta vaikuttavan otsakkeen tuotannon organisointi varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksessa alle. Tyylipuhdasta byrokratian selkokieltä, eikö vaan. Asia liittyy kaupungin hallinnon uudistamiseen, jonka johtava tavoite on paremmat palvelut. Siksipä virkamiehet olivat keskenään junailleet, että virastoon pitää perustaa uusi erityispalvelupäällikön virka. Eikä siinä kaikki! Sen lisäksi esitettiin, että talouspäälliköstä tehdään talousjohtaja, päivähoidonjohtajasta varhaiskasvatusjohtaja, neljästä aluevastaavasta neljä aluepäällikköä, palvelupäälliköstä kehittämispäällikkö, ja niin edelleen. Onneksi lautakunta oli hereillä, ja käytti valtaansa suoraselkäisellä tavalla 8

9 Ennakkoäänestys Vaalipäivä PERUSSUOMALAISET NAISET - arvokkaita valintoja EDUSKUNTAVAALIOHJELMA 2015 Suomi tarvitsee tervettä edunvalvontaa Tuottavaa valtion omaisuutta ei ole viisasta myydä Luonnonvarojemme kotimainen omistus turvattava (pohjavesi, mineraalit) Suomi pois nettomaksajan roolista EU:ssa Teollisuuden kilpailukyky tulee palauttaa Sääntelyn raju purkaminen, annetaan yrittäjien yrittää (virkamieskoneisto) Yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille alv:n alaraja euroon. Pienyrittäjille Viron veromalli pilotointina (ei veroja osingoista jos ne sijoitetaan yritykseen) Menoja karsittava Eläkekatto suureläkkeille Eläkkeiden taitettu indeksi poistettava Suomen etu maahanmuuttopolitiikassa Huoltovarmuus turvattava riittävällä kotimaisella elintarviketuotannolla Maatalousyrittäjien turhaa byrokratiaa tulee karsia Geenimanipuloitu ruoka ei kuulu meidän lautaselle Lähiruuan käytön lisääminen valtion ja kunnan laitoksissa Lapsen oikeus hyvään ja onnelliseen lapsuuteen Perheet päättämään itse lasten hoidon jakautumisesta Lisää joustoa perheen ja työelämän välille Riittävästi ammattitaitoisia henkilöitä sosiaali- ja terveyspalveluihin Oikein kohdennettua ja riittävän varhaista tukea perheille Subjektiivinen päivähoito-oikeus rajoitettava Lisää lapsia ja lapsilisiä Arvokas vanhuus on ihmisoikeus Omaishoito kunniaan Vanhusten palvelut ihmisten, ei bisneksen ehdoilla Eläkeläisen rahojen on riitettävä muuhunkin kuin lääkkeisiin, indeksi tarkistus Vanhuspalvelulain toimivuus käytännössä Luotettavat ja toimivat terveyspalvelut Terveyspalvelut järkeviksi ja kaikille yhtäläinen oikeus päästä hoitoon Jonotusajat lyhyemmiksi Sivistyksen puolesta Koulutukseen panostaminen on parasta tulevaisuuteen investoimista 9

10 HELSINGIN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Valentina Ahlavuo Filosofian maisteri, pienyrittäjä. 156 Nina Huru Kaupunginvaltuutettu, Sairaanhoitaja Ei Guggenheimille 2 Alkoholilain uudistaminen 3 Ei ruuhkamaksuille 4 Autoverotus uudistettava 5 Työllisyys 1 Turvaa arkesi 2 Terveitä päätöksiä 3 Suomen turvaksi 4 Parempaa Suomea 5 Voimavarana Suomi valentina.ahlavuo@gmail.com nina.huru@valtuusto.hel.fi Krista Juurikko Psykiatrinen sairaanhoitaja. 161 Helena Kantola Varatuomari, eduskunta-avustaja Sosiaali- ja terveysasiat 2 Ulkomaalaisasiat 3 Sisäinen turvallisuus 4 Työhyvinvointi 5 Opiskelijat 1 Oikeuslaitos 2 SOTE 3 Yrittäjyys 4 Työllisyys krista@juurikko.fi kantola10@hotmail.com 10

11 Pia Kopra Kieltenopettaja, kansanedustajan avustaja Maria Landen varavaltuutettu, kansanedustajan avustaja. 1 Järkeä maahanmuuttoon! 2 PK-yrityksiä tuettava! 3 Oma vahva puolustus! 4 Kansanäänestys EU:sta! 5 Oikeustaju kohdalleen! 1 Järkeä maahanmuuttoon 2 Kannustavampi verotus 3 Nuorissa on tulevaisuus 4 Apua lapsiperheille 5 Vanhuus kunniaan pia@piakopra.fi landen@live.fi Mari Rantanen Ensihoitaja, sairaanhoitaja, omaishoitaja 171 Tuula Salo Sairaanhoitaja, AMK Terveydenhuolto 2 Turvallisuus 3 Työ 4 Omaishoitajat 5 Maahanmuutto 1 Turvallisuus 2 Terveydenhuolto 3 Puhdas suomalainen ruoka 4 Nuoret ja vanhukset 5 Lapsiperheet marirantanen@elisanet.fi info@tuulasalo.fi Marika Sorja Lastenhoitaja Lapset ovat tulevaisuus 2 Hyvä kuolema 3 Riittävät hoitopalvelut 4 Suomalaiset ensin marika.sorja@gmail.com 11

12 UUDENMAAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Johanna Jurva Kansanedustaja, lähihoitaja 57 Arja Juvonen Kansanedustaja, Geronomi (AMK) 58 1 Hyvinvointia perheille 2 Vanhuspalvelut kuntoon 3 Tukea omaishoitajille 4 Terveys ensin 5 Laadukas koulutus 1 Vanhustenhoito 2 Sos- ja terveydenhuolto 3 Työ, talous, liikenne 4 Pereet, lapset ja nuoret 5 Eläkeläisen asema johanna.jurva@eduskunta.fi arja.juvonen@eduskunta.fi Suvi Karhu Pääsihteeri, yo ravintolakokki 1 Liikenne 2 Rakenneuudistus 3 Perusturvallisuus 60 Jenni Lastuvuori Kaupan alan konsultti, parturi-kampaaja 1 Maahanmuuttopolitiikka 2 Pakkoruotsi 3 Kotimainen yrittäjyys 4 Turha holhous 67 suvi@suvikarhu.fi jenni.lastuvuori@hotmail.com Marja-Leena Leppänen Toimistopäällikkö, Yrittäjä 69 Saara Lång rikoskemisti, kaupunginvaltuutettu 72 1 Omaishoitajat 2 Naisten asema työelämässä 3 Koulutus 4 Perheet 1 Suomi ensin 2 Töitä tekeville 3 Muistetaan ihminen 4 Turvallinen yhteiskunta marja-leena.leppanen@perussuomalaiset.fi 12

13 Leena Meri varatuomari, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja 74 Kirsi Mäkilaine 76 1 Uutta rohkeaa ajattelua 2 Holhoamisen on loputtava 3 Työ ja yrittäjyys 4 Suomalaisten ehdoilla 1 Vanhustenhuolto 2 Lapset ja nuoret 3 Maahanmuutto leena.meri.ps@gmail.com kirsi.makilaine@live.fi Piritta Poikonen Juristi, kaupunginvaltuutettu 79 Veera Ruoho poliisi, valtiotieteiden yo 80 1 Ei euron tukipaketeille 2 Hoivan rahoitus kuntoon 3 Pakkoruotsi pois 4 Suoraa demokratiaa 5 Sosiaaliturva toimivaksi 1 asukaslähtöisyys 2 työn arvostus 3 pk-yrittäjien asema 4 autoilu ja asuminen 5 arvokas ikääntyminen piritta.poikonen@lohja.fi veeraruoho@hotmail.fi Pirkko Ruohonen-Lerner kansanedustaja, toimittaja 81 Maiju Tapiolinna Kunnanvaltuutettu, sairaanhoitaja 87 1 Kansanvalta 2 Oikeudenmukaisuus 3 Palvelut 4 Talous, työ ja verotus 5 Puhtaampi parempi 1 Suomi tarvitsee töitä 2 Hyvä terveys on oikeus 3 Lämpöä ja liikennettä 4 Maassa maan tavalla 5 Jämäkkää järkeä pirkko.ruohonen-lerner@eduskunta.fi maiju.tapiolinna@kolumbus.fi 13

14 VARSINAIS-SUOMEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Satu Anttila Leipomoyrittäjä 70 Kike Elomaa Kansanedustaja, röntgenhoitaja 72 1 Suomi 2 Lapset 3 Vanhukset 4 Yrittäjyys 5 Ruoka 1 Peruspalvelut kuntoon 2 Työtä yrittäjyydestä 3 Suomen etu edellä 4 Oikeudenmukainen Suomi 5 Hyvinvointia arkeen satu.anttila@nisupaakarit.fi ritva.elomaa@eduskunta.fi Mira Katajamäki Bioanalyytikko 77 Silvia Koski Musiikin maisteri, kanttori 78 1 Suomi ensin 2 Yrittäjä = lainsuojaton 3 Lapsen oikeus 4 Rikolliset ruotuun 5 Metsästäjät tähtäimessä 1 TyöTTYÖ 2 Turvallisuus 3 Lapset ja nuoret 4 Kulttuuri 5 Jätevesias. mira.katajamaki@lieto.fi silvia.koski@gmail.com Sanna Leivonen Talonrakennusalan opiskelija Maria Lohela Kansanedustaja, humanististen tieteiden kandidaatti leivonen.sanna@gmail. 1 Nato 2 Yrittäminen 3 Ihminen 4 Sosiaali ja terveys 5 Verotus 1 Työ ja yrittäminen 2 Maahanmuuttopolitiikka 3 Vanhukset 4 Sähköiset palvelut 5 Omaishoito leivonen.sanna@gmail.com maria@marialohela.fi 14

15 SATAKUNNAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Kikka Heinonen Yrittäjä, tori- ja markkinakauppias 10 1 kahden o:n teesi 2 Pienyrittäjät 3 Heikommat ihmiset kikka.kikankivat@gmail.com Laura Huhtasaari KM erityisopettaja, varakansanedustaja 11 1 Satakunnan edunvalvonta 2 Suomeen töitä 3 Arvokas vanhuus 4 Suomen etu maahanmuutossa 5 Oikeudenmukaiset tuomiot Riina Lehmussalmi Lähihoitajaopiskelija, kunnanvaltuutettu 1 Vanhushuolto 2 Nopeaa apua 3 Yrittäjyys 4 Kovemmat tuomiot 5 Maahanmuutto 17 laura@huhtasaari.com Maarit Markkula Opettaja, agronomi 1 Eläkeläiset 2 Energia 3 Verotus 4 Susi 5 Maatalous Marianne Ostamo Projekti-insinööri, diplomi-insinööri 1 Koulutus ja opiskelu 2 Nuoret 3 Työllisyys 4 Ruoan tuotanto 5 Julkinen talous maarit.markkula@koylionmeijeri.fi marianne.ostamo@gmail.com 15

16 HÄMEEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Anne Louhelainen Kansanedustaja 39 Mira Nieminen Vanhempi konstaapeli, HTK 41 1 Valvon Sinun etujasi! 2 Työtä kansalle! 3 Omaishoitajat kunniaan! 4 Pienituloisten ostovoima! 5 Sinä päätät! 1 Sisäinen turvallisuus 2 Alue- ja liikenneasiat 3 Kannattava työ ja talous 4 Perheiden voimavarat 5 Arvokas vanhuus anne.louhelainen@eduskunta.fi mira.vaalit2015@gmail.com Lulu Ranne 42 diplomi-insinööri, hanke- ja ympäristöasiantuntija 1 Johdetaan Suomea tiedolla 2 Avoin toiminta on reilua 3 Lapset kukoistamaan 4 Koulutus kovaan kuntoon 5 Uutta ja yritysmyönteistä Heidi Selenius Logistiikan esimies, rikos- ja riita-asioiden sekä lähisuhdeväkivalta sovittelija 1 Nuoret 2 Byrokratia 3 Maahanmuutto 4 Pienyrittäjyys 45 lulusirkku@gmail.com heidi.selenius2@gmail.com Maarit Tuomi Lähihoitaja, yo-merkonomi Eeva-Maria Tuominen esittelijä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa, hallintotieteiden maisteri 1 Suomalaisten etu ensin 2 Työnteko ja yrittäminen 3 Hoito ja huolenpito 4 Syrjäytymisen ehkäisy 5 Varhainen tukeminen 1 Oikeus hyvään hallintoon 2 Sähköinen asiointi 3 Kohtuulliset perintäkulut 4 Opetus ja kulttuuri 5 Varhaiskasvatus maaritmtuomi@gmail.com eevamariatuominen@gmail.com 16

17 PIRKANMAAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Kirsi-Maarit Asplund Asuntomyyjä, pääluottamusmies Tiina Elovaara Kasvatustieteen opiskelija, kaupunginhallituksen jäsen 1 Hyvä työelämä 2 Terveydenhuolto 3 Rakentaminen ja asuminen 1 Hyvinvointi 2 Yritykset 3 Turvallisuus kirsimaarit.asplund@gmail.com tiina.elovaara@tiinaelovaara.fi Terhi Kiemunki Piirisihteeri 121 Lea Mäkipää Kansanedustaja, merkonomi Perusasiat ensin 2 Ihmiset ja hyvinvointi 3 Talouden tasapaino 4 Isänmaallisuus 5 Vähemmän EU:ta 1 Perhearvot 2 Turvattu tulevaisuus 3 Maaseutu 4 Huoltovarmuus 5 Verotus, työllisyys terhikiemunki@hotmail.com lea.makipaa@eduskunta.fi Tiina Palovuori Tekniikan ylioppilas 128 Jaana Ristimäki-Anttila Opettaja, insinööri Holhouksesta karsittava 2 Rikoksesta rangaistus 3 Yrityksestä menestykseen 4 Nuorten vuoro 1 Talous kuntoon 2 Työhön ohjaava 3 Inhimillinen ihminen 4 Palvelut 5 Energiapolitiikka tiina.palovuori@gmail.com jk.ristimakianttila@gmail.com 17

18 KAAKKOIS-SUOMEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Airi Aalto Erityisopettaja, kasvatustieteiden maisteri 105 Tanja Hartonen-Pulkka Lähihoitaja. Yrittäjä Köyhyys tunnistettava 2 Omaishoito 3 SOTE 4 Koulutuksen tasa-arvo 5 Suomalaisuus voimaksi 1 Pienyrittäjien tukeminen 2 Vanhuksille hyvä hoito 3 Työtä 4 Lapsiperheille apua 5 Maahanmuutto kuriin airimaritta.aalto@gmail.com tanja.hartonen.pulkka@gmail.com Päivi Sivenius Välinehuoltaja 1 TyöTyö 2 Vanhustenhoito 3 Perhe 4 Tukipaketit 5 Maahanmuutto TyöTyö 2 Lapset ja nuoret 3 EU 4 Maaseutu 5 Yrittäminen ja verotus 119 Satu Vihavainen Henkilökohtainen koulunkäynninavustaja, Artenomi paivisiv@gmail.com Jenni Vilen Myyjä, kunnanvaltuutettu 1 Tuella töihin 2 Vapaus valita 3 Suomi ensin Emmi Voutilainen Lastensuojelutyöntekijä,kaupunginvaltuutettu 1 Opiskelijat 2 Perheet 3 Pienyrittäjät 4 Nuoret jenni@jennivilen.fi emmi.voutilainen@kotka.fi 18

19 SAVO-KARJALAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Sanna Antikainen Lähihoitaja 2 1 Tukea lapsiperheille 2 Inhimillinen vanhuus 3 Sananvapaus 4 Pois pakkoruotsi 5 Lastensuojelu kuntoon sanna.antikainen@gmail.com Marja-Leena Gröhn lastentarhanopettaja, sosionomi 4 Sirpa Kulin Asiakaspalvelupäällikkö, kaupunginvaltuutettu 9 1 Luottamusta lapsiperheille 2 Näköaloja nuorille 3 Ihmisarvoisuutta ikääntymiseen 4 Voimaantumista vammaisuuteen 1 Sosiaalitoimi 2 Omaishoito 3 Päiväkoti ja Koulut 4 Maahanmuutto 5 Terveyspalvelut sirpa.kulin@gmail.com Marjaana Mikkonen Sosiaali- ja terveysalan opettaja, pienyrittäjä Minna Reijonen Farmaseutti, kaupunginvaltuutettu 1 Lapset ja lapsiperheet 2 Ikäihmisille ihmisarvoa 3 Pienipalkkaiset 4 Pienyrittäjät 5 EU ja maahanmuutto 1 Terveydenhoitoa läheltä 2 Ei salailua politiikkaan! 3 Lapset ja vanhukset 4 Kotimaan asiat ensin 5 Elinvoimainen maaseutu marjaana.musicdance@gmail.com reijonen.minna@gmail.com 19

20 VAASAN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Irma Kemppainen Kiinteistönvälittäjä, yrittäjä 70 1 Korruptio ja moraalikato 2 Eu-politiikka 3 Talous 4 Turvallisuus 5 Sote irma@asuntogallerialkv.fi Anneli Manninen Konetekniikan diplomi-insinööri 72 Eliisa Panttila Maatalouslomittaja,kunnanvaltuutettu 76 1 Suomi suomalaisille! 2 Työllisyys 3 Työttömyyden hoito 1 Lähidemokratia 2 Työn esteet pois 3 Alueellinen tasa-arvo 4 Lähimmäisenrakkaus 5 Jakaminen ennukka76@hotmail.com Marja-Liisa Riihimäki Yrittäjä, turkkuri 1 Turvallisuus 2 Yrittäjyys 3 SOTE 4 Päätöksenteko Maria Tolppanen Kansanedustaja, toimittaja 1 Maahanmuutto 2 Kreikkatuet 3 Lapset ensin 4 Mikroyritykset 5 Energia marja-liisa.riihimaki@netikka.fi maria.tolppanen@eduskunta.fi 20

21 KESKI-SUOMEN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Anna Humppi Henkilöstöasiantuntija, Insinööri (AMK) 63 1 Suomalainen työ 2 Yrittäminen kannattavaksi 3 Peruspalvelut 4 Nuoret mukaan päättämään. 5 Koulutus ANNA.humppi@gmail.com Heli Kupari piirisihteeri, liiketalouden tradenomi 1 Talouspolitiikka 2 Veronmaksajat 3 Lapsiperheet 4 Maahanmuutto 5 Rikosseuraamukset Sirpa Rintala Lääketieteen tohtori, Erikoislääkäri 1 Oikeus työntekoon 2 Elävä maaseutu 3 Keskittämiselle rajat 4 Eläkkeellä eläminen 5 Turvallinen lapsuus heli.kupari.ps@gmail.com perusnainen@outlook.com Marita Salenius Maanviljelijä 1 Talous 2 Työllisyys 3 Turvallisuus 4 Byrokratia 5 Koulutus 71 Meiris Suominen Key account Manager /Avainasiakaspäällikkö 72 1 Työllisyys ja yrittäjyys 2 Maahanmuutto hallittava 3 Vähemmän byrokratiaa 4 Vapaa kielivalinta 5 EI veronkorotuksille marita.eduskuntaan@gmail.com meiris.suominen@gmail.com 21

22 OULUN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT 114 Eila Aavakare Metsätila-/designyrittäjä, yo-kauppateknikko Vaili Jämsä-Uusitalo Opintoasiansihteeri Lapset ja nuoret 2 Nuoret 3 Vanhukset 4 Maaseutu 5 Yrittäjyys 1 Pohjois-Suomi nousuun! 2 Tuemme heikompia! eila.aava@gmail.com vailikjamsa@gmail.com Henna Kupsala Luomuviljelijä, ohjelmistosuunnittelija 121 Pirkko Mattila Kansanedustaja, FM Elävä maaseutu 2 Kotimainen energia 3 Lapset ja nuoret 4 Yrittäminen 5 Ympäristön hyvinvointi 1 Maa- ja metsätalous 2 Elinkeinopolitiikka 3 Pohjoismainen hyvinvointi 4 Isänmaallista taloutta 5 Tehdään hyvä käänne! henna@kupsala.fi pirkko.mattila@eduskunta.fi Jenna Simula Kansanedustajan avustaja, tradenomi Anne Snellman Filosofian tohtori 1 Nuorten ääni kuuluviin 2 Yrittäjyydellä työtä 3 Järkeä maahanmuuttoon 4 Valtio ihmisiä varten 5 Luonto ja eläimet 1 Yrittäjyys 2 Lähipalvelut 3 Jäämeriyhteys 4 EURO 5 Maanpuolustus jenna.simula@gmail.com annesnellman@dnainternet.net 22

23 LAPIN VAALIPIIRIN NAISEHDOKKAAT Jaana Hannola Kauppias, Yrittäjä 35 1 Toimeentulo 2 Turvallinen yhteiskunta 3 Hyvinvointi jaahanno@gmail.com Liisa Helin Kasvatustieteen maisteri 36 Liisa Mariapori Verokonsultti, KTT (ei väit) 40 1 Työllisyys 2 Arvonlisävero 3 KoulutusKoulutus 4 Energia 5 Toimeentulo 1 Eläkeindeksi 2 Verotus 3 Työllisyys 4 Lapsilisät 5 Metsä liisahelin@liisahelin.fi mariapori@luukku.com Hanna Mäntylä Kansanedustaja, erityisnuorisotyöntekijä Pirita Nenonen sairaanhoitaja-kätilö 1 Sosiaalipolitiikka 2 Kansallinen etu 3 Sote-palvelut kaikille 4 Lappilaisten hyvinvointi 5 Lait ja byrokratia 1 Lapset ja nuoret 2 Vanhukset arvoon 3 Terveyttä kaikille 4 Suomi suomalaisille 5 Työtä ei työttömyyttä hanna.mantyla@eduskunta.fi pirita.nenonen@pp.inet.fi 23

24 RAJANSA VIERAANVARAISUUDELLAKIN Viime aikoina mediasta on saatu lukea säännöllisen epäsäännöllisesti erityisesti toisen polven maahanmuuttajien rikoksista kantaväestöä kohtaan. Raiskauksia, joukkoraiskauksia, törkeitä pahoinpitelyjä, ryöstöjä... lista on loputon. 24 Rasisminvastainen viikko oli ja meni. Tällä menolla saadaan kohta tehdä kalenterista tilaa ulkomaalaisrikollisten tai peräti -raiskaajien viikolle. Oi niitä aikoja, jolloin oli lottovoitto syntyä Suomeen. Nykyään alkaa tuntua siltä, että lottovoitto on osata puhua murtaen suomea. Ihonväriin en vaivaudu ottamaan edes kantaa. Täällä kukkahattutätien luvatussa maassa kun on rasismia edes keskustella ulkomaalaistaustaisista ihmisistä tiettyyn äänensävyyn. Jos verrataan pelkästään raiskaustilastoja kantaväestön ja afrikkalaissyntyisten tekemien rikosten kesken, niin jälkimmäisten osuus on peräti 12-kertainen. Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa syntyneiden kohdalla ero on jopa 13-kertainen. Raiskaustuomioita verratessa ulkomaalaistaustainen on ollut rikoksen tekijänä joka kolmannessa raiskaustapauksessa. Mihin tämä maa on menossa? Joko aika alkaa pian alkavalla vaalikaudella olla kypsä rangaistusten koventamiseen? Onko aika kohta jo kypsä vihdoin antamaan porkkanan sijasta keppiä sitä ansaitseville? Miltä mahtaakaan tuntua niistä maahanmuuttajista, jotka maassamme elävät nuhteettomasti ja töitä tehden toistuvasti tällaisia uutisia lukiessaan? Itse en ainakaan haluaisi. Perussuomalaiset kannattaa työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisena kannatan itsekin. Kannatin myös paljon aiemmin ennenkuin edes omistin sinikantista puoluekirjaani, kun työnperässä Rikoksesta seuraa tavallisesti rangaistus. Niin myös onneksi Suomessa. Tosin kohtuus kaikessa ja varsinkin Suomen laissa. aikoinaan muutin silloin vielä EU:n ulkopuoliseen maahan. Malta oli tuolloin ja on yhä vielä EU:ssa ollessaan kukkahattutätien asteikolla rasistinen maa. Sillä on painavat syynsä siihen kääpiövaltiona erään suuren maanosan naapurina. Luoja on sattumoisin suonut sille toisenkin mielenkiintoisen rajanaapurin. Nimittäin saaren, missä järjestäytynyt rikollisuus on syntynyt. Kukkahattutätimme ovat varmasti kuulleet paikan nimeltä Sisilia. Sekä Malta että Sisilia eivät ole järin tunnettuja vieraanvaraisuudestaan. Ei ainakaan kun määrätty raja ylitetään. Milloin tuo raja ylitetään Suomessa vai onko se jo ylitetty? Haluammeko miellyttää ihan oikeasti kaikkia muita, paitsi meitä suomalaisia? Rikoksista tiedottaminen valtamediassa on ollut uhreja syrjivää ja syyllistävää, kun rikoksentekijä on ollut maahanmuuttajan jälkeläinen. YLE, joka pyörittää toimintaansa kansalaisten verovaroin on herännyt vaalien alla tiedottamaan viimeaikaisista rikoksista lähes tuoreeltaan ajankohtaisohjelmissaan. Rehellisessä tiedottamisessaan julkisen palvelun talon olisi luullut ottavan linjan, missä molempia osapuolia otettaisiin tasapuolisesti huomioon. Toisaalta miten voi edes löytää mitään positiivista näkemystä joukkuraiskaajien käytöksestä? Tietääkseni emme asu sentään Intiassa, mikä on yksi joukkoraiskausten luvatuista maista. Toisaalta valitettavasti emme asua Intiassa. Siellä sentään rangaistukset ovat hiukan kovempia, mitä Suomessa. Toisaalta YLE:n kunniaksi on sentään todettava, että se on herännyt tiedottamiseen. Tosin samaan hengenvetoon on valitettava saman 3-kirjaimisen pravdamme jakaneen totuuttansa valikoidusti jo riittävän monta vuosikymmentä aiheuttaen kansan voimaan pahoin. Sosiaalinen media on 3-kirjaimiseen pravdaamme verrattuna totuudellisempi äänitorvi. Eikä kaikki sentään huuda puun takaa anonyymisti. Vääristelyyn ja valehteluun kyllästyneet kansalaiset ovat kyllästyneet mediatalon selkärangattomuuteen. Kymmenet tuhannet nimet adresseissa tuskin ovat väärässä. Nimien taakse kätkeytyvien vaatimuksissa saada mediatalo tilille sanoistaan on järkeä. Missä vaiheessa päättäjät heräävät tajuamaan ja tekemään asialle jotain? Eduskunnan valvomassa YLE:n hallintoneuvostossa istuu 21 kansanedustajaa, joista neljä on perussuomalaista. YLE toki on pieni pisara valtameressä. Tiedottaminen kuitenkin tavoittaa valtaosan kantaväestöstä. Siksi sen kuuluisi olla oikeudenmukaista ja ennenkaikkea rehellistä. Valtaapitäville kuitenkin oma äänioikeus menee oikeudenmukaisuuden edelle. Tuon voi myös sanoa toisellakin tavoin. Omatuntonsa on sokaistunut vallankäytön tieltä. Mitä tekee kansa seuraavaksi, kun allekirjoitukset eivät enää riitä aseiksi? Onko seuraava askel kodinturvajoukot vai oman käden oikeus? Mitä mahtaa joukkoraiskauksen uhri ajatella, kun mediassa häntä syyllistetään ja maahanmuuttajataustaisia, alaikäisiä poikaparkoja suojellaan? Laki ei ole kaikille samanlainen. Kaikki ei käy kuten Strömsössä.

25 Helppo Sudokussa on vain yksi sääntö! jokaiseen ruudukon pysty- ja vaakariviin sekä 3X3 solun muodostamaan ryhmään tulee sijoittaa luvut 1-9 tismalleen yhden kerran. Keskivaikea Vaikea Edellisen numeron Sudoku ratkaisut. Oikeat vastaukset lehden seuraavassa numerossa. 25

26 Toiminnanjohtaja KIRSI KALLIO Alueet (Kunnat): Helsinki, Varsinais-Suomi (Aura, Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Parainen, Marttila ja Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Uusikaupunki sekä Vehmaa). puhelin: YHTEYSHENKILÖITÄ Aluevastaava OUTI VIRTANEN Alueet (kunnat): Uusimaa (Askola, Espoo, Hanko, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Loviisa, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti), Etelä-Savo (Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Sulkava) ja Häme (Asikkala, Forssa, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Kärkölä, Lahti, Loppi, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Riihimäki, Sysmä, Tammela, Ypäjä) ja Kymi (Hamina, Iitti, Imatra, Kotka, Kouvola, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Virolahti). puhelin: Aluevastaava HELENA OJENNUS Alueet (kunnat): Pirkanmaa (Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi), Satakunta (Eura, Eurajoki, Harjavalta, Honkajoki, Huittinen, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kiikoinen, Kokemäki, Köyliö, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Rauma, Siikainen, Säkylä, Ulvila) Etelä-Pohjanmaa (Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Maalahti, Mustasaari, Närpiö, Seinäjoki, Soini, Teuva, Töysä, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vimpeli, Vähäkyrö, Vöyri, Ähtäri). puhelin: Aluevastaava PIA PENTIKÄINEN Alueet (kunnat): Kainuu (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Vaala), Keski-Suomi (Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski), Pohjois-Karjala (Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kesälahti, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo) ja Pohjois-Savo (Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä). puhelin: Aluevastaava SINIKKA JYLHÄ Alueet (kunnat): Lappi (Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio, Utsjoki) ja Pohjois-Pohjanmaa (Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, (Haukipudas), Ii, Kalajoki, Kempele, (Kiiminki), Kuusamo, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, (Oulunsalo), Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Vihanti, (Yli-Ii), Ylivieska) ja Keski-Pohjanmaa (Halsua, Kannus, Kaustinen, Kokkola, Kruunupyy, Lestijärvi, Luoto, Perho, Pedersöre, Pietarsaari, Toholampi, Veteli). puhelin:

27 Puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen PERUSSUOMALAISET NAISET RY HALLITUS 1. varapuheenjohtaja Kike Elomaa Varajäsen Maarit Nurmi 2. varapuheenjohtaja Anne Louhelainen Varajäsen: Maarit Tuomi Sihteeri Iiris Peltomaa Varajäsen Anita Koivu Taloudenhoitaja Auli Kangasmäki Varajäsen Minna Kankkonen Laura Huhtasaari Varajäsen Taina Lehtonen Kirsi Kallio Varajäsen Päivi Sivenius Tuula Kuusinen Varajäsen: Annikki Finning Sari Martniku Varajäsen Arja Niemelä Minna Mäkinen Varajäsen Eila Sahala Marja-Liisa Riihimäki Varajäsen Irma Kemppainen Jaana Sankilampi Varajäsen Pia Pentikäinen Maija Saimalahti Varajäsen Jaana Manninen Susanna Nevalainen Varajäsen Minna Reijonen Helena Ojennus Varajäsen Sari Henriksson Outi Virtanen Varajäsen Taina Huisko Sinikka Jylhä Varajäsen Vaili Jämsä-Uusitalo 27

28 JÄSENHAKEMUS PERUSSUOMALAISET NAISET RY Haluan liittyä Perussuomalaiset Naiset ry:n jäseneksi. Olen Perussuomalaiset rp:n jäsen. Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Päiväys ja allekirjoitus: Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna osoitteeseen Perussuomalaiset Naiset ry Mannerheimintie 40 B HELSINKI 28