OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET"

Transkriptio

1 OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET Lastensuojelun sijaishuollon asiakkaana olevien lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen lastensuojeluprosessien kehittämisessä Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin Toimintakertomus vuodelta 2014

2 ENITEN ROHKEUTTA TARVITAAN, kun käsittelee omaa historiaa ja "tunnustaa" muille menneisyyttä. Kun paljastaa toisille värejä, näkökulmia. Kun myöntää omia virheitä. Rohkeutta on kuulla sitä mitä muut kertovat ja kohdata se todellisuus mikä ei ole oman kokemuspiirin sisällä. Rohkeutta on seistä sen takana mihin uskoo, välillä jopa monen sadan ihmisen edessä. Rohkeutta on välittää vaikeista asioista, joista toiset ehkä haluaisivat pestä kätensä. Rohkeutta on tehdä sellaista, mistä on epävarma. Rohkeutta on jättää tekemättä. Rohkeutta on tehdä toiminnasta päätös ja kantaa siitä seuraukset. Joskus seuraukset vasta rohkeutta vaativatkin. Rohkeutta on luottaa toiseen. Pyrkiä valinnoilla ja teoilla parhaansa mukaan antamaan vastuuta niin paljon kun vain toinen voi kantaa. Ja tarvittaessa ottaa koppia. Mutta, voiko mikään olla sen rohkeampaa kuin antaa kasvonsa, ajatuksensa, tunteensa ja tarinansa yhteiseen hyvään? TOIVEESEEN, ETTÄ TULEVAISUUDESSA LAPSILLA OLISI PAREMMIN. Selviytyjät-tiimi 2014

3 Selviytyjät-tiimin Toimintakertomus vuodelta 2014 Toiminnan tavoite: Sijaishuollon asiakkaina olevat tai olleet nuoret otetaan mukaan lastensuojeluprosesseihin yksilöinä, yhteisön jäseninä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. Kohderyhmä: Toiminnan kohderyhmänä on ensisijaisesti lastensuojelun sijaishuollon ja jälkihuollon asiakkaina olevat vuotiaat nuoret. Lisäksi toiminta tavoittaa jälkihuollon ylittäneet alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset sekä lastensuojelun ammattilaiset, viranomaiset ja päättäjät. Viime vuosina lastensuojelussa kokemusasiantuntijuuden arvo on noussut voimakkaasti. Pesäpuu ry:ssä kokemusasiantuntijatoiminta alkoi sijoitettujen nuorten ryhmänä (Selviytyjät) vuoden 2008 alussa ja on siitä laajentunut osaksi järjestön perustoimintaa. Pesäpuu ry:ssä kehittämistyö yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa vahvistuu vuosi vuodelta. Vuonna 2014 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin toiminnan ytiminä olivat kaksi yhteen nivoutuvaa teemaa: nuorten kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen paikallisilla tasoilla ja työntekijöiden kouluttaminen kohtaamaan nuoret sekä asiakkaina että asiantuntijoina. Selviytyjät luokittelevat kokemusasiantuntijatoiminnan kolmeen eri tasoon, jotka toimivat myös toiminnan tavoitetasona: 1) Yksilötaso ryhmässä Nuori saa osallisuuden ja vertaisuuden kokemuksen ryhmässä, esimerkiksi Nuorten foorumissa. Toiminta on parhaimmillaan voimaannuttavaa auttaen nuorta omien elämäntapahtumien, tilanteiden, tunteiden ja ajatusten ymmärtämiseen ja jakamiseen. Yksikin kohtaaminen tai keskustelu voi kantaa monesta hankalasta paikasta yli. Nuorten kumpuavia ideoita voi hyödyntää eteenpäin, mutta tämä ei ole vertaisryhmien tai Nuorten foorumien itsetarkoitus. 2) Yhteisötaso Lasten/nuorten ajatukset, kokemukset ja syntyneet ideat kootaan jäsennellysti, eettisesti ja kunnioittavasti yhteen. Yhteisötasolla nuorten asiantuntemusta hyödynnetään esimerkiksi lähiverkostoissa ja paikallistason palvelujen kehittämisessä. 3) Yhteiskunnallinen taso Yhteiskunnallisella tasolla nuorten asiantuntemusta hyödynnetään valtakunnallisella tasolla tapahtuvassa lastensuojelun vaikuttamistyössä. Selviytyjien toiminnan tarkoituksena on tuoda lastensuojelun sijaishuollon asiakkaina olevien nuorten näkemyksiä ja kokemuksia osaksi yleistä lastensuojelukeskustelua. Työ on kokemuksista kumpuavaa kehittämistyötä, johon yhdistetään ammattilaisten ja tutkimuksen tuottamat näkökulmat. Toiminta muodostuu ryhmän omista tapaamisista, eri puolella Suomea järjestettävistä paikallisista ja

4 valtakunnallisista Nuorten foorumeista, erilaisista koulutustapahtumista sekä materiaalin kehittämisestä nuorten ja ammattilaisten yhteistyön tueksi. Selviytyjät-tiimi Vuonna 2008 perustettuun tiimiin kuului sen aloittaessa toimintansa 10 nuorta naista. Tämän jälkeen tiimiä on avattu uusille nuorille kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuoden 2009 lopussa mukaan tuli kaksi nuorta miestä ja miespuolinen vetäjä. Vuotta myöhemmin tiimiä avattiin toisen kerran ja silloin ryhmään liittyi viisi uutta jäsentä. Tämä tapahtui ensimmäisen nuoret nuorille sijaishuollonfoorumin yhteydessä, jonka jälkeen työstettiin valmiiksi Uskomme sinuun Usko sinäkin Lastensuojelun käsikirja nuorilta nuorille. Tämän jälkeen tiimi on kutsunut ja tulee kutsumaan uusia nuoria mukaan, havaittuaan heissä sekä kykyä että tahtoa kehittämistyötä kohtaan. Vuonna 2014 Selviytyjät-tiimi jatkoi toimintaansa entiseen, monipuoliseen ja työntäyteiseen tapaansa. Tällä hetkellä tiimiin kuuluu vuotiasta nuorta aikuista, joilla jokaisella on omakohtaista kokemusta lastensuojelusta. Tiimiä vetävät psykologi Johanna Barkman (Pesäpuu ry) ja lastensuojelun sektorijohtaja Marko Nikkanen (Mehiläinen). Vuoden aikana hankkeessa työskenteli vakituisesti kehittämispäällikkö Johanna Barkman (100%) ja asiantuntija, kasvatustieteen maisteri Pipsa Vario (50%). Lisäksi hallintotieteiden maisteri Sami Isoniemi toimi osaaikaisena asiantuntijana tammi-helmikuun ja tämän jälkeen projektiluotoisesti ja opiskelija Helena Inkinen läpi vuoden projektiluontoisena työntekijänä. Myös tiimin jäsenet työskentelivät vuoden aikana lyhyissä, kertaluoteisissa projekteissa. Työntekijät tapasivat toisiaan säännöllisin väliajoin päivittääkseen toiminnan tilannetta, arvioimaan mennyttä ja suunnittelemaan tulevaa. Työntekijätiimin tapaamiset koetaan tärkeiksi, sillä osa nuorista työskentelee toisissa kaupungeissa kotoa käsin. TULOKSET: Selviytyjät-tiimin tapaamiset Toiminnan ideoinnin ja suunnittelun pohjana on edelleen tiimin omat tapaamiset, joissa kehittämistyön lisäksi on aikaa kuulumisten ja kokemusten jakamiselle. Tapaamisissa tiimi käy läpi elämänkokemuksiaan sekä erilaisia tapahtumia ja yleisessä keskustelussa esillä olevia asioita, pohtien yhdessä niiden herättämiä tunteita ja ajatuksia. Toimintavuonna 2014 tiimillä oli kolme päivän / viikonlopun mittaista tapaamista joko Jyväskylässä tai Tampereella. Tapaamisia ei voitu järjestää kuukausittain sillä tiimiläisten oman elämän kiireet verottivat tapaamisia ja erilaiset valtakunnalliset tapahtumat täyttivät Selviytyjien kalenteria varsin tiiviisti. Tiimin yhteisiä tapaamisia järjestettiin kuitenkin myös erilaisten tiimin järjestämien tilaisuuksien (kuten Nuorten

5 foorumeiden) tai valtakunnallisten tapahtumien (kuten Lastensuojelupäivien ja Valtakunnallisten Perhehoidon päivien) yhteydessä. Tämänkaltaisia tapaamisia oli vuoden aikana noin kymmenen. Tiimin suljettu Facebook-ryhmä toimii vilkkaana keskustelu- ja kehittämistyöympäristönä, jonka kautta myös ne tiimin jäsenet, jotka eivät päässeet mukaan tapaamisiin, kykenivät osallistumaan tiimin toimintaan. Tiimi avasi oman yhteydenpidon tehostamiseksi myös oman Whatsapp-sovelluksella toimivan keskusteluryhmän. Selviytyjissä on keskusteltu ryhmän avaamisesta uusille jäsenille. Ryhmän avaaminen nähdään tärkeänä, sillä uusia näkökulmia ja kokemuksia tarvitaan aina kehittämistyössä. Kuitenkin, koska tiimin toiminta on valtakunnallista ja julkista sekä edennyt vertaisvaiheesta vahvaan kehittämistyöhön, on huomattu, että uusien jäsenten mukaan ottamista on harkittava entistä tarkemmin. Tiimi on havainnut 18 vuoden iän olevan hyödyllinen kriteeri tiimiin liittymiselle, koska 1) kehittämistyö vaatii tietynlaista kypsyyttä ja etäisyyttä omiin elämänkokemuksiin, 2) median kiinnostukseen on helpompi vastata, kun jäsenet voivat itse päättää osallistumisestaan ja 3) matkustaminen sekä osallistuminen erilaisiin tilaisuuksiin on käytännössä helpompaa, kun jäsenet ovat täysi-ikäisiä. Tiimiä ei enää avata virallisesti tietyin väliajoin, vaan se kutsuu tiimin harkinnan mukaisesti mukaan nuoria (aikuisia), joilla havaitsee olevaan intoa sekä halua kehittämistyöhön. Toimintavuonna ryhmään ei otettu uusia jäseniä. Ryhmän omien tapaamisten ja kehittämistyön lisäksi tiimi on ollut vahvasti mukana paikallisessa ja valtakunnallisessa vaikuttamistyössä. Puheenvuoro- ja koulutuspyyntöjä otettiin vuoden aikana vastaan kymmeniä, jotka veivät tiimiläiset lukuisiin tilaisuuksin ympäri Suomen. Tämän lisäksi tiimi teki tiivistä yhteistyötä Pesäpuun muun koulutus- ja kehittämistyön kanssa toimien yhteistyössä Pesäpuun Sijoitettu lapsi koulussa ja Lähemmäs -projektien kanssa. Lisäksi monipuolista yhteistyötä on tehty edelleen lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliiton ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Toiminnastaan tiedottamista Selviytyjät-tiimi jatkoi julkisen Facebook-ryhmänsä Pesäpuu ry:n Selviytyjät kautta. Ryhmässä julkaistiin tiimin kuulumisia, tiedotettiin tulevista tapahtumista sekä julkaistiin ajantasaista tietoa nuoren keskuudessa ja lastensuojelussa puhuttavista asioista kahdesta neljään kertaa kuukaudessa. Ryhmä toimii myös väylänä välittää tuoreeltaan eri tilaisuuksissa esiin nousseita viestejä laajempaan tietoisuuteen. Selviytyjät-tiimi saa tukea ja vahvistusta toiminnalleen ideointiryhmän panostuksesta. Ideointiryhmän jäsenet edustavat lähimpiä yhteistyökumppaneita Mehiläistä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ää, lapsiasiavaltuutetun toimistoa, SOS-Lapsikylää, Nuorten Ystävät ry:tä ja Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikköä. Ideointiryhmän tarkoituksena on toimia Selviytyjien reflektointi- ja ideointiapuna. Ideointiryhmä kokoontui kerran toimintavuoden aikana, sillä epävirallisia tapaamisia ryhmä eri jäsenten kanssa oli useita vuoden aikana. Vuoden 2013 aloitetut kehittämisprojektit Kehittämistyössään Selviytyjät ovat jatkaneet vuonna 2013 aloitettujen projektien parissa. Isämme-kirja kokoaa yhteen sijoitettujen nuorten isätarinoita ja sen tavoitteena on avata isäkeskustelua lastensuojelussa. Isät ovat usein näkymättömiä, mutta silti merkityksellisiä sekä hyvässä että pahassa.

6 Tavoitteena on myös, että isät tulevat kosketetuksi ja mahdollisesti muuttavat asennettaan ja toimintaansa suhteessa sijoitettuun nuoreen. Selviytyjät ovat kohdanneet tarinankeruussa haasteita, jotka liittyvät siihen että isät herättävät nuorissa paljon syviä ja kipeiltä tuntuvia ristiriitaisia tunteita. Vaikka aihe ja sen käsittely on koettu haastavaksi jo tarinansa kertoneiden tai kirjoittaneiden toimesta, se on ollut myös antoisaa. Tämän takia Selviytyjät haluaa tarjota nuorille rauhallisen ja vertaisuuteen perustuvan tilan, jossa tarinat voisi jakaa. Selviytyjät jalkautuu kuulemaan ja työstämään sijoitettujen nuorten isätarinoita yhdessä nuorten kanssa. Tarinamatkalle lähtee Sami Isoniemi, joka tapaa nuoria kaksi kertaa ja toimittaa arvokkaat tarinat kirjaksi. Tapaamiset alkoivat loppuvuodesta 2014 ja jatkuvat vuonna Myös Checkpoint* -mitä kuuluu tänään? -pelin kehittämistä jatkettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa. Peli kuuluu Pesäpuun Nuorilta nuorille -sarjaan, jonka kaikki tuotteet ovat syntyneet ja kehitetty nuorten aloitteesta ja yhteistyössä heidän kanssaan. Pelin tarkoituksena on päästä yhdessä nuoren kanssa keskustelemaan siitä, mitä nuorelle kuuluu, missä hänen elämässään mennään ja miten tästä päästää eteenpäin. Pelillä on kolme tavoitetta: 1) Tehdä nuoren tarpeet näkyväksi. Sijoitukseen johtaneiden syiden ja sijoituksen tarpeen kirkastumiseksi on tärkeä pysähtyä nuoren tarpeiden äärelle. 2) Selvittää, mihin asioihin nuori kokee voivansa vaikuttaa. Yhdessä nuoren kanssa voidaan keskustella siitä, millaisena nuori näkee omat vaikutusmahdollisuutensa omaan elämäänsä liittyvissä asioissa, mitä hän itse voi tehdä asioiden eteen ja mikä on aikuisen vastuulla. 3) Toimia valvonnan välineenä. Peliä hyödyntämällä valvovat viranomaiset pääsevät kartoittamaan nuorten hyvinvointia sijaishuoltopaikassa. Keskustelun avauksena toimii korttipakka, jonka 30 korttia käsittelevät viittä eri nuoren elämään liittyvää aihepiiriä: verkosto, identiteetti, hyvinvointi, selviytyminen ja lastensuojelu. Korteissa olevien väitteiden avulla voidaan kartoittaa mitkä asiat nuoren elämässä ovat kunnossa. Pelissä on mukana myös Extra-kortit, joiden avulla keskustelua voidaan syventää pysähtyen tiettyjen väitteiden äärelle. Pelin toimivuutta testattiin Nuorten foorumeissa sekä muutamilla asiakastyötä tekevillä sosiaalityöntekijöillä, jotka kokeilivat peliä yhdessä asiakasnuortensa kanssa. Saadun palautteen perusteella Checkpoint*-peliä kehitettiin eteenpäin ja se valmistuu kevään 2015 aikana.

7 Sijaishuollon Nuorten foorumit vertaistukea ja vaikuttamista Vuonna 2014 järjestetään Nuorten foorumeita sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Innostamme ja rohkaisemme paikallisten vertais- ja kehittäjäryhmien perustamiseen. Nuorten foorumiin osallistuminen on sytyttänyt useissa nuorissa kehittämistyön kipinän, ja he haluaisivat kanavan omien kokemusten välittämiseen ja siten osallistua lastensuojelun kehittämistyöhön. Nuorten foorumi on Selviytyjät-tiimin kehittämä vertaistuki- ja vaikuttamismalli. Foorumeiden tavoitteena on tarjota nuoria mahdollisuus tavata toisiaan, jakaa kokemuksia ja näkemyksiä lastensuojeluun liittyen sekä päästä niiden kautta vaikuttamaan lastensuojelun kehittämiseen. Nuoren foorumit suunnitellaan foorumikohtaisesti huomioiden tilaajan toiveet sekä osallistujajoukko. Foorumit ovat päivän mittaisia toiminnallisia työpajoja, joiden aikana käytetään aikaan tutustumiseen, työskennellään yksin, pareittain ja pienryhmissä sekä syödään lounasta ja välipalaa. Suomalaisen lastensuojeluhistorian ensimmäinen Nuorten foorumi järjestettiin marraskuussa 2010 Jyväskylässä Valtakunnallisten perhehoidon päivien yhteydessä. Nyt paikallisia ja valtakunnallisia foorumeita on järjestetty yhteensä 23 kappaletta ja niihin on osallistunut yli vuotiasta nuorta. Nuorten tuottamaa tietoa hyödynnetään suoraan Pesäpuun tekemässä kehittämistyössä ja sitä välitetään systemaattisesti lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Foorumit dokumentoidaan tarkasti ja niiden viestit kiteytetään Selviytyjät-tiimin ja mahdollisten yhteistyökumppaneiden toimesta raporteiksi tai multimediaesityksiksi. TULOKSET: Vuonna 2014 järjestettiin neljä foorumia eri puolilla Suomea ja niihin osallistui yhteensä 67 nuorta. Näistä kaksi toteutettiin paikallisesti yhteistyössä Vaasan kaupungin ja Helsingin kaupungin perhehoidon kanssa. Vaasan foorumin teemana oli Jälkihuolto, kun taas Helsingin foorumissa käsiteltiin teemaa Nuoren hyvä tuleminen perhehoitoon. Foorumeissa puhuttaneista aiheista ja käytetyistä työskentelytavoista voi lukea lisää nuoret-materiaalit/. Perhehoitoa käsittelevän foorumin raporttia on levitetty laajasti niin Pesäpuun kuin Helsingin kaupungin perhehoidon toimesta. Se on erimerkiksi lähetetty kaikille Helsingin kaupungin perhehoitajille ja sitä jaettiin Valtakunnallisilla perhehoidon päivällä Jyväskylässä. Lisäksi raportti on lisätty Lastensuojelun käsikirjaan

8 Edellisten lisäksi tiimi järjesti toukokuussa foorumin yhteistyössä Valtion koulukotien kanssa. Foorumi oli osa koulukotien vuosina toteuttamaa KOKEMUKSISTA VOIMAA! nuorten ja aikuisten yhteistä kehittämishanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä koulukodeissa sekä kehittää koulukotipalveluita entisiä oppilaista kuulemalla. Keväällä 2014 Selviytyjät kouluttivat ensin koulukotien työntekijöitä kokemusasiantuntija- ja kehittäjäryhmätoiminnasta. Koulutuksen tavoitteena oli antaa työntekijöille syvempää ymmärrystä nuorten osallisuudesta, valmiuksia nuorten kehittäjäryhmän perustamiseen ja ohjaamiseen sekä tarjota konkreettisia työkaluja kehittäjäryhmien toimintaan. Työntekijöiden koulutuksen jälkeen järjestettiin nuorten ja työntekijöiden yhteinen foorumi toukokuussa Helsingissä. Foorumissa menneisyysmatkattiin koulukotiaikojen ja nykyhetken välillä miettien mitä tuntui merkitykselliseltä kouluaikana silloin ja entä nyt?, mikä koulukotiajassa on ollut hyvää, entä huonoa?, miten hyvä tuleminen koulukotiin järjestetään, entä hyvä lähteminen? sekä millaista tukea olet jälkihuollossa saanut ja millaista olisit toivonut? Foorumiin osallistui 18 koulukotien entistä oppilasta ja se oli samalla startti koulukotien valtakunnalliselle kehittäjäryhmälle. Ryhmän on määrä kokoontua 10 kertaa vuosien aikana. Selviytyjät-tiimi on tarjonnut ja tarjoaa vastedeskin tarvittaessa mentorointiapua koulukotien kehittäjäryhmän toimintaan. Syksyllä 2014 Selviytyjät järjestivät omaa toimintaansa vahvistavan Väkivaltaisen ja/tai aggresiivisen nuoren osallisuuden edistäminen -koulutuksen, johon kutsuttiin osallistujia myös KOKEMUKSISTA VOIMAA-hankkeesta. Kouluttajan toimi Dr. Cath Larkins (University of Central Lancashire, UK). Päivän aikana pohdimme niitä tekijöitä, joita tulee ottaa huomioon kun työskentelemme nuorten kanssa haastavissa olosuhteissa. Neljäs foorumi, Nuorten päivä, järjestettiin syyskuussa Hämeenlinnassa Valtakunnallisten lastensuojelupäivien yhteydessä. Nuorten päivä kokosi yhteen 21 jälkihuoltoikäistä tai jälkihuoltoiän jo ylittänyttä nuorta aikuista sekä seitsemän lastensuojelun parissa työskentelevää aikuista, joiden kanssa yhdessä pohdittiin yhdessä jälkihuollon toteutumista ja kehittämiskohtia. Iltapäivän ohjelmassa oli lisäksi päättäjätunti, jonka ajaksi mukaan kutsuttiin eri tahojen päättäjiä keskustelemaan nuorten kanssa vaikuttamisesta ja osallisuudesta. Nuorten päivää oli Selviytyjien lisäksi järjestämässä Lastensuojelun Keskusliitto, Osallisuuden aika ry, Hämeenlinnan ja Janakkalan jälkihuollon kehittäjäryhmä sekä Hämeenlinnan kaupungin nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut. Nuorten Päivän viestit on luettavissa: Vuoden 2014 foorumeissa eniten puhuttaneet aiheet voi kiteyttää seuraavasti: 1) Miten voimme tehdä tämän kaiken mahdollisimman helpoksi lapselle ja nuorelle? Lastensuojelun käytänteissä tulisi etsi keinoja, joilla asiakkuus ja siihen liittyvät prosessit olivat mahdollisimman ymmärrettävät lapsille ja nuorille. Huomiota on kiinnitettävä sekä rakenteisiin, yksittäisiin kohtaamisiin että kieleen, jota käytämme.

9 2) Nuori tarvitsee pysyviä ihmissuhteita niin sijaishuollon aikana kuin sen jälkeenkin. Läheiset ovat nuorille tärkeitä, mutta yhteydenpito heihin ei ole yksiselitteistä. Nuoret kaipaavat tukea läheissuhteiden ylläpitoon ja vahvistamiseen. Myös jälkihuoltoikäiset nuoret tuovat esiin pelon siitä, ettei heillä ole pysyviä ihmissuhteita sijais- ja jälkihuollon päätyttyä. 3) Älä kohtaa nuorta pinnallisesti etsi suurempaa tarinaa. Nuoren kohtaamisessa on oleellista pysähtyä tähän hetkeen, kysymään mitä sinulle kuuluu tänään? Kohtaamisessa on myös tärkeää katsoa asioita taakse- ja eteenpäin. Aikuisen on hyvä etsiä niitä asioita, jotka selittävät nuoren käyttäytymistä. Tutustumalla nuoreen voi nähdä suuremman kuvan ja päästä syvemmin kiinni nuoren elämään. Foorumeista kehittäjäryhmäksi Nuorten foorumeiden järjestäminen on kuluneen vuoden aikana liittynyt vahvasti kehittäjäryhmien perustaminen. Vaasan ja Valtion koulukotien kanssa järjestettyjen foorumeiden taustalla oli ajatus foorumin toimimisesta kehittäjäryhmän aloituksena, kun taas Helsingin foorumia oli järjestämässä yhteistyössä Selviytyjien kanssa vuosi sitten perustettu Stadin Vahvat Vaikuttajat -kehittäjäryhmä. Selviytyjien tavoitteena on, etteivät foorumit olisi ainoastaan yksittäinen tapahtuma nuorten tai kaupungin elämässä, vaan sen innostamana voisi syntyä pitkäkestoisempaan paikallista tai valtakunnallista kehittämistoimintaa. Vuosien aikana Nuorten foorumien järjestämisen yhteydessä on havaittu muutamia haasteita, joiden ratkaisua tiimi on pyrkinyt miettimään yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Suurimpana kysymyksenä on ollut se, kuinka tieto tulevista foorumeista saadaan tavoittamaan mahdollisimman laaja joukko nuoria. Toiminnassa on havaittu, että koska tiimillä ei ole suoraa kontaktia kuin joihinkin edellisellä kerroilla foorumeihin osallistuneisiin, kutsut tapahtumiin kulkevat nuorille yhden tai useamman aikuisen, portinvartijan, kautta. Tässä prosessissa on mahdollista, että kutsu jää syystä tai toisesta matkan varrelle, jolloin nuori ei saa tietoa koko tapahtumasta. Portinvartijat voivat myös arvioida omista lähtökohdistaan käsin, ketkä nuoret ovat soveltuvia osallistumaan foorumipäivään. Tiimi on kohdannut sekä tapauksia, joissa nuori olisi halunnut osallistua foorumiin, mutta se ei ole ollut hänestä itsestään riippumattomista syistä mahdollista että tilanteisiin, joissa nuori(a) on pakotettu osallistumaan päivään. Foorumeissa keskeisenä arvona on vapaaehtoisuus. Tämä periaate ei toteudu, mikäli nuorella itsellään ei ole mahdollisuutta ilmaista mielipidettään osallistumisen suhteen. Toisekseen tiimiltä on kysytty, kuinka laajasti foorumit tavoittavat paitsi eri puolilla asuvat, mutta myös erilaisissa elämäntilanteissa elävät nuoret. Tämä on hyvä ja ajankohtainen kysymys. Nuorten foorumeiden osallistujista suurin osa on nuoria, jotka pärjäävät elämässään ja ovat valmiita sekä innokkaita käsittelemään vaikeitakin teemoja. Tiimi onkin pohtinut sitä, kuinka myös vähemmän aktiiviset nuoret saataisiin mukaan foorumeihin ja tätä kautta yhä laajemman kokemusasiantuntijajoukon ääni tulisi kuulluksi. Yhtenä tärkeänä lenkkinä ovat nuorten lähiaikuiset ja tekemänsä motivointi- ja rohkaisutyö

10 jokainen nuoren kohdalla. Toisekseen foorumeiden markkinointia on tarkennettu: kutsukirjeisiin ja mainoksiin on pyritty kuvaamaan entistä selvemmin ja yksityiskohtaisemmin, mitä ja miten päivän aikana toimitaan. Myös työskentelytapoja on pyritty miettimään niin, että eri tavoin asioita prosessoivien olisi entistä helpompi osallistua päivän työskentelyyn. Toisaalta on hyvä muistaa, että foorumeissa käsiteltävät aiheet voivat olla haastavia ja oman elämän kokemuksia esiin nostavia. Tällöin on tärkeä miettiä sitä, missä vaiheessa on nuoren hyvinvoinnin ja voimaantumisen kannalta hyvä aika osallistua tämän kaltaiseen kognitiiviseen työskentelyyn. Nuorten foorumeihin liittyy tiiviisti myös vuonna 2013 alkanut villasukka-kampanja. Kymmenet vapaaehtoiset ympäri Suomea ovat neuloneet villasukkia jaettavaksi foorumeihin osallistuneille nuorille. Villasukkien jakamista jatkettiin kuluneen toimintakauden aikana ja Selviytyjät esittävät suuret kiitokset kaikille villasukkia neuloneille! Sukkien jakamista jatketaan edelleen vuonna 2015 järjestettävissä Nuorten foorumeissa. SOS-lapsikylien osallisuusfoorumit SOS-lapsikylien osallisuuskiertueella tiimi työskentelee jokaisessa seitsemässä SOSlapsikylässä ollen mukana järjestämässä Koko elämä mukana -osallisuusfoorumeja, joissa yhdessä aikuisten ja nuorten kanssa tutkitaan osallisuuden periaatteita ja osallisuutta tukevia toimintatapoja. Selviytyjät aloittivat vuonna 2013 SOS-lapsikylien osallisuuskiertueen vieraillen kahdessa Suomen lapsikylässä. Kiertue jatkui vuoden 2014 keväällä, jonka aikana vierailtiin lopuissa viidessä lapsikylässä. Selviytyjät-tiimin vastuulla oli foorumeiden käytännön toteutus, kun taas raportoinnista vastasi SOS- Lapsikylän keskustoimisto. Kiertueella työskenneltiin päivän ajan kussakin lapsikylässä tavoitteena käydä keskustelua lapsen osallisuudesta sijaishuollossa, muodostaa yhteinen näkemys lapsen osallisuus -käsitteestä sekä miettiä periaatteita, joilla osallisuutta voitaisiin vahvistaa kussakin toimipisteessä. Koko elämä mukana -osallisuusfoorumit kokosivat yhteen kylien aikuiset ja siellä asuvat lapset ja nuoret kohtaamaan toisiaan ja keskustelemaan siitä, missä asioissa he ovat onnistuneet ja mitkä asiat kaipaavat vielä vahvistamista. TULOKSET: Kiertue onnistui hienosti. Se tarjosi Selviytyjille mahdollisuuden vierailla jokaisessa Suomen SOS-lapsikylässä ja oppia paljon osallisuudesta sekä sen

11 toteuttamisesta. Saadun palautteen perusteella kiertueella on ollut myös konkreettisia vaikutuksia kylien toimintaan. Yhteinen työskentely nuorten ja aikuisten kesken on esimerkiksi johtanut siihen, että Kaarinan SOS-lapsikylässä nuoret on otettu mukaan kylän johtokunnan kokouksiin. Selviytyjät ovat vieneet osallisuusfoorumeiden viestiä eteenpäin usealle eri taholle: SOS-Lapsikylän Osallisuus-työryhmälle, SOS-Lapsikylän henkilökunnan kehittämispäiville ja Valtakunnallisen perhehoidon päivien yhteydessä pidettyjen työpajojen osallistujille. Lisäksi kiertueella lasten ja nuorten nostamia asioita on kerrottu eri puheenvuorojen yhteydessä. Kokemusasiantuntijaryhmien mentorointi ja koulutus Vuoden 2013 aikana aloitetut kuntien, yhteisöjen ja hankkeiden työntekijöiden mentorointi jatkuu edelleen. Tiimi mentoroi työntekijöitä alueellisten kokemusasiantuntijaryhmien perustamisessa, käynnistämisessä ja alkuun pääsemisessä. Selviytyjät ovat vuosien mittaan kohdanneen toiminnassaan monia haasteita ja oppimisen paikkoja, joista selviämiseen tiimillä ei ole ollut pioneerityönsä vuoksi mahdollisuutta saada mentorointia. Tämän vuoksi tiimi kokee tärkeäksi järjestää uusien kokemusasiantuntijaryhmien perustajille kehittäjäryhmäkoulutusta sekä tukee olemassa olevia ryhmiä mentoroimalla heitä ryhmäkohtaisten tarpeiden mukaan. Mentoroinnin ja koulutuksen tavoitteena on pohtia yhdessä kokemusasiantuntijaryhmien tavoitteisiin, arvoihin, toimintakäytäntöihin sekä eettisiin periaatteisiin liittyviä kysymyksiä. Koulutus ja mentorointi tapahtuvat joko ryhmäkohtaisesti tai keskitetysti yhteisten tapaamisten tai koulutusiltapäivien muodossa. Suunnitelmissa on esimerkiksi toiminnalliseen työskentelyyn keskittyvä koulutus, joka antaa vetäjille valmiuksia erilaisten toiminnallisten menetelmien hyödyntämiseen ryhmätapaamisissa. Lisäksi tiimi on ryhmien käytettävissä sähköpostitse ja puhelimitse. Koulutus- ja mentorointityön tueksi on suunnitteilla työntekijöille tieto-, työväline- ja koulutuspaketti: Osallisuus on sekä asenne että tunne kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta. Oppaassa hyödynnetään Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektin aikana hankittua kokemusta, jonka ytimessä on kohtaaminen ja yhteistyö. Opasta voidaan käyttää laajasti paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla. TULOKSET: Kokemusasiantuntija- ja kehittäjäryhmien määrä on jatkanut kasvuaan. Vuoden 2014 lopussa Suomessa toimi tai oli aloittamassa toimintansa Selviytyjien lisäksi 13 valtakunnallista tai paikallista lastensuojelun kehittäjäryhmää, joiden jokaisen toiminnan käynnistymisessä Selviytyjät ovat olleet tukena ja ajatteluapuna. Viime vuoden aikana näistä aloitti toimintansa kuusi ryhmää. Yhteydenottopyyntöjä tulee yhä jatkuvasti. Selviytyjät-tiimi korostaa kokemusasiantuntijuuden tulemista osaksi kunnan / järjestön / yrityksen perustehtävää ja siten sen jakautumista pitkäjänteiseen työhön. Tämä toteutui vuoden aikana SOS-lapsikyläkiertueella ja Valtion koulukotien Kokemuksista Voimaa -hankkeessa.

12 Osallisuus on sekä asenne että tunne -oppaan kirjoittaminen siirtyi tiimin muiden tehtävien vuoksi vuodelle Kuitenkin useat tapaamiset eri kokemusasiantuntijaryhmien kanssa on laajentanut tiimin näkökulmia sekä antanut lisämateriaalia/-ainesta oppaan kirjoittamiseen. Mentoroinnit ja koulutukset: Kehittäjäryhmämentorointi Oulun kaupungin kehittäjäryhmälle, Oulu Kehittäjäryhmäkoulutus Tampereen kaupungin lastensuojelun työntekijöille, Tampere Kehittäjäryhmäkoulutus Kokkolan lastensuojelun työntekijöille, Kokkola Kehittäjäryhmäkoulutus Valtion koulukotien työntekijöille, Sipoo Valtion koulukotien valtakunnallisen ja paikallisten kehittäjäryhmien mentorointi, Jyväskylä ENABLING PARTICIPATION koulutus, kouluttajana Cath Larkinsin (UCLan, Preston), Jyväskylä Kehittäjäryhmäkoulutus/-mentorointi Helsingin kaupungin sijaishuollon työntekijöille, Helsinki Valtakunnallinen vaikuttamistyö Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on kutsunut Selviytyjät-tiimin yhteistyökumppanikseen sijaishuollon aikuisille (työntekijöille) suunnattuun Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -kuulemis- ja vaikuttamiskiertueelle Muut kumppanit ovat Lastensuojelun keskusliitto, lapsiasiavaltuutetun toimisto, Nuorten Ystävät ja Lastensuojelun osaamiskeskukset. Selviytyjät-tiimi kokoaa yhteen paikalliset kehittäjäryhmät ja kutsuu yhteiseen valtakunnalliseen Valoa näkyvissä II -foorumiin myös aikuisia: päättäjiä, kehittäjiä, tutkijoita ja virkamiehiä. Foorumin tavoitteena on tarkastella lastensuojelua kokemusasiantuntijoiden näkökulmasta. Foorumi tarjoaa areena, jossa on mahdollista luoda yhteistä ymmärrystä sekä etsiä ratkaisuja ja suuntaviivoja lastensuojelun kehittämistyön tueksi. Selviytyjät-tiimi jatkaa vaikuttamistyötään erilaisissa valtakunnallisissa ja paikallisissa lastensuojeluseminaareissa sekä aktiivisina osallistujina että luennoitsijoina. Nuorten ottaminen mukaan kehittämistyöhön kuuluu osaksi valtakunnallista ja paikallista lastensuojelua. Ymmärretään, että laadukkaassa lastensuojelutyössä nivoutuu yhteen kokemus, tietotaito ja tutkimus. Tietoisuus osallisuusja vertaistoiminnasta yhtenä lastensuojelun merkittävänä osa-alueena kasvaa. Selviytyjät-tiimin toiminta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan näkyvästi esillä kansallisessa lastensuojelukeskustelussa. Tiedottaminen on yksi tiimin toimintojen jalkauttamisen osa-alue ja tulevan vuoden keskeisistä toimenpiteistä tiedotetaan omien ja yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavien kautta. Syksyllä 2013 avattu julkinen Facebook-yhteisö otetaan täysipainoisesti käyttöön tiedottamiskanavana. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa yhteistyö liittyy lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn valvonnan laadun vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdään yhteistyötä liittyen lasten ja nuorten osallisuuteen lastensuojelussa.

13 TULOKSET: Selviytyjät tekevät Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Lapset, nuoret ja perheet -yksikön kanssa tiivistä yhteistyötä. Edellä on kuvattu valtion koulukotien Kokemuksista voimaa -hanketta, jota Selviytyjät - tiimi luotsasi alusta asti eteenpäin. Toisena merkittävänä hankkeena on Uskomme sinuun Usko sinäkin kuulemis- ja vaikuttamiskiertueen kumppanuus, jota Pesäpuu on vahvasti toteuttamassa. Vuonna 2011 toteutettu nuorille suunnattu Uskomme sinuun Usko sinäkin (Us-Us) -sijaishuollonkiertue sai jatkoa, kun Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) yhteistyössä Pesäpuun, Lastensuojelun Keskusliiton, lapsiasiavaltuutetun toimiston, Nuorten Ystävien ja Lastensuojelun osaamiskeskusten kanssa lähti suunnittelemaan ja toteuttamaan samankaltaista kiertuetta lastensuojelun sosiaalityöntekijöille. Valtakunnallisen lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suunnatun kiertueen tavoitteena on kuulla asiakastyötä tekevien työntekijöiden näkemyksiä ja kokemuksia osallisuuden toteutumisesta työssään. Selviytyjät on ollut mukana suunnittelemassa sekä toteuttamassa kiertuetta tavoitteenaan välittää nuorten Us-Us -kiertueen keskeisimpiä viestejä työntekijöiden tietoon sekä keskittyä erityisesti puheeseen, joka liittyy lasten ja nuorten osallisuuden esteisiin. Kiertue pyörähti käyntiin joulukuussa Oulusta. Yhteistyö valtion toimijoiden kanssa jatkui myös muulla tavoin vuoden 2014 aikana. Selviytyjät-tiimin jäsen Sami Isoniemi kutsuttiin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottaman Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvostoon. Pipsa Vario toimii Samin varajäsenenä ja näin ollen kokemusasiantuntijuus on edustettuna kansallisesti keskeisen lastensuojeluoppaan kehittämistyössä. Lastensuojelun käsikirja on monipuolinen ja käytännöllinen työkalu, joka on helposti jokaisen työntekijän saatavilla. Toimitusneuvoston tehtävänä on toimia käsikirjan kehittämistyön tukena. Tämän lisäksi toimitusneuvosto linjaa ja arvioi käsikirjan sisältöä. Toimitusneuvosto koostuu käsikirjan keskeisimpien käyttäjätahojen sekä lastensuojelua valtakunnallisesti ohjaavien tahojen edustajista ja tuo työskentelyyn käyttäjänäkökulman. Jäsenyys on merkittävä teko, joka tunnustaa ja tunnistaa kokemusasiantuntijuuden osaksi lastensuojelun valtakunnallista kehittämistyötä. Selviytyjät-tiimin jäsenet tuovat toimitusneuvostoon moniäänisyyttä: lasten ja nuorten viestejä, karttunutta tietotaitoa nuorten kanssa työskentelystä sekä kokemus- että tutkimustietoa. Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvoston toimikausi on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kutsui Selviytyjät asiantuntijoiksi Kaste-ohjelman Lasta-hankkeen työseminaareihin, joka koostui Turun seudun lasten ja nuorten viranomaispalveluiden moniammatillisista toimijoista. Työn keskeisenä haaste on poikkihallinnollisen yhteistyön saumaton lapsilähtöinen yhteistyö lasten ja nuorten asioissa. Selviytyjät-tiimin jäsenet olivat kuultavina kahdessa eri työseminaarissa aiheenaan Lapsen kokemus osallisuudesta viranomaisprosesseissa. Lasta-hankkeen ohella Selviytyjät ovat pitäneet useita eri puheenvuoroja sekä valtakunnallisissa että paikallisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Valtion keskeiset toimijat ovat kumppaneina Valoa näkyvissä II -foorumin toteuttamisessa. Lapsiasiavaltuutetun vaihduttua foorumin ajankohtaa jouduttiin siirtämään vuodelle Uuden valtuutetun aloittaessa Pesäpuu lähestyi uutta lapsiasiavaltuutettua, jotta yhteistyökuviot seuraavan vuoden osalta saatiin sovittua. Foorumin osalta on tärkeää, että lapsiasiavaltuutettu lupautui sen suojelijaksi ja että foorumi sai arvokkaat Säätytalon puitteet. Muut kumppanit ovat Lastensuojelun Keskusliitto, Nuorten Ystävät, Osallisuuden aika ry, Mehiläinen ja paikalliset nuorten kehittäjäryhmät ympäri Suomen.

14 VI Valtakunnallisilla lastensuojelun perhehoidon päivillä tiimi ei järjestänyt Nuorten foorumia vaan osallistui seminaariohjelmaan aikuisten rinnalla, tuoden nuorten näkemyksiä ja kokemuksia yleiseen keskusteluun niin työpajoissa, osallistumalla paneelikeskusteluun kuin pitämällä Pikatreffit Selviytyjien kanssa -nojatuolinurkkausta. Nuorten aktiivinen läsnäolo otettiin erityisen positiivisesti vastaan. Heinäkuun Suomi Areena -tapahtumassa Porissa SOS-Lapsikylän järjestämässä lastensuojelupaneelissa Selviytyjät-tiimiä edusti Sami Isoniemi. Paneeli oli erityisen suosittu eivätkä kaikki kiinnostuneet mahtuneet sisälle. Haasteellisessa paneelissa Isoniemi keskusteli lastensuojelun kansallisesta tilanteesta mm. Paula Risikon ja Lokakuun liikkeen edustajan kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kanssa yhteistyö ja yhteydenpito on jatkunut, mutta sosiaalihuoltolain ja SOTE-uudistusten vuoksi osallisuuden korostaminen ei ole ollut ministeriön kärkiteema. STM:n yhteistyökuvioiden osalta tiimillä on jatkuvat valmiudet vastata heidän yhteistyökutsuihin. SOS-Lapsikylä jakoi loppuvuodesta kolme ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalia. Yksi mitaleista myönnettiin Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Johanna Barkmanille ja hänen käynnistämälleen Selviytyjättiimille. SOS-Lapsikylä katsoo, että mitali myönnettiin ensimmäistä kertaa todellisille selviytyjille. Kriteereissä painotettiin, että tiimin nuorilla on lastensuojelun sijaishuollosta omakohtaisia kokemuksia kolmelta eri vuosikymmeneltä. Toiminnassaan tiimi työstää ja tuo esiin niitä kysymyksiä, sudenkuoppia ja pohdintoja, joita nuoret elämässään kohtaavat ja välittää rohkeasti sekä omia että muiden nuorten viestejä työntekijöiden ja päättäjien kuultaville. Mitali on tunnustus tehdylle työlle. Selviytyjät-tiimi katsoo mitalin tulleen toiminnasta, joka on kirkastanut sijoitettujen lasten ja nuorten viestejä lastensuojelussa. Tiimi on vienyt satojen sijoitettujen nuorten viestejä eteenpäin. Vuosien työ Selviytyjissä on terävöittänyt toimintaa ja raamittanut reunaehtoja sekä tehnyt kehittämistyöstä eettisesti kestävää. Omalla esimerkillä on annettu siemen, johon muut ovat tarttuneet. Toiminnassaan tiimi tarvitsee rohkeutta. Rohkeutta on kuulla sitä, mitä muut kertovat ja kohdata se todellisuus mikä ei ole oman kokemuspiirin sisällä. Rohkeutta on myös välittää vaikeista asioista, joista toiset ehkä haluaisivat pestä kätensä. Rohkeutta on seistä sen takana, mihin uskoo - välillä jopa monen sadan ihmisen edessä. Mitalin viesti kertoo myös rakkaudesta. Rakkaus synnyttää rohkeuden puolustaa. Lapsen puolesta tehdyt teot ovat samalla puolella olemista, yhdessä eteenpäin katsomista. Puheenvuorot ja kouluttamiset: Vaasan kaupungin lastensuojelun palaveri (läsnä kaupungin sosiaalityöntekijöitä ja johtajia). Selviytyjien toiminnan esittely ja Vaasan kehittäjäryhmän ideointi, Vaasa YHTEISELLÄ ASIALLA - nuoret lastensuojelua kehittämässä -luento, Lapset ja lastensuojelu kurssi, sosiaalityön koulutusohjelma, Tampereen yliopiston

15 EHJÄ ry. Valtakunnallinen jälkihuoltoseminaari. Jälki jää pysyviä merkkejä nuoren elämään -puheenvuoro Helsinki Lapsen kokemus osallisuudesta viranomaisprosesseissa, Turku (Puheenvuoro Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen yhteistyö -työpajassa (LASTA-hanke)) MTV:n ja Lionsin Nuorten Areena -tapahtuma, puheenvuoro Pori Suomi Areena: Lastensuojelupaneeli, osallistuminen paneelikeskusteluun Pori + suora nettilähetys mtv.fi, Lapsen kokemus osallisuudesta viranomaisprosesseissa, Turku (Puheenvuoro Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen yhteistyö -työpajassa (LASTA-hanke) SOS-Lapsikylän kehittämispäivät, Vaajakoski, puheenvuoro Tapiolan SOS-Lapsikylän henkilökunta. Kiintymyssuhteella on tarina -koulutus Tapiola Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät, kaksi työpajaa Jyväskylä SOS-Lapsikylän järjestämä Lastensuojelun tulevaisuus -seminaari, osallistuminen paneelikeskusteluun Helsinki Pois syrjästä -hankkeen aloitusseminaari. Puheenvuoro: Millaista on olla lapsi, kun vanhempi sairastaa? Julkisuus ja media Toimintavuoden lehtiartikkelit painottuvat kahteen teemaan; henkilöhistoriaan ja kokemusasiantuntijuuteen. Näkyvyyttä tuli niin päivä- kuin ammattilehdissä. Moni Selviytyjistä antoi kasvonsa ja tarinansa julkisuuteen, yhdistäen sen kuitenkin tiiviisti kokemusasiantuntijuuteen. Sami Isoniemestä laadittiin kahden aukeaman henkilökuva Helsingin Sanomien painettuun versioon. Artikkeli oli myös hs.fi -sivulla etusivun juttuna ja kyseisen päivän luetuin artikkeli. Kyseinen artikkeli tuo lastensuojelusta ja kokemusasiantuntijatoiminnasta esiin positiivisen ja inhimillisen kuvan. Aiemmin kevättalvella Työ, Terveys ja Turvallisuus -lehti julkaisi samantapaisen henkilökuvan Isoniemestä. Kodin kuvalehden (5/2014) artikkelissa Selviytyjien Helena Inkinen ja Aku Engblom avasivat elämänkokemuksiaan tatuointiensa kautta. Tatuoinnit viestivät syvistä kokemuksista, menetyksistä ja rakkaudesta, mutta ennen kaikkea toivosta, jota aina on. Kuulumisia (3/2014) lehdessä jälkihuollon teemaa käsiteltiin yhdistäen Waranyoo Ronkaisen henkilökohtainen kokemus ja Selviytyjien työssä laajemmin hankittu kokemustieto. Jutussa Ronkainen kuvasi jälkihuollon toimivia käytäntöjä peilaten niitä omiin onnistuneisiin kokemuksiinsa. Myös yhteistyökumppanit, kuten SOS-lapsikyläsäätiö ja Lastensuojelun Keskusliitto, nostivat omissa julkaisuissaan esille Selviytyjien antaman esimerkin kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisestä lastensuojelutyössä. Selviytyjät suhtautuvat henkilöhistoriajuttuihin varauksellisesti ja varovaisesti. Aina ensimmäisenä pitää punnita sitä, mitä jutulla haetaan ja miksi se kirjoitetaan. Osa tiimin jäsenistä ovat tottuneita julkisuuteen ja ovat saaneet myös omalta perheeltään siihen hyväksynnän. Tiimi korostaa, että henkilöhistoriatarinat kertovat aina pääosassa olevaa henkilöä suurempaa tarinaa. Tarinan kertoja ei koskaan kerro vain omaa tarinaansa, vaan se koskettaa laajasti myös hänen lähipiiriään. Tämän vuoksi lähipiiriltä saatu hyväksyntä esiintymiseen julkisuudessa on erittäin tärkeää. Näkyvyyttä toi RAY:n Vaikuttavaa! kampanjan video Mä tiedän miltä tuntuu. Videoa on esitetty sosiaalisessa mediassa sekä kansallisissa että kansainvälisissä tilaisuuksissa ja se on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Video on vaikuttava ja tuo rohkeasti esille kokemusasiantuntijuudessa olevat näkökulmat. Tvesiintymiset painoittuivat poliisin ja lastensuojelun rajapintoihin. Sami Isoniemi esiintyi Ylen Aamu-tv:ssä kertomassa huostaanottokokemuksista, poliisina toimimisesta lastensuojelutehtävillä ja kokemusasiantuntijuudesta. Myös Isoniemi kutsuttiin Aamu-tv:hen kertomaan näkemyksistään sijoituspaikasta poistuneista tai sinne palaamatta jääneistä nuorista pääosin poliisin näkökulmasta.

16 SOS-Lapsikylän myöntämästä ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalista tiedotettiin mm SOSlapsikyläsäätiön, Pesäpuun ja SOSTEn ( omissa uutiskirjeissä. Julkaisut: Barnen får lida när staten inte håller sina löften, , Hufvudstadsbladet Unelmani osallistua omaa elämääni koskeviin päätöksiin, Kuulumisia 1/2014 Kova keikka, Työ, terveys ja turvallisuus ttt-lehti 2/2014, myös tttdigi.fi sivulla Iholla, Kodin kuvalehti 5/2014 Kokemusasiantuntija arjen tukena, Kasperi 3/2014 Toiminnanjohtajan tervehdys Tilauksessa tavallisuutta, osallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta, Kuulumisia 2/2014 Kotona opetettiin nelivuotiaalle: Kun poliisit ajavat pihaan, juokse karkuun, , Helsingin Sanomat, myös (haastattelu ja video) Lastensuojelu pitää nähdä lapsen silmin, Kuulumisia 3/2014 Kokemuksista voimaa, Talentia 6/2014 Vertaistukea jälkihuoltoon, Lapsen Maailma 10/2014 SOS-Lapsikylän ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitali todellisille selviytyjille, SOS-lapsikyläsäätiön tiedote lisäksi kaksi juttua Pesäpuun omissa tiedotteissa Tv-esiintymiset: Ylen Aamu-tv: Lapsena huostaan otettu poliisi tuntee lastensuojelun molemmat puolet, , Ylen Aamu-tv: Mitä tehdä, kun lapsi lähtee omille teilleen?, , Kansainvälinen toiminta Vuonna 2014 Selviytyjät-tiimi on aktiivisesti mukana eurooppalaisen sijoitettujen nuorten verkoston Power4youth:in toiminnassa. Power4youth-verkosto ja verkostoon kuuluvat yksittäiset tiimit ovat resurssi, voimavara, vertaistuki ja tietokanta Selviytyjät-tiimille ja päinvastoin. Power4youth on Euroopan laajuisesti merkittävin sijoitettujen nuorten verkosto. Selviytyjät-tiimi tekee aktiivista yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Monissa maissa Selviytyjät-tiimin kaltainen toiminta hakee vielä muotoaan. Olemme avoimia yhteistyökutsuihin, joita kansainvälisestä verkostosta nousee. Osana kansainvälistä toimintaa Selviytyjät-tiimi tulee kartoittamaan rooliaan kansainvälisen sijaishuoltojärjestön IFCO:n toiminnassa sekä vuonna 2014 järjestettävillä pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä. Toimiva lastensuojelu -työryhmän loppuraportista on tulossa englanninkielinen versio. Raportissa korostuu osallisuusteema, osallistutaan siitä nousevaan keskusteluun.

17 TULOKSET: Power4Youth-verkosto on Euroopan komission rahoituskanavien vaihduttua toistaiseksi tauolla. Verkoston jokainen toimija jatkaa omia toimintojaan omissa maissaan ja yhteistyö näiden toimijoiden kanssa on satunnaista. IFCO:n nuorisokomitea on korvaamassa Power4Youth:in jättämän tyhjiön. Selviytyjät-tiimin kaksi jäsentä olivat mukana Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen (Nordens Välfärdscenter) Nordens Barn - Fokus på barn i fosterhem -seminaarissa Tukholmassa keväällä Seminaarissa kerättiin yhteen sijaishuollon kokemuksen omaavien suomalaisten, ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten nuorten ajatuksia ja kokemuksia. Selviytyjät-tiimi toi vahvan panoksensa kyseiseen seminaariin ja siitä tuotettuun videoon. Lisäksi Selviytyjät-tiimin jäsen kutsuttiin kertomaan tiimin toiminnasta keväällä 2015 toteuttavaan Pohjoismaiden ministerineuvoston konferenssiin Tukholmaan ja kevään 2014 seminaarin tuotoksista Eurooppalaisille lastensuojelupäiville Lissaboniin. Selviytyjät kutsuttiin huhtikuussa aikaisemmin lapsiasiavaltuutettuna toimineen Maria Kaisa Aulan kanssa Euroopan Neuvoston Growing with Children s Rights -konferenssiin Kroatiaan. Konferenssin aiheena oli Lapsen oikeudet ja niiden toteutuminen Euroopassa. Selviytyjien ja lapsiasiavaltuutetun puheenvuorossa 200 hengen osallistujajoukolle esiteltiin vuonna 2011 toteutetun Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertueen tuloksia. Lisäksi kerrottiin, kuinka Suomen lastensuojelua tulisi kehittää, mitä asioita olemme kokeneet hyviksi ja mitä olemme kiertueen avulla saavuttaneet. Kesäkuussa Selviytyjät-tiimi esitteli toimintaansa International Forum For Child Welfare -seminaarissa Helsingissä työpajan muodossa yhdessä väistyneen lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan kanssa. Työpajassa tiivistettiin yhteen kokemusasiantuntijatoiminta ja se, minkälaisia ulottuvuuksia vuonna 2011 toteutettu Uskomme sinuun Usko sinäkin sijaishuollon kiertue toi lapsiasiavaltuutetun toimintaan. Seminaarin suomalainen järjestäjä oli Lastensuojelun Keskusliitto. Pesäpuu ja Selviytyjät olivat (poliittisesta tilanteesta johtuen Ukrainasta Irlantiin siirretyssä) IFCO:n Euroopan konferenssissa neljän hengen seurueella pitämässä työpajan sekä nuorten että aikuisten ohjelmassa. Työpajojen teeman oli Nearest and Dearest in children s lives in child protection eli sijoitetun lapsen tai nuoren läheissuhteet. Nuorten työpajassa teemaa käsiteltiin toiminnallisesti yhdessä 10 eri puolelta maailmaa tulleen nuoren sekä muutaman aikuisen kanssa. Aikuisille suunnatussa työpajassa puolestaan esiteltiin Pesäpuussa ja Suomessa sijoitetun lapsen läheissuhteiden vahvistamiseksi tehtyä työtä. Lisäksi työpajassa välitettiin kuulijakunnan tietoon lasten, nuorten ja läheisten näkemyksiä ja kokemuksia tärkeiden ihmissuhteiden vaalimisesta.

18 IFCO:n Euroopan konferenssin jälkeen kaksi Selviytyjien jäsentä lähtivät mukaan IFCO:n nuorisokomitean toimintaan, jonka tarkoituksena on aktivoida nuoria osallistumaan IFCO:n toimintaan sekä kehittää IFCO:n nuorten ohjelmaa. Jäsenyys nuorisokomiteassa tiivistää entisestään Selviytyjien, Pesäpuun ja IFCO:n välistä yhteistyötä. Ulkoministeriö on ilmoittanut halukkuutensa olla mukana yhteistyössä mikäli Selviytyjät ja Lapsiasiavaltuutettu järjestävät Venäjää koskettavan tapahtuman. Myös hatka-asian eteenpäin vieminen Euroopan komission edustajien ja Missing Children Europen kanssa on jatkunut. Toimiva lastensuojelu-raportti julkaistiin englanniksi ja sitä on jaettu niissä yhteyksissä, missä kehittämistyö yhdessä ministeriöiden kanssa on noussut esille. Puheenvuorot ja työpajat: Protect your dreams - safeguard the hope Children s contribution to developing high quality alternative care. Puheenvuoro yhdessä Maria Kaisa Aulan kanssa Dubrovnik Nordic Welfare -seminaari, osallistuminen seminaariin ja mukanaolo raportin ja videon tuottamisessa, Tukholma SOS-Lapsikylän Suomi Venäjä lastensuojeluseminaari. Puheenvuoro Ylitornio International Forum For Child Welfare -konferenssi, työpaja Helsinki IFCO:n euroopankonferenssi, Nearest and Dearest in children s lives in child protection työpaja NUORILLE, Irlanti IFCO:n euroopankonferenssi, Nearest and Dearest in children s lives in child protection työpaja AIKUISILLE , Irlanti Tavoitteiden toteutumisen arviointi Selviytyjien toiminnalle vuonna 2014 asetetut tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Tiimin toiminta on vakiintunut ja löytänyt keskeiset toimintamuotonsa. Keskittyminen perustehtävään on mahdollistanut toiminnan rajaamisen ja sen kautta sen syventymisen. Toiminnassa on huomattu, että osa Selviytyjät-tiimin tehtävistä on jo niin vaativia, että ilman monivuotista kokemusta tiimin tehtävistä ja jäsenten ammatillista koulutusta (ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto) tiimi ei olisi kyennyt vastamaan sille esitettyihin tarpeisiin. Selviytyjät-tiimin työntekijäkaarti omaa erittäin hyvät tietotaidot ja monipuoliset valmiudet vastata vaativiinkin tehtäviin. Kokemusasiantuntijalta edellytetään aiempaa huolellisempaa valmistautumista tehtäväänsä. Aiemmin kokemusasiantuntijapuheenvuorot koskettivat kuulijoita vahvasti tunneperäisesti, kun ei oltu totuttu näkemään nuoria puhumassa omista tai toisten kokemuksista. Nykyisinkin puheenvuorot koskettavat emotionaalisesti, mutta kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroilta vaaditaan myös entistä vahvempia tiedollisia näkökulmia. Siksi on tärkeää, että työntekijät auttavat tiimin muita jäseniä esimerkiksi puheenvuorojen valmistelemisessa, niihin valmistautumisessa ja niiden pitämisessä sekä käyvät jälkeenpäin tilanteen läpi puheenvuoronpitäjän kanssa. Edelleen toiminnan keskiössä ovat Nuorten foorumit, joista saadulla tiedolla on keskeinen asema kaikessa tiimin tekemässä työssä. Lukuisat kokemukset foorumeiden järjestämisestä on lisännyt tiimiläisten taitoja

19 ja valmiuksia nuorten kohtaamiseen ja teeman käsittelyyn. Tätä kautta nuorten luottamus Nuorten foorumeita kohtaan on lisääntynyt. Tästä on seurannut nuorten tuottaman tiedon syvenemistä. Valtakunnallinen ja paikallinen kiinnostus nuorten kokemusasiantuntijuutta kohtaan on kasvanut. Tämä on näkynyt yhteydenotoissa ja mentorointipyynnöissä. Selviytyjät on iloisia siitä, että osa syntyneistä kokemusasiantuntijaryhmistä nivoutuu osaksi perustajatahon perustehtävää, mikä mahdollistaa ryhmien jatkuvuuden ja tukee nuorten psyykkistä kasvua kohti aikuisuutta. Selviytyjät-tiimi koetaan luotettavana kumppanina valtakunnallisissa tapahtumissa. Tiimi saa puheenvuoropyyntöjä merkittäviin valtakunnallisiin ja alueellisiin tilaisuuksiin. Arvostusta tiimin tekemää työtä kohtaan kuvastaa myös tiimin saama kolmas valtakunnallinen tunnustus, SOS-Lapsikylän myöntämä Rohkeasti lapsen puolesta -mitali. Näitä tunnustuksia ei ole pystynyt hakemaan. Tiimin toimintoja on siirtynyt jo monen vuoden ajan seuraaville vuosille, mutta ne on saatettu aina loppuun. Kuluneena toimintavuonna Kokemusasiantuntija-oppaan kirjoittamiseen ei ollut riittävästi aikaa, mutta sen työstämistä jatketaan vuonna 2015.

20 Keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyön muodot: Yhteistyötaho: Yhteistyön muodot: Sosiaali- ja terveysministeriö STM yhteistyötahona 7 vuotta Osallisuuden juurruttamiseksi luotu artikkelipohja, joka odottaa suurempien valtakunnallisten linjausten valmistumista. Hatka-asioista käyty aktiivista keskustelua ja pidetty aihetta esillä Mehiläinen yhteistyötahona 3 vuotta Tiimin toisen vetäjän Marko Nikkasen panos tiimin toiminnassa tulee Mehiläiseltä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL yhteistyötahona 7 vuotta Yhteistyö Uskomme sinuun Usko sinäkin kuulemis- ja vaikuttamiskiertueen tiimoilta THL kutsunut Selviytyjät asiantuntijoiksi Kaste-ohjelman LasTahankkeiden seminaareihin Selviytyjien jäsenyys Lastensuojelun käsikirjan toimitusneuvostossa Yhteistyökumppani hatka-asioiden kehittämisessä Valtion koulukodit (THL) yhteistyötahona 7 vuotta Kokemuksista voimaa -hanke: o Kehittäjäryhmäkoulutuksen järjestäminen koulukotien työntekijöille o Selviytyjät toimivat mentorina valtakunnalliselle ja paikallisille ryhmille o Nuorten foorumin järjestäminen yhteistyössä Lapsiasiavaltuutetun toimisto yhteistyötahona 7 vuotta Yhteistyö Uskomme sinuun Usko sinäkin -kuulemis- ja vaikuttamiskiertueen tiimoilta Yhteistyö Valoa näkyvissä II -seminaarin järjestelyissä Yhteisiä puheenvuoroja kansainvälisissä seminaareissa Lastensuojelun Keskusliitto yhteistyötahona 7 vuotta Yhteistyö Uskomme sinuun Usko sinäkin -kuulemis- ja vaikuttamiskiertueen tiimoilta Selviytyjät olivat osana asiantuntijaryhmää, joka oli mukana tuottamassa Lapsen osallistumisen etiikka lapset ja nuoret palveluiden kehittäjinä -opasta Yhteistyö Nuorten Päivän järjestelyissä Yhteistyökumppani hatka-asioiden kehittämisessä Yhteistyökumppani Valoa näkyvissä -foorumissa

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US

Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus

Lisätiedot

PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 PESÄPUU RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 6 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi...

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää?

JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? JÄLKIHUOLTO - mikä jälki jää? Nuorten foorumi Vaasassa 15.8.2014 Raportti Paikalla oli 9 16-18-vuotiasta nuorta sekä perhehoidon että laitoshoidon piiristä, 2 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 3 aikuista.

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund

Vertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund Vertaisuus vuorovaikutuksessa IDEA 4.5.2018 Tampere Onni Westlund Vertaisuudesta lastensuojelussa Usein sattumanvaraisesti järjestettyä. Työntekijöiden työyhteisöt ja työnohjaus. Sijaisvanhempien mentorit

Lisätiedot

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä? VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa

Koonti työpajatyöskentelyistä Edustajiston kokouksessa Lahdessa Edustajiston kokouksessa Lahdessa 21.03.2015 Suomen Nuorisovaltuustojen Edustajisto kokoontui vuoden 2015 ensimmäiseen kasvokkaintapaamiseen Lahdessa 21.03.2015. Kokouksen lisäksi paikalla olleet edustajat

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

MUUTOSTA JA VOIMAA! Mistä on lähdetty, mihin on tultu ja mihin ollaan ehkä menossa?

MUUTOSTA JA VOIMAA! Mistä on lähdetty, mihin on tultu ja mihin ollaan ehkä menossa? MUUTOSTA JA VOIMAA! Mistä on lähdetty, mihin on tultu ja mihin ollaan ehkä menossa? XIV Bruno Sarlin -seminaari Helsinki 2018 Helena Inkinen Diat: Johanna Barkman Pesäpuu ry Mistä on lähdetty? Systeemi

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA

VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA VERTAISKEHITTÄMINEN JA -ARVIOINTI NUOREN JA HÄNEN PERHEENSÄ TUKENA Jenna Antikainen Johanna Barkman Pohjois-Savon LAPE Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikkö PERUSLÄHTÖKOHDAT: Jokainen nuori on

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta

Lisätiedot

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,

Lisätiedot

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus

Kokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä

Lisätiedot

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen

Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät. Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Maakunnalliset Muistiaktiiviryhmät Opas käynnistämiseen ja kehittämiseen Muistiaktiivit ovat muistisairauksiin sairastuneiden ihmisten ja omaisten asiantuntijaryhmiä. Maakunnallisten ryhmien tehtävänä

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö Esityksen nimi / Tekijä Päivi Petrelius, paivi.petrelius@thl.fi Lastensuojelun ja perhesosiaalityön yhteiskehittämö 2.4.2019 Esityksen nimi / Tekijä 1 Yhteiskehittämö kansallinen kehittämisrakenne LAPE-ohjelman osana rakennettiin

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.-13.11.2014 Selviytyjät-tiimi Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ Lähisuhdeväkivalta sosiaalisena ongelmana Suomen sosiaalioikeudellinen seura 27.2.2014 Helsinki Aulikki Kananoja JÄRJESTÖT JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA Järjestöillä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa

#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa #Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa #Munperheet kuvaa perhehoidossa asuvan lapsen mieleen samanaikaisesti mahtuvia, rinnakkaisia, 'monia perheitä'.

Lisätiedot

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä

Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 1 2 Tässä alueellisen toiminnan aluejakoa sekä henkilöitä työn takana. Varmasti monet olette jo tehneetkin paljon yhteistyötä 3 Terveys ry siirtää toimintansa uudelle Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:lle Yhdessä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015

Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Sari Carlsson Valtakunnalliset sijasihuollon päivät 29.-30.9.2015 Lapset ja nuoret rakenteiden kehittäjinä SOS- Lapsikylä vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta Vuonna 2013 SOS- Lapsikylässä perustettiin

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka

Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö. Nokireki Katriina Pesäpuu ry Kotka Terveiset Nuorten väkivaltafoorumista - Väkivallaton perintö Nokireki Katriina Pesäpuu ry 22.8.2018 Kotka Kuinka me jätämme jälkeemme Väkivallattoman perinnön? Tätä kysymystä pohdimme Sipoon Sopukassa

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa

OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa Tavoite: Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa. Sijaishuollon asiakkaina olevat tai olleet nuoret

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta

Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Tiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin kautta Kivikon toimipisteen Sora-toiminta Sosiaalityön kehittämisen 2. foorumi 10.5.2012 Sosiaalityöntekijät ja asiakkaat tiedon tuottajina ja vaikuttajina. Sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki

Perhosveitsi-Heikki ja lika-aki A niinku Aineist, B niinku Bose C niinku Cola, ei bygee jäädä kiinni D niinku Dullas, ei tuu overdosee E niinku Ekist teen joka vitun biisi F niinku Fläsäreit, enkä jää Fakkii G niinku Goodride, betto

Lisätiedot

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A : NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 5 KÄRKEÄ: 1. TURVALLISUUS Mitkä asiat luovat turvallisuutta lastensuojelussa? 2. HOIDOLLINEN SIJAISHUOLTO Millainen sijaishuolto eheyttää? 3. VAATIVA LASTENSUOJELU Millaista sosiaalityön

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS

OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS OMA VÄYLÄ HANKE RYHMÄMUOTOINEN KUNTOUTUS RYHMÄKOKO 2-8 RYHMIEN KOKOONPANO MIETITTÄVÄ TARKOIN, RATKAISEVINTA YHTEINEN ELÄMÄNTILANNE TOIMINNALLISET KEINOT JA RYHMÄLÄISTEN OMA AKTIIVINEN TOIMINTA RYHMIEN

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä Mitä Veturointi on? Veturointi-toiminnassa lastensuojelun nuoret aikuiset kokemusasiantuntijat työskentelevät nuorten sekä perheiden/muiden lähiverkostojen tukena

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa

Lisätiedot

Kohtaamisia lastensuojelussa

Kohtaamisia lastensuojelussa Kohtaamisia lastensuojelussa Lastensuojelun alkuarviointi -hanke Ritva Salpakoski Jyväskylä 10.9.08 15.9.2008 Hankkeen taustaa Sosiaalialan kehittämishanke 2004-2007 Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007

Lisätiedot

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaishuoltoa kehittämässä, ohjaamassa ja valvomassa Teija Aaltonen

Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaishuoltoa kehittämässä, ohjaamassa ja valvomassa Teija Aaltonen Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö sijaishuoltoa kehittämässä, ohjaamassa ja valvomassa 12.4.2018 Teija Aaltonen aloittanut Satakunnan sijaishuoltohankkeena 2003-06 Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikköhanke

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita

Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Yhteiskehittämällä uudistamme päihde- ja mielenterveyspalveluita Kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten asiantuntemuksen yhdistäminen Jaana Tuomela 16.1.2019 Harjavalta Satakunnan yhteisökeskus www.yhteisokeskus.fi

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto 1 AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Johdanto 2. Kehittämisverkoston toimijat ja järjestäytyminen 3. Teemaryhmän toiminnankuvaus 4. Tavoitteiden mukainen

Lisätiedot

Mediakasvatusseuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia Mediakasvatusseuran strategia 2016-2020 Tausta Mediakasvatusseura ry, Sällskapet för Mediefostran rf, on vuonna 2005 perustettu valtakunnallinen, kaksikielinen mediakasvatuksen asiantuntijajärjestö. Seura

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.

Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista. Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9. Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen Yhteenvetoa kartoituksesta ja työpajoista Erikoissuunnittelija Elisa Kostiainen, THL 16.9.2014 THL:n rooli kokemusasiantuntijatoiminnassa Kaste-ohjelman toimeenpanon

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot